Maatiaiskasvien, -eläinten ja -maisemien puolesta 1/2008

Transkriptio

1 Mtiisksvien, -eläinten j -misemien puolest 1/2008

2 Mtiinen - et lntlig kulturrvet ry Mtiinen ry on perustettu vuonn Yhdistys pyrkii säilyttämään vnht viljely- j koristeksvit sekä uperäiset kotieläinrodut eli mtiisksvit j -eläimet. Lisäksi yhdistys hlu vli perinnemisemi. Yhteys toimintryhmiin Yhdistyksen jäsenet j muutkin mtiissioist kiinnostuneet voivt ott suorn yhteyden toimintryhmiin. Yhteyshenkilöiden tiedot ovt tkknnen sisäsivull. Yhdistyksen toimisto Stenbäckinktu HELSINKI (09) mtiinen.ry@sunlhti.fi ukiolojt Mtiisen toimisto on uki keskiviikkoisin klo 12-17, toukokuuss keskiviikkoisin j perjntisin klo Toimisto sijitsee Helsingin Tk-Töölössä lähellä Nistenklinikk. Tienoille pääsee Mnnerheimintietä pitkin kuevill busseill j ritiovunuill sekä Topeliuksenktu kuevill busseill. Jäsenyys Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä ottmll yhteyttä toimistoon kirjeellä, sähköpostill ti puhelimell. Jäseneksi voit myös liittyä mksmll jäsenmksun suorn yhdistyksen tilille. Kirjoit viestikenttään UUSI JÄSEN sekä nimesi j osoitteesi. Jäsenmksu Vuoden 2007 henkilöjäsenmksu on 25, opiskelij 18, perheenjäsen (vrsinisen jäsenen ohell) 11 Lhjoitukset Yhdistys ott kiitollisen vstn lhjoituksi toimintns tukemiseen. Tilinumero kti Knness: Kukkiv m-rtisokk Kuvj: Pentti lnko Mtiinen-lehti 20. vuosikert 1/2008 Juisij: Mtiinen ry Toimitus: Päätoimittj: une Kämäräinen, une.kmrinen@kolumbus.fi, p Titto: Rij Ojnen, rij_ojnen@yhoo.com Kirjoitukset j muu ineisto: Lehteen trkoitetut kirjoitukset j ilmoitukset pyydetään lähettämään yhdistyksen toimistoon ti suorn toimittjlle sähköpostill ti kirjeenä. Toivomme vinkkejä, knnnottoj j lukijoiden kertomuksi kokemuksistn mtiismilmss. rvoist kirjoittjt! Jos kirjoittte tietokoneell, lähetättehän tekstin joko levykkeellä ti sähköpostill. Vnhnikisell kirjoituskoneell ti käsinkirjoitetut tekstit nputtelemme toki itse pperilt tietokoneelle. Ilmestyminen: Lehti ilmestyy neljä kert vuodess. Ilmestymisiktulu 2008: Numero ineiston viimeinen jättöpäivä Ilmestymisik Tilusmksu: Lehti jetn yhdistyksen jäsenille jäsenmksu vstn. Muille tilusmksu on 25 vuonn Irtonumero 4 Ilmoitushinnt: Koko sivu 200, ½ sivu 120, ¼ sivu 80. ISSN Mtiinen lehti 2/2008 ilmestyy O hyvät j lähettäkää kirjoitukset, ilmoitukset j muu lehtimterili toimistoon ti suorn toimittjlle mennessä.

3 Pääkirjoitus Pienimuotoist, siis monimuotoist Vin kksi sukupolve sitten omvrinen ti inkin hyvin monimuotoinen mtlous oli tvll ti toisell useimpien suomlisten rke. Mtilojen tuotevlikoimt olivt monipuolisi. Omtrvepuutrhviljely ntoi tärkeän osn perheen ruost. Lpset j nuoret oppivt pienestä pitäen töihin pelloill, metsissä j puutrhoiss; osminen siirtyi sukupolvelt toiselle. Nyt hrvll lpsell on edes mummol mll. J jos onkin, mlistlojenkin tuotntolinjt ovt teollistuneet tuotetn hrvoj tuotteit suuri määriä, tehokksti. Tehotuotnto vähentää luonnon monimuotoisuutt. Trvitn uutt tspino. Sitä voi jokinen Mtiisen jäsen lähipiireineen oll luomss. Voit perust omtrveknln, hnkki lmmsktrn hoitmn perinnemisemi ti erikoistu puutrhsssi vnhoihin ksveihin. Vikk et omist mt, läheltäsi löytyy kotiseutumuseon pih ti vuokrttv puutrhplst, joss voit toteutt pienimuotoist luonnon monimuotoisuuden elvyttämistä. Monet yhdistykset ylläpitävät perinnepihpiiriensä ympärillä hoj, ketoj j niittyjä. Tooliset ovt tervetulleit, seur ntois j ruok riittävästi. Tänä vuonn me Mtiisen jäsenet tutustumme erityisesti m-rtisokkn j kyyttöihin. Kesällä pääsemme tutustumn Mtiisen ensimmäiseen vuoden perinnemisemn Stkuntn. Mielenkiintoiset mtiismtkt vievät meidät kulttuurimisemiin Suomen Svoon j Hämeeseen sekä Ruotsiin. Tule mukn! Liis Jääskeläinen in Smletdin Toimiston kuulumisi Kuten kkki olemme todenneet, viime syksy oli poikkevn lämmin j vielä joulukuuss ihmiset tilsivt siemeniä j kylvivät kylmäkäsittelyä vtivi ljej puutrhoihins. Tphtuuko näin seurvinkin vuosin, jää nähtäväksi. Jo ivn tvllisisskin lehdissä näkee rtikkeleit siitä, miten ilmsto tulee muuttmn ksvillisuutt. Smst iheest professori Peter Tigerstedt puhui syyskokouksess. Mtiisen tiloist on tuloss smnsuuntisten ryhmien j yhdistysten kokoontumispikk, mikä on hyvä si, kosk täten voimme yhdistää voimimme. Vuokrmme siis mhdollisuuksien mukn tilmme kokouksiin. Osllistumme kevään Mökki j puutrh-näyttelyyn Helsingissä Teemme mtkn kotimhn j Ruotsiin, j huhtikuuss meillä on tutustuminen Kirkkonummell sijitsevn luomuomentrhn, joss voimme opetell vrttmn omen- j luumupuit. Erityisesti tänä keväänä on toimistoon esitetty toivomuksi, että lehdessä olisi juttuj plstviljelijöille, jotk ovt loittelijoit. Lehti on hyvin pljon jäsenten kirjoittmien juttujen vrss. Siis hyvät jäsenet: kirjoittk lyhyitä juttuj kokemuksistnne j ksveistnne, niin sdn sekin puoli korjtuksi. Muistk myös timipäivä. Se on nj lnko Mtiinen 1/2008

4 Puheenjohtjn plst Uusi vuosi, uudet voimt Syyskokous uudisti hllituksemme kokoonpno. Vuoden ensimmäisessä kokouksess päivitimme toimijtiedot. Ne löytyvät tämän lehden tksisäknnest. Jos thdot tull mukn toimintn, ot rohkesti yhteyttä mtiisktivisteihin. Siemenistä, siemenluettelost j -oppst Monipuolinen siemenops on ts vlmistunut. Kiitos erityisesti nn Lssillle j siementen kerääjille! Toinen siemensnkrimme on Pirkko Kukkol, jok myös hoit pääosn siementiluksist. Tällä kert siemenluettelo on liitetty osksi lehteä säästämme pintuksess, postituksess j lviss. Viime vuoden lopuss himme rhoitust siemenoppn ltimiseen Ljudmil j Nikoli Borisoffin puutrhsäätiöltä. Oppn kirjoittjksi on luputunut Pirkko Khil. Hveenmme on, että siemenoppst tulisi Mtiisen 20-vuotisjuhljuisu. Nettisivut nyt kunnoss Lieneekö nettiossto mtiisväelle erityisen vike? Toimittjmme Keijo Luoto keijo.luoto@gmil. com on kyllä lns täysi mmttilinen, mutt tun- nuksen j slsnn metsästys ynnä verkkotunnusten siirto j nimiplvelinmääritysten päivittäminen ovt olleet njlle j minulle täyttä tusk. Simme onneksi pitää vnhn hyvän tunnuksemme Sivuille tulee pikkuhilj lisää ineistoj. Pikllisryhmien tphtumilmoitukset, jäsenten vlokuvt j linkit mtiishrrstjien kotisivuille ovt tervetulleit! Mistä moniosj toimistoon? Trvitsemme uuden moniosjn toimistoomme. nj lnko thtoo siirtyä pikkuhilj sivuun j on vlmis kouluttmn seurjns. Tehtävät ovt tphtumien järjestämisestä päivystykseen, toolisten innostmisest tiedotteiden tekoon j kirjojen myynnistä uusien jäsenten hnkintn. Tphtumt vihtelevt timipäivistä omn messuosston orgnisointiin j opstetuist retkistä luentoihin. Pystymme pkmn henkilön 1-2 päiväksi viikoss vtimttomll korvuksell, vikk töitä toki olisi enemmänkin. Toivomme mtiissioiden tuntemust, iloist mieltä, npkkuutt j pitkää pinn. Nettisivuille tulee tästä pikkoin trkempi ilmoitus. Jos tehtävä kiinnost, voit myös soitt toimistoon päivystysikn. Liis Jääskeläinen Kutsu kevätkokoukseen Mtiinen et lntlig kulturrvet ry:n kevätkokous järjestetään pe en klo yhdistyksen toimistoss, jonk osoite on Stenbäckinktu 8, Helsinki. Kokouksess käsitellään sääntömääräiset kevätkokoussit. Mtiinen 1/2008 Tervetulo! Liis Jääskeläinen, puheenjohtj 2

5 Vuoden 2008 eliöt eli yhteisöjen vlitsemt vuoden 2008 ksvit j eläimet Yhdistyksemme on vlinnut jokvuotiseen tpns kksi vuoden eliötä eli vuoden mtiiseläimen j vuoden mtiisksvin. Edellinen on kyyttö, itäsuomlinen mtiislehmä j jäimmäinen on mukul- eli m-rtisokk. M-rtisokst on erillinen kirjoitus tässä lehdessä. On ilhduttv nähdä, että useimmt muutkin vuoden eliöiksi vlitut ksvit j eläimet ovt oikestn mtiisi, joko meillä kun viljeltyjä ti sitten todellisi mtiisi, eli meillä hyvinkin kun luonnonvrisin esiintyneitä ksvej ti eläimiä. Käymme näistä ensiksi läpi viljellyt ksvit. Niistä meille mtiisksvihrrstjille ovt erityisen tuttuj syreenit (Syring), jonk puuvrtisksvisuvun endrologin seur on vlinnut vuoden puusuvuksi. Syreeneitä pidetään yleensä pensin, mutt monet ljit j ljikkeet ksvvt ikääntyessään puumisiksi. Niitä ovt vrsinkin pihsyreenin (S. vulgris), ruots. syren jlosyreeneiksi nimetyt ljikkeet, jotk eivät tee juurivesoj, kuten pihsyreeni. Itse pihsyreeni on niin tuttu ksvi, ettei se juurikn kip esittelyä. Sitä tp yleisesti vnhoiss pihoiss j puutrhoiss, mutt monen muun mtiisen tpn se ei ole enää muodiss. Ehkä se s lisää suosiot tämän vuoden jäeen, sillä se on vlittu tänä vuonn vltkunnllisen vihervuoden 2008 tunnusksviksi. Myös Helsingin kupunginhllitus on jo 1993 vlinnut sen Helsingin nimikkokukksi. Sitä näkee yllättävän pljon Helsingin puistoiss j etenkin Suomenlinnss. Pitkään luultiin, että se tuli Suomeen ensiksi Suomenlinnn, mutt trkemmin si tutkittess on todettu sen ksvneen Turuss jo Puumisi syreeneitä ovt myös yleisesti ksvtetut puisto- j isbellnsyreenit, sekä hrvinisen meillä tvtut unkrin- j likusterisyreenit. Unkrinsyreeneinä meillä viljellyt ovt yleensä edellä minittuj puisto- j isbellnsyreeneitä. 3 Vuoden ruusun vlitsee vuosittin Suomen Ruususeur, j se esitellään lähemmin seurn jäsenlehdessä Ruusunlehdessä. Tänä vuonn on kunni tull vlituksi vuoden ruusuksi osunut Iitistä löydetylle löytöruusulle, jok on snut ljikenimen Iitin Tiltu. Tämä ruusu kuuluu rnsknruusuihin (Ros Gllicryhmän ljikkeet), ruots. gllicrosor. Rnsknruusut ovt ylipäätään kikkein vnhimmt viljellyt ruusut. `Iitin Tiltun uperä on hämärän peitoss, se on ehkä tuotu meille Venäjältä kuten monet muutkin meiltä löytyneet vnht löytöruusut. Sen perimässä rvelln olevn inkin kurttu- (R. rugos) j gllinruusu (R. gllic). Se on ksvnut löytöpiklln hiekkisell pikll ehkä jo hyvinkin pitkään. Iiitin Tiltun lämpimän tummnpuniset, yksinkertiset kukt ovt vrsin näyttäviä j ruusu on lisäyksessä usell timitrhll. Kolms koristeksvi vuoden ksvien joukoss on vuoden kärhö. Sen on vlinnut endrologin seurn kärhökerho, j vlint on osunut nykyään vähän viljellylle trumpettisinikärhölle (lemtis hercleifoli) ljikkeineen (ruots. trumpetklemtis). Meillä sitä on nykyään enää vin hrvoin viljelty, vikk se on helppo ksvi j pitää pikkns hllussn vuosikymmeniä ilmn juuri mitään hoito idon mtiisksvin tpn. Trumpettikärhöt ovt noin metrin korkuisi perennoj, j niiden vlensiniset yksittäiset kukt muistuttvt muodoltn hysintin kukki. Niiden kukint-ik on loppukesällä, j itse ljiin voi tutustu Helsingin ksvitieteellisen puutrhn systemttisesss osstoss leinikkiksvien heimoss. Lisätietoj Google-hull kärhökerho. Vuoden rohdosksvin on vlinnut Suomen terveyskuppojen liitto, j tänä vuonn vlint on osunut kunopunhtulle (eli uringonhtulle ), ruots. röd rudbecki (Echince purpure), jok on tärkeä lääkeksvi. Sitä viljellään meilläkin lääkeksvin, mutt tunnetumpi se on komen perennksvin. Sillä Mtiinen 1/2008

6 Mtiinen 1/2008 on isot mykerökukinnot, j litkukt ovt näyttäviä, vlenpunisi, mutt on olemss myös vokukkisi ljikkeit. Jos hlu ksvtt tätä ylvästä perenn, on se mhdollist vin läpäisevässä, mutt rvinteikkss hiekkmss. Kuten kikki rkoj perennoj, voidn tätäkin ksvtt vrmimmin vin viettävällä pikll, joss syksyn-tlven kosteus ei pääse sitä vhingoittmn. Mitään korket kumpu ei sille kuitenkn trvitse rkent, kunhn liik kosteus pääsee vlumn pois sen juurilt. Puutrhliitto vlitsee vuosittin vuoden vihnneksen, j tänä vuonn vlint on osunut kikkien tuntemll punjuurelle, ruots. rödbet (Bet vulgris Punjuuri-ryhmän ljikkeet). Punjuuri ei ehkä kip esittelyä, sillä niin tunnettu se on. Kikki eivät ehkä tunne niitä moni herkullisi ruoki, joit tästä ksvist voidn vlmist. Punjuuren ksvttminen on helppo eikä sillä ole juuri mitään sen ksvu hittvi tuholisi ti ksvitutej. Nykyään on viljelyssä myös vo- j keltjuurikkit, jotk erovt punjuurest vin värinsä perusteell. Monet eivät myöskään tiedä, että myös punjuuren lehdet j lehtiruodit ovt syötäväksi kelpvi. Vuoden yrtin on vlinnut rktiset romit ry, j se on voikukk, ruots. mskros, siis mdonruusu (Trxcum officinle coll.). Oikestn pitäisi sno voikukt, sillä Suomest on löydetty yli 500 eri voikukklji. Niitähän eivät ksvitieteilijätkään hevillä erot toisistn, vn niiden tunnistus vtii vuosien hrrstust. Suomess oli jo vuosikymmeniä sitten vltion rhoittm tutkimusprojekti, joss hettiin esille mukkimmt voikukkljit vihnneksin viljeltäviksi. Missä ne nyt ovt? si selvittää seurvss numeross juistv Bertln Glmbosin rtikkeli. Voikukkien lehdethän ovt hyvin rvintorikkikkit j päihittävät kikki muut meillä viljeltävät vihnnekset j luonnonvriset ksvit! Niin Rnskss kuin Etelä-Euroopss ne ovt hrvinisempi kuin meillä, mutt niitä näkee keväisin kerättävän j käytettävän hkersti. Voikukk ei meillä siis rvostet. Vlittess eri mkuntien kukki, oli voikukk ehdoll Kymenson mkuntkukksi. Siitäpä nousi ikmoinen poru, j mkuntkukksi tuli siellä lopult keltkurjenmiekk! Mikä tyhmyys sekin. Voikukst s vlmistetuksi vikk koko mukkn gourmet-menun, jos on uskomist uomisi keittokirjoj. Kivoin hyllystäni kirjn Flower ookery, The rt of ooking with Flowers, Mry McNicol 1967, Fleet Press orportion, New York. Kirjst löytyy mm. 4 voikukkillllinen: voikukkmunks, voikukk- j juuressltti, voikukksltti, voikukkviini (useit erilisi) j lopuksi voikukkkhvi (tehty juurist)! Kirjst löytyy reseptit myös kerrosvoileiviksi, voikukkolueksi, vnukkksi, keitoksi j piirkoiksi. J kikki näistä ovt hyvin herkullisi j terveellisiä ruoki. Joten on meillä vielä oppimist voikukkien käytön suhteen (vrsinkin kun meein nollst loitetn!). Vuoden sieni, rktiset romit ry:n vlitsem isohpero, ruots. storkreml (Russul pludos), on virllinen kuppsieni. Kuten syötävät hperot yleensäkin, on punkinen isohpero minio, stoisi j yleinen ruoksieni j sen voi sellisenn käyttää rvinnoksi tuoreen j kuivttun. Jonkin verrn isohperon tunnistus vtii hrjnnust, sillä jos sitä sekoitt joihinkin polttvnmkuisiin sitä muistuttviin ljeihin, voi kyllä pilt sieniruokns. Myrkyllisiä ne eivät kuitenkn ole. rktiset romit ry. on vlinnut myös vuoden mrjn, jok on vriksenmrj, ruots. kråkbär (Empetrum nigrum). Trkkn otten Suomess ksv kksi vriksenmrj, etelän- j pohjnvriksenmrjt, mutt ne ovt yhtä lill käyttökelpoisi mehun rk-ineeksi joko yksinään ti toisten mrjojen ker. Perustettess puutrh voi vriksenmrjlle löytyä käyttö invihntn, hyvin peittävänä peittoksvin niin lppiruusujen ll kuin myös kuivill, hiekkisill pikoill. Uomill sitä jo käytetäänkin menestyksellisesti tähän trkoitukseen. rktiset romit ry:n nettilehden mukn vriksenmrj, myös krnikksi kutsuttu, sisältää mustikn tvoin runssti ntioksidnttej j ntosynej. Miedon mkuisi, vähäsokerisi j -hppoisi mrjoj voidn käyttää monipuolisesti mehuihin, hilloihin, leivonnisiin, mrindeihin jne. Näistä minioist ominisuuksist huolimtt viidennes suomlisist ei edes tunne vriksenmrj. Vuoden lintuj ovt tänä vuonn Birdlife Finlndin vlitsemin nuru- j pikkulokit. Ktso näistä linnuist lähemmin Birdlife fi:n nettisivuilt (Google-hull birdlife suomi nurulokki - pikkulokki) ti jostkin lintukirjst. Lisätietoj näistä ksveist j eläimistä löytää kunkin eliön vlinneen thon kotisivuilt. Ne löytää helposti myös Google-hun vull vlitsemll kunkin ksvin kohdll minitun yhdistyksen nimen. Pentti lnko

7 Vuoden 2008 mtiisksvi on m-rtisokk ( Helinthus tuberosus ) T ämän vuoden mtiisksvi m- eli mukul-rtisokk on tosi mtiinen, sillä se on tuotu Eurooppn jo 1500-luvun lopull Pohjois-merikst. Siellä intinit viljelivät sitä ti jotkin toist, smnnäköistä ksvi rvinnokseen. Suomeen mrtisokk tuotiin 1600-luvull, jolloin sitä tiedetään Elis Tillndzin juisemn ksviluettelon mukn ksvtetun Turuss. Ossin Lundénin Keittiöksvit-kirjn (1921) mukn itse rl von Linné ksvtti mrtisokki innokksti, minkä vuoksi tämä ksvi minitn kikiss j 1700-luvun ruotsinmlisiss puutrhkirjoiss. Kun perunn viljely yleistyi 1700-luvun loppupuolell, m-rtisokk jäi pitsioon miltei kokonn niin meillä kuin muulin Euroopss. Monivuotinen m-rtisokk kuuluu smn Helinthus-sukuun kuin kikille tuttu yksivuotinen isouringonkukk. Jäykät vrret ksvvt 1,5-2,5 m korkeiksi j pysyvät hyvin pystyssä. M-rtisokn kukt (oikemmin kukinnot, mykeröt, m-rtisokkhn kuuluu steriksveihin) ovt smntpiset kuin uringonkukn, mutt pljon pienemmät, tosin jokisen vrren ltvss on mykeröitä meoinen kimppu. M-rtisokk kukkii syksyllä inkin Etelä-Suomess lämpimän kesän jäeen. Eri kntojen kukint-jnkohdiss näyttäisi olevn vihtelu. Juurimukult ovt vihtelevn muotoisi j muhkurisi, minkä vuoksi ne ovt hnklmpi kuorittvi kuin perunn mukult. M-rtisokst on viljelyssä eri kntoj, joiden juurimukuloiden väri on joko puninen, keltinen ti voinen (Ossin Lundénin mukn). iemmin viljelyssä oli useit ljikkeit, mutt meillä ei liene kukn selvittänyt, mihin ljikkeisiin nykyiset M-rtisokn mukult sisältävät pljon terveellisiä rvintoineit. 5 knnt mhdollisesti kuuluvt. Ljikkeit ovt mm. Suttonin Pyöreä Voinen, Voinen Jeruslem j Tvllinen Puninen, jok Lundénin mukn on meillä yleisimmin ksvtettu. Hän minitsee myös 1800-luvun lopuss mrkkinoille tulleet rnsklisen Vilmorinin siemenliikkeen ljikkeet Ptte j Blnc meliore. Nykyisin viljelyssä olev ljike Binc kukkii suhteellisen ikisin loppukesällä j ehtii ksvtt kookkt, voiset mukult. Helppo viljeltävä M-rtisokn viljely on vrsin yksinkertist. Sitä voidn ksvtt perunn tpn: mukulsto nostetn mst myöhään syksyllä, mukult viedään tlveksi juureskellriin j uudet siemenmukult istutetn mhn vrhin keväällä. Istutussyvyys on 10 cm, mukuloiden väli rivissä noin 40 cm j riviväli 80 cm. Hrjuj ei trvitse tehdä vn mukult istu- Mtiinen 1/2008

8 tetn tsmhn. Tällisess yksivuotisviljelyssä mukuloist tulee suuri, mutt sdon määrä jää kiken kikkin vin kohtliseksi. Toisess, edellistä helpommss viljelytvss hyödynnetään m-rtisokn monivuotisuutt j mukuloiden kylmänkestävyyttä. Os mukuloist ti trvittess kikkikin mukult jätetään tlveksi mhn. Mukuloit nostetn mst käytön thtiin in tlven tuloon skk j ts vrhin keväällä, kun m on sulnut. Mukuloit voidn kiv mst j käyttää rvinnoksi keskellä tlvekin, kunhn mnpint on peitetty pksull lehtikerroksell jäätymisen estämiseksi. Kun kevätsää lämpenee, mss jäljellä olevt mukult lähtevät jälleen ksvuun. Tällisess monivuotisviljelyssä voidn sd hyvinkin suuri kokonissto, jok kuitenkin koostuu pienehköistä mukuloist. M-rtisokk ksv lähes missä vin, mutt prhiten se viihtyy urinkoisell pikll lämpimässä, runssmultisess hiet- ti svimss. Jos hlutn sd erityisen komeit mukuloit, mn ksvukunto pidetään yllä kituksell j lisäämällä keväällä hyvää kompostimult mhn ti timien ympärille. ukesällä kitketään rikkksvit, kuivin kusin huolehditn kstelust. Ruohosilppukte pitää mn tuoreen j lnnoittkin hiukn. Minittvi tuti- ti tuholisongelmi ei ole. Mukult ksvvt koko kiivimmin loppukesällä j usyksyllä, joten sdonkorjuuseen knntt ryhtyä vst syys-lokkuuss. Mst nostetut mukult nhistuvt muutmss päivässä. Kellriin vietävät mukult ldotn ltikoihin ti ämpäreihin kerroksittin nihkeän hiekn knss. Kellrin lämpötiln pitäisi oll 2-5 stett. Vrret silputn kompostiin ti ksvimlle j käännetään mhn. Ruok j suoj M-rtisokn mukulst 80 % on vettä, % vuisineit, 1 % rsv j 4-6 % kuitu j inuliini. Rk mukul ei mistu juuri miltään. Kypsennettyjen mukuloiden lempeä mkeus johtuu inuliinist, jok on hedelmäsokerist muodostunut vrstohiilihydrtti. Mukult sopivtkin hyvin dibeetikkojen rvinnoksi. Inuliini kueutuu hjomtt ohutsuolen läpi j päätyy pksusuolen bkteerien rvinnoksi, mistä iheutuu ilmvivoj herkkävtsisille. Vivt kuitenkin vähenevät, kun m-rtisokkruoki syödään säännöllisesti. Mukuloit käytetään rvinnoksi nykyään yleensä keitettyinä sekä mukkn sosekeitton. Frns Slosen mukn m-rtisokn mukul käytetään suolvedessä ti höyryssä keitettynä hierotun voin ker, pistettun, kohokkn, vnukkn, sosekeitton j munkkiden täytteenä. Se on myös erinominen erilisten lih-, kl- j ksvisliemien musteen. Jonkin verrn sitä käytetään myös perunoiden tpn kuorineen keitettynä. Odotmme kiinnostunein tietoj siitä, kuink Mtiisen jäsenet käyttävät m-rtisokk puutrhss j keittiössä! Pentti lnko j Pirkko Khil Tyynelän torpn timikirppis Lieksn Lpliellä, Tiensuuntie 85 B l 7.6. klo Myy ost vihd! Pikll myös pelimnnimusiikki. P Mtiinen 1/2008 M-rtisokk stt säilyä kun pikll, joss sitä on iemmin viljelty. Frns Slonen kirjoittkin Suuress puutrhtietokirjss (1934) seurvsti: M-rtisokk on pohjoisesskin sngen kestävä j muutoinkin vtimton, jonk vuoksi sitä pitäisi puutrhoiss viljellä enemmän kuin nykyisin on lit. Sitäpitsi sitä voidn käyttää penssidn semest suojmn puutrh tuulilt. Käytännössä m-rtisokk näyttää monell puutrhplstll olevn smll pikll vuodest toiseen tuskinp sitä kovin pljon käytetään rvinnoksi. Mutt onhn se runssti kukkiv j kome syksyn perenn! 6 Mustnmeren ruusu Olemme sneet mustnmerenruusun käpyjä jäseneltämme Sirkk Muinoselt. Niitä voi tiedustell Mtiisen toimistost.

9 Stkuntlinen Mäki-Ketln til on vuoden 2008 perinnemisem Mäki-Ketl on muinisen Teljän kupppikn mill V uoden perinnemisemksi on vlittu Mäki-Ketln mtil ympäristöineen Kokemäeltä Stkunnst. Til sijitsee kulttuurihistorillisesti rvokkll Ylistro-Sonniln kulttuurimisem-lueell. Mäki-Ketl on yksi Ylistron kylän vnhoist knttiloist. Ryhmäkylä on sijinnut Kokemäenjoen törmällä muinisen Teljän kupppikn sijoill. Msto on muinist merenpohj mn kohomisen myötä on meren rnt nykyisin jäänyt kymmenien kilometrien päähän. Ikivnhst sutuksest kertoo se, että mst voi löytää kivikirveen ti rutkutisi esineitä. lueell kuiess huomio kiinnittyy hoidettuihin viljelymisemiin. Kivipylväiden välistä lähtevä koivukuj joht pihpiiriin, jost erottuvt kooks, vle päärkennus, vnhojen ittojen rivi j puusto hllitsev muhke kuusi. voin misem nt uringon pist must iltn. Mtk Kokemäen keskustn on vin 2,5 km. Kirkko näkyy ikkunst, j Kokemäenjoki virt syvässä uomssn kilometrin päässä tlost hi en misemn. Historillinen Pyhän Henrikin srnhuone on lun perin sijinnut Mäki-Ketln mill. Topi-koir rientää tulij vstn, j uoituksest tervehtivät hevoset Verkutr j Iiro ntvt vist, että täällä suu eläinrkst väkeä. Tilll on pitkä viljelyhistori. Mtloutt siellä on hrjoitettu keskijlt lähtien, mutt mnviljelyllä on täällä tuhtvuotiset juuret. Smn suvun omistuksess til on ollut inkin 1540-luvult en, kertoo kton sukuviiri. Uusimpien sikirjojen mukn ensimmäisiä kirjllisi tietoj tilst löytyy jo vuodelt Historin selvittely on ollut vike, sillä tiedot sijitsevt de l Grdie-suvun yksityisrkistoss. 7 Tustll näkyvä Mäki-Ketln nvettrkennus on pittu kunnikirjll yhtenä Suomen kuneimmist nvetoist. Mäki-Ketln miespihlt näkyvät 1700-luvult peräisin olevt itt. Etulll vinttikivo. Perinteet eivät säily itsestään Kun ktselee idoill tlonpoikisesineillä sisustettuj huoneit, entisjn mtloustrvikkeiden täyttämiä ittoj j lukuisist rkennuksist koostuv Mtiinen 1/2008

10 kksospojist toinen metsuriyrittäjä, joten mtiln toiminnll on jtkuvuutt. Mäki-Ketln vnh, pitkä, yksikerroksinen, monihuoneinen päärkennus oli siirretty uperäiseltä pikltn ryhmäkylästä nykyiselle piklle, jost se purettiin Tlon silloinen Emm-emäntä rkennutti uuden, siis nykyisen päärkennuksen luvulle sti tloss elettiin perinteistä, suunnilleen omvrist elämää. Mtiinen 1/2008 Ull j Juhni Torosk, tustll tmm Verkutr j ruun Iiro. pihpiiriä, ei voi vist, että näin ei ole ollut in. Nykytilnne on pitkään jtkuneen, sisukkn työn tulost. Ull j Juhni Torosk ovt isännöineet Mäki-Ketl 1980-luvun lust lähtien. - Nuoruudessni täällä sui meitä meo pieni perhe, Ull esittelee kotitlon. Isäni kuoli vrhin. Perheeseen kuuluivt khden lpsen lisäksi äiti, isoäiti j syytinkiläisinä kksi tätiä. Mtlous oli jn tvn mukn monimuotoist. Kikke viljeltiin koton. Lypsykrj pidettiin. Tämä oli 20 lehmän mitotil in luvun uun skk. Tuli uusi ik EU-vtimuksineen. Hrkittiin j lskettiin, mutt lehmien pito ei stu knnttvksi siitä luovuttiin. Emme ole kyllästyneet lehmiin, vn nykyisiin midontuotnto-oloihin. Vtimukset j määräykset ovt tiukentuneet. Pitäisi ljent, vin suuret yksiköt pärjäävät. Nykyisin Mäki-Ketl on viljn- j nurmiviljelyyn keskittynyt til. Lisäksi tehdään metsäkoneurkointi. Perheen neljästä lpsest kksi on koton, kksi jo milmll. Toinen poik on gronomi, 8 Tloss oli tehty sisäremontti luvull. Se oli ikns mun mukist modernisointi : tehdstekoisi huonekluj, muovimttoj yms. Oli litettu sähkölämmitys. Svupiiput j os tulipesistäkin oli purettu trpeettomin. Kun Toroskt puolestn remontoivt tlo 1990-luvun luss, se merkitsi oikestn pikkojen pluttmist uperäiseen suuns. Ison tlon lämmittämistä ei hluttu hoit klliill sähköllä, vn svupiiput plutettiin ktolle j tulisijt kunnostettiin j otettiin käyttöön, mm. hienot vnht kkeliuunit. Tlo lämpiää nykyisin puull, jot sdn omst metsästä. Muovisten lttinpäällysteiden lt pljstui tukevi lttilnkkuj. itoist löytyi vnhoj huonekluj, jotk sivt uudestn pikkns sisustuksess. Ihmeen pljon niitä on säilynytkin. Syyksi Ull minitsee sen, että Mäki-Ketln 1928 rkennettu päärkennus sulutuu tlvimisemn. Suuri kuusi hllitsee pihnäkymää.

11 tädit nn j Irj olivt perinteitä vlivi vnhn jn ihmisiä. He pitivät ksvimt. Tloss oli muutmi lehmiä, sikoj, lmpit j knoj. Tädit olivt hkeri käsityöihmisiä, kiken ik he kutoivt, ompelivt kirjiltuj liinoj jne. He trkkilivt huolell tivn merkkejä, etenkin kuun viheit, joiden mukn eri toiminnt oli joitettv. Trkkn oli oltv mm. sunvstojen teon j sipulien nostmisen jnkohdist. Monien entisjn ihmisten tpn tädit olivt säästäväisiä eli nuuki. Mitään ei heitetty pois. Pittu nvett j prikymmentä muut rkennust 9 Toroskn priskunnn perinnetietoisuudelle oli siis pohj olemss. Tlonpoikishuoneklut kunnostettiin vrovsti kulumist j jn ptin ei hluttu peittää - j litettiin pikoilleen huoneisiin, kudotut räsymtot lttioille. On suuri kppej, hyllyjä, komuuttej j khden istuttvi keinutuolej. Renkipirttiä hllitsevt kovn työn jäiä kntv höyläpenkki j isot kngspuut. Keittiöön on toki litettu nykyjn sähköliedet j muut mukvuudet, mutt toimivt puuhellt ovt pikoilln. Pirtin orsill riippuu stkuntlisi reikäleipiä ollnhn kovn leivän Suomess. Kmreiss näkyy sivust- j tk vedettäviä sänkyjä j koristeellisill seänojill vrustettuj puusohvi. Vernnll tulij tervehtivät käsikäyttöiset juhinkivet. Mäki-Ketln pihpiirissä on runssti erikokoisi rkennuksi kikkin prikymmentä - joill kikill oli käyttönsä entisjn tloudess j joist moni käytetään edelleen. Päärkennuksess on juisivull iso lsikuisti, j sisäänkäynnit on myös molemmist päädyistä. Kivijlss on mehukellri, jonk lisäksi on mkellri perunoit yms. vrten. Kksikerroksisen tlon rkenne on käytävämäinen, huoneet j kmrit sijitsevt peräkkäin. Vintissä on kmreit. Pih on järjestelty stkuntlisen mlistlon perinteiseen tyyliin vnhoj vlokuvi hyväksi käyttäen. Pihpiiri on neliömäinen, rkennukset sijoittuvt sen kikille sivuille. Os Mäki-Ketln vnhoist itoist ehti jo lhot yksi uperäinen on jäljellä. Toroskt pitivät silmät j korvt uki, j kuullessn jonkun lähiympäristössä hluvn päästä eroon vnhst itstn, he ostivt sen, numeroivt hirret j pystyttivät omn pihpiiriin ittojen vnhoille pikoille. Näin on piklle stu kksi 1700-luvun itt. un lihpuri j juhopuri olivt elintrvikkeit vrten. Puut säästämättä rkennetuiss viljlreiss näkyvät suuren piilukirveen jäljet. Tietysti on myös luhtiitt, joss nukuttiin kesäisin j jot edelleen käytetään kesäjn vilpoisn mkuupikkn. Mäki-Ketln itt ovt meein kuin kotiseutumuseo entisjn mtyökluineen, puisine smmioineen, tiinuineen (tikintiinuun piti mhtu 40 litrn tikin, sillä Stkunnss leivottiin vin khdesti vuodess) j kirnuineen, pellvn työstölitteineen sekä hevoslänkineen, -vljineen j jopeleineen. Pihpiiriin kuuluvt lisäksi myös edelleen käytössä olevt jokluvj, sun j nvett. Punmullll mlttu, vo-ikkunnpuitteinen nvett on hyvin kunis j sopusuhtinen rkennus: se onkin snut kunnikirjn yhtenä Suomen kuneimmist nvetoist. Kotikuusi kllioll Kun isäntäväen hrrstuksen on tlonpoikisperinteen vliminen, on tärkeää pitää miljöö sutun j eletyn näköisenä. Lypsykrjn pitämisestä on luovuttu, mutt ei toki eläimistä yleensä. Misemnhoitotehtäviin ovt tulleet mtiiseläimet. Kyyttöhieho Veerusk j Poik-härkä odottvt nvetss kevään tulo. Khdeksn lmpn ktrst (mm. kinuunhrmksi) isännöi Vllu-pässi. Vuohipukki Pvo on tukevist srvistn huolimtt ystävällinen. Kukko Jkko j sen hremin knt Lempi, muvirkku, Munkn j Mustkn ovt piikkiöläistä mtiissukujuurt. Nvetss sust vielä knej, j jostkin kuuluu kissn nu unt. Lmpt nuttivt lmmshn herkuist, joihin kuuluu myös kiipeilykivi. Mtiinen 1/2008

12 Tphtumi Pihpiiri on tsisen, voimen mston keskellä ltis tuulille mutt myös hyvin vlois. Se, että näin lähellä kupunkisutust sijitsev miljöö on stu pysymään mtiisen, ei ole ollut itsestään selvää. Hkmit oltiin jo kvoittmss pientlotonteiksi, mutt hnke stiin pysäytetyksi. Toroskn miesväki on rivnnut pellonpientreet j ojt pjuist j lepänvesoist, jotk helposti vltvt l. Pienilisten kohteiden kuten niittyjen säännöllinen hoito niittämällä kuuluu sin. Misemn voimen pitämisestä huolehtivt nyt lisäksi siinä kesäisin liduntvt nudt, lmpt, vuohet j hevoset. Niistä on tullut myös mieluisi nähtävyyksiä lähiseudun sukkille j mtklisille, etenkin lpsille. Toroskt eivät ole kuitenkn hrkinneet ryhtymistä mtilmtkiluyrittäjiksi. Mäki-Ketln pihpiirissä ksvvist puist minittkoon koivut, vhtert j pihljt. Iso kotikuusi hllitsee näkymää. ittojen edessä ksvv kome pystyktj on isoäidin istuttm tämä itsepäinen ihminen nimittäin hlusi osoitt vääräksi väitteen, ettei ktj voisi siirtää. On muutmi vnhoj omenpuit, päärynä- j luumupuu sekä mrjpensit. Perun viljellään kotitrpeeksi. Ksvitrhss ksvtetn tvnomisi keittiöksvej: porkkn, punjuurt, sipuli j musteyrttejä. Lisäksi Ull Torosk kylvää pienen ln pellv, jok käytetään lähinnä koristeeksi. Tlo on rkennettu klliolle. Pih-lueelt j lähiympäristöstä löytyy sekä kllioketoj että rehevän lehtomisi pikkoj. Lke silokllio on pikoitellen näkyvissä. Kllioketojen j vnhojen rkennusten ympäristön monipuoliseen ksvillisuuteen kuuluvt mm. ketoneilikk, homnsikk, mäkitervkko, kumin, kelt- j isomksruoho, niittyhuml, oj- j sinkärsämö, huopkel- Ketln esineissä j Tiln vnh puumerkki esiintyy moniss Mäkitno, syysmitiinen, trvekluiss. peurn-, kissn-, hrkn- j kurjenkello, sikongervo, keltmtr, päivänkkkr, poimulehti, suolheinät j pökyruoho. Pihpiiriä hoidetn säästäen luonnonksvej. Tiln ympäristön hoidon tvoitteen on vli perinteistä misem. Ketojen, niittyjen j hkmiden hoidoll pyritään pluttmn j ylläpitämään niiden luonto- j misem-rvoj. Lidunnus lisää ksvillisuuden, linnuston j hyönteisten monipuolisuutt. Smll estetään misemn umpeen ksvminen. Vnhojen lidunhkojen hoidoll on myös misemllist merkitystä, sillä ne näkyvät hyvin voimess viljelymisemss. Toroskoiden tpuksess on nähtävissä, että perinnemisemn vliminen on ntois hrrstus j elämäntp, jost on ilo pitsi tekijöille itselleen myös lähiympäristölle j koko yhteiskunnlle. une Kämäräinen voimien ovien päivä l klo Mäki-Ketln tilll (Vuoden perinnemisem) Kokemäellä, osoite Kuppriklliontie 15, Kokemäki. Tied. Ull j Juhni Torosk, p ti Mtiinen 1/2008 Kyyttökrjn litumelle lskemistphtum Viikin Vnhnkupungin luonnonsuojelulueell toukokuun puolivälissä, todennäköisesti Jouko Helnderin kyyttöjä pääsee ktselemn mm. lintutorneist. Smss yhteydessä Pentti lngon opstm retki Viikin rboretumiin. Trkemmt tiedot Mtiisen kotisivuilt. Yhteyshenkilö kyyttö-tphtumss: in Smletdin. 10

13 Siemenluettelo 2008

14 Mtiinen - et lntlig kulturrvet ry Mtiinen ry on perustettu vuonn Yhdistys pyrkii säilyttämään vnht viljelyj koristeksvit eli mtiisksvit sekä uperäiset kotieläinrodut eli mtiiseläimet. Lisäksi yhdistys hlu vli perinnemisemi. Yhdistyksen toimisto Osoite Stenbäckinktu 8, HELSINKI Puhelin (09) (ke klo 12-17) Sähköposti mtiinen.ry@sunlhti.fi Kotisivut ukiolojt Pyrimme pitämään toimistomme uki keskiviikkoisin klo Ennen kuin tulet käymään,soitthn trkistksesi, että joku on pikll! Toimisto sijitsee Helsingin Tk-Töölössä lähellä Nistenklinikk. Tienoille pääsee Mnnerheimintietä pitkin kuevill busseill j ritiovunuill sekä Topeliuksenktu kuevill busseill. Jäsenyys Jäsenmksu Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä ottmll yhteyttä toimistoon kirjeellä, sähköpostill ti puhelimell. Snele nimesi j osoitteesi hitsti puhelinvstjn! Voit myös lähettää sähköpostiviestin osoitteeseen irislund@welho.com. Muist ilmoitt nimersi j osoitteesi! Vuoden 2008 jäsenmksu on 25 e,opiskelijt 18 e j perhejäsenet (vrsinisen jäsenen ohell) 11 e Tilinumero KTI Mtiinen ry u u u u u u u juisee neljä kert vuodess ilmestyvää jäsenlehteä, järjestää kurssej j yleisöluentoj, välittää mtiisksvien siemeniä, neuvoo j opst jäseniään (noin 1500), järjestää retkiä kotimhn j mtkoj uomille, järjestää timipäivät keväisin j syksyisin, toimii monin tvoin mtiiskotieläinten säilyttämisen puolest. Mtiinen ry:n Siemenluettelo Knsi: Lehtosiniltv (kuvnnut une Kämäräinen) Teksti: nn Lssil Titto: Rij Ojnen

15 Mtiinen ry Siemenluettelo 2008 Sisältö u Yleistä 1 u Tilusohjeet 2 u Kylvöohjeet 3 u Seokset 4 u Monivuotiset ksvit 6 u Sipuliksvej siemenistä! 22 u Huoneksvit 23 u Köynnökset moni- j yksivuotiset sekä puuvrtiset 21 u Kesäkukt j muut yksivuotiset ksvit 25 u Uusi j vnhoj keittiöksvej 28 u Keittiömusteet lääkeksvit löytyvät yleisestä luettelost 30 u Muut hyödyllistä 31 u Puut j penst 31 u Löytökori 34 u Siementen kerääjät 36 u Kylmäkäsittelyohjeet 37 u Lisätietoj ksveist mistä löytyy kuvi? 38 MTIISEN SIEMENVÄLITYS Mtiinen r.y. on välittänyt kotimisi siemeniä vuodest 1990 en. Siemenvälityksen pyrkimyksenä on tuke j edistää perinne- j mtiisksvien sekä kotimisten luonnonksvien viljelyä j lisäämistä. Trjont on kutt vuosien pinottunut koriste- j luonnonksveihin, mutt in mukn on ollut myös muutmi rvokkit j mielenkiintoisi hyötyksvien kntoj, kuten kskinurist, härkäppu j sipuleit - niin nytkin. Tänä vuonn siemeluettelo on tiivistetty mm. jkeluteknisistä syistä luettelomuotoon. Ljej on edelleen runssti j monet ovt smoj, kuin viime vuonn, joten viimevuotisest luettelost löytyy trvittess lisätietoj. Luettelon lopuss on myös vinkkejä lisätietojen etsimiseen. Tässä listss ei ole hkemisto, mutt ksvej on ryhmitelty niin, että toivottvsti löydätte etsimänne. Lähettämänne siemenet on puhdistettu j listttu j nyt ne löytyvät tästä luettelost. Ljien lisäksi eri ikäiset siemenknnt on pyritty pitämään erillään. Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008

16 Myös luonnonljit j puutrhljikkeet on pyritty erottelemn. Nämä tiedot löytyvät Kntsrkkeest. Erityisesti vnhimmt **** knnt on pyritty pitämään erillään niitä vrten, joille sillä on merkitystä. Eri ikäisten kntojen j luonnonkntojen erilläänpito on mhdollist luonnollisesti vin jos lähettäjä kertoo ksvin uperästä. Kiitos tästä vivnnäöstä! Tulev silmälläpitäen pitäkäähän siemenpussit tlless. Niistä löytyy uperätiedot, jos myöhemmin hlutte lähettää siemeniä siemenvälitykseen. Perinteisten j vnhojen kntojen lisäksi luetteloss on suuri määrä uutuuksi j nuori kntoj. Mukn on ns. luonnonperennoj ympäri milm, mutt myös uudempi puutrhljikkeit. Siis siemeniä, joit olette tänne lähettäneet. ntkhn plutett toimistolle siitä, miten hluisitte tätä siemenvälitystä kehitettävän. Mikä on teille tärkeää? Pljon on milmss hyviä ksvej, silti on syytä muist suomlisten vnhojen mtiisksvien suuri rvo. Pidättehän vnhimpi trjoll olevi ksvikntoj niiden nsitsemss rvoss ksvttmll j vlimll niitä erityisellä huolell! Lämmin kiitos kikille hkerille siementen kerääjille! Lähettämänne siemenet käytetään hyödyksi prhksi ktsomllmme tvll. Os niistä löytyy omll numeroll siemenluettelost, os keto- j niittyseoksist j os lähtee messuille vuhdittmn jäsenhnkint. Itävyytensä hyvin säilyttäviä siemeniä välitämme usenkin vuoten. Siementen hinnt Mtiinen ry:n jäsenille: u 1,50 / nnospussi u seokset (s. 4) 2,50 / 5 g, 8 / 20 g muille kuin jäsenille: u 2,20 / nnospussi. u seokset (s. 4 ) 4,50 / 5 g, 10 / 20g Toimituskulut Siemenlskuun lisätään toimituskuluj 3,50 euro. Suosik kimpptiluksi, säästätte toimituskuluiss! Siementilusten toimittminen j mksminen Siemeniä toimitetn tilusten spumisjärjestyksessä niin kun kuin niitä riittää. Postitmme siemenet tiljn osoitteeseen j mukn seur lsku. Muistk käyttää viitenumero kun mkstte lskun, muuten emme tiedä mikä lsku on mksettu. Siementen kerääjät voivt vlit siemenluettelost yhtä mont siemenpussi, kuin ovt lähettäneet eri siemeneriä. Minitk sist tiluksen yhteydessä, niin huomioimme sen lskutuksess. Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008 TILUSOHJEET Tilukset lähetetään smn pikkn kuin siemenetkin eli Pirkko Kukkollle, Turuntie 500, KOSKI TL. Luettelon keskellä on postitettv lomke tilust vrten. Kirjoitttehn ljinimen lisäksi myös tilusnumeron. Voitte tilt myös sähköpostill (kukkivniitty@luukku.com). Littk silloin viestille nimeksi Mtiisen siementilus j kirjoitk smt tiedot kuin tiluslomkkeeseenkin. Puhelimitse emme vlitettvsti pysty ottmn tiluksi vstn. Joitkin ljej on stu vin vähän. Nämä ljit on koottu löytökoriin luettelon loppuun. Kikkein pienimpiä eriä myydään inostn tphtumiss kuten esim. puutrhmessuill. Tkuu j siemenpussin tunnistenumero Jos siemenet eivät idä kylvöohjeiden huolellisest noudttmisest huolimtt ottk yhteyytä Mtiisen tomistoon. Siemenpussiss olevst numerosrjst voimme selvittää mikä siemenerä on kyseessä. Säilyttäkää siis siemenpussit. 2

17 MERKKEJÄ & LYHENTEITÄ Kylvöohjeit Ksviknnn ikä Suomess viljeltynä on merkitty seurvsti: * = selvästi lle 10 vuott, nuori knt ** = vuott, nuorehko knt *** = yli 20 vuott, vnh knt **** = yli 50 vuott, hyvin vnh knt = luonnonknt Luonnonksveill ei ole ikää, nehän ovt ksvneet täällä in j sopeutuneet oloihimme. Puuvrtisist ksveist rstien määrä kertoo sen yksilön iän, jost siemenet on kerätty. K-S P-S E-K-S K-P-S p. = Etelä-Suomi (likimin vöhykkeet I-II) = Keski-Suomi (likimin vyöhykkeet III-V) = Pohjois-Suomi (likimin vyöhykkeet (V)VI-VIII) = smss erässä siemeniä Etelä- j Keski-Suomest = smss erässä siemeniä Keski- j Pohjois-Suomest = lunperin = hyviä ti erinomisi perhosksvej Monivuotiset ksvit Siemenpusseist löytyvät ljikohtiset erityisohjeet. Viimeisessä srkkeess ( K eli kylvö-srke) olev kirjin viitt seurviin lähinnä ljin kylmäkäsittelyn trvett koskeviin ohjeisiin. Tämä tulee huomioid, kosk kylmäkäsittely kestää 6-8 viikko. Monivuotisten ljien kuivt siemenet ovt usein itämislevoss. Tämä trkoitt käytännössä sitä, etteivät siemenet idä ennen kuin itämislepo poistetn. Luonnoss se tphtuu syksyn j kevään viileiden kusien ikn, kun siemen on kostess mss. Keinotekoisesti se voidn tehdä ns. kylmäkäsittelyn vull. Tästä löytyy trkt ohjeet sivull 32. Siemenet itävät yleensä j nopesti (1-3 viikoss). Kylvä touko-kesäkuuss ulos kylvöpenkkiin ti -ltikkoon. B Siementen itämisessä on vihtelu. Joskus siemenet itävät helposti (kuten ). Usein kylmäkäsittely on kuitenkin piklln itämisen nopeuttmiseksi j tsistmiseksi. Kylvä huhtikuun luss ruukkuun ti ltikkoon j vie kylvös ulos suojiseen pikkn (hrso päälle). Huolehdi tsisest kosteudest. Siemenet itävät kevätkesällä sään lämmettyä. Kuvuksess käytettyjä lyhenteitä: Suositeltv ksvupikk: ur = urinkoinen ksvupikk Pvr = puolivrjoinen ksvupikk Vr = vrjoinen ksvupikk Kukint-ik: (V-VI) = kukintkuukudet on ilmoitettu roomlisill numeroill. Tässä tpuksess touko-kesäkuuss. Puuvrtisill ksveill on ilmoitettu lisäksi suositeltvt ksvuvyöhykkeet I-VIII. Siemenet eivät idä ilmn kylmäkäsittelyä. Niille järjestetään keväällä 6-8 viikon pituinen kylmäkäsittely (ks. ohjeet sivull 32) TI ne kylvetään syksyllä ulos j nnetn luonnon hoit kylmäkäsittely. HUOM! Puuvrtiset ksvit trvitsevt pidemmän 2-3 kuukutt kestävän kylmäkäsittelyn. Usein prs tulos sdn, kun siemenet kylvetään syksyllä ulos. Stt oll vikesti itävä lji. Keväällä tehty kylmäkäsittely ei useinkn teho. Prst kylvää heinäkuuss ulos mhn ti stin. Mult ei s kuivu kertkn. Siemenet svt oskseen ensin lämpökuden j tlvell kylmäkuden j itävät seurvn kesänä. H Herneksvien heimoon (Fbcee) kuuluvien ksvien siemenet itävät peritteess -kohdn Mtiinen ry - Siemenluettelo

18 mukn. Kovi siemeniä on hyvä liott vedessä yön yli ti kuort viiltn vrovsti. Timien juuret kärsivät koulimisest, joten siemenet on prst kylvää suorn ksvupiklle ti yksittäin turveruukkuihin. Hyvin pienet siemenet (esim. kellokukt) knntt vin ripotell j pinell sormin kylvöstin mulln pintn. Kylvös sumutetn meo märäksi j peitetään rei itetyllä muovill. että ukesällä kylvetään siemeniä (jotk on otettu tlteen edellisenä syksynä). Näitä ukesän pukylvöjä jtketn vähintään 2-3 vuott, jott knt ikään kuin vkiintuisi. Vähitellen mhn kertyy j vrstoituu niin pljon ksvien pudottmi siemeniä, että in on sopiv määrä siemeniä itämässä keväisin, in on uusi lehtiruusukkeit ksvmss j in on kukkivi yksilöitä kypsyttämässä uusi siemeniä. Näin ksviknt pitää itseään yllä. Kksivuotiset ksvit Siemenet kylvetään ukesällä ulos, jott lehtiruusukkeet ehtivät ksv isoiksi kesän ikn. Suuret lehtiruusukkeet jksvt tlvehti j kukint on kome seurvn kesänä. Muistk suojt lehtiruusukkeet hvuill tlven kylmyydeltä j etenkin keväturingolt. uringon phde + jäinen m -yhdistelmä kuivtt ruusukkeen ivn ttusti. Hvut voi vähitellen poist, kun m on täysin sulnut. Kksivuotiset ksvit kylväytyvät jtkoss itsekseen j knt säilyy. luksi on kuitenkin hyvä utt niitä muutmn vuoden jn. Se tphtuu niin, Yksivuotiset ksvit Ksvit voi kylvää suor mhn keväällä. b Lyhyt esiksvtus on eduksi etenkin pohjoisemmss mutt ksvi on myös mhdollist kylvää suorn mhn inkin eteläisimmässä Suomess b Ksvit vtivt esiksvtuksen. Esiksvtuksen pituus vihtelee ljeittin, mutt useimmiten se loitetn huhtikuuss. Ljikohtiset ohjeet löytyvät pusseist. Seokset Mtiinen ry - Siemenluettelo SORMUSTINKUKKSEOS*-** igitlis sp. Sormustinkukki kikiss eri sävyissä. Vlest, punisen eri sävyihin (keltsormustinkukk, pikkusormustinkukk, trhsormustinkukk, rohtosormustinkukk). Kylväytyy j säilyy. 5 g riittää noin 30 m TULIKUKKSEOS*-** Verbscum sp. Näyttävästi kukkiv seos erivärisiä tulikukki urinkoiseen pikkn. Luvss enimmäkseen keltisi kukktähkiä (trhtulikukk, tummtulikukk), mutt myös voist (rnskntulikukk j tummtulikukk lbum ) sekä ripus purppur (purppurtulikukk). ur. 5 g riittää noin 30 m KÖYNNÖSSEOS*-** Herneenkukki koko kesäksi! Seoksess on läpäisevällä mll viihtyviä, kestäviä, monivuotisi köynnöksiä. Pääsiss ruusunpunisin kukin kukkivi ruusu- j metsänätkelmiä sekä lisänä siniviiruist metsävirn (). ur-pvr. V-X. 5 g riittää noin 30 m 2. 4

19 seokset UNIKKOPELTO*-** Kylvä unikkopelto! Seoksess on yksivuotisi kesäkukki. Pääosss unikot punisen eri sävyissä, kerrottu j yksinkertist (oopiumunikko, sikiunikko j pioniunikko). Lisänä kosmoskukk voisen j punisen sävyissä sekä urnkukk. Kylväytyy. Läpäisevä m. ur. 5 g riittää noin 30 m KUKKIV KOSTEIKKO*-** Seoksess on kosten/tuoreeseen pikkn esimerkiksi puutrhkosteikon ympärille soveltuvi puutrhljej. Kunislehtisiä konnmrjoj (pun-lännen), kellnornssej kulleroit (trh- j kesäkullero), mooseksenplv pensst sekä siperinkurjenmiekk. ur-pvr. 5 g riittää noin 5 m HÄMYISÄ VNH PUUTRH**** Tässä on kokoelm vnhojen puutrhojen rteit. Kikki siemenet ovt todellisi mtiisi (****). Ljit menestyvät prhiten puolivrjoss esim. puutrhn reunll missä ne svt ksv sopivsti villiintyneenä. Seoksess on vrjolilj, hennonherkkää isotähtiputke, perinteistä lehtokileij j ukonkello (sin. j v.), lehtosiniltv (sin. j v.) sekä ruusunpunist kuolnpioni j keväällä keltisen kukkiv kevätesikko j jlokiurunknnust. Pvr. 5 g riittää noin 5-8 m KULTTUURIKETO- Kylvä kukkiv kulttuuriketo luonnonksveill esim. urinkoiseen rinteeseen ti kllion koloihin. Seoksess on urinkoisell j kuivll pikll j mielellään hiekkpitoisess mss viihtyviä ljej. Seoksest löytyy punertvkukkist kumin, keltist värisurmo, loistvn sinistä koirnkieltä, punist mäkitervkko, herttist jänönpil, sikongervo j lisäksi muit ketoljej (punmksruoho, hosuolheinä, kevättskuruoho, kelt-pil, hietpitkäpo, kissnkello, keltmite, huopkeltno). Siemenet ovt luonnonknt KUKKIV KLLIO *-** Seoksess on kllio- j kivikkopuutrhn urinkoiselle piklle sopivi puutrhljej. Hrjneilikk punisen eri sävyissä, sinistä kissnkello j niliini ketoneilikk, trhkohokki sekä keltist ilthelokki j mksruohoj (mm. trh- j syysmksruoho). Lisänä ripus ornssikeltno. ur. 2 g riittää noin 5 m RNTLEHTO- Seoksess on kosten/tuoreen rntniityn luonnonljej. Sinistä hrknkello, punist käenkukk j pun-iki, keltkurjenmiekk sekä ripus rntkukk, kurjenj, j isolukku. Siemenet ovt luonnonknt. ur-pvr. 5 g riittää noin 20 m 2. PERENNNIITYT Perennoist voidn kylvää luonnonksvien tpn iloinen, värikäs niitty. Runsn ljimäärän nsiost perennniityllä riittää kukint keväästä syksyyn. Seokset kylvetään joko ikisin keväällä ti syksyllä. Kylvöohjeet siemenpussiss. nnoskoot: 5 g riittää noin 7-10 m 2 j 20 g noin 30 m 2. Toimitmme tiluksest myös isommn erän. Kysy! URINKOISEN PIKN SEOS Seoksess on mm. seurvi ljej: hrjneilikk, idänunikko, punkärsämö, etelänruusuruoho, keltsurmo, hirvenkello, jänönputki, isokunosilmä, ketoneilikk, keltsormustinkukk, myskimlv, plvrkkus, jlopähkämö, kelthnhikki, prtiisililj. Vähintään 20 lji SEOS PUOLIVRJOON, TUOREELLE MLLE Seoksess on mm. seurvi ljej: kileij, ritrinknnus, isotähtiputki, ukonkello, rohtosormustinkukk, mooseksenplvpenss, kurjenkello, ilko, tähkäkeijunkukk, kuolnpioni, kullero, lehtosiniltv, kurjenmiekkoj, vrjolilj, ruusumlv. Vähintään 20 lji. Mtiinen ry - Siemenluettelo

20 Monivuotiset ksvit Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008 Tilus nro NIMI Nmn / Tieteellinen nimi PUNKÄRSÄMÖ Röllik / chille Glxy-ryhmä VLKOUKONHTTU conitum Ivorine KELTUKONHTTU lpstormhtt / conitum lycoctonum subsp. lycoctonum LEHTOUKONHTTU Nordisk stormhtt / conitum lycoctonum subsp. septentrionle ITOUKONHTTU Stormhtt / conitum npellus subsp. lusitnicum TRHUKONHTTU Trädgårdsstormhtt conitum x stoerkinum UKONHTTU Stormhtt / conitum soongricum LÄNNENKONNNMRJ cte rubr MUSTKONNNMRJ Trolldruv / cte spict MRINVERIJUURI grimoni euptori LIUSKSLKORUUSU Stockros / lce ficifoli TRHSLKORUUSU Stockros / lce rose Knt Kuvus K * Punertvkukkinen kärsämöljike (VII-IX). Mukn voi oll myös tvllist sinkärsämöä cm. ur. ** Tvllist mtlmpi ukonhttu, joll on norsunluunvoiset kukinnot heinäkuuss cm. Pvr. ** Hrvininen puutrhksvi. Tummt lehdet, vlenkeltiset kukt heinä-syyskuuss cm. Pvr. Hrvininen, luonnonvrinen lehtoksvi. Vlen, sinipuniset kukinnot, hrvhkoss tertuss heinäkuuss. Tämä knt on mtkmuisto Venäjän-Krjlst. 90- luvun upuolell liikuin keväällä Venäjän-Krjlss. Siellä Läskelän pikkeill metsässä mst työntyi erikoisen näköisiä, ikään kuin suppuisen kourn muotoisi lehtiä. kivoin mukni muutmn timen nähdäkseni mitä niistä ksvoi Ne ovt voineet hyvin puutrhssni omenpuiden ll cm. Pvr. Vnh lääkeksvi j nykyisin meo hrvininen perinneksvi. Tummnsininen lähes hrton kukinto heinäsyyskuuss cm. Pvr.. **** Helsinki B. *** Pietrsri. **** Tornio tiivis kukinto, hyvä kuivkukknkin Tuttu jokpihn koristeksvi. Vivton j vrm kukkij. Kukkii heinä-syyskuuss cm. Pvr.. ** Vlehkon sininen. B. ** Tummnsininen.. ** lbum - vokukkinen ljike. Hrvininen lji Venäjältä. Tummnsiniset kukt monihrisiss kukinnoiss (VII-IX) cm. Pvr. **-*** Luonnonperenn metsäpuutrhn. Koristeelliset puniset, myrkylliset mrjt cm. Vr-pvr. Kuivien lehtojen, luonnonvrinen lji. Koristeelliset lehdet. Mustt myrkylliset mrjt cm. Vr-pvr. Lounis-Suomess luonnonvrinen niittyksvi. Keltinen kukinto (VII-VIII). Lääkeksvi cm. urpvr. * Trhsoruusu tlven- j tudinkestävämpi. Yk. kukt. Punseos vlest tummn myös must. ur. Kukktrhn ktseenvngitsij. Upe kukint heinäkuust syysmyöhälle. Kv.,5-2,5 m. ur. 6. ** hker kukkij, säilynyt vuosikusi piklln, tosin rinteessä. Punsävyt, 50 cm. B. * Väriseos.

21 . * Woodside Vriegted vlenpuninen, lehdet v- grimoni euptori LIUSKSLKORUUSU Stockros / lce ficifoli TRHSLKORUUSU Stockros / lce rose NUKKSLKORUUSU Stockros / lce rugos LITULUKK 2-5 Löktrv / lliri petiolt ROHTORSTI Oxtung / nchus officinlis KRUUNUVUOKKO Bukettnemon / nemone coronri HELOVUOKKO Röd fliknemon / nemone x lesseri KELTSURMO Färgkull / nthemis tinctori TÄHKÄHIETLILJ Stor sndlilj / nthericum liligo 26-9 MSMLO Getväppling / nthyllis vulnerri nen kukinto (VII-VIII). Lääkeksvi cm. urpvr. Monivuotiset ksvit * Trhsoruusu tlven- j tudinkestävämpi. Yk. kukt. Punseos vlest tummn myös must. ur. Kukktrhn ktseenvngitsij. Upe kukint heinäkuust syysmyöhälle. Kv.,5-2,5 m. ur.. ** hker kukkij, säilynyt vuosikusi piklln, tosin rinteessä. Punsävyt, 50 cm. B. * Väriseos.. * Voinen, yk. kukt. Säilynyt piklln pitkään. * Venäjältä kotoisin olev lji, jonk pitäisi oll monivuotinen. Tosin kunis klpenkeltinen väri. ur. Kestävä j säilyvä villivihnnes. Voiset kukt toukokesäkuuss. Kv. Kylväytyy cm. ur-vr.?/** Kkilueiden luonnonvrinen lemmikkiksvi. Sinipuninen kukint (VII-VIII) cm. Kv. Kylväytyy. ur. * Kukkii pitkään, suurin voisin kukin. Siementimet kukkivt kolmevuotin. Tlveksi kellriin. ** Erikoinen, rovuokko muistuttv vuokko. Puninen kukint kesäkuuss cm. ur-pvr. Eli värisurmo. Syvänkeltinen kukk cm. ur. Pitää hiekkmst. Erittäin kestävä j vtimton. ***(*) Vuosi vuodelt komistuv, helppohoitoinen, vnh perenn. Voiset kukt kesäkuuss cm. ur. Ruhoitettu herneksveihin kuuluv hiekkmiden lji. Keltinen kukinto. Kv. Kylväytyy. Knt ilmeisesti uomist uperää cm. ur. * Jpninkileij muistuttv risteymä. Sini-voiset kukt cm. Kukkii ennen lehtokileij. ur-pvr LPPIKILEIJ lpklej / quilegi lpin NUKKEKILEIJ ockklej / quilegi eclcrt KÄÄPIÖJPNINKILEIJ Jpnisk klej / quilegi flbellt vr. pumil. Nn lb - vhmisen voinen. B. Sini-voinen kukk KOTKNKILEIJ Vårklej / quilegi glndulos PERHOKILEIJ - Snövitklej ** quilegi glndulos vr. jucund LPINKILEIJ quilegi Olympi LEHTOKILEIJ klej / quilegi vulgris LEHTOKILEIJMISET LJIKKEET- quilegi vulgris * Kiinst kotoisin olev sirolehtinen kileij cm. Pun-violetit, knnuksettomt kukt. VI. ur-pvr. ** Mtsvuinen suosittu koristeksvi. Herkän kuniit kukt ukesällä cm. ur-pvr. ** lti-vuoristost peräisin olev komekukkinen lji. Loistvn siniset kukt (VI) cm. ur-pvr. Kuten kotknkileij, mutt kukt sini-voiset. urpvr. **** Kksiväriset, siniset j vlenkeltiset kukt kesäkuuss cm. ur-pvr. **** Vuoden 993 mtiisksvi! Ikivnh koriste- j lääkeksvi. Kukint Etelä-Suomess ennen juhnnust cm. ur-pvr.. **** Seos punisen sävyjä vlest tummn. B. **** Seos vlen- j tummnpunisi kerrottuj.. **** Vininpuninen, kerrottu upe!. **** Seos sinisen j violetin sävyjä E. **** K-S Voinen puhds ksvusto. Ei muunvärisiä kileijoj lähimiln. F. S**** Seos kikki värejä j kukn muotoj. G. P- S**** Kinuu sinivoittoinen seos. Vnhoj piklliskntoj Kjnist j Puolnglt. Jlostustyön seuruksen syntyneitä lehtokileijmisi ljikkeit. 7 Mtiinen ry - Siemenluettelo 2008