Raha ja velka. Alppilan lukio Patrizio Lainà

Transkriptio

1 Raha ja velka Alppilan lukio Patrizio Lainà

2 Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu mutta kaikki nämä vastaavat kysymykseen Mitä raha tekee? ei siihen Mitä raha on?

3 Raha eri aikoina Muinoin: Kauan aikaa sitten: Vähän aikaa sitten: Nyt:

4 Raha on velkaa, mutta mistä? Ennen: Nyt: Ennen pankit loivat tositteita kullasta, jota ei oikeasti ollut olemassa. Nyt pankit luovat tositteita keskuspankkirahasta, jota ei oikeasti ole olemassa.

5 (Virheellinen) rahakerrointeoria Rahakerrointeoria tunnustaa, että pankit luovat rahaa, mutta mekanismi esitetään väärin päin. Idea: Pankin reservivaatimus on 10 %. Matti tallettaa saamansa 100 pankkiin Pankki lainaa tästä 90 Maijalle Maija tallettaa 90 pankkiin, josta pankki lainaa 81 jollekin toiselle, joka tallettaa sen jälleen pankkiin jne. Tehtävä: Kuinka paljon rahaa pankki luo yhteensä? Yleisen ratkaisun löytämiseksi käytä symboleita: R = reservivaatimus X = alkuperäinen talletus

6 Tehtävän ratkaisu Rahan määrä kasvaa joka kierroksella 1 R kertaa (eli 0,9) edellisen talletuksen verran Kyseessä siis geometrinen sarja, jonka yleinen ratkaisu on X/R Rahan määrä lopussa: X/R = 100 / 0,10 = 1000 Pankki luo siis: X/R X = = 900

7 Rahakerrointeoria graafisesti Lähde: Federal Reserve Bank (1992) Modern Money Mechanics

8 Sanottua "Jos ihmiset ymmärtäisivät miten pankkijärjestelmämme oikeastaan toimii, uskon, että vallankumous tapahtuisi ennen huomisaamua." -- Henry Ford --

9 Rahan endogeenisuus Rahakerrointeoria ei voi pitää paikkaansa maailmassa, jossa keskuspankeilla on korkotavoite rahamäärätavoitteen sijasta. Moderni käsitys (endogeeninen rahanluominen): Pankki myöntää asiakkaalleen luoton, jonka jälkeen (tai samanaikaisesti) pankki lainaa keskuspankista tai muilta pankeilta tarvittavan määrän keskuspankkirahaa vähimmäisvarantovelvoitteen täyttämiseksi. Modernin käsityksen mukaan luottojen kysyntä ja tarjonta siis määräävät kuinka paljon rahaa syntyy, eikä keskuspankkirahan tarjonta. Alla olevassa kaaviossa punaiset nuolet kuvaavat perinteistä näkemystä, kun taas siniset nuolet kuvaavat modernia käsitystä. Keskuspankki Talletuspankki Asiakkaat

10 Rahan luominen taseiden näkökulmasta VASTAAVAA (VARAT) Pankin omaisuus (konttorirakennukset, tietokoneet, käteiskassa, valtion velkakirjat, muu finanssivarallisuus yms.) + Muiden velat pankille (lainat, asuntolainat, tilinylitykset yms.) TASE VASTATTAVAA (VELAT) Kaikki pankin velat muille (tai toisille pankeille) + Osakkeenomistajien ylijäämä (oma pääoma) Lähde: Talousdemokratia (2012) Pankkitoiminnan perusteet

11 Rahan luominen taseiden näkökulmasta (jatkuu) NORDEAN TASE LAINAT (1. VAIHE) VASTAAVAA (VARAT) Pankin omaisuus + muiden velat pankille VASTATTAVAA (VELAT) Kaikki pankin velat muille + oma pääoma Laina Matille: 0 Matin pankkitili: 0 NORDEAN TASE LAINAT (2. VAIHE) VASTAAVAA (VARAT) Pankin omaisuus + muiden velat pankille VASTATTAVAA (VELAT) Kaikki pankin velat muille + oma pääoma Laina Matille: Matin pankkitili: Lähde: Talousdemokratia (2012) Pankkitoiminnan perusteet

12 Rahan luominen taseiden näkökulmasta (jatkuu) SUOMEN PANKIN TASE KESKUSPANKKIRAHAN LUOMINEN (1. VAIHE) VASTAAVAA (VARAT) Pankin omaisuus + muiden velat pankille Lähde: Talousdemokratia (2012) Pankkitoiminnan perusteet VASTATTAVAA (VELAT) Kaikki pankin velat muille + oma pääoma 0 Nordean keskuspankkitili: 0 SUOMEN PANKIN TASE KESKUSPANKKIRAHAN LUOMINEN (2. VAIHE) VASTAAVAA (VARAT) Pankin omaisuus + muiden velat pankille Matin laina vakuutena: VASTATTAVAA (VELAT) Kaikki pankin velat muille + oma pääoma Nordean keskuspankkitili: 1 000

13 Rahan vaikutusten teoretisointia M * V = P * Y M = rahan määrä V = kiertonopeus P = hintataso Y = vaihtojen määrä eli taloudellinen aktiviteetti Yllä oleva yhtälö pätee aina eli se on identiteetti Kvantiteettiteoria olettaa virheellisesti rahan kiertonopeuden V ja taloudellisen aktiviteetin Y vakioiksi. Lisäksi se olettaa kausaalisuuden kulkevan vasemmalta oikealle, jolloin jäljelle jää M P, eli rahan määrä vaikuttaa ainoastaan hintatasoon.

14 Rahan vaikutusten teoretisointia (jatkuu) Todellisuus huomattavasti monimutkaisempi (jälkikeynesiläinen taloustiede) Rahan kieronopeus V hidastuu erityisesti lamoissa Rahan määrä voi vaikuttaa taloudelliseen aktiviteettiin Y Ennen kaikkea kuitenkin taloudellinen aktiviteetti vaikuttaa rahan määrään, jolloin kausaliteetti kulkeekin oikealta vasemmalle: M * V P * Y

15 Rahan määrä kasvanut eri nopeuksilla M3 raha-aggregaatin kasvu Suomessa 30 % Lähde: Suomen Pankki

16 1980q1 1982q1 1984q1 1986q1 1988q1 1990q1 1992q1 1994q1 1996q1 1998q1 2000q1 2002q1 2004q1 2006q1 2008q1 2010q1 2012q1 Inflaatio ollut hyvin alhaalla jo pitkään Inflaatio Suomessa % Lähde: Tilastokeskus

17 Asuntojen hinnat romahtaneet lamoissa Asuntohintojen kasvu Suomessa % Lähde: Tilastokeskus

18 Pankitko eivät aiheuta inflaatiota? Vuosina : Rahan määrä kasvanut 8 % vuodessa Inflaatio ollut 3,3 % vuodessa Asuntojen hinnat nousseet 6,5 % vuodessa Vuosina rahan määrä kasvanut yhteensä 1000 % (eli kymmenkertaistunut) Samalla aikavälillä asuntojen hinnat kasvaneet yhteensä 600 % (eli kuusinkertaistuneet) Inflaatiota ei ole esiintynyt reaalitaloudessa, vaan varallisuusmarkkinoilla! Huomaa, että virallinen inflaatiolukema ei sisällä esim. asuntohintoja tai osakekursseja

19 Mihin rahaa luodaan?

20 Kuplatalous IMF:n mukaan viimeisen 25 vuoden aikana on koettu 96 pankkikriisiä ja 176 finanssikriisiä! Tavallisin syy spekulointi nousevilla hinnoilla (Hyman Minskyn rahoitusmarkkinoiden epävakaisuushypoteesi) Hurmio: Pankit lisäävät lainanantoaan rahan määrä kasvaa omaisuuksien arvot kohoavat investoinnit lisääntyvät talous kasvaa työttömyys vähenee luottamus tulevaisuuteen kasvaa pankit lisäävät lainanantoaan edelleen rahan määrä kasvaa entisestään ja kupla paisuu... Pakokauhu: Pankit vähentävät lainanantoaan rahan määrä vähenee omaisuuksien arvot romahtavat konkursseja talouskasvu heikkenee työttömyys kasvaa deflaatio maksamattomat velat lisääntyvät pankit vähentävät lainanantoaan vielä enemmän rahan määrä vähenee edelleen ja negatiivinen kierre vahvistaa itseään...

21 Yhteiskunnalle kallis Suomen valtion budjetti Tasavallan presidentti Valtioneuvoston kanslia Eduskunta Ympäristöministeriö Oikeusministeriö Ulkoasiainministeriö Sisäasiainministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Valtionvelan korot Työ- ja elinkeinoministeriö Puolustusministeriö Lähde: Valtiovarainministeriö

22 Demokratia?

23 Varallisuus siirtyy ylöspäin Lähde (oik.): Kennedy, Margrit (1995) Inflation and Interest Free Money.

24 Velka ei ole valinta Velkaantuminen ei seurausta huonosta taloudenhoidosta, vaan ehdoton edellytys rahan olemassaololle. Pankkitilisi voi olla plussalla ainoastaan, jos jonkun muun on vastaavasti miinuksella. Suuren osan väestöstä on oltava velassa, jotta tarpeeksi rahaa voi olla olemassa.

25 Suomalaiset ovat velkaantuneet jatkuvasti enemmän ja enemmän Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus Kotitalouksien lainakanta 140 % käytettävissä olevista tuloista Lähde: Tilastokeskus.

26 Reformiehdotuksia Raha on pelkkä ihmisten välinen sopimus ja sopimukset voidaan muuttaa Velkaantumisen pankeille ei tulisi olla ehtona rahan olemassaololle Rahan luomisen ei tulisi olla yksityistä liiketoimintaa Rahaa ei tulisi luoda korollisena velkana Rahan luominen tulee erottaa pankkien lainaustoiminnasta ja siirtää julkisen vallan alaisuuteen

27 Toteutus Julkinen valta voi yksinkertaisesti laskea liikkeelle velatonta rahaa omasta keskuspankistaan (kuten kolikot nykyään). Valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen mahdollistaminen on myös askel eteenpäin. Kaupunkien ja kuntien olisi mahdollista perustaa omia pankkejaan, jotka huolehtisivat talousalueen lainojen tarpeesta nykyisten pankkien tavoin. Myös erilaiset rinnakkaisrahat ja paikallisvaluutat ovat kannatettavia. Esimerkiksi aikapankki tai Sveitsin Wirpankin kaltainen vertaisluototus olisi hyvin yksinkertaista ottaa käyttöön kansallisesti rinnakkaisvaluutaksi.

28 Seurauksia Vakaampi talous Ei julkista velkaa, eikä korkomenoja Hyvinvointipalveluiden rahoitus helpompaa Köyhyys vähenisi Tasa-arvoisuus ja demokratia lisääntyisivät Ei talouden kasvupakkoa ympäristön kustannuksella

29 Lisää tietoa