Henkilöstöraportti 2015

Transkriptio

1 Yt-toimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe... 1 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstömäärä... 2 Henkilötyövuosi... 4 Työajan jakautuminen... 5 Kokoaikaisuus... 6 Henkilöstön ikärakenne... 7 Henkilöstön vaihtuvuus... 8 Henkilöstö ammattiryhmittäin... 9 Työkyky ja työhyvinvointi Sairaus- ja tapaturmatilastot Työterveyshuollon toiminta Työsuojelu Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävä toiminta Aktiivisen tuen toimintamalli Eläköityminen Eläkemaksut Ennuste eläkepoistumasta Palkkaus ja palkitseminen Henkilöstökustannukset Tehtäväkohtaiset palkat Henkilökohtainen lisä Palkitseminen Tasa-arvo ja yhteistoiminta Tasa-arvo Yhteistoiminta... 18

3 Kaupunginjohtajan esipuhe Henkilöstöraportti 2015 Kannuksen kaupungin strategisena menestystekijänä on osaaminen ja työvoiman saatavuus. Päämääränä on, että kaupungin palvelutuotannosta vastaa motivoitunut, osaava ja osaamistaan jatkuvasti kehittävä, rakenteellisesti palvelutarvetta vastaava henkilöstö. Kaupungin tulos vuodelta 2015 on ,45 euroa ylijäämää. Hyvän tuloksen avaintekijöitä olivat ennakoitua suurempi verotulojen kasvu (3,8 %), sote-menojen maltillinen nousu (esh 2% ja Jyta 3%) sekä ennen kaikkea oman toiminnan tehokkuus. Kaupungin oman toiminnan nettokulut kasvoivat vain 0,1 %. Kannuksen kaupungin palveluksessa oli yhteensä 257 henkilöä. Määrä väheni edellisvuodesta 5 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön palveluaika keskimäärin oli 15,7 vuotta ja keski-ikä on 48,7 vuotta. Sekä keskimääräinen palvelusaika että keski-ikä ovat alentuneet edellisvuoteen verrattuna. Tämä kertoo siitä, että eläköitymisten myötä myös keski-ikä alenee. Palvelutarpeiden muutokset tarkoittavat usein myös toiminnallisia muutoksia palvelurakenteeseen. Tarkastelua on tehty erityisesti eläköitymisten yhteydessä. Mm. sivistyspalveluihin ja teknisiin palveluihin on vuoden aikana tullut uusia kasvoja perusopetuksen rehtorin ja teknisen johtajan eläköidyttyä. Myös hallintopalveluissa on tehty uudelleenjärjestelyjä pitkäaikaisen hallintosihteerin eläköitymisten myötä. Kiitokset näille pitkäaikaisille puurtajille tekemästänne työstä. Muutosten hallinta on noussut keskeiseksi osaamistekijäksi koko kaupunkisektorilla. Vuoden loppupuoliskolla aloitettiin maakunnallisen sote-kuntayhtymän rakentaminen. Soite-kuntayhtymän on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 alusta. Maakunnallisen sote-kuntayhtymän sekä tulevan aluehallintouudistuksen myötä tulee varmasti muutoksia myös kaupungin omaan toimintaan. Yhteistyön toimivuus eri organisaatioiden kesken ovat avainasemassa tulevassa uudistuksessa. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kaikilla aloilla kiristymään. Aktiivisen tuen toimintamallin käyttöönotto, esimiesten koulutukseen panostaminen, koko henkilöstön koulutussuunnittelu, toimiva työterveyshuolto ja aktiivinen tyky-toiminta ovat niitä toimintatapoja, joihin kaupungissa on panostettu henkilöstön pysyvyyden, hyvinvoinnin ja rekrytoinnin varmistamiseksi. Vuonna 2015 henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät lähes 15 %, 334 päivää. Toivottavasti tämä aleneva trendi jatkuu myös tulevana vuonna. Lämpimät kiitokset kaikille esimiehille sekä koko henkilöstölle merkittävästä työpanoksesta, hyvästä yhteishengestä sekä joustamisesta muutosten tuulissa. Terttu Korte kaupunginjohtaja 1

4 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi Kannuksen kaupungin henkilöstöstrategian lähtökohtana ovat vuoteen 2016 asti voimassa olevat kaupunkistrategia ja palvelustrategia. Henkilöstötyön strategiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat pitkäkestoisia ja luonteeltaan jatkuvia prosesseja. Näitä prosesseja viedään johdonmukaisesti eteenpäin niin, että tulokset osoittavat muutosten olevan toivotun suuntaisia. Tavoite Toimenpide Tulos Johtamisjärjestelmät vastaavat palvelutuotannon muutostarpeita Kehitetään kehityskeskustelukäytäntöjä ja malleja osaksi johtamisjärjestelmää, organisaation toiminnan ja osaamisen kehittämistä Esimiehille kysely kehityskeskusteluista. Kyselyllä selvitettiin kehityskeskustelukäytäntöjä sekä kerättiin näkemyksiä kehityskeskustelukäytännöistä ja -tarpeista. Maaliskuussa 2016 on valmistunut Kehityskeskusteluopas ja kehityskeskustelualustat asiakirja, joka otetaan käyttöön vuonna 2016 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä Ajankohta Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä ilman työllistettyjä Työllistetyt naisia miehiä Muutos 14/ Taulukko 1. Henkilöstön määrä, rakenne ja muutokset Kannuksen kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 257. Henkilöstömäärä vähentyi edellisestä vuodesta viidellä henkilöllä. Kaupunginhallitus myönsi vuonna 2015 täyttöluvan 21 vakinaiselle viralle ja toimelle. 2

5 Vakinainen Määräaikainen Työllistetty Yhteensä Hallinto-osasto Sivistyspalveluiden osasto Tekninen osasto Yhteensä Taulukko 2. Palvelussuhteiden määrä hallintokunnittain Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl ,0 % 81 29,9 % 3 1,1 % ,8 % 81 30,7 % 4 1,5 % ,9 % 92 33,6 % 4 1,5 % ,0 % 90 33,7 % 6 2,3 % ,4 % 79 29,9 % 7 2,7 % ,0 % 71 27,1 % 5 1,9 % ,8 % 74 28,8 % 1 0,4 % 257 Taulukko 3. Palvelussuhteiden määrän kehitys vuosina Vuonna 2015 määräaikaisessa palvelussuhteessa työskentelevien osuus oli 29 % (v %) ja vakituisten osuus 71 % (v %). Määräaikaisen henkilöstön määrä on hieman kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Selittävänä tekijänä kasvulle on, että avoimia virkoja tai tehtäviä hoitamaan ei ole saatu vakituisia tai kelpoisuusehdot täyttäviä henkilöitä. Määräaikaisten osuuteen vaikuttaa myös sivutoimisten kansalaisopiston tuntiopettajajien määrä. Määräaikaisista palvelussuhteista, joita oli 74 kpl, sivutoimisia kansalaisopiston tuntiopettajia oli 37 kpl (v kpl). 29 % 0 % Vakinaiset Määräaikaiset Taulukko 5. Henkilöstön jakautuminen palvelussuhteen laadun mukaan 71 % Tukityöllistetyt Kuntatyönantajan tilaston mukaan kunta-alalla työskentelevistä vuonna 2014 oli määräaikaisia 20,5 %. Miehet Naiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt 0 Yhteensä Taulukko 4. Palkattomalla virka-/työvapaalla olevien lukumäärä

6 Määräaikaisuuden peruste Lkm Projekti/määrätty tehtävä tai tehtävän luonne 49 Sijaisuus 17 Organisaatiossa hlöstön määrään vaikuttavat muutokset Työllistetty 1 Avoimen viran/toimen tehtävien hoito 7 Puuttuva tutkinto 1 Yhteensä 75 Taulukko 6. Määräaikaisuuden pääasiallisimmat perusteet Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä HTV1 HTV2 HTV3 v ,2 228,9 195,8 v ,3 217,9 190,9 v ,9 218,8 186,7 v ,3 215,3 181,0 Taulukko 7. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. HTV1= palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100) HTV2= palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100) HTV3= palveluksessaolopäivien (vähennettynä palkalliset ja palkattomat poissaolot) lukumäärä kalenteripäivinä/365 *(osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodet HTV2 Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 37,9 177,4 215,3-1,6 % Taulukko 8. Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 4

7 Työajan jakautuminen Henkilömäärä- ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi työnantaja ja työyhteisö tarvitsevat tietoa siitä, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Alla olevassa taulukossa työajan jakauma on raportoitu työpäivinä. Oleellisinta tässä on seurata prosenttiosuuksia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Muu henkilöstö Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta euroa Kalenterivuoden päivät - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäivinä) % Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat ,9 % Terveysperusteiset poissaolot ,8 % Perhevapaat 986 2,4 % Koulutus 438 1,1 % Muut palkalliset poissaolot 214 0,5 % Muut palkattomat poissaolot ,5 % = Tehty vuosityöaika ,9 % Taulukko 37. Muun henkilöstön työajan jakautuminen Opettajien työajan jakautuma voidaan raportoida vastaavalla tavalla soveltaen kuin muun henkilöstön työajan jakauma. Jakaumaa ei tehdä niistä opettajista, joille maksetaan tuntiperusteinen palkkio (lähinnä sivutoimiset tuntiopettajat). Mahdolliset koulutukseen käytetyt veso-päivät lasketaan koulutukseen. 5

8 Opetushenkilöstö Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta euroa Kalenterivuoden päivät - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät - vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäivinä) % Vähennetään työpäivinä: - Rehtoreiden vuosilomat 55 0,4 % Laskennallinen vuosiloma-aika ,0 % - Terveysperusteiset poissaolot 334 2,2 % Perhevapaat 533 3,5 % Koulutus 377 2,5 % Muut palkalliset poissaolot 48 0,3 % Muut palkattomat poissaolot 926 6,0 % = Tehty vuosityöaika ,2 % Taulukko 38. Opetushenkilöstön työajan jakautuminen Kokoaikaisuus Henkilöstöstä oli vuoden 2015 lopussa: Kokoaikaisia 200 henkilöä Osa-aikaisia 20 henkilöä Sivutoimisia 37 henkilöä, jotka kaikki olivat kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia. Osa-aikaisista työntekijöistä osa-aikaeläkkeellä tai omasta halustaan osa-aikatyötä tekee 8 henkilöä. Osa-aikatyötä tekevistä 95 % on naisia ja 5 % miehiä. 14% Taulukko 9. Palvelussuhteiden kokoaikaisuus 8% Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset 78% 6

9 Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yht., joista Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Sivut. Kokoa. Osa-a. kokoa. osa-a. Hallinto-osasto % 0 % Sivistyspalveluiden osasto ,5 % 24,5 % Teknisten palveluiden osasto % 17 % Yhteensä Taulukko 10. Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain Henkilöstön ikärakenne alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli miehet naiset Taulukko 11. Koko henkilöstön ikäjakauma Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle ,5 % ,6 % ,8 % ,8 % ,9 % 65 ja yli 1 0,4 % Yhteensä % Keski-ikä 46,1 vuotta Taulukko 12. Koko henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Vuonna 2015 koko henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta (v ,8). 7

10 alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli miehet naiset Taulukko 13. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Muutos Vakinaiset 49,5 49,8 49,8 49,7 49,9 48,7-0,8 Miehet 48,1 49,6 49,2 49,5 49,5 48,3 0,2 Naiset 49,8 49,8 50,0 49,7 49,9 48,8-1,0 Taulukko 14. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Henkilöstön vaihtuvuus 2015 % Palvelussuhde päättynyt 24 12,90 % - joista eläkkeelle siirtyneitä 15 8,06 % vakituinen hlöstö ed.vuonna 186 Taulukko 15. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus Vakituiseen palvelussuhteeseen palkatut 20 10,75 % Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Palvelussuhteen päättymisen syy Lkm Eläkkeelle siirtyneet 15 Omasta pyynnöstä eronneet, kuollut 5 Virka lakkautettu, irtisanottu ilman omaa syytään 4 Yhteensä 24 Taulukko 16. Palvelussuhteen päättymisen syy 8

11 Henkilöä Alle 2 v v v v v v v Yli 30 v Kesto keskimäärin 18,2 17,8 17,6 17,0 17,0 15,7 Taulukko 17. Vakinainen henkilöstö palveluksessaolovuosien mukaan Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 15,7 vuotta. Henkilöstö ammattiryhmittäin tekninen henkilöstö nuorisotoimen henkilöstö vapaa-aikatoimen henkilöstö kulttuuritoimen henkilöstö varhaiskasvatuksen henkilöstö perusopetuksen avustava henkilöstö opetushenkilöstö atk-palvelut ruoka- ja puhdistuspalvelut toimistohenkilöstö johto- ja hallintohenkilöstö Taulukko 18. Vakinaisen henkilöstön jakautuminen ammattiryhmittäin naiset miehet

12 Työkyky ja työhyvinvointi Sairaus- ja tapaturmatilastot Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät euroa Lyhyet poissaolot alle 4 pv päivää päivää päivää päivää Yli 180 päivää 0 Yhteensä Taulukko 19. Terveysperusteiset poissaolot keston mukaan Keskimäärin / HTV2 8,9 Keskimäärin / henkilö 7, Sairauspäivät Taulukko 20. Terveysperusteisten poissaolojen määrä Tapaturmatyyppi Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 0 Yhteensä Taulukko 21. Tapaturmien kehitys

13 Työterveyshuollon toiminta Henkilöstölle järjestetään lakisääteisen työterveyshuoltopalveluiden lisäksi työterveyshuollollisesti painottuva yleislääkäritasoinen sairaanhoito- ja terveydenhoitopalvelut. Työterveyspalvelut tuottaa peruspalveluiden liikelaitos Jyta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle ja sitä päivitetään vuosittain. Vuoden 2015 aikana työpaikkakäyntejä ja -selvityksiä tehtiin 15 kappaletta. Tavoite Toimenpide Tulos Kehityskeskusteluiden kehittäminen ja hyödyntäminen yhtenä työhyvinvoinnin kehittämisen ja edistämisen työkaluna. Henkilöstölle järjestetään vuoden 2015 aikana työhyvinvointiin liittyvä luento. Esimiehille järjestettiin kysely kehityskeskusteluista. Kyselyllä selvitettiin kehityskeskustelukäytäntöjä sekä kerättiin näkemyksiä kehityskeskustelukäytännöistä ja - tarpeista. Työhyvinvointiluento Miten voisimme auttaa itseämme ja toisiamme, että jaksaisimme paremmin. Maaliskuussa 2016 valmistui Kehityskeskusteluopas ja kehityskeskustelualustat asiakirja, joka otetaan käyttöön vuonna Opas sisältää kehityskeskustelualustat sekä yksilö että ryhmäkeskusteluihin. Luento järjestettiin Luennoitsija toimi freelancer-näyttelijä sekä vuorovaikutus- ja esiintymistaidon valmentaja Sari Havas. Tilaisuuteen osallistui 154 kaupungin työntekijää. 11

14 Toimenpiteet Suorite määrä 2015 Suorite määrä 2014 Käynnit lääkärin vastaanotolla (kpl) Käynnit työterveyshoitajan/sairaanhoitajan vastaanotolla (kpl) Käynnit fysioterapeutin vastaanotolla (kpl) 8 Käynnit erikoislääkärillä (kpl) 2 6 Laboratoriotutkimukset (kpl) joista terveystarkastuksissa (kpl) Röntgentutkimukset (kpl) Terveystarkastukset (kpl) - lääkäri työterveyshoitaja työfysioterapeutti - psykologit - erikoislääkärit 1 Työpaikkaselvitykset (t) - lääkärit - työterveyshoitajat 13,0 2,5 - fysioterapeutit 32,0 18,5 Ryhmän neuvonta ja ohjaus (t) - lääkäri - työterveyshoitaja Yksilön neuvonta ja ohjauskäynnit (kpl) - lääkäri työterveyshoitaja työfysioterapeutti Taulukko 22. Työterveyshuollon suoritteet Euroa , , , , , , , ,00 0, Kokonaiskusttannukset , , , ,11 KELA:n osuus , , , ,82 Nettomeno , , , ,29 Taulukko 23. Työterveyshuollon kustannukset 12

15 Työsuojelu Kannuksen kaupungilla on yhteinen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoimintaelin eli yttoimikunta, jonka toimikausi alkoi Työsuojeluhenkilöstö valittiin joulukuussa vuosille Työntekijöiden valitsemista kahdesta työsuojeluvaltuutetuista toinen edustaa opetustointa ja päivähoitoa ja toinen muita toimialoja. Tavoite Toimenpide Tulos Menettelytapaohjeiden laatiminen, jossa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän tulvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Ei toimenpiteitä. Korvatut tapaturmat Sattuneet tapaturmat 13 Korvauspäivien määrä Ohimenevät korvaukset Pysyvät korvaukset Tapaturmat työpaikalla Tapaturmat työmatkalla Ammattitaudit 0 Yhteensä Taulukko 24. Työtapaturmat If-tilaston mukaan Työsuojelun toimintakulut olivat vuonna 2015 yhteensä euroa. Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla pyritään edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä työkykyä ja hyvinvointia työssä sekä yhteisöllisyyttä. Toimintaa on järjestetty jo vuodesta 1998 lähtien. Tyky-toimintaa on kehitetty viime vuosina ja toiminnan käytännön toimenpiteet ovat vakiintuneet. Toimintasuunnitelma toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle. PHT ry järjestää työkykyä ja terveyttä edistäviä 1. askel -hyvinvointilomia työikäisille aikuisille. Kaupunki osallistuu 50 % työntekijöidensä hyvinvointiloman omavastuuosuuden maksuun. Hyvinvointilomalle osallistui yksi työntekijä. Vuonna 2015 jaettiin poikkeuksellisesti 20 kappaletta tyky-seteleitä normaalin 10 setelin tilalla. Kaupungin työntekijät käyttivät yhteensä 3275 tyky-seteliä hyvinvointi- ja harrastelepalveluihin. Seteleiden kustannus työnantajalle oli euroa, josta euroa katettiin tyky tasetililtä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. KKI-kuntokortin palauttaneiden kesken arvottiin kannustuspalkinnot, jonka saivat Timo Himanka, Riitta Ahonen ja Iiris Tuikka.

16 Tyky-toiminnan toimintakulut olivat vuonna 2015 yhteensä euroa. Aktiivisen tuen toimintamalli Aktiivinen tuki auttaa löytämään yhdessä ratkaisuja työkyvyn palautumiselle sekä työssä jatkamiselle silloinkin, kun työkyky on heikentynyt. Käytännössä aktiivisen tuen malli auttaa tunnistamaan työhyvinvoinnin riskitekijät ajoissa ja ohjaamaan ratkaisujen löytämistä. Aktiivisen tuen toimintamalli tuli voimaan alkaen. Tavoite Kehityskeskustelut käydään työntekijöiden kanssa vuosittain 100 %:sti (vakituiset sekä yli vuoden yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa olevat) Käytyjen kehityskeskusteluiden lkm ajanjaksolla Aktiivisen tuen toimien seuranta Tavoite Lukumäärä ajanjaksolla Asetetut tavoitteet saavutettu. Lukumäärä ajanjaksolla Varhaisen tuen tavoitteena on ratkoa työtä häiritsevät tekijät osana normaalia esimiestyötä - puheeksiottojen lukumäärä Tehostetun tuen toimilla haetaan ratkaisua työkyvyn palauttamiseksi silloin kun esimiehen omat keinot eivät enää riitä. - työkyky-. ja verkostoneuvotteluiden lukumäärä Paluun tuen toimilla mahdollistetaan työhön paluu onnistuneesti. - työhön paluun suunnitelmien lukumäärä Tavoitteena työkyvyn palauttaminen ja työtä häiritsevien tekijöiden poistaminen työyhteisön sisäisin keinoin. Tavoitteena työkyvyn palauttaminen yhdessä työntekijän, esimiehen, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena onnistunut työhön paluu työyhteisön tuella pitkän poissaolon jälkeen

17 Eläköityminen Vuonna 2015 KuEL ja VaEL vanhuuseläkkeelle siirtyi 15 henkilöä. Kevan vuoden 2015 toimintakertomuksen mukaan vanhuuseläkkeelle siirryttiin vuonna 2015 keskimäärin 63,6 vuoden iässä , , , , ,6 Taulukko 25. KuEL ja VaEL vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Eläkemaksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Keskisuurien työnantajien, kuten Kannuksen kaupungin, varhe-maksu muodostuu palkkasumma- ja eläkemenoperusteisesta osasta. Osien välinen suhde määräytyy KuEL-palkkasumman perusteella määräytyvän omavastuisuusasteen suhteessa. Palkkasummaperusteinen osa lasketaan valtuuskunnan keskisuurille työnantajille vahvistaman prosentin mukaisesti ja eläkemenoperusteinen osa entiseen tapaan jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskiikä Eläkemenoperusteinen maksu Varhe-maksu (arvio) (arvio) Taulukko 26. Eläkemaksut ja niiden kehitys euroa %-osuus palkkasummasta Varhe-maksu ,424 % Taulukko 27. Varhe-maksun osuus palkkakustannuksista 15

18 Ennuste eläkepoistumasta Osasto Yht. Hallinto-osasto Sivistyspalveluiden osasto Teknisten palveluiden osasto Yhteensä Taulukko 28. Vakinaisen henkilöstön eläkepoistuma hallintokunnittain ( ) Ennuste perustuu tietoihin vuoden 2015 lopussa KuEL- ja VaEL-vakuutettuina olleista työntekijöistä. Ennusteessa on otettu huomioon vanhuuseläkkeelle siirtyvät. Vanhuuseläkepoistuma perustuu 65 vuoden eläkeikään. Vakinaisen henkilöstön määrä Eläkkeelle % vakinaisen henkilöstön määrästä 53 % Taulukko 29. Vakinaisen henkilöstön poistuma vuoteen 2030 mennessä Palkkaus ja palkitseminen Henkilöstökustannukset Henkilöstökulut Muutos % Palkat ja palkkiot ,895 % Henkilösivukulut Eläkekulut ,560 % Muut henkilösivukulut ,102 % Henkilöstökorvaukset ,763 % Henkilöstökulut yhteensä ,404 % Taulukko 30. Henkilöstökustannukset Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 22 kuukautta. Toinen jakso on 13 kuukautta. Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotettiin sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kokouspalkkioita maksettiin vuonna euroa (v e). Tehtäväkohtaiset palkat Tehtäväkohtainen palkka on perustava osa palkkaa. Se määritellään tehtävän vaativuuden arvioinnin perusteella kaikilla kuukausipalkka-aloilla. 16

19 Naisten lkm Miesten lkm Henkilöstöraportti 2015 KVTES OVTES Tekniset 1 11 Taulukko 35. Naiset ja miehet sopimusaloittain Henkilökohtainen lisä Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä perustuu työsuorituksen arviointiin ja on käytössä muilla paitsi opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla. euroa saajia (lkm) KVTES 3 128,81 64 TS 449,07 9 OVTES - - Taulukko 34. Henkilökohtaisen lisän jakautuminen sopimusaloittain Palkitseminen Henkilöstölle on tarjolla henkilöstöetuuksia kuten työterveyspalvelut, työnantajan tukema työpaikkaruokailu, alennussetelit lounasravintoloihin, päiväkahvit sekä harraste- ja liikuntasetelit. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus vuokrata Vuokatin vapaa-ajan mökkiä kohtuulliseen hintaan. Tasa-arvo ja yhteistoiminta Tasa-arvo Tasa-arvosuunnitelma on laadittu vuonna Tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain mm. henkilöstöraportin avulla. 17

20 Miehet Naiset Yht. Vakinaiset Määräaikaiset Vakinaiset Määräaikaiset Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Hallinto-osasto Sivistyspalveluiden osasto Teknisten palveluiden osasto Yhteensä Miehet yhteensä 40 miesten osuus (%) 16 % Naiset yhteensä 217 naisten osuus (%) 84 % Kokoaikaiset yhteensä 200 kokoaikaisten osuus (%) 78 % kokoaikaiset miehet (%) 15 % kokoaikaiset naiset (%) 86 % Osa-aikaiset yhteensä 57 osa-aikaisten osuus (%) 22 % osa-aikaiset miehet (%) 19 % osa-aikaiset naiset (%) 81 % Taulukko 36. Henkilöstön jakautuminen sukupuolen, palvelussuhteen laadun ja työajan mukaan. Yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu yhteistoiminnasta kunnissa ja työsuojeluyhteistoiminnasta annettuihin lakeihin. Ylimpänä yhteistoimintaelimenä toimii yt-toimikunta, joka kokoontui kertomusvuonna 2 kertaa. Yt-toimikunnassa on 12 jäsentä, joista 6 on yhteistoimintalain, 2 työsuojelulain mukaisia jäseniä ja 4 työnantajan edustajaa. Paikallisesti työnantajan ja ammattijärjestöjen edustajat ovat käyneet 9 neuvottelua. 18