HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017 PERSONALRAPPORT 2017

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 217 PERSONALRAPPORT 217

2 1 SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1 JOHDANTO INLEDNING HENKILÖSTÖVOIMAVARAT PERSONALRESURSERNA Henkilöstömäärä Personalantal Henkilöstö tulosalueittain Personal enligt resultatenhet Henkilötyövuodet Årsverken Työajan jakautuminen Arbetstidsfördelningen Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne Personalens ålders och könsstruktur Palvelussuhteen kesto Anställningsförhållandets längd Henkilöstön vaihtuvuus Personalomsättning TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT HÄLSORELATERAD FRÅNVARO TYÖTERVEYSHUOLTO FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN ELÄKÖITYMISET PENSIONSAVGÅNGAR Eläkepoistuman ennuste Prognos för pensionsavgångar Eläkemaksut Pensionsavgifter TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN FRÄMJANDE AV ARBETSHÄLSA Liikuntatuki Motionsstöd Kuntoutus Rehabilitering HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN UTVECKLING AV PERSONALENS KOMPETENS PALKKAUS LÖNER Vuokratyövoiman käyttö Anlitandet av hyrd personal TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ARBETSKRAFTSKOSTNADER... 22

3 2 1 JOHDANTO INLEDNING Hangon kaupungin vuoden 217 henkilöstöraportissa esitetään keskeiset henkilöstöä koskevat tunnusluvut. Kaupungin palveluksessa oli yhteensä 616 henkilöä. Vakituisten osuus oli 82,1 prosenttia ja määräaikaisten 17,9 prosenttia. Koko henkilöstöstä kokoaikaisia oli 83,3 prosenttia ja osaaikaisia 16,7 prosenttia. Naisten osuus koko henkilöstön määrästä oli 82,1 prosenttia ja miesten 17,9 prosenttia. Henkilötyövuosissa laskettuna henkilöstömäärä oli opettajien osalta 89,7 ja muun henkilöstön osalta 485,2 eli yhteensä 574,9 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaa 1,6 henkilötyövuoden vähenemistä edelliseen vuoteen verrattuna. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäiviä keskimäärin/henkilötyövuosi olivat 17,1 ja nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Eläkkeelle siirtyi yhteensä 14 henkilöä. Palkkasumma laski 2,5 prosenttia. Vuoden aikana yhteistoimintaelin kokoontui viisi kertaa ja työsuojelutoimikunta kaksi kertaa. I Hangö stads personalrapport för år 217 presenteras de mest centrala nyckeltalen gällande personalen. I stadens anställning fanns sammanlagt 616 personer Andelen fast anställda var 82,1 procent och visstidsanställda 17,9 procent. Av hela personalen var 83,3 procent heltidsanställda och 16,7 procent deltidsanställda. Kvinnornas andel av de anställda var 82,1 procent och männens 17,9 procent. Räknat i årsverken var antalet lärare 89,7 och övrig personal 485,2 vilket totalt blir 574,9 årsverken. Det innebär en minskning om 1,6 årsverken i jämförelse med föregående år. Den hälsorelaterade frånvaron räknat i kalenderdagar i medeltal/årsverken var 17,1 vilket innebär en ökning i jämförelse med föregående år. Sammanlagt 14 personer gick i pension. Lönesumman sjönk med 2,5 procent. Under året sammanträdde samarbetsorganet fem gånger och arbetarskyddskommissionen två gånger.

4 3 2 HENKILÖSTÖVOIMAVARAT PERSONALRESURSERNA 2.1 Henkilöstömäärä Personalantal Henkilöstömäärä laski vuoden 217 aikana koko henkilöstön osalta,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Väheneminen keskittyi vakituisiin työsuhteisiin. Kaupungin tavoitteiden mukaisesti pyritään jättämään keskimäärin seitsemän (7) vakanssia vuosittain täyttämättä eläköitymisen yhteydessä. Naisten osuus vakituisen henkilöstön määrästä oli 81,6 prosenttia ja koko henkilöstön määrästä 82,1 prosenttia. Miesten osuus oli 18,4 prosenttia vakituisen henkilöstön määrästä ja 17,9 prosenttia koko henkilöstön määrästä. Palvelussuhde Anställningsförhållande Vakituiset Ordinarie Määräaikaiset Visstidsanställda joista työllistettyjä / varav i sysselsättningsåtgärder joista oppilas, harjoittelija / varav studeranden, praktikanter joista oppisopimussuhteessa / varav läroavtal Miehet Män Naiset Kvinnor Yhteensä Sammanlagt Yhteensä Sammanlagt Muutos % edellisestä vuodesta Förändring % från föreg. år 2,1 % +8,9 % Yhteensä / Sammanlagt ,3 % Taulukko 1 Palvelussuhteet Tabell 1 Anställningsförhållanden Personalantalet sjönk med,3 procent under år 217 i jämförelse med föregående år. Minskningen koncentrerades till ordinarie anställda. I enlighet med stadens målsättning lämnas i medeltal sju (7) vakanser obesatta årligen i samband med pensioneringar. Kvinnornas andel av de ordinarie anställda var 81,6 procent och av alla anställda 82,1 procent. Männens andel var 18,4 procent av de ordinarie anställda och 17,9 procent av alla anställda. Vakituiset Ordinarie anställda 82,1 % Määräaikaiset Visstidsanställda 17,9 % Kuva 1 Vakituisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden prosentuaalinen jakauma 217 Bild 1 Procentuell fördelning ordinarie anställda och visstidsanställda 217 Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 17,9 prosenttia. Tavallisimmat määräaikaisuuden perusteet olivat määräaikainen virka tai työsuhde, vuosiloma ja sairauslomasijaisuus sekä oppisopimus. Andelen visstidsanställda uppgick till 17,9 procent av alla anställda. De vanligaste orsakerna till visstidsanställningen var tidsbunden tjänst eller befattning, årssemester och sjukledighetsvikariat samt läroavtal.

5 4 Kokoaikaisten osuus henkilöstöstä oli 83,3 prosenttia ja osaaikaisten 16,7 prosenttia. Osaaikaisuuden perusteet olivat osittainen hoitovapaa, osaaika eläke ja osaaikainen virka tai toimi. Osaaikaiset Deltidsanställda 16,7 % Andelen heltidsanställda var 83,3 procent och andelen deltidsanställda 16,7 procent. Orsakerna till deltid var partiell vårdledighet, deltidspension och deltidstjänst eller befattning. Kuva 2 Kokoaikaisten ja osaaikaisten prosentuaalinen jakauma 217 Bild 2 Procentuell fördelning heltidsanställda och deltidsanställda 217 Kokoaikaiset Heltidsanställda 83,3 % Vuonna 217 kaupunki palkkasi yhteensä 89 nuorta kesätöihin. Näistä 7 oli alle 18vuotiaita ja 19 yli 18 vuotiaita. År 217 anställde staden sammanlagt 89 ungdomar som sommararbetare. Av dessa var 7 under 18 år och 19 över 18 år. 2.2 Henkilöstö tulosalueittain Personal enligt resultatenhet Edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna henkilöstömäärä väheni kulttuuritoimessa ja teknisellä toimialalla. Vesi ja viemärilaitoksella henkilöstömäärä nousi. Muilla toimialoilla henkilöstömäärä pysyi muuttumattomana. Tulosalue Resultatenhet Vakituinen henkilöstö Ordinarie personal Kokoikaiset Heltidsanställda Osaaikaiset Deltidsanställda Kokoaikaiset Heltidsanställda Määräaikaiset Visstidsanställda Osaaikaiset Deltidsanställda Koko henkilöstö Hela personalen Koko henkilöstö Hela personalen Yleishallinto Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningsväsendet Kulttuuritoimi Kulturväsendet Ympäristötoimiala Miljösektorn Tekninen toimiala (sis. sisäiset palvelut) Tekniska sektorn (inkl intern service) Vesi ja viemärilaitos Vatten och avloppsverket Yhteensä Sammanlagt Taulukko 2 Henkilöstömäärä tulosalueittain Tabell 2 Personalantal enligt resultatenhet

6 5 I jämförelse med föregående årsskifte minskade personalantalet inom kulturväsendet och tekniska sektorn. Inom vatten och avloppsverket ökade personalantalet. Inom övriga sektorer var personalantalet oförändrat. Sivistystoimessa oli suhteellisesti suurin määrä määräaikaista kokoaikaista henkilökuntaa. Perusturvassa puolestaan oli eniten osaaikaisia vakinaisessa työsuhteessa. Sivistystoimessa oli määrällisesti eniten osaaikaisia määräaikaisilla sopimuksilla Määräaikaiset osaaikaiset Visstidsanställda på deltid Määräaikaiset kokoaikaiset Visstidsanställda på heltid Vakituiset osaaikaiset Ordinarie deltidsanställda Vakituiset kokoaikaiset Ordinarie heltidsanställda Kuva 3 Palvelussuhdetyyppi tulosalueittain (tekninen toimiala sisällyttää sisäiset palvelut) Bild 3 Anställningsförhållandets typ enligt resultatenhet (tekniska sektorn inkluderar intern service) Relativt sett hade bildningsväsendet den största andelen visstidsanställda på heltid. Grundtryggheten däremot hade flest ordinarie anställda på deltid. Bildningsväsendet hade antalsmässigt flest visstidsanställda på deltid. Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat ovat sivistystoimi (38 %) ja perusturva (32 %), joiden osuus kaupungin henkilöstöstä oli yhteensä 7 prosenttia. Kolmanneksi suurin oli tekninen toimiala (17 %). Yleishallinto, kulttuuritoimi, ympäristötoimiala sekä vesi ja viemärilaitos työllistivät yhteensä 13 prosenttia henkilöstöstä. Bildningsväsendet (38 %) och grundtryggheten (32 %) var de största sektorerna och sysselsatte sammanlagt 7 procent av hela stadens personal. Tredje störst var den tekniska sektorn (17 %). Allmän förvaltning, kulturväsendet, miljösektorn samt vatten och avloppsverket sysselsatte tillsammans 13 procent av de anställda.

7 6 Ympäristötoimiala Miljösektorn 2 % Tekninen toimiala Tekniska sektorn 17 % Vesi ja viemärilaitos Vatten och avloppsverket 3 % Yleishallinto Allmän förvaltning 5 % Perusturva Grundtryggheten 32 % Kulttuuritoimi Kulturväsendet 3 % Sivistystoimi Bildningsväsendet 38 % Kuva 4 Henkilöstön prosentuaalinen jakautuminen toimialoittain 217 (tekninen toimiala sisältää sisäiset palvelut) Bild 4 Fördelningen av personal enligt sektor i procent 217 (tekniska sektorn inkluderar intern service) 2.3 Henkilötyövuodet Årsverken Henkilötyövuodella (HTV) tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikaisen henkilön työpanos muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuodet lasketaan Kuntatyönantajien suosituksen mukaan. HTV = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osaaikaprosentti/1) Henkilötyövuodet (ei sisällä opettajia) Årsverken (inkluderar inte lärare) Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Årsverken i anställningsförhållande Naiset Miehet Yhteensä Kvinnor Män Sammanlagt 399,4 85,8 485,2 Taulukko 3 Henkilötyövuodet sukupuolijakauman mukaan vuonna 217 (ei sisällä opettajia) Tabell 3 Årsverken enligt könsfördelning år 217 (inkluderar inte lärare) Ett årsverke (HTV) innebär ett helt års arbetsinsats av en heltidsarbetande. En deltidsarbetandes insats räknas om till årsverken i förhållande till deltidsprocenten. Årsverken räknas i enlighet Kommunarbetsgivarnas rekommendation. HTV = avlönade anställningsdagar angivna i kalenderdagar/365 * (deltidsprocenten/1) Opettajien henkilötyövuodet perustuvat keskimääräisen 25 viikkotunnin työaikaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joukossa voi olla opettajia joiden HTV on >1 vuosi. Henkilötyövuodet opettajat Årsverken lärare Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Årsverken i anställningsförhållande Naiset Miehet Yhteensä Kvinnor Män Sammanlagt 64,8 24,9 89,7 Taulukko 4 Henkilötyövuodet opettajat sukupuolijakauman mukaan vuonna 217 Tabell 4 Årsverken lärare enligt könsfördelning år 217 Lärarnas årsverken grundar sig på en arbetstid som är i medeltal 25 veckotimmar. Det här betyder i praktiken att det bland med kan finnas lärare vars årsverke är >1 år.

8 7 64, 62, 6, 58, 56, 54, HTV 626,1 62,3 61,4 585,5 574, Henkilötyövuosissa (koko henkilöstö) mitattuna henkilöstöresurssit ovat vähentyneet 1,6 henkilötyövuodella edellisestä vuodesta. Vuoden 213 henkilötyövuosiin sisältyy myös sataman henkilöstö (noin 19 henkilötyövuotta). Mätt i årsverken (hela personalen) har personalresurserna minskat med 1,6 årsverken från föregående år. I årsverken för år 213 ingår även hamnens personal (ca 19 årsverken). Kuva 5 Henkilötyövuodet Bild 5 Årsverken Tulosalue HTV HTV Muutos% Resultatenhet Förändrings% Yleishallinto 28,7 27,8 3,1 Allmän förvaltning Perusturva 182,9 181,7,7 Grundtryggheten Sivistystoimi 223,8 217, 3, Bildningsväsendet Kulttuuritoimi 17, 18,4 +8,2 Kulturväsendet Ympäristötoimiala 1,3 1,3, Miljösektorn Tekninen toimiala 17,5 13,7 3,5 (sis. sisäiset palvelut) Tekniska sektorn (inkl. intern service) Vesi ja viemärilaitos 15,3 16, +4,6 Vatten och avloppsverket Yhteensä 585,5 574,9 1,8 Sammanlagt Taulukko 5 Henkilötyövuodet tulosalueittain Tabell 5 Årsverken per resultatenhet Edelliseen vuoteen verrattuna henkilötyövuodet ovat vähentyneet yleishallinnossa, perusturvassa, sivistystoimessa ja teknisellä toimialalla. Kulttuuritoimessa sekä vesi ja viemärilaitoksella henkilötyövuosien määrä on puolestaan lisääntynyt. Ympäristötoimialalla henkilötyövuosien määrä on pysynyt muuttumattomana. I jämförelse med föregående år har antalet årsverken minskat inom centralförvaltningen, grundtryggheten, bildningsväsendet och den tekniska sektorn. Inom kulturväsendet samt inom vatten och avloppsverket har antalet årsverken däremot ökat. Inom miljösektorn har det inte skett någon förändring i antalet årsverken. 2.4 Työajan jakautuminen Arbetstidsfördelningen Henkilöstön (ei sisällä opettajia) tehty vuosityöaika oli 8,6 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Poissaoloihin kohdistuneiden kustannuksien osuus (ei sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus ja muita sosiaaliturvan kuluja) palkkasummasta oli 13,4 prosenttia. De anställdas (inkluderar inte lärare) arbetade årsarbetstid var 8,6 procent av den teoretiska ordinarie årsarbetstiden. Kostnaderna för frånvaron (exklusive arbetsgivarens kostnader för pensionsförsäkringsskydd eller annat socialskydd) utgjorde 13,4 procent av lönesumman.

9 8 Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) / Antalet dagar under kalenderåret (365 eller 366) vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät / lördagar, söndagar och arbetstidsförkortande söckenhelger dras av = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) / Den teoretiska ordinarie årsarbetstiden (arbetsdagar) Työpäivää Arbetsdagar % teoreett. säänn. vuosityöajasta % av teor. ordinarie årsarbetstid 1, 1 euroa 1 euro % palkkasummasta % av lönesumman Vähennetään työpäivinä / Dras av i arbetsdagar: Vuosilomat ja muut lomat / Årssemestrar och övriga semestrar Terveysperusteiset poissaolot / Hälsorelaterad frånvaro Perhevapaat / Familjeledigheter Koulutus / Utbildning Muut palkalliset poissaolot / Övrig frånvaro med lön Muut palkattomat poissaolot / Övrig frånvaro utan lön Vapaana annetut työaikakorvaukset / Arbetstidsersättningar i ledigt + Rahana korvatut lisä ja ylityöt / Mertids och övertidsarbete ersatt i pengar =Tehty vuosityöaika / Arbetad årsarbetstid ,6 % ,4 Taulukko 6 Henkilöstön työajan jakautuminen 217 (ei opetushenkilöstö) Tabell 6 Personalens arbetstidsfördelning 217 (ej undervisningspersonal) 1, 4,4 1,1,5,5 2,4, , 3,,2,3,3,3,3 Työajan jakautuma raportoidaan opettajien osalta erikseen. Opetushenkilöstön tehty vuosityöaika oli 93,8 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Kustannukset poissaoloista (ei sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus ja muita sosiaaliturvan kuluja) oli,7 prosenttia palkkasummasta. Opetushenkilöstö Undervisningspersonal Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) / Antalet dagar under kalenderåret (365 eller 366) vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät / lördagar, söndagar och arbetstidsförkortande söckenhelger dras av vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät) / avbrott i skolarbetet dras av (ej kalkylerad semester och studie och planeringsdagar) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) / Den teoretiska ordinarie årsarbetstiden (arbetsdagar) Työpäivää Arbetsdagar % teoreett. säänn. vuosityöajasta % av den teor. ord. årsarbetstiden 1 1 euroa 1 euro % palkkasummasta % av lönesumman Vähennetään työpäivinä / Dras av i arbetsdagar: Laskennallinen vuosilomaaika / kalkylerad ledighet Terveysperusteiset poissaolot / Hälsorelaterad frånvaro Perhevapaat / Familjeledigheter Koulutus / Utbildning Muut palkalliset poissaolot / Övrig frånvaro med lön Muut palkattomat poissaolot / Övrig frånvaro utan lön = Tehty vuosityöaika / Arbetad årsarbetstid ,8 153,7 Taulukko 7 Työajan jakautuminen 217, opetushenkilöstö Tabell 7 Arbetstidsfördelningen 217, undervisningspersonal ,6 1,6 1,5,6,7 1, ,1,3,1,1,1

10 9 Fördelningen av arbetstiden rapporteras skilt för lärarna. Undervisningspersonalens arbetade årsarbetstid var 93,8 procent av den teoretiska ordinarie årsarbetstiden. Kostnaderna för frånvaron (exklusive arbetsgivarens kostnader för pensionsförsäkringsskydd eller annat socialskydd) utgjorde,7 procent av lönesumman. Lomat Semestrar 9 % Terveysperusteiset poissaolot Hälsorelaterad frånvaro 4 % Perhevapaat Familjeledigheter 1 % Koulutus Utbildning 1 % Muut palkalliset poissaolot Övrig frånvaro med lön 1 % Muut palkattomat poissaolot Övriga frånvaro utan lön 2 % Tehty työ Arbetad tid 82 % Vapaana annetut työaikakorvaukset Arbetstidsersättningar i ledigt % Kuva 6 Koko henkilöstön työajan jakautuminen 217 (opettajien osalta laskennallinen vuosilomaaika on huomioitu lomissa) Bild 6 Hela personalens arbetstidsfördelning 217 (för lärarnas del har kalkylerad ledighet beaktats som semester) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Tehty työ Arbetad tid Vapaana annetut työaikakorvaukset Arbetstidsersättningar i ledigt Muut palkattomat poissaolot Övrig frånvaro utan lön Muut palkalliset poissaolot Övrig frånvaro med lön Koulutus Utbildning Perhevapaat Familjeledigheter Terveysperusteiset poissaolot Hälsorelaterad frånvaro Lomat Semestrar Kuva 7 Vertailu henkilöstön työajan jakautuminen (opettajien osalta laskennallinen vuosilomaaika on huomioitu lomissa) Bild 7 Jämförelse personalens arbetstidsfördelning (för lärarnas del har kalkylerad ledighet beaktats som semester)

11 1 2.5 Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne Personalens ålders och könsstruktur Vakituisen henkilöstön suurimman ikäryhmän 5 59 vuotiaiden ja toiseksi suurimman ryhmän 4 49 vuotiaiden osuus on yhteensä n. 68 prosenttia. Alle 4 vuotiaiden osuus on yhteensä 19,8 prosenttia. Eläkeikää lähestyvien tai jo saavuttaneiden osuus vakituisesta henkilöstöstä on 12,3 prosenttia. Av de ordinarie anställda utgör den största åldersgruppen 559 åringarnas andel och den näst största åldersgruppen 449 åringarnas andel tillsammans ca 68 procent. Andelen under 4åringar är 19,8 procent. Andelen ordinarie anställda som närmar sig eller redan har uppnått pensionsålder är 12,3 procent. Ikä vuosina Ålder Lukumäärä Antal %osuus %andel alle/under ja yli/och över Yhteensä Sammanlagt Keskiikä Genomsnittlig ålder Taulukko 8 Vakituisen henkilöstön ikärakenne 217 Tabell 8 Åldersstrukturen för ordinarie anställda 217 3,2 16,6 25,1 42,9 11,5,8 56 1, 49,3 vuotta år 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 65 ja yli/och över alle/under 3 2 % 1 % % Kuva 8 Vakituisen henkilöstön ikärakenne, vertailu prosentuaalinen osuus vuosina Bild 8 Ordinarie anställdas åldersstruktur, jämförelse procentuell andel Miehiä lkm / Män antal Keskiikä / Medelålder 51,59 54,4 51,74 51,44 5,81 Naisia lkm / Kvinnor antal Keskiikä / Medelålder 48,34 49,21 48,82 48,7 47,84 Yhteensä / Sammanlagt Taulukko 9 Keskiikä ja sukupuolijakauma, vakituinen henkilöstö Tabell 9 Medelålder och könsfördelning, ordinarie anställda

12 11 Miesten keskiikä laski n. puolella vuodella ja naisten vajaalla vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Männens medelålder sjönk med ca ett halvt år och kvinnornas med knappt ett år i jämförelse med föregående år. Ikä Miehet Naiset Kuva 9 Vakituisen henkilöstön keskiikä Bild 9 Medelålder för ordinarie personal Palvelussuhteen kesto Anställningsförhållandets längd Vakituisen henkilöstön määrä alle 1v. yli 1 v. yli 5 v. yli 1 v. yli 15 v. yli 2 v. yli 3 v. Kaupungin vakituisesta henkilöstöstä 6 prosenttia on ollut yli 1 vuotta kaupungin palveluksessa. Av stadens ordinarie personal har 6 procent varit över 1 år i stadens anställning. Kuva 1 Palvelussuhteen kesto, vakituiset vuonna 217 Bild 1 Anställningsförhållandets längd, ordinarie anställda år Henkilöstön vaihtuvuus Personalomsättning Alkaneiden vakituisten palvelussuhteiden määrä oli 13 ja päättyneiden 31. Päättyneiden palvelussuhteiden määrästä 45,2 prosenttia johtui eläkkeelle siirtymisestä. Antalet påbörjade fastanställningar var 21 och antalet avslutade anställningar 39. Av de avslutade anställningarna berodde 45,2 procent på pensionsavgångar. Vakituiset Fast anställda Alkaneet palvelussuhteet Påbörjade anställningar Päättyneet palvelussuhteet Avslutade anställningar Taulukko 1 Henkilöstön vaihtuvuus 217 Tabell 1 Personalomsättning 217 Lukumäärä Vaihtuvuus % Antal Personalomsättning % 13 2,1 31 5,

13 12 3 TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT HÄLSORELATERAD FRÅNVARO Terveysperusteiset poissaolot Hälsorelaterad frånvaro Lyhyet poissaolot alle 4 pv / Kortvarig frånvaro mindre än 4 dagar 4 29 pv / dagar 3 6 pv / dagar 61 9 pv / dagar päivää / dagar Yli 18 päivää / Mer än 18 dagar Yhteensä / Sammanlagt Keskimäärin/henkilötyövuosi I genomsnitt/årsverke Em. poissaoloista erikseen Av tidigare nämnda frånvaron specificerat o työtapaturmat / arbetsolycksfall o työmatkatapaturmat / olycksfall under arbetsresa o ammattitaudit tai epäilyt / yrkessjukdomar eller misstänkta yrkessjukdomar Kalenteripäivät Kalenderdagar , % työajasta % av arbetstiden,8 2,1,7,3,1,1 4,2,1, 1 euroa 1 euro 165 Taulukko 11 Terveysperusteiset poissaolot 217 (palkkakustannuksista ei vähennetty Kela ja muita korvauksia) Tabell 11 Hälsorelaterad frånvaro 217 (från lönekostnaderna har inte dragits av FPA och övriga ersättningar) % palkkakustannuksista % av lönekostnaderna,8 1,8,4,2,1, 3,2,1, Terveysperusteiset poissaolot olivat vuonna 217 keskimäärin 17,1 kalenteripäivää per henkilötyövuosi eli ne nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen osuus palkkakustannuksista oli 3,2 prosenttia ja nousi edelliseen vuoteen verrattuna ,1 14,6 14,6 15,7 17,1 Den hälsorelaterade frånvaron var år 217 i medeltal 17,1 kalenderdagar per årsverke, vilket innebär att den steg jämfört med föregående år. Sjukfrånvarons andel av lönekostnaderna var 3,2 procent och ökade i jämförelse med föregående år Kuva 1 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäiviä keskimäärin/henkilötyövuosi Bild 1 Hälsorelaterad frånvaro i kalenderdagar i genomsnitt/årsverke Sairausvakuutus ja työterveyshuoltolakien mukaan työterveyshuollon ja työnantajan tulee yhdessä työntekijän kanssa selvittää työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, kun sairauspoissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat usein, kuitenkin viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 9 arkipäivältä. Kaupungin varhaisen välittämisen mallin mukaan suuntaa antavat hälytysrajat, jolloin esimies voi käynnistää varhaisen tuen keskustelun, ovat 2 sairauspäivää tai 3 kertaa sairauslomalla omalla ilmoituksella (ei lääkärintodistusta) 6 kk:n aikana.

14 13 15,7 % 7,5 % 2,5 % 3,3 % 2,4 % < 4 pv / dagar 4 29 pv /dagar 3 6 pv /dagar 61 9 pv / dagar päivää / dagar 5,6 % Yli 18 päivää / Mer än 18 dagar Kuva 11 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivissä 217, jakauma Bild 11 Hälsorelaterad frånvaro i kalenderdagar 217, fördelning Enligt sjukförsäkringslagen och lagen om företagshälsovård bör företagshälsovården och arbetsgivaren tillsammans med arbetstagaren utreda arbetstagarens möjligheter att fortsätta i arbetet då perioderna för sjukfrånvaron är långa eller upprepande, dock senast när sjukdagpenning har betalats ut för de 9 vardagar som räknas in i maximitiden. Enligt stadens modell för tidigt stöd av arbetsförmåga, är de riktgivande larmgränserna då förmannen kan påbörja diskussion om tidigt stöd 2 sjukdagar eller 3 sjukfrånvaron med egen anmälan (ej läkarintyg) under en period om 6 månader. Poissaolojen lkm Antal frånvaron Yleishallinto Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningsväsendet Kulttuuritoimi Kulturväsendet Ympäristötoimiala Miljösektorn Tekninen toimiala (sis. sisäiset palvelut) Tekniska sektorn (inkl. intern service) Vesi ja viemärilaitos Vatten och avloppsverket Yhteensä Sammanlagt Koko henkilöstö Hela personalen kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag. 1 Kerrat yhteensä Antal ggr sammanl Taulukko 12 Terveysperusteiset poissaolot, lukumäärä tulosyksiköittäin 217 Tabell 12 Hälsorelaterad frånvaro, antal frånvarotillfällen per resultatenhet Kerrat/hlö Antal ggr/person 1,4 3,6 2,1 2,8,8 3,6 3,8

15 Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien lukumääriä on seurattu vuodesta 216 lähtien. Antalet arbetsolycksfall och olycksfall under arbetsresa har följts upp från och med år Työmatkatapaturmat Olycksfall under arbetsresa Työtapaturmat Arbetsolycksfall Kuva 12 Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien lukumäärät Bild 12 Antal arbetsolycksfall och olycksfall under arbetsresa TYÖTERVEYSHUOLTO FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen luokkaan. Korvausluokkaan I sisältyvät ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset ja korvausluokkaan II sairaanhoidon kustannukset. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset laskivat ehkäisevän työterveyshuollon osalta 2,7 prosenttia ja sairaanhoidon osalta 3,5 prosenttia. Vuosi År Korvausluokka I Ersättningsklass I Korvausluokka II Ersättningsklass II Yhteensä, euroa Sammanlagt, euro Taulukko 13 Työterveyshuollon kustannukset (korvaushakemuksien perusteella) Tabell 13 Företagshälsovårdens kostnader (baserat på ersättningsansökningarna) Företagshälsovårdens kostnader indelas i två klasser. Ersättningsklass I omfattar kostnaderna för förebyggande hälsovård och ersättningsklass II kostnaderna för sjukvård. I jämförelse med föregående år sjönk kostnaderna för den förebyggande företagshälsovården med 2,7 procent och för sjukvårdens del med 3,5 procent. 5 ELÄKÖITYMISET PENSIONSAVGÅNGAR Kuntasektorin eläkeasiat hoitaa Keva (aikaisemmin Kuntien eläkevakuutus). Vuonna 217 eläkkeelle siirtyneiden määrä Hangon kaupungissa oli yhteensä 21. Määrä oli huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna ja keskiikä oli jonkun verran korkeampi. Kommunsektorns pensionsärenden sköts av Keva (tidigare Kommunernas pensionsföräkring). År 217 var antalet pensionsavgångar i Hangö stad 21. Antalet personer som gick i pension var betydligt färre än föregående år och medelåldern en aning högre. Taulukko 14 Eläkkeelle siirtyneet KuEL ja VaEL (Lähde: Keva) Tabell 14 Pensionsavgångar KomPL och StaPL (Källa: Keva) Vuosi År Henkilömäärä Personantal Keskiikä, vuosina Medelålder, år 59,8 61,1 61,9 62,3 6,6 62,1 62, 63,2 62,7 63,

16 15 Vuoden 217 aikana Keva myönsi Hangon kaupungin palveluksessa oleville vanhuuseläkettä, osaaikaeläkettä ja osatyökyvyttömyyseläkettä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskiikä oli 63,4 vuotta. Osaaikaeläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli niin vähän, ettei keskiikää ilmoiteta tässä. Vanhuuseläke / Ålderspension Osaaikaeläke / Deltidspensionerade Työkyvyttömyyseläke / Invalidpension osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä / personer med delinvalidpension kuntoutustuelle siirtyneitä / personer med rehabiliteringsstöd täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä / personer som avgått med full invalidpension Yhteensä Sammanlagt Keskiikä Genomsnittlig ålder 63,4 Taulukko 15 Eläkkeelle, osaaikaeläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuonna 217 Tabell 15 Pensioneringar, deltidspensioneringar och invalidpensioneringar år 217 För anställda inom Hangö stad beviljade Keva under år 217 ålderspension, deltidspension eller delinvalidpension. Medelåldern för de som avgick med ålderspension var 63,4 år. De som började lyfta deltidspension och delinvalidpension var så få att medelåldern inte meddelas här. 5.1 Eläkepoistuman ennuste Prognos för pensionsavgångar Vuosi År Eläkepoistuma, yhteensä Pensionsavgångar, sammanlagt Eläkepoistuma, % Pensionsavgång, % 3,6 3,8 2,9 4, 3,6 3,7 3,1 3,9 4, 3,6 3,4 3,2 3,5 Koko kuntaala, % Hela kommunsektorn, % 3,2 3,3 2,8 3,2 3,2 3,2 2,7 3,2 3,2 3,2 3, 3,1 3,1 Kevan ennuste koskien eläkepoistumaa on vuonna 218 Hangon osalta jonkun verran korkeampi verrattuna koko kuntaalan ennusteeseen. Enligt Kevas prognos gällande pensionsavgångar under år 218 kommer andelen för Hangös del att vara aningen större jämfört med hela kommunsektorn. Taulukko 16 Eläkepoistuman ennuste yhteensä Hangon kaupunki vuosina (Lähde: Keva) Tabell 16 Prognos pensionsavgångar sammanlagt Hangö stad (Källa: Keva)

17 Vanhuuseläke Ålderspension Työkyvyttömyyseläke Invalidpension Osatyökyvyttömyyseläke Delinvalidpension Kuva 13 Erittely eläkepoistuman ennusteesta Hangon kaupunki vuosina (Lähde: Keva) Bild 13 Specifikation över prognos för pensionsavgångar Hangö stad (Källa: Keva) 5.2 Eläkemaksut Pensionsavgifter Työnantajan KuELeläkemaksut: palkkaperusteinen maksu eläkemenoperusteinen maksu (maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 25) varhaiseläkemenoperusteinen varhemaksu (maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle) Työnantaja voi omilla työssä jatkamisen tukemistoimenpiteillään vaikuttaa eläkemenoperusteiseen maksuun ja varhemaksuun. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa nimittäin kymmeniä tuhansia euroja varhemaksuna. Varhemaksu Förtidsavgift Eläkemenoperusteinen maksu Pensionsutgiftsbaserad avgift Taulukko 17 Eläkemaksut 217 Tabell 17 Pensionsavgifter 217 Maksut 1 euroa %osuus palkkakustannuksista Avgifter 1 euro % av lönekostnaderna 128, (ei lasketa) (beräknas inte) Arbetsgivarens KomPLpensionsavgifter: lönebaserad avgift pensionsutgiftsbaserad avgift (betalas för de löpande pensioner som tjänats in i anställning hos respektive medlemsorganisation före år 25) förtidsavgift som baserar sig på förtidspensionsutgifter (betalas för anställda som för första gången får invalidpension, individuell förtidspension, arbetslöshetspension eller börjar lyfta rehabiliteringsstöd)

18 17 Arbetsgivaren kan genom åtgärder som stöder fortsatt arbete påverka den pensionsutgiftsbaserade avgiften och förtidsavgiften. Varje ny invalidpension och varje nytt rehabiliteringsstöd kostar nämligen tiotusentals euro i förtidsavgift Kuva 14 Varhemaksu Kuva 15 Eläkemenoperusteinen maksu Bild 14 Förtidsavgift Bild 15 Pensionsutgiftsbaserad avgift TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN FRÄMJANDE AV ARBETSHÄLSA 6.1 Liikuntatuki Motionsstöd Tavoitteena tukea työssä jaksamista ja työkyvyn ylläpitämistä (TYKY), Hangon kaupunki kannustaa työntekijöitään liikkumaan kustantamalla puolet valittujen liikuntamuotojen kustannuksista. Liikuntatukea saadakseen työntekijällä on oltava vähintään 6 kuukauden pituinen palvelussuhde kaupunkiin. Yksittäisen henkilön liikuntatuki voi olla enimmillään puolet liikuntakäynnin hinnasta ja enintään 25 euroa. Vuonna 217 maksetun liikuntatuen määrä oli yhteensä n. 34 euroa. Inom ramen för TYKYverksamheten, vars syfte är att främja och upprätthålla arbetsförmågan, uppmuntrar Hangö stad sina anställda att motionera genom att betala halva kostnaden för valda motionsformer. För att få motionsstöd börden anställda ha ett minst 6 månader lång anställning vid staden. En enskild persons motionsstöd kan vara högst halva priset av ett motionsbesök och högst 25 euro. År 217 betalades sammanlagt ca 34 euro i motionsstöd. Tykyliikuntamuodot Kuntosali (Hanko, Raasepori) Hejdijumppa (Hanko) Vesijumppa (Hanko) Uinti (Regatta Spa, Tammisaaren uimahalli) Ratsastus (Hanko, Raasepori) Sulkapallo ja tennis (Hanko) Fysiokimppa ja pilates (Hanko) Jooga (Hanko) Zhineng Qigong (Hanko) Linedance (Hanko) Agility (Hanko) Itämeri maraton (Hanko) Firmaliigat (esim. salibandy, keilailu) Tyky motionsformer Konditionssal (Hangö, Raseborg) Hejdigymnastik (Hangö) Vattengymnastik (Hangö) Simning (Regatta Spa, simhallen i Ekenäs) Ridning (Hangö, Raseborg) Badminton och tennis (Hangö) Gruppfysio och pilates (Hangö) Yoga (Hangö) Zhineng Qigong (Hangö) Linedance (Hangö) Agility (Hangö) Östersjömaraton (Hangö) Firmaligor (t.ex. innebandy, bowling

19 Kuntoutus Rehabilitering Työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Hangon kaupungin työntekijöillä on mahdollista osallistua työaikana Kelan järjestämään lakisääteiseen tai harkinnanvaraiseen kuntoutukseen (ASLAKkurssit, TYKkuntoutus, Kiilakuntoutus ja sairausryhmäkohtainen kuntoutus). Vuonna 217 Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistui 9 henkilöä ja kuntoutuspäiviä kalenteripäivinä laskettuna oli yhteensä 88. Palkkakustannukset kyseisiltä kuntoutusjaksoilta olivat euroa. I syfte att upprätthålla och förbättra arbetsförmågan har Hangö stads anställda möjlighet att på arbetstid delta i FPAs lagstadgade eller behovsprövade rehabilitering (ASLAKkurser, TYKträning, KIILArehabilitering och rehabilitering för olika sjukdomsgrupper). År 217 deltog 9 personer i FPAs rehabilitering och det sammanlagda antalet rehabiliteringsdagar räknat i kalenderdagar var 88. Lönekostnaden för dessa rehabiliteringsperioder uppgick till euro. 7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN UTVECKLING AV PERSONALENS KOMPETENS Henkilöstön osaamisen kehittäminen on jaettu kolmeen ryhmään: ammatillinen henkilöstökoulutus, johon sisältyy lakisääteinen sosiaali ja terveydenhuollon täydennyskoulutus, johtamis, esimieskoulutus ja valmennus sekä muu osaamisen kehittäminen. Koska henkilöstön osaamisen kehittämisestä ei ole vuoden 217 aikana eriteltyä seurantaa kaikkien em. osalta, koulutuskustannukset raportoidaan tältä vuodelta ainoastaan yhteenlaskettuina. Osaamisen kehittäminen Kompetensutveckling Ammatillinen henkilöstökoulutus, sis. lakisääteisen sosiaali ja terveydenhuollon täydennyskoulutuksen / Yrkesinriktad personalutbildning, inkl. kompletterande utbildning inom social, hälso och sjukvården Johtamis ja esimieskoulutus / Lednings och chefsutbildning Muu osaamisen kehittäminen / Övrig kompetensutveckling Taulukko 18 Osaamisen kehittäminen 217 Tabell 18 Kompetensutveckling 217 Kalenteripäiviä Kalenderdagar Kustannukset euroina/vuosi Kostnader i euro/år 153 Utveckling av personalens kompetens är indelad i tre grupper: yrkesinriktad personalutbildning i vilken ingår kompletterande utbildning inom social, hälso och sjukvården, lednings och chefsutbildning samt övrig kompetensutveckling. Eftersom det inte finns specificerad uppföljning att tillgå för alla tre tidigare nämnda grupper från år 217, rapporteras utbildningskostnaderna för året endast på övergripande nivå. 8 PALKKAUS LÖNER Miesten keskiansiot ovat pääsääntöisesti korkeampia kuin naisten poikkeuksena teknisten sopimuksien soveltamisala. Lääkärisopimuksen osalta miesten keskiansiota ei raportoida, koska palkansaajien määrä on vähäinen. Tuntisopimuksen osalta ansiot on raportoitu tuntipalkkana.

20 19 Euroa/kk, TTES euroa/h Euro/månad, TIMAKA euro/h Tehtäväkohtainen palkka Uppgiftsrelaterad lön Palveluaikaan sidotut lisät Tillägg baserade på anställningstid Henkilökohtainen lisä Individuellt tillägg Muut säännöllisen työajan lisät Övriga tillägg för ordinarie arbetstid Yhteensä Sammanlagt Kokonaisansio keskim. euroa/kk Totala inkomster, i genomsnitt euro/månad Miesten keskiansio euroa/kk Männens medelinkomster euro/mån Naisten keskiansio euroa/kk Kvinnornas medelinkomster euro/mån Taulukko 19 Palkat sopimusaloittain 217 Tabell 19 Löner enligt avtalsområde 217 KVTES AKTA 1 92,8 % 5,9 % 1, %,3 % 1, % 2 553, , ,9 OVTES UKTA 2 71,1 % 14,8 % 14,1 % 1, % 3 839, , ,99 TS 3 89,3 % 5,6 % 5,1 % 1, % 3 14, , ,7 LS LÄKTA 4 91,6 % 5, % 3,2 %,2 % 1, % 4 76, ,63 TTES TIMAKA 5 8,9 % 8,9 % 1,2 % 1, % 15,5 15,3 15,24 Männens medelinkomster är i huvudregel högre än kvinnornas med undantag för de som är inom de tekniska avtalen. Läkaravtalets medelinkomster rapporteras inte för männen p.g.a. att antalet löntagare är lågt. För timavlönades del rapporteras inkomsterna som timlöner. 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS LS / LÄKTA , , , , , , ,2 5 4, , , , , , , , , , ,9 3 14, ,6 Kuva 16 Kokonaisansio keskimäärin euroa/kk vertailu (ei TTES) Bild 16 Totala inkomster i genomsnitt euro/mån jämförelse (ej TIMAKA) 1 KVTES Kunnallinen yleinen virka ja työehtosopimus, AKTA Allmänt kommunalt tjänste och arbetskollektivavtal 2 OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka ja työehtosopimus, UKTA Kommunalt tjänste och arbetskollektivavtal för undervisningspersonal 3 TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka ja työehtosopimus, TS Kommunalt tjänste och arbetskollektivavtal för teknisk personal 4 LS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus, LÄKTA Kommunalt tjänstekollektivavtal för läkare 5 TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus, TIMAKA Arbetskollektivavtal för timavlönade

21 2 6, 5, 4, Vuonna 217 KVTES:n piirissä naisten keskiansio oli 25,7 prosenttia alhaisempi kuin miesten. Opetushenkilöstön osalta erotus oli 4,1 prosenttia. Teknisen sopimuksen osalta naisten keskiansio oli puolestaan 27,6 prosenttia korkeampi kuin miesten. 3, 2, 1,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS LS / LÄKTA År 217 var kvinnornas medelinkomst inom ramen för AKTA 25,7 procent lägre än männens. För undervisningspersonalens del var skillnaden 4,1 procent. Däremot var kvinnornas medellön inom det tekniska avtalet 27,6 procent högre än männens. Miesten keskiansio euroa/kk / Männens medelinkomster euro/mån Naisten keskiansiot euroa/kk / Kvinnornas medelinkomster euro/mån Keskiansio euroa/kk / Medelinkomster euro/mån Kuva 17 Keskiansiot 217 (ei TTES) Bild 17 Medelinkomster 217 (ej TIMAKA) Edelliseen vuoteen verrattuna miesten keskiansio nousi KVTES sopimuksen osalta,2 prosenttia ja teknisen sopimuksen osalta 2, prosenttia. OVTES sopimuksen miesten keskiansio laski 3,4 prosenttia. I jämförelse med föregående år steg männens medelinkomst med,2 procent inom AKTA avtalet och 2, procent inom det tekniska avtalet. Inom UKTA avtalet sjönk männens medelinkomst med 3,4 procent. Kuva 18 Miesten keskiansiot (ei LS, TTS) Bild 18 Männens medelinkomster (ej LÄKTA, TIMAKA) 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS

22 21 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS LS / LÄKTA KVTES sopimuksen osalta naisten keskiansio nousi 1,4 prosenttia. OVTES sopimuksen keskiansio laski 3,5 prosenttia ja teknisen sopimuksen keskiansio 4,5 prosenttia. Inom KVTES avtalet steg kvinnornas medelinkomst med 1,4 procent. Inom UKTA sjönk medelinkomsten med 3,5 procent och inom det tekniska avtalet med 4,5 procent. Kuva 19 Naisten keskiansiot (ei TTES) Bild 19 Kvinnornas medelinkomster (ej TIMAKA) Miesten keskiansio euroa/kk Männens medelinkomster euro/mån Naisten keskiansio euroa/kk Kvinnornas medelinkomster euro/mån Keskiansio euroa/kk / Medelinkomster euro/mån ,95 12,62 14, ,5 12,2 14, ,21 13,68 14, ,8 13,65 14, ,3 15,24 15,5 Tuntisopimuksen osalta naisten keskiansio vuonna 217 oli 1,4 prosenttia miesten keskiansiota korkeampi. Miesten keskiansio laski,3 prosenttia ja naisten nousi 11,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Keskiansiot nousivat 1,5 prosenttia. Inom det tekniska timavtalet var kvinnornas medelinkomst 1,4 procent högre än männens år 217. Männens medelinkomst sjönk med,3 procent och kvinnornas steg med 11,6 procent i jämförelse med föregående år. Medelinkomsterna steg med 1,5 procent. Kuva 2 Miesten ja naisten keskiansiot TTES Bild 2 Männens och kvinnornas medelinkomst TIMAKA

23 Vuokratyövoiman käyttö Anlitandet av hyrd personal Vuokratyövoiman kustannukset laskivat merkittävästi vuonna 217. Vuokratyövoimaa käytettiin ensisijaisesti työterveyshuollossa ja suun terveydenhuollossa Kostnaden för hyrd arbetskraft sjönk märkbart år 217. Hyrd arbetskraft användes främst inom företagshälsovården och inom munhälsovården Kuva 21 Vuokratyövoiman kustannukset /vuosi Bild 21 Kostnaden för hyrd arbetskraft /år TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ARBETSKRAFTSKOSTNADER Palkkasumma laski 2,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosilomaajan palkat, perhevapaiden palkat, muut lakisääteisten/ sopimusperusteisten poissaolojen palkat, työnantajan eläke ja muut sosiaalivakuutusmaksut, rekrytointikustannukset ja vuokratyövoiman kustannukset sekä työterveyshuollon kustannukset laskivat. Terveysperusteisten poissaolojen palkat ja investoinnit henkilöstön koulutukseen ja muuhun kehittämiseen sekä muut henkilöstöinvestoinnit puolestaan nousivat. 1 euroa 1 euro 1. Palkat yhteensä, josta Löner sammanlagt specificerade enligt Vuosilomaajan palkat / Semesterlöner Terveysperusteisten poissaolojen palkat / Löner under hälsorelaterad frånvaro Perhevapaiden palkat / Löner för familjeledigheter Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat / Löner för annan lagstadgad/avtalsbaserad frånvaro 2. Työnantajan eläke ja muut sosiaalivakuutusmaksut Arbetsgivarens pensionsavgifter och andra socialförsäkringsavgifter 3. Muut Övriga Rekrytointikustannukset / Rekryteringskostnader Vuokratyövoiman kustannukset / Kostnader för hyrd arbetskraft 4. Henkilöstöinvestoinnit Personalinvesteringar Työterveyshuolto (netto)/ Företagshälsovård (netto) Koulutus ja muu kehittäminen / Utbildning och övrig utveckling Kuntoutus / Rehabilitering Muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne.) / Övrigt, sammanlagt (personalmåltider, rekreation, personalbiljetter, skyddskläder mm.) Taulukko 2 Työvoimakustannukset 217 Tabell 2 Arbetskraftskostnader Muutos % edelliseen vuoteen Förändring % jämfört med föregående år , ,2 +2,7 28,8 13, 28,6 85,7 97,6 5,1 +16,8 +49,4

24 23 Lönesumman sjönk med 2,5 procent i jämförelse med föregående år. Semesterlönerna, lönerna för familjeledigheter och annan lagstadgad/avtalsbaserad frånvaro, arbetsgivarens pensionsavgifter och andra socialförsäkringsavgifter, rekryteringskostnaderna och kostnaderna för hyrd arbetskraft samt företagshälsovårdens kostnader sjönk. Däremot steg lönerna för hälsorelaterad frånvaro och investeringarna i utbildning och övrig utveckling samt övriga personalinvesteringar. Vuonna 217 palkkasumma laski n. 6 eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. År 217 sjönk lönesumman med ca 6 euro jämfört med föregående år. Kuva 22 Palkkasumman kehitys (kirjanpidon mukaan) Bild 22 Lönesummans utveckling (enligt bokföringen) Milj ,42 23, ,52 21,52 22,21 22,2 22,4 21, ,1 21 2,