Maatiainen - Det lantliga kulturarvet ry

Transkriptio

1 Siemenluettelo 2008

2 Mtiinen - et lntlig kulturrvet ry Mtiinen ry on perustettu vuonn Yhdistys pyrkii säilyttämään vnht viljelyj koristeksvit eli mtiisksvit sekä uperäiset kotieläinrodut eli mtiiseläimet. Lisäksi yhdistys hlu vli perinnemisemi. Yhdistyksen toimisto Osoite Stenäckinktu 8, HELSINKI Puhelin (09) (ke klo 12-17) Sähköposti mtiinen.ry@sunlhti.fi Kotisivut ukiolojt Pyrimme pitämään toimistomme uki keskiviikkoisin klo Ennen kuin tulet käymään,soitthn trkistksesi, että joku on pikll! Toimisto sijitsee Helsingin Tk-Töölössä lähellä Nistenklinikk. Tienoille pääsee Mnnerheimintietä pitkin kuevill usseill j ritiovunuill sekä Topeliuksenktu kuevill usseill. Jäsenyys Jäsenmksu Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä ottmll yhteyttä toimistoon kirjeellä, sähköpostill ti puhelimell. Snele nimesi j osoitteesi hitsti puhelinvstjn! Voit myös lähettää sähköpostiviestin osoitteeseen irislund@welho.com. Muist ilmoitt nimersi j osoitteesi! Vuoden 2008 jäsenmksu on 25 e,opiskelijt 18 e j perhejäsenet (vrsinisen jäsenen ohell) 11 e Tilinumero KTI Mtiinen ry u u u u u u u juisee neljä kert vuodess ilmestyvää jäsenlehteä, järjestää kurssej j yleisöluentoj, välittää mtiisksvien siemeniä, neuvoo j opst jäseniään (noin 1500), järjestää retkiä kotimhn j mtkoj uomille, järjestää timipäivät keväisin j syksyisin, toimii monin tvoin mtiiskotieläinten säilyttämisen puolest. Mtiinen ry:n Siemenluettelo Knsi: Lehtosiniltv (kuvnnut une Kämäräinen) Teksti: nn Lssil Titto: Rij Ojnen

3 Mtiinen ry Siemenluettelo 2008 Sisältö u Yleistä 1 u Tilusohjeet 2 u Kylvöohjeet 3 u Seokset 4 u Monivuotiset ksvit 6 u Sipuliksvej siemenistä! 22 u Huoneksvit 23 u Köynnökset moni- j yksivuotiset sekä puuvrtiset 21 u Kesäkukt j muut yksivuotiset ksvit 25 u Uusi j vnhoj keittiöksvej 28 u Keittiömusteet lääkeksvit löytyvät yleisestä luettelost 30 u Muut hyödyllistä 31 u Puut j penst 31 u Löytökori 34 u Siementen kerääjät 36 u Kylmäkäsittelyohjeet 37 u Lisätietoj ksveist mistä löytyy kuvi? 38 MTIISEN SIEMENVÄLITYS Mtiinen r.y. on välittänyt kotimisi siemeniä vuodest 1990 en. Siemenvälityksen pyrkimyksenä on tuke j edistää perinne- j mtiisksvien sekä kotimisten luonnonksvien viljelyä j lisäämistä. Trjont on kutt vuosien pinottunut koriste- j luonnonksveihin, mutt in mukn on ollut myös muutmi rvokkit j mielenkiintoisi hyötyksvien kntoj, kuten kskinurist, härkäppu j sipuleit - niin nytkin. Tänä vuonn siemeluettelo on tiivistetty mm. jkeluteknisistä syistä luettelomuotoon. Ljej on edelleen runssti j monet ovt smoj, kuin viime vuonn, joten viimevuotisest luettelost löytyy trvittess lisätietoj. Luettelon lopuss on myös vinkkejä lisätietojen etsimiseen. Tässä listss ei ole hkemisto, mutt ksvej on ryhmitelty niin, että toivottvsti löydätte etsimänne. Lähettämänne siemenet on puhdistettu j listttu j nyt ne löytyvät tästä luettelost. Ljien lisäksi eri ikäiset siemenknnt on pyritty pitämään erillään. Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008

4 Myös luonnonljit j puutrhljikkeet on pyritty erottelemn. Nämä tiedot löytyvät Kntsrkkeest. Erityisesti vnhimmt knnt on pyritty pitämään erillään niitä vrten, joille sillä on merkitystä. Eri ikäisten kntojen j luonnonkntojen erilläänpito on mhdollist luonnollisesti vin jos lähettäjä kertoo ksvin uperästä. Kiitos tästä vivnnäöstä! Tulev silmälläpitäen pitäkäähän siemenpussit tlless. Niistä löytyy uperätiedot, jos myöhemmin hlutte lähettää siemeniä siemenvälitykseen. Perinteisten j vnhojen kntojen lisäksi luetteloss on suuri määrä uutuuksi j nuori kntoj. Mukn on ns. luonnonperennoj ympäri milm, mutt myös uudempi puutrhljikkeit. Siis siemeniä, joit olette tänne lähettäneet. ntkhn plutett toimistolle siitä, miten hluisitte tätä siemenvälitystä kehitettävän. Mikä on teille tärkeää? Pljon on milmss hyviä ksvej, silti on syytä muist suomlisten vnhojen mtiisksvien suuri rvo. Pidättehän vnhimpi trjoll olevi ksvikntoj niiden nsitsemss rvoss ksvttmll j vlimll niitä erityisellä huolell! Lämmin kiitos kikille hkerille siementen kerääjille! Lähettämänne siemenet käytetään hyödyksi prhksi ktsomllmme tvll. Os niistä löytyy omll numeroll siemenluettelost, os keto- j niittyseoksist j os lähtee messuille vuhdittmn jäsenhnkint. Itävyytensä hyvin säilyttäviä siemeniä välitämme usenkin vuoten. Siementen hinnt Mtiinen ry:n jäsenille: u 1,50 / nnospussi u seokset (s. 4) 2,50 / 5 g, 8 / 20 g muille kuin jäsenille: u 2,20 / nnospussi. u seokset (s. 4 ) 4,50 / 5 g, 10 / 20g Toimituskulut Siemenlskuun lisätään toimituskuluj 3,50 euro. Suosik kimpptiluksi, säästätte toimituskuluiss! Siementilusten toimittminen j mksminen Siemeniä toimitetn tilusten spumisjärjestyksessä niin kun kuin niitä riittää. Postitmme siemenet tiljn osoitteeseen j mukn seur lsku. Muistk käyttää viitenumero kun mkstte lskun, muuten emme tiedä mikä lsku on mksettu. Siementen kerääjät voivt vlit siemenluettelost yhtä mont siemenpussi, kuin ovt lähettäneet eri siemeneriä. Minitk sist tiluksen yhteydessä, niin huomioimme sen lskutuksess. Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008 TILUSOHJEET Tilukset lähetetään smn pikkn kuin siemenetkin eli Pirkko Kukkollle, Turuntie 500, KOSKI TL. Luettelon keskellä on postitettv lomke tilust vrten. Kirjoitttehn ljinimen lisäksi myös tilusnumeron. Voitte tilt myös sähköpostill (kukkivniitty@luukku.com). Littk silloin viestille nimeksi Mtiisen siementilus j kirjoitk smt tiedot kuin tiluslomkkeeseenkin. Puhelimitse emme vlitettvsti pysty ottmn tiluksi vstn. Joitkin ljej on stu vin vähän. Nämä ljit on koottu löytökoriin luettelon loppuun. Kikkein pienimpiä eriä myydään inostn tphtumiss kuten esim. puutrhmessuill. Tkuu j siemenpussin tunnistenumero Jos siemenet eivät idä kylvöohjeiden huolellisest noudttmisest huolimtt ottk yhteyytä Mtiisen tomistoon. Siemenpussiss olevst numerosrjst voimme selvittää mikä siemenerä on kyseessä. Säilyttäkää siis siemenpussit. 2

5 MERKKEJÄ & LYHENTEITÄ Kylvöohjeit Ksviknnn ikä Suomess viljeltynä on merkitty seurvsti: * = selvästi lle 10 vuott, nuori knt ** = vuott, nuorehko knt *** = yli 20 vuott, vnh knt = yli 50 vuott, hyvin vnh knt = luonnonknt Luonnonksveill ei ole ikää, nehän ovt ksvneet täällä in j sopeutuneet oloihimme. Puuvrtisist ksveist rstien määrä kertoo sen yksilön iän, jost siemenet on kerätty. E- K- p. = Etelä-Suomi (likimin vöhykkeet I-II) = Keski-Suomi (likimin vyöhykkeet III-V) = Pohjois-Suomi (likimin vyöhykkeet (V)VI-VIII) = smss erässä siemeniä Etelä- j Keski-Suomest = smss erässä siemeniä Keski- j Pohjois-Suomest = lunperin = hyviä ti erinomisi perhosksvej Monivuotiset ksvit Siemenpusseist löytyvät ljikohtiset erityisohjeet. Viimeisessä srkkeess ( K eli kylvö-srke) olev kirjin viitt seurviin lähinnä ljin kylmäkäsittelyn trvett koskeviin ohjeisiin. Tämä tulee huomioid, kosk kylmäkäsittely kestää 6-8 viikko. Monivuotisten ljien kuivt siemenet ovt usein itämislevoss. Tämä trkoitt käytännössä sitä, etteivät siemenet idä ennen kuin itämislepo poistetn. Luonnoss se tphtuu syksyn j kevään viileiden kusien ikn, kun siemen on kostess mss. Keinotekoisesti se voidn tehdä ns. kylmäkäsittelyn vull. Tästä löytyy trkt ohjeet sivull 32. Siemenet itävät yleensä j nopesti (1-3 viikoss). Kylvä touko-kesäkuuss ulos kylvöpenkkiin ti -ltikkoon. B Siementen itämisessä on vihtelu. Joskus siemenet itävät helposti (kuten ). Usein kylmäkäsittely on kuitenkin piklln itämisen nopeuttmiseksi j tsistmiseksi. Kylvä huhtikuun luss ruukkuun ti ltikkoon j vie kylvös ulos suojiseen pikkn (hrso päälle). Huolehdi tsisest kosteudest. Siemenet itävät kevätkesällä sään lämmettyä. Kuvuksess käytettyjä lyhenteitä: Suositeltv ksvupikk: ur = urinkoinen ksvupikk Pvr = puolivrjoinen ksvupikk Vr = vrjoinen ksvupikk Kukint-ik: (V-VI) = kukintkuukudet on ilmoitettu roomlisill numeroill. Tässä tpuksess touko-kesäkuuss. Puuvrtisill ksveill on ilmoitettu lisäksi suositeltvt ksvuvyöhykkeet I-VIII. Siemenet eivät idä ilmn kylmäkäsittelyä. Niille järjestetään keväällä 6-8 viikon pituinen kylmäkäsittely (ks. ohjeet sivull 32) TI ne kylvetään syksyllä ulos j nnetn luonnon hoit kylmäkäsittely. HUOM! Puuvrtiset ksvit trvitsevt pidemmän 2-3 kuukutt kestävän kylmäkäsittelyn. Usein prs tulos sdn, kun siemenet kylvetään syksyllä ulos. Stt oll vikesti itävä lji. Keväällä tehty kylmäkäsittely ei useinkn teho. Prst kylvää heinäkuuss ulos mhn ti stin. Mult ei s kuivu kertkn. Siemenet svt oskseen ensin lämpökuden j tlvell kylmäkuden j itävät seurvn kesänä. H Herneksvien heimoon (Fcee) kuuluvien ksvien siemenet itävät peritteess -kohdn Mtiinen ry - Siemenluettelo

6 mukn. Kovi siemeniä on hyvä liott vedessä yön yli ti kuort viiltn vrovsti. Timien juuret kärsivät koulimisest, joten siemenet on prst kylvää suorn ksvupiklle ti yksittäin turveruukkuihin. Hyvin pienet siemenet (esim. kellokukt) knntt vin ripotell j pinell sormin kylvöstin mulln pintn. Kylvös sumutetn meo märäksi j peitetään rei itetyllä muovill. että ukesällä kylvetään siemeniä (jotk on otettu tlteen edellisenä syksynä). Näitä ukesän pukylvöjä jtketn vähintään 2-3 vuott, jott knt ikään kuin vkiintuisi. Vähitellen mhn kertyy j vrstoituu niin pljon ksvien pudottmi siemeniä, että in on sopiv määrä siemeniä itämässä keväisin, in on uusi lehtiruusukkeit ksvmss j in on kukkivi yksilöitä kypsyttämässä uusi siemeniä. Näin ksviknt pitää itseään yllä. Kksivuotiset ksvit Siemenet kylvetään ukesällä ulos, jott lehtiruusukkeet ehtivät ksv isoiksi kesän ikn. Suuret lehtiruusukkeet jksvt tlvehti j kukint on kome seurvn kesänä. Muistk suojt lehtiruusukkeet hvuill tlven kylmyydeltä j etenkin keväturingolt. uringon phde + jäinen m -yhdistelmä kuivtt ruusukkeen ivn ttusti. Hvut voi vähitellen poist, kun m on täysin sulnut. Kksivuotiset ksvit kylväytyvät jtkoss itsekseen j knt säilyy. luksi on kuitenkin hyvä utt niitä muutmn vuoden jn. Se tphtuu niin, Yksivuotiset ksvit Ksvit voi kylvää suor mhn keväällä. Lyhyt esiksvtus on eduksi etenkin pohjoisemmss mutt ksvi on myös mhdollist kylvää suorn mhn inkin eteläisimmässä Suomess Ksvit vtivt esiksvtuksen. Esiksvtuksen pituus vihtelee ljeittin, mutt useimmiten se loitetn huhtikuuss. Ljikohtiset ohjeet löytyvät pusseist. Seokset Mtiinen ry - Siemenluettelo SORMUSTINKUKKSEOS*-** igitlis sp. Sormustinkukki kikiss eri sävyissä. Vlest, punisen eri sävyihin (keltsormustinkukk, pikkusormustinkukk, trhsormustinkukk, rohtosormustinkukk). Kylväytyy j säilyy. 5 g riittää noin 30 m TULIKUKKSEOS*-** Verscum sp. Näyttävästi kukkiv seos erivärisiä tulikukki urinkoiseen pikkn. Luvss enimmäkseen keltisi kukktähkiä (trhtulikukk, tummtulikukk), mutt myös voist (rnskntulikukk j tummtulikukk lum ) sekä ripus purppur (purppurtulikukk). ur. 5 g riittää noin 30 m KÖYNNÖSSEOS*-** Herneenkukki koko kesäksi! Seoksess on läpäisevällä mll viihtyviä, kestäviä, monivuotisi köynnöksiä. Pääsiss ruusunpunisin kukin kukkivi ruusu- j metsänätkelmiä sekä lisänä siniviiruist metsävirn (). ur-pvr. V-X. 5 g riittää noin 30 m 2. 4

7 seokset UNIKKOPELTO*-** Kylvä unikkopelto! Seoksess on yksivuotisi kesäkukki. Pääosss unikot punisen eri sävyissä, kerrottu j yksinkertist (oopiumunikko, sikiunikko j pioniunikko). Lisänä kosmoskukk voisen j punisen sävyissä sekä urnkukk. Kylväytyy. Läpäisevä m. ur. 5 g riittää noin 30 m KUKKIV KOSTEIKKO*-** Seoksess on kosten/tuoreeseen pikkn esimerkiksi puutrhkosteikon ympärille soveltuvi puutrhljej. Kunislehtisiä konnmrjoj (pun-lännen), kellnornssej kulleroit (trh- j kesäkullero), mooseksenplv pensst sekä siperinkurjenmiekk. ur-pvr. 5 g riittää noin 5 m HÄMYISÄ VNH PUUTRH Tässä on kokoelm vnhojen puutrhojen rteit. Kikki siemenet ovt todellisi mtiisi (). Ljit menestyvät prhiten puolivrjoss esim. puutrhn reunll missä ne svt ksv sopivsti villiintyneenä. Seoksess on vrjolilj, hennonherkkää isotähtiputke, perinteistä lehtokileij j ukonkello (sin. j v.), lehtosiniltv (sin. j v.) sekä ruusunpunist kuolnpioni j keväällä keltisen kukkiv kevätesikko j jlokiurunknnust. Pvr. 5 g riittää noin 5-8 m KULTTUURIKETO- Kylvä kukkiv kulttuuriketo luonnonksveill esim. urinkoiseen rinteeseen ti kllion koloihin. Seoksess on urinkoisell j kuivll pikll j mielellään hiekkpitoisess mss viihtyviä ljej. Seoksest löytyy punertvkukkist kumin, keltist värisurmo, loistvn sinistä koirnkieltä, punist mäkitervkko, herttist jänönpil, sikongervo j lisäksi muit ketoljej (punmksruoho, hosuolheinä, kevättskuruoho, kelt-pil, hietpitkäpo, kissnkello, keltmite, huopkeltno). Siemenet ovt luonnonknt KUKKIV KLLIO *-** Seoksess on kllio- j kivikkopuutrhn urinkoiselle piklle sopivi puutrhljej. Hrjneilikk punisen eri sävyissä, sinistä kissnkello j niliini ketoneilikk, trhkohokki sekä keltist ilthelokki j mksruohoj (mm. trh- j syysmksruoho). Lisänä ripus ornssikeltno. ur. 2 g riittää noin 5 m RNTLEHTO- Seoksess on kosten/tuoreen rntniityn luonnonljej. Sinistä hrknkello, punist käenkukk j pun-iki, keltkurjenmiekk sekä ripus rntkukk, kurjenj, j isolukku. Siemenet ovt luonnonknt. ur-pvr. 5 g riittää noin 20 m 2. PERENNNIITYT Perennoist voidn kylvää luonnonksvien tpn iloinen, värikäs niitty. Runsn ljimäärän nsiost perennniityllä riittää kukint keväästä syksyyn. Seokset kylvetään joko ikisin keväällä ti syksyllä. Kylvöohjeet siemenpussiss. nnoskoot: 5 g riittää noin 7-10 m 2 j 20 g noin 30 m 2. Toimitmme tiluksest myös isommn erän. Kysy! URINKOISEN PIKN SEOS Seoksess on mm. seurvi ljej: hrjneilikk, idänunikko, punkärsämö, etelänruusuruoho, keltsurmo, hirvenkello, jänönputki, isokunosilmä, ketoneilikk, keltsormustinkukk, myskimlv, plvrkkus, jlopähkämö, kelthnhikki, prtiisililj. Vähintään 20 lji SEOS PUOLIVRJOON, TUOREELLE MLLE Seoksess on mm. seurvi ljej: kileij, ritrinknnus, isotähtiputki, ukonkello, rohtosormustinkukk, mooseksenplvpenss, kurjenkello, ilko, tähkäkeijunkukk, kuolnpioni, kullero, lehtosiniltv, kurjenmiekkoj, vrjolilj, ruusumlv. Vähintään 20 lji. Mtiinen ry - Siemenluettelo

8 Monivuotiset ksvit Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008 Tilus nro NIMI Nmn / Tieteellinen nimi PUNKÄRSÄMÖ Röllik / chille Glxy-ryhmä VLKOUKONHTTU conitum Ivorine KELTUKONHTTU lpstormhtt / conitum lycoctonum susp. lycoctonum LEHTOUKONHTTU Nordisk stormhtt / conitum lycoctonum susp. septentrionle ITOUKONHTTU Stormhtt / conitum npellus susp. lusitnicum TRHUKONHTTU Trädgårdsstormhtt conitum x stoerkinum UKONHTTU Stormhtt / conitum soongricum LÄNNENKONNNMRJ cte rur MUSTKONNNMRJ Trolldruv / cte spict MRINVERIJUURI grimoni euptori LIUSKSLKORUUSU Stockros / lce ficifoli TRHSLKORUUSU Stockros / lce rose Knt Kuvus K * Punertvkukkinen kärsämöljike (VII-IX). Mukn voi oll myös tvllist sinkärsämöä cm. ur. ** Tvllist mtlmpi ukonhttu, joll on norsunluunvoiset kukinnot heinäkuuss cm. Pvr. ** Hrvininen puutrhksvi. Tummt lehdet, vlenkeltiset kukt heinä-syyskuuss cm. Pvr. Hrvininen, luonnonvrinen lehtoksvi. Vlen, sinipuniset kukinnot, hrvhkoss tertuss heinäkuuss. Tämä knt on mtkmuisto Venäjän-Krjlst. 90- luvun upuolell liikuin keväällä Venäjän-Krjlss. Siellä Läskelän pikkeill metsässä mst työntyi erikoisen näköisiä, ikään kuin suppuisen kourn muotoisi lehtiä. kivoin mukni muutmn timen nähdäkseni mitä niistä ksvoi Ne ovt voineet hyvin puutrhssni omenpuiden ll cm. Pvr. Vnh lääkeksvi j nykyisin meo hrvininen perinneksvi. Tummnsininen lähes hrton kukinto heinäsyyskuuss cm. Pvr.. Helsinki B. *** Pietrsri. Tornio tiivis kukinto, hyvä kuivkukknkin Tuttu jokpihn koristeksvi. Vivton j vrm kukkij. Kukkii heinä-syyskuuss cm. Pvr.. ** Vlehkon sininen. B. ** Tummnsininen.. ** lum - vokukkinen ljike. Hrvininen lji Venäjältä. Tummnsiniset kukt monihrisiss kukinnoiss (VII-IX) cm. Pvr. **-*** Luonnonperenn metsäpuutrhn. Koristeelliset puniset, myrkylliset mrjt cm. Vr-pvr. Kuivien lehtojen, luonnonvrinen lji. Koristeelliset lehdet. Mustt myrkylliset mrjt cm. Vr-pvr. Lounis-Suomess luonnonvrinen niittyksvi. Keltinen kukinto (VII-VIII). Lääkeksvi cm. urpvr. * Trhsoruusu tlven- j tudinkestävämpi. Yk. kukt. Punseos vlest tummn myös must. ur. Kukktrhn ktseenvngitsij. Upe kukint heinäkuust syysmyöhälle. Kv.,5-2,5 m. ur. 6. ** hker kukkij, säilynyt vuosikusi piklln, tosin rinteessä. Punsävyt, 50 cm. B. * Väriseos.

9 . * Woodside Vriegted vlenpuninen, lehdet v- grimoni euptori LIUSKSLKORUUSU Stockros / lce ficifoli TRHSLKORUUSU Stockros / lce rose NUKKSLKORUUSU Stockros / lce rugos LITULUKK 2-5 Löktrv / lliri petiolt ROHTORSTI Oxtung / nchus officinlis KRUUNUVUOKKO Bukettnemon / nemone coronri HELOVUOKKO Röd fliknemon / nemone x lesseri KELTSURMO Färgkull / nthemis tinctori TÄHKÄHIETLILJ Stor sndlilj / nthericum liligo 26-9 MSMLO Getväppling / nthyllis vulnerri nen kukinto (VII-VIII). Lääkeksvi cm. urpvr. Monivuotiset ksvit * Trhsoruusu tlven- j tudinkestävämpi. Yk. kukt. Punseos vlest tummn myös must. ur. Kukktrhn ktseenvngitsij. Upe kukint heinäkuust syysmyöhälle. Kv.,5-2,5 m. ur.. ** hker kukkij, säilynyt vuosikusi piklln, tosin rinteessä. Punsävyt, 50 cm. B. * Väriseos.. * Voinen, yk. kukt. Säilynyt piklln pitkään. * Venäjältä kotoisin olev lji, jonk pitäisi oll monivuotinen. Tosin kunis klpenkeltinen väri. ur. Kestävä j säilyvä villivihnnes. Voiset kukt toukokesäkuuss. Kv. Kylväytyy cm. ur-vr.?/** Kkilueiden luonnonvrinen lemmikkiksvi. Sinipuninen kukint (VII-VIII) cm. Kv. Kylväytyy. ur. * Kukkii pitkään, suurin voisin kukin. Siementimet kukkivt kolmevuotin. Tlveksi kellriin. ** Erikoinen, rovuokko muistuttv vuokko. Puninen kukint kesäkuuss cm. ur-pvr. Eli värisurmo. Syvänkeltinen kukk cm. ur. Pitää hiekkmst. Erittäin kestävä j vtimton. ***(*) Vuosi vuodelt komistuv, helppohoitoinen, vnh perenn. Voiset kukt kesäkuuss cm. ur. Ruhoitettu herneksveihin kuuluv hiekkmiden lji. Keltinen kukinto. Kv. Kylväytyy. Knt ilmeisesti uomist uperää cm. ur. * Jpninkileij muistuttv risteymä. Sini-voiset kukt cm. Kukkii ennen lehtokileij. ur-pvr LPPIKILEIJ lpklej / quilegi lpin NUKKEKILEIJ ockklej / quilegi eclcrt KÄÄPIÖJPNINKILEIJ Jpnisk klej / quilegi flellt vr. pumil. Nn l - vhmisen voinen. B. Sini-voinen kukk KOTKNKILEIJ Vårklej / quilegi glndulos PERHOKILEIJ - Snövitklej ** quilegi glndulos vr. jucund LPINKILEIJ quilegi Olympi LEHTOKILEIJ klej / quilegi vulgris LEHTOKILEIJMISET LJIKKEET- quilegi vulgris * Kiinst kotoisin olev sirolehtinen kileij cm. Pun-violetit, knnuksettomt kukt. VI. ur-pvr. ** Mtsvuinen suosittu koristeksvi. Herkän kuniit kukt ukesällä cm. ur-pvr. ** lti-vuoristost peräisin olev komekukkinen lji. Loistvn siniset kukt (VI) cm. ur-pvr. Kuten kotknkileij, mutt kukt sini-voiset. urpvr. Kksiväriset, siniset j vlenkeltiset kukt kesäkuuss cm. ur-pvr. Vuoden 993 mtiisksvi! Ikivnh koriste- j lääkeksvi. Kukint Etelä-Suomess ennen juhnnust cm. ur-pvr.. Seos punisen sävyjä vlest tummn. B. Seos vlen- j tummnpunisi kerrottuj.. Vininpuninen, kerrottu upe!. Seos sinisen j violetin sävyjä E. Voinen puhds ksvusto. Ei muunvärisiä kileijoj lähimiln. F. S Seos kikki värejä j kukn muotoj. G. P- S Kinuu sinivoittoinen seos. Vnhoj piklliskntoj Kjnist j Puolnglt. Jlostustyön seuruksen syntyneitä lehtokileijmisi ljikkeit. 7 Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008

10 LEHTOKILEIJMISET LJIKKEET- quilegi vulgris lähimiln. F. S Monivuotiset Seos kikki ksvitvärejä j kukn muotoj. G. P- Kinuu sinivoittoinen seos. Vnhoj piklliskntoj S Kjnist j Puolnglt. Jlostustyön seuruksen syntyneitä lehtokileijmisi ljikkeit. Mtiinen ry - Siemenluettelo JLOKILEIJ -Pstellej quilegi ultorum-ryhmä "PIH- KILEIJ" quilegi vulgris x cultorum PÖLKKYRUOHO Tornört / ris glr SEITTITKIINEN Ullig krdorre / rctium tomentosum 29-- LÄNNENRNIKKI rnik / rnic chmissonis IÄNRNIKKI Trädgårdsrnik rnic schlinensis PIKKUTÖYHTÖNGERVO stillespire / runcus ethusifolius LPPISTERI lpster / ster lpinus 3- KILPINGERVO Prssolld / stiloides tulris ISOTÄHTIPUTKI Stjärnflock / strnti mjor KUNOKINEN Bellis, tusenskön / Bellis perennis HERTTVUORENKILPI Hjärtergeni / Bergeni cordifoli SOIKKOVUORENKILPI Vinterld / Bergeni crssifoli. * Woodside Vriegted vlenpuninen, lehdet vlenkirjvt. B. ** Nor Brlow vlenpuninen, puolikerrottu, knnukseton.. * Nor Brlow kerrottu, liilnpuninen, knnukseton.. * Lähes must, kerrotust yksinkertiseen, knnukseton. E. * Nor Brlow väriseos. F. * Willim Guinnes eli Mgpie. Liilnsävyiset kukt. G. * Tower seos - knnuksettomt, umpikerrnniset, korket kukt. Voist, ruusunpunist j sinistä. Pitkäknnuksisi suuri- j värikäskukkisi ljikkeit. Kukint heinäkuuss cm. ur-pvr.. *-** Väriseos, pitkäknnuksisi jlokileijoj. B. * Mtlhko, kukt vleornssi punkeltiset.. * Lohenväriset, kpet, knnuksettomt kukt.. *-** Krtno sekoitus eri värisiä j muotoisi jlokileijoj Puolnglt. Erilisi risteymiä. -B ovt lehto- j jlokileijn risteymiä. on lehto- j jpninkileijn risteymä j E on lehto- j nukkekileijn risteymä.. *-** Viol - kukt roosn j violetin sävyisiä. B. * Kesätivs sinisissä kukiss voist häivettä.. *- Runsudensrvi - kukt eri värisiä j muotoisi.. Smuri vo-siniset kukt. E. * Mollmij sinivioletit kukt, cm. Luonnonvrinen ketoksvi kllioistutuksiin j rinteisiin. Koristeelliset sinivihreät lehdet cm. ur.. ***(*) B. ** Kome luonnonksvi. Krmiininpuniset tkiisen kukt heinä-elokuuss. -,5 m. ur-pvr. * Runssti keltisi, päivänkkkrmisi kukki kesäheinäkuuss cm. ur-pvr. ** Edellistä yleisempi puutrhlji. Kuten edellä, mutt kukt hiukn pienempiä cm. ur-pvr. ** Jlongervo muistuttv kivikko- j peittoksvi. Kermnvle kukinto heinä-elokuuss cm. ur-vr. ** Mtlhko sterilji kivikkoistutuksiin. Siniliilt kukt. **? Suurilehtinen, perenn metsäpuutrhoihin. Voiset ngervonkukt heinä-elokuuss cm. Pvr-vr. ** Sievä vnh perinneksvi, isoin ksvustoin kunis, eikä leviä hllitsemttomsti. Seoksess vlenpunisi j vihertävänvoisi. 50 cm. ur-vr. Leviää hyvin siemenistä nurmikolle. Ei Hitt ruohonleikkuut. Lumipeite tlvisuojksi cm. Pieni, vokukkinen villimuoto. Knt p. Keski- Euroopst. Vlenpuninen. *** Tuttu j kestävä perenn. Herttmiset lehdet. Ruusunpuniset kukt touko-kesäkuuss cm. ur-vr. 8 Edellistä hrvinisempi j perinteisempi lji. Isot soiket lehdet. Kukint toukokuuss cm. ur-pvr. B/ B B

11 Bellis, tusenskön / Bellis perennis HERTTVUORENKILPI Hjärtergeni / Bergeni cordifoli SOIKKOVUORENKILPI Vinterld / Bergeni crssifoli 37- HÄRÄNKUKK Ljusög / Buphthlmum slicifolium KULTJÄNÖNPUTKI Hrört Bupleurum longifolium susp. ureum MERIKNKELLO meriknsk klock mpnul mericn PRTKELLO Skäggklock / mpnul rt KRPTTIENKELLO Krpterklock mpnul crptic HIRVENKELLO Skogsklock / mpnul cervicri PEURNKELLO Ängstoppklock mpnul glomert LOISTOPEURNKELLO Prkttoppklock mpnul glomert MITOKELLO Mjöklock / mpnul lctiflor UKONKELLO Hässleklock / mpnul ltifoli ISOUKONKELLO mpnul ltifoli vr. mcrnth MRINKELLO Mriklock / mpnul medium HRKNKELLO Ängsklock / mpnul ptul KURJENKELLO Stor låklock / mpnul persicifoli PISMKELLO Prickklock / mpnul punctt VUOHENKELLO Knöllock mpnul rpunculoides leikkuut. Lumipeite tlvisuojksi cm.. ***(*) Pieni, vokukkinen villimuoto. Knt p. Keski- Monivuotiset Euroopst. ksvit B. ** Vlenpuninen. *** Tuttu j kestävä perenn. Herttmiset lehdet. Ruusunpuniset kukt touko-kesäkuuss cm. ur-vr. Edellistä hrvinisempi j perinteisempi lji. Isot soiket lehdet. Kukint toukokuuss cm. ur-pvr. ** Helppohoitoinen, puutrhoiss hrvininen perenn. Keltiset, pienehköt kukt heinäkuuss cm. ur. ** Vihertävänkeltiset tyräkkimäiset kukt kesä-elokuuss. Kestävä lji pohjoisess cm. ur-pvr.! Kellot (mpnul) olivt vuoden 995 mtiisksvej! * merikst kotoisin olev lji. Siniset, tähtimäiset kukt heinä-elokuuss. Kv cm. ur-vr. * Kunis, pieni kelloksvi kivikkoistutuksiin. Liilnsiniset kukt kesä-elokuuss. Kv cm. ur. *-** Tuttu, mtsvuinen kello. Mätästävä ksvutp. Vlensiniset kukt elo-syyskuuss cm. ur-pvr. Luonnonvrisen hrvininen niittylji. Vlensininen kukinto heinäkuuss. Kv cm. ur-pvr. Edellistä yleisempi nittylji. Tukev vrsi j näyttävä sinivioletti kukint kesä-elokuuss cm. ur. * Super ( huric ) edellisestä ljist jlostettu puutrhljike. Violetit kukt, 40 cm. * Kooks kello kukktrhn tustlle. Vlen sinertävät kellokukt heinä-elokuuss cm. ur-pvr. Kome mtisperenn. Näyttävä kukint heinäkuuss cm. Pvr. Kukkii kuemmin kostell pikll.. Sininen. Hyvin vnhoj kntoj Etelä-Suomest B. Voinen, hyvin vnhoj kntoj ympäri Suome.. Sinistä j voist. Hyvin vnh knt Etelä-Suomest. ** Edellistä vieläkin suurempi. Sinivioletit kukt heinäkuuss. Pvr.,5-,8 m * Ihstuttv, kellokukk. Voiset, sinisen j punisen sävyiset kukt (VII-VIII). Kv cm. ur-pvr. Yleinen luonnonlji. Violetit kellokukt kesä-elokuuss. Kv cm. ur-pvr. Etelä-Suomess yleinen luonnonksvi j myös perinteinen puutrhksvi. Kurjenkellon s kukkimn pkksiin sti poistmll siemenkodt heti kukkien stuttu. Smn kohtn tulee uusi kukki joutuisn eikä perennpenkissä tule kylväytymisongelm cm. ur-pvr.. Sinikukkinen. B. Sinivoittoinen seos, mukn voi oll voistkin silinen kellokukk. Suuret pitkänomiset kukt kesä-elokuuss cm. ur-pvr.. *-** Punertv kukk. B. *-** Seos punertv- j vokukkisi. lun perin hyötyksvin viljelty vnhojen pihojen E- koristeksvi. 9 Violetit kukt toispuolisess pitkässä tertuss (VII-IX). Leviää cm. ur-pvr * Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008

12 Mtiinen ry - Siemenluettelo PISMKELLO Prickklock / mpnul punctt VUOHENKELLO Knöllock mpnul rpunculoides KURIINKELLO Rpunkelock mpnul rpunculus KEIJUNKELLO Styvklock / mpnul rhomoidlis VRSNKELLO Nässelock / mpnul trchelium HUOPKUNOKKI Strävklint / enture delt HEKUNOKKI Rödklint / enture jce KELTKUNOKKI Gulint / enture mcrocephl VUORIKUNOKKI Bergklint / enture montn MUSTKUNOKKI Svrtklint / enture nigr NURMIKUNOKKI Ängsklint / enture phrygi KETOKUNOKKI Väddklint / enture scios KUKSINKIRHVIN- KUKK Jättevädd / ephlri gignte 44-2 KELTMO Skelört / helidonium mjus POHJNSINIVLVTTI Tort, älgkål / icerit lpin 45-0 OHKE Tistel / irsium sp KELLOKÄRHÖ Helldig klemtis lemtis integrifoli MNTSURINKÄRHÖ Stor styvklemtis lemtis mndschuric PENSSKÄRHÖ Styvklemtis / lemtis rect LMOPEIKONKELLO Porslinsklock odonopsis clemtide silinen kellokukk. Suuret pitkänomiset kukt kesä-elokuuss cm. ur-pvr. Monivuotiset ksvit. *-** Punertv kukk. B. *-** Seos punertv- j vokukkisi. E- lun perin hyötyksvin viljelty vnhojen pihojen koristeksvi. Violetit kukt toispuolisess pitkässä tertuss (VII-IX). Leviää cm. ur-pvr. * Edellisen tpn ksvtettu lun perin syötävien juurimukuloiden vuoksi. Liilnsiniset kukt heinä-elokuuss. Kv cm. ur-pvr. * lpeilt j Jur-vuoristost kotoisin olev kissnkello muistuttv lji. Siniset kukt (VI-VII). 50 cm. ur. Lehdet muistuttvt nokkost. Vnhoj viljelykntoj, todennäköiseti p. luonnonkntoj. Ksvi ilmestyy milloin minnekin. Ei hevillä häviä vikk sitä rjoitn." Sinipuniset kukt (VII-VIII) cm. ur-pvr. *-** Kuksukselt kotoisin olev sitkeä j helppohoitoinen perenn. Liilnpuniset kukt (VI-VIII) cm. ur. Etelässä luonnonvrinen niittylji. Krmiininpuniset kukt. VII-VIII cm. ur. *-** Kome puutrhksvi. Sutimiset, keltiset kukt heinäelokuuss cm. ur. ***. K- B. Perinteinen, kiitollinen j kuniskukkinen koristeksvi. siniset kukt kesä-heinäkuuss. Nätti ljn lueen, mutt pyrkii veletelemn cm. ur. ** Tummn violetinpuniset mykerökukt kesäheinäkuuss cm. ur. Yleinen niittyksvi. Sinipuninen kukinto. Kikkein kestävimpiä ti ehkä kestävin kunokkilji. VII-IX cm. ur. Luonnonknt Keski- j Pohjois-suomest. Luonnonknt Etelä-Suomest. Etelässä hrvininen niittyksvi. Isot liilnpuniset mykeröt heinä-syyskuuss cm. ur. *** Ksvierikoisuus. Korke j hoikk kuin kirhvinkul. Vlenkeltinen kukinto (VII-VIII). 2-2,5 m. ur. Keltkukkinen lääkeksvi j myös kunislehtinen koristeksvi. Myrkyllinen cm. Pvr.. Luononknt. B. Os kukist puolikerrottuj. Kome j hrvininen Lpin ksvi. Sinivioletti kukk (VI-VII) cm. ur-pvr. **? Jättiläisohdke kokeilijoille. Kellertävänvoiset mykerökukt (VII-VII) cm. ur. *-** Ruohovrtinen, kunis perennkärhö. Nuokkuvt sinivoiset kukt. VII-IX cm. ur-pvr. ** Edellistä korkempi j suurikukkisempi. Voinen kukk cm. Ruohovrtinen perennkärhö. Pienet voiset tuoksuvt kukt (VII-VIII) cm. ur-pvr.. Hyvin vnh knt. B. * Purpure -ljike. jonk lehdet ovt nuorin punrusket. ** Rentovrtinen puoliköynnös, joll on posliininsiniset kellokukt. 10 Hyvin on menestynyt puutrhssni. Pieniä siementimi ilmestyy runssti. Ksvist lähtee koske-

13 lemtis integrifoli MNTSURINKÄRHÖ Stor styvklemtis lemtis mndschuric PENSSKÄRHÖ Styvklemtis / lemtis rect LMOPEIKONKELLO Porslinsklock odonopsis clemtide IÄNPEIKONKELLO Betklock / odonopsis ussuriensis 49-8 KIELO Liljekonvlj / onvllri mjlis ISOKUNOSILMÄ Flickög / oreopsis grndiflor 50-4 HEIINKUKK Klockviv / ortus mtthioli JLOKIURUNKNNUS Siirisk nunneört / orydlis noilis RUNIOKILKK Murrev / ymlri murlis KOIRNKIELI Hundtung / ynoglossum officinle KIINNRITRINKNNUS Kinesisk riddrsporre elphinium grndiflorum ISORITRINKNNUS Stor riddrsporre / elphinium eltum MTIISRITRIN- KNNUS Trädgårdsriddrsporre elphinium-ljikkeet JLORITRINKNNUS Trädsgårdsriddrorre elphinium-ljikkeet ** Edellistä korkempi j suurikukkisempi. Voinen Monivuotiset ksvit kukk cm. Ruohovrtinen perennkärhö. Pienet voiset tuoksuvt kukt (VII-VIII) cm. ur-pvr.. Hyvin vnh knt. B. * Purpure -ljike. jonk lehdet ovt nuorin punrusket. ** Rentovrtinen puoliköynnös, joll on posliininsiniset kellokukt. Hyvin on menestynyt puutrhssni. Pieniä siementimi ilmestyy runssti. Ksvist lähtee kosketeltess jonkin sorttisen khvin hju. VII-VIII cm. ur-pvr. * Edellisen lähisukulinen. Vihertävänkeltiset kukt. Tuttu luonnonksvi. Voiset tuoksuvt kukt toukokuuss. Myrkyllinen cm. Pvr-vr. Upe ryhmäperenn. Pitkä j runs kukint kesä-elokuuss. Kullnkeltiset kukt cm. ur. * Schnittgold - ljike. Yksinkertinen. * Sunry - ljike. Puolikerrottu. 40 cm *-*** Sinipuninen kukinto. Sievä, tlvenkestävä. Suloisen, untuviset lehdet keväällä! V-VI cm. Pvr-vr. Vlenkeltinen näyttävä kukint ukesällä. Kestävä mtiisperenn (V-VI) cm. ur-pvr. Euroopn muureil j kllioill luonnonvrinen murttilehtinen mnpeiteksvi. 5-0 cm. ur-pvr. Hrvininen, kooks, luonnonvrinen lemmikkiksvi. Sinipuniset kukt (VII-VIII) cm. ur. Siemenet on kerätty puutrhss ksvvist ksveist. * Loistvn sinikukkinen j pienikokoinen ritrinknnus. Kukint heinäkuuss cm. ur.. B.. ***. ***- Puutrhn ktseenvngitsij. Perinteinen j näyttävä koristeksvi. Seokses sinisen sävyjä cm. ur. Mtiisritrinknnus (vnhojen jlo- j isoritrinknnusten siemenjäeläiset) ovt tvllisesti nykyisiä jloritrinknnuksi pieni- j hrvkukkisempi. Siementimien ominisuudet voivt vihdell. Vlensininen. Hyvin vnh knt. Tummnsininen, hyvin vnh knt Pohjois-Suomest. Tivnsininen. Väri on niin sininen kuin tivs voi prhimmilln oll. Vnh knt Keski-Suomest. Sinisävyt. Jloritrinknnukset ovt näyttäviä, suuri- j tiheäkukintoisi, tuke vtivi perennoj cm. ur. E. ** Kirkknsininen, 2 m korke. F. *-*** Sinisävyt. G. *-** Mtlhko, sinisen sävyjä. Näin kukkivi ritrinknnuksi npurin pihss j ihstuin niihin. Piti sd itselle smnlinen. Ihn se on! Ei trvitse tukemist. H. ** Tosi kunis. Sinivioletti, tuperrottu, vlell silmällä. I. * Voinen kukk tummmll silmällä MYKERÖNEILIKK ** Keskieuroopplinen luonnonlji. Pienet, niliininpuniset kukt (VI-VIII). Kv. Kylväytyy cm. ur. 11 Knippnejlik / inthus rmeri HRJNEILIKK Ikivnh, rvostettu j kestävä koristeksvi. Pitkä kukin- B Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008

14 Mtiinen ry - Siemenluettelo MYKERÖNEILIKK Knippnejlik / inthus rmeri HRJNEILIKK Borstnejlik / inthus rtus MUNKKINEILIKK hrtreusenejlik inthus crthusinorum KETONEILIKK Ängsnejlik / inthus deltoides PULSKNEILIKK Prktnejlik / inthus superus 57-8 MOOSEKSENPLV- PENSS iptm / ictmnus lus KELTSORMUSTINKUKK Gul fingerorgslomm igitlis grndiflor PIKKUSORMUSTINKUKK Liten fingerorgslomm igitlis lute (ROHTO)SORMUSTINKUKK Fingerorgslomm / igitlis purpure TRHSORMUSTIN- KUKK Lxröd fingerorgslomm igitlis x mertonensis "SIPERINSORMUSTIN- KUKK" - igitlis siiric 58- KRSTOHKE Krdvädd / ipscus sp JUMLTENKUKK Tolvgudlomm / odectheon sp KEVÄTVUOHENJUURI Gemsrot / oronicum orientle PIKKUMPIISYRTTI xnepet F. *-*** Sinisävyt. G. Monivuotiset *-** Mtlhko, ksvit sinisen sävyjä. Näin kukkivi ritrinknnuksi npurin pihss j ihstuin niihin. Piti sd itselle smnlinen. Ihn se on! Ei trvitse tukemist. H. ** Tosi kunis. Sinivioletti, tuperrottu, vlell silmällä. I. * Voinen kukk tummmll silmällä. ** Keskieuroopplinen luonnonlji. Pienet, niliininpuniset kukt (VI-VIII). Kv. Kylväytyy cm. ur. Ikivnh, rvostettu j kestävä koristeksvi. Pitkä kukint kesä-elokuuss. Kylväytyy cm. ur.. Väriseos. Hyvin vnhoj kntoj Keski-Suomest. B. Tummnpuninen pikllisknt Keski-Suomest.. ** Voinen - (lähes ) voinen nuorehko knt.. ** `Nigrigns uudehko tumm ljike. Hieno väri, koko ksvi punertv. ** Keski-Euroopplinen luonnonlji. Purppurnpuniset kukt. Mtiisksvin inest! Kylväytyy helposti, vrsinkin sepelikäytävälle. VI-VII cm. ur. Koristeksvi j kllioketojen j niittyjen kuniskukkinen, hrvinistunut ksvi (VI-VIII) cm. ur.. Luonnonknt. B. ** niliininpuninen puutrhljike.. * lus - voinen puutrhljike. Pohjois-Suomess yleinen luonnonlji. Suuret, ripsireuniset, vlenpuniset kukt (VI-VII) cm.. B. Kome, perinteinen penssminen perenn. Tuoksuvt kukt erittävät iho ärsyttävää eteeristä öljyä (VII-VIII) cm. ur. Kukiss ruusunpunisen sävyjä. Vokukkinen. *** Hieno, keltkukkinen sormustinkukk. Sitruunnkeltiset kukt heinä-elokuuss cm. ur-pvr. ** Kuten edellinen, mutt pienempi. 50 cm. ur-pvr. Vnh lääkeksvi j myös koristeksvi. Näyttävät kukkvnt kesä-elokuuss. Kov leviämään jos nt siementen vrist. Myrkyllinen cm. ur-pvr.. Pun- j vokukkisi. Hyvin vnhoj kntoj. E- B. Vokukkinen. Hyvin vnhoj kntoj. * Lohenpuninen kukinto. Muuten kuin rohtosormustinkukk. Kelt- j rohtosormustinkukn jäeläinen. * Muistutt pikkusormustinkukk, kukt ehkäpä vlemmt (VII-VIII) cm. ur-pvr. * Kksivuotinen, piikikäs puutrh- j kuivkukk (VIII- IX) cm. ur. Hyvä perhoskukk. Upet syklmimiset vlenpuniset kukt (V-VI). 60 cm. Pvr-vr. Tuttu, perinteinen ukesän kukkij. Näyttävä keltinen kukint (V-VI). ur-pvr. Hyvin vnhoj kntoj. 12 ** Mtl, loistvsti kukiv mnpeiteksvi. Violetinsiniset huulikukt kesä-elokuuss cm. ur-pvr.

15 58- KRSTOHKE Krdvädd / ipscus sp JUMLTENKUKK Tolvgudlomm / odectheon sp KEVÄTVUOHENJUURI Gemsrot / oronicum orientle PIKKUMPIISYRTTI xnepet rcocephlum nutns vr. lpinum SIPERINMPIISYRTTI Stor drklomm rcocephlum siiricum 59-2 VLKOHNHIKKI Trollsmultron / rymocllis rupestris SINIPLLO-OHKE Blå olltistel / Echinops nnticus VLKOPLLO-OHKE Bolltistel / Echinops spherocephlus KYLÄNEIONKIELI Blåeld / Echium vulgre KULTKLLIOINEN Orngeink / Erigeron urnticus JLOKLLIOINEN Prktink Erigeron Speciosus-ryhmä 63-6 VILLMO Ullld / Eriophyllum lntum LPPIPIIKKIPUTKI lpmrtorn / Eryngium lpinum SINIPIIKKIPUTKI Rysk mrtorn / Eryngium plnum SININT Blåsvingel / Festuc Gluc-ryhmä SIKONGERVO Brudröd / Filipendul vulgris SYYSSÄEKUKK Kokrdlomster Gillrdi ristt Pict LOISTOSÄEKUKK Kokrdlomster / Gillrdi x grndiflor METSÄKTKERO Knippgentin / Gentin sclepide * Kksivuotinen, piikikäs puutrh- j kuivkukk (VIII- IX) cm. ur. Hyvä perhoskukk. Monivuotiset Upet syklmimiset ksvit vlenpuniset kukt (V-VI). 60 cm. Pvr-vr. Tuttu, perinteinen ukesän kukkij. Näyttävä keltinen kukint (V-VI). ur-pvr. Hyvin vnhoj kntoj. ** Mtl, loistvsti kukiv mnpeiteksvi. Violetinsiniset huulikukt kesä-elokuuss cm. ur-pvr. Hrvininen perinneksvi. Sinivioletit huulikukt kesäelokuuss cm. ur-pvr. Hyvin vnh knt. ** Uudehko luonnonperenn, joll voiset mnsiknkukt (VII-VIII) cm. ur. Herttinen ksvi metsän reunll. *** Koristeellinen j voimksksvuinen, piikikäs perenn. Metllinhohtoiset siniset kukt (VII-IX). 00 cm. ur. ** Kuten edellä, mutt kukinnot hrmhtvn voiset. Kome Etelä-Suomess luonnonvrinen lemmikkiksvi. Siniset kukt (VII-VIII). Kv. Kylväytyy cm. ur. * Ornssinkeltiset mykerökukinnot (VII) cm. ur. Kunis- j runsskukkinen, kestää myös mljkoss. Suosittu perenn. VI-VII cm. ur.. ** Siniliil. B. ** Punvioletti. ** Pointe - ljike. Mtlhko, keltkukkinen, rnikin tyyppinen ksviuutuus kuivlle piklle cm. ur. ** Upe sininen kukint j hopeinen. Metllinhohto kukktrhn. Syyskylvö tuoreeltn mulln pintn prs. (VII-VIII) cm. ur.. ** Sinihohtoinen. B. * Superum ljike, voimks violetinsininen sävy. ** Edellisen kltinen, mutt pienikukintoisempi lji (VII- VIII) cm. ur. * Kpelehtinen heinä, jok muodost isoj sinertäviä mättäitä. 35 cm. ur., Läpäisevien miden pysyvä j herkän vlekukkinen luonnonksvi. Kulttuuriseurlinen. ur. ** Pohjois-merikn preerilt kotoisin olev luonnonperenn. Suuret, pun-keltiset mykerökukt yksittäin kukkvnojen päissä (VII-IX). 50 cm. ur. ** Koold -ljike. Kuten edellä, mutt mtlmpi myös kesäkukk-stioihin sopiv lji. 30 cm. ur. ** Upein syyskesän kukkijoistni, kirkkn sininet kellomiset kukt lehtihngoiss pitkin kukkvrren yläos. Viime kesänä ksvoi meein metrin mittiseksi j kukki elokuun lopust syyskuun loppuun. Tosi kunis. ** Näyttävä keltkukkinen perenn j tunnettu lääkeksvi (VII) cm. ur KELTKTKERO Gullgentin / Gentin lute IÄNKURJENPOLVI ** Kestävä kuniskukkinen lji. Sinivioletti kukk heinäkuuss. Prktnäv / Gernium himlyense cm. 40 cm. ur KYLÄKURJENPOLVI Vnhojen kylien j kulttuuriympäristöjen lji. Sinivioletit kukt kesä-heinäkuuss cm. ur pvr. E- Ängsnäv / Gernium prtense TULIKELLUKK **-*** Loistvnvärinen 13 ukesän kukkij. Ornssinpuninen Röd nejlikrot / Geum coccineum Borisii -ljike (VI) cm. ur-pvr TRHKELLUKK * Ldy Strtheden - keltinen, kerrottukukkinen uusi B Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008

16 Mtiinen ry - Siemenluettelo KELTKTKERO Gullgentin / Gentin lute IÄNKURJENPOLVI Prktnäv / Gernium himlyense KYLÄKURJENPOLVI Ängsnäv / Gernium prtense TULIKELLUKK Röd nejlikrot / Geum coccineum TRHKELLUKK Prktnejlikrot / Geum ultorumryhmä OJKELLUKK Humlelomster / Geum rivle? KYLÄKELLUKK Nejlikrot / Geum urnum KOREHOHEKUKK Gullstke / Helenium hoopesii 74-6 PÄIVÄNSILMÄ gög / Heliopsis helinthoides KELTPÄIVÄNLILJ Gul dglilj Hemorocllis lilio-sphodelus KULTPÄIVÄNLILJ Orngegul dglilj Hemocllis middendorffii TRHILLKKO Trädgårdsnttviol Hesperis mtronlis TÄHKÄKEIJUNKUKK xlunrot / Heucher cylindric ** Näyttävä keltkukkinen perenn j tunnettu lääkeksvi (VII) cm. ur. Monivuotiset ksvit ** Kestävä kuniskukkinen lji. Sinivioletti kukk heinäkuuss cm. 40 cm. ur. E- Vnhojen kylien j kulttuuriympäristöjen lji. Sinivioletit kukt kesä-heinäkuuss cm. ur pvr. **-*** Loistvnvärinen ukesän kukkij. Ornssinpuninen Borisii -ljike (VI) cm. ur-pvr. * Ldy Strtheden - keltinen, kerrottukukkinen uusi ljike. * Pidän tästä kellukst, kosk se on kunis heti keväällä vihreine lehtineen. Siemenpllerot ovt myös kuniit. Vokukkinen, uusi puutrhknt. Luonnonvrinen niittyksvi j vnh lääkeksvi. Pienet keltiset kukt kesä-heinäkuuss cm. ur-pvr. *** *** Päivänkkkrmisi kukki ei ole koskn liik. Niille löytyy in pikk puutrhst. Luonnonperenn preerilt. Kullnkeltinen (VII-VIII) cm. ur. Kooks loppukesän kukkij. Kullnkeltiset kukt (VIII- X) cm. ur. Vnh, kiitollinen, tuoksuvkukkinen lilj. Sitruunnkeltiset kukt (VI-VII) cm. ur-pvr. **(*) Edellistä ikisempi. Tummn ornssinkeltiset kukt. Knt p. Korest. 50 cm. ur-pvr. E- Vuoden 2005 mtiisksvi! Ihnsti tuoksuv vnhojen pihojen ksvi. Hennon liilt ti voiset kukt (VI-VII) cm. ur-pvr. *-** Vlen vihreät lehdet. Kukk pitkän (70-80 cm) pksun, krvisen vrren päässä. Kukk muistutt vehnäntähkää. Vrret ovt mutkll, siis hyvin erikoinen näky koko ksvi! Mutt kuniiden lehtien vuoksikin knntt ksvtt. Hyvä mnpeittoksvi. ur-pvr. Kuniskukkinen peittoperenn. Pienet puniset kukt (VI-VII) cm. ur-pvr KORLLIKEIJUNKUKK Blodlunrot / Heucher snguine TÄPLÄKELTNO * Leoprd ljike, joll on punrusketäpläiset lehdet. Fil / Hiercium mcultum Kuivn pikn mnpeittoksvi. ur SINIKUUNLILJ ** Tuttu, kunislehtinen perenn. Oikestn komeint Host sieoldin mitä vrjoisess pikss voi ksvtt. Pvr-vr MÄKIKUISM- Äkt mnnlod Keltkukkinen lääkeksvi. Etelä-Suomess hrvininen Hypericum perfortum niittyksvi. 50 cm. ur IISOPPI ** Pohjoln rosmriini. Lääkeksvi j koristeksvi. Koko Isop / Hyssopus officinlis ksviss romttinen, vhv tuoksu cm. ur.. ** Violettikukkinen. B. **(*) Voinen, Etelä-Suomess hyvin kestäväksi osoittutunut knt ISOINKRVILLE Eksoottisen kunis, vnh perenn.ruusunpuniset, isot Rosenincrville / Incrville delvyi suppilokukt kesä-heinäkuuss cm. ur-pvr ISOHIRVENJUURI Vuoden 999 mtiisksvi! Perinteinen kooks perenn, lääkeksvi j rehuksvi. Keltiset mykerökukt Ålndsrot / Inul helenium (VII IÄNHIRVENJUURI Prktkrissl / Inul orientlis 79-8 IIRISSEKOITUS Iris sp TRHKURJENMIEKK Trädgårdsiris IX) cm. ur-pvr. ** Edellistä pienempi luonnonperenn. Ornssinkeltiset kukkmykeröt (VII-VIII) cm. ur.! Sksnkurjenmiekk oli vuoden 2003 mtiisksvi! Iirissekoitus kokeilijoille Rkkiln puutrhst. 14 Siemenet on kerätty ksvinjlostj Peter Joyn perustmst kurjenmiekkekokoelmst. Kuknvärit sinisen,

17 IÄNHIRVENJUURI Prktkrissl / Inul orientlis 79-8 IIRISSEKOITUS Iris sp TRHKURJENMIEKK Trädgårdsiris Iris Germnic-ryhmän ljikkeet PIKKUKURJENMIEKK Iris Pumil-ryhmän ljikkeet KELTKURJENMIEKK Svärdslilj / Iris pseudcorus KUNOKURJENMIEKK Tuviris / Iris setos SIPERINKURJENMIEKK Strndiris / Iris siiric ETELÄNMUNKKI Frnsk låmunkr / Jsione levis 8-- KETORUUSURUOHO Åkervädd / Knuti rvensis 8--2 ETELÄNRUUSURUOHO Grekvädd / Knuti mcedonic 83- SÄRKYNYTSYÄN Löjtnntshjärt Lmprocpnos spectilis KEVÄTLINNUNHERNE Vårvil / Lthyrus vernus HRMMLVIKKI Gråmlv / Lvter thuringic NUKUL Hjärtstill / Leonurus crdic 85-- ISOPÄIVÄNKKKR Jätteprästkrge / Leucnthemum x superum PRINSESSNKKKR Leucnthemum x superum PÄIVÄNKKKR Prästkrge / Leucnthemum vulgre PIHPÄIVÄNKKKR IX) cm. ur-pvr. ** Edellistä pienempi luonnonperenn. Ornssinkeltiset Monivuotiset kukkmykeröt ksvit (VII-VIII) cm. ur.! Sksnkurjenmiekk oli vuoden 2003 mtiisksvi! Iirissekoitus kokeilijoille Rkkiln puutrhst. Siemenet on kerätty ksvinjlostj Peter Joyn perustmst kurjenmiekkekokoelmst. Kuknvärit sinisen, violetin j keltisen sävyjä myösä rusken- j viininpunisi. Kukint kesäkuuss. ur.. *- Seos korkeist ljikkeist, yli 80 cm. B. *- Seos puolikorkkeist ljikkeist, cm. *- Mtl kurjenmiekk, jok kukkii jo toukokuuss. Seos erivärisistä ljikkeist. Siemenet on kerätty smst kokoelmst kuin edelliset cm. ur. Todell hyväksvuinen kurjenmiekk. Kukkii hkersti j pitkään. Keltiset kukt (VI-VII). ur-pvr.. Luononkntoj Etelä-Suomest. B. Luonnonkntoj Keski-Suomest.. Luonnonkntoj Pohjois-Suomest., Vnh hieno ikurjenmiekk. Helppo j vtimton. Kome ksvi kostehkolle piklle. Liilnsiniset kukt kesä-heinäkuuss cm. Kpelehtinen j kestävä mtiisperenn. Sirot siniset kukt kesä-heinäkuuss cm. ur-pvr. Kunis kukkii meo kuivlin pikll.. *** Sinikukkinen, 70 cm. B. *** l - vokukkinen ljike. ** Keski-Euroopn vuoristoniityiltä kotoisin olev luonnonperenn. Siniliil kukinto (VI-VIII) cm. ur. Kuivien j läpäisevien miden niittyksvi. Vlen liiln väriset kukt heinä-elokuuss cm. ur. * Kotimist sukulistn rotevmpi uutuusperenn. Tummn viininpuniset kukt (VII-VIII). ur. Ihstuttv, perinteinen ukesän kukkij. Sydämen muotoiset voiset ti ruusunpuniset kukt cm. V-VI. Pvr. Kunis, luonnonvrinen kevätkukkij (30-40 cm). Sinipuniset herneenkukt toukokuuss. Pvr. Vuoden 2007 mtiisksvi! Näyttävä j kiitollinen kukkij. Vlenpuninen (VII-IX) cm. ur.. Hyvin vnhoj kntoj Etelä-Suomest. B. Hyvin vnhoj kntoj Keski-Suomest.. lviesklinen - pikllisknt Pohjois-Suomest.. ** Voinen muoto (mukn voi oll punisikin). Vnh, nokkost muistuttv lääkeksvi. Kukt kiehkuroin. Hyvin vnhoj kntoj, os 800-luvult. 00 cm. *** Luonnonlji suurempi puutrhljike. Suuret kukt (0-3) cm heinä-syyskuuss cm. ur. * Silver princess - isopäivänkkkrn, mtlvrtinen ljike. VII-IX cm. ur. Tuttu niittyksvi. Luonnonknt Pohjois-Suomest.VI- IX cm. ur-pvr. ** Isopäivänkkkkrn j luonnonvrisen päivänkkkrn Leucnthemum x superum x vulgre risteymä. ur-pvr RNTVEHNÄ Merenrnnoill yleinen kooks heinä. Sinihrmnvihreät lehdet. Erinominen hieknsitoj cm. ur. 15 Srndråg / Leymus renrius ROHTOMRLJUURI ** Kooks ohdkeminen lääkeksvi. Ruusunpuniset H Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008

18 Mtiinen ry - Siemenluettelo PRINSESSNKKKR Leucnthemum x superum PÄIVÄNKKKR Prästkrge / Leucnthemum vulgre PIHPÄIVÄNKKKR Leucnthemum x superum x vulgre 85-2 RNTVEHNÄ Srndråg / Leymus renrius ROHTOMRLJUURI Mrlrot / Leuze crthmoides KLLIONUHUS Klippstånds / Ligulri dentt NUKKNUHUS Spindelstånds / Ligulri fischeri VLTIKK- URINKONUHUS Spirstånds / Ligulri przewlskii x stenocephl tms SHLININNUHUS Ligulri schlinensis KESÄKUURUOHO Judspenningr / Lunri nnu IKIKUURUOHO (vild) månviol / Lunri rediviv LSKNLUPIINI lsklupin / Lupinus nootktensis KOMELUPIINI X KIRJO Lupinus polyphyllus x reglis KIRJOLUPIINI Regnågslupin / Lupinus x reglis 89-3 PLVRKKUS Brinnnde kärlek Lychnis chlcedonic HRMKÄENKUKK Purpurklätt / Lychnis coronri KÄENKUKK Göklomster / Lychnis flos-cuculi JUPITERINKUKK Jupiterslomster / Lychnis flos-jovis HEHKUVRKKUS Eldklätt / Lychnis x hgen 89-3 RNTYRTTI Strndklo / Lycopus europeus TRH-LPI Prktlysing / Lysimchi punctt 89-5 LPI Lysing / Lysimchi sp (POHJN)RNTKUKK * Silver princess - isopäivänkkkrn, mtlvrtinen ljike. VII-IX cm. ur. Monivuotiset ksvit Tuttu niittyksvi. Luonnonknt Pohjois-Suomest.VI- IX cm. ur-pvr. ** Isopäivänkkkkrn j luonnonvrisen päivänkkkrn risteymä. ur-pvr. Merenrnnoill yleinen kooks heinä. Sinihrmnvihreät lehdet. Erinominen hieknsitoj cm. ur. ** Kooks ohdkeminen lääkeksvi. Ruusunpuniset kukt heinä-elokuuss cm. ur. *** Vnh tuttu, loppukesän kukkij. Kullnkeltiset kukinnot (VII-IX). ur-pvr. *** Keltkukkinen, elo-syyskuuss kukkiv kome nuhus cm. ur-pvr. ** Emoksvi on todennäköisesti rketti- j vltikknuhuksen risteymä. ur-pvr. ** Suuret herttmiset lehdet. Keltiset kukktähkät heinäelokuuss.,5-2 m. ur-pvr. ** Kksivuotinen koristeksvi j kuivkukk (60-80 cm). Kukint kesä-heinäkuuss. ur-pvr. Värisekoitus. ** Kuten edellä, mutt monivuotinen. Leviää rönsyillä. Vle liil kukinto. *-** Hrov j hennompi kuin komelupiini. Kukt sinivo-violetit. Pitää hiekkmst. ur-pvr. **- Kome- j kirjolupiinin risteymä. Seoksess voist sekä punisen sävyjä. ur. * Kooks j värikäs perenn. Kukint kesä-heinäkuuss. Siementimien väri voi vihdell cm. ur.. * Voimkkit j kirkkit punisen sävyjä sekä hyvin tumm violetti. B. * hndelier - keltinen.. * Väriseos. Hehkuvnpuninen, vnh koristeksvi. Kukkii pitkään, näyttävä kukint, helppohoitoinen. VII-VIII cm. ur.. Punkukkisi hyvin vnhoj kntoj. B. ** Ornssikukkinen uudempi knt.. * rne -ljike, sinertävän vlenpuninen.. * Rose -ljike, vlenpuninen. *-*** Hrmhtvlehtinen lji. Suuret kukt heinä-elokuuss. Seoksess enimmäkseen purppurnpunist j lisänä voist sekä pun-voist. Kv cm. ur. Hyvin siro ksvi. Ksv ik kuivlin pikll vikk E- onkin kosten pikn suosij. Levinnyt myös ik pljon. Vlenpuninen (VI-VII) cm. ur-pvr. ** Hrmkäenkukk muistuttv lji. Ruusunpuniset kukt (VI-VIII). Hyvä leikkokukk. ur. *-** Yleensä yksivuotinen, mtl risteymä. Ornssit ti krmiininpuniset kukt loppukesällä cm. ur. Kunislehtinen luonnonksvi ojiin ti rnnoille. Ksvivärjäyksessä must väriä cm. ur-pvr. **-*** Perinteinen puutrhksvi. Kirkknkeltiset kukt (VII- IX) cm. ur-pvr. ** Muuten kuin edellinen, mutt ei leviä juurirönsyillä j kukinto on hrsumpi. 16 Luonnonvrinen rntksvi, joll niliininpuninen B H H H B B

19 89--7 HEHKUVRKKUS Eldklätt / Lychnis x hgen 89-3 RNTYRTTI Strndklo / Lycopus europeus TRH-LPI Prktlysing / Lysimchi punctt 89-5 LPI Lysing / Lysimchi sp (POHJN)RNTKUKK Fckellomster / Lythrum slicri METSÄORVNMRJ Ekorrär / Minthemum ifolium 9-- RUUSUMLV Rosenmlv / Mlv lce 9--2 MYSKIMLV Myskmlv / Mlv moscht KELTVLEUNIKKO Engelsk ergvllmo Meconopsis cmric /2 VLKOMESIKKÄ + ROHTOMESIKKÄ Vit sötväppling, sötväppling Melilotus l + Melilotus officinlis 93-9 KRHUNJUURI Björnrot / Meum thmnticum 96-- SITRUUNKISSNMINTTU Kttmynt / Nepet ctri KOLLINMINTTU Blånepet / Nepet grndiflor ISOKISSNMINTTU Nepet susessilis ILTHELOKKI Nttljus / Oenother iennis 98-8 KRUUNUOHKE Ulltistel / Onopordum cnthium 99-8 PIONISEOS Peoni sp KUOLNPIONI Siirisk pion / Peoni noml "KRIMINPIONI" Peoni duric (syn. P. Triternt) KIINNPIONI Luktpion Peoni lctiflor vr. tricocrp *-** Yleensä yksivuotinen, mtl risteymä. Ornssit ti krmiininpuniset kukt loppukesällä cm. ur. Monivuotiset ksvit Kunislehtinen luonnonksvi ojiin ti rnnoille. Ksvivärjäyksessä must väriä cm. ur-pvr. **-*** Perinteinen puutrhksvi. Kirkknkeltiset kukt (VII- IX) cm. ur-pvr. ** Muuten kuin edellinen, mutt ei leviä juurirönsyillä j kukinto on hrsumpi.. B. Luonnonvrinen rntksvi, joll niliininpuninen näyttävä kukint (VII-IX) cm. ur-pvr. Tuttu, vokukkinen luonnonksvi metsäpuutrhn (V-VI). Myrkyllinen cm. Pvr-vr. Vuoden 2007 mtiisksvi! Pidän kovsti väristä j ksvutvst, pysyy loilln. Vrm, väsymätön loppukesän kukkij. Ruusunpuniset kukt (VII-IX) cm. ur. Hyvin vnhoj kntoj Etelä-Suomest. Hyvin vnhoj kntoj Keski-Suomest. Vuoden 2007 mtiisksvi! Kunis, vtimton, vnh perenn. Pitäisi löytyä jokisest puutrhst. Edellistä hentoksvuisempi cm. ur.. Vlenpuninen. Hyvin vnhoj knto koko Suomest. B. sikkl vokukkinen pikllisknt. *** Pitkään kukkiv unikkominen ksvi. Kukkii runssti j siemeniä tulee vltvsti. Keltiset ti ornssit kukt (VI-IX) cm. ur-vr. Kksi rehu- j myös lääkeksvi. Voiset ti keltiset kukt (VII-VIII). Koko ksvi kumriinintuoksuinen. Kv. Kylväytyy cm. ur. * Vokukkinen vnh lääkeksvi. Tuuhet, hienoliuskiset lehdet. Kunis, kuin hvuksvi cm. itriodor eli sitruuntuoksuinen ljike. Teeyrtti. Sinivioletit kukt (VII-VIII) cm. ur-pvr. ** Vnh rohdosksvi. Lventelinsiniset kukt (VII-VIII). Kissojen j perhosten suosikki cm. ur. ** Tuuheksvuinen Pojhjois-Jpnist kotoisin olev ksvi. Sinivioletit kukt kesä-elokuuss cm. ur. */? Lääke- j koristeksvi. Keltiset kukt (VII-IX). Kv. Kylväytyy cm. ur-pvr. * Kome,kooks piikiikäs ohdke. Purppurnpuniset kukt heinä-syyskuuss. Yli 200 cm. ur.! Pionit olivt vuoden 997 mtiisksvej! Pioniseos joss on inkin krtno-, kiinn j trhpionej. Ruusunpuniset, suuret, yksinkertiset kukt (V-VI). Kestävä mtiispioni! ur-pvr.. Hyvin vnhoj kntoj Etelä-j Keski-Suomest. E- B. Erittäin vnhoj kntoj Pohjois-Suomest. *** Vlenpuniset (2 cm) kukt touko-kesäkuuss. Pyöreäliuskinen j kunis lehdistö cm. Pvr. ** Siemenet Ruisslost. Voinen, yksinkertinen kukk, korkeus cm, kukkii heinäkuuss. Ilmeiseti hyvin pionihomett vstustv knt, kosk nämä olivt lähes inoit yli 50 pionistni, joiss ei viime kesänä ollut 17 pionihomett. ur KUKSINPIONI ** Kuksiliskunottren vlen sitruunnkeltisten B B B Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008

20 Mtiinen ry - Siemenluettelo "KRIMINPIONI" Peoni duric (syn. P. Triternt) KIINNPIONI Luktpion Peoni lctiflor vr. tricocrp KUKSINPIONI Svvelpion Peoni mlokosewitschii SIPERINUNIKKO Sirisk vllmo / Ppver croceum TRHIÄNUNIKKO Trädsgårdsjättevllmo Ppver Orientle-ryhmä ESPNJNUNIKKO Ppver rupifrgum 0- PRTIISILILJ Prdislilj / Prdise lilistrum 0-2 KKLI Spjutkkli / Prsenecio hsttus 0-6 KRLENVLTIKK Kung krls spir Pediculris sceptrum-crolinum VRPUPIPO Buskhtt / Penstemon fruticosus 05-4 MUKULPLOYRTTI Röd lejonsvns / Phlomis tueros LYHTYKOISO - Jpnsk lykt Physlis ekengi vr. frnchetii SRVITÄHKÄMUNKKI Hornrpunkel / Phyteum scheuchzeri VLETÄHKÄMUNKKI Vitrpunkel / Phyteum spictum ISOPUKINJUURI Stor ockrot / Pimpinell mjor HEINÄRTMO Svrtkämpr / Plntgo lnceolt HIMLJNJLKLEHTI Indiskt fotld Podophyllum hexndrum MERIKNJLKLEHTI meriknskt fotld Podophyllum pelttum LEHTOSINILTV Blågull / Polemonium ceruleum B. Erittäin vnhoj kntoj Pohjois-Suomest. Monivuotiset ksvit *** Vlenpuniset (2 cm) kukt touko-kesäkuuss. Pyöreäliuskinen j kunis lehdistö cm. Pvr. ** Siemenet Ruisslost. Voinen, yksinkertinen kukk, korkeus cm, kukkii heinäkuuss. Ilmeiseti hyvin pionihomett vstustv knt, kosk nämä olivt lähes inoit yli 50 pionistni, joiss ei viime kesänä ollut pionihomett. ur. ** Kuksiliskunottren vlen sitruunnkeltisten kukkien keveä tuoksu tuo mieleeni jonkin trkentumttomn hjusippun cm. V-VI. Pvr. ***- Yleinen, mtiisksvi. Viehättävä, turhist nurkumton ksvi, jok ei häiritse ketään, mutt viehättä kikki. Kelt-ornssi-voinen seos cm. ur. ukesän komekukkinen unikko. Kukinnn jäeen lehdet kuihtuvt pois cm. ur. Ikivnh ornssinpuninen knt.. *** Rkkil hieno seos punisen sävyjä ks. B. **-*** Vlenpunisi j lohenpunisi.. *** Leiskuvn tummnpuninen.. *-*** Väriseos ** Muistutt siperinunikko. Hennon ornssit kukt kesäelokuuss. Tlvehtii stunnisesti, mutt kylväytyy. ur. Hieno vnh lilj. Vtimton, viehättävä vnhn jn kukk. Puhtnvet kukt kesäkuuss. Hyvä leikkokukk. ur-pvr. E- S Perennhrvinisuus Siperist. Isot keihäsmäiset lehdet. Leviää. Metsäpuutrhn. Jop 200 cm. Pvr., Kosteiden pikkojen luonnonksvi. Keltinen, punpikuinen kukintotähkä heinä-elokuuss. ur. ** Vrpuminen puutrhksvi. Vlensiniset torvimiset kukt heinä-elokuuss cm. ur-pvr. ** Helppohoitoinen j kestävä luonnonperenn. Liilnpuniset kukt heinä-elokuuss cm. ur-pvr. * Lyhtykukk eli juutliskirsikk. Ksvtetn ornssien lyhtymäisten siemenkotien vuoksi cm. ur-pvr. *** Hrvininen perenn. Sinivioleti kukt kesä-elokuuss. Ollut kestävä myös pohjoisess cm. ur-pvr. *** Erikoinen ksvi metsäpuutrhn. Vlet kukinnot kesä-elokuuss cm. ur-pvr. ** Luonnonvrisen hopukinjuuren rotevmpi versio cm. ur.? Hrvinistunut keto- j piennrksvi. Lääkeksvi. Pidän tästä ksvist. Se on jotenkin siro j tyylikäs vtimttomuudessn cm. ur-pvr. Hrvininen lääkeksvij ksvierikoisuus. Myrkyllinen cm. Pvr. Edellisen sukulinen. Pronssinväriset lehdet. Vlenpuniset j voiset kukt (VI) cm. Pvr. Siemeniä on hyvä liottt ennen kylvöä pri -2 vrk. Hyvin vnh, kiitollinen j kuniskukinen koristeksvi. Kukint, kesä-heinäkuuss cm. ur-pvr.. Sinikukkisi kntoj ympäri Suome. B. 18 Vokukkinen VERIHNHIKKI -Blodfingerört ** Rento- j hrutuvvrtinen lji. Verenpuniset kukt B B B