MITÄ RAHA ON? K. Kauko SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Transkriptio

1 MITÄ RAHA ON? K. Kauko

2 Mitä on raha? Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Todella hyvää määritelmää ei taida olla Perinteinen litania: arvon mitta, vaihdon väline, arvon säilyttäjä Onko raha ainutlaatuinen missään näistä kolmesta funktiosta? Arkikielessä hyvin löysästi käytetty termi Vaarallisen löysästi? Raha on suppeampi käsite kuin varallisuus Raha on laajempi käsite kuin setelit ja kolikot Kuinka laaja? 2

3 Saamaoikeudella hevoseen ei voi ratsastaa, mutta saamaoikeudella rahaan voi maksaa. Joseph A Schumpeter 3

4 Mitä raha oli aluksi? Rahan kehityksen ensimmäinen vaihe: hyödykeraha Vaihtokaupassa yleisesti käytetty tavara alkaa tulla kiinnostavaksi sillekin, joka ei aio itse käyttää hyödykettä, koska sillä voi maksaa. Suomi: oravannahat; maya-intiaanit: kaakaopavut Jalometallien vakiintuminen hyödykerahaksi Aluksi keskeinen, myöhemmin pääasiallinen käyttötarkoitus maksuvälineenä Kolikko: jalometallia standardoidun painoisina kappaleina, hallitsija tms. takaa kappaleen painon ja pitoisuuden leimallaan Keksittiin todennäk. nykyisessä Turkissa n. 600 ekr, levisi kreikkalaisten siirtokuntien mukana ympäri Välimeren rannikoita 4

5 Mitä rahasta tuli seuraavaksi? Kolikot maksuvälineinä hankalia Painavat (kupariplootu!), kuluvat käytössä Joutuvat tahallisen viilailun kohteeksi Ratkaisu: pidetään kulta ja hopea keskuspankin tms. instituution holvissa, lasketaan liikkeeseen metallikatteellisia seteleitä Setelin voi vaihtaa metalliksi Aluksi: seteleitä yhtä paljon kuin metallia 5

6 Metallikanta Suomen Pankki maksaa tästä setelistä tuhat markkaa kullassa 6

7 Miten rahasta tuli nykyisenkaltaista? Havaittiin: seteleitä ei koskaan tuoda lunastettaviksi suuria määriä kerralla. Johtopäätökset: 1) Seteleitä voi olla liikkeellä enemmän kuin holvissa on kultaa ja hopeaa 2) Metallilla lunastaminen voidaan lopettaa kokonaan, yleisö käyttää seteleitä tottumuksesta => raha pelkästään luottamuksen ja vakiintuneen tavan varassa Nykytilanne, joka oli aluksi vain sota-aikojen ja muiden poikkeustilanteiden järjestely Saamaoikeudesta rahaan tuli rahaa! Ensin: raha = kulta ja hopea; seteli = saamaoikeus näihin Sitten: seteli = rahaa 7

8 Nykyinen keskuspankkiraha Suppein mahdollinen rahakäsite nykyään Keskuspankin velkaa, joka on Pankin saamisia keskuspankilta (talletuksia) Liikkeessä olevia seteleitä Pankkien rahaa; pankit hoitavat useimmat keskinäiset maksunsa keskuspankkirahalla, käytännössä keskuspankissa olevilla talletuksilla Hyvin erikoislaatuinen velka Setelillä ei korkoa Setelillä ei eräpäivää Vaikea sanoa, mihin setelinhaltijalla on saamaoikeus maailmassa, jossa ei enää ole kulta- eikä hopeakantaa. 8

9 Suomen Pankin tase Kulta ja kultasaamiset Liikkeessä olevat setelit Miljoonaa 2 Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta 4 Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 5 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset saamiset 6 Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta 7 Euromääräiset arvopaperit euroalueelta Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille Euromääräiset velat muille euroalueella oleville Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 40 6 Valuuttamääräiset velat euroalueelle Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle Euromääräiset saamiset julkisyhteisöltä 9 Eurojärjestelmän sisäiset saamiset 0 8 Myönnettyjen erityisnostooikeuksien vastaerä Eurojärjestelmän sisäiset velat Muut saamiset Muut velat 663 Vastaavaa yhteensä Arvonmuutostili Varaukset ja oma pääoma Vastattavaa yhteensä

10 Mistä keskuspankkiraha tulee? Keskuspankkiraha tulee keskuspankista Mistä muualta voisi tulla? Sitä muodostuu etenkin silloin kun pankit ottavat keskuspankista lainaa Pankin talletukset keskuspankissa lisääntyvät, samalla lisääntyvät pankkien velat keskuspankille tai keskuspankki ostaa jotain liikepankilta Käytännössä arvopapereita Kaikilla valuutta-alueilla jokin rutiinimenettely sille, miten pankkisektorille tarjotaan keskuspankkirahaa Ohjauskorko = korko, jolla keskuspankki lainaa muille pankeille 10

11 Talletukset rahana Pankkitalletus = pankki on asiakkaalleen velkaa seteleitä ja kolikoita Pankkeja jo antiikin Kreikassa ja Roomassa, talletuksia alettiin käyttää maksuvälineinä vasta myöhäiskeskiajalla Talletusten käyttö maksuissa jatkuvasti lisääntynyt => nyk. paljon enemmän kuin seteleitä Jälleen: saamaoikeudesta rahaan tuli rahaa Jos henkilöllä lompakossa 0 käteistä ja pankkikortti, hän tuskin väittää olevansa rahaton, jos tilillä on monta tuhatta. Ensin: raha = setelit ja kolikot, pankkitalletus = saamaoikeutta näihin Sitten: pankkitalletuskin on rahaa 11

12 Pankkitalletukset rahan yleisin muoto (1/2) Talletus on pankin velkaa asiakkaalleen Pankin velat yleensä lähes yhtä suuret kuin saatavat; pankin voi tulkita velallisen ja velkojan toisiinsa kytkeväksi laitokseksi Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan. Lainannostohetkellä kaksi vastakkaista kirjausta / velkasopimusta: Asiakas velkaantuu pankille (pankkilaina) Pankki velkaantuu asiakkaalle (talletus), joskin yleensä talletus siirtyy pian toiselle asiakkaalle maksuna jostain Lisäksi rahaa syntyy, kun ei-pankki saa pankilta maksun Pankkivirkailija palkkaa, osakas osinkoa, tallettaja korkoa 12

13 Pankkitalletukset rahan yleisin muoto (2/2) Jos yksikään pankkiasiakas koko maailmassa ei suostuisi ottamaan lainoja, nykyisenkaltaisia rahaa tuskin voisi paljon olla. Melkein ainoa mahdollisuus: pankki ostaisi jotain velaksi => kirjaisi velan asiakkaan talletustilille, jolloin asiakkaalla rahaa Vaikka pankki voi luoda rahaa, se ei voi luoda tilivienneillä nettovarallisuutta maailmaan Sekä velat että saamiset kasvavat => nettovaikutus = 0 Pankillekin voi tulla maksuvalmiusongelma Jos pankilla liikaa velkoja, se ei pysty maksamaan tallettajille tai muille velkojille seteleillä ja keskuspankissa olevilla talletuksilla Yleisön talletuksetkin pankin velkaa Pankin loppu 13

14 Nykyään raha on velkaa Raha on rahan haltijan varallisuutta, mutta (lähes) aina rahoituslaitoksen velkaa. Nettovarallisuuden määrä maailmassa ei muutu, jos rahan määrä muuttuu Seteli = keskuspankin velkaa Keskuspankin holvissa oleva seteli; vrt. yksityishenkilön itsensä allekirjoittama velkakirja, joka on hlöllä itsellään. Talletus = liike- säästö- tai osuuspankin velkaa asiakkaalle Asiakkaalla saamaoikeus käteiseen Käteistä nostetaan yhä harvemmin (vrt. kehitys kultakannassa!) Poikkeus: kolikoita ei lasketa minkään osapuolen velaksi 14

15 Yksinkertaistettu pankin tase Vastaavaa = varat Vastattavaa = velat Lainasaamisia asiakkailta Yleisön talletuksia = rahaa Talletuksia keskuspankissa Velkoja keskuspankille Saamisia muilta pankeilta Arvopapereita Velkoja muille pankeille 1400 Muita velkoja Käteistä kassoissa Oma pääoma Kiinteistöjä ja irtaimistoa Todellisuudessa erilaisia eriä on paljon enemmän 15

16 Onko maailmassa enemmän rahaa vai velkaa? Toisen saaminen on toisen velka => velkoja yhtä paljon kuin saamisia Kaikki raha on velkaa Kaikki velka ei ole rahaa Velkaa on enemmän. Onko ei-pankeilla enemmän velkaa vai rahaa? Pankeilla hiukan enemmän saamisia kuin velkoja (vakavaraisuus > 0, lakisääteiset vaatimukset) Muilla yleensä hiukan enemmän velkoja kuin rahaa MUTTA: pankit ovat ei-pankkien omaisuutta Pankkien osakkeet = muiden sektoreiden varallisuutta Pankkien voitot lopulta osinkoina, veroina ym. muille sektoreille 16

17 Miksi rahan määrä ei supistu nollaan? Maailmassa enemmän ei-pankkien velkaa pankeille kuin toisin päin. Pankkien antolainauskorot korkeammat kuin ottolainauskorot. ei-pankkien saamiset pankeilta supistuvat jatkuvasti, rahan määrä supistuu nollaan? Näin ei näytä käyvän Uusantolainaus lisääntyy useammin kuin supistuu Pankeilla on kuluja ja ne jakavat voittoja Luottotappiot 17

18 Elektroninen raha Oli selvästi nykyistä enemmän esillä 1990-luvulla Maksukortti, johon voi ladata arvoa Suurin osa rahasta nykyään elektronista Pankkien kirjanpitojärjestelmät sähköisiä, maksujärjestelmät sähköisiä Sähköisiä tapoja antaa tilisiirtotoimeksianto, luottokorttimaksu tms Esim. kännykkämaksaminen usein tällaista, pohjimmiltaan pelkkää pankkitilin saldoa Tuo ainoastaan teknisessä mielessä uusia ulottuvuuksia rahan käsitteeseen Anonyymiä sähköistä rahaa, eräänlaista käteistä Yleensä yksityisten tahojen lanseeraamaa, vaikka eräänlaista käteistä 18

19 Paljonko rahaa on olemassa? Täsmällisin rahan määritelmä löytyy tilastoinnista Raha = rahoituslaitoksen velkaa yleisölle Euroalueen määritelmät keskittyvät yleisön (ei pankit eikä valtio) hallussa olevaan rahaan Paikallishallinto (esim. kunnat) ovat yleisöä M1 = Setelit ja kolikot yleisöllä + yleisön käyttelytilitalletukset M2 = M1 + yleisön määräaikaistalletukset M3 = M2 + ei-pankkien pankeilta takaisinmyyntisitoumuksin ostamat arvopaperit (repot) + alle 2 v. maturiteetin jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit + rahamarkkinarahastoosuudet Valtion ja rahalaitosten talletuksia ei lasketa 19

20 Paljonko rahaa on olemassa? Raha-aggregaatteja tilastoidaan säännöllisesti Koko euroalue, milj M1 M2 M3 0 20