SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 PERSONALRAPPORT 214

2 1 SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1 JOHDANTO INLEDNING HENKILÖSTÖVOIMAVARAT PERSONALRESURSERNA Henkilöstömäärä Personalantal Henkilöstö tulosalueittain Personal enligt resultatenhet Henkilötyövuodet Årsverken Työajan jakautuminen - Arbetstidsfördelningen Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Personalens ålders- och könsstruktur Palvelussuhteen kesto Anställningsförhållandets längd Henkilöstön vaihtuvuus Personalomsättning TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT HÄLSORELATERAD FRÅNVARO TYÖTERVEYSHUOLTO FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN ELÄKÖITYMISET PENSIONSAVGÅNGAR Eläkepoistuman ennuste Prognos för pensionsavgångar Eläkemaksut Pensionsavgifter TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN FRÄMJANDE AV ARBETSHÄLSA Kuntoutus Rehabilitering Liikuntatuki Motionsstöd HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN UTVECKLING AV PERSONALENS KOMPETENS PALKKAUS LÖNER Vuokratyövoiman käyttö Anlitandet av hyrd personal TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ARBETSKRAFTSKOSTNADER... 18

3 2 1 JOHDANTO INLEDNING Hangon kaupungin vuoden 214 henkilöstöraportissa esitetään keskeiset henkilöstöä koskevat tunnusluvut. Kaupungin palveluksessa oli yhteensä 658 henkilöä Vakinaisten osuus oli 81 prosenttia ja määräaikaisten 19 prosenttia. Koko henkilöstöstä kokoaikaisia oli 84 prosenttia ja osa-aikaisia 16 prosenttia. Naisten osuus henkilöstön määrästä oli 8,7 prosenttia ja miesten 19,3 prosenttia. Henkilötyövuosissa laskettuna henkilöstömäärä oli opettajien osalta 92,3 ja muun henkilöstön osalta 51, eli yhteensä 62,3 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaa 23,8 henkilötyövuoden väheneminen edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä sataman osuus on noin 19 henkilötyövuotta. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät keskimäärin/henkilötyövuosi laski 14,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Eläkkeelle siirtyi yhteensä 23 henkilöä. Palkkasumma laski 4, prosenttia, joka johtuu pääosin sataman yhtiöittämisestä. Vuoden aikana yhteistoimintaelin kokoontui neljä kertaa ja työsuojelutoimikunta kerran. I Hangö stads personalrapport för år 214 presenteras de mest centrala nyckeltalen gällande personalen. I stadens anställning fanns sammanlagt 658 personer Andelen fast anställda var 81 procent och visstidsanställda 19 procent. Av hela personalen var 84 procent heltidsanställda och 16 procent deltidsanställda. Kvinnornas andel av de anställda var 8,7 procent och männens 19,3 procent. Räknat i årsverken var andelen lärare 92,3 och övrig personal 51, vilket totalt blir 62,3 årsverken. Det innebär en minskning om 23,8 årsverken i jämförelse med föregående år. Hamnens andel av dessa är cirka 19 årsverken. Den hälsorelaterade frånvaron räknat i kalenderdagar i medeltal/årsverken sjönk med 14,6 procent från föregående år. Sammanlagt 23 personer gick i pension. Lönesumman sjönk med 4, procent, vilket främst beror på bolagiseringen av hamnen. Under året sammanträdde samarbetsorganet fyra gånger och arbetarskyddskommissionen en gång.

4 3 2 HENKILÖSTÖVOIMAVARAT PERSONALRESURSERNA 2.1 Henkilöstömäärä Personalantal Henkilöstömäärä laski vuoden 214 aikana koko henkilöstön osalta 3,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Määrällisesti väheneminen oli suurempi vakinaisten työsuhteiden osalta. Sataman yhtiöittäminen vähensi vakituisten määrää 19 henkilöllä. Kaupungin toimenpideohjelman mukaan pyritään jättämään keskimäärin seitsemän (7) vakanssia vuosittain täyttämättä eläköitymisen yhteydessä. Naisten osuus vakinaisen henkilöstön määrästä oli 81,4 prosenttia ja koko henkilöstön määrästä 8,7 prosenttia. Miesten osuus oli 18,6 prosenttia vakinaisen henkilöstön määrästä ja 19,3 prosenttia koko henkilöstön määrästä. Palvelussuhde Anställningsförhållande Vakinaiset Ordinarie Määräaikaiset Visstidsanställda joista työllistettyjä / varav sysselsättningsåtgärder joista oppilas, harjoittelija / varav studeranden, praktikanter joista oppisopimussuhteessa / varav läroavtal Miehet Män Naiset Kvinnor Yhteensä Sammanlagt Yhteensä Sammanlagt Muutos % edellisestä vuodesta Förändring % från föreg. år -3,1 % -5,9 % Yhteensä / Sammanlagt ,7 % Taulukko 1 Palvelussuhteet Tabell 1 Anställningsförhållanden Personalantalet sjönk med 3,7 procent under år 214 i jämförelse med föregående år. I antal var minskningen störst bland ordinarie anställda. Bolagiseringen av hamnen minskade antalet ordinarie anställda med 19 personer. I enlighet med stadens åtgärdsprogram lämnas i medeltal sju (7) vakanser obesatta årligen i samband med pensioneringar. Kvinnornas andel av de ordinarie anställda var 81,4 procent och av alla anställda 8,7 procent. Männens andel var 18,6 procent av de ordinarie anställda och 19,3 procent av alla anställda. Vakinaiset Ordinarie anställda 81 % Määräaikaiset Visstidsanställda 19 % Kuva 1 Vakinaisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden prosentuaalinen jakauma 214 Bild 1 Procentuell fördelning ordinarie anställda och visstidsanställda 214 Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 19 prosenttia. Tavallisimmat määräaikaisuuden perusteet olivat määräaikainen virka tai työsuhde, vuosilomasijaisuus, sairaslomasijaisuus sekä oppisopimus. Andelen visstidsanställda uppgick till 19 procent av alla anställda. De vanligaste orsakerna till visstidsanställningen var tidsbunden tjänst eller befattning, årssemester- och sjukledighetsvikariat samt läroavtal.

5 4 Henkilöstöstä kokoaikaisten osuus oli 84 prosenttia ja osa-aikaisten 16 prosenttia. Osa-aikaisuuden perusteet olivat osittainen hoitovapaa, osa-aika eläke ja osa-aikainen virka tai toimi. Osa-aikaiset Deltidsanställda 16 % Andelen heltidsanställda var 84 procent och andelen deltidsanställda 16 procent. Orsakerna till deltid var partiell vårdledighet, deltidspension och deltidstjänst eller -befattning. Kuva 2 Kokoaikaisten ja osa-aikaisten prosentuaalinen jakauma 214 Bild 2 Procentuell fördelning heltidsanställda och deltidsanställda 214 Kokoaikaiset Heltidsanställda 84 % 2.2 Henkilöstö tulosalueittain Personal enligt resultatenhet Edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna henkilöstömäärä väheni perusturvassa, sivistystoimessa, ja kulttuuritoimessa. Teknisellä toimialalla, yleishallinnossa sekä vesi- ja viemärilaitoksella henkilöstömäärä nousi. Ympäristöalalla henkilöstömäärä pysyi muuttumattomana. Tulosalue Resultatenhet Yleishallinto Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningsväsendet Kulttuuritoimi Kulturväsendet Ympäristötoimiala Miljösektorn Tekninen toimiala Tekniska sektorn Vesi- ja viemärilaitos Vatten och avloppsverket Hangon satama Hangö hamn Yhteensä Sammanlagt Vakituinen henkilöstö Ordinarie personal Kokoikaiset Heltidsanställda Osa-aikaiset Deltidsanställda Kokoaikaiset Heltidsanställda Määräaikaiset Visstidsanställda Osa-aikaiset Deltidsanställda Koko henkilöstö Hela personalen Koko henkilöstö Hela personalen Taulukko 2 Henkilöstömäärä tulosalueittain Tabell 2 Personalantal enligt resultatenhet I jämförelse med föregående årsskifte minskade personalantalet inom grundtryggheten, bildningsväsendet och kulturväsendet. Inom den tekniska sektorn, allmänna förvaltningen samt vatten- och avloppsverket ökade personalantalet. Inom miljösektorn hölls personalantalet oförändrat.

6 5 Perusturvassa oli suhteellisesti suurin määrä vakinaista osa-aikaista henkilökuntaa. Perusturva työllisti myös suhteellisesti eniten naisia (95,2 prosenttia) verrattuna muihin tulosalueisiin ja tavallisin osa-aikaisuuden peruste oli osittainen hoitovapaa. Perusturvassa ja sivistystoimessa oli eniten osa-aikaisia määräaikaisilla sopimuksilla Määräaikaiset osa-aikaiset Visstidsanställda på deltid Määräaikaiset kokoaikaiset Visstidsanställda på heltid Vakinaiset osaaikaiset Ordinarie deltidsanställda Vakinaiset kokoaikaiset Ordinarie heltidsanställda Kuva 3 Palvelussuhdetyyppi tulosalueittain Bild 3 Anställningsförhållandets typ enligt resultatenhet Relativt sett hade grundtryggheten den största andelen ordinarie deltidsanställda. Grundtryggheten sysselsatte även relativt sett mest kvinnor (95,2 procent) i jämförelse med de övriga resultatenheterna och den vanligaste orsaken till deltid var partiell vårdledighet. Grundtryggheten och bildningsväsendet hade däremot de största andelarna visstidsanställda på deltid. Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat ovat perusturva (35 %) ja sivistystoimi (35 %) joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärän osuus koko kaupungin henkilöstöstä on 7 prosenttia. Kolmanneksi suurin oli tekninen toimiala (18 %). Yleishallinto, kulttuuritoimi, ympäristötoimiala sekä vesi- ja viemärilaitos työllistivät puolestaan yhteensä 12 prosenttia henkilöstöstä. Grundtryggheten (35 %) och bildningsväsendet (35 %) var de största sektorerna och sysselsatte sammanlagt 7 procent av hela stadens personal. Tredje störst var den tekniska sektorn (18 %). Allmän förvaltning, kulturväsendet, miljösektorn samt vatten- och avloppsverket sysselsatte tillsammans ungefär 12 procent av de anställda.

7 6 Ympäristötoimiala Miljösektorn 2 % Kulttuuritoimi Kulturväsendet 3 % Tekninen toimiala Tekniska sektorn 18 % Vesi- ja viemärilaitos Vatten- och avloppsverket 2 % Yleishallinto Allmän förvaltning 5 % Perusturva Grundtryggheten 35 % Sivistystoimi Bildningsväsendet 35 % Kuva 4 Henkilöstön prosentuaalinen jakautuminen toimialoittain 214 Bild 4 Fördelningen av personal enligt sektor i procent Henkilötyövuodet Årsverken Henkilötyövuodella (HTV) tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikaisen henkilön työpanos muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuodet lasketaan Kuntatyönantajien suosituksen mukaan. HTV = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 (osa-aikaprosentti/1) Henkilötyövuodet (ei sisälly opettajia) Årsverken (inkluderar inte lärare) Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Årsverken i anställningsförhållande Naiset Miehet Yhteensä Kvinnor Män Sammanlagt 412,4 97,6 51 Taulukko 3 Henkilötyövuodet sukupuolijakauman mukaan vuonna 214 (ei opettajia) Tabell 3 Årsverken enligt könsfördelning år 214 (ej lärare) Ett årsverke (HTV) innebär ett helt års arbetsinsats av en heltidsarbetande. En deltidsarbetandes insats räknas om till årsverken i förhållande till deltidsprocenten. Årsverken räknas i enlighet Kommunarbetsgivarnas rekommendation. HTV = avlönade anställningsdagar angivna i kalenderdagar/365 * deltidsprocenten/1) Opettajien henkilötyövuodet perustuvat keskimääräisen 25 viikkotunnin työaikaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joukossa voi olla opettajia joiden HTV on >1 vuosi. Henkilötyövuodet opettajat Årsverken lärare Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Årsverken i anställningsförhållande Naiset Miehet Yhteensä Kvinnor Män Sammanlagt 66,6 25,7 92,3 Taulukko 4 Henkilötyövuodet opettajat sukupuolijakauman mukaan vuonna 214 Tabell 4 Årsverken lärare enligt könsfördelning år 214

8 7 Lärarnas årsverken grundar sig på en arbetstid som är i medeltal 25 veckotimmar. Det här betyder i praktiken att det bland med kan finnas lärare vars årsverke är >1 år. 63, 625, 62, 615, 61, 65, 6, 595, 59, 626,1 62, Henkilötyövuosissa (koko henkilöstö) mitattuna henkilöstöresurssit ovat vähentyneet 23,8 henkilötyövuodella edellisestä vuodesta. Vuoden 213 henkilötyövuosiin sisältyy myös sataman henkilöstö (noin 19 henkilötyövuotta). Mätt i årsverken (hela personalen) har personalresurserna minskat med 23,8 årsverken från föregående år. I årsverken för år 213 ingår även hamnens personal (ca 19 årsverken). Kuva 5 Henkilötyövuodet Bild 5 Årsverken Tulosalue Resultatenhet Yleishallinto Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningsväsendet Kulttuuritoimi Kulturväsendet Ympäristötoimiala Miljösektorn Tekninen toimiala Tekniska sektorn Vesi- ja viemärilaitos Vatten- och avloppsverket Hangon satama Hangö hamn Yhteensä Sammanlagt HTV 213 HTV 214 Muutos-% Förändrings-% 29,3 3,4 +3,8 224,4 21,6-1,2 224,2 218,4-2,6 17,2 16,9-1,7 1,6 1,6, 86, 18,9 +26,6 14,7 15,5 +5,4 19, ,1 62,3-3,8 Edelliseen vuoteen verrattuna on henkilötyövuosissa tapahtunut suurimmat muutokset perusturvassa (-1,2 %) ja teknisellä toimialalla (+26,6 %) johtuen siitä, että ruokahuolto siirrettiin vuoden aikana perusturvasta tekniselle. Tämän lisäksi henkilötyövuosissa on tapahtunut pientä vähennystä sivistys- ja kulttuuritoimessa ja pientä lisäystä yleishallinnossa ja vesi- ja viemärilaitoksessa I jämförelse med föregående år har den största förändringen i årsverken skett inom grundtryggheten (-1,2 %) och tekniska sektorn (+26,6 %) på grund av att kosthållet flyttades under året från grundtryggheten till tekniska verket. Utöver dessa har det skett en liten minskning i årsverken inom bildningsväsendet och kulturväsendet och en liten ökning inom den allmänna förvaltningen samt vatten- och avloppsverket. Taulukko 5 Henkilötyövuodet tulosalueittain Tabell 5 Årsverken per resultatenhet 2.4 Työajan jakautuminen - Arbetstidsfördelningen Henkilöstön (ei opettajia) tehty vuosityöaika oli 78,7 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Poissaoloihin kohdistuneiden kustannuksien osuus (ei sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan kuluja) palkkasummasta oli 12,9 prosenttia. De anställdas (ej lärare) arbetade årsarbetstid var 78,7 procent av den teoretiska ordinarie årsarbetstiden. Kostnaderna för frånvaron (exklusive arbetsgivarens kostnader för pensionsförsäkringsskydd eller annat socialskydd) utgjorde 12,9 procent av lönesumman.

9 8 Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) / Antalet dagar under kalenderåret (365 eller 366) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät / lördagar, söndagar och arbetstidsförkortande söckenhelger dras av = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) / Den teoretiska ordinarie årsarbetstiden (arbetsdagar) Työpäivää Arbetsdagar % teoreett. säänn. vuosityöajasta % av teor. ordinarie årsarbetstid 1, 1 euroa 1 euro % palkkakustannuksista % av lönekostnaderna Vähennetään työpäivinä / Dras av i arbetsdagar: - Vuosilomat ja muut lomat / Årssemestrar och övriga semestrar - Terveysperusteiset poissaolot / Hälsorelaterad frånvaro - Perhevapaat / Familjeledigheter - Koulutus / Utbildning - Muut palkalliset poissaolot / Övrig frånvaro med lön - Muut palkattomat poissaolot / Övrig frånvaro utan lön - Vapaana annetut työaikakorvaukset / Arbetstidsersättningar i ledigt + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt / Mertids och övertidsarbete ersatt i pengar =Tehty vuosityöaika / Arbetad årsarbetstid ,7 % ,9 Taulukko 6 Henkilöstön työajan jakautuminen 214 (ei opetushenkilöstö) Tabell 6 Personalens arbetstidsfördelning 214 (ej undervisningspersonal) Työajan jakautuma raportoidaan opettajien osalta erikseen. Opetushenkilöstön tehty vuosityöaika oli 82,8 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Kustannukset poissaoloista (ei sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan kuluja) oli,8 prosenttia palkkasummasta. 11,6 4,3 1,1,5,6 2,6, ,3 2,6,2,3,4 - -,3 Opetushenkilöstö Undervisningspersonal Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) / Antalet dagar under kalenderåret (365 eller 366) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät / lördagar, söndagar och arbetstidsförkortande söckenhelger dras av - vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja veso-päivät) / avbrott i skolarbetet dras av (ej kalkylerad semester och studie- och planeringsdagar) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) / Den teoretiska ordinarie årsarbetstiden (arbetsdagar) Työpäivää Arbetsdagar 1736 % teoreett. säänn. vuosityöajasta % av den teor. ord. årsarbetstiden 1 1 euroa 1 euro % palkkakustannuksista % av lönekostnaderna Vähennetään työpäivinä / Dras av i arbetsdagar: - Laskennallinen vuosiloma-aika ja amk:n vapaajaksot / kalkylerad semester och lediga perioder - Terveysperusteiset poissaolot / Hälsorelaterad frånvaro -Perhevapaat / Familjeledigheter - Koulutus / Utbildning - Muut palkalliset poissaolot / Övrig frånvaro med lön - Muut palkattomat poissaolot / Övrig frånvaro utan lön = Tehty vuosityöaika / Arbetad årsarbetstid ,8 173,8 Taulukko 7 Työajan jakautuminen 214, opetushenkilöstö Tabell 7 Arbetstidsfördelningen 214, undervisningspersonal Fördelningen av arbetstiden rapporteras skilt för lärarna. Undervisningspersonalens arbetade årsarbetstid var 82,8 procent av den teoretiska ordinarie årsarbetstiden. Kostnaderna för frånvaron (exklusive,8 2,7 6,6,8,7 5, ,2,3,1,1,1 -

10 9 arbetsgivarens kostnader för pensionsförsäkringsskydd eller annat socialskydd) utgjorde 12,9 procent av lönesumman. 2.5 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Personalens ålders- och könsstruktur Vakituisen henkilöstön suurimman ikäryhmän 5 59 vuotiaiden ja toiseksi suurimman ryhmän 4 49 vuotiaiden osuus on yhteensä n. 65 prosenttia. Alle 4-vuotiaiden osuus on yhteensä 2,7 prosenttia. Eläkeikää lähestyvien tai jo saavutettujen osuus vakituisesta henkilöstöstä on 13,2 prosenttia. Av de fast anställda utgör den största åldersgruppen 5-59 åringarnas andel och den näst största åldersgruppen 4-49 åringarnas andel tillsammans ca 65 procent. Andelen under 4-åringar är 2,7 procent. Andelen fast anställda som närmar sig eller redan har uppnått pensionsålder är 13,2 procent. Ikä vuosina Ålder alle / under ja yli / och över Yhteensä Sammanlagt Keski-ikä Genomsnittlig ålder Taulukko 8 Vakituisen henkilöstön ikärakenne 214 Tabell 8 Åldersstrukturen för fast anställda 214 Lukumäärä Antal %-osuus %-andel 22 4, , , , ,1 6 1, , 51,8 vuotta år Miehiä lkm / Män antal Keski-ikä / Medelålder 131 5, , , , ,4 Naisia lkm / Kvinnor antal Keski-ikä / Medelålder , , , , ,21 Yhteensä / Sammanlagt Taulukko 9 Keski-ikä ja sukupuolijakauma vakituinen henkilöstö Tabell 9 Medelålder och könsfördelning fast anställda Miesten keski-ikä nousi vajaalla kolmella (3) vuodella ja naisten vajaalla yhdellä (1) vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Männens medelålder steg med knappt tre (3) år och kvinnornas med knappt ett (1) år i jämförelse med föregående år miehet naiset Kuva 6 Vakituisen henkilöstön keski-ikä Bild 6 Medelålder för stadigvarande personal Palvelussuhteen kesto Anställningsförhållandets längd alle 1 v. yli 1 v. yli 5 v. yli 1 v. yli 15 v. yli 2 v. yli 3 v. Kaupungin vakituisesta henkilöstöstä vajaa 6 prosenttia on ollut yli 1 vuotta kaupungin palveluksessa. Av stadens ordinarie personal har knappt 6 procent varit över 1 år i stadens anställning. Kuva 7 Palvelussuhteen kesto vakituiset vuonna 214 Bild 7 Anställningsförhållandets längd ordinarie anställda år 214

11 1 2.7 Henkilöstön vaihtuvuus Personalomsättning Alkaneiden palvelussuhteiden määrä oli 19 ja päättyneiden 33. Päättyneiden palvelussuhteiden määrästä 63,6 prosenttia johtui eläkkeelle siirtymisestä. Antalet påbörjade anställningar var 19 och antalet avslutade anställningar 33. Av de avslutade anställningarna berodde 63,6 procent på pensionsavgångar. Vakinaiset Fast anställda Alkaneet palvelussuhteet Påbörjade anställningar Päättyneet palvelussuhteet Avslutade anställningar Taulukko 1 Henkilöstön vaihtuvuus 214 Tabell 1 Personalomsättning 214 Lukumäärä Vaihtuvuus % Antal Personalomsättning % 19 3,6 33 6,2 3 TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT HÄLSORELATERAD FRÅNVARO Terveysperusteiset poissaolot Hälsorelaterad frånvaro Lyhyet poissaolot alle 4 pv / Kortvarig frånvaro mindre än 4 dagar 4-29 pv / dagar 3-6 pv / dagar 61-9 pv / dagar päivää / dagar Yli 18 päivää / Mer än 18 dagar Yhteensä / Sammanlagt Keskimäärin/henkilötyövuosi I genomsnitt/årsverke Em. poissaoloista erikseen Av tidigare nämnda frånvaron specificerat o työtapaturmat / arbetsolycksfall o työmatkatapaturmat / olycksfall under arbetsresa o ammattitaudit tai -epäilyt / yrkessjukdomar eller misstänkta yrkessjukdomar Taulukko 11 Terveysperusteiset poissaolot 214 Tabell 11 Hälsorelaterad frånvaro 214 Kalenteri -päivät Kalender -dagar , % työajasta % av arbetstiden,8 1,7,5,2,1,2 3,5,2 1 euroa 1 euro % palkkakustannuksista % av lönekostnaderna,7 1,5,4,2,, 2,8 Terveysperusteiset poissaolot olivat vuonna 214 keskimäärin 14,6 kalenteripäivää per henkilötyövuosi mikä on 14,6 prosentin lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen osuus palkkakustannuksista oli yhteensä 2,8 prosenttia. Den hälsorelaterade frånvaron var i medeltal 14,6 kalenderdagar per årsverke vilket är en minskning om 14,6 procent i jämförelse med föregående år. Sjukfrånvarons andel av lönekostnaderna uppgick till 2,8 procent. Kuva 8 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät keskimäärin/henkilötyövuosi Bild 8 Hälsorelaterad frånvaro i kalenderdagar i genomsnitt/årsverke ,1 14,

12 11 Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien mukaan työterveyshuollon ja työnantajan tulee yhdessä työntekijän kanssa selvittää työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä kun sairauspoissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat usein, kuitenkin viimeistään silloin kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 9 arkipäivältä. Kaupungin varhaisen välittämisen mallin mukaan suuntaa antavat hälytysrajat, jolloin esimies voi käynnistää varhaisen tuen keskustelun, ovat 2 sairauspäivää tai 3 kertaa sairauslomalla omalla ilmoituksella (ei lääkärintodistusta) 6 kk:n aikana. 4,7 % 3,7 % 6,2 % 22, % < 4 pv / dagar 4-29 pv /dagar 15,5 % 3-6 pv /dagar 61-9 pv / dagar 47,8 % päivää / dagar Yli 18 päivää / Mer än 18 dagar Kuva 9 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivissä 214, jakauma Bild 9 Hälsorelaterad frånvaro i kalenderdagar 214, fördelning Enligt sjukförsäkringslagen och lagen om företagshälsovård bör företagshälsovården och arbetsgivaren tillsammans med arbetstagaren utreda arbetstagarens möjligheter att fortsätta i arbetet då perioderna för sjukfrånvaron är långa eller upprepande, dock senast när sjukdagpenning har betalats ut för de 9 vardagar som räknas in i maximitiden. Enligt stadens modell för tidigt stöd av arbetsförmåga, är de riktgivande larmgränserna då förmannen kan påbörja diskussion om tidigt stöd 2 sjukdagar eller 3 sjukfrånvaron med egen anmälan (ej läkarintyg) under en period om 6 månader. Poissaolojen lkm Antal frånvaron Yleishallinto Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningsväsendet Kulttuuritoimi Kulturväsendet Ympäristötoimiala Miljösektorn Tekninen toimiala Tekniska sektorn Vesi- ja viemärilaitos Vatten- och avloppsverket Koko henkilöstö Hela personalen kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag. Taulukko 12 Terveysperusteiset poissaolot, lukumäärä tulosyksiköittäin 214 Tabell 12 Hälsorelaterad frånvaro, antal frånvarotillfällen per resultatenhet kpv kal.dag kpv kal.dag. 1 1 Kerrat yhteensä Antal ggr sammanl Kerrat/hlö Antal ggr/person 1,6 2,7 2, 2,3 2,3 2,7 3,5

13 12 4 TYÖTERVEYSHUOLTO FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen luokkaan. Korvausluokkaan I sisältyy ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset ja korvausluokkaan II sairaanhoidon kustannukset. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset laskivat ehkäisevän työterveyshuollon osalta 15,8 prosenttia mutta nousivat sairaanhoidon osalta 34,2 prosenttia. Vuosi År Korvausluokka I Ersättningsklass I Korvausluokka II Ersättningsklass II Yhteensä, euroa Sammanlagt, euro Taulukko 13 Työterveyshuollon kustannukset (korvaushakemuksien perusteella) Tabell 13 Företagshälsovårdens kostnader (baserat på ersättningsansökningarna) Företagshälsovårdens kostnader indelas i två klasser. Ersättningsklass I omfattar kostnaderna för förebyggande hälsovård och ersättningsklass II kostnaderna för sjukvård. I jämförelse med föregående år sjönk kostnaderna för den förebyggande företagshälsovården med 15,8 procent men steg för sjukvårdens del med 34,2 procent. 5 ELÄKÖITYMISET PENSIONSAVGÅNGAR Kuntasektorin eläkeasiat hoitaa Keva (aikaisemmin Kuntien eläkevakuutus). Kommunsektorns pensionsärenden sköts av Keva (tidigare Kommunernas pensionsföräkring). Vuonna 214 eläkkeelle siirtyneiden määrä Hangon kaupungissa oli yhteensä 26. Määrä oli sama kuin edellisenä vuonna mutta keski-ikä oli jonkun verran alhaisempi. År 214 var antalet pensionsavgångar i Hangö stad 26. Antalet personer som gick i pension var det samma som föregående år men medelåldern var en aning lägre. Taulukko 14 KuEL-eläkkeelle siirtyneet (Lähde: Keva) Tabell 14 Pensionsavgångar KomPL-pension (Källa: Keva) Vuosi År Henkilömäärä Personantal Keski-ikä, vuosina Medelålder, år 59,6 58,6 59,6 59,4 6,7 61,9 62,3 61,2 62,4 61,8 Hangon kaupungista eläköityneet siirtyivät vanhuuseläkkkeelle, osa-aikaeläkkeelle tai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 64,. Osa-aikaeläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-iät olivat 61 ja 59,5 vuotta. Vanhuuseläke / Ålderspension Osa-aikaeläke / Deltidspensionerade Työkyvyttömyyseläke / Invalidpension - osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä / personer med delinvalidpension - kuntoutustuelle siirtyneitä / personer med rehabiliteringsstöd - täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä / personer som avgått med full invalidpension Yhteensä Sammanlagt Keski-ikä Genomsnittlig ålder 64, 61 Taulukko 15 Eläkkeelle, osa-aikaeläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuonna 214 Tabell 15 Pensioneringar, deltidspensioneringar och invalidpensioneringar år ,5

14 13 De personer som pensionerades från Hangö stad avgick med ålderspension, deltidspension eller invalidpension. Medelåldern för de som avgick med ålderspension var 64,. För de som avgick med deltidspension och invalidpension var medelåldern 61, och 59,5 år. 5.1 Eläkepoistuman ennuste Prognos för pensionsavgångar Kevan ennuste koskien eläkepoistumaa on Hangon osalta korkeampi seuraavat kolme vuotta verrattuna koko kunta-alan keskiarvoon. Tämä johtuu siitä, että yli 6-vuotiaiden määrä kaupungin palveluksessa on korkea. Vuosi År Vanhuuseläke Ålderspension Työkyvyttömyyseläke Invalidpension Eläkepoistuma, yhteensä Pensionsavgångar, sammanlagt Taulukko 16 Eläkepoistuma Hangon kaupunki vuosina (Lähde: Keva) Tabell 16 Pensionsavgångar Hangö stad (Källa: Keva) Eläkepoistuma, % Pensionsavgång, % 3,7 4,4 3,6 3,3 3,3 3,3 2,8 3,5 3,4 2,5 3,5 2,9 2,1 2,3 2,5 2,8 Koko kunta-ala, % Hela kommunsektorn, % 3,3 3,3 3,4 3,3 3,3 3,2 3,2 3,1 3,1 2,6 2,9 2,9 2,8 2,8 2,7 2,6 Enligt Kevas prognos gällande pensionsavgångar kommer andelen för Hangös del de tre närmaste åren att vara större än medeltalet för hela kommunsektorn. Detta beror på att antalet över 6-åringar är stort bland stadens personal. 5.2 Eläkemaksut Pensionsavgifter Työnantajan KuEL-eläkemaksut: - palkkaperusteinen maksu - eläkemenoperusteinen maksu (maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 25) - varhaiseläkemenoperusteinen varhe-maksu (maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle) Työnantaja voi omilla työssä jatkamisen tukemistoimenpiteillään vaikuttaa eläkemenoperusteiseen maksuun ja varhe-maksuun. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa nimittäin kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksuna.

15 14 Varhemaksu Förtidsavgift Eläkemenoperusteinen maksu Pensionsutgiftsbaserad avgift Taulukko 17 Eläkemaksut 214 Tabell 17 Pensionsavgifter 214 Maksut 1 euroa %-osuus palkkakustannuksista Avgifter 1 euro % av lönekostnaderna 129, (ei lasketa) (beräknas inte) Arbetsgivarens KomPL-pensionsavgifter: - lönebaserad avgift - pensionsutgiftsbaserad avgift (betalas för de löpande pensioner som tjänats in i anställning hos respektive medlemsorganisation före år 25) - förtidsavgift som baserar sig på förtidspensionsutgifter (betalas för anställda som för första gången får invalidpension, individuell förtidspension, arbetslöshetspension eller börjar lyfta rehabiliteringsstöd) Arbetsgivaren kan genom åtgärder som stöder fortsatt arbete påverka den pensionsutgiftsbaserade avgiften och förtidsavgiften. Varje ny invalidpension och varje nytt rehabiliteringsstöd kostar nämligen tiotusentals euro i förtidsavgift , 2 9, 2 8, 2 7, , 1 2 5, 2 4, , , Kuva 1 Varhemaksu Kuva 11 Eläkemenoperusteinen maksu Bild 1 Förtidsavgift Bild 11 Pensionsutgiftsbaserad avgift TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN FRÄMJANDE AV ARBETSHÄLSA 6.1 Kuntoutus Rehabilitering Työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Hangon kaupungin työntekijöillä on mahdollista osallistua työaikana Kelan järjestämään lakisääteiseen tai harkinnanvaraiseen kuntoutukseen (ASLAK-kurssit, TYKkuntoutus ja sairausryhmäkohtainen kuntoutus). Vuonna 214 Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistui 16 henkilöä ja kuntoutuspäiviä oli yhteensä 144. Palkkakustannukset kyseisiltä kuntoutusjaksoilta olivat euroa. I syfte att upprätthålla och förbättra arbetsförmågan har Hangö stads anställda möjlighet att på arbetstid delta i FPAs lagstadgade eller behovsprövade rehabilitering (ASLAK-kurser, TYK-träning och rehabilitering för olika sjukdomsgrupper). År 214 deltog 16 personer i FPAs rehabilitering och det sammanlagda antalet rehabiliteringsdagar var 144. Lönekostnaden för dessa rehabiliteringsperioder uppgick till euro.

16 Liikuntatuki Motionsstöd Tavoitteena tukea työssä jaksamista ja työkyvyn ylläpitämistä (TYKY), Hangon kaupunki kannustaa työntekijöitään liikkumaan kustantamalla puolet valittujen liikuntamuotojen kustannuksista. Liikuntatukea saadakseen työntekijällä on oltava vähintään 6 kuukauden pituinen palvelussuhde kaupunkiin. Yksittäisen henkilön liikuntatuki voi olla enimmillään puolet liikuntakäynnin hinnasta ja enintään 25 euroa. Vuonna 214 maksetun liikuntatuen määrä oli yhteensä 32 8 euroa. Inom ramen för TYKY-verksamheten, vars syfte är att främja och upprätthålla arbetsförmågan, uppmuntrar Hangö stad sina anställda att motionera genom att betala halva kostnaden för valda motionsformer. För att få motionsstöd bör den anställda ha ett minst 6 månader lång anställning vid staden. En enskild persons motionsstöd kan vara högst halva priset av ett motionsbesök och högst 25 euro. År 214 betalades sammanlagt 32 8 euro i motionsstöd. Tyky-liikuntamuodot Kuntosali (Hanko, Raasepori) Hejdi-jumppaa (Hanko) Vesijumppaa (Hanko) Uinti (Tammisaaren uimahalli) Ratsastus (Hanko, Raasepori) Sulkapallo ja tennis (Hanko) Fysiokimppa ja pilates (Hanko) Jooga (Hanko) Zhineng Qigong (Hanko) Linedance (Hanko) Agility (Hanko) Itämeri maraton (Hanko) Tyky motionsformer Konditionssal (Hangö, Raseborg) Hejdi-gymnastik (Hangö) Vattengymnastik (Hangö) Simning (simhallen i Ekenäs) Ridning (Hangö, Raseborg) Badminton och tennis (Hangö) Gruppfysio och pilates (Hangö) Yoga (Hangö) Zhineng Qigong (Hangö) Linedance (Hangö) Agility (Hangö) Östersjömaraton (Hangö) 7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN UTVECKLING AV PERSONALENS KOMPETENS Henkilöstön osaamisen kehittäminen on jaettu kolmeen ryhmään: ammatillista henkilöstökoulutusta johon sisältyy lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus, johtamis- ja esimieskoulutusta/ valmennusta sekä muu osaamisen kehittäminen. Koska henkilöstön osaamisen kehittämisestä ei ole vuoden 214 aikana eriteltyä seurantaa kaikkien em. osalta, koulutuspäivät raportoidaan tältä vuodelta yhteenlaskettuna kalenteripäivissä ja kustannuksissa. Osaamisen kehittäminen Kompetensutveckling - Ammatillinen henkilöstökoulutus, sis. lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusta / Yrkesinriktad personalutbildning, inkl. kompletterande utbildning inom social-, hälso- och sjukvården - Johtamis- ja esimieskoulutus / Lednings- och chefsutbildning - Muu osaamisen kehittäminen / Övrig kompetensutveckling Taulukko 18 Osaamisen kehittäminen 214 Tabell 18 Kompetensutveckling 214 Kalenteripäiviä Kalenderdagar Kustannukset euroina/vuosi Kostnader i euro/år Utveckling av personalens kompetens är indelad i tre grupper: yrkesinriktad personalutbildning i vilken ingår kompletterande utbildning inom social-, hälso- och sjukvården, lednings- och chefsutbildning samt övrig kompetensutveckling. Eftersom det inte finns specificerad uppföljning att tillgå för alla tre tidigare nämnda grupper från år 214, rapporteras utbildningsdagarna för året endast på övergripande nivå i kalenderdagar och kostnader.

17 16 8 PALKKAUS LÖNER Miesten keskiansiot ovat pääsääntöisesti korkeampia kuin naisten poikkeuksena teknisen sopimuksen soveltamisala. Lääkärisopimuksen osalta miesten keskiansiota ei raportoida, koska miehiä kyseisen sopimuksen puitteissa on sen verran vähän. Tuntisopimuksen osalta ansiot on raportoitu tuntipalkkana. Euroa/kk, TTES euroa/h Euro/månad, TIM-AKA euro/h Tehtäväkohtainen palkka Uppgiftsrelaterad lön Palveluaikaan sidotut lisät Tillägg baserade på anställningstid Henkilökohtainen lisä Individuellt tillägg Muut säännöllisen työajan lisät Övriga tillägg för ordinarie arbetstid Yhteensä KVTES AKTA 1 92,5 % 5,8 % 1,3 %,4 % 1, % OVTES UKTA 2 TS 3 LS LÄKTA 4 71, % 88,3 % 9,5 % 14, % 15, % 1, % 5,7 % 5,9 %,1 % 1, % 5,6 % 3,9 % - 1, % TTES TIM-AKA 5 81,4 % 8,9 % 9,6 % 1, % Kokonaisansio keskim. euroa/kk Totala inkomster, i genomsnitt euro/månad Miesten keskiansio e/kk Männens medelinkomster e/mån Naisten keskiansio e/kk Kvinnornas medelinkomster e/mån Taulukko 19 Palkat sopimusaloittain 214 Tabell 19 Löner enligt avtalsområde , , , , , , , , ,4 5 4, ,61 14,64 15,5 12,2 Männens medelinkomster är i huvudregel högre än kvinnornas med undantag för de som är inom det tekniska avtalet. Läkaravtalets medelinkomster för män rapporteras inte p.g.a. att det finns så få män inom ramen för det avtalet. För timavlönades del rapporteras inkomsterna som timlöner. 8, 7, 6897,68 6, 5, 54,22 4, 3, 2, 2425, , , ,14 328,18 393,2 1,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS LS / LÄKTA Kuva 12 Kokonaisansio keskimäärin euroa/kk vertailu (ei TTES) Bild 12 Totala inkomster i genomsnitt euro/mån jämförelse (ej TIM-AKA) 1 KVTES Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, AKTA Allmänt kommunalt tjänste- och arbetskollektivavtal 2 OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus, UKTA Kommunalt tjänste- och arbetskollektivavtal för undervisningspersonal 3 TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus, TS Kommunalt tjänste- och arbetskollektivavtal för teknisk personal 4 LS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus, LÄKTA Kommunalt tjänstekollektivavtal för läkare 5 TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus, TIM-AKA Arbetskollektivavtal för timavlönade

18 17 6, 5, 4, 3, 2, 1, Vuonna 214 KVTES:n piirissä naisten keskiansio oli 22,3 prosenttia alhaisempi kuin miesten. Opetushenkilöstön osalta erotus oli 2,8 prosenttia. Teknisen sopimuksen osalta naisten keskiansio oli puolestaan 25,9 prosenttia korkeampi. År 214 var kvinnornas medelinkomst inom ramen för AKTA 22,3 procent lägre än männens. För undervisningspersonalens del var skillnaden 2,8 procent. Däremot var kvinnornas medellön inom det tekniska avtalet 25,9 procent högre., KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS LS / LÄKTA Miesten keskiansio e/kk / Männens medelinkomster e/mån Naisten keskiansiot e/kk / Kvinnornas medelinkomster e/mån Keskiansio e/kk / Medelinkomster e/mån Kuva 13 Keskiansiot 214 (ei TTES) Bild 13 Medelinkomster 214 (ej TIM-AKA) Miesten keskiansio nousi KVTES-sopimuksen osalta 14,5 prosenttia vuonna 214 edelliseen vuoteen verrattuna. Miesten keskiansiot nousivat myös OVTES:n sopimuksen osalta 6, prosenttia ja teknisen sopimuksen osalta,6 prosenttia. Männens medelinkomst inom AKTA steg år 214 med 14,5 procent i jämförelse med föregående år. Männens medelinkomst steg även inom UKTA-avtalet med 6, procent och inom det tekniska avtalet med,6 procent. Kuva 14 Miesten keskiansiot (ei LS, TTS) Bild 14 Männens medelinkomster (ej LÄKTA, TIM-AKA) 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS LS / LÄKTA Naisten keskiansioiden kehitys oli edelliseen vuoteen verrattuna maltillisempi ja joiltakin osin jopa negatiivinen. KVTES:n keskiansio nousi,7 prosenttia ja OVTES:n 7,8 prosenttia. Sen sijaan teknisen sopimuksen keskiansio laski,7 prosenttia ja lääkärisopimuksen 18,3 prosenttia. För kvinnornas del var utvecklingen av medelinkomsterna blygsam och till vissa delar även negativ i jämförelse med föregående år. Inom AKTA steg medelinkomsten,7 procent och inom UKTA 7,8 procent. Däremot sjönk medelinkomsten inom tekniska avtalet med,7 procent och inom läkaravtalet med 18,3 procent Kuva 15 Naisten keskiansiot (ei TTES) Bild 15 Kvinnornas medelinkomster (ej TIM-AKA)

19 18 Tuntisopimuksen osalta naisten keskiansio oli vuonna ,9 prosenttia miesten keskiansiota alhaisempi. Miesten keskiansio nousi,7 prosenttia ja naisten laski 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Keskiansiot laskivat,2 prosenttia ,95 15,5 12,62 12,2 14,67 14, Miesten keskiansio e/kk Männens medelinkomster e/mån Naisten keskiansio e/kk Kvinnornas medelinkomster e/mån Keskiansio e/kk / Medelinkomster e/mån Kuva 16 Miesten ja naisten keskiansiot TTES Bild 16 Männens och kvinnornas medelinkomst TIM-AKA Inom det tekniska timavtalet var kvinnornas medelinkomst 18,9 procent lägre än männens år 214. Männens medelinkomst steg med,7 procent och kvinnornas sjönk med 3,3 procent i jämförelse med föregående år. Medelinkomsterna sjönk med,2 procent. 8.1 Vuokratyövoiman käyttö Anlitandet av hyrd personal Vuokratyövoiman kustannukset perusturvassa (terveyskeskuksen terveydenhuollossa, lääkärinvastaanotolla, hammashuollossa ja neuvolassa) olivat noin 19 euroa vuonna 214. Se on 75 prosenttia vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kostnaden för hyrd arbetskraft inom grundtryggheten (hälsocentralens hälsovård, på läkarmottagningen, inom tandvården och på rådgivningen) uppgick till ca 19 euro år 214. Det innebär en minskning om 75 procent jämfört med föregående år. Kuva 17 Vuokratyövoiman kustannukset Bild 17 Kostnaden för hyrd arbetskraft TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ARBETSKRAFTSKOSTNADER Palkkasumma laski 4, prosenttia edellisestä vuodesta. Kun huomioidaan sataman yhtiöittäminen, pysyi palkkasumma jokseenkin edellisen vuoden tasolla.

20 19 Vuosiloma-ajan palkat, työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut, vuokratyövoiman kustannukset sekä koulutus ja muu kehittäminen laskivat myös. Terveysperusteisten poissaolojen palkat, perhevapaiden palkat sekä työterveyshuollon kustannukset ja muut henkilöstöinvestoinnit puolestaan nousivat. Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat raportoidaan ensimmäistä kertaa vuodelta 214. Rekrytointikustannuksia ei raportoida. 1 euroa 1 euro 1. Palkat yhteensä josta Löner sammanlagt specificerade enligt - Vuosiloma-ajan palkat / Semesterlöner - Terveysperusteisten poissaolojen palkat / Löner under hälsorelaterad frånvaro - Perhevapaiden palkat / Löner för familjeledigheter - Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat / Löner för annan lagstadgad/avtalsbaserad frånvaro 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut Arbetsgivarens pensionsavgifter och andra socialförsäkringsavgifter 3. Muut Övriga - Rekrytointikustannukset / Rekryteringskostnader - Vuokratyövoiman kustannukset / Kostnader för hyrd arbetskraft 4. Henkilöstöinvestoinnit Personalinvesteringar - Työterveyshuolto / Företagshälsovård - Koulutus ja muu kehittäminen / Utbildning och övrig utveckling - Kuntoutus / Rehabilitering - Muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne.) / Övrigt, sammanlagt (personalmåltider, rekreation, personalbiljetter, skyddskläder mm.) Taulukko 2 Työvoimakustannukset 214 Tabell 2 Arbetskraftskostnader Muutos % edelliseen vuoteen Förändring % jämfört med föregående år , ,6 +4,1-7,7-75, +3,3-6,9 +5,8 Lönesumman sjönk med 4, procent i jämförelse med föregående år. Med beaktande av bolagiseringen av hamnen, ligger den ungefär på samma nivå som året före. Semesterlönerna, arbetsgivarens pensionsavgifter och andra socialförsäkringsavgifter, kostnaderna för hyrd arbetskraft samt investeringarna i personalens utbildning sjönk också. Däremot skedde en ökning gällande löner under hälsorelaterad frånvaro, löner för familjeledigheter samt investeringarna i företagshälsovården och övriga personalinvesteringar. Löner för annan lagstadgad/avtalsbaserad frånvaro rapporteras för första gången för år 214. Rekryteringskostnaderna rapporteras inte. Milj ,42 23, ,21 22, ,52 21, , Palkkasumman kehityksen trendi kääntyi laskuun vuonna 214. Trenden för lönesummans utveckling vände nedåt år 214. Kuva 18 Palkkasumman kehitys (kirjanpidon mukaan) Bild 18 Lönesummans utveckling (enligt bokföringen)