HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 PERSONALRAPPORT 2016

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 216 PERSONALRAPPORT 216

2 1 SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1 JOHDANTO INLEDNING HENKILÖSTÖVOIMAVARAT PERSONALRESURSERNA Henkilöstömäärä Personalantal Henkilöstö tulosalueittain Personal enligt resultatenhet Henkilötyövuodet Årsverken Työajan jakautuminen Arbetstidsfördelningen Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne Personalens ålders och könsstruktur Palvelussuhteen kesto Anställningsförhållandets längd Henkilöstön vaihtuvuus Personalomsättning TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT HÄLSORELATERAD FRÅNVARO TYÖTERVEYSHUOLTO FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN ELÄKÖITYMISET PENSIONSAVGÅNGAR Eläkepoistuman ennuste Prognos för pensionsavgångar Eläkemaksut Pensionsavgifter TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN FRÄMJANDE AV ARBETSHÄLSA Liikuntatuki Motionsstöd Kuntoutus Rehabilitering HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN UTVECKLING AV PERSONALENS KOMPETENS PALKKAUS LÖNER Vuokratyövoiman käyttö Anlitandet av hyrd personal TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ARBETSKRAFTSKOSTNADER... 21

3 2 1 JOHDANTO INLEDNING Hangon kaupungin vuoden 216 henkilöstöraportissa esitetään keskeiset henkilöstöä koskevat tunnusluvut. Kaupungin palveluksessa oli yhteensä 618 henkilöä. Vakinaisten osuus oli 83,7 prosenttia ja määräaikaisten 16,3 prosenttia. Koko henkilöstöstä kokoaikaisia oli 82,7 prosenttia ja osaaikaisia 17,3 prosenttia. Naisten osuus koko henkilöstön määrästä oli 82, prosenttia ja miesten 18, prosenttia. Henkilötyövuosissa laskettuna henkilöstömäärä oli opettajien osalta 92,8 ja muun henkilöstön osalta 492,7 eli yhteensä 585,5 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaa 15,9 henkilötyövuoden vähenemistä edelliseen vuoteen verrattuna. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäiviä keskimäärin/henkilötyövuosi olivat 15,7 ja nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Eläkkeelle siirtyi yhteensä 27 henkilöä. Palkkasumma laski 3,3 prosenttia. Vuoden aikana yhteistoimintaelin kokoontui neljä kertaa ja työsuojelutoimikunta kerran. I Hangö stads personalrapport för år 216 presenteras de mest centrala nyckeltalen gällande personalen. I stadens anställning fanns sammanlagt 618 personer Andelen fast anställda var 83,7 procent och visstidsanställda 16,3 procent. Av hela personalen var 82,7 procent heltidsanställda och 17,3 procent deltidsanställda. Kvinnornas andel av de anställda var 82, procent och männens 18, procent. Räknat i årsverken var antalet lärare 92,8 och övrig personal 492,7 vilket totalt blir 585,5 årsverken. Det innebär en minskning om 15,9 årsverken i jämförelse med föregående år. Den hälsorelaterade frånvaron räknat i kalenderdagar i medeltal/årsverken var 15,7, vilket innebär en ökning i jämförelse med föregående år. Sammanlagt 27 personer gick i pension. Lönesumman sjönk med 3,3 procent. Under året sammanträdde samarbetsorganet fyra gånger och arbetarskyddskommissionen en gång.

4 3 2 HENKILÖSTÖVOIMAVARAT PERSONALRESURSERNA 2.1 Henkilöstömäärä Personalantal Henkilöstömäärä laski vuoden 216 aikana koko henkilöstön osalta 2,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Määrällisesti väheneminen oli suurempi vakinaisten työsuhteiden osalta. Kaupungin toimenpideohjelman mukaan pyritään jättämään keskimäärin seitsemän (7) vakanssia vuosittain täyttämättä eläköitymisen yhteydessä. Naisten osuus vakinaisen henkilöstön määrästä oli 81,4 prosenttia ja koko henkilöstön määrästä 82, prosenttia. Miesten osuus oli 18,6 prosenttia vakinaisen henkilöstön määrästä ja 18, prosenttia koko henkilöstön määrästä. Palvelussuhde Anställningsförhållande Vakinaiset Ordinarie Määräaikaiset Visstidsanställda joista työllistettyjä / varav i sysselsättningsåtgärder joista oppilas, harjoittelija / varav studeranden, praktikanter joista oppisopimussuhteessa / varav läroavtal Miehet Män Naiset Kvinnor Yhteensä Sammanlagt Yhteensä Sammanlagt Muutos % edellisestä vuodesta Förändring % från föreg. år 1,9 % 6,5 % Yhteensä / Sammanlagt ,7 % Taulukko 1 Palvelussuhteet Tabell 1 Anställningsförhållanden Personalantalet sjönk med 2,7 procent under år 216 i jämförelse med föregående år. I antal var minskningen störst bland ordinarie anställda. I enlighet med stadens åtgärdsprogram lämnas i medeltal sju (7) vakanser obesatta årligen i samband med pensioneringar. Kvinnornas andel av de ordinarie anställda var 81,4 procent och av alla anställda 82, procent. Männens andel var 18,6 procent av de ordinarie anställda och 18, procent av alla anställda. Vakinaiset Ordinarie anställda 83,7 % Määräaikaiset Visstidsanställda 16,3 % Kuva 1 Vakinaisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden prosentuaalinen jakauma 216 Bild 1 Procentuell fördelning ordinarie anställda och visstidsanställda 216 Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 16,3 prosenttia. Tavallisimmat määräaikaisuuden perusteet olivat määräaikainen virka tai työsuhde, vuosiloma ja sairauslomasijaisuus sekä oppisopimus. Andelen visstidsanställda uppgick till 16,3 procent av alla anställda. De vanligaste orsakerna till visstidsanställningen var tidsbunden tjänst eller befattning, årssemester och sjukledighetsvikariat samt läroavtal.

5 4 Kokoaikaisten osuus henkilöstöstä oli 82,7 prosenttia ja osaaikaisten 17,3 prosenttia. Osaaikaisuuden perusteet olivat osittainen hoitovapaa, osaaika eläke ja osaaikainen virka tai toimi. Osaaikaiset Deltidsanställda 17,3 % Andelen heltidsanställda var 82,7 procent och andelen deltidsanställda 17,3 procent. Orsakerna till deltid var partiell vårdledighet, deltidspension och deltidstjänst eller befattning. Kuva 2 Kokoaikaisten ja osaaikaisten prosentuaalinen jakauma 216 Bild 2 Procentuell fördelning heltidsanställda och deltidsanställda 216 Kokoaikaiset Heltidsanställda 82,7 % Vuonna 216 kaupunki palkkasi yhteensä 74 nuorta kesätöihin. Näistä 6 oli alle 18vuotiaita ja 14 yli 18 vuotiaita. År 216 anställde staden sammanlagt 74 ungdomar som sommararbetare. Av dessa var 6 under 18 år och 14 över 18 år. 2.2 Henkilöstö tulosalueittain Personal enligt resultatenhet Edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna henkilöstömäärä väheni perusturvassa, sivistystoimessa, teknisellä toimialalla sekä vesi ja viemärilaitoksella. Yleishallinnossa ja kulttuuritoimessa henkilöstömäärä nousi. Ympäristötoimialalla se pysyi muuttumattomana. Tulosalue Resultatenhet Vakituinen henkilöstö Ordinarie personal Kokoikaiset Heltidsanställda Osaaikaiset Deltidsanställda Kokoaikaiset Heltidsanställda Määräaikaiset Visstidsanställda Osaaikaiset Deltidsanställda Koko henkilöstö Hela personalen Koko henkilöstö Hela personalen Yleishallinto Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningsväsendet Kulttuuritoimi Kulturväsendet Ympäristötoimiala Miljösektorn Tekninen toimiala (sis. sisäiset palvelut) Tekniska sektorn (inkl intern service) Vesi ja viemärilaitos Vatten och avloppsverket Yhteensä Sammanlagt Taulukko 2 Henkilöstömäärä tulosalueittain Tabell 2 Personalantal enligt resultatenhet

6 5 I jämförelse med föregående årsskifte minskade personalantalet inom grundtryggheten, bildningsväsendet, tekniska sektorn samt vatten och avloppsverket. Inom allmänna förvaltningen och kulturväsendet ökade personalantalet. Inom miljösektorn var personalantalet oförändrat. Sivistystoimessa oli suhteellisesti suurin määrä määräaikaista kokoaikaista henkilökuntaa. Perusturvassa puolestaan oli eniten osaaikaisia vakinaisessa työsuhteessa. Sivistystoimessa oli eniten osaaikaisia määräaikaisilla sopimuksilla Määräaikaiset osaaikaiset Visstidsanställda på deltid Määräaikaiset kokoaikaiset Visstidsanställda på heltid Vakinaiset osaaikaiset Ordinarie deltidsanställda Vakinaiset kokoaikaiset Ordinarie heltidsanställda Kuva 3 Palvelussuhdetyyppi tulosalueittain (tekninen toimiala sisällyttää sisäiset palvelut) Bild 3 Anställningsförhållandets typ enligt resultatenhet (tekniska sektorn inkluderar intern service) Relativt sett hade bildningsväsendet den största andelen visstidsanställda på heltid. Grundtryggheten däremot hade flest ordinarie anställda på deltid. Bildningsväsendet och grundtryggheten hade de största andelarna visstidsanställda på deltid. Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat ovat sivistystoimi (38 %) ja perusturva (32 %) joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärän osuus koko kaupungin henkilöstöstä on 7 prosenttia. Kolmanneksi suurin oli tekninen toimiala (17 %). Yleishallinto, kulttuuritoimi, ympäristötoimiala sekä vesi ja viemärilaitos työllistivät puolestaan yhteensä 13 prosenttia henkilöstöstä. Bildningsväsendet (38 %) och grundtryggheten (32 %) var de största sektorerna och sysselsatte sammanlagt 7 procent av hela stadens personal. Tredje störst var den tekniska sektorn (17 %). Allmän förvaltning, kulturväsendet, miljösektorn samt vatten och avloppsverket sysselsatte tillsammans 13 procent av de anställda.

7 6 Ympäristötoimiala Miljösektorn 2 % Kulttuuritoimi Kulturväsendet 3,5 % Tekninen toimiala Tekniska sektorn 17 % Vesi ja viemärilaitos Vatten och avloppsverket 2,5 % Yleishallinto Allmän förvaltning 5 % Perusturva Grundtryggheten 32 % Sivistystoimi Bildningsväsendet 38 % Kuva 4 Henkilöstön prosentuaalinen jakautuminen toimialoittain 216 (tekninen toimiala sisältää sisäiset palvelut) Bild 4 Fördelningen av personal enligt sektor i procent 216 (tekniska sektorn inkluderar intern service) 2.3 Henkilötyövuodet Årsverken Henkilötyövuodella (HTV) tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikaisen henkilön työpanos muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuodet lasketaan Kuntatyönantajien suosituksen mukaan. HTV = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osaaikaprosentti/1) Henkilötyövuodet (ei sisällä opettajia) Årsverken (inkluderar inte lärare) Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Årsverken i anställningsförhållande Naiset Miehet Yhteensä Kvinnor Män Sammanlagt 44,8 87,9 492,7 Taulukko 3 Henkilötyövuodet sukupuolijakauman mukaan vuonna 216 (ei sisällä opettajia) Tabell 3 Årsverken enligt könsfördelning år 216 (inkluderar inte lärare) Ett årsverke (HTV) innebär ett helt års arbetsinsats av en heltidsarbetande. En deltidsarbetandes insats räknas om till årsverken i förhållande till deltidsprocenten. Årsverken räknas i enlighet Kommunarbetsgivarnas rekommendation. HTV = avlönade anställningsdagar angivna i kalenderdagar/365 * (deltidsprocenten/1) Opettajien henkilötyövuodet perustuvat keskimääräisen 25 viikkotunnin työaikaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joukossa voi olla opettajia joiden HTV on >1 vuosi. Henkilötyövuodet opettajat Årsverken lärare Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Årsverken i anställningsförhållande Naiset Miehet Yhteensä Kvinnor Män Sammanlagt 68,1 24,7 92,8 Taulukko 4 Henkilötyövuodet opettajat sukupuolijakauman mukaan vuonna 216 Tabell 4 Årsverken lärare enligt könsfördelning år 216

8 7 Lärarnas årsverken grundar sig på en arbetstid som är i medeltal 25 veckotimmar. Det här betyder i praktiken att det bland med kan finnas lärare vars årsverke är >1 år. 63, 62, 61, 6, 59, 58, 57, 56, HTV 626,1 62,3 61,4 585, Henkilötyövuosissa (koko henkilöstö) mitattuna henkilöstöresurssit ovat vähentyneet 15,9 henkilötyövuodella edellisestä vuodesta. Vuoden 213 henkilötyövuosiin sisältyy myös sataman henkilöstö (noin 19 henkilötyövuotta). Mätt i årsverken (hela personalen) har personalresurserna minskat med 15,9 årsverken från föregående år. I årsverken för år 213 ingår även hamnens personal (ca 19 årsverken). Kuva 5 Henkilötyövuodet Bild 5 Årsverken Tulosalue Resultatenhet Yleishallinto Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningsväsendet Kulttuuritoimi Kulturväsendet Ympäristötoimiala Miljösektorn Tekninen toimiala (sis. sisäiset palvelut) Tekniska sektorn (inkl. intern service) Vesi ja viemärilaitos Vatten och avloppsverket Yhteensä Sammanlagt HTV ,3 197,7 22,8 16,8 11,1 19,5 16,2 HTV ,7 182,9 223,8 17, 1,3 17,5 15,3 Muutos% Förändrings% 2, Taulukko 5 Henkilötyövuodet tulosalueittain Tabell 5 Årsverken per resultatenhet 7,5 +1,4 +1,2 7,2 1,8 5,6 62,3 585,5 2,8 Henkilötyövuosissa laskettuna perusturvan 14,8 henkilötyövuoden vähennys on suurin edelliseen vuoteen verrattuna. Tämän lisäksi vähennystä henkilötyövuosissa on tapahtunut yleishallinnossa, ympäristötoimialalla, teknisellä toimialalla sekä vesija viemärilaitoksella. Sivistystoimessa ja kulttuuritoimessa henkilötyövuosien määrä on puolestaan lisääntynyt. Räknat i antal årsverken står grundtryggheten för den största minskningen med 14,8 årsverken i jämförelse med föregående år. En minskning har även skett inom allmän förvaltning, miljösektorn, tekniska sektorn samt inom vatten och avloppsverket. Inom bildningssektorn och kultursektorn har däremot antalet årsverken ökat. 2.4 Työajan jakautuminen Arbetstidsfördelningen Henkilöstön (ei sisällä opettajia) tehty vuosityöaika oli 8,8 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Poissaoloihin kohdistuneiden kustannuksien osuus (ei sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus ja muita sosiaaliturvan kuluja) palkkasummasta oli 13,5 prosenttia. De anställdas (inkluderar inte lärare) arbetade årsarbetstid var 8, 8 procent av den teoretiska ordinarie årsarbetstiden. Kostnaderna för frånvaron (exklusive arbetsgivarens kostnader för pensionsförsäkringsskydd eller annat socialskydd) utgjorde 13,5 procent av lönesumman.

9 8 Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) / Antalet dagar under kalenderåret (365 eller 366) vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät / lördagar, söndagar och arbetstidsförkortande söckenhelger dras av = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) / Den teoretiska ordinarie årsarbetstiden (arbetsdagar) Työpäivää Arbetsdagar % teoreett. säänn. vuosityöajasta % av teor. ordinarie årsarbetstid 1, 1 euroa 1 euro % palkkasummasta % av lönesumman Vähennetään työpäivinä / Dras av i arbetsdagar: Vuosilomat ja muut lomat / Årssemestrar och övriga semestrar Terveysperusteiset poissaolot / Hälsorelaterad frånvaro Perhevapaat / Familjeledigheter Koulutus / Utbildning Muut palkalliset poissaolot / Övrig frånvaro med lön Muut palkattomat poissaolot / Övrig frånvaro utan lön Vapaana annetut työaikakorvaukset / Arbetstidsersättningar i ledigt + Rahana korvatut lisä ja ylityöt / Mertids och övertidsarbete ersatt i pengar =Tehty vuosityöaika / Arbetad årsarbetstid ,8 % ,5 Taulukko 6 Henkilöstön työajan jakautuminen 216 (ei opetushenkilöstö) Tabell 6 Personalens arbetstidsfördelning 216 (ej undervisningspersonal) 1,7 4,2 1,,6,4 1,6, ,3 2,8,2,3,3,3,4 Työajan jakautuma raportoidaan opettajien osalta erikseen. Opetushenkilöstön tehty vuosityöaika oli 93,5 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Kustannukset poissaoloista (ei sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus ja muita sosiaaliturvan kuluja) oli,6 prosenttia palkkasummasta. Opetushenkilöstö Undervisningspersonal Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) / Antalet dagar under kalenderåret (365 eller 366) vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät / lördagar, söndagar och arbetstidsförkortande söckenhelger dras av vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät) / avbrott i skolarbetet dras av (ej kalkylerad semester och studie och planeringsdagar) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) / Den teoretiska ordinarie årsarbetstiden (arbetsdagar) Työpäivää Arbetsdagar 23 2 % teoreett. säänn. vuosityöajasta % av den teor. ord. årsarbetstiden 1 1 euroa 1 euro % palkkasummasta % av lönesumman Vähennetään työpäivinä / Dras av i arbetsdagar: Laskennallinen vuosilomaaika / kalkylerad ledighet Terveysperusteiset poissaolot / Hälsorelaterad frånvaro Perhevapaat / Familjeledigheter Koulutus / Utbildning Muut palkalliset poissaolot / Övrig frånvaro med lön Muut palkattomat poissaolot / Övrig frånvaro utan lön = Tehty vuosityöaika / Arbetad årsarbetstid ,5 126,6 Taulukko 7 Työajan jakautuminen 216, opetushenkilöstö Tabell 7 Arbetstidsfördelningen 216, undervisningspersonal ,5 1,8 1,4,6,4 1, ,1,3,1,1,1

10 9 Fördelningen av arbetstiden rapporteras skilt för lärarna. Undervisningspersonalens arbetade årsarbetstid var 93,5 procent av den teoretiska ordinarie årsarbetstiden. Kostnaderna för frånvaron (exklusive arbetsgivarens kostnader för pensionsförsäkringsskydd eller annat socialskydd) utgjorde,6 procent av lönesumman. Lomat Semestrar 9,3 % Terveysperusteiset poissaolot Hälsorelaterad frånvaro 3,8 % Perhevapaat Familjeledigheter 1, % Koulutus Utbildning,5 % Muut palkalliset poissaolot Övrig frånvaro med lön,4 % Muut palkattomat poissaolot Övrig frånvaro utan lön 1,6 % Vapaana annetut työaikakorvaukset Arbetstidsersättningar i ledigt,4 % Tehty työaika Arbetad tid 83, % Kuva 6 Koko henkilöstön työajan jakautuminen 216 (opettajien osalta laskennallinen vuosilomaaika on huomioitu lomissa) Bild 6 Hela personalens arbetstidsfördelning 216 (för lärarnas del har kalkylerad ledighet beaktats som semester) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Tehty työ Arbetad tid Vapaana annetut työaikakorvaukset Arbetstidsersättningar i ledigt Muut palkattomat poissaolot Övrig frånvaro utan lön Muut palkalliset poissaolot Övrig frånvaro med lön Koulutus Utbildning Perhevapaat Familjeledigheter Terveysperusteiset poissaolot Hälsorelaterad frånvaro Lomat Semestrar Kuva 7 Vertailu henkilöstön työajan jakautuminen (opettajien osalta laskennallinen vuosilomaaika on huomioitu lomissa) Bild 7 Jämförelse personalens arbetstidsfördelning (för lärarnas del har kalkylerad ledighet beaktats som semester)

11 1 2.5 Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne Personalens ålders och könsstruktur Vakituisen henkilöstön suurimman ikäryhmän 5 59 vuotiaiden ja toiseksi suurimman ryhmän 4 49 vuotiaiden osuus on yhteensä n. 67 prosenttia. Alle 4 vuotiaiden osuus on yhteensä 19,6 prosenttia. Eläkeikää lähestyvien tai jo saavuttaneiden osuus vakituisesta henkilöstöstä on 13, prosenttia. Av de ordinarie anställda utgör den största åldersgruppen 559 åringarnas andel och den näst största åldersgruppen 449 åringarnas andel tillsammans ca 67 procent. Andelen under 4åringar är 19,6 procent. Andelen ordinarie anställda som närmar sig eller redan har uppnått pensionsålder är 13, procent. Ikä vuosina Ålder Lukumäärä Antal %osuus %andel alle/under ja yli/och över Yhteensä Sammanlagt Keskiikä Genomsnittlig ålder Taulukko 8 Vakituisen henkilöstön ikärakenne 216 Tabell 8 Åldersstrukturen för ordinarie anställda 216 3,5 16, 26,7 4,8 12,8, , 5,1 vuotta år 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 65 ja yli/och över alle/under 3 1 % % Kuva 8 Henkilöstön ikärakenne, vertailu prosentuaalinen osuus vuosina Bild 8 Personalens åldersstruktur, jämförelse procentuell andel Miehiä lkm / Män antal Keskiikä / Medelålder 52,23 51,59 54,4 51,74 51,44 Naisia lkm / Kvinnor antal Keskiikä / Medelålder 49,32 48,34 49,21 48,82 48,7 Yhteensä / Sammanlagt Taulukko 9 Keskiikä ja sukupuolijakauma, vakituinen henkilöstö Tabell 9 Medelålder och könsfördelning, ordinarie anställda Miesten ja naisten keskiiät laskivat joitakin kuukausia edelliseen vuoteen verrattuna. Männens och kvinnornas medelålder sjönk med några månader i jämförelse med föregående år. Ikä Miehet Naiset Kuva 9 Vakituisen henkilöstön keskiikä Bild 9 Medelålder för ordinarie personal

12 Palvelussuhteen kesto Anställningsförhållandets längd Vakituisen henkilöstön määrä alle 1v. yli 1 v. yli 5 v. yli 1 v. yli 15 v. yli 2 v. yli 3 v. Kaupungin vakituisesta henkilöstöstä vajaa 59 prosenttia on ollut yli 1 vuotta kaupungin palveluksessa. Av stadens ordinarie personal har knappt 59 procent varit över 1 år i stadens anställning. Kuva 1 Palvelussuhteen kesto, vakituiset vuonna 216 Bild 1 Anställningsförhållandets längd, ordinarie anställda år Henkilöstön vaihtuvuus Personalomsättning Alkaneiden vakinaisten palvelussuhteiden määrä oli 21 ja päättyneiden 39. Päättyneiden palvelussuhteiden määrästä 69,2 prosenttia johtui eläkkeelle siirtymisestä. Antalet påbörjade fastanställningar var 21 och antalet avslutade anställningar 39. Av de avslutade anställningarna berodde 69,2 procent på pensionsavgångar. Vakinaiset Fast anställda Alkaneet palvelussuhteet Påbörjade anställningar Päättyneet palvelussuhteet Avslutade anställningar Taulukko 1 Henkilöstön vaihtuvuus 216 Tabell 1 Personalomsättning 216 Lukumäärä Vaihtuvuus % Antal Personalomsättning % 21 4,1 39 7,5 3 TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT HÄLSORELATERAD FRÅNVARO Terveysperusteiset poissaolot Hälsorelaterad frånvaro Lyhyet poissaolot alle 4 pv / Kortvarig frånvaro mindre än 4 dagar 4 29 pv / dagar 3 6 pv / dagar 61 9 pv / dagar päivää / dagar Yli 18 päivää / Mer än 18 dagar Yhteensä / Sammanlagt Keskimäärin/henkilötyövuosi I genomsnitt/årsverke Em. poissaoloista erikseen Av tidigare nämnda frånvaron specificerat o työtapaturmat / arbetsolycksfall o työmatkatapaturmat / olycksfall under arbetsresa o ammattitaudit tai epäilyt / yrkessjukdomar eller misstänkta yrkessjukdomar Kalenteripäivät Kalenderdagar , % työajasta % av arbetstiden,9 1,9,7,2,,2 3,9,1, 1 euroa 1 euro 175 Taulukko 11 Terveysperusteiset poissaolot 216 (palkkakustannuksista ei vähennetty Kela ja muita korvauksia) Tabell 11 Hälsorelaterad frånvaro 216 (från lönekostnaderna har inte dragits av FPA och övriga ersättningar) % palkkakustannuksista % av lönekostnaderna,6 Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien lukumääriä on seurattu vuodesta 216 lähtien. Sinä vuonna työtapaturmien lukumäärä oli 1 ja työmatkatapaturmien lukumäärä 3. 1,3,4,1,, 2,4,,

13 12 Antalet arbetsolycksfall och olycksfall under arbetsresa har följts upp från och med år 216. Under det året var antalet arbetsolycksfall 1 och antalet olycksfall under arbetsresa 3. Terveysperusteiset poissaolot olivat vuonna 216 keskimäärin 15,7 kalenteripäivää per henkilötyövuosi eli ne nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen osuus palkkakustannuksista oli 2,4 prosenttia ja pysyi muuttumattomana edelliseen vuoteen verrattuna. Den hälsorelaterade frånvaron var i medeltal 15,7 kalenderdagar per årsverke, vilket innebär att den steg jämfört med föregående år. Sjukfrånvarons andel av lönekostnaderna var 2,4 procent och oförändrad i jämförelse med föregående år. Kuva 11 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäiviä keskimäärin/henkilötyövuosi Bild 11 Hälsorelaterad frånvaro i kalenderdagar i genomsnitt/årsverke ,1 15,7 14,6 14, Sairausvakuutus ja työterveyshuoltolakien mukaan työterveyshuollon ja työnantajan tulee yhdessä työntekijän kanssa selvittää työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, kun sairauspoissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat usein, kuitenkin viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 9 arkipäivältä. Kaupungin varhaisen välittämisen mallin mukaan suuntaa antavat hälytysrajat, jolloin esimies voi käynnistää varhaisen tuen keskustelun, ovat 2 sairauspäivää tai 3 kertaa sairauslomalla omalla ilmoituksella (ei lääkärintodistusta) 6 kk:n aikana. 17,4 % 4,9 % 1,1 % 4, % < 4 pv / dagar 22,1 % 4 29 pv /dagar 3 6 pv /dagar 61 9 pv / dagar 5,5 % päivää / dagar Yli 18 päivää / Mer än 18 dagar Kuva 12 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivissä 216, jakauma Bild 12 Hälsorelaterad frånvaro i kalenderdagar 216, fördelning Enligt sjukförsäkringslagen och lagen om företagshälsovård bör företagshälsovården och arbetsgivaren tillsammans med arbetstagaren utreda arbetstagarens möjligheter att fortsätta i arbetet då perioderna för sjukfrånvaron är långa eller upprepande, dock senast när sjukdagpenning har betalats ut för de 9 vardagar som räknas in i maximitiden. Enligt stadens modell för tidigt stöd av arbetsförmåga, är de riktgivande larmgränserna då förmannen kan påbörja diskussion om tidigt stöd 2 sjukdagar eller 3 sjukfrånvaron med egen anmälan (ej läkarintyg) under en period om 6 månader.

14 13 Poissaolojen lkm Antal frånvaron Yleishallinto Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningsväsendet Kulttuuritoimi Kulturväsendet Ympäristötoimiala Miljösektorn Tekninen toimiala (sis. sisäiset palvelut) Tekniska sektorn (inkl. intern service) Vesi ja viemärilaitos Vatten och avloppsverket Yhteensä Sammanlagt Koko henkilöstö Hela personalen kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag kpv kal.dag. 2 Kerrat yhteensä Antal ggr sammanl Taulukko 12 Terveysperusteiset poissaolot, lukumäärä tulosyksiköittäin 216 Tabell 12 Hälsorelaterad frånvaro, antal frånvarotillfällen per resultatenhet Kerrat/hlö Antal ggr/person 1,6 3,6 2,3 2,5 2,2 2,9 3,4 4 TYÖTERVEYSHUOLTO FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen luokkaan. Korvausluokkaan I sisältyvät ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset ja korvausluokkaan II sairaanhoidon kustannukset. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset nousivat ehkäisevän työterveyshuollon osalta 8 prosenttia ja sairaanhoidon osalta 11 prosenttia. Vuosi År Korvausluokka I Ersättningsklass I Korvausluokka II Ersättningsklass II Yhteensä, euroa Sammanlagt, euro Taulukko 13 Työterveyshuollon kustannukset (korvaushakemuksien perusteella) Tabell 13 Företagshälsovårdens kostnader (baserat på ersättningsansökningarna) Företagshälsovårdens kostnader indelas i två klasser. Ersättningsklass I omfattar kostnaderna för förebyggande hälsovård och ersättningsklass II kostnaderna för sjukvård. I jämförelse med föregående år steg kostnaderna för den förebyggande företagshälsovården med 8 procent och för sjukvårdens del med 11 procent. 5 ELÄKÖITYMISET PENSIONSAVGÅNGAR Kuntasektorin eläkeasiat hoitaa Keva (aikaisemmin Kuntien eläkevakuutus). Vuonna 216 eläkkeelle siirtyneiden määrä Hangon kaupungissa oli yhteensä 27. Määrä oli huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna mutta keskiikä oli alhaisempi.

15 14 Kommunsektorns pensionsärenden sköts av Keva (tidigare Kommunernas pensionsföräkring). År 216 var antalet pensionsavgångar i Hangö stad 27. Antalet personer som gick i pension var betydligt fler än föregående år men medelåldern var lägre. Taulukko 14 Eeläkkeelle siirtyneet KuEL ja VaEL (Lähde: Keva) Tabell 14 Pensionsavgångar KomPL och StaPL (Källa: Keva) Vuosi År Henkilömäärä Personantal Keskiikä, vuosina Medelålder, år 59,6 59,8 61,1 61,9 62,3 6,6 62,1 62, 63,2 64,2 Hangon kaupungista eläköityneet siirtyivät vanhuuseläkkkeelle, osaaikaeläkkeelle tai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskiikä oli 64,2 vuotta. Osaaikaeläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli niin vähän, ettei keskiikää ilmoiteta tässä. Vanhuuseläke / Ålderspension Osaaikaeläke / Deltidspensionerade Työkyvyttömyyseläke / Invalidpension osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä / personer med delinvalidpension kuntoutustuelle siirtyneitä / personer med rehabiliteringsstöd täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä / personer som avgått med full invalidpension Yhteensä Sammanlagt Keskiikä Genomsnittlig ålder 64,2 Taulukko 15 Eläkkeelle, osaaikaeläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuonna 216 Tabell 15 Pensioneringar, deltidspensioneringar och invalidpensioneringar år 216 De personer som pensionerades från Hangö stad avgick med ålderspension, deltidspension eller invalidpension. Medelåldern för de som avgick med ålderspension var 64,2 år. De som avgick med deltidspension och invalidpension var så få att medelåldern inte meddelas här. 5.1 Eläkepoistuman ennuste Prognos för pensionsavgångar Vuosi År Eläkepoistuma, yhteensä Pensionsavgångar, sammanlagt Eläkepoistuma, % Pensionsavgång, % 4,1 3,6 3,8 2,9 4, 3,6 3,7 3,1 3,9 4, 3,6 3,4 3,2 3,5 Koko kuntaala, % Hela kommunsektorn, % 3,2 3,2 3,3 2,8 3,2 3,2 3,2 2,7 3,2 3,2 3,2 3, 3,1 3,1 Kevan ennuste koskien eläkepoistumaa on vuonna 217 Hangon osalta lähes prosenttiyksikön korkeampi verrattuna koko kuntaalan ennusteeseen. Enligt Kevas prognos gällande pensionsavgångar under år 217 kommer andelen för Hangös del att vara nästan en procentenhet större jämfört med hela kommunsektorn. Taulukko 16 Eläkepoistuman ennuste yhteensä Hangon kaupunki vuosina (Lähde: Keva) Tabell 16 Prognos pensionsavgångar sammanlagt Hangö stad (Källa: Keva)

16 Vanhuuseläke Ålderspension Työkyvyttömyyseläke Invalidpension Osatyökyvyttömyyseläke Delinvalidpension Kuva 13 Erittely eläkepoistuman ennusteesta Hangon kaupunki vuosina (Lähde: Keva) Bild 13 Specifikation över prognos för pensionsavgångar Hangö stad (Källa: Keva) 5.2 Eläkemaksut Pensionsavgifter Työnantajan KuELeläkemaksut: palkkaperusteinen maksu eläkemenoperusteinen maksu (maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 25) varhaiseläkemenoperusteinen varhemaksu (maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle) Työnantaja voi omilla työssä jatkamisen tukemistoimenpiteillään vaikuttaa eläkemenoperusteiseen maksuun ja varhemaksuun. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa nimittäin kymmeniä tuhansia euroja varhemaksuna. Varhemaksu Förtidsavgift Eläkemenoperusteinen maksu Pensionsutgiftsbaserad avgift Taulukko 17 Eläkemaksut 216 Tabell 17 Pensionsavgifter 216 Maksut 1 euroa %osuus palkkakustannuksista Avgifter 1 euro % av lönekostnaderna 236, (ei lasketa) (beräknas inte) Arbetsgivarens KomPLpensionsavgifter: lönebaserad avgift pensionsutgiftsbaserad avgift (betalas för de löpande pensioner som tjänats in i anställning hos respektive medlemsorganisation före år 25) förtidsavgift som baserar sig på förtidspensionsutgifter (betalas för anställda som för första gången får invalidpension, individuell förtidspension, arbetslöshetspension eller börjar lyfta rehabiliteringsstöd)

17 16 Arbetsgivaren kan genom åtgärder som stöder fortsatt arbete påverka den pensionsutgiftsbaserade avgiften och förtidsavgiften. Varje ny invalidpension och varje nytt rehabiliteringsstöd kostar nämligen tiotusentals euro i förtidsavgift Kuva 14 Varhemaksu Kuva 15 Eläkemenoperusteinen maksu Bild 14 Förtidsavgift Bild 15 Pensionsutgiftsbaserad avgift TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN FRÄMJANDE AV ARBETSHÄLSA 6.1 Liikuntatuki Motionsstöd Tavoitteena tukea työssä jaksamista ja työkyvyn ylläpitämistä (TYKY), Hangon kaupunki kannustaa työntekijöitään liikkumaan kustantamalla puolet valittujen liikuntamuotojen kustannuksista. Liikuntatukea saadakseen työntekijällä on oltava vähintään 6 kuukauden pituinen palvelussuhde kaupunkiin. Yksittäisen henkilön liikuntatuki voi olla enimmillään puolet liikuntakäynnin hinnasta ja enintään 25 euroa. Vuonna 216 maksetun liikuntatuen määrä oli yhteensä n. 3 euroa. Inom ramen för TYKYverksamheten, vars syfte är att främja och upprätthålla arbetsförmågan, uppmuntrar Hangö stad sina anställda att motionera genom att betala halva kostnaden för valda motionsformer. För att få motionsstöd börden anställda ha ett minst 6 månader lång anställning vid staden. En enskild persons motionsstöd kan vara högst halva priset av ett motionsbesök och högst 25 euro. År 216 betalades sammanlagt ca 3 euro i motionsstöd. Tykyliikuntamuodot Kuntosali (Hanko, Raasepori) Hejdijumppa (Hanko) Vesijumppa (Hanko) Uinti (Tammisaaren uimahalli) Ratsastus (Hanko, Raasepori) Sulkapallo ja tennis (Hanko) Fysiokimppa ja pilates (Hanko) Jooga (Hanko) Zhineng Qigong (Hanko) Linedance (Hanko) Agility (Hanko) Itämeri maraton (Hanko) Firmaliigat (esim. salibandy, keilailu) Tyky motionsformer Konditionssal (Hangö, Raseborg) Hejdigymnastik (Hangö) Vattengymnastik (Hangö) Simning (simhallen i Ekenäs) Ridning (Hangö, Raseborg) Badminton och tennis (Hangö) Gruppfysio och pilates (Hangö) Yoga (Hangö) Zhineng Qigong (Hangö) Linedance (Hangö) Agility (Hangö) Östersjömaraton (Hangö) Firmaligor (t.ex. innebandy, bowling

18 Kuntoutus Rehabilitering Työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Hangon kaupungin työntekijöillä on mahdollista osallistua työaikana Kelan järjestämään lakisääteiseen tai harkinnanvaraiseen kuntoutukseen (ASLAKkurssit, TYKkuntoutus, Kiilakuntoutus ja sairausryhmäkohtainen kuntoutus). Vuonna 216 Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistui 12 henkilöä ja kuntoutuspäiviä kalenteripäivinä laskettuna oli yhteensä 95. Palkkakustannukset kyseisiltä kuntoutusjaksoilta olivat euroa. I syfte att upprätthålla och förbättra arbetsförmågan har Hangö stads anställda möjlighet att på arbetstid delta i FPAs lagstadgade eller behovsprövade rehabilitering (ASLAKkurser, TYKträning, KIILArehabilitering och rehabilitering för olika sjukdomsgrupper). År 216 deltog 12 personer i FPAs rehabilitering och det sammanlagda antalet rehabiliteringsdagar räknat i kalenderdagar var 95. Lönekostnaden för dessa rehabiliteringsperioder uppgick till euro. 7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN UTVECKLING AV PERSONALENS KOMPETENS Henkilöstön osaamisen kehittäminen on jaettu kolmeen ryhmään: ammatillinen henkilöstökoulutus, johon sisältyy lakisääteinen sosiaali ja terveydenhuollon täydennyskoulutus, johtamis, esimieskoulutus ja valmennus sekä muu osaamisen kehittäminen. Koska henkilöstön osaamisen kehittämisestä ei ole vuoden 216 aikana eriteltyä seurantaa kaikkien em. osalta, koulutuspäivät raportoidaan tältä vuodelta yhteenlaskettuina kalenteripäivinä ja kustannuksina. Osaamisen kehittäminen Kompetensutveckling Ammatillinen henkilöstökoulutus, sis. lakisääteisen sosiaali ja terveydenhuollon täydennyskoulutuksen / Yrkesinriktad personalutbildning, inkl. kompletterande utbildning inom social, hälso och sjukvården Johtamis ja esimieskoulutus / Lednings och chefsutbildning Muu osaamisen kehittäminen / Övrig kompetensutveckling Taulukko 18 Osaamisen kehittäminen 216 Tabell 18 Kompetensutveckling 216 Kalenteripäiviä Kalenderdagar Kustannukset euroina/vuosi Kostnader i euro/år Utveckling av personalens kompetens är indelad i tre grupper: yrkesinriktad personalutbildning i vilken ingår kompletterande utbildning inom social, hälso och sjukvården, lednings och chefsutbildning samt övrig kompetensutveckling. Eftersom det inte finns specificerad uppföljning att tillgå för alla tre tidigare nämnda grupper från år 216, rapporteras utbildningsdagarna för året endast på övergripande nivå i kalenderdagar och kostnader. 8 PALKKAUS LÖNER Miesten keskiansiot ovat pääsääntöisesti korkeampia kuin naisten poikkeuksena teknisen sopimuksen soveltamisala. Lääkärisopimuksen osalta miesten ja naisten keskiansiota ei raportoida, koska palkansaajien määrä on vähäinen. Tuntisopimuksen osalta ansiot on raportoitu tuntipalkkana.

19 18 Euroa/kk, TTES euroa/h Euro/månad, TIMAKA euro/h Tehtäväkohtainen palkka Uppgiftsrelaterad lön Palveluaikaan sidotut lisät Tillägg baserade på anställningstid Henkilökohtainen lisä Individuellt tillägg Muut säännöllisen työajan lisät Övriga tillägg för ordinarie arbetstid Yhteensä KVTES AKTA 1 92,6 % 5,9 % 1,1 %,4 % 1, % OVTES UKTA 2 71,3 % 14,3 % 14,4 % 1, % TS 3 88, % 6,1 % 5,9 % 1, % LS LÄKTA 4 92, % 5,6 % 2,5 % 1, % TTES TIMAKA 5 81,8 % 8,6 % 9,6 % 1, % Kokonaisansio keskim. euroa/kk Totala inkomster, i genomsnitt euro/månad Miesten keskiansio euroa/kk Männens medelinkomster euro/mån Naisten keskiansio euroa/kk Kvinnornas medelinkomster euro/mån Taulukko 19 Palkat sopimusaloittain 216 Tabell 19 Löner enligt avtalsområde , , , , , , , , ,8 6 85,35 14,83 15,8 13,65 Männens medelinkomster är i huvudregel högre än kvinnornas med undantag för de som är inom det tekniska avtalet. Läkaravtalets medelinkomster rapporteras inte för varken männen eller kvinnorna p.g.a. att antalet löntagare är lågt. För timavlönades del rapporteras inkomsterna som timlöner. 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS LS / LÄKTA , , , , , , ,2 5 4, , , , , , , , ,35 Kuva 16 Kokonaisansio keskimäärin euroa/kk vertailu (ei TTES) Bild 16 Totala inkomster i genomsnitt euro/mån jämförelse (ej TIMAKA) 1 KVTES Kunnallinen yleinen virka ja työehtosopimus, AKTA Allmänt kommunalt tjänste och arbetskollektivavtal 2 OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka ja työehtosopimus, UKTA Kommunalt tjänste och arbetskollektivavtal för undervisningspersonal 3 TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka ja työehtosopimus, TS Kommunalt tjänste och arbetskollektivavtal för teknisk personal 4 LS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus, LÄKTA Kommunalt tjänstekollektivavtal för läkare 5 TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus, TIMAKA Arbetskollektivavtal för timavlönade

20 19 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, KVTES / AKTA OVTES / TS LS / LÄKTA UKTA Miesten keskiansio euroa/kk / Männens medelinkomster euro/mån Naisten keskiansiot euroa/kk / Kvinnornas medelinkomster euro/mån Keskiansio euroa/kk / Medelinkomster euro/mån Vuonna 216 KVTES:n piirissä naisten keskiansio oli 26,7 prosenttia alhaisempi kuin miesten. Opetushenkilöstön osalta erotus oli 4, prosenttia. Teknisen sopimuksen osalta naisten keskiansio oli puolestaan 36,3 prosenttia korkeampi kuin miesten. År 216 var kvinnornas medelinkomst inom ramen för AKTA 26,7 procent lägre än männens. För undervisningspersonalens del var skillnaden 4, procent. Däremot var kvinnornas medellön inom det tekniska avtalet 36,3 procent högre än männens. Kuva 17 Keskiansiot 216 (ei TTES) Bild 17 Medelinkomster 216 (ej TIMAKA) Edelliseen vuoteen verrattuna miesten keskiansio nousi KVTES sopimuksen osalta,5 prosenttia ja OVTES osalta,2 prosenttia. Teknisen sopimuksen miesten keskiansio laski 3,6 prosenttia. I jämförelse med föregående år steg männens medelinkomst år 216 med,5 procent inom AKTA avtalet och,2 procent inom UKTA avtalet. Inom det tekniska avtalet sjönk männens medelinkomst med 3,6 procent. Kuva 18 Miesten keskiansiot (ei LS, TTS) Bild 18 Männens medelinkomster (ej LÄKTA, TIMAKA) 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS , 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, KVTES / AKTA OVTES / UKTA TS KVTES sopimuksen osalta naisten keskiansio nousi 1, prosenttia. OVTES sopimuksen keskiansio nousi 2, prosenttia ja teknisen sopimuksen keskiansio nousi 4,6 prosenttia. Inom KVTES avtalet steg kvinnornas medelinkomst med 1, procent. Inom UKTA steg medelinkomsten med 2, procent och inom det tekniska avtalet med 4,6 procent. Kuva 19 Naisten keskiansiot (ei TTES) Bild 19 Kvinnornas medelinkomster (ej TIMAKA)

21 Miesten keskiansio euroa/kk Männens medelinkomster euro/mån Naisten keskiansio euroa/kk Kvinnornas medelinkomster euro/mån Keskiansio euroa/kk / Medelinkomster euro/mån ,95 12,62 14, ,5 12,2 14, ,21 13,68 14, ,8 13,65 14, Tuntisopimuksen osalta naisten keskiansio vuonna 216 oli 9,5 prosenttia miesten keskiansiota alhaisempi. Miesten keskiansio nousi 6,1 prosenttia ja naisten laski,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Keskiansiot nousivat 4,9 prosenttia. Inom det tekniska timavtalet var kvinnornas medelinkomst 9,5 procent lägre än männens år 216. Männens medelinkomst steg med 6,1 procent och kvinnornas sjönk med,2 procent i jämförelse med föregående år. Medelinkomsterna steg med 4,9 procent. Kuva 2 Miesten ja naisten keskiansiot TTES Bild 2 Männens och kvinnornas medelinkomst TIMAKA Vuokratyövoiman käyttö Anlitandet av hyrd personal Vuokratyövoiman kustannukset perusturvassa olivat noin 67 euroa vuonna 216. Se on 48 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokratyövoimaa käytettiin ensisijaisesti terveyskeskuksessa ja sosiaalipalvelussa. Kostnaden för hyrd arbetskraft inom grundtryggheten uppgick till ca 67 euro år 216. Det innebär en ökning om 48 procent jämfört med föregående år. Hyrd arbetskraft användes främst inom hälsovårdscentralen och socialvårdstjänsterna Kuva 21 Vuokratyövoiman kustannukset /vuosi Bild 21 Kostnaden för hyrd arbetskraft /år

22 21 9 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ARBETSKRAFTSKOSTNADER Palkkasumma laski 3,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosilomaajan palkat, muut lakisääteisten/ sopimusperusteisten poissaolojen palkat, työnantajan eläke ja muut sosiaalivakuutusmaksut sekä rekrytointikustannukset laskivat. Terveysperusteisten poissaolojen palkat, perhevapaiden palkat, vuokratyövoiman kustannukset, työterveyshuollon kustannukset ja investoinnit henkilöstön koulutukseen ja muuhun kehittämiseen sekä muut henkilöstöinvestoinnit puolestaan nousivat. 1 euroa 1 euro 1. Palkat yhteensä, josta Löner sammanlagt specificerade enligt Vuosilomaajan palkat / Semesterlöner Terveysperusteisten poissaolojen palkat / Löner under hälsorelaterad frånvaro Perhevapaiden palkat / Löner för familjeledigheter Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat / Löner för annan lagstadgad/avtalsbaserad frånvaro 2. Työnantajan eläke ja muut sosiaalivakuutusmaksut Arbetsgivarens pensionsavgifter och andra socialförsäkringsavgifter 3. Muut Övriga Rekrytointikustannukset / Rekryteringskostnader Vuokratyövoiman kustannukset / Kostnader för hyrd arbetskraft 4. Henkilöstöinvestoinnit Personalinvesteringar Työterveyshuolto (netto)/ Företagshälsovård (netto) Koulutus ja muu kehittäminen / Utbildning och övrig utveckling Kuntoutus / Rehabilitering Muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne.) / Övrigt, sammanlagt (personalmåltider, rekreation, personalbiljetter, skyddskläder mm.) Taulukko 2 Työvoimakustannukset 216 Tabell 2 Arbetskraftskostnader Muutos % edelliseen vuoteen Förändring % jämfört med föregående år , ,8 +3,9 +61, 5,5 3,4 34,9 +48,6 +8,6 (+32,3) 6 +3,8 Lönesumman sjönk med 3,3 procent i jämförelse med föregående år. Semesterlönerna, lönerna för annan lagstadgad/avtalsbaserad frånvaro, arbetsgivarens pensionsavgifter och andra socialförsäkringsavgifter samt rekryteringskostnaderna sjönk. Däremot steg lönerna för hälsorelaterad frånvaro och familjeledigheter, kostnaderna för hyrd arbetskraft samt investeringarna i företagshälsovården, utbildning och övrig utveckling och övriga personalinvesteringar. Vuonna 216 palkkasumma laski n. 7 eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. År 216 sjönk lönesumman med ca 7 euro jämfört med föregående år. Kuva 22 Palkkasumman kehitys (kirjanpidon mukaan) Bild 22 Lönesummans utveckling (enligt bokföringen) Milj ,42 23, , ,52 21, ,54 22,2 22,4 21, Vuosien 216 ja 215 luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Koulutukseen liittyvät matkakustannukset on huomioitu vasta vuodesta 216. Siffrorna för åren 216 och 215 är inte jämförbara. Resekostnaderna i anslutning till utbildning har beaktats först fr.o.m. år 216.