20 Raha, inflaa,o ja rahapoli,ikka (Talous,eteen oppikirja, luku 11)

Transkriptio

1 20 Raha, inflaa,o ja rahapoli,ikka (Talous,eteen oppikirja, luku 11) 1. Inflaa,o ja deflaa,o 2. Raha ja inflaa,o 3. Rahapoli,ikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapoli,ikka Talous,eteen 9. perusperiaate: Rahan tarjonnan kasvu on inflaa,on perimmäinen syy 1

2 1. Inflaa,o ja deflaa,o Inflaa,o = yleinen hintatason nousu - rahan ja rahaomaisuuden arvo laskee - kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo laskee Deflaa,o = yleinen hintatason lasku - rahan ja rahaomaisuuden arvo nousee - velkojen reaaliarvo nousee Hintojen odoteju muutos näkyy rahamarkkinoilla määräytyvissä nimelliskoroissa Inflaa,o oli meillä viimeksi ongelma ja 1980-luvuilla, deflaa,o 1930-luvulla 2

3 Inflaa,o Suomessa Setelirahoitus ensimmäisen maailmansodan jälkeen Toisen maailmansodan jälkeinen aika Metallirahakanta Öljykriisit Euroaika Deflaa,o 1930-luvun laman aikana Lähde: Suomen,lastollinen vuosikirja

4 Kansainvälinen inflaa,o 1970-luvun suuri inflaa,o syntyi öljykriiseistä 1980-luku oli inflaa,on nujertamisen kauja Hintavakaus vallitsi euroaikana kriiseihin as, Deflaa,on uhka Jarmo Kontulainen, Suomen Pankki 4

5 Inflaa,o on hidastunut alle EKP:n tavoijeen (1,5 2 %)

6 Inflaa,on kustannukset Inflaa,o ei itsessään aiheuta kustannuksia - jos kaikki hinnat ja palkat nousevat samaa tah,a, suhteelliset hinnat eivät muutu - mikään talouden reaalipuolella ei siis muutu, ellei ihmisten ja yritysten käyjäytyminen muutu Miksi inflaa,o on sijen ongelma? Mitkä ovat sen kustannukset? Shoeleather costs - rahan menejäessä nopeas, arvoaan, on käytejävä paljon aikaa ja vaivaa vaihtoehtoisen arvon säilyjäjän hankkimiseen - kengät kuluvat - tämä on suuri kustannus hyperinflaa,on oloissa Menu costs - Hintojen muujuessa nopeas,, yritysten on päivitejävä tuojeidensa hinnastoja, mikä vaa,i kustannuksia - Menu costs termi viijaa ravintoloiden ruokalistoihin 6

7 Suhteellisten hintojen muutos - Suhteelliset hinnat muujuvat inflaa,on myötä jos kaikkia hintojen ei päivitetä samanaikaises, Verotuksen kiristyminen - Inflaa,o nostaa säästöjen nimellisarvoa ja siten korkotuloa - verotuksen myötä säästämisen verotus kiristyy Epämukavuus - Inflaa,o tekee vaikeaksi verrata suhteellisia hintoja esimerkiksi eri vuosien hintoja - Ovatko esimerkiksi asuntojen hinnat nyt korkeita vai alhaisia? Inflaa,o muujaa myös tulonjakoa - Säästäjät kärsivät, velalliset voijavat - Onko tämä oikeudenmukaista? 7

8 Deflaa,on kustannukset Lainojen reaaliarvo ja reaaliset korot nousevat => Investoinnit vähenevät Hintojen laskiessa kulujajat siirtävät ostojaan alempia hintoja odojaen => Kulutus vähenee Seurauksena voi olla deflaa,okierre: Hintatason lasku => kysynnän ja tuotannon väheneminen => hintatason lasku 8

9 2. Raha ja inflaa,o Näytetään, ejä rahan tarjonnan kasvu on inflaa,on perimmäinen syy Rahan tehtävät - vaihdon väline - arvon mija - arvon säilyjäjä Suomen Pankki maksaa tästä setelistä 1000 markkaa kullassa, 1918 Rahan eri muodot - hyödykeraha (commodity money) rahana toimivalla hyödykkeellä on muutakin käyjöä tai arvoa, esimerkkinä kulta (josta Suomessa luovuain vuonna 1931) - raha (fiat money) rahan arvo perustuu luojamukseen, fiat = mah,käsky setelit, kolikot, pankki,lit Rahavaranto = yleisön (eli yritysten ja ko,talouksien) hallussa oleva raha Raha on keskuspankin ja pankkien velkaa yleisölle - setelit ja kolikot ovat keskuspankin velkaa, pankkitalletukset pankkien velkaa - pankkitalletukset ovat rahaa, koska ne käyvät maksuvälineiksi 9

10 Tilastolliset rahavarannon käsijeet: M1 = setelit, kolikot sekä siirto- ja käyjely,lit M2 = M1 + enintään kahden vuoden määräaikaistalletukset sekä ir,sanomisajaltaan enintään kolmen kuukauden talletukset. M3 = M2 + takaisinostosopimukset, rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet ja rahamarkkinapaperit sekä enintään kahden vuoden velkapaperit. Likviditeea eli maksuvalmius kertoo kuinka vaivajomas, ja helpos,,ejyjä varoja voidaan muujaa vaihdon välineeksi Keskuspankki säätelee rahan tarjontaa (money supply) kansantaloudessa rahan tarjonnan kasvajaminen toimii periaajeessa samalla tavoin kuin jos helikopterista pudotejaisiin seteleitä rahan tarjonnan vähentäminen toimii puolestaan samalla tavoin kuin jos imurilla vedejäisiin rahaa pois lompakoista Käytännössä keskuspankki joutuu kuitenkin toimimaan pankkijärjestelmän kauja kuten jäljempänä kerrotaan 10

11 Vaihdon iden,teea: M V = P Y Ajatellaan, ejä rahaa tarvitaan vain hyödykkeiden ostamiseen Määräytyköön kansantalouden kokonaistuotanto Y aiemmin opijujen tekijöiden perusteella siten, ejä kaikkien hyödykkeiden kysyntä = tarjonta ja siten, ejä työjömyys on vapaaehtoista Rahaa tarvitaan silloin tämän kokonaistuotannon ostamiseen: Jos hintataso on P, tuotannon arvo on P Y Vaihdon iden,teea: M V = P Y - M = rahan määrä, - V = rahan kiertonopeus (velocity), joka ilmoijaa montako kertaa rahavarannolla keskimäärin suoritetaan maksuja vuoden aikana, => Rahan kysyntä = P Y Rahan tarjonnasta M pääjää keskuspankki 11

12 Rahan kvan,teeateoria: M V = P Y Iden,tee,stä tehdään teoria (ns. klassinen inflaa,oteoria): - Oletetaan, ejä rahan kiertonopeus V on vakio - Oletetaan, ejä bkt:n kasvu määräytyy reaalisten tekijöiden perusteella (koska Y = AF(K, hl)) eikä se siten riipu rahan tarjonnasta - => ΔM/M = ΔP/P + ΔY/Y eli ΔP/P = ΔM/M ΔY/Y - rahan tarjonnan kasvu ΔM/M on silloin hintojen nousun eli inflaa,on ΔP/P syy Ns. klassinen dikotomia pätee pitkällä aikavälillä - Reaaliset suureet (työllisyys, tuotanto) ja nimelliset suureet (yleinen hintataso) määräytyvät toisistaan riippumaja - Rahan sanotaan olevaan neutraali (monetary neutrality): rahan määrän muutos vaikujaa vain nimellisiin suureisiin, ei reaalisiin Monetarismi menee pitemmälle: raha on neutraali myös lyhyellä aikavälillä - nobelis, Milton Friedman 12

13 Rahan määrä ja inflaa,o euroalueella EKP:n viitearvo rahan tarjonnan M3 kasvulle on 4,5 % vuodessa. Sen voi ajatella syntyvän 2 % prosen,n inflaa,otavoijeesta ja bkt:n 2,5 prosen,n kasvutavoijeesta: ΔM/M = ΔP/P + ΔY/Y = 2,0 % + 2,5 % = 4,5 %

14 Korkojen määräytymisestä Pitkällä aikavälillä: nimellinen korkokanta = reaalinen korkokanta + inflaa,ovauh, - Reaalinen korkokanta määräytyy investoin,- ja säästämishalukkuuden mukaan lainavarojen markkinoilla (kuten opimme luennossa 18) Lyhyellä aikavälillä nimelliseen korkokantaan vaikujavat lisäksi rahapoli,ikan ohjauskorot sekä taloudenpitäjien odotukset inflaa,osta ja rahapoli,ikasta - tähän palataan myöhemmin 14

15 Hyperinflaa,o ja inflaa,overo Hyperinflaa,olla tarkoitetaan inflaa,on hallitsematonta kiihtymistä esimerkiksi yli 50 prosenain vuodessa Jugoslavia 313 miljoonaa prosenaa tammikuussa 1995 Zimbabwe 80 miljardia prosenaa marraskuussa 2008 Yleensä syynä on, ejä val,o rahoijaa menonsa rahaa painamalla - esimerkiksi sodan aikana tai sen jälkeen Tällainen inflaa,overo kohdistuu kaikkiin, joilla on hallussaan rahaa Val,on budjearajoite: G = T + B + M - G = val,on menot - T = verotulot - B = val,onvelan lisäys - M = rahan määrän lisäys 15

16 Copyright 2004 South-Western Taloushistoriaa: Raha ja hinnat neljässä hyperinflaa,ossa (a) Austria (b) Hungary Index (Jan = 100) Index (July 1921 = 100) 100,000 10,000 1,000 Price level Money supply 100,000 10,000 1,000 Price level Money supply Mankiw & Taylor, Economics 16

17 Copyright 2004 South-Western Taloushistoriaa: Raha ja hinnat neljässä hyperinflaa,ossa (c) Germany (d) Poland Index (Jan = 100) Index (Jan = 100) 100,000,000,000,000 1,000,000,000,000 10,000,000, ,000,000 1,000,000 10, Price level Money supply ,000,000 1,000, ,000 10,000 1, Price level Money supply 1925 Mankiw & Taylor, Economics 17

18 3. Rahapoli,ikka Rahapoli,ikkaa ovat kaikki julkisen vallan toimet, joilla vaikutetaan rahajärjestelmän rakenteeseen tai toimintaan Keskuspankit vastaavat rahapoli,ikan käytännön toteutuksesta ne säätelevät taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuujakursseja Rahapoli,ikkaa harjoitetaan yleisten taloudellisten tavoijeiden saavujamiseksi rahan arvon vakaus eli hintatason vakaus on perinteinen tavoite muja poli,ikalla voi olla myös muita tavoijeita kuten yleisen talouskehityksen tukeminen Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten henkilöiden ei tarvitse ojaa yleistä hintatason nousua huomioon päätöksiä tehdessään (FEDin en,nen pääjohtaja Alan Greenspan 1989)

19 Suhdannevaihtelujen tasaaminen on myös rahapoli,ikan tavoite (mitä tarkastellaan myöhemmin) Bkt Korkeasuhdanteessa rahapoli,ikkaa kiristetään korkoja nostetaan Matalasuhdanteessa rahapoli,ikkaa kevennetään korkoja lasketaan Korkojen noustessa ko,taloudet ja yritykset vähentävät investointejaan, jolloin hyödykkeiden kokonaiskysyntä vähenee, korkojen laskiessa käy päinvastoin aika

20 Rahapoli,ikan riippumajomuudesta Euroopan keskuspankki EKP Eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien omistama asejaa itse rahapoli,ikan tavoijeensa 2 prosen,n inflaa,otavoite Bank of England val,ovarainministeriön omistama asejaa rahapoli,ikan tavoijeet yhdessä val,ovarainministerin kanssa nykyään 2 prosen,n inflaa,otavoite Yhdysvaltain Federal Reserve System, FED käytännössä val,ovarainministeriön alainen 2 prosen,n inflaa,otavoite vuodesta 2012 alkaen Miksi juuri 2 prosen,n inflaa,otavoite? - Tälle ei ole mitään teoreeasta perusteja, vaan käytännön syyt - Inflaa,on mijaamiseen liijyy epätarkkuuja (luento 14), ja halutaan väljää deflaa,o 20

21 Pankkijärjestelmän rahanluon, eli luotonlaajennus Rahapoli,ikan harjoijamista vaikeujaa se, ejä pankkijärjestelmä voi vaikujaa rahan määrän Se luo rahaa myöntämällä luojoja yleisölle valtaosa tästä palaa takaisin talletuksina talletukset ovat pankkien velkaa yleisölle eli rahaa M Talletuksista vain keskuspankin määräämän vähimmäisvarantosuhteen suuruinen osa jää pankin reserviksi Euroopan keskuspankin asejama vähimmäistaso on 1 % loput voidaan antaa edelleen lainaksi Esimerkki 1: Pankki saa uusina talletuksina euroa Se voi nyt myöntää luojoja (esim. asuntolainaa) enintään , joka talletetaan luotonsaajan,lille Talletuksia on nyt = ja 1 prosena on reservinä Esimerkki 2: Pankki myöntää suoraan luoton ja hankkii rahamarkkinoilta tai keskuspankista tarvijavan euron kassan, mistä se joutuu maksamaan korkoa 21

22 Rahapoli,ikan ydin: se, millä ehdoin keskuspankki myöntää pankeille rahoitusta, vaikujaa pankin luotonannon ehtoihin ja siten rahan tarjontaan keskuspankki voi näin epäsuoras, säädellä rahan tarjonta Pankit toimivat liiketaloudellisin perustein, jolloin niiden varainhankinnan kustannukset vaikujavat rahan tarjontaan pankkien tuotot syntyvät mm. anto- ja ojolainauksen välisestä korkokajeesta Keskuspankin ohjauskorko eli pankeille tarjojavan lyhytaikaisen luoton korko on rahapoli,ikan tärkein väline - Näemme kohta, ejä keskuspankin laskiessa ohjauskorkoaan, pankit voivat alentaa myöntämiensä luojojen korkoja, mikä lisää ko,talouksien ja yritysten halukkuuja ojaa pankeista lainaa, mikä merkitsee rahan tarjonnan kasvua Rahanluon,in eli luotonlaajennukseen voidaan vaikujaa myös pankkien vakavaraisuuja koskevilla määräyksillä määrijää vähimmäistason omien varojen määrälle suhteessa taseen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten riskeihin vakavaraisuuden oltava vähintään 8 % tasolla käytännössä pidetään puskureita tämän tason yli 22

23 Pankin tase Vastaavaa (varat) Luotot asiakkaille (antolainaus) Sijoitukset markkinoille Talletukset muihin pankkeihin Keskuspankkitalletukset Likviditeeasijoitukset VastaJavaa (velat) Asiakkaiden talletukset (ojolainaus) Varainhankinta markkinoilta Luotot muilta pankeilta Luotot keskuspankista Oma pääoma Pankki tasaa maksuvirtojaan keskuspankkitalletuksien ja -luojojen sekä likviditeeasijoituksien avulla rahamarkkinat Oma pääoma suojaa tappioilta

24 Talletukset: - keskuspankin yön yli -korko Talletukset: - talletuskorot Keskuspankki - Setelit - Pankkien talletukset Pankit - pankkien väliset rahamarkkinat - - euriborkorot - - eoniakorko Yleisö - yritykset - ko,taloudet Perusrahoitusoperaa,ot: - ohjauskorko Luotot: - antolainauskorot Rahapoli,ikan vaikutusväylän muodostavat keskuspankin omat, pankkien maksuvalmiuteen kohdistuvat toimet. Säätelemällä omia velkojaan ja saamisiaan pankkeihin nähden keskuspankki voi rahapoli,ikallaan vaikujaa pankkien hallussa olevan setelistön määrään, pankkien lainanantoon ja siten koko rahavarantoon. 24

25 4. Rahamarkkinat (money market) Keskuspankit eivät voi säädellä rahan määrää tai korkoja suoraan, vaan niiden on toimijava pankkijärjestelmän kauja Pankkien on huolehdijava maksuvalmiudestaan eli pystyjävä vastaamaan sitoumuksistaan joka päivä ja niiden pidejävä,ejy määrä talletuksista reserveinä Pankkien välisillä rahamarkkinoilla pankit tasaavat maksuvalmiujaan ne pankit, joilla on ylimääräisiä reservejä lainaavat niille, joiden reservit ovat vajaat Näille lyhytaikaisille (yhdestä yöstä kahteen viikkoon) lainoille muodostuu korko, joka riippuu siitä, mikä rahoitusjärjestelmän likviditeea on Keskuspankki voi vaikujaa rahamarkkinakorkoihin antamalla pankeille luojoa eli säätelemällä rahoitusjärjestelmän likviditeeaä

26 Rahamarkkinakorkoja Euribor (Euro Interbank Offered Rate) ja Eonia (Euro Over-Night Index Average) ovat viitekorkoja, joilla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudejomas, rahaa toisilleen Euribor-korot lasketaan päivijäin euroalueella toimivien parhaaksi luokiteltujen pankkien (n. 50 kpl) antamista noteerauksista lainasopimusten eripituisille kestoajoilla (1-2 viikkoa, 1-3, 6, 9 ja 12 kk) Eonia-korko lyhyiden, yön yli -luojojen painoteju keskikorko

27 Eonia- ja euriborkorot tammikuusta 2006 joulukuuhun 2017, % 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00-0,25-0, Euribor-12kk Euribor-3kk Euribor-1kk Eonia Kaikki rahamarkkinakorot ovat olleet nega,ivisia vuoden 2016 alusta alkaen, lyhyimmät markkinakorot jo vuoden 2014 lopusta alkaen! Miten ja mistä syystä? Lähde: Suomen Pankki 27

28 5. Euroopan keskuspankin (EKP) rahapoli,ikka Euroopan keskuspankkijärjestelmä = Euroopan keskuspankki (EKP) ja EU-maiden kansalliset keskuspankit Euroopan keskuspankki (EKP) perusteju 1. kesäkuuta 1998, toimii Frankfur,ssa val,oista riippumaton, nykyään 19 jäsenmaata ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää hintavakauja euroalueella sekä suunnitella ja toteujaa rahapoli,ikkaa, joka edistää tämän tavoijeen toteutumista inflaa,ovauh, pidetään keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosen,n muja lähellä sitä toissijaisena tehtävänä tehtävä on tukea EU:n yleistä talouspoli,ikkaa, kunhan hintavakauden tavoijeen saavujaminen ei vaarannu. ylin päätöksentekoelin on neuvosto = EKP:n johtokunta + jäsenmaiden keskuspankkien pääjohtajat 28

29 EKP:n tavanomaiset rahapoliiaset välineet: korot ja vähimmäisvarantojärjestelmä Maksuvalmiusluoton korko korko, jolla pankit voivat ojaa maksuvalmiusluojoa yön yli 0,25 prosenaa helmikuussa 2018 Ohjauskorko (eli perusrahoitusoperaa,oiden minimitarjouskorko) korko, jolla pankit saavat keskuspankista lyhytaikaista (1 viikko) luojoa vakuuksia vastaan toimii ohjauskorkona ja asetetaan hintavakaustavoijeen mukaan 0,00 prosenaa helmikuussa 2018 Yön yli -talletusten korko eli yötalletuskorko korko, jonka saa yön yli keskuspankkiin tehdyistä talletuksista toimii vaihtoehtona eonialle, joka on pankkien välisten rahamarkkinoiden yön yli -korko, ja ohjaa siten eonian tasoa -0,4 prosenaa helmikuussa 2018 (Huom: ollut nega,ivinen kesäkuusta 2014!) Vähimmäisvarantojärjestelmä,eJy osuus pankkien talletuksista talletetaan eurojärjestelmän keskuspankkeihin (1 prosena) varantotalletuksille maksetaan ohjauskoron mukainen korko

30 EKP:n korot tammikuusta 2006 joulukuuhun ,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00-0,25-0, Maksuvalmiusluoton korko Ohjauskorko Yötalletuskorko Maksuvalmiusluoton korko ja yötalletuskorko muodostavat ns. korkokäytävän, jonka sisälle rahamarkkinakorot (euriborit ja eonia) asejuvat EKP on laskenut ohjauskorkojaan voimakkaas, vuoden 2008 lopusta alkaen: Ohjauskorko on nyt nollassa, ja yötalletuskorko on nega,ivinen => pankit joutuvat maksamaan siitä, ejä pitävät rahaa,leillään keskuspankissa 30

31 Rahapoliiasilla koroillaan EKP ohjaa rahamarkkinoiden korkoja 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00-0,25-0, Maksuvalmiusluoton korko Euribor-3kk Ohjauskorko Eonia Yötalletuskorko Maksuvalmiusluoton korko asejaa käytännössä ylärajan markkinakoroille ja yötalletuskorko alarajan Keskuspankkikorkojen muutos näkyy siten markkinakoroissa ja viime kädessä pankkien ojo- ja antolainauskoroissa, jotka ovat euriboreihin sidojuja 31

32 EKP:n rahapoli,ikkaa: EKP:n korot => rahamarkkinakorot => pankkien korot => rahan määrä Euroalueen inflaa,ovauh, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Korkoja nosteain ja 2011, koska inflaa,o kiihtyi yli tavoijeen. Korkoja laskeain 2009 kokonaiskysynnän elvyjämiseksi finanssikriisin aiheujaman taantuman vuoksi ja 2012 eurokriisien aiheujama taantuman vuoksi. Korkoja on laskeju vuoden 2014 jälkeen deflaa,on uhatessa. Lähteet: Eurostat ja Macrobond. patu32426@ykhi

33 EKP:n rahapoli,ikkaa: EKP:n korot => rahamarkkinakorot => pankkien korot => rahan määrä Euroalueen BKT:n volyymin muutos, % Finanssikriisin aiheujama taantuma Velkakriisin aiheujama taantuma Korkoja nosteain ja 2011, koska inflaa,o kiihtyi yli tavoijeen. Korkoja laskeain 2009 kokonaiskysynnän elvyjämiseksi finanssikriisin aiheujaman taantuman vuoksi ja 2012 eurokriisien aiheujama taantuman vuoksi. Korkoja on laskeju vuoden 2014 jälkeen deflaa,on uhatessa

34 Korkojaan alentamalla EKP on pyrkinyt lisäämään rahan tarjontaa eli pankkien lainanantoa. Ongelmana oli pitkään, ejeivät pankkien antolainauskorot alentuneet rahamarkkinakorkojen tavoin, eivätkä yritykset ja ko,taloudet ojaneet luojoja eteenkään kriisimaissa (GIIPS = Kreikka, Irlan,, Italia, Portugali, Espanja): korkean luottoluokituksen maat GIIPS Yritykset Kotitaloudet 7 Uudet yrityslainat, keskikorko % 15 Lainakannan vuosikasvu, % Lähteet: EKP ja Macrobond. patu32423@yritysgiips Lähteet: EKP ja Macrobond. patu32423@lainakannat2 Lähde: Tuomas Välimäki, Suomen Pankki 34

35 => Rahapoli,ikan välijymisen mekanismi oli rikki : EKP:n toimien vaikutus pysähtyy pankkeihin, eikä välity ko,talouksiin ja yrityksiin ainakaan kriisimaissa Keskuspankki - Setelit - Pankkien talletukset Pankit - pankkien väliset raha-markkinat - -euriborkorot - - eoniakorko Yleisö - yritykset - ko,taloudet Perusrahoitusoperaa,ot: ohjauskorko Luotot: - antolainauskorot Parantaakseen mekanismin toimivuuja EKP ryhtyi harjoijamaan epätavanomaista rahapoli,ikkaa 35

36 Tavanomainen ja epätavanomainen rahapoli,ikka Rahoitusmarkkinoiden normaalioloissa rahamarkkinoiden lyhyet korot (euriborit ja eonia) seuraavat EKP:n ohjauskorkoa Tavanomainen rahapoli,ikka on lyhyiden markkinakorkojen ohjaamista halutuille tasoille keskuspankin ohjauskoron ja lyhytaikaisten (1-2 viikkoa) rahoitusoperaa,oiden avulla Vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin jälkeen tämä poli,kka ei toiminut odotetulla tavalla mm. pankkien keskinäisen luojamuspulan vuoksi - mihin palataan vielä myöhemmin EKP ryhtyi harjoijamaan epätavanomaista poli,ikkaa - Pankeille anneain pidempiaikaista rahoitusta (jopa 3 vuodeksi), mikä vahvis, pankkien likviditeeaä - Aloiteain ennakoiva vies,ntä siitä, millaista rahapoli,ikkaan harjoitetaan tulevaisuudessa, millä vaikutetaan korko-odotuksiin - Paineain yötalletuskorko nega,iviseksi, mikä pudoa lyhyet markkinakorot nega,ivisiksi - Ryhdyain ostamaan arvopapereita pankeilta, eläkerahastoilta ja yrityksiltä, mikä alensi myös pitkiä korkoja 36

37 Arvopapereiden osto-ohjelmalla EKP yrijää ohijaa pankit ja rahamarkkinat ja vaikujaa näin pitkiin korkoihin: Keskuspankki - Setelit - Pankkien talletukset Pankit - pankkien väliset raha-markkinat - - euriborkorot - - eoniakorko Yleisö - yritykset - ko,taloudet EKP ostaa val,onlainoja esimerkiksi eläkerahastoilta, jotka sijoijavat saamansa käteisen vaikkapa yrityslainoihin, joiden korko laskee, tai ulkomaille, jolloin euro heikkenee Euroopan keskuspankilla ei tosin ole virallista valuujakurssitavoiteja 37

38 Keskuspankkien taseita EKP:n toimet kasvajavat sen taseja, kun val,onlainoja ostetaan keskuspankkirahalla (eli seteleillä ja pankkien talletuksilla keskuspankissa) Lähde: hjps:// 38

39 Rahapoli,ikka on vihdoin alkanut toimia siinä mielessä, ejä antolainauskorot ovat kääntyneet laskuun ja ejä yritykset ja ko,talouden ojavat lainaa investoidakseen korkean luottoluokituksen maat GIIPS Yritykset Kotitaloudet 7 Uudet yrityslainat, keskikorko % 15 Lainakannan vuosikasvu, % Lähteet: EKP ja Macrobond. patu32423@yritysgiips Lähteet: EKP ja Macrobond. patu32423@lainakannat2 Lähde: Tuomas Välimäki, Suomen Pankki 39

40 Euroalueen bkt myös kasvaa, muja inflaa,o ei kiihdy eikä EKP ole vielä saavujamassa 2 prosen,n inflaa,otavoitejaan => EKP jatkaa osto-ohjelmaansa ja pitää korot alhaalla vielä ainakin jonkin aikaa Euroalueen reaalinen BKT EKP:n ennuste, syyskuu Indeksi, 100 = ,7 1, ,8 2, ,4-4,5 2,1 1,6-0,9-0,2 1,2 2, Käyrän yläpuolella olevat luvut ovat vuosikasvuja. Lähteet: EKP, Eurostat ja Macrobond. patu32427@bktindmpe(3) Lähde: Tuomas Välimäki, Suomen Pankki 40

41 Yhteenvetoa rahapoli,ikasta Keskuspankilla on yksinoikeus painaa rahaa eli laskea liikkeelle seteleitä ja kolikoita Suomi kuuluu euroalueeseen, jonka rahapoli,ikasta pääjää Euroopan keskuspankki - Suomella ei siten ole omaa rahapoli,ikkaa EKP:n (kuten muidenkin keskuspankkien) ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää hintavakauja - joka on määritelty 1,5 2 prosen,n inflaa,ovauhdiksi EKP:n toisijaisena tehtävänä tukea yleistä talouskehitystä - hillitä korkeasuhdanteita ja elvyjää matalasuhdanteessa -... mihin palataan jäljempänä Rahapoli,ikkaa harjoijaessaan EKP joutuu toimimaan pankkijärjestelmän kauja - Pankkien välinen maksuliikenne tapahtuu keskuspankin kauja - Pankit huoleh,vat maksuvalmiudestaan rahamarkkinoiden kauja ja voivat tarvijaessa turvautua keskuspankkiin - Keskuspankki voi siten omilla koroillaan vaikujaa epäsuoras, markkinakorkoihin ja rahan määrään kansantaloudessa 41