Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Transkriptio

1 Juha Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 2018 koulutus Oulu,

2 Agenda Johdanto Finanssikriisin taustatekijät ja eteneminen Mitä kriisistä on opittu? Kriisin vaikutuksista keskuspankkitoimintaan Loppupäätelmiä Juha Kilponen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 2

3 Finanssikriisin jälkeinen aika johti taloustieteilijöiden piirissä itsetutkiskeluun Finanssikriisiä edelsi inflaation hidastuminen ja suuren vakauden jakso ( Great Moderation ) jolloin suhdannevaihtelut olivat maltillisia Finanssikriisi ja sen vaikutukset talouskehitykseen yllättivät ekonomistit ja keskuspankkiirit Makrotalouden vakaus ei ollutkaan riittävä ehto rahatalouden vakaudelle Rahatalouden häiriöillä oli suuret vaikutukset makrotalouteen Kehitys on saanut taloustieteilijät pohtimaan rahapolitiikan, makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välistä suhdetta uudestaan 3

4 Finassikriisiä edelsi sekä hintojen nousun hidastuminen että suuren vakauden jakso Inflaatiotavoitteen yleistyminen Suuri vakauden jakso 4

5 Rahoitusmarkkinahäiriöt johtivat syvään maailmantalouden taantumaan Vuosi 2009 Euroalueen BKT supistuu 4 %, maailmankauppa jopa 30% Suomen BKT supistuu 8% Maailmankauppa Maailman teollisuustuotanto (pl. rakentaminen) M1 = Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis. 5

6 Kriisin jälkeen: USA ja kehittyneet taloudet Tavanomaiset taantumat USA Finanssikriisit Lähde: Jorda, Schularick, Taylor (2013) 6

7 Finanssikriisin taustatekijät Makrotaloudelliset epätasapainot maailmantaloudessa Kiinan rahoitusylijäämien ja USA:n velkaantumisen yhteys Nousevien talouksien aiheuttamat deflaatiopaineet Rahapolitiikan ongelmat Erittäin kevyt rahapolitiikka suuren vakauden aikana Rahoitusmarkkinoiden toiminnan ja sääntelyn puutteet Pankkien sääntelyä oli purettu Arvopaperistuminen ja varjopankkisektori olivat kasvaneet Euroalueen erityisongelmat Pankkivalvonnan hajanaisuus ja heikkous Valtiontalouksien alijäämät jotka olivat syntyneet rahaliiton alkutaipaleen aikana Kriisin ratkaisumekanismien puute / eripuraisuus 7

8 Kriisien sarjan kuusi vaihetta Rahoitusmarkkinoiden häiriötilaa kuvaava indikaattori (CISS : Composite Indicator of Systemic Stress) reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi markkina - häiriö systeeminen finanssikriisi eurooppalainen luottamuskriisi kohonnut deflaatioriski

9 Mitä kriiseistä on opittu? Kriisit tulevat yleensä yllättäen ja etenevät nopeasti Rahapolitiikkaa ja sen toteutustapaa on kyettävä muuttamaan nopeasti Rahapolitiikka antaa aikaa, mutta talouksien sopeutumiskyky häiriöihin ratkaisevassa asemassa Sopeutumiskyvyn tarve korostuu rahaliitossa Rahoitusvakaus vaatii uudenlaista säätelyä ja makrovakauspolitiikkaa Pankkien vakavaraisuus että likviditeetin säätely tärkeä Liiallisen (epäterveen) riskinoton kannustimiin täytyy puuttua 9

10 Kriisiä edeltävä rahapolitiikan toimintatapa perustui lyhyen koron ohjaamiseen Keskuspankin lainaoperaatiot Ohjauskorko Markkinakorot Raha- ja luottomäärät Hintavakaus (Rahapolitiikan tavoite) 10

11 Finanssikriisin jälkeen keskuspankkikorot painettiin nopeassa tahdissa nollan tuntumaan 6 5 % EKPJ:n maksuvalmiusjärjestelmä, maksuvalmiusluoton korko EKPJ:n minimitarjouskorko EKPJ:n maksuvalmiusjärjestelmä, Yötalletuksen korko 1 kk Euriborkorko 12 kk Euriborkorko (tod.pv/360) Tyypillinen yleisön pankkilainojen viitekorko Lähde: Euroopan keskuspankki @Chart3 11

12 Rahapolitiikka nollarajalla Korkojen nollaraja rajoittaa korkopolitiikan liikkumavaraa Setelistö käytettävissä nollakorkoisena sijoituskohteena Tallettajien vastustus negatiivisia korkoja kohtaan Korkoja ei voida painaa paljon nollan alapuolelle Rahapolitiikan uudet välineet (epätavanomaiset toimet) Arvopaperiostot: lisäävät rahan määrää, alentavat pitkiä korkoja ja nostavat arvopapereiden hintoja Ennakoiva viestintä: kommunikoidaan tulevaa rahapolitiikka ja pyritään vaikuttamaan näin korko-, kasvu- ja inflaatio-odotuksiin 12

13 Kevyt rahapolitiikka lisäsi luottojen kysyntää, mutta pitkällä viiveellä Yritykset Kotitaloudet Lainakannan vuosikasvu, % Lähteet: EKP ja Macrobond. patu32423@lainakannat2 Arvopaperistamisesta ja lainojen tasesiirroista korjatut tiedot. 13

14 ja euroalueen talous alkoi elpyä Euroalueen reaalinen BKT EKP:n ennuste 115 Indeksi, 2008Q1 = ,3-4,5 2,0 1,7-0,8-0,2 1,4 2,0 1,8 2,5 2,1 1,9 1, Käyrän yläpuolella olevat luvut ovat vuosikasvuja. Lähteet: EKP, Eurostat ja Macrobond @eaBKTindMPEy 14

15 inflaatio kuitenkin pitkään EKP:n hintavakaustavoitteen alapuolella Kuluttajahintainflaatio EKP:n ennuste 5 4 % 3,3 3 2,7 2,5 2 1,6 1,4 1,5 1,7 1,7 1,7 1 0,3 0,4 0,0 0, Käyrän yläpuolella olevat luvut ovat vuosikasvuja. Lähteet: Eurostat ja EKP @Chart4 15

16 EKP:n elvyttävän rahapolitiikan vaikutukset Suomeen 0,60 % BKT, Suomi 0,40 % Hinnat (YKHI), Suomi 0,50 0,40 0,30 0,30 0,20 0,20 0,10 0,10 0, , Lähde: Suomen Pankki. Laskelmassa arvioidaan Euroopan keskuspankin joulukuussa 2015 ja maaliskuussa 2016 tekemien laajennettua omaisuuserien osto-ohjelmaa koskevien päätösten vaikutuksia Suomen talouteen. 16

17 Loppupäätelmiä Finanssikriisi muutti käsityksiä makrotalouden toiminnasta Rahapolitiikan välineistö on monipuolistunut ja keskuspankkitoiminnan mittakaava on merkittävästi kasvanut - hintavakaus kuitenkin edelleen ohjenuorana Rahoitusmarkkinoiden vakauden merkitys makrotalouteen korostunut Euroalueen rakenteiden ja sen maiden sopeutumiskyvyn vahvistaminen on osoittautunut välttämättömäksi Rahaliiton kehittäminen jatkuu 17

18 Kiitos!

19 Lisäkalvoja 19

20 Keskuspankkien taseet kasvaneet määrällisen keventämisen myötä 20

21 Rahapolitiikan epätavanomaisten toimien vaikutuskanavat Ohjauskoron laskeminen alentaa odotettua EONIA-korkoa Ennakoiva viestintä siirtää koron- nousuodotuksia myöhemmäksi Arvopaperiostot alentavat pitkiä korkoja Koko tuottokäyrä siirtyy alaspäin Korkojen lasku lisää talouden kokonaiskysyntää ja kiihdyttää inflaatiota Eonia-korko kuvaa yli yön-korkoa pankkien välisillä markkinoilla 21