SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 PERSONALRAPPORT 215

2 1 SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1 JOHDANTO INLEDNING HENKILÖSTÖVOIMAVARAT PERSONALRESURSERNA Henkilöstömäärä Personalantal Henkilöstö tulosalueittain Personal enligt resultatenhet Henkilötyövuodet Årsverken Työajan jakautuminen Arbetstidsfördelningen Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne Personalens ålders och könsstruktur Palvelussuhteen kesto Anställningsförhållandets längd Henkilöstön vaihtuvuus Personalomsättning TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT HÄLSORELATERAD FRÅNVARO TYÖTERVEYSHUOLTO FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN ELÄKÖITYMISET PENSIONSAVGÅNGAR Eläkepoistuman ennuste Prognos för pensionsavgångar Eläkemaksut Pensionsavgifter TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN FRÄMJANDE AV ARBETSHÄLSA Liikuntatuki Motionsstöd Kuntoutus Rehabilitering HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN UTVECKLING AV PERSONALENS KOMPETENS PALKKAUS LÖNER Vuokratyövoiman käyttö Anlitandet av hyrd personal TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ARBETSKRAFTSKOSTNADER... 2

3 2 1 JOHDANTO INLEDNING Hangon kaupungin vuoden 215 henkilöstöraportissa esitetään keskeiset henkilöstöä koskevat tunnusluvut. Kaupungin palveluksessa oli yhteensä 635 henkilöä. Vakinaisten osuus oli 83 prosenttia ja määräaikaisten 17 prosenttia. Koko henkilöstöstä kokoaikaisia oli 84 prosenttia ja osaaikaisia 16 prosenttia. Naisten osuus henkilöstön määrästä oli 8,9 prosenttia ja miesten 19,1 prosenttia. Henkilötyövuosissa laskettuna henkilöstömäärä oli opettajien osalta 92,2 ja muun henkilöstön osalta 59,2 eli yhteensä 61,4 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaa,9 henkilötyövuoden vähenemistä edelliseen vuoteen verrattuna. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäiviä keskimäärin/henkilötyövuosi olivat 14,6 ja näin ollen samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Eläkkeelle siirtyi yhteensä 2 henkilöä. Palkkasumma nousi,8 prosenttia. Vuoden aikana yhteistoimintaelin kokoontui neljä kertaa ja työsuojelutoimikunta kerran. I Hangö stads personalrapport för år 215 presenteras de mest centrala nyckeltalen gällande personalen. I stadens anställning fanns sammanlagt 635 personer Andelen fast anställda var 83 procent och visstidsanställda 17 procent. Av hela personalen var 84 procent heltidsanställda och 16 procent deltidsanställda. Kvinnornas andel av de anställda var 8,9 procent och männens 19,1 procent. Räknat i årsverken var antalet lärare 92,2 och övrig personal 59,2 vilket totalt blir 61,4 årsverken. Det innebär en minskning om,9 årsverken i jämförelse med föregående år. Den hälsorelaterade frånvaron räknat i kalenderdagar i medeltal/årsverken var 14,6 och därmed på samma nivå som föregående år. Sammanlagt 2 personer gick i pension. Lönesumman steg med,8 procent. Under året sammanträdde samarbetsorganet fyra gånger och arbetarskyddskommissionen en gång.

4 3 2 HENKILÖSTÖVOIMAVARAT PERSONALRESURSERNA 2.1 Henkilöstömäärä Personalantal Henkilöstömäärä laski vuoden 215 aikana koko henkilöstön osalta 3,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Määrällisesti väheneminen oli suurempi määräaikaisten työsuhteiden osalta. Kaupungin toimenpideohjelman mukaan pyritään jättämään keskimäärin seitsemän (7) vakanssia vuosittain täyttämättä eläköitymisen yhteydessä. Naisten osuus vakinaisen henkilöstön määrästä oli 81,2 prosenttia ja koko henkilöstön määrästä 8,9 prosenttia. Miesten osuus oli 18,8 prosenttia vakinaisen henkilöstön määrästä ja 19,1 prosenttia koko henkilöstön määrästä. Palvelussuhde Anställningsförhållande Vakinaiset Ordinarie Määräaikaiset Visstidsanställda joista työllistettyjä / varav sysselsättningsåtgärder joista oppilas, harjoittelija / varav studeranden, praktikanter joista oppisopimussuhteessa / varav läroavtal Miehet Män Naiset Kvinnor Yhteensä Sammanlagt Yhteensä Sammanlagt Muutos % edellisestä vuodesta Förändring % från föreg. år,8 % 15, % Yhteensä / Sammanlagt ,5 % Taulukko 1 Palvelussuhteet Tabell 1 Anställningsförhållanden Personalantalet sjönk med 3,5 procent under år 215 i jämförelse med föregående år. I antal var minskningen störst bland tidsbundet anställda. I enlighet med stadens åtgärdsprogram lämnas i medeltal sju (7) vakanser obesatta årligen i samband med pensioneringar. Kvinnornas andel av de ordinarie anställda var 81,2 procent och av alla anställda 8,9 procent. Männens andel var 18,8 procent av de ordinarie anställda och 19,1 procent av alla anställda. Määräaikaiset Visstids anställda 17 % Vakinaiset Ordinarie anställda 83 % Kuva 1 Vakinaisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden prosentuaalinen jakauma 215 Bild 1 Procentuell fördelning ordinarie anställda och visstidsanställda 215 Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 17 prosenttia. Tavallisimmat määräaikaisuuden perusteet olivat määräaikainen virka tai työsuhde, vuosiloma ja sairauslomasijaisuus sekä oppisopimus. Andelen visstidsanställda uppgick till 17 procent av alla anställda. De vanligaste orsakerna till visstidsanställningen var tidsbunden tjänst eller befattning, årssemester och sjukledighetsvikariat samt läroavtal.

5 4 Kokoaikaisten osuus henkilöstöstä oli 84 prosenttia ja osaaikaisten 16 prosenttia. Osaaikaisuuden perusteet olivat osittainen hoitovapaa, osaaika eläke ja osaaikainen virka tai toimi. Osaaikaiset Deltidsanställda 16 % Andelen heltidsanställda var 84 procent och andelen deltidsanställda 16 procent. Orsakerna till deltid var partiell vårdledighet, deltidspension och deltidstjänst eller befattning. Kuva 2 Kokoaikaisten ja osaaikaisten prosentuaalinen jakauma 215 Bild 2 Procentuell fördelning heltidsanställda och deltidsanställda 215 Kokoaikaiset Heltidsanställda 84 % 2.2 Henkilöstö tulosalueittain Personal enligt resultatenhet Edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna henkilöstömäärä väheni keskushallinnossa, perusturvassa, kulttuuritoimessa, ympäristötoimialalla ja teknisellä toimialalla. Sivistystoimessa sekä vesi ja viemärilaitoksella henkilöstömäärä nousi. Tulosalue Resultatenhet Yleishallinto Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningsväsendet Kulttuuritoimi Kulturväsendet Ympäristötoimiala Miljösektorn Tekninen toimiala (sis. sisäiset palvelut) Tekniska sektorn (inkl. intern service) Vesi ja viemärilaitos Vatten och avloppsverket Yhteensä Sammanlagt Vakituinen henkilöstö Ordinarie personal Kokoikaiset Heltidsanställda Osaaikaiset Deltidsanställda Kokoaikaiset Heltidsanställda Määräaikaiset Visstidsanställda Osaaikaiset Deltidsanställda Koko henkilöstö Hela personalen Koko henkilöstö Hela personalen Taulukko 2 Henkilöstömäärä tulosalueittain Tabell 2 Personalantal enligt resultatenhet I jämförelse med föregående årsskifte minskade personalantalet inom centralförvaltningen, grundtryggheten, kulturväsendet, miljösektorn och den tekniska sektorn. Inom bildningsväsendet samt vattenoch avloppsverket ökade personalantalet.

6 5 Sivistystoimessa oli suhteellisesti suurin määrä määräaikaista kokoaikaista henkilökuntaa. Perusturvassa puolestaan oli eniten osaaikaisia vakinaisessa työsuhteessa. Sivistystoimessa ja perusturvassa oli eniten osaaikaisia määräaikaisilla sopimuksilla Määräaikaiset osaaikaiset Visstidsanställda på deltid Määräaikaiset kokoaikaiset Visstidsanställda på heltid Vakinaiset osaaikaiset Ordinarie deltidsanställda Vakinaiset kokoaikaiset Ordinarie heltidsanställda Kuva 3 Palvelussuhdetyyppi tulosalueittain (tekninen toimiala sisällyttää sisäiset palvelut) Bild 3 Anställningsförhållandets typ enligt resultatenhet (tekniska sektorn inkluderar intern service) Relativt sett hade bildningsväsendet den största andelen visstidsanställda på heltid. Grundtryggheten däremot hade flest ordinarie anställda på deltid. Bildningsväsendet och grundtryggheten hade de största andelarna visstidsanställda på deltid. Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat ovat sivistystoimi (37 %) ja perusturva (33 %) joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärän osuus koko kaupungin henkilöstöstä on 7 prosenttia. Kolmanneksi suurin oli tekninen toimiala (17 %). Yleishallinto, kulttuuritoimi, ympäristötoimiala sekä vesi ja viemärilaitos työllistivät puolestaan yhteensä 13 prosenttia henkilöstöstä. Bildningsväsendet (37 %) och grundtryggheten (33 %) var de största sektorerna och sysselsatte sammanlagt 7 procent av hela stadens personal. Tredje störst var den tekniska sektorn (17 %). Allmän förvaltning, kulturväsendet, miljösektorn samt vatten och avloppsverket sysselsatte tillsammans 13 procent av de anställda.

7 6 Tekninen toimiala Tekniska sektorn 17 % Vesi ja viemärilaitos Vatten och avloppsverket 3 % Yleishallinto Allmän förvaltning 5 % Ympäristötoimiala Miljösektorn 2 % Kulttuuritoimi Kulturväsendet 3 % Perusturva Grundtryggheten 33 % Sivistystoimi Bildningsväsendet 37 % Kuva 4 Henkilöstön prosentuaalinen jakautuminen toimialoittain (tekninen toimiala sisällyttää sisäiset palvelut) 215 Bild 4 Fördelningen av personal enligt sektor (tekniska sektorn inkluderar intern service) i procent Henkilötyövuodet Årsverken Henkilötyövuodella (HTV) tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikaisen henkilön työpanos muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuodet lasketaan Kuntatyönantajien suosituksen mukaan. HTV = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osaaikaprosentti/1) Henkilötyövuodet (ei sisälly opettajia) Årsverken (inkluderar inte lärare) Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Årsverken i anställningsförhållande Naiset Miehet Yhteensä Kvinnor Män Sammanlagt 415,2 94, 59,2 Taulukko 3 Henkilötyövuodet sukupuolijakauman mukaan vuonna 215 (ei opettajia) Tabell 3 Årsverken enligt könsfördelning år 215 (ej lärare) Ett årsverke (HTV) innebär ett helt års arbetsinsats av en heltidsarbetande. En deltidsarbetandes insats räknas om till årsverken i förhållande till deltidsprocenten. Årsverken räknas i enlighet Kommunarbetsgivarnas rekommendation. HTV = avlönade anställningsdagar angivna i kalenderdagar/365 * (deltidsprocenten/1) Opettajien henkilötyövuodet perustuvat keskimääräisen 25 viikkotunnin työaikaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joukossa voi olla opettajia joiden HTV on >1 vuosi. Henkilötyövuodet opettajat Årsverken lärare Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Årsverken i anställningsförhållande Naiset Miehet Yhteensä Kvinnor Män Sammanlagt 68, 24,2 92,2 Taulukko 4 Henkilötyövuodet opettajat sukupuolijakauman mukaan vuonna 215 Tabell 4 Årsverken lärare enligt könsfördelning år 215

8 7 Lärarnas årsverken grundar sig på en arbetstid som är i medeltal 25 veckotimmar. Det här betyder i praktiken att det bland med kan finnas lärare vars årsverke är >1 år. 63, 625, 62, 615, 61, 65, 6, 595, 59, 585, 626,1 62,3 61, Henkilötyövuosissa (koko henkilöstö) mitattuna henkilöstöresurssit ovat vähentyneet,9 henkilötyövuodella edellisestä vuodesta. Vuoden 213 henkilötyövuosiin sisältyy myös sataman henkilöstö (noin 19 henkilötyövuotta). Mätt i årsverken (hela personalen) har personalresurserna minskat med,9 årsverken från föregående år. I årsverken för år 213 ingår även hamnens personal (ca 19 årsverken). Kuva 5 Henkilötyövuodet Bild 5 Årsverken Tulosalue Resultatenhet Yleishallinto Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningsväsendet Kulttuuritoimi Kulturväsendet Ympäristötoimiala Miljösektorn Tekninen toimiala (sis. sisäiset palvelut) Tekniska sektorn (inkl. intern service) Vesi ja viemärilaitos Vatten och avloppsverket Yhteensä Sammanlagt HTV 214 HTV 215 Muutos% Förändrings% 3,4 29,3 3,8 21,6 197,7 2, 218,4 22,8 +1,1 16,9 16,8,6 1,6 11,1 +4,5 18,9 19,5 +,5 15,5 16,2 +4,3 62,3 61,4,1 Henkilötyövuosissa laskettuna perusturvan 3,9 henkilötyövuoden vähennys on suurin edelliseen vuoteen verrattuna. Tämän lisäksi vähennystä henkilötyövuosissa on tapahtunut yleishallinnossa ja kulttuuritoimessa. Sivistystoimen 2,4 henkilötyövuoden lisäys on puolestaan suurin. Lisäystä henkilötyövuosissa on myös ympäristötoimialalla, teknisellä toimialalla sekä vesija viemärilaitoksella. Räknat i antal årsverken står grundtryggheten för den största minskningen med 3,9 årsverken i jämförelse med föregående år. En minskning har även skett inom allmän förvaltning och inom kulturväsendet. Bildningsväsendet har den största ökningen med 2,4 årsverken. Antal årsverken har även ökat inom miljösektorn, tekniska sektorn samt inom vatten och avloppsverket. Taulukko 5 Henkilötyövuodet tulosalueittain Tabell 5 Årsverken per resultatenhet 2.4 Työajan jakautuminen Arbetstidsfördelningen Henkilöstön (ei opettajia) tehty vuosityöaika oli 8,6 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Poissaoloihin kohdistuneiden kustannuksien osuus (ei sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus ja muita sosiaaliturvan kuluja) palkkasummasta oli 13,4 prosenttia. De anställdas (ej lärare) arbetade årsarbetstid var 8, 6 procent av den teoretiska ordinarie årsarbetstiden. Kostnaderna för frånvaron (exklusive arbetsgivarens kostnader för pensionsförsäkringsskydd eller annat socialskydd) utgjorde 13,4 procent av lönesumman.

9 8 Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) / Antalet dagar under kalenderåret (365 eller 366) vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät / lördagar, söndagar och arbetstidsförkortande söckenhelger dras av = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) / Den teoretiska ordinarie årsarbetstiden (arbetsdagar) Työpäivää Arbetsdagar % teoreett. säänn. vuosityöajasta % av teor. ordinarie årsarbetstid 1, 1 euroa 1 euro % palkkasummasta % av lönesumman Vähennetään työpäivinä / Dras av i arbetsdagar: Vuosilomat ja muut lomat / Årssemestrar och övriga semestrar Terveysperusteiset poissaolot / Hälsorelaterad frånvaro Perhevapaat / Familjeledigheter Koulutus / Utbildning Muut palkalliset poissaolot / Övrig frånvaro med lön Muut palkattomat poissaolot / Övrig frånvaro utan lön Vapaana annetut työaikakorvaukset / Arbetstidsersättningar i ledigt + Rahana korvatut lisä ja ylityöt / Mertids och övertidsarbete ersatt i pengar =Tehty vuosityöaika / Arbetad årsarbetstid ,6 % 34 13,4 Taulukko 6 Henkilöstön työajan jakautuminen 215 (ei opetushenkilöstö) Tabell 6 Personalens arbetstidsfördelning 215 (ej undervisningspersonal) ,8 4, 1,,4,5 2,, ,4 2,7,2,2,3,4,2 Työajan jakautuma raportoidaan opettajien osalta erikseen. Opetushenkilöstön tehty vuosityöaika oli 92, prosenttia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Kustannukset poissaoloista (ei sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus ja muita sosiaaliturvan kuluja) oli,5 prosenttia palkkasummasta. Opetushenkilöstö Undervisningspersonal Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) / Antalet dagar under kalenderåret (365 eller 366) vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät / lördagar, söndagar och arbetstidsförkortande söckenhelger dras av vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät) / avbrott i skolarbetet dras av (ej kalkylerad semester och studie och planeringsdagar) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) / Den teoretiska ordinarie årsarbetstiden (arbetsdagar) Työpäivää Arbetsdagar % teoreett. säänn. vuosityöajasta % av den teor. ord. årsarbetstiden 1 1 euroa 1 euro % palkkasummasta % av lönesumman Vähennetään työpäivinä / Dras av i arbetsdagar: Laskennallinen vuosilomaaika / kalkylerad ledighet Terveysperusteiset poissaolot / Hälsorelaterad frånvaro Perhevapaat / Familjeledigheter Koulutus / Utbildning Muut palkalliset poissaolot / Övrig frånvaro med lön Muut palkattomat poissaolot / Övrig frånvaro utan lön = Tehty vuosityöaika / Arbetad årsarbetstid , 115,5 Taulukko 7 Työajan jakautuminen 215, opetushenkilöstö Tabell 7 Arbetstidsfördelningen 215, undervisningspersonal ,6 1,8 2,1,7,4 2, ,1,2,,1,1

10 9 Fördelningen av arbetstiden rapporteras skilt för lärarna. Undervisningspersonalens arbetade årsarbetstid var 92, procent av den teoretiska ordinarie årsarbetstiden. Kostnaderna för frånvaron (exklusive arbetsgivarens kostnader för pensionsförsäkringsskydd eller annat socialskydd) utgjorde,5 procent av lönesumman. Tehty työaika Arbetad tid 82, % Lomat Semestrar 9,5 % Terveysperusteiset poissaolot Hälsorelaterad frånvaro 3,7 % Koulutus Utbildning,5 % Perhevapaat Familjeledigheter 1,1 % Muut palkalliset poissaolot Övrig frånvaro med lön,5 % Muut palkattomat poissaolot Övrig frånvaro utan lön 2, % Vapaana annetut työaikakorvaukset Arbetstidsersättningar i ledigt,6 % Kuva 6 Koko henkilöstön työajan jakautuminen 215 (opettajien osalta laskennallinen vuosilomaaika on huomioitu lomissa) Bild 6 Hela personalens arbetstidsfördelning 215 (för lärarnas del har kalkylerad ledighet beaktats som semester) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Tehty työ Arbetad tid Vapaana annetut työaikakorvaukset Arbetstidsersättningar i ledigt Muut palkattomat poissaolot Övrig frånvaro utan lön Muut palkalliset poissaolot Övrig frånvaro med lön Koulutus Utbildning Perhevapaat Familjeledigheter 2 % 1 % % Terveysperusteiset poissaolot Hälsorelaterad frånvaro Lomat Semestrar Kuva 7 Vertailu henkilöstön työajan jakautuminen (opettajien osalta laskennallinen vuosilomaaika on huomioitu lomissa) Bild 7 Jämförelse personalens arbetstidsfördelning (för lärarnas del har kalkylerad ledighet beaktats som semester)

11 1 2.5 Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne Personalens ålders och könsstruktur Vakituisen henkilöstön suurimman ikäryhmän 5 59 vuotiaiden ja toiseksi suurimman ryhmän 4 49 vuotiaiden osuus on yhteensä n. 66 prosenttia. Alle 4vuotiaiden osuus on yhteensä 2,1 prosenttia. Eläkeikää lähestyvien tai jo saavuttaneiden osuus vakituisesta henkilöstöstä on 13,4 prosenttia. Av de ordinarie anställda utgör den största åldersgruppen 559 åringarnas andel och den näst största åldersgruppen 449 åringarnas andel tillsammans ca 66 procent. Andelen under 4åringar är 2,1 procent. Andelen ordinarie anställda som närmar sig eller redan har uppnått pensionsålder är 13,4 procent. Ikä vuosina Ålder Lukumäärä Antal %osuus %andel alle/under ja yli/och över Yhteensä Sammanlagt Keskiikä Genomsnittlig ålder Taulukko 8 Vakituisen henkilöstön ikärakenne 215 Tabell 8 Åldersstrukturen för ordinarie anställda 215 3,2 16,9 25,4 41, 12,3 1, , 5,3 vuotta år 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % ja yli/och över alle/under 3 Kuva 8 Henkilöstön ikärakenne, vertailu prosentuaalinen osuus vuosina Bild 8 Personalens åldersstruktur, jämförelse procentuell andel Miehiä lkm / Män antal Keskiikä / Medelålder , , , , ,74 Taulukko 9 Keskiikä ja sukupuolijakauma vakituinen Naisia lkm / Kvinnor antal henkilöstö Keskiikä / Medelålder 49,3 49,32 48,34 49,21 48,82 Tabell 9 Medelålder och könsfördelning ordinarie Yhteensä / Sammanlagt anställda Miesten keskiikä laski noin kahdella ja puolella vuodella ja naisten vajaalla puolella vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Männens medelålder sjönk med ca två och ett halvt år och kvinnornas med knappt ett halvt år i jämförelse med föregående år. Kuva 9 Vakituisen henkilöstön keskiikä Bild 9 Medelålder för ordinarie personal miehet naiset

12 Palvelussuhteen kesto Anställningsförhållandets längd alle 1 v. yli 1 v. yli 5 v. yli 1 v. yli 15 v. yli 2 v. yli 3 v. Kaupungin vakituisesta henkilöstöstä vajaa 6 prosenttia on ollut yli 1 vuotta kaupungin palveluksessa. Av stadens ordinarie personal har knappt 6 procent varit över 1 år i stadens anställning. Kuva 1 Palvelussuhteen kesto vakituiset vuonna 215 Bild 1 Anställningsförhållandets längd ordinarie anställda år Henkilöstön vaihtuvuus Personalomsättning Alkaneiden palvelussuhteiden määrä oli 14 ja päättyneiden 31. Päättyneiden palvelussuhteiden määrästä 58,1 prosenttia johtui eläkkeelle siirtymisestä. Antalet påbörjade anställningar var 14 och antalet avslutade anställningar 31. Av de avslutade anställningarna berodde 58,1 procent på pensionsavgångar. Vakinaiset Fast anställda Alkaneet palvelussuhteet Påbörjade anställningar Päättyneet palvelussuhteet Avslutade anställningar Taulukko 1 Henkilöstön vaihtuvuus 215 Tabell 1 Personalomsättning 215 Lukumäärä Vaihtuvuus % Antal Personalomsättning % 14 2,7 31 5,9 3 TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT HÄLSORELATERAD FRÅNVARO Terveysperusteiset poissaolot Hälsorelaterad frånvaro Lyhyet poissaolot alle 4 pv / Kortvarig frånvaro mindre än 4 dagar 4 29 pv / dagar 3 6 pv / dagar 61 9 pv / dagar päivää / dagar Yli 18 päivää / Mer än 18 dagar Yhteensä / Sammanlagt Keskimäärin/henkilötyövuosi I genomsnitt/årsverke Em. poissaoloista erikseen Av tidigare nämnda frånvaron specificerat o työtapaturmat / arbetsolycksfall o työmatkatapaturmat / olycksfall under arbetsresa o ammattitaudit tai epäilyt / yrkessjukdomar eller misstänkta yrkessjukdomar Taulukko 11 Terveysperusteiset poissaolot 215 Tabell 11 Hälsorelaterad frånvaro 215 Kalenteripäivät Kalenderdagar , % työajasta % av arbetstiden,8 1,6,7,,3,1 3,6,1, 1 euroa 1 euro % palkkakustannuksista % av lönekostnaderna,7 1,5,5,,1, 2,8,1,

13 12 Terveysperusteiset poissaolot olivat vuonna 215 keskimäärin 14,6 kalenteripäivää per henkilötyövuosi eli se on pysynyt samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen osuus palkkakustannuksista oli 2,8 prosenttia ja pysyi muuttumattomana edelliseen vuoteen verrattuna. Den hälsorelaterade frånvaron var i medeltal 14,6 kalenderdagar per årsverke, vilket innebär att den är på samma nivå jämfört med föregående år. Sjukfrånvarons andel av lönekostnaderna var 2,8 procent och oförändrad i jämförelse med föregående år. Kuva 11 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäiviä keskimäärin/henkilötyövuosi Bild 11 Hälsorelaterad frånvaro i kalenderdagar i genomsnitt/årsverke ,1 14,6 14, Sairausvakuutus ja työterveyshuoltolakien mukaan työterveyshuollon ja työnantajan tulee yhdessä työntekijän kanssa selvittää työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä kun sairauspoissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat usein, kuitenkin viimeistään silloin kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 9 arkipäivältä. Kaupungin varhaisen välittämisen mallin mukaan suuntaa antavat hälytysrajat, jolloin esimies voi käynnistää varhaisen tuen keskustelun, ovat 2 sairauspäivää tai 3 kertaa sairauslomalla omalla ilmoituksella (ei lääkärintodistusta) 6 kk:n aikana. 1, % 8,6 % 2,8 % < 4 pv / dagar 22,1 % 4 29 pv /dagar 2,1 % 3 6 pv /dagar 61 9 pv / dagar 45,5 % päivää / dagar Yli 18 päivää / Mer än 18 dagar Kuva 12 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivissä 215, jakauma Bild 12 Hälsorelaterad frånvaro i kalenderdagar 215, fördelning Enligt sjukförsäkringslagen och lagen om företagshälsovård bör företagshälsovården och arbetsgivaren tillsammans med arbetstagaren utreda arbetstagarens möjligheter att fortsätta i arbetet då perioderna för sjukfrånvaron är långa eller upprepande, dock senast när sjukdagpenning har betalats ut för de 9 vardagar som räknas in i maximitiden. Enligt stadens modell för tidigt stöd av arbetsförmåga, är de riktgivande larmgränserna då förmannen kan påbörja diskussion om tidigt stöd 2 sjukdagar eller 3 sjukfrånvaron med egen anmälan (ej läkarintyg) under en period om 6 månader.

14 13 Poissaolojen lkm Antal frånvaron Yleishallinto Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningsväsendet Kulttuuritoimi Kulturväsendet Ympäristötoimiala Miljösektorn Tekninen toimiala (sis. sisäiset palvelut) Tekniska sektorn (inkl. intern service) Vesi ja viemärilaitos Vatten och avloppsverket Yhteensä Sammanlagt Koko henkilöstö Hela personalen kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag. 1 Kerrat yhteensä Antal ggr sammanl Taulukko 12 Terveysperusteiset poissaolot, lukumäärä tulosyksiköittäin 215 Tabell 12 Hälsorelaterad frånvaro, antal frånvarotillfällen per resultatenhet Kerrat/hlö Antal ggr/person 1,5 3,1 2, 2,2 2,3 2,7 2,5 4 TYÖTERVEYSHUOLTO FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen luokkaan. Korvausluokkaan I sisältyvät ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset ja korvausluokkaan II sairaanhoidon kustannukset. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset nousivat ehkäisevän työterveyshuollon osalta 6,3 prosenttia, mutta pysyivät samalla tasolla sairaanhoidon osalta. Vuosi År Korvausluokka I Ersättningsklass I Korvausluokka II Ersättningsklass II Yhteensä, euroa Sammanlagt, euro Taulukko 13 Työterveyshuollon kustannukset (korvaushakemuksien perusteella) Tabell 13 Företagshälsovårdens kostnader (baserat på ersättningsansökningarna) Företagshälsovårdens kostnader indelas i två klasser. Ersättningsklass I omfattar kostnaderna för förebyggande hälsovård och ersättningsklass II kostnaderna för sjukvård. I jämförelse med föregående år steg kostnaderna för den förebyggande företagshälsovården med 6,3 procent men hölls oförändrad för sjukvårdens del. 5 ELÄKÖITYMISET PENSIONSAVGÅNGAR Kuntasektorin eläkeasiat hoitaa Keva (aikaisemmin Kuntien eläkevakuutus). Vuonna 215 eläkkeelle siirtyneiden määrä Hangon kaupungissa oli yhteensä 2. Määrä oli huomattavasti alhaisempi kuin edellisenä vuonna ja keskiikä oli yli vuoden korkeampi.

15 14 Kommunsektorns pensionsärenden sköts av Keva (tidigare Kommunernas pensionsföräkring). År 215 var antalet pensionsavgångar i Hangö stad 2. Antalet personer som gick i pension var betydligt lägre än föregående år och medelåldern var över ett år högre. Taulukko 14 Eeläkkeelle siirtyneet KuEL ja VaEL (Lähde: Keva) Tabell 14 Pensionsavgångar KomPL och StaPL (Källa: Keva) Vuosi År Henkilömäärä Personantal Hangon kaupungista eläköityneet siirtyivät vanhuuseläkkkeelle, osaaikaeläkkeelle tai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskiikä oli 63,5. Osaaikaeläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli niin vähän, ettei keskiikää ilmoiteta tässä Keskiikä, vuosina Medelålder, år 58,2 59,6 59,8 61,1 61,9 62,3 6,6 62,1 62, 63,2 Vanhuuseläke / Ålderspension Osaaikaeläke / Deltidspensionerade Työkyvyttömyyseläke / Invalidpension osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä / personer med delinvalidpension kuntoutustuelle siirtyneitä / personer med rehabiliteringsstöd täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä / personer som avgått med full invalidpension Yhteensä Sammanlagt Keskiikä Genomsnittlig ålder 63,5 Taulukko 15 Eläkkeelle, osaaikaeläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuonna 215 Tabell 15 Pensioneringar, deltidspensioneringar och invalidpensioneringar år 215 De personer som pensionerades från Hangö stad avgick med ålderspension, deltidspension eller invalidpension. Medelåldern för de som avgick med ålderspension var 63,5. De som avgick med deltidspension och invalidpension var så få att medelåldern inte meddelas här. 5.1 Eläkepoistuman ennuste Prognos för pensionsavgångar Vuosi År Eläkepoistuma, yhteensä Pensionsavgångar, sammanlagt Eläkepoistuma, % Pensionsavgång, % 4,4 3,6 3,3 3,3 3,3 2,8 3,5 3,4 2,5 3,5 2,9 2,1 2,3 2,5 2,8 Koko kuntaala, % Hela kommunsektorn, % 3,3 3,4 3,3 3,3 3,2 3,2 3,1 3,1 2,6 2,9 2,9 2,8 2,8 2,7 2,6 Kevan ennuste koskien eläkepoistumaa on Hangon osalta korkeampi seuraavat kaksi vuotta verrattuna koko kuntaalan keskiarvoon. Enligt Kevas prognos gällande pensionsavgångar kommer andelen för Hangös del de två närmaste åren att vara större än medeltalet för hela kommunsektorn. Taulukko 16 Eläkepoistuman ennuste yhteensä Hangon kaupunki vuosina (Lähde: Keva) Tabell 16 Prognos pensionsavgångar sammanlagt Hangö stad (Källa: Keva)

16 Vanhuuseläke Ålderspension Työkyvyttömyyseläke Invalidpension Osatyökyvyttömyyseläke Delinvalidpension Kuva 13 Erittely eläkepoistuman ennusteesta Hangon kaupunki vuosina (Lähde: Keva) Bild 13 Specifikation över prognos för pensionsavgångar Hangö stad (Källa: Keva) 5.2 Eläkemaksut Pensionsavgifter Työnantajan KuELeläkemaksut: palkkaperusteinen maksu eläkemenoperusteinen maksu (maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 25) varhaiseläkemenoperusteinen varhemaksu (maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle) Työnantaja voi omilla työssä jatkamisen tukemistoimenpiteillään vaikuttaa eläkemenoperusteiseen maksuun ja varhemaksuun. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa nimittäin kymmeniä tuhansia euroja varhemaksuna. Varhemaksu Förtidsavgift Eläkemenoperusteinen maksu Pensionsutgiftsbaserad avgift Taulukko 17 Eläkemaksut 215 Tabell 17 Pensionsavgifter 215 Maksut 1 euroa %osuus palkkakustannuksista Avgifter 1 euro % av lönekostnaderna 158,7 229 (ei lasketa) (beräknas inte) Arbetsgivarens KomPLpensionsavgifter: lönebaserad avgift pensionsutgiftsbaserad avgift (betalas för de löpande pensioner som tjänats in i anställning hos respektive medlemsorganisation före år 25) förtidsavgift som baserar sig på förtidspensionsutgifter (betalas för anställda som för första gången får invalidpension, individuell förtidspension, arbetslöshetspension eller börjar lyfta rehabiliteringsstöd)

17 16 Arbetsgivaren kan genom åtgärder som stöder fortsatt arbete påverka den pensionsutgiftsbaserade avgiften och förtidsavgiften. Varje ny invalidpension och varje nytt rehabiliteringsstöd kostar nämligen tiotusentals euro i förtidsavgift Kuva 14 Varhemaksu Kuva 15 Eläkemenoperusteinen maksu Bild 14 Förtidsavgift Bild 15 Pensionsutgiftsbaserad avgift TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN FRÄMJANDE AV ARBETSHÄLSA 6.1 Liikuntatuki Motionsstöd Tavoitteena tukea työssä jaksamista ja työkyvyn ylläpitämistä (TYKY), Hangon kaupunki kannustaa työntekijöitään liikkumaan kustantamalla puolet valittujen liikuntamuotojen kustannuksista. Liikuntatukea saadakseen työntekijällä on oltava vähintään 6 kuukauden pituinen palvelussuhde kaupunkiin. Yksittäisen henkilön liikuntatuki voi olla enimmillään puolet liikuntakäynnin hinnasta ja enintään 25 euroa. Vuonna 215 maksetun liikuntatuen määrä oli yhteensä 32 2 euroa. Inom ramen för TYKYverksamheten, vars syfte är att främja och upprätthålla arbetsförmågan, uppmuntrar Hangö stad sina anställda att motionera genom att betala halva kostnaden för valda motionsformer. För att få motionsstöd börden anställda ha ett minst 6 månader lång anställning vid staden. En enskild persons motionsstöd kan vara högst halva priset av ett motionsbesök och högst 25 euro. År 215 betalades sammanlagt 32 2 euro i motionsstöd. Tykyliikuntamuodot Kuntosali (Hanko, Raasepori) Hejdijumppa (Hanko) Vesijumppa (Hanko) Uinti (Tammisaaren uimahalli) Ratsastus (Hanko, Raasepori) Sulkapallo ja tennis (Hanko) Fysiokimppa ja pilates (Hanko) Jooga (Hanko) Zhineng Qigong (Hanko) Linedance (Hanko) Agility (Hanko) Itämeri maraton (Hanko) Firmaliigat (esim. salibandy, keilailu) Tyky motionsformer Konditionssal (Hangö, Raseborg) Hejdigymnastik (Hangö) Vattengymnastik (Hangö) Simning (simhallen i Ekenäs) Ridning (Hangö, Raseborg) Badminton och tennis (Hangö) Gruppfysio och pilates (Hangö) Yoga (Hangö) Zhineng Qigong (Hangö) Linedance (Hangö) Agility (Hangö) Östersjömaraton (Hangö) Firmaligor (t.ex. innebandy, bowling

18 Kuntoutus Rehabilitering Työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Hangon kaupungin työntekijöillä on mahdollista osallistua työaikana Kelan järjestämään lakisääteiseen tai harkinnanvaraiseen kuntoutukseen (ASLAKkurssit, TYKkuntoutus ja sairausryhmäkohtainen kuntoutus). Vuonna 215 Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistui 15 henkilöä ja kuntoutuspäiviä oli yhteensä 13. Palkkakustannukset kyseisiltä kuntoutusjaksoilta olivat euroa. I syfte att upprätthålla och förbättra arbetsförmågan har Hangö stads anställda möjlighet att på arbetstid delta i FPAs lagstadgade eller behovsprövade rehabilitering (ASLAKkurser, TYKträning och rehabilitering för olika sjukdomsgrupper). År 215 deltog 15 personer i FPAs rehabilitering och det sammanlagda antalet rehabiliteringsdagar var 13. Lönekostnaden för dessa rehabiliteringsperioder uppgick till euro. 7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN UTVECKLING AV PERSONALENS KOMPETENS Henkilöstön osaamisen kehittäminen on jaettu kolmeen ryhmään: ammatillista henkilöstökoulutusta johon sisältyy lakisääteinen sosiaali ja terveydenhuollon täydennyskoulutus, johtamis ja esimieskoulutusta/ valmennusta sekä muu osaamisen kehittäminen. Koska henkilöstön osaamisen kehittämisestä ei ole vuoden 215 aikana eriteltyä seurantaa kaikkien em. osalta, koulutuspäivät raportoidaan tältä vuodelta yhteenlaskettuna kalenteripäivissä ja kustannuksissa. Osaamisen kehittäminen Kompetensutveckling Ammatillinen henkilöstökoulutus, sis. lakisääteisen sosiaali ja terveydenhuollon täydennyskoulutuksen / Yrkesinriktad personalutbildning, inkl. kompletterande utbildning inom social, hälso och sjukvården Johtamis ja esimieskoulutus / Lednings och chefsutbildning Muu osaamisen kehittäminen / Övrig kompetensutveckling Taulukko 18 Osaamisen kehittäminen 215 Tabell 18 Kompetensutveckling 215 Kalenteripäiviä Kalenderdagar Kustannukset euroina/vuosi Kostnader i euro/år Utveckling av personalens kompetens är indelad i tre grupper: yrkesinriktad personalutbildning i vilken ingår kompletterande utbildning inom social, hälso och sjukvården, lednings och chefsutbildning samt övrig kompetensutveckling. Eftersom det inte finns specificerad uppföljning att tillgå för alla tre tidigare nämnda grupper från år 215, rapporteras utbildningsdagarna för året endast på övergripande nivå i kalenderdagar och kostnader. 8 PALKKAUS LÖNER Miesten keskiansiot ovat pääsääntöisesti korkeampia kuin naisten poikkeuksena teknisen sopimuksen soveltamisala. Lääkärisopimuksen osalta miesten ja naisten keskiansiota ei raportoida, koska palkansaajien määrä on vähäinen. Tuntisopimuksen osalta ansiot on raportoitu tuntipalkkana.

19 18 Euroa/kk, TTES euroa/h Euro/månad, TIMAKA euro/h Tehtäväkohtainen palkka Uppgiftsrelaterad lön Palveluaikaan sidotut lisät Tillägg baserade på anställningstid Henkilökohtainen lisä Individuellt tillägg Muut säännöllisen työajan lisät Övriga tillägg för ordinarie arbetstid Yhteensä KVTES AKTA 1 92,4 % 6, % 1,2 %,4 % 1, % OVTES UKTA 2 TS 3 LS LÄKTA 4 72,2 % 88,2 % 91,4 % 14,4 % 13,4 % 1, % 5,6 % 6,1 %,1 % 1, % 6,6 % 2, % 1, % TTES TIMAKA 5 81,6 % 8,7 % 9,7 % 1, % Kokonaisansio keskim. euroa/kk Totala inkomster, i genomsnitt euro/månad Miesten keskiansio e/kk Männens medelinkomster e/mån Naisten keskiansio e/kk Kvinnornas medelinkomster e/mån Taulukko 19 Palkat sopimusaloittain 215 Tabell 19 Löner enligt avtalsområde , , , ,67 4 9, , , , ,4 6 63,41 14,14 14,21 13,68 Männens medelinkomster är i huvudregel högre än kvinnornas med undantag för de som är inom det tekniska avtalet. Läkaravtalets medelinkomster rapporteras inte för varken männen eller kvinnorna p.g.a. att antalet löntagare är lågt. För timavlönades del rapporteras inkomsterna som timlöner. 8, 7, 6897,68 54,22 663,41 6, 5, 4, 3, 2, 2465, , , , , ,67 328,18 393,2 312,37 1,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS LS / LÄKTA Kuva 16 Kokonaisansio keskimäärin euroa/kk vertailu (ei TTES) Bild 16 Totala inkomster i genomsnitt euro/mån jämförelse (ej TIMAKA) 1 KVTES Kunnallinen yleinen virka ja työehtosopimus, AKTA Allmänt kommunalt tjänste och arbetskollektivavtal 2 OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka ja työehtosopimus, UKTA Kommunalt tjänste och arbetskollektivavtal för undervisningspersonal 3 TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka ja työehtosopimus, TS Kommunalt tjänste och arbetskollektivavtal för teknisk personal 4 LS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus, LÄKTA Kommunalt tjänstekollektivavtal för läkare 5 TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus, TIMAKA Arbetskollektivavtal för timavlönade

20 19 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS LS / LÄKTA Miesten keskiansio e/kk / Männens medelinkomster e/mån Vuonna 215 KVTES:n piirissä naisten keskiansio oli 16,5 prosenttia alhaisempi kuin miesten. Opetushenkilöstön osalta erotus oli 5,7 prosenttia. Teknisen sopimuksen osalta naisten keskiansio oli puolestaan 24,8 prosenttia korkeampi kuin miesten. År 215 var kvinnornas medelinkomst inom ramen för AKTA 16,5 procent lägre än männens. För undervisningspersonalens del var skillnaden 5,7 procent. Däremot var kvinnornas medellön inom det tekniska avtalet 24,8 procent högre än männens. Naisten keskiansiot e/kk / Kvinnornas medelinkomster e/mån Keskiansio e/kk / Medelinkomster e/mån Kuva 17 Keskiansiot 215 (ei TTES) Bild 17 Medelinkomster 215 (ej TIMAKA) Miesten keskiansio nousi sekä KVTES että OVTES sopimuksien osalta 7,7 prosenttia vuonna 215 edelliseen vuoteen verrattuna. Teknisen sopimuksen miesten keskiansio nousi,9 prosenttia. Männens medelinkomst inom AKTA och UKTA avtalen steg år 215 med 7,7 procent i jämförelse med föregående år. Männens medelinkomst steg inom det tekniska avtalet med,9 procent. Kuva 18 Miesten keskiansiot (ei LS, TTS) Bild 18 Männens medelinkomster (ej LÄKTA, TIMAKA) 5, 4, 3, 2, 1,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS KVTES sopimuksen osalta naisten keskiansio nousi 15,7 prosenttia ja OVTES sopimuksen osalta 4,5 prosenttia. Teknisen sopimuksen keskiansio nousi,7 prosenttia. Inom KVTES avtalet steg kvinnornas medelinkomst med 15,7 procent och inom UKTA med 4,5 procent. Medelinkomsten inom det tekniska avtalet steg med,7 procent. Kuva 19 Naisten keskiansiot (ei TTES) Bild 19 Kvinnornas medelinkomster (ej TIMAKA)

21 ,95 15,5 14,67 14,64 14,21 13,68 14,14 12,62 12,2 Miesten keskiansio e/kk Männens medelinkomster e/mån Naisten keskiansio e/kk Kvinnornas medelinkomster e/mån Keskiansio e/kk / Medelinkomster e/mån Tuntisopimuksen osalta naisten keskiansio vuonna 215 oli 3,7 prosenttia miesten keskiansiota alhaisempi. Miesten keskiansio laski 5,6 prosenttia ja naisten nousi 12,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Keskiansiot laskivat 3,4 prosenttia. Inom det tekniska timavtalet var kvinnornas medelinkomst 3,7 procent lägre än männens år 215. Männens medelinkomst sjönk med 5,6 procent och kvinnornas steg med 12,1 procent i jämförelse med föregående år. Medelinkomsterna sjönk med 3,4 procent. Kuva 2 Miesten ja naisten keskiansiot TTES Bild 2 Männens och kvinnornas medelinkomst TIMAKA Vuokratyövoiman käyttö Anlitandet av hyrd personal Vuokratyövoiman kustannukset perusturvassa olivat noin 45 euroa vuonna 215. Se on 138 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokratyövoimaa käytettiin ensisijaisesti terveyskeskuksessa ja sosiaalipalvelussa. Kostnaden för hyrd arbetskraft inom grundtryggheten uppgick till ca 45 euro år 215. Det innebär en ökning om 138 procent jämfört med föregående år. Hyrd arbetskraft användes främst inom hälsovårdscentralen och socialvårdstjänsterna Kuva 21 Vuokratyövoiman kustannukset /vuosi Bild 21 Kostnaden för hyrd arbetskraft /år TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ARBETSKRAFTSKOSTNADER Palkkasumma nousi,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosilomaajan palkat, terveysperusteisten poissaolojen palkat, työnantajan eläke ja muut sosiaalivakuutusmaksut, vuokratyövoiman kustannukset, työterveyshuollon kustannukset sekä muut henkilöstöinvestoinnit nousivat myös. Perhevapaiden palkat, muut lakisääteisten/sopimusperusteisten

22 21 poissaolojen palkat sekä koulutus ja muu kehittäminen puolestaan laskivat. Rekrytointikustannuksia ei ole aikaisempina vuosina seurattu. 1 euroa 1 euro 1. Palkat yhteensä, josta Löner sammanlagt specificerade enligt Vuosilomaajan palkat / Semesterlöner Terveysperusteisten poissaolojen palkat / Löner under hälsorelaterad frånvaro Perhevapaiden palkat / Löner för familjeledigheter Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat / Löner för annan lagstadgad/avtalsbaserad frånvaro 2. Työnantajan eläke ja muut sosiaalivakuutusmaksut Arbetsgivarens pensionsavgifter och andra socialförsäkringsavgifter 3. Muut Övriga Rekrytointikustannukset / Rekryteringskostnader Vuokratyövoiman kustannukset / Kostnader för hyrd arbetskraft 4. Henkilöstöinvestoinnit Personalinvesteringar Työterveyshuolto / Företagshälsovård Koulutus ja muu kehittäminen / Utbildning och övrig utveckling Kuntoutus / Rehabilitering Muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne.) / Övrigt, sammanlagt (personalmåltider, rekreation, personalbiljetter, skyddskläder mm.) Taulukko 2 Työvoimakustannukset 215 Tabell 2 Arbetskraftskostnader Muutos % edelliseen vuoteen Förändring % jämfört med föregående år , ,4 +4,3 38,8 23,2 +,7 +138,4 +9,3 8,3 +9,6 Lönesumman steg med,8 procent i jämförelse med föregående år. Semesterlönerna, löner under hälsorelaterad frånvaro, arbetsgivarens pensionsavgifter och andra socialförsäkringsavgifter, kostnaderna för hyrd arbetskraft, företagshälsovården och övriga personalinvesteringar steg också. Däremot sjönk lönerna för familjeledigheter, lönerna för annan lagstadgad/avtalsbaserad frånvaro samt investeringarna i personalens utbildning. Rekryteringskostnaderna har inte följts upp tidigare år. Palkkasumman laskeva trendi pysähtyi vuonna 215. Lönesummans sjunkande trend avstannade år 215. Kuva 22 Palkkasumman kehitys (kirjanpidon mukaan) Bild 22 Lönesummans utveckling (enligt bokföringen) Milj ,42 23, ,21 22,2 22, ,52 21, ,