Siemenluettelo 2010 SISÄLLYS

Transkriptio

1 Siemenluettelo 2010

2 Mtiinen et lntlig kulturrvet ry Mtiinen ry on perustettu vuonn Yhdistys pyrkii säilyttämään vnhoj viljely- j koristeksvikntoj eli mtiisksvej sekä mtiiseläimiä eli uperäisiä kotieläinrotuj. Lisäksi yhdistys hlu vli perinnemisemi. Yhdistyksen toimisto Osoite Stenäckinktu HELSINKI Puhelin ke j to klo Sähköposti toimisto@mtiinen.fi Kotisivut ukiolojt keskiviikkoisin j torstisin klo huhti- j toukokuuss myös tiistisin klo Toimisto sijitsee Helsingin Tk-Töölössä lähellä Nistenklinikk. Perille pääsee Mnnerheimintietä ti Topeliuksenktu pitkin kuevill usseill j ritiovunuill. Jäsenyys Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä mksmll jäsenmksun ll olevlle Suupohjn Osuuspnkin tilille. Kirjoit n i m e s i j o s o i t t e e s i viestiosn. Näin vrmistt jäsenyytesi kirjmisen jäsenrekisteriin. Voit myös ott yhteyttä toimistoon kirjeellä, sähköpostill ti puhelimell (ke j to klo 12-18). Muin ikoin voit jättää vstjn viestin. Snele nimesi j osoitteesi hitsti puhelinvstjn! Voit ilmoitt myös sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi j erityiset kiinnostuksen kohteesi kuten oment, knt, siemenkeräys tms. Jäsenmksut vuonn 2010 Henkilöjäsenmksu 25 Perhejäsenet, vrsinisen jäsenen ohell 11 Opiskelijt 18 Tilinumero Suupohjn Osuuspnkki Mtiinen ry juisee neljä kert vuodess ilmestyvää jäsenlehteä välittää mtiisksvien siemeniä järjestää kurssej j yleisöluentoj neuvoo j opst jäseniään järjestää retkiä kotimhn j mtkoj uomille järjestää timipäivät keväisin j syksyisin toimii mtiiskotieläinten säilyttämisen puolest pikllisryhmä Turun seudull, Etelä- Svoss, Pirknmll j Pohjois-Krjlss mtiisruokryhmä, mtiiseläinryhmä, museoryhmä. * * * * * * * * * * * * * Siemenluettelo 2010 SISÄLLYS Tilusohjeet 2 Kylvöohjeit 3 Seokset 4 Monivuotiset ksvit 6 Huoneksvit 23 Yksivuotiset ksvit 24 Puuvrtiset ksvit 28 Syötävät ksvit 31 Vihnnesten siemenet 33 Löytökori 34 Kylmäkäsittely 36 Hkemisto 37 Lisätietoj 44 Siementen kerääjät 45 Mtiinen ry:n Siemenluettelo 2010 Knnen kuv: Olvi Niemi: Liperi vuoden 2010 mtiisksvi. Teksti j titto: nn Lssil. sitrkistus: Pirkko Khil (ksvit), Riku jnder (hyönteiset j linnut).

3 Mtiisen siemenvälitys Mtiinen ry on välittänyt kotimisi siemeniä vuodest 1990 en. Siemenvälityksen tvoitteen on tuke j edistää perinne- j mtiisksvien sekä kotimisten luonnonksvien viljelyä j lisäämistä. Trjont on kutt vuosien pinottunut koriste- j luonnonksveihin, mutt in mukn on ollut myös rvokkit j mielenkiintoisi hyötyksvien kntoj, kuten kskinurist, härkäppu j sipuleit niin nytkin. Lumisen tlven jäeen on hieno vlmistutu tulevn ksvukuteen. Lämmin kiitos teille siementen kerääjät siitä suurest työstä, jonk olette jälleen tehneet. Erityinen ilo on se, että mukn on tullut runssti uusi kerääjiä. Tänä vuonn luetteloon on stu mukn lisää todellisi mtiisi vihnnespuolell: Vienn Krjlst ikoinn sotsliin tuotu kskinurisknt, vnh kinuulinen, keltinen kskinurisknt sekä vuosikymmeniä ksvtettu plsternkk. Simme myös pienen määrän 60 vuott viljelyssä ollutt nk. potttitomtti. Se tulee luetteloon kunhn smme sitä ensin lisättyä. Myös rprperistä löytyy mtiiskntoj eri puolilt Suome. Nämä esimerkit kertovt ksvttjien j ylläpitäjien sitkeästä työstä, jonk tuloksist tämän luettelon välityksellä voivt nyt muutkin kiinnostuneet nutti. Myös kuluvn vuoden mtiisksvin l i p e r i n siemeniä on tullut mukvsti eri puolilt Suome. Kokeilimme viime vuonn myös eräiden ljien siementen syysvälitystä. Erityinen kiitos vielä teille, jotk ehditte lähettää siemeniä jo syksyllä. Niin että näitä siemeniä, jotk lähtevät prhiten ksvmn päästessään tuoreen mhn, stiin jo syksyllä eteenpäin. Koristeksvipuolell on tänä vuonn hieno vlikoim p i o n e j. Pionien ystäville on trjoll jlopionej sekä kiinnpionin kntoj, myös sen vokukkist luonnonknt. Pioninsiemenet vtivt itääkseen ensin 3 kk huoneenlämpöä j sen jäeen kylmäkäsittelyn. Nopeimmt ehtinevät sd pionintimet pintn jo tulevn kesän ikn. Kiken kikkin koristeksvej on lj vlikoim, j myös kesäkukiss on uutuuksi j hrvinisikin ljej. Huoneksveisskin löytyy tänä vuonn mtiisi kun simme p l s m i n siemeniä välitykseen. Ksviljien kohdlle on merkitty tiedot niiden merkityksestä perhosten, pölyttäjien j lintujen rvintoksvein. Välitämme edelleen myös muutmien vihnnesten luomusiemeniä. Ne löytyvät sivult 33. Mtiisen siemenluetteloss on eri-ikäiset siemenknnt, luonnonksvit () j viljelyljikkeet pyritty erottelemn. Nämä tiedot löytyvät ikä-srkkeest. Erityisesti vnhimmt **** knnt on pyritty pitämään erillään, jott näiden kntojen tilminen olisi mhdollist myös jtkoss. Eri-ikäisten viljelykntojen j luonnonkntojen pitäminen erillään on mhdollist luonnollisesti vin, jos siementen lähettäjä kertoo ksvin uperästä. Kiitos tästä vivnnäöstä! Tulev silmälläpitäen pitäkäähän siemenpussit tlless. Niistä löytyvät ksviknnn ikätiedot, jos myöhemmin hlutte lähettää smn knnn siemeniä välitykseen. Perinteisten j vnhojen kntojen lisäksi luetteloss on myös uudempi puutrhksvej. Mukn on nk. luonnonperennoj ympäri milm j myös uudempi viljelyljikkeit j -kntoj. Siis siemeniä, joit olette tänne lähettäneet. ntkhn plutett toimistolle siitä, miten hluisitte siemenvälitystä kehitettävän. Mikä on teille tärkeää? Tämä siemenluettelo on hyvin tiiviissä muodoss. Siemenpusseiss on lisätietoj ksveist j erityisiä kylvöohjeit. Huomttv os ljeist on smoj kuin iemminkin. Lisätietoj useist ljeist on siten esim. vuoden 2007 luetteloss. Sivult 44 löytyy vinkkejä lisätietojen etsimiseen internetistä. Pljon on milmss hyviä ksvej, silti on syytä muist suomlisten mtiisksvien suuri rvo. Pidättehän vnhimpi trjoll olevi ksvikntoj niiden nsitsemss rvoss ksvttmll j vlimll niitä erityisellä huolell! Mtiinen ry. Siemenluettelo

4 TILUSOHJEET Tilusohjeet Tilukset lähetetään osoitteell: Pirkko Kukkol, Turuntie 500, KOSKI TL. Luettelon keskellä on postitettv tiluslomke. Kirjoittk ljinimen lisäksi myös tilusnumero. Voitte tilt myös sähköpostill Littk silloin viestin iheeksi Siementilus j kirjoittk smt tiedot kuin tiluslomkkeeseen. Puhelimitse emme vlitettvsti pysty ottmn tiluksi vstn. Tilukset toimitetn spumisjärjestyksessä niin kun kuin siemeniä riittää. Vrmin tp sd siemenet on tilt ne mhdollisimmn pin. Mtiisell on ossto Om Pih -messuill Helsingissä j Puutrhn Kevät -messuill Turuss. Messuill j toimistoss on perusvlikoim siemeniä trjoll. SIEMENTEN HINNT Mtiinen ry:n jäsenille: 1,70 euro / nnospussi Seokset 3 / 5 g pioniseos 5 muille kuin jäsenille: 2,50 euro / nnospussi Seokset 4,50 /5 g pioniseos 8 Vihnnesten luomusiemenet: 2,50 / pussi, kikille Toimituskulut Siemenlskuun lisätään toimituskuluj 3,50 euro. Suosik kimpptiluksi, säästätte toimituskuluiss! TILUSTEN TOIMITUS J MKSMINEN Postitmme siemenet tiljn osoitteeseen. Mukn seur lsku. Muistk käyttää viitenumero kun mkstte, muuten emme tiedä mikä lsku on mksettu. Siementen kerääjät voivt vlit siemenluettelost yhtä mont siemenpussi kuin ovt lähettäneet eri siemeneriä. Minitk sist tiluksen yhteydessä niin huomioimme sen lskuss. TKUU! Jos siemenet eivät idä kylvöohjeiden huolellisest noudttmisest huolimtt ti teillä on muut plutett, ottk yhteyttä siemen@mtiinen.fi ti puhelimitse. Siemenpussiss olevst numerosrjst voimme selvittää, mikä siemenerä on kyseessä. Säilyttäkää siis siemenpussit! MERKKEJÄ & LYHENTEITÄ Ksviknnn ikä Suomess viljeltynä on merkitty seurvsti ikä-srkkeeseen: * = lle 10 vuott, nuori knt ** = vuott, nuorehko knt *** = yli 20 vuott, vnh knt **** = yli 50 vuott, hyvin vnh knt = luonnonknt Luonnonksveill ei ole "ikää", nehän ovt ksvneet täällä in j sopeutuneet oloihimme. Puuvrtisist ksveist tähtien määrä kertoo sen yksilön iän, jost siemenet on kerätty. = Etelä-Suomi (noin vyöhykkeet I-II) K-S = Keski-Suomi (noin vyöhykkeet III-V) P-S = Pohjois-Suomi (noin vyöhykkeet VI-VIII) p. = lun perin = Hyvä ti erinominen perhosten rvintoksvi. = Hyvä ti erinominen mehiläisten j muiden mesipistiäisten rvintoksvi. = Hyvä ti erinominen lintujen rvintoksvi. = Ksvi ti jokin sen os on myrkyllinen. Kuvuksiss käytettyjä lyhenteitä: Suositeltv ksvupikk: ur = urinkoinen ksvupikk Pvr = puolivrjoinen ksvupikk Vr = vrjoinen ksvupikk Kukint-ik: (V-VI) = kukintkuukudet on ilmoitettu roomlisill numeroill, tässä siis touko-kesäkuuss. Puuvrtisille ksveille on ilmoitettu lisäksi menestymisvyöhykkeet I-VIII. 2 Mtiinen ry. Siemenluettelo 2010

5 KYLVÖOHJEIT Kylvöohjeit Monivuotiset ksvit mv Siemenpusseist löytyvät ljikohtiset ohjeet. Luettelon viimeisessä srkkeess (K = kylvö) olev kirjin viitt seurviin, lähinnä ljin kylmäkäsittelyn trvett koskeviin ohjeisiin. Tämä tulee huomioid, kosk kylmäkäsittely kestää 6-8 viikko. Monivuotisten ksviljien kuivt siemenet ovt usein itämislevoss. Tämä trkoitt käytännössä sitä, etteivät siemenet idä ennen kuin itämislepo poistuu. Luonnoss näin tphtuu syksyn j kevään viileiden kusien ikn, kun siemen on kostess mss. Keinotekoisesti itämislepo voidn poist kylmäkäsittelyn vull. Tästä löytyvät trkt ohjeet sivult 36. Siemenet itävät yleensä hyvin j nopesti (1-3 viikoss). Kylvä touko-kesäkuuss ulos kylvöpenkkiin ti -ltikkoon. B Siementen itämisessä on vihtelu. Joskus siemenet itävät helposti (kuten ). Usein kylmäkäsittely on kuitenkin piklln itämisen nopeuttmiseksi j tsistmiseksi. Kylvä huhtikuun luss ruukkuun ti ltikkoon j vie kylvös ulos suojiseen pikkn (hrso päälle). Huolehdi tsisest kosteudest. Siemenet itävät kevätkesällä sään lämmettyä. Siemenet eivät idä ilmn kylmäkäsittelyä. Niille järjestetään keväällä 6-8 viikon pituinen kylmäkäsittely (ks. ohje sivull 37) TI ne kylvetään syksyllä ulos j nnetn luonnon hoit kylmäkäsittely. HUOM! Puuvrtiset ksvit trvitsevt pidemmän, 2-3 kuukutt kestävän kylmäkäsittelyn. Usein prs tulos sdn, kun siemenet kylvetään syksyllä ulos. Stt oll vikesti itävä lji. Keväällä tehty kylmäkäsittely ei useinkn teho. Prst on kylvää heinäkuuss ulos mhn ti ruukkuun. Mult ei s kuivu kertkn. Siemenet svt oskseen ensin lämpökuden j tlvell kylmäkuden j itävät seurvn kesänä. H Herneksvien heimoon (Fcee) kuuluvien ksvien siemenet itävät peritteess -kohdn mukn. Kovi siemeniä on hyvä liott vedessä yön yli ti kuort viiltn vrovsti. Timien juuret kärsivät koulimisest, joten siemenet on prst kylvää suorn ksvupiklle ti yksittäin turveruukkuihin. Hyvin pienet siemenet (esim. kellokukt) knntt vin ripotell j pinell sormin kylvöstin mulln pintn. Kylvös sumutetn meo märäksi j peitetään rei'itetyllä muovill. Kksivuotiset ksvit kv Siemenet kylvetään ukesällä ulos, jott lehtiruusukkeet ehtivät ksv isoiksi kesän ikn. Suuret lehtiruusukkeet jksvt tlvehti j kukint on kome seurvn kesänä. Muist suojt lehtiruusukkeet hvuill tlven kylmyydeltä j etenkin keväturingolt! uringon phde + jäinen m -yhdistelmä kuivtt lehdet ttusti. Hvut voi vähitellen poist kun m on täysin sulnut. Kksivuotiset ksvit kylväytyvät jtkoss itsekseen j knt säilyy. luksi on kuitenkin hyvä vuhditt niitä pukylvöillä muutmn vuoden jn. Se tphtuu yksinkertisesti niin, että ukesällä kylvetään siemeniä (jotk on otettu tlteen edellisenä syksynä) sinne j tänne. Näitä ukesän pukylvöjä jtketn 2-3 vuott, jott knt vkiintuu. Vähitellen mhn kertyy niin pljon ksvien pudottmi siemeniä, että in on sopiv määrä siemeniä itämässä keväisin, in on uusi lehtiruusukkeit ksvmss j in on kukkivi yksilöitä kypsyttämässä uusi siemeniä. Ksviknt pitää itseään yllä. Kksivuotiset ksvit löytyvät luetteloss monivuotisten ksvien ryhmästä. Yksivuotiset ksvit yv Siemenet kylvetään ulos mhn keväällä. Lyhyt timiksvtus on eduksi etenkin pohjoisemmss, mutt siemenet on myös mhdollist kylvää suorn mhn inkin eteläisimmässä Suomess Timet vtivt esiksvtuksen sisällä. Esiksvtuksen pituus vihtelee ljeittin, mutt useimmiten se loitetn huhtikuuss. Ljikohtiset ohjeet löytyvät pusseist. Mtiinen ry. Siemenluettelo

6 SEOKSET Seokset Seosten kylväminen Yksivuotiset seokset kukkivt kylvökesänä. Ne kylvetään puhdistettuun mhn ikisin keväällä. Monivuotiset seokset sisältävät sekä hitsti että nopemmin kehittyviä ljej. Kikkien ljien kehittyminen kukkimisikään vie usemmn vuoden. Siemenet voidn kylvää joko syksyllä ti ikisin keväällä. Os siemenistä vtii kylmäkäsittelyn itääkseen. Prs tulos sdn, kun kylvetään juuririkkruohoist puhdistettuun mhn j mss on riittävästi kosteutt. Yksivuotiset seokset YKSIVUOTINEN SEOS Unikkopelto *-** Seoksess on yksivuotisi unikkoj. Voisest punisen j liiln sävyihin yksinkertisen j kerrottunkin (oopiumiunikko, pioniunikko j sikiunikko). Kylväytyy. Läpäisevä m. ur. nnos 5 g riittää noin 30 m 2. Hint 3 / 4,50. Sekä yksi- että monivuotisi ljej YV PERENNSEOS Mesikukkm *-** Seoksess on perhosten, kimlisten, mehiläisten j muiden mesipistiäisten suosimi puutrhksvej pääsiss punliiln, roosn j voisen sävyissä. Ilko (kv), rohtosormustinkukk (kv), myskimlv (mv) j urnkukk (yv), loppukesällä keltisen kukkiv ilthelokki (kv) j ripus ruiskunokki (yv) cm. ur. nnos 5 g riittää noin 5 m 2. Hint 3 / 4,50. Monivuotiset seokset Seos mtiisksveist MV MTIISKSVISEOS Hämyisä vnh puutrh **** Tässä on kokoelm vnhojen puutrhojen rteit. Kikki siemenet ovt todellisi mtiisi (****). Ljit menestyvät prhiten puolivrjoss esim. puutrhn reunll, missä ne svt ksv sopivsti vil liintyneinä. Seoksess on punist j voist vrjolilj, perinteistä lehtokileij, lehtosiniltv (sin j v), ukonkello (sin j v), ruusunpunist kuolnpioni, rohtosormustinkukk j keväällä keltisen kukkiv kevätesikko () sekä purppurnpunist kevätlinnunhernettä (). Pvr. nnos 5 g riittää noin 5-8 m 2. Hint 3 / 4,50. Luonnonknt olevt seokset MV LUONNONKSVISEOS Kulttuuriketo - Kylvä kukkiv keto luonnonksveill urinkoiseen rinteeseen ti kllion koloihin. Seoksess on urinkoisell, kuivll pikll läpäisevässä mss viihtyviä ljej: loistvn punist mäkitervkko, sinistä hirvenkello, ketoruusuruoho, voist nurmikohokki, koirnkieltä, sikongervo, keltkukkist mäkikuism, mrinverijuurt, pukinprt j keltknnusruoho. Sekä ripus hosuolheinää, pökyruoho, prtohr, tuoksusimkett, nuokkuhelmikkää, kevätpiippo, punisomksruoho j kissnkäpälää. Siemenet ovt luonnonknt. ur. nnos 5 g riittää noin 20 m 2. Hint 3 / 4,50. MV LUONNONKSVISEOS Perhosniitty - Seoksess on urinkoisell pikll kuivhkoss ti tuoreess, läpäisevässä mss viihtyviä j perhosten suosimi luonnonksvej, pääosss päivänkkkr j keltsurmo. Lisänä nurmi- j hdekunokki sekä pun-iki. Siemenet ovt luonnonknt. ur. nnos 5 g riittää noin 20 m 2. Hint 3 / 4,50. MV LUONNONKSVISEOS Rntlehto - Seoksess on kostelle ti tuoreelle rntniitylle ti lmmen rnnlle soveltuvi luonnonljej. Purppurnpunist rntkukk, pun-iki j käenkukk, kurjenj, ojkellukk, keltkurjenmiekk. Ripus sinistä hrknkello, rohtovirmjuurt, keräpäävihvilää sekä keväällä keltisen kukkiv rentukk. Siemenet ovt luonnonknt. ur-pvr. nnos 5 g riittää noin 10 m 2. Hint 3 / 4,50. 4 Mtiinen ry. Siemenluettelo 2010

7 Perennseoksi PERENNSEOS Kukkiv kllio *-** Seoksess on kllio- j kivikkopuutrhn urinkoiselle piklle sopivi puutrhljej. Hrjneilikk punisen sävyissä, niliini ketoneilikk, trhkohokki, punist j voist mäkitervkko, vlensinistä unelmtädykettä sekä ripus isorikko, heinärtmo, siperin- j mongolinmksruoho sekä ornssikeltno (). ur. nnos 2 g riittää noin 5 m 2. Hint 3 / 4,50. PERENNSEOS Kukkiv kosteikko ***/ Seoksess on kosten ti tuoreeseen pikkn, esimerkiksi pihkosteikon ympärille, soveltuvi ljej. Sinikukkist siperinkurjenmiekk, lehtosiniltv (sin j v), loppukesällä kukkiv purppurnpunist rntkukk () j keväällä keltist niittykullero () cm. ur-pvr. nnos 5 g riittää noin 5 m 2. Hint 3 / 4,50. PERENNSEOS Metsäpuutrh *-** Seoksess on puolivrjoss, jop vrjoss viihtyviä perennoj, jotk sopivt pihn reunlle ti puiden lle tuoreeseen multmhn. Pääosss herkkäkukkiset isotähtiputket, sinisävyiset trhukonhtut, voisen ukonkellot, puniset vrjoliljt j rohtosormustinkukt. Sekä mnpeitoksi vlekukkist tellim j krhunlukk. Pvr-(vr). nnos 5 g riittää noin 10 m 2. Hint 3 / 4,50. PERENNSEOS Korkelle kurottjt*-*** Seoksess on näyttäviä, korkeksi ksvvi ( cm) puutrhn ktseenvngitsijoit. Pääosss ritrinknnukset sinisen sävyissä. Lisänä punsävyisiä hrmmlvikkej j soruusuj. ur. nnos 5 g riittää noin 5 m 2. Hint 3 / 4,50. igitlis spp Sormustinkukkseos*-** Seoksess on sormustinkukki eri sävyissä. Voisest punisen sävyihin (rohtosormustinkukk), keltist (kelt- j pikkusormustinkukk) sekä ripus lohenpunist trhsormustinkukk. Kylväytyy j säilyy. ur-pvr. nnos 5 g riittää noin 30 m 2. Hint 3 / 4,50. SEOKSET Peoni Lctiflor-ryhmä Pionitrh** Jlo- eli ns. meriknpioniseos. Kukt suuri, yksinkertisi ti kevyesti kerrottuj, kermnvoisi, vlenpunisi j pinkkejä. Heleänvihreät, leveäliuskiset lehdet. Muistuttvt perinteisiä kiinnpionej, mutt ovt niitä rotevmpi j korkempi. Kukint Etelä-Suomess kesäkuun puolivälin jäeen. Siemenet on kerätty Vihdissä olevst pionien viljelykokoelmst cm. urinkoinen, muhevmultinen ksvupikk. nnos n. 50 siementä. Hint 5 / 8. SYÖTÄVIÄ LJEJ Ryytim **/ Kolme perinteistä, helppohoitoist j stois ksvimn perusyrttiä: liperi, väinönputki () j sksnkirveli. Nuori versoj voidn käyttää keväällä vrhisvihnneksen. Myöhemmin lehdet j versot musteeksi sekä tuoreen että kuivttun. Rvinteinen m j urinkoinen ksvupikk. Väinönputki kuolee kukittun, mutt siementää sitä ennen runssti cm. ur. Tutustumistrjous 3 nnospussi. Hint 4. Perennniityt Perennoist voidn kylvää luonnonksvien tpn iloinen, värikäs niitty. Runsn ljimäärän nsiost perennniityllä riittää kukint keväästä syksyyn. Seokset kylvetään joko ikisin keväällä ti syksyllä. Kylvöohjeet siemenpussiss. PERENNSEOS urinkoisen pikn seos Idänunikko, punkärsämö, ukkolukk, etelänruusuruoho, jänönputki, isokunosilmä, keltsormustinkukk, myskimlv, plvrkkus, kelthnhikki, prtiisililj ym. Vähintään 20 lji. ur. nnos 5 g riittää noin 7-10 m 2. Hint 3 / 4,50. PERENNSEOS Seos puolivrjoon tuoreelle mlle kileij, ukonkello, rohtosormustinkukk, mooseksenplvpenss, kurjenkello, ilko, tähkäkeijunkukk, kuolnpioni, lehtosiniltv, vrjolilj ym. Vähintään 20 lji. Pvr. nnos 5 g riittää noin 7-10 m 2. Hint 3 / 4,50. Mtiinen ry. Siemenluettelo

8 MONIVUOTISET KSVIT Monivuotiset ksvit - mv Tilus nro NIMI Nmn / Tieteellinen nimi SINKÄRSÄMÖ Röllik / chille millefolium VLKOUKONHTTU 'Ivorine' Elfenensstormhtt / conitum KELTUKONHTTU lpstormhtt / conitum lycoctonum susp. lycoctonum LEHTOUKONHTTU Nordisk stormhtt / conitum lycoctonum susp. septentrionle ITOUKONHTTU Stormhtt / conitum npellus susp. lusitnicum "Tornio" UKONHTTU Stormhtt / conitum soongricum TRHUKONHTTU Trädgårdsstormhtt conitum x stoerkinum VLKOKONNNMRJ Vit trolldruv / cte l LÄNNENKONNNMRJ meriknsk trolldruv / cte rur MUSTKONNNMRJ Trolldruv / cte spict MEKSIKONIISO Mexiknsk nisisop gstche mexicn MRINVERIJUURI grimoni euptori LIUSKSLKORUUSU Stockros / lce ficifoli TRHSLKORUUSU Stockros / lce rose Ikä Kuvus K Tuttu vokukkinen niittyksvi j ryydintuoksuinen lääkeyrtti. Liuskiset lehdet. ur-pvr cm. * Tvllist mtlmpi ukonhttu, joll on norsunluunvoiset kukt heinäkuuss cm. Pvr. * Hrvininen puutrhksvi. Tummt lehdet, vlenkeltiset kukt heinä-syyskuuss cm. Pvr. **** P-S Hrvininen lehtoksvi. Vlen sinipuniset kukinnot hrvhkoss tertuss heinäkuuss. Tämä knt on mtkmuisto Venäjän-Krjlst. Liikuin keväällä Venäjän- Krjlss. Siellä Läskelän pikkeill metsässä mst työntyi erikoisen näköisiä ikään kuin suppuisen kourn muotoisi lehtiä. Kivoin mukni muutmn timen nähdäkseni mitä niistä ksvoi ovt voineet hyvin puutrhssni omenpuiden ll cm. Pvr. Mtiisknt, joll on tummnsininen, tiivis kukinto. ** Hrvininen lji Venäjältä. Tummnsiniset kukt monihrisiss kukinnoiss (VII-IX) cm. Pvr. Vivton j vrm kukkij. Hrutuv kukinto heinäsyyskuuss. Kukktrhn tustlle, pihn lidlle isoksi ksvustoksi cm. Tuore multm. Pvr.. **** Sininen/tumm lil, hroittuv, korkeus lähes 2 m. B. ** lum. Siemeniä vokukkisest ljikkeest. * Pohjois-merikst kotoisin olev luonnonperenn metsäpuutrhn j ktveesen. Koristeelliset lehdet. Voiset mrjt myrkyllisiä. Pvr-vr cm. *** Kuten edellä, mutt puniset koristeelliset mrjt (myrkyllisiä) cm. Pvr-vr. Kuivien lehtojen, luonnonvrinen lji. Koristeelliset lehdet. Mustt myrkylliset mrjt cm. Vr-pvr. * Iisojen ystävälle. Punliil kukktähkä. Monivuotinen, mutt ei yleensä tlvehdi Suomess cm. ur. Tämä voi oll jokin muukin iisolji. Luonnonvrinen niittyksvi. Keltinen kukinto (VII- VIII). Lääkeksvi cm. ur-pvr. "Kuniit lehdet." * Trhsoruusu tlven- j tudinkestävämpi. Yksinkertiset kukt. Seos punsävyjä, keltist j voist. ur. Kukktrhn ktseenvngitsij. Upe kukint heinäkuust syysmyöhälle. Kv ti lyhytikäinen mv. 1,5-2,5 m. ur.. ** hker kukkij, säilynyt vuosikusi piklln, tosin rinteessä. Punsävyt, 150 cm. B. ** Väriseos. Ksv jop 2 metriseksi monet vnht ksvit käyttäytyvät kuten perennt: nousevt jok vuosi uudelleen. Kukk on yksinkertinen, j värit vihtelevt hennon kellertävän-vihertävästä vlenpuniseen, roosn, kirkknpuniseen j hyvin syvään tummnpuniseen. 6 Mtiinen ry. Siemenluettelo 2010

9 Mtiinen ry. Siemenluettelo MONIVUOTISET KSVIT. Must, hyvin tummn puninen NUOKKULUKK ** Pohjois-merikst kotoisin olev luonnonperenn. Nicklök / llium cernuum Nuokkuvt sipulinkukt näyttävissä srjoiss (V-VII). 35 cm. ur UKKOLUKK *** Kome, korke lukk. Siementää j tekee sivusipuleit, Kirgislök / llium hollndicum oike ukesän silmänilo. Liilnpuninen sipulinkukk V-VI cm. ur-pvr PLLOLUKK * Leveät sipulinlehdet, joiden keskeltä nousee mtlhko Boll-lök / llium krtviense kukkvrsi. Vlenpunertv, suuri kukinto. ur KRHUNLUKK Leveälehtinen, hvennmll luonnonvrinen lehtoksvi. Rmslök / llium ursinum Voiset kukinnot kesäkuuss. Siemenet p. Virost. Erinominen mnpeiteksvi cm. Pvr-vr ROHTORSTI Hrvinisehko luonnonksvi. Pienet pun-violetit lemmikinkukt. Oxtung / nchus officinlis Värjäysksvi. Läpäisevä m cm. ur LTINVUOKKO ** ltin vuoristost peräisin olev luonnonlji. 2-4 cm levyiset voiset kukt. Tuore, multv m. 50 cm. nemon / nemone ltic HELOVUOKKO ** rovuokon tpinen, punkukkinen vuokko (VI). Liuskiset lehdet. Tuore, läpäisevä m cm. ur-pvr. Röd fliknemon / nemone x lesseri ROVUOKKO * Kunis j kestävä suurikukkinen vuokko. Voiset kukt B Tovsipp / nemone sylvestris touko-kesäkuuss. Läpäisevä m cm. ur-pvr KNNVUOKKO ** Perinteinen j helppohoitoinen luonnonperenn. Voiset Ängsnemon /nemonidium cndense 4 cm leveät kukt (VI-VII). Leviää cm. ur-vr JOHNNEKSENSURMO * Keltsurmo muistuttv j sen knss helposti risteytyvä luonnonperenn. Ornssit mykeröt kesä-heinäkuuss. Midsommrkull nthemis sncti-johnnis Kv, kylväytyy. Läpäisevä m cm. ur KELTSURMO Syvänkeltinen kukk. Väriksvi. Läpäisevä m Färgkull / nthemis tinctori cm. ur. Kukkii kun j runssti, syksyyn skk TÄHKÄHIETLILJ Mjor Stor sndlilj / nthericum liligo LPPIKILEIJ lpklej / quilegi lpin KNNKILEIJ Schrnsklej quilegi cndensis KILEIJ quilegi clemtiflor JLOKILEIJ Pstellej quilegi ultorum-ryhmä KÄÄPIÖJPNINKILEIJ Jpnsk klej quilegi flellt vr. pumil ** Vuosi vuodelt komistuv, helppohoitoinen vnh perenn. Voiset kukt (VI). Läpäisevä m cm. ur.! Huomttv kileijoist. Smss puutrhss yhtä ik kukkivt kileijt risteytyvät keskenään. Emoksvien ominisuudet eivät välttämättä periydy smnlisin. * Kukkii ukesästä, muistutt jpninkileij. ino kileij jok onnistui tänä kesänä. Sinivoiset kukt cm. ur-pvr. * Pitkäknnuksinen kileij. Siemenet on kerätty Little Lnterns -ljikkeest, joll on pun-keltiset kukt. * Siemenet on kerätty ljikkeest Pink & Purple Shdes. Vlenpuniset kerrotut kukt. Pitkäknnuksisi, suuri- j värikäskukkisi ljikkeit. Kukint heinäkuuss cm. ur-pvr.. *-** Väriseos pitkäknnuksisi jlokileijoj. B/ B. * Mtlhko, kukt vlenornssi-punkeltiset. B/. * Erikoiset lohenväriset, kpet, knnuksettomt kukt. B/. * Kunis, erittäin runss- j pitkäkukintinen, väri hik vlenpunist j keltist. B/ Mtsvuinen, suosittu koristeksvi. Herkän kuniit kukt ukesällä. Sopii myös kivikkopuutrhn cm. ur-pvr.. *** Nn l - mtl, kukt vhmisen voiset. B. ** Sinivoiset kukt.. * Kurilensis. Vlenpuniset kukt. B/ B/ B/

10 MONIVUOTISET KSVIT TULIKILEIJ Eldklej / quilegi formos TUOKSUKILEIJ Kshmirklej / quilegi frgrns KOTKNKILEIJ Vårklej / quilegi glndulos PERHOKILEIJ Snövitklej quilegi glndulos vr. jucund LPINKILEIJ quilegi Olympi LEHTOKILEIJ klej / quilegi vulgris LEHTOKILEIJMISET LJIKKEET- quilegi vulgris PIH-KILEIJ quilegi vulgris x cultorum 27-3 KILEIJSEOS klejmix / quilegi sp SEITTITKIINEN Ullig krdorre / rctium tomentosum TRHLUKKNEILIKK Trädgårdstrift rmeri Mritim-ryhmä LÄNNENRNIKKI rnik / rnic chmissonis ETELÄNRNIKKI Slåttergue / rnic montn PIKKUTÖYHTÖNGERVO stilespire / runcus ethusifolius ISOTÖYHTÖNGERVO Plymspire / runcus dioicus * Leveähköt, pitkäknnuksiset kirkkn pun-keltiset kukt heinä-elokuuss. Sirot lehdet cm. ur-pvr. ** Länsi-Himljll luonnonvrinen, kuusmntuoksuinen lji. Lehdet muistuttvt ängelmän lehtiä. Siemenet on kerätty sinikukkisist ksveist. Tuore, rvinteinen m cm. ur-pvr. ** ltin vuoristost kotoisin olev komekukkinen lji. Loistvn siniset kukt (VI) cm. ur-pvr. ** Kuten kotknkileij, mutt kukt sinivoiset. Läpäisevä m. ur-pvr. **** Kksiväriset, siniset-vlenkeltiset kukt kesäkuuss cm. ur-pvr. Vuoden 1993 mtiisksvi! Ikivnh koriste- j lääkeksvi. Kukint Etelä-Suomess ennen juhnnust cm. ur-pvr.. **** Seos punisen sävyjä vlest tummn. B. **** Seos kerrottuj vlen- j tummnpunisi.. **** Sirp 1 - viininpuninen, kerrottu, upe!. **** Seos sinisen j violetin sävyjä. E. **** Voinen. F. **** Seos eri värejä j kukn muotoj. Jlostustyön seuruksen syntyneitä lehtokileijmisi ljikkeit. Nor Brlow -ljikkeet ovt knnuksettomi. Siementimien ominisuudet voivt vihdell.. *-** Woodside Vriegted - vlenpuninen, lehdet vlenkirjvt. B. ** Nor Brlow - vlenpuninen, voviiruinen.. * Nor Brlow - kerrottu, liilnpuninen, knnukseton.. * Blck Brlow - lähes must, kerrotust yksinkertiseen. E. * Nor Brlow - väriseos. F. * Willim Guinnes eli Mgpie. Tummn liilnsävyiset kukt, joiden torvi puoliksi vle. G. * Tower -seos. Knnuksettomt, umpikerrnniset, korket kukt. Voist, ruusunpunist j sinistä. Monenlisi lehto- j jlokileijn risteymiä. Siementimien ominisuudet vihtelevt.. *-** Viol - kukt roosn j violetin sävyisiä. B. * Kesätivs sinisissä kukiss voist häivettä.. Runsudensrvi - kukt eri värisiä j muotoisi. Seos eri ljej j risteymiä. Kikenvärisiä j muotoisi kileijoj. Kome luonnonksvi. Krmiininpuniset kukinnot heinäelokuuss cm. ur-pvr. * Kpet, heinämäiset lehdet. Hyvä kivikkoistutuksiin j kuivn pikn peittoksviksi. Kuivhko, läpäisev m cm. ur. * Runssti keltisi päivänkkkrmisi mykeröitä kesäheinäkuuss cm. ur-pvr. * Keski-Euroopss luonnonvrinen lji j tunnettu lääkeksvi. Keltiset mykeröt heinäkuuss cm. urpvr. ** Jlongervo muistuttv kivikko- j mnpeittoksvi. Kermnvle kukinto (VII-VIII) cm. ur-vr. *** P-S Kooks, kestävä perenn myös pohjoiseen. Kermnvoinen kukinto kesä-heinäkuuss. 150 cm. ur-vr. B B 8 Mtiinen ry. Siemenluettelo 2010

11 LPPISTERI lpster / ster lpinus Golith 31-1 KILPINGERVO Prsollld / stiloides tulris ISOTÄHTIPUTKI Stjärnflock / strnti mjor KUNOKINEN HERTTVUORENKILPI SOIKKOVUORENKILPI MONIVUOTISET KSVIT ** Mtlhko steriljike kivikkoistutuksiin. Isot, vlensiniset kukt juhnnuksest eteenpäin cm. ur. *** Suurilehtinen perenn metsäpuutrhn. Voiset ngervonkukt heinä-elokuuss cm. Pvr-vr. Kunis, kiitollinen j perinteinen koristeksvi. Kukkii pitkään heinä-syyskuuss. 50 cm. ur-vr.. **** Näsinkllio - pikllisknt Tmpereelt 1900-luvun upuolelt. Lisää Mtiinen-lehdessä 2/08. B. * Primdonn - punkukkinen ljike. ** Pieni perenn käytävien reunoille j nurmikolle. Puniset, Bellis, tusenskön / Bellis perennis puolikerrotut kukt cm. Läpäisevä m. ur-pvr. *** Kestävä perenn. Herttmiset, tlvivihreät lehdet. Ruusunpuniset Hjärtergeni / Bergeni cordifoli kukt touko-kesäkuuss cm. ur-vr. **** Edellistä hrvinisempi j perinteisempi lji. Isot soiket Vinterld / Bergeni crssifoli lehdet. Kukint toukokuuss cm. ur-pvr PUNKOIRNKÖYNNÖS Röd hundrov Bryoni cretic susp. dioic HÄRÄNKUKK Ljusög / Buphthlmum slicifolium KULTJÄNÖNPUTKI Hrört Bupleurum longifolium susp. ureum RENTUKK Klvlek / lth plustris HERTTKELLO Hjärtklock / mpnul lliriifoli PRTKELLO Skäggklock / mpnul rt KRPTTIENKELLO Krpterklock mpnul crptic HIRVENKELLO Tuttu kesän tuoj. Runss keltinen kukint (V-VI). Koste ksvupikk, purojen j lmpien rnnoille. Menestyy koko Suomess cm.! Kellot (mpnul) olivt v mtiisksvej! * Mtlhko, elokuuss kukkiv kello. Isot voiset, nuokkuvt kellokukt pitkin vrtt. 35 cm. ur. * Kunis pieni kelloksvi kivikkoistutuksiin. Liilnsiniset kukt kesä-elokuuss. Kv cm. ur. ** Mätästävä kello. Kukkii elo-syyskuuss. Siemenet on kerätty vokukkisest l -ljikkeest cm. ur- pvr. Luonnonvrisen hrvininen niittylji. Vlensininen kukinto heinäkuuss. Kv cm. ur-pvr. * Super ( huric ) on peurnkellon ljike. Violetit kukt, 40 cm. Ksv kuivss rinteessä kukki hyvin, huonost kesästä huolimtt. ** Kooks kello kukktrhn tustlle. Vlensinertävät kellokukt heinä-elokuuss cm. ur-pvr. Kome mtiisperenn. Näyttävä kukint heinäkuuss cm. Pvr. Kukkii kuimmin kostell pikll.. **** Sininen. B. **** Voinen.. **** Sinistä j voist. ** Edellistä vieläkin suurempi. Isot sinivioletit kukt heinäkuuss. Pvr. 1,5-1,8 m * Ihstuttv kellokukk. Seos voisi j sinisen j punisen sävyisiä kukki (VII-VIII). Kv cm. ur-pvr. * Kellouutuus kokeilijoille. Muistutt herttkello, mutt mtlmpi. Yleinen luonnonlji. Violetit kellokukt kesä-elokuuss. Kksivuotinen cm. ur-pvr Skogsklock / mpnul cervicri LOISTOPEURNKELLO Prkttoppklock mpnul glomert MITOKELLO Mjöklock / mpnul lctiflor UKONKELLO Hässleklock / mpnul ltifoli ISOUKONKELLO mpnul ltifoli vr. mcrnth MRINKELLO Mriklock / mpnul medium KERMKELLO Gulock / mpnul ochroleuc HRKNKELLO Ängsklock / mpnul ptul *** Nopeksvuinen j peittävä ruohovrtinen köynnös. Krhekrvinen, kiipeää kärhillä. Trvitsee tuen. Pienet kukt heinä-syyskuuss, puniset mrjt. 2-3 m. Pvr. ** Helppohoitoinen, puutrhoiss hrvininen luonnonperenn. Keltiset, pienehköt mykeröt heinäkuuss cm. ur. ** Vihertävänkeltiset, tyräkkimäiset kukt kesä-elokuuss. Kestävä lji myös pohjoisess cm. ur-pvr. B Mtiinen ry. Siemenluettelo

12 MONIVUOTISET KSVIT KURJENKELLO Stor låklock / mpnul persicifoli PISMKELLO Prickklock / mpnul punctt VUOHENKELLO Knöllock mpnul rpunculoides KURIINKELLO Rpunkelock mpnul rpunculus KISSNKELLO Blåkloc / mpnul rotundifoli VRSNKELLO Nässelock / mpnul trchelium HEKUNOKKI Rödklint / enture jce KELTKUNOKKI Gulint / enture mcrocephl VUORIKUNOKKI Bergklint / enture montn MUSTKUNOKKI Svrtklint / enture nigr NURMIKUNOKKI Ängsklint / enture phrygi KETOKUNOKKI Väddklint / enture scios KUKSINKIRHVINKUKK Jättevädd / ephlri gignte 44-2 KELTMO Skelört / helidonium mjus POHJNSINIVLVTTI Tort, älgkål / icerit lpin Etelä-Suomess yleinen luonnonksvi j myös perinteinen puutrhksvi. Kurjenkellon s kukkimn pkksiin sti poistmll siemenkodt heti kukkien stuttu. Smn kohtn tulee uusi kukki joutuisn eikä perennpenkissä tule kylväytymisongelm cm. urpvr.. Sinikukkinen. B. Sini- j vokukkisi. silinen kello. Suuret pitkänomiset kukt kesäelokuuss cm. ur-pvr. Kunis kellokukk, leviää kyllä ik lill.. *** Punertv kukk. B. *-** Seos punertv- j vokukkisi. Niin kunis! **** Pidän tästä nuokkuvine kelloineen. Ei mielestäni leviä niin runssti kuin yleensä väitetään. lun perin hyötyksvin viljelty koristeksvi. Violetit kukt pitkässä tertuss (VII-IX). Leviää cm. ur-pvr. * Edellisen tpn ksvtettu un syötävien juurimukuloiden vuoksi. Liilnsiniset kukt heinä-elokuuss. Kv cm. ur-pvr. Tuttu luonnonksvi kuivlle j läpäisevälle mlle sekä kllionkoloihin. Siniset kellokukt (VII-IX). 25 cm. urpvr. Lehdet muistuttvt nokkost. Vnhoj viljelykntoj, todennäköisesti p. luonnonkntoj. Ksvi ilmestyy milloin minnekin. Ei hevillä häviä vikk sitä rjoitn." Sinivioletit kellot (VII-VIII) cm. ur-pvr.. **** Sinikukkinen. B. *** Vokukkinen. Luonnonvrinen niittylji. Krmiininpuniset kukt (VII- VIII). Kunis kukkij. Leviää ik hyvin cm. ur. ** Kome puutrhksvi. Sutimiset, keltiset kukt heinäelokuuss cm. ur. Perinteinen, kiitollinen j kuniskukkinen koristeksvi. Siniset kukt (VI-VII). Nätti ljn lueen, mutt pyrkii veltelemn cm. ur.. *** Vnhhko knt. B. ** Grndiflor -ljikkeen siemeniä. ** Tummn violetinpuniset mykerökukinnot (VI-VII). Omin kuivll, luonnonläheisellä pikll cm. ur. Yleinen niittyksvi. Sinipuninen kukinto. Kikkein kestävimpiä ti ehkä kestävin kunokkilji. VII-IX cm. ur.. Pohjois-Suomess jo 20 vuott ksvnut knt. B. Luonnonknt Etelä-Suomest. Etelä-Suomess hrvininen niittyksvi. Isot liilnpuniset kukt heinä-syyskuuss cm. ur. Tämä knt on p. Srenmlt (Virost) peräisin. *** Kurottelee kukkin muiden tk eikä jää muiden joihin. Erikoinen, omll tvlln kunis. Ksvierikoisuus. Korke j hoikk kuin kirhvinkul. Vlenkeltinen kukinto (VII-VIII). 2-2,5 m. ur. Keltkukkinen vnh lääkeksvi, kunislehtinen koristeksvi cm. Pvr.. Luonnonknt. B. Os kukist puolikerrottuj. Kome j hrvininen Lpin ksvi. Sinivioletit kukkmykeröt P-S vrren päässä (VI-VII) cm. ur-pvr. 10 Mtiinen ry. Siemenluettelo 2010

13 SIKURI icori / ichorium intyus KELLOKÄRHÖ Helldig klemtis lemtis integrifoli MNTSURINKÄRHÖ Stor styvklemtis lemtis mndschuric PENSSKÄRHÖ Styvklemtis / lemtis rect LMOPEIKONKELLO Porslinsklock odonopsis clemtide ISOKUNOSILMÄ Flickög / oreopsis grndiflor 50-4 HEIINKUKK Klockviv / ortus mtthioli PYSTYKIURUNKNNUS Stor nunneört / orydlis solid KOIRNKIELI Hundtung / ynoglossum officinle KIINNRITRINKNNUS Kinesisk riddrsporre elphinium grndiflorum ISORITRINKNNUS Stor riddrsporre / elphinium eltum. **** B. **** P-S MTIISRITRINKNNUS Trädgårdsriddrsporre elphinium sp JLORITRINKNNUS Trädsgårdsriddrorre elphinium Eltum- j Pcific-ryhmät MYKERÖNEILIKK Knippnejlik / inthus rmeri Mtiinen ry. Siemenluettelo * MONIVUOTISET KSVIT Ihnt siniset sikurinkukt. Ktkernmkuinen juuri khvinkorvikkeeksi. Monivuotinen cm. VII-IX. ur. ** Ruohovrtinen kunis kärhö. Nuokkuvt siniset kukt heinä-syyskuuss cm. ur-pvr. ** Kuten pensskärhö, mutt voiset kukt hiukn suuremmt cm. ur-pvr. Ruohovrtinen kärhö. Pienet voiset, tuoksuvt kukt heinä-elokuuss cm. ur-pvr.. **** Hyvin vnh knt. Siemeniä vähän. B. ** Nuorehko knt. ** Rentovrtinen puoliköynnös, posliininsiniset kellokukt. Hyvin on menestynyt puutrhssni. Pieniä siementimi ilmestyy runssti. Ksvist lähtee kosketeltess jonkinsorttisen khvin hju. VII-VIII cm. ur-pvr. * Upe ryhmäperenn. Pitkä j runss kukint kesä-elokuuss. Schnittgold -ljike, joll on yksinkertiset, kul- lnkeltiset kukt cm. ur. Kukki ts komesti. ** Esikoiden sukulinen. Sinipuninen kukinto (V-VI). Ksvupikkvtimukset kuten esikoill. Metsäpuutrhn cm. Pvr-vr. Viehättävä kevätkukkij. Purppurnpuniset kukktertut huhti-toukokuuss. Kto myöhemmin mn lle cm. ur-pvr. Hrvininen, kooks, luonnonvrinen lemmikkiksvi. Pienet sinipuniset kukt (VII-VIII). Ksvin juurest on stu punist väriinett. Kv cm. ur. Siemenet on kerätty puutrhss ksvvist ksveist. ** Loistvn sinikukkinen ritrinknnus. Kukint heinäkuuss. Lyhytikäinen, ksvtetn yleensä yksivuotisen kesäkukkn. Tuore hiekkinen m cm. ur. Puutrhn ktseenvngitsij. Perinteinen j näyttävä koristeksvi cm. ur. Seoksess sinisen sävyjä. Mtiisknt Pääneeltä. Koristeksvi, jok villiintyy Väri eri yksilöillä vihtelee tivnsinisestä tummnsiniseen j violettiin. Mtiisknt Kolrist Muonionjoen rnnlt. Mtiisritrinknnukset (vnhojen jlo- j isoritrinknnusten siemenjäeläiset) ovt nykyisiä jloritrinknnuksi pieni- j hrvkukkisempi. Siementimien ominisuudet voivt vihdell.. **** Mtiiskntoj sinisen sävyissä. B. *** Kirkknsininen.. *** Tivnsininen. Väri on niin sininen kuin tivs voi prhimmilln oll.. *** Sinisävyt. Kome, kukkii j leviää hyvin. Jloritrinknnukset ovt näyttäviä, suuri- j tiheäkukintoisi, tuke vtivi perennoj cm. ur. Sie- mentimien ominisuudet voivt vihdell. E. ** Kirkknsininen, 2 m korke. F. * Sinisävyt. Kunis, uljs ksvi. Pysyy loilln. G. ** Mtlhko, sinisen sävyjä. Ei trvitse tukemist. H. ** Sinivioletti, tuperrottu, vle silmä. Tosi kunis. I. * Voinen kukk tummll silmällä. J. *** Sinivioletti kukinto. ** Keski-Euroopplinen luonnonlji. Pienet niliininpuniset kukt (VI-VIII). Kv. Kylväytyy cm. ur. B

14 MONIVUOTISET KSVIT HRJNEILIKK Borstnejlik / inthus rtus MUNKKINEILIKK hrtreusenejlik inthus crthusinorum KETONEILIKK Ängsnejlik / inthus deltoides PULSKNEILIKK Prktnejlik / inthus superus KÖYNNÖSPIKKUSYÄN Klättrnde hjärt / icentr scndens 57-8 MOOSEKSENPLVPENSS iptm / ictmnus lus KELTSORMUSTINKUKK Gul fingerorgslomm igitlis grndiflor PIKKUSORMUSTINKUKK Liten fingerorgslomm igitlis lute (ROHTO)SORMUSTINKUKK Fingerorgslomm igitlis purpure TRHSORMUSTINKUKK Lxröd fingerorgslomm igitlis x mertonensis "SIPERINSORMUSTINKUKK" igitlis siiric KRSTOHKE Krdvädd / ipscus sp NUOKKUMPIISYRTTI Nepet / rcocephlum nutns PIKKUMPIISYRTTI xnepet rcocephlum nutns vr. lpinum ISOMPIISYRTTI rklomm rcocephlum ruyschin SIPERINMPIISYRTTI Stor drklomm rcocephlum siiricum Ikivnh, rvostettu j kestävä koristeksvi. Pitkä kukint kesä-elokuuss. Kylväytyy cm. ur.. *** Väriseos. B. **** Tummnkrmiininpuninen mtiisknt.. ** Voinen (lähes). ** Keskieuroopplinen luonnonlji. Purppurnpuniset kukt tiheinä mykeröinä. Kpet lehdet. Mtiisksvin i- nest! Kylväytyy helposti, vrsinkin sepelikäytävälle. VI- VII. Läpäisevä m cm. ur. Koristeksvi j kllioketojen j niittyjen kuniskukkinen, hrvinistunut luonnonksvi (VI-VIII) cm. ur.. Luonnonknt. B. ** Liilnpuninen puutrhljike. Pohjois-Suomess yleinen luonnonlji. Suuret ripsireuniset, vlenpuniset kukt (VI-VII). Kuiv, läpäisevä m cm. ur-pv. * sist kotoisin olev hrvininen pikkuköynnös mppeliin ti seinustlle. Pljon keltisi, pisrmisi kukki. Hienoliuskinen lehdistö. V-VII. 100 cm. ur-pvr. **** Kome, kunislehtinen perenn. Tuoksuvt ruusunpuniset kukt (VII-VIII). Ksvin koskettelust uringonpisteess voi oll seuruksen plovmmn tpinen ihottum cm. ur. *** Hieno sormustinkukk. Sitruunnkeltiset kukt heinäelokuuss cm. ur-pvr. ** Kuten edellinen, mutt pienempi. 50 cm. ur-pvr. Vnh lääkeksvi j koristeksvi. Näyttävät kukkvnt kesä-elokuuss. Kov leviämään, jos nt siementen vrist cm. ur-pvr.. **** Mtiisknt Turun seudult. Piullisi, pun- j vokukkisi. B. **** Vokukkinen.. **** Punkukkinen. * Lohenpuniset kukt, muuten kuten rohtosormustinkukk. Kelt- j rohtosormustinkukn jäeläinen. ** Muistutt pikkusormustinkukk, kukt ehkäpä vlemmt. (VII-VIII) cm. ur-pvr. ** Kksivuotinen, piikikäs puutrh- j kuivkukk (VIII- IX) cm. ur. * Kksi- ti monivuotinen. Kylväytyy. Korkempi kuin pikkumpiisyrtti. * Mtl, loistvsti kukkiv mnpeiteksvi. Violetinsiniset huulikukt kesä-elokuuss cm. ur-pvr. *** Kiitollinen, voimkstuoksuinen luonnonperenn. Sinivioletti kukinto (VII-VIII). Ksv luonnonvrisen Ltokn ympäristössä. Kuivlle piklle cm. ur. **** P-S Hrvininen mtiisksvi. Sinivioletit huulikukt kesäelokuuss cm. ur-pvr. Mtiisknt Mellhdest. B B 12 Mtiinen ry. Siemenluettelo 2010

15 9-12 VLKOHNHIKKI Trollsmultron / rymocllis rupestris SINIPLLO-OHKE Blå olltistel / Echinops nnticus KYLÄNEIONKIELI Blåeld / Echium vulgre KRVHORSM Rosendunört / Eiloium hirsutum JLOKLLIOINEN Prktink Erigeron Speciosus-ryhmä 63-6 VILLMO Ullld / Eriophyllum lntum LPPIPIIKKIPUTKI lpmrtorn / Eryngium lpinum SINIPIIKKIPUTKI Rysk mrtorn / Eryngium plnum PURPPURPUNLTV Rosenflockel Euptorium purpureum SININT Blåsvingel / Festuc Gluc-ryhmä JÄTTIMESINGERVO Jätteälggräs / Filipendul kmtschtic SIKONGERVO Brudröd / Filipendul vulgris HOMNSIKK Smultron / Frgri vesc KIRJOPIKRILILJ Kungsängslilj / Fritillri melegris KELLOHYSINTTI Kphycint / Gltoni cndicns METSÄKTKERO Knippgentin / Gentin sclepide KELTKTKERO Gullgentin / Gentin lute TÖRMÄKTKERO Frnsgentin / Gentin septemfid KYLÄKURJENPOLVI Ängsnäv / Gernium prtense METSÄKURJENPOLVI Skogsnäv / Gernium sylvticum IÄNKELLUKK Rysk nejlikrot / Geum leppicum TULIKELLUKK Röd nejlikrot / Geum coccineum MONIVUOTISET KSVIT ** Luonnonperenn, joll voiset mnsiknkukt (VII- VIII) cm. ur. Sievä vokukkinen kukkij. Puolihoidetuss ympäristössä on ivn omin, leviääkin kohtlisesti. *** Koristeellinen j voimksksvuinen, piikikäs perenn. Metllinhohtoisen siniset kukt (VII-IX). 100 cm. ur. Kome, Etelä-Suomess luonnonvrinen lemmikkiksvi. Siniset kukt (VII-VIII). Kv. Kylväytyy cm. ur. Rönsyillä leviävä luonnonlji. Kuniin ruusunpuniset 2 cm leveät kukt (VII-VIII) cm. ur-pv. Kiken kikkin kunis j näyttävä ksvi. Kunis- j runsskukkinen, kestää myös mljkoss. Suosittu perenn. VI-VII cm. ur.. ** Siniliil. B. ** Ros Juwel, punvioletti. ** Pointe -ljike. Kivikkoryhmiin j perennryhmien reunoille sopiv mtlhko sterinsukuinen ksvi. Keltisi kukki kesä-elokuuss. Läpäisevä m cm. ur. ** Upe sininen kukinto j hopeinen lehdistö. (VII-VIII) cm. Läpäisevä m. ur. Syyskylvö tuoreeltn mulln pintn prs. ** Edellisen kltinen, mutt pienikukintoisempi lji (VII- VIII) cm. ur. ** Kome, penssminen perenn. Purppurnpuninen kukinto elo-syyskuuss. Perhosten erityinen suosikki. Runssrvinteinen tuore ti koste m cm. ur-pvr. * Kpelehtinen heinä, jok muodost isoj sinertäviä mättäitä. 35 cm. ur. **/ * Jättimäinen mesingervo. Koillis-sist kotoisin olev luonnonperenn kosten pikkn cm. ur-vr. Rinneniityillä j pientreill ksvv luonnnonlji. Vle kukinto (VI-VII). Kulttuuriseurlinen cm. ur. Kylvä om mnsikkpikk! urinkoinen j lämmin pikk. Myös hyvä mnpeittoksvi cm. ur-pvr. Lehtoniittyjen kunotr, luonnonvrinen hvennmll. Voiset ti punvioletit nuokkuvt kukt toukokuuss cm. ur-pvr. Siemenet puutrhknt. * Näyttävä sipuliksvi Etelä-frikst. Voiset tuoksuvt kukt (VII-VIII). Sipuli tlveksi kellriin cm. ** Upein syyskesän kukkijoistni, kirkkn siniset kellomiset kukt lehtihngoiss pitkin kukkvrren yläos... ksvoi meein metrin mittiseksi j kukki elokuun lopust syyskuun loppuun. Tosi kunis. ** Näyttävä, kooks keltkukkinen perenn j tunnettu ktkero- j lääkeksvi (VII) cm. ur. Helppo j näyttävä ktkero mm. kivikkoistutuksiin. Kuniit tummnsiniset kukt heinä-elokuuss cm. ur. Vnhojen kylien j kulttuuriympäristöjen lji. Sinivioletit kukt kesä-heinäkuuss cm. ur pvr. Tuttu metsäniittyjen lji. Runss sinipuninen kukint keskikesällä. Tuore ksvupikk cm. Pvr. * Kyläkellukk muistuttv, sitä rotevmpi luonnonperenn cm. Kyseessä lienee puutrhljike. **** P-S Loistvnvärinen ukesän kukkij. Ornssinpuniset kukt kesäkuuss cm. ur-pvr. B/ Mtiinen ry. Siemenluettelo

16 MONIVUOTISET KSVIT TRHKELLUKK Prktnejlikrot Geum ultorum-ryhmä OJKELLUKK Humlelomster / Geum rivle KYLÄKELLUKK Nejlikrot / Geum urnum PÄIVÄNTÄHTI Helinthell quinquenervis 74-6 PÄIVÄNSILMÄ gög / Heliopsis helinthoides KELTPÄIVÄNLILJ Gul dglilj Hemerocllis lilio-sphodelus KULTPÄIVÄNLILJ Orngegul dglilj Hemerocllis middendorffii TRHILLKKO Trädgårdsnttviol Hesperis mtronlis TÄHKÄKEIJUNKUKK xlunrot / Heucher cylindric KORLLIKEIJUNKUKK Blodlunrot / Heucher snguine NIITTYMRINHEINÄ Älvmyskgräs / Hierochloe hirt SINIKUUNLILJ ggfunki / Host sieoldin MÄKIKUISM Äkt mnnlod Hypericum perfortum 78-9 IISOPPI Isop / Hyssopus officinlis ISOINKRVILLE Rosenincrville/ Incrville delvyi LOISTOINKRVILLE Prktincrville/ Incrville mirei MIEKKHIRVENJUURI Svärdkrissl / Inul ensifoli ISOHIRVENJUURI Ålndsrot / Inul helenium JÄTTIHIRVENJUURI Jättekrissl / Inul mgnific KELTKURJENMIEKK Svärdslilj / Iris pseudcorus ** Mrs Brdshw -ljikkeen siemeniä. Puolikerrotut, krmiininpuniset kukt toukokuust heinäkuuhun cm. ur-pvr. Luonnonvrinen niittylji. Erikoiset vlen punrusket, nuokkuvt kukinnot. Metsäpuutrhn, tuore m cm. Pvr. Niittyksvi j vnh lääkeksvi. Pienet keltiset kukt (VI-VII). Juurt on käytetty neilikn korvikkeen cm. ur-pvr. Sopiv luonnonläheiselle piklle pihn perukoille. * steriksveihin kuuluv perennuutuus. Keltiset kukt. 80 cm. Itää nopesti. ** Kooks loppukesän kukkij. Kullnkeltiset kukinnot (VIII-X) cm. ur. *** Kiitollinen, tuoksuvkukkinen lilj. Puhtnkeltiset kukt (VI-VII) cm. ur-pvr. Helppo, näyttävä ksvusto. *** Edellistä ikisempi. Tummn ornssinkeltiset kukt. Knt p. Korest. 50 cm. ur-pvr. **** Vuoden 2005 mtiisksvi! Ihnsti tuoksuv vnhojen pihojen ksvi. Hennon liilt ti voiset kukt (VI-VII) cm. ur-pvr. Hyvä mnpeittoksvi. Herttmiset, tlvivihreät lehdet ruusukkeen. Pienet kellertävät kukt (VI-VII). ur-pvr.. ** Vlenvihreät lehdet. Kukk pitkän (70-80 cm), pksun, krvisen vrren päässä Vrret ovt mutkll, siis hyvin erikoinen näky koko ksvi!...kuniiden lehtien vuoksikin knntt ksvtt. B. * Mtlmmn Greenfinch -ljikeen siemeniä, cm. ** Kuniskukkinen peittoperenn. Lehtiruusuke. Pienet puniset kukt cm korkess kukkvnss. ur-pvr. Ihnsti kumriinin tuoksuinen luonnonheinä cm. ur-pvr. Kuivhkojen j kosteiden niittyjen lji. ** Näyttävälehtinen perenn. Oikestn komeint mitä vrjoisess pikss voi ksvtt cm. Pvr-vr. Etelä-Suomess hrvininen niittyksvi. Tunnetu lääkeyrtti. Keltinen runss kukint loppukesällä. 50 cm. ur. ** Pohjoln rosmriini. Lääke- j koristeksvi. Sinivioletti kukinto cm. ur. Erinominen reunusksvi. **** Mtiisknt. Eksoottisen kuniit, ruusunpuniset, isot suppilokukt kesä-heinäkuuss cm. ur-pvr. * Isokukkinen, näyttävä perenn. Ruusunpuninen, voinen nielu. Kestävä. Rvinteiks m cm. urpvr. *** Kpelehtinen, kuivien j phteisten pikkojen lji cm. ur. Minun lemppri, syksyinen ilopilleri. **** /*** Vuoden 1999 mtiisksvi! Kooks perenn, lääkeksvi. Keltiset kukinnot (VII-IX) cm. ur-pvr. ** Edellistä muistuttv, sitä isokukkisempi lji. Luonnonperenn Kuksukselt. Mykeröt jop 15 cm leveät. Todell hyväksvuinen kurjenmiekk. Kukkii hkersti j pitkään. Keltiset kukt (VI-VII). ur-pvr. Siemenestä ksvtin, ik hitsti tulee kukkimisikään.. Luonnonkntoj Etelä-Suomest. B. Luonnonkntoj Keski-Suomest. 14 Mtiinen ry. Siemenluettelo 2010

17 KUNOKURJENMIEKK Tuviris / Iris setos SIPERINKURJENMIEKK Strndiris / Iris siiric /15 ETELÄN- J IÄNKURJENMIEKK nsk- / gullndsiris Iris spuri & I. orientlis KIRJOKURJENMIEKK Brokiris / Iris versicolor 80-1 MORSINKO Vejde / Istis tinctori VUORIMUNKKI Blåmunkr / Jsione montn 81-9 BLKNINMLV Bnmlv / Kitiel vitifoli KETORUUSURUOHO Åkervädd / Knuti rvensis ETELÄNRUUSURUOHO Grekvädd / Knuti mcedonic METSÄNÄTKELMÄ Skogsvil / Lthyrus sylvestris HRMMLVIKKI Gråmlv / Lvter thuringic NUKUL Hjärtstill / Leonurus crdic PRINSESSNKKKR Leucnthemum x superum PÄIVÄNKKKR Prästkrge / Leucnthemum vulgre RNTVEHNÄ Srndråg / Leymus renrius MONIVUOTISET KSVIT. Luonnonkntoj Pohjois-Suomest. **** Mtiisknt. Vnh, hieno kurjenmiekk. Helppo j vtimton. Liilnsiniset kukt kesä-heinäkuuss cm. Kome ksvi kostehkolle piklle. Pidän kovsti näistä, sopivt kostehkolle piklle, ovt ik pin näyttäviä, myös kpet lehdet ovt kuniit. Sirot siniset kukt (VI-VII) cm. ur-pvr.. **** Sinikukkinen mtiisknt p. Pieksämäeltä 1940-l.. * Emoksvien lehdet ovt tukevmmt j leveämmät j kukt suuremmt j voimkkmmn väriset kuin tvllisell siperinkurjenmiekll. Kukt vlest tummn siniseen j kirjviin cm. Kerätty kurjenmiekkojen viljelykokoelmst Vihdistä. * Seoksess on sekä etelän- että idänkurjenmiekk. Etelänkurjenmiekll on hlenkellertävät ti vlensinertävät kukt. Idänkurjenmiekn kukk on hohtvn voinen j keltlikkuinen. Kukint juhnnuksest eteenpäin. Tuore, läpäisevä multm cm. ur. * Siperinkurjenmiekk muistuttv lji Pohjois-merikst. Yläosstn monihrisess kukkvrress on sinisiä kukki, joiss vle kuviointi. Koste, muhev multm cm. ur-pvr. ** Luonnonvrisenkin meillä ksvv ikivnh väriksvi. Indigonsinistä värjäreille j muutenkin kome, keltkukkinen ksvi cm. Kv. Kylväytyy. ur. Hrvininen luonnonksvi. Vlensininen kukinto (VII- VIII) cm. ur. Ksvihn on kksivuotinen j ksvimss kukkii tuuhein pehkoin. Siemenet on kerätty puutrhst. * Kooksksvuinen mlvuutuus. Voiset kukt syyskesällä cm. ur. Helppo j näyttävä. Kuivien j läpäisevien miden niittyksvi. Vlen liiln väriset kukt heinä-elokuuss cm. ur. ** Kotimist sukulistn rotevmpi perenn. Tummn viininpuniset kukinnot (VII-VIII). ur. Elinvoiminen, reippn rotevsti rönsyävä köynnös, jok tuott runssti vlenpunisi kukki j tummnpuhuviksi kuivuvi poj. Sijoitust knntt hrkit, sillä nätkelmä levittäytyy jn oloon ljksi vyyhdeksi. VII-VIII. 0,8-2 m. ur- pvr. H Vuoden 2007 mtiisksvi! Näyttävä j kiitollinen kukkij. Vlenpuniset kukt (VII-IX) cm. ur.. **** Hyvin vnhoj kntoj Etelä-Suomest. B. **** Hyvin vnhoj kntoj Keski-Suomest.. **** lviesklinen - pikllisknt Pohjois-Suomest.. ** Pääsiss vokukkisi, mukn myös punisi. **** K-S Vnh nokkost muistuttv lääkeksvi. Pienet kukt kiehkuroin. 100 cm. Ei koreile kuneudelln, mutt on toki mielenkiintoinen lääkeksvihistorins vuoksi. * Silver Princess - isopäivänkkkrst jlostettu mtlvrtinen ljike. VII-IX cm. ur. Tuttu luononksvi kesntomille j pihniitylle. VI-IX cm. ur-pvr. En ole koskn ennen nähnyt pelloill moist päivänkkkrpljoutt kuin kesällä Merenrnnoill yleinen, kooks heinä. Sinihrmnvihreät lehdet. Erinominen hieknsitoj cm. ur. Mtiinen ry. Siemenluettelo

18 MONIVUOTISET KSVIT ROHTOMRLJUURI Mrlrot / Leuze crthmoides KLLIONUHUS Klippstånds / Ligulri dentt NUKKNUHUS Spindelstånds / Ligulri fischeri NIKONNUHUS Nikkostånds / Ligulri x plmtilo RUSKOLILJ Brndlilj / Lilium uliferum VRJOLILJ Krollilj / Lilium mrtgon MRHNLILJ Mndrinlilj Lilium Mrtgon-ryhmä KESÄKUURUOHO Judspenningr / Lunri nnu LSKNLUPIINI lsklupin / Lupinus nootktensis KOMELUPIINI Lupin / Lupinus polyphyllus KIRJOLUPIINI Regnågslupin / Lupinus x reglis PLVRKKUS Brinnnde kärlek Lychnis chlcedonic HRMKÄENKUKK Purpurklätt / Lychnis coronri KÄENKUKK Göklomster / Lychnis flos-cuculi JUPITERINKUKK Jupiterslomster / Lychnis flos-jovis ** Kooks ohdkeminen lääkeksvi. Ruusunpuniset kukinnot heinä-elokuuss cm. ur. *** Tuttu loppukesän kukkij. Kullnkeltiset kukinnot (VII- IX). ur-pvr. Ilmeisesti esdemon -ljike, joll punertvt vrret j lehdet. *** Keltmykeröinen, elo-syyskuuss kukkiv kome nuhus cm. ur-pvr. ** Nuhusten ystäville uusi lji, jok on syntyjään idän- j kllionuhuksen risteymä. **** K-S Perinteisin puutrhojemme lilj. Loistvn ornssinpuniset kukt kesäkuuss cm. Mtiisknt. Vnhojen j hämyisten puutrhojen kestävä j perinteinen lilj. VI-VII. Siementimet kukkivt 4-5-vuotiin. Pvr.. **** Liilnpuninen mtiisknt. B. **** Mtiisknt, joss liilnpunisi j voisi kukintoj.. **** Voinen mtiisknt.. **** Puistol - liilnpuninen pikllisknt Helsingistä. *** Vrjoliljn j täpläliljn jäeläinen. Muistutt vrjolilj, nuokkuvt täplikkäät kukt cm. Pvr. Unto Wnns -knt olevi siemeniä. ** Kksivuotinen koristeksvi j kuivkukk. Kukkii toisen vuoten (VI-VII) cm. ur-pvr.. ** Seos violetti- j vokukkisi. B. ** Punvioletti. *** Hrov j hennompi kuin komelupiini. Kukt sini-vo-violetit. H Pitää hiekkmst. ur-pvr. Väriseos. Luonnonvrinen lupiinimme. ur. Lupiineist H knntt ktko kukkvrret heti kukinnn jäeen, jos ei hlu niiden leviävän. * Kooks j värikäs perenn. Kukint kesä-heinäkuuss. H Siementimien väri voi vihdell cm. ur.. * Erikoisen tummn liiln sävyinen. H B. * Keltinen. H. * Voinen. H. * Tutti Frutti - Kukinto pksumpi kuin tvllisess kirjolupiiniss. H Pun- j sinivoisen yhdistelmä. E. ** Punsävyt H Hehkuvnpuninen, vnh koristeksvi. Kukkii pitkään, näyttävä kukint, helppohoitoinen. VII-VIII cm. ur.. **** Perinteinen loistvn puninen mtiisknt Eurjoelt. B. ** Ornssikukkinen uudempi ljike.. * rne - sinertävän vlenpuninen.. Tummnpunkukkinen ljike. Hrmlehtinen. Suuret kukt heinä-elokuuss cm. Kv. Kylväytyy. ur.. ** Seoksess purppurnpunisi, voisi sekä punvoisi kukki. B. ** Siemenet kerätty punkukkisist.. ** Siemenet kerätty vokukkisist. Hyvin siro ksvi. Ksv ik kuivlin pikll vikk onkin kosten pikn suosij. Levinnyt myös ik pljon. Vlenpuninen (VI-VII) cm. ur-pvr. ** Muistutt hrmkäenkukk. Ruusunpuniset kukt (VI-VIII). Hyvä leikkokukk. ur. 16 Mtiinen ry. Siemenluettelo 2010

19 (POHJN)RNTKUKK Fckellomster / Lythrum slicri RUUSUMLV Rosenmlv / Mlv lce MYSKIMLV Myskmlv / Mlv moscht SINIVLEUNIKKO Blå ergvllmo Meconopsis etonicifoli KELTVLEUNIKKO Engelsk ergvllmo Meconopsis cmric VLKOMESIKKÄ Vit sötväppling / Melilotus l 93-9 KRHUNJUURI Björnrot / Meum thmnticum SINIHEINÄ Blåtåtel / Molini cerule TUMMHELMILILJ rmenisk pärlhycint Muscri rmenicum SITRUUNKISSNMINTTU Kttmynt / Nepet ctri MIRRINMINTTU Kntnepet / Nepet x fssenii KOLLINMINTTU Blånepet / Nepet grndiflor TÄHKÄKISSNMINTTU xnepet / Nepet nervos ISOKISSNMINTTU Nepet susessilis ILTHELOKKI Nttljus / Oenother iennis 98-8 KRUUNUOHKE Ulltistel / Onopordum cnthium 99-9 IÄNKEULNKÄRKI Ryssveddel / Oxytropis cmpestris KUOLNPIONI Siirisk pion / Peoni noml KRTNOPIONI Herrgårdspion / Peoni x hyrid **** MONIVUOTISET KSVIT Luonnonvrinen rntksvi, joll niliininpuninen näyttävä kukinto (VII-IX) cm. ur-pvr. Menestyy hyvin myös kukkpenkissä. Vuoden 2007 mtiisksvi! Yksi jost en luopuisi. Muistn jo lpsuudenkodist tämän ksvin. Helppo, kukkii runssti j pysyy loilln. Vlenpuniset kukt (VII-IX) cm. ur. Mtiisknt Lppeenrnnn seudult. Vuoden 2007 mtiisksvi! Kunis, vtimton, vnh perenn. Pitäisi löytyä jokisest puutrhst. Edellistä hentoksvuisempi cm. ur. B. **** sikkl - vokukkisvoittoinen pikllisknt.. **** Vlenpuninen. ** Isot, tivnsiniset, nuokkuvt unikonkukt. Menestyy B prhiten läpäisevässä mss, rinteessä ti kohopenkissä. Usein kksivuotinen, kylväytyy cm. ur-pvr. *** Pitkään kukkiv unikkominen ksvi. Kukkii runssti j siemeniä tulee vltvsti. Keltiset ti ornssit kukt (VI- IX) cm. ur-vr. Pienilehtinen pystyksvuinen mnprnnus j mesiksvi. Tuoksuvt voiset kukt heinä-elokuuss cm. *** Voinen, srjkukkinen vnh rohdosksvi. Tuuhet, hienoliuskiset lehdet. Kunis, kuin hvuksvi cm. ur-pvr. Luonnonvrinen heinä kivikkoisille rnnoille j kosteille niityille. Muodost tiiviitä mättäitä cm. ur-vr. * Tuttu kevätkukkij. Siniset kukktähkät touko-kesäkuuss. 25 cm. ur-vr. itriodor -ljike eli sitruuntuoksuinen itokissnminttu. Teeyrtti. Sinivioletit kukt (VII-VIII) cm. urpvr. ** Siemeniä vlenpunkukkisest Snowfe -ljikkeest cm. Hyvä peittoksvi. ur. ** Vnh rohdosksvi. Lventelinsiniset kukt (VII-VIII). Kissojen j perhosten suosikki cm. ur. * Loistvsti kukkiv, mttomisesti leviävä hrmhtvlehtinen kissnminttu. Siniset kukt kesä-elokuuss cm. ur-pvr. ** Tuuheksvuinen, Pohjois-Jpnist kotoisin olev perenn. Sinivioletit kukt kesä-elokuuss cm. ur. ** Heinä-syyskuuss isoin hohtvnkeltisin kukin kukkiv koriste-, öljy- j lääkeksvi. Kv. Kylväytyy cm. ur-pvr. * Kome, kooks, piikikäs ohdke. Purppurnpuniset kukinnot heinä-syyskuuss. Yli 200 cm. Kv. ur. Luonnonvrinen hrjuksvi kuivlle piklle. Vlenkeltiset kukt kesä-heinäkuuss cm. ur. Pionit olivt vuoden 1997 mtiisksvej! Suuret ruusunpuniset, yksinkertiset kukt (V-VI). Kestävä mtiispioni! ur-pvr.. **** Hyvin vnhoj kntoj Etelä- j Keski-Suomest. B. **** Hyvin vnhoj kntoj Pohjois-Suomest. ** Tillipionin j kuolnpionin risteymä. Kpeliuskiset lehdet, yksinkertiset loistvnpuniset kukt. ur-pvr. B H Mtiinen ry. Siemenluettelo

20 MONIVUOTISET KSVIT KIINNPIONI Luktpion / Peoni lctiflor "KRIMINPIONI Krimpion Peoni duric (syn. P. triternt) JLOPIONI Ädelpion / Peoni Lctiflor-ryhmä KUKSINPIONI Svvelpion Peoni mlokosewitschii PLLKSENPIONI Luddpion / Peoni mollis VUORIPIONI Bergpion / Peoni officinlis PIONISEOS Pionmix / Peoni sp HPRO Fjällsyr / Oxyri digyn SIPERINUNIKKO Siirisk vllmo / Ppver croceum TRHIÄNUNIKKO Trädsgårdsjättevllmo Ppver Orientle-ryhmä ESPNJNUNIKKO Spnsk vllmo / Ppver rupifrgum PRTIISILILJ Prdislilj / Prdise lilistrum KKLI Spjutkkli / Prsenecio hsttus VRPUPIPO Buskhtt / Penstemon fruticosus Kiinnpioni on jlopionien kntlji, jok ksv luonnonvrisen Kkkois-siss. ur.. *-** Emoksvit ovt perinteisten jlopionien näköisiä ksvutvltn j lehdiltään. Kukt yksinkertisi, eristeisesti kerrnnisi, jokunen täyskerrnninenkin Värit tummn viininpuninen, kirks violetinpuninen sekä vlen punliil. Kukint juhnnuksen jäeen. Siemenet on kerätty pionien viljelykoelmst Vihdistä cm. B. Voiset yksinkertiset kukt. Luonnonknt.. Voiset yksinkertiset kukt. Seos puutrhljikkeist: White Wings, Krinkled White, Isni Kiovi, Whitleyi Mjor, Le Jour, L Fincee. Tummnpuninen puolikerrottu ljike. *** K-S Krimin niemimlt kotoisin olev pioni. Vlenpuniset (12 cm) kukt touko-kesäkuuss. Pyöreäliuskinen j kunis lehdistö. Tuore hiekkmultm cm. Pvr. ** Emoksvit ovt rotevmpi j korkempi kuin perinteiset jlopionit. Lehdet heleänvihreät j leveämpiliuskiset kuin jlopioneill. Kukt suuri, yksinkertisi ti moniss on 2-3 terälehtikerrost. Värit kermnvoinen, vlenpuninen sekä edellistä voimkkmpi pinkki. Kukint kesäkuun puolenvälin jäeen. Siemenet ovt peräisin pionien viljelykokoelmst Vihdistä cm. Kyseessä ovt smt pionit, jotk viime vuonn olivt siemenluetteloss murinpionin (P. oovt) nimellä. Hrvininen keltkukkinen pioni. Leveäliuskiset, pyöreäkärkiset sinivhreät lehdet. Yksinkertiset vlenkel- tiset kukt touko-kesäkuuss cm. V-VI. Pvr. **** Nk. helluntipioni. Mtsvuinen vuoripionin sukulinen. Tummn ruusunpuniset, kevyesti kerrotut kukt jo toukokuun lopull. 50 cm. ur **** Trhpionien toinen kntlji. Kevyesti kerrotut, vlen ruusunpuniset kukt ennen juhnnust. ur-pvr. Seoksess inkin kuoln-***, ruusu-*** j sikipioni. Tnkk, cm korke suolheinää muistuttv luonnonlji Pohjois-Suomest Lehdet ruusukkeen. Ne ovt hppmn mkuisi j niitä onkin käytetty rvinton. Menestyy kostess mss. ** Yleinen mtiisksvi. Keltisi j ornssej kukki. Kv ti lyhytikäinen perenn, kylväytyy cm. ur. ukesän komekukkinen unikko. Kukinnn jäeen lehdet yleensä kuihtuvt pois, mutt eivät in cm. ur.. *** Rkkil - hieno seos punisen sävyjä. Ktso B. *** Vleit punisen sävyjä.. *** Leiskuvn tummnpuninen knt Pohjois-Suomest. E. **** Ikivnh ornssinpuninen knt. ** Muistutt siperinunikko. Hennon punornssit kukt kesä-elokuuss. Kukkii toisen kesänä. Kv, kylväytyy. ur **** / *** Hieno vnh lilj. Vtimton, viehättävä vnhn jn kukk. Puhtnvet kukt kesäkuuss. Hyvä leikkokukk. ur-pvr. *** Perennhrvinisuus Siperist. Isot keihäsmäiset lehdet. Leviää. Metsäpuutrhn. Jop 200 cm. Pvr. *** Vrpuminen puutrhksvi. Vlen siniliilt, torvimiset kukt heinä-elokuuss cm. ur-pvr. B 18 Mtiinen ry. Siemenluettelo 2010