HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus liite nro 2 (1/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/26)

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus liite nro 2 (1/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/26) Yhteistyötoimikunta Liite nro 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 212

2 Kaupunginhallitus liite nro 2 (2/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (2/26) 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kuva 1. Henkilöstön lukumäärä ja palvelusuhteen luonne Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä Henkilöstömäärä väheni - 4,6 % ( 63 henkilöä ) verrattuna vuotta aiempaan tilanteeseen. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 3 henkilöllä ( - 2,8 % ). Sijaisten, määräaikaisten ja työllistettyjen määrä väheni 33 henkilöllä ( - 9,2 % ). Henkilöstömäärän väheneminen oli talouden vakauttamisohjelman tavoitteena. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä väheni vuonna 212 kaikilla toimialoilla. Määräaikaisten lukumäärä lisääntyi mm. siitä syystä, että määräaikaisilla henkilöstöratkaisuilla ennakoidaan talouden vakauttamisohjelmaan sisältyviä rakenteellisia muutoksia ( mm. terveydenhuollon tuottavuusohjelma ). Toisaalta projektirahoitusten lisääntyminen erityisesti sivistystoimialalla on lisännyt määräaikaisten lukumäärää. Talouden vakauttamisohjelman mukaisesti pyrittiin erityisesti lyhytaikaisten sijaisten käyttöä vähentämään. Kaikki vakinaiset virkojen ja toimien täytöt tapahtuvat täyttölupamenettelyn kautta. Täyttölupamenettelyn yhteydessä arvioidaan aina mahdollisuus jättää vakanssi täyttämättä tai järjestellä tehtävät sisäisesti uudelleen. Lähinnä tämä on kohdistunut ns. hallinnollisiin vakansseihin ja teknisen toimialan vakansseihin sekä toiminnallisiin

3 Kaupunginhallitus liite nro 2 (3/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (3/26) uudelleenjärjestelyihin. Vaikka vakituinen henkilöstö väheni vuonna 212, on vakinainen henkilöstö kuntien yhdistymisen jälkeen lisääntynyt perusturvan toimialalla ja sivistystoimialalla. Vastaavasti eniten vakinainen henkilöstö on vähentynyt teknisellä toimialalla. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden henkilöstömäärä oli yhteensä 129 ( Ääneseudun Energia Oy 35, Ääneseudun Asunnot Oy 9, Äänekosken Kiinteistönhoito Oy 82 ja Ääneseudun kehitys Oy 3 ). Vuotta aiemmin vastaava luku oli 123. Kaupungin teknisen toimialan toimintojen yhtiöittäminen alkaen ei vielä vaikuttanut yhtiöiden henkilöstömäärään vuonna 212. Kuva 2. Vakinainen henkilöstö toimialoittain Tekninen toimiala 98 Keskushallinto 13 Sivistystoimiala 268 Perusturva 563 Kaupungin eri toimialat koostuvat seuraavista vastuualueista ( suluissa vakinaisen henkilöstön määrä ): Keskushallintoon kuuluvat hallintopalvelut (12), talous- ja tietotekniikkapalvelut (16), henkilöstöpalvelut (9), työllisyyden edistäminen (4), maankäyttöpalvelut (3) sekä kaupungin ruokapalvelut (59). Perusturva jakautuu kolmeen eri vastuualueeseen: Lasten ja perheiden palveluihin (157), aikuisväestön palveluihin (213) ja vanhusväestön palveluihin (193). Sivistystoimialaan kuuluvat opetuspalvelut (211) sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut (57). Neljäs toimiala on tekninen ja ympäristötoimiala. Henkilöstöraportin kaavioissa tästä toimialasta käytetään lyhennettä tekninen toimiala. Teknisen toimen alaisuudessa työskenteli yhteensä 86 vakituista ja ympäristötoimessa 12.

4 Kaupunginhallitus liite nro 2 (4/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (4/26) Kuva 3. Vakinaisen henkilöstön määrän muutokset vuosina Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Yhteensä Vertailtaessa eri kuntien henkilöstömäärää suhteessa asukasmäärään on huomioitava, että kunnat järjestävät palvelujaan hyvin eri tavoin ja se vaikuttaa merkittävästi kuntien palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärään ( mm. terveydenhuollon kuntayhtymät, yhteistoiminta-alueet, ostopalvelujen käyttö ). Äänekoski järjestää palvelut pääosin omana toimintana toisin kuin osa vertailukunnissa ( esim. Forssa, Laukaa ). Kuva 4. Henkilökunnan lukumäärä 1 asukasta kohti vuosina Henkilökuntaa 1 asukasta kohti Koko maa Keski-Suomi Forssa Jämsä Laukaa Valkeakoski Varkaus Äänekoski

5 Kaupunginhallitus liite nro 2 (5/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (5/26) Henkilöstörakenteen muuttamista jatkettiin edelleen. Henkilöstön lisäykset perusturvan palveluissa ja opetuspalveluissa on pystytty kompensoimaan muun henkilöstömäärän vähennyksillä. Vuosina on lakkautettu noin 12 vakanssia ( palvelurakenteen ja toimintojen uudelleen järjestelyt, tekninen toimiala, hallinnolliset tehtävät ) ja toisaalta perustettu lähes vastaava määrä uusia vakansseja niihin toimintoihin, joissa on tarvetta lisäresurssointiin. Palvelu- ja henkilöstörakenteen uudelleen arviointi sekä uusien toimintatapojen käyttöönotto ovat edellytyksenä sille, että peruspalvelut kyetään turvaamaan jatkossakin huomioiden taloudellinen tilanne. Vuonna 212 perustettiin uusia virkoja ja toimia yhteensä 12 ja vastaavasti lakkautettiin 21 kokoaikaista ja 4 osa-aikaista virkaa ja tointa. Lisäksi tehtiin henkilöstörakenteen ja nimikkeiden muutoksia. Uusia virkoja ja toimia perustettiin seuraavasti ( 12 virkaa ja tointa ) - 1 sairaanhoitajan toimi ( Kuhnamon palvelutalo, muistihoitajan tehtävät ) - 9 hoitajan tointa ( 5 tointa uuteen Niittywillan asumisyksikköön, 2 tointa Tukipuun palvelutaloon, 1 toimi Äänekosken kotihoitoon ja 1 toimi vammaispalveluihin ) - 1 luokanopettajan virka alkaen ( Mämmen koulu ) - 1 nuorisotyöntekijän toimi alkaen Perustettavien vakanssien määrä on vuosina vähentynyt selvästi kuntafuusion jälkeisistä ensimmäisistä vuosista. Vuonna 28 perustettiin 52 ja vuonna 29 perustettiin 34,5 uutta vakanssia. Virkoja ja toimia lakkautettiin seuraavasti ( 21 kokoaikaista ja 4 osa-aikaista virkaa ja tointa ) - 1 rehtorin virka alkaen ( Hiskinmäen yläkoulu ) - 7 perusopetuksen ja lukion lehtorin virkaa alkaen - 1 perusopetuksen lehtorin virka alkaen - 2 lukion ja perusopetuksen lehtorin virkaa alkaen - 1 apulaisylilääkärin virka ( mielenterveys- ja päihdepalvelut ) - 1 sairaanhoitajan toimi ( päivystys ) -,5 sairaanhoitajan toimi ( päivystys ) -,5 perhepäivähoitajan toimi ( Konginkankaan päiväkoti ) -,3 vapaa-ajan ohjaajan toimi ( Sumiainen ) - 1 ruokapalvelutyöntekijä siivoojan toimi - 2 siivoojan tointa - 1 kunnallisteknisen työntekijän toimi alkaen

6 Kaupunginhallitus liite nro 2 (6/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (6/26) - 1 toimistosihteerin toimi ( hallintopalvelut ) - 1 laskentasihteerin toimi alkaen ( talouspalvelut ) - 1 palkkasihteerin toimi ( henkilöstöpalvelut ) - 1 koulusihteerin toimi alkaen ( Hiskinmäen yläkoulu ) -,5 toimistosihteerin toimi ( opetuspalvelut ) Lakkauttamiset liittyivät opetuspalvelujen kouluverkkomuutoksiin ( 12 ), vastaanottopalvelujen tuottavuusohjelmaan ( 2,5 ) sekä toimintojen uudelleen järjestelyihin mm. tukipalveluissa ja toimistotehtävissä. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lisäksi palkattiin sijaisia vakinaisen henkilöstön poissaoloihin. Erityisesti lyhytaikaisia sijaisuuksia pyrittiin vähentämään talouden vakauttamisohjelman mukaisesti. Sijaisia oli palvelussuhteessa yhteensä 212. Sijaisten määrä väheni 17 % ( 44 henkilöä ) verrattuna vuoden 211 lopun tilanteeseen. Määrällisesti eniten sijaisia on perusturvan toimialalla ( n. 78 % sijaisista ). Talouden vakauttamiseen liittyen täyttölupamenettely koskee myös yli 3 kuukautta kestäviä sijaisuuksia. Kuva 5. Henkilöstörakenne toimialoittain Vakituiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä Keskushallinto Perusturvatoimiala Sivistystoimiala Tekninen toimiala Yhteensä Vakinaisen henkilöstön osuus palvelussuhteessa olleista oli noin 76 %. Valtakunnallisesti vakinaisen henkilöstön osuus vuonna 211 oli myös 76 % kuntien henkilöstöstä. Vakinaisesta henkilöstöstä 9 % työskenteli kokoaikaisessa palvelussuhteessa (927 henkilöä) ja 1 % osa-aikaisessa palvelussuhteessa (15 henkilöä). Valtakunnallisesti kokoaikaisten osuus oli 85 % lokakuussa 211. Osa-aikaisista 3 henkilöä käytti erilaisia määräaikaisia työaikajoustoja (osa-aikalisä, osittainen hoitovapaa). Muut olivat osa-aikaeläkkeellä tai työskentelivät osa-aikaisessa virassa tai toimessa. Osa-aikaisista noin 7 % työskenteli perusturvan toimialalla.

7 Kaupunginhallitus liite nro 2 (7/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (7/26) Kuva 6. Vakinaisen henkilöstön koko- ja osa-aikaisuus toimialoittain Kokoaikaiset Osa-aikaiset Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Vakinaisesta henkilöstöstä 27 % työskenteli virkasuhteessa ja 73 % työsopimussuhteessa. Valtakunnallisesti virkasuhteisia oli 28 % ja työsopimussuhteisia 72 % lokakuussa 211. Kuva 7. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen luonne toimialoittain Virkasuhteiset Työsuhteiset Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala

8 Kaupunginhallitus liite nro 2 (8/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (8/26) Vakinaisen henkilöstön yleisimmät ammattinimikkeet ovat - hoitaja 142 työntekijää - luokanopettaja 68 viranhaltijaa - sairaanhoitaja 65 työntekijää - päivähoitaja 47 työntekijää - perusopetuksen ja lukion lehtori 45 viranhaltijaa - lastentarhanopettaja 39 työntekijää Vakinaisesta henkilöstöstä kuului Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ( KVTES ) piiriin lähes 71 %. Seuraavaksi eniten henkilöstöä kuului Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen OVTES:n piiriin ( noin 17 % ). Kuva 8. Vakituinen henkilöstö sopimusaloittain Kvtes Tekniset Ovtes Perhepäiväh. TuntiTes Lääkärit Sopimusala 2. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN IKÄ JA SUKUPUOLIRAKENNE Vakinaisesta henkilöstöstä 84 % oli naisia (871 henkilöä) ja 16 % miehiä (161 henkilöä). Valtakunnallisesti kunnallisesta henkilöstöstä naisia oli 79 % ja miehiä 21 % lokakuussa 211.

9 Kaupunginhallitus liite nro 2 (9/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (9/26) Kuva 9. Vakinaisen henkilöstön sukupuolirakenne toimialoittain Miehet Naiset Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48,5 vuotta. Keski-ikä oli noussut edellisvuodesta,2 vuotta ja on hieman valtakunnallista keski-ikää korkeampi. Alhaisin keski-ikä on edelleen sivistystoimialalla ja korkein teknisellä toimialalla ( ero keski-iässä yli 6 vuotta ). Kuva 1. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen Koko henkilöstö Miehet 55,1 48,4 47,1 51,9 49,6 Naiset 48,8 48,3 46,6 53,7 48,3 Yhteensä 49,7 48,3 46,7 52,8 48,5

10 Kaupunginhallitus liite nro 2 (1/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/26) Valtakunnallisesti kaikkien kunta-alan työntekijöiden keski-ikä lokakuussa 211 oli 45,6 vuotta ( vakinaiset, määräaikaiset ). Kuntien vakinaisten työntekijöiden keski-ikä oli 47,7 vuotta. Kuva 11. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Miehet Naiset v 25-29v 3-34v 35-39v 4-44v 45-49v 5-54v 55-59v 6-64v 65-69v 3. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KOULUTUSTAUSTA Kuva 12. Vakinaisen henkilöstön koulutusaste Koulutustieto puuttuu 26 % Alempi perusaste 3 % Ylempi perusaste 2 % Keskiaste 3 % Tutkijakoulutusaste % Ylempi korkeakouluaste 14 % Alempi korkeakouluaste 9 % Alin korkea-aste 16 %

11 Kaupunginhallitus liite nro 2 (11/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (11/26) Koulutustieto puuttuu 26 %:lta. Vakinaisen henkilöstön koulutustietoja täydennetään asteittain. Niistä vakinaisista henkilöistä joiden koulutustiedot ovat käytettävissä, korkeakoulututkinnon on suorittanut 23 %. Aiempi opistoasteen koulutus on 16 %:lla ja keskiasteen koulutus ( ns. koulutason ammattikoulutus ) on 3 %:lla. Vakinaisesta henkilöstöstä 5 %:lla ei ole ammatillista koulutusta. 4. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna 212 yhteensä 261. Koulutukseen käytetty summa oli edellisvuoden tasolla. Talousarviossa koulutukseen varatuista määrärahoista käytettiin 75 %. Suhteutettuna palvelussuhteessa olevien vakinaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden lukumäärään, koulutukseen käytettiin vuonna 212 vakinaista henkilöä kohden 253 ( pääosin koulutus kohdentuu vakinaiseen henkilöstöön ). Työhön liittyvän koulutuksen osalta henkilöstöllä oli palkallisia koulutuspäiviä vuonna 212 yhteensä 1514 kalenteripäivää. Kun koulutuspäivien määrä suhteutetaan vakituisiin vakansseihin, niin jokaista viranhaltijaa/työntekijää kohden tämä tekee keskimäärin 1,5 koulutuspäivää/vuosi. Tämän lisäksi on paljon sellaisia koulutuksia, jotka toteutetaan osapäiväisenä. Nämä eivät kirjaudu poissaolotilastoihin. Palkalliset koulutuspäivät sisältävät työn edellyttämän koulutuksen, työhön liittyvän koulutuksen, luottamusmies- ja yhteistoimintakoulutuksen sekä muita työhön läheisesti liittyviä koulutuksia. Oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden aikana 36 vakituista henkilöä. Esimiehiä on tuettu johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen ( JET tutkinto ) oppisopimuskoulutuksena. Vuoden 212 alussa kolmas ryhmä aloitti kaksivuotisen tutkinnon ( 11 esimiestä ). Muussa oppisopimuskoulutuksessa oli 25 vakinaista henkilöä. Heistä 9 suoritti tutkintoon johtavaa koulutusta ( mm. lähihoitajan perustutkintoa, erilaisia ruokapalvelujen tutkintoja ) ja 16 osallistui oppisopimuskoulutuksena omaan ammattialaansa liittyvään täydennyskoulutukseen. 5. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Palvelussuhteen yhdenjaksoisuuteen on laskettu mukaan yhdenjaksoinen määräaikainen ja/tai vakituinen palvelussuhde. Useat viime vuosina vakinaistetut työntekijät ovat ensin toimineet määräaikaisessa virka-/ työsuhteessa.

12 Kaupunginhallitus liite nro 2 (12/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (12/26) Kuva 13. Vakinaisen henkilöstön palvelusuhteen yhdenjaksoisuus toimialoittain Alle 2v 2-4v 5-9v 1-14v 15-19v 2-24v 25-29v Yli 3v Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen ja ymp. toimiala Alle 2v 2-4v 5-9v 1-14v 15-19v 2-24v 25-29v Yli 3v Yhteensä Vakinaisesta henkilöstöstä 39 % on työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yli 2 vuotta ( ennen vuotta 27 Sumiaisten kunta, Suolahden kaupunki, Ääneseudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Äänekosken kaupunki on huomioitu samaksi työnantajaksi ). Uutta henkilöstöä aloitti vakinaisessa palvelussuhteessa vuoden 212 aikana yhteensä 29, heistä 28 kokoaikaisessa ja 1 osa-aikaisessa palvelussuhteessa. Määrä väheni vuodesta 211, jolloin palkattiin 54 uutta työntekijää. Uusien vakinaiseen virka- tai työsuhteeseen palkattujen määrä vaihtelee merkittävästi vuosittain. Enimmillään uusia työntekijöitä on palkattu 7 vuonna 28. Uusi henkilöstö sijoittui vuonna 212 seuraavasti: - keskushallinto yhteensä 3, josta - ruokapalvelut 1 - muu keskushallinto 2 ( TYP, kaavoitus )

13 Kaupunginhallitus liite nro 2 (13/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (13/26) - perusturvatoimiala yhteensä 19, josta - aikuisväestön palvelut 7 - vanhuspalvelut 12 - sivistystoimiala yhteensä 6, josta - opetuspalvelut 5 - vapaa-ajan palvelut 1 - tekninen toimiala yhteensä 1 Vakinaiset virat ja toimet olivat julkisesti haettavana. Kaikkiin muihin vakinaisiin vakansseihin oli hakijoita lukuunottamatta terveyskeskuslääkärin, hammaslääkärin ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän vakansseja. Yhtä vakituista vakanssia haki keskimäärin 14 kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa. Määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna ( 12). Hakijoiden lukumäärän vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa mm. se, millaisia vakansseja on avoinna. Pidempiaikaisten sijaisten saatavuus on ollut vaikeaa mm. terveyskeskuslääkärin, hammaslääkärin, sosiaalityöntekijän, sairaanhoitajan ja erityislastentarhanopettajan tehtäviin. Lyhytaikaisten sijaisten saatavuus useisiin tehtäviin on myös vaikeutunut. Henkilöstöä irtisanoutui yhteensä 19. Yhteensä henkilöstöä poistui vuoden aikana 2. Irtisanoutuneiden määrä oli samalla tasolla kuin vuonna VAKINAISEN HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN Vakinaista henkilöstöä siirtyi eläkkeelle vuoden 212 aikana 44 henkilöä. Heistä 39 jäi vanhuuseläkkeelle ja 5 työkyvyttömyyseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin joko 63-vuotiaana tai henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän täytettyään. Vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta. ( HUOM. vuoden 27 eläkkeelle siirtyvien lukumäärä ei ole vertailukelpoinen muiden vuosien kanssa. Uuden kunnan palvelukseen siirtyneissä eivät ole mukana eläkkeelle vanhoista kunnista/ kuntayhtymästä siirtyneet. Jatkossa vertailupäivämäärä on aina ). Vakinainen henkilöstö siirtyi vuonna 212 kokoaikaiselle eläkkeelle (vanhuus- ja työkyvyttömyys-eläke) keskimäärin 61,9 vuotiaana. Osa-aikaeläkkeet alkoivat keskimäärin 61,5 vuotiaana. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 56,9 vuotta.

14 Kaupunginhallitus liite nro 2 (14/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (14/26) Valtakunnallisesti Suomessa kunta-alan työntekijät siirtyivät eläkkeelle vuonna 211 keskimäärin 59,8 vuotiaana. Äänekosken kaupungin osalta vastaava luku vuonna 211 oli 59,2 vuotta. Tässä valtakunnallisessa eläkkeellesiirtymisiän laskennassa otetaan huomioon paitsi vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet myöskin työttömyyseläkkeet ja määräaikaiset täydet kuntoutustuet. Vuoden 212 osalta vastaavia valtakunnallisia eläkelaitoksen vertailutietoja ei vielä ole käytettävissä. Osa-aikaeläkkeelle jäi vuoden 212 aikana 4 ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 4 vakinaista henkilöä. Osa-aikaisella eläkkeellä oli vuoden 212 lopussa yhteensä 47 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä väheni hieman. Erityisesti perusturvan ja teknisen toimialan henkilöstöllä osa-aikaiset eläkeratkaisut ovat edelleen yleisiä. Lisäksi vuoden 212 aikana oli määräaikaisella kuntoutustuella 11 työntekijää. Kuntoutustuella olevien määrä on melko vakiintunut. Vuosittaista vaihtelua on paitsi kuntoutustuella olevien henkilöiden lukumäärässä, myös kuntoutustukijaksojen pituudessa. Kuva 14. Eläkkeelle siirtyneet vuosina Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuva 15. Osa-aikaisella eläkkeellä ( osa-aikaeläke ja osatyökyvyttömyyseläke) olevien vakinaisten henkilöiden määrä toimialoittain vuosina Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen ja ymp. toimiala Yhteensä

15 Kaupunginhallitus liite nro 2 (15/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (15/26) Viiden vuoden kuluessa vanhuuseläkeiän saavuttaa 131 vakituista henkilöä ( noin 13 % ). Vuosina vanhuuseläkkeelle ennakoidaan siirtyvän yhteensä 238 vakituista henkilöä ( 24 % henkilöstöstä ). Mahdollisuus yksilöllisen eläkeiän käyttöön vuotiaana vähentää ennusteen luotettavuutta. Opettajien osalta ennuste perustuu ikävuosien pohjalta tehtyyn ennusteeseen. Verrattuna aiempiin vuosiin eläköitymisennusteessa näkyy teknisen toimialan toimintojen yhtiöittäminen vuonna 213. Kuva 16. Eläköitymisennuste vuosina ( vanhuuseläkeiän täyttyminen ) v. 213 v.214 v. 215 v.216 v. 217 v.218 v. 219 v HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Kuva 17. Henkilöstön poissaolot v. 212 (kalenteripäivät syyn mukaan lajiteltuna). Työtapaturmtukvapaa Kuntoutus- Perhe- Lapsen Opinto- Vuorottelu- Lomaraha- Toimiala Sairaus sairaus Koulutus vapaa vapaa Kuntoutus Muu vapaa Vuosiloma vapaa (LS) Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Yhteensä Lukuihin sisältyy sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön poissaolopäivät ( kalenteripäivinä ). Muihin vapaisiin kuuluvat mm. palkaton yksityisasia sekä toisen viran/toimen hoito.

16 Kaupunginhallitus liite nro 2 (16/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (16/26) Sairauspoissaolojen kokonaismäärä vuonna 212 oli kalenteripäivää. Vuonna 211 sairauspäiviä oli 21 4, joten sairauspäivien määrä oli lähes ennallaan. Vuoden jokaisena kalenteripäivänä sairaana oli noin 58 viranhaltijaa/ työntekijää. Sairaana oli 4,27 % palvelussuhteessa olevasta työvoimasta ( vakinaiset, määräaikaiset, sijaiset ). Kuva 18. Sairauspoissaolot toimialoittain vuosina Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Kuva 19. Keskimääräiset sairauspoissaolopäivät työntekijää kohden vuosina ( kalenteripäivät ) , 18,7 15,6 11,7 7, 17,5 16,6 17, 15,7 16,3 11,11,3 1,2 1,5 9,8 18,8 17,7 17, 16,6 15,9 15, 15,315, 15,6 13,7 5 Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen ja ymp. toimiala Koko henkilöstö

17 Kaupunginhallitus liite nro 2 (17/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (17/26) Mikäli sairauspoissaolot suhteutetaan henkilöstömäärään ( palvelussuhteessa olevien vakinaisten, määräaikaisten ja sijaisten lukumäärä ), sairauspoissaoloja on keskimäärin 15,6 kalenteripäivää vuodessa. Määrä säilyi edellisen vuoden tasolla. Eniten sairauspoissaoloja on keskushallinnossa sekä perusturvatoimialalla ja vähiten sivistystoimialalla. Perusturvatoimialalla ja opetuspalveluissa sairauspoissaoloista aiheutuu yleensä sijaistarve. Kunta-alan henkilöstöllä oli sairauslomapäiviä keskimäärin 18 päivää vuonna 212. Koko vuoden työssä olleesta vakinaisesta henkilöstöstä 136:lla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Määrä on vähentynyt vuodesta 211. Kuva 2. Sairauspoissaolot vuonna 212 pääasiallisten syiden mukaan. Muut 27 % Oma ilmoitus 11 % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 26 % Vammat ja myrkytykset, yht. 9 % Mielenterveyden häiriöt 27 % Sairauspoissaoloista 11 % on vuonna 212 ollut työntekijän/ viranhaltijan omalla ilmoituksella. Kyseessä ovat lyhyet 1 3 kalenteripäivän poissaolot, joiden pääasiallisena perusteena ovat äkilliset infektiosairaudet. Muutoin suurimmat sairauspoissaolojen syyt olivat mielenterveyden häiriöt ( 27 % ), tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ( 26 % ) sekä erilaiset vammat ja myrkytykset ( 9 % ). Valtakunnallisesti kolme yleisintä sairauspoissaolojen syytä ovat samat kuin Äänekoskella. Sairauspoissaolojen ryhmä muut ( 27 % ) sisältää mm. seuraavia poissaolon syitä: Hengityselinten sairaudet, hermoston sairaudet, verenkiertoelinten sairaudet, ruoansulatuselinten sairaudet, silmä- ja korvasairaudet, erilaiset kasvaimet sekä ihosairaudet.

18 Kaupunginhallitus liite nro 2 (18/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (18/26) Painopiste tulevina vuosina on sairauspoissaolojen kautta syntyvien henkilöstömenojen kasvun hillinnässä työhyvinvointitoimenpiteiden avulla. Käytössä on ns. varhaisen tuen toimintamalli, jossa on sovittu yhtenäiset toimintakäytännöt sairauspoissaolotilanteissa. Tavoitteena on aktiivisesti, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukea työkykyä ja puuttua niihin seikkoihin, jotka vaikuttavat työkykyä heikentävästi. Työterveyslain muuttuessa uudistettiin toimintaohjeistus liittyen sairauspoissaoloihin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Omalla ilmoituksella tapahtuvien sairauspoissaolojen perusteita täsmennettiin. Lisäksi varhaisen tuen toimintamallin käyttöä ja sen seurantaa tehostettiin koskien 3 kalenteripäivää kestäneitä sairauspoissaoloja. Työterveyslain muutoksen taustalla on pyrkimys lisätä aiempaa varhaisemmassa vaiheessa työterveyshuollon roolia ja asiantuntijuutta työntekijän työhön paluun ja kuntoutumisen tueksi. Tapaturmailmoituksia vakuutusyhtiö Pohjolalle tehtiin vuoden 212 aikana yhteensä 69. Määrä väheni hieman edellisestä vuodesta ( - 5 ). Työtapaturma-ilmoituksia oli 57 ( - 1 ) ja työmatkatapaturmailmoituksia 12 ( + 5 ). Tapaturmailmoitus vakuutusyhtiölle tehdään aina riippumatta siitä, seuraako tapaturmasta akuutteja oireita tai poissaoloja. Ammattitautiepäilyjä oli vuoden aikana 4 ( + 3 ). Työtapaturmista aiheutuneita työstä poissaoloja oli 32 eri henkilöllä. Henkilömäärä säilyi lähes vuoden 211 tasolla, mutta poissaolopäivien määrä väheni olennaisesti edellisestä vuodesta ( vähennys -37 % eli 39 kalenteripäivää ). Poissaolojen pituus vaihteli yhdestä päivästä pisimmillään 14 kalenteripäivään. Keskimääräisen poissaolon pituudeksi tuli 2 kalenteripäivää/henkilö ( vuonna 211 keskimäärin 28 päivää ). Kuntoutuksen vuoksi virkavapaalla tai työlomalla oli vuoden aikana 9 eri henkilöä, jotka osallistuivat yksittäisiin kuntoutuksiin. Kaupunki ei järjestänyt omaa kuntoremonttikurssia vuonna 212. Ammatillista kuntoutusta järjestettiin vuoden 212 aikana viidelle työntekijälle Kevan kautta. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteenä käytettiin pääosin työkokeilua, jonka kesto oli keskimäärin kolme kuukautta. Pääosin työkokeilut onnistuivat ja henkilöt sijoittuivat kuntoutusjakson päättyessä uusiin työtehtäviin. 8. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN TYÖKIERTO Henkilöstöllä on mahdollisuus halutessaan ilmoittautua työkertoon ns. Mahdollisuuksien Markkinoille. Avoimeksi tuleviin työpaikkoihin tarjotaan vakinaiselle henkilöstölle usein työkiertomahdollisuuksia.

19 Kaupunginhallitus liite nro 2 (19/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (19/26) Vuoden 212 aikana 4 vakinaista viranhaltijaa tai työtekijää siirtyi vakinaisesti toiseen tehtävään tai työyksikköön. Siirroista 7 tapahtui toimialalta toiselle, muut toimialan sisällä. Lisäksi vuoden 212 lopussa 71 vakinaista henkilöä oli määräaikaisesti työkierrossa ( ns. sisäinen sijaisuus ) muussa kuin omassa vakinaisessa virassaan tai toimessaan. Määrä on säilynyt edellisten vuosien tasolla. 9. TYÖHYVINVOINTI Äänekosken kaupungin henkilöstölle toteutettiin syys- lokakuun vaihteessa 211 työhyvinvointikysely yhteistyössä Kevan kanssa ( entinen Kuntien Eläkevakuutus ). Kyselyyn vastasi 953 Äänekosken kaupungin työntekijää ja vastausprosentti oli erinomainen 82 %. Kysely antaa siten luotettavaa tietoa Äänekosken kaupungin työhyvinvoinnin tilasta. Kyselyssä kartoitettiin johtamiseen, työyhteisön toimivuuteen, työoloihin ja osaamiseen sekä omiin voimavaroihin ja työssä jaksamiseen liittyviä teemoja. Koko kaupungin tasolla työhyvinvointikyselyn tulokset olivat hyviä, hieman parempia kuin kunta-alalla keskimäärin. Toimialojen välillä ei ollut merkittäviä eroja kyselyn tuloksissa. Sen sijaan yksittäisten työpaikkojen välillä oli merkittäviä eroavaisuuksia kyselyn tuloksissa. Työhyvinvointikyselyn tulokset käsiteltiin kaikissa työyksiköissä. Kyselyn pohjalta työyksiköt laativat kevään 212 aikana työyksikön oman työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman. Työhyvinvoinnin edistämistä jatketaan kokoamalla työyksikkökohtaisten suunnitelmien pohjalta koko kaupungin yhteinen työhyvinvoinnin toimenpideohjelma vuonna 213. Koko kaupungin kattava henkilöstökysely on tarkoitus toteuttaa jatkossa valtuustokausittain eli vähintään joka neljäs vuosi. Henkilöstön omaehtoisia liikunta- ja kulttuuriaktiviteetteja tuetaan vuosittain noin 3 eurolla ( uimahalli, kuntosali, liikuntaryhmät, elokuvat yms. ). Äänekosken kaupunki muistaa henkilöstöään 5- ja 6- vuotispäivinä sekä palvelusvuosien perusteella ( 2, 3 ja 4 vuoden palvelu samalla työnantajalla ).

20 Kaupunginhallitus liite nro 2 (2/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (2/26) 1. TYÖTERVEYSPALVELUT Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu vuosille Uusi toimintasuunnitelma vuosille hyväksyttiin joulukuussa 212. Työterveyspalvelut järjestettiin kaupungin omana toimintana. Työterveyspalveluina järjestettiin sekä lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä työterveyspalveluita että sairaanhoitoa. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 212 olivat n , josta Kela korvaa työnantajalle noin puolet. Kustannukset ovat säilyneet edellisen vuoden tasolla. Kustannuksista n. 72 % aiheutui sairaanhoidon kustannuksista ja n. 28 % työterveyspalveluista. Työterveyshuollon yleismaksu työntekijää kohden on 3 /vuosi/ työntekijä. Työterveyshuolto toteutti vuoden 212 aikana terveystarkastuksia, työkykyneuvotteluja, työpaikkaselvityksiä, sisäilmakyselyjä ja työyhteisöselvityksiä. Vuonna 212 erityisesti työterveyshuollon lääkäripalvelujen kysyntä oli suurempaa kuin tarjolla olevat lääkäripalvelut. Kuva 19. Työterveyspalvelujen käynnit vuosina Työterveyspalveluihin liittyvät käynnit v käynnit Terveydenhoito Sairaanhoito Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa on kehitetty toimintakäytäntöjä ja valmisteltu toimintamalleja, joiden tavoitteena on tukea työkykyä ja työhyvinvointia. Työterveyshuolto oli mukana myös kaupungin järjestämän kuntoutuksen järjestelyissä.

21 Kaupunginhallitus liite nro 2 (21/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (21/26) 11. YHTEISTYÖTOIMIKUNTA Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat työnantajan edustajina apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö sekä työntekijöiden edustajina pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 212 aikana yhdeksän kertaa. Puheenjohtajana toimi vuonna 212 pääluottamusmies Mirja Remonen ja varapuheenjohtajana apulaiskaupunginjohtaja Heli Möller. Toimintaa ohjaa paikallinen sopimus työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan toimintakäytännöistä. Sopimus täydentää lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Vuonna 212 yhteistyötoimikunnan työssä oli keskeisesti esillä talouden vakauttamiseen ja organisaation muutokseen liittyvät asiat ( yhtiöittäminen, yhteistoiminta-alueet, kaupunkiorganisaation uudistaminen ). Äänekosken kaupunki oli keskeisesti esillä valtakunnallisessa Lappeenrantaseminaarissa elokuussa 212. Teemana oli ensimmäisenä seminaaripäivänä Hyvin kasvatettu kaupunki? muutosten toteuttajien ja suunnittelijoiden välinen vuoropuhelu hyvin toimivien kunta ja palvelurakenteiden tavoitteista ja edellytyksistä. Toisen seminaaripäivän teemana oli Näin muutimme arjen kertomuksia ja kuvia työn merkityksen muutoksesta. Seminaarissa esiintyivät kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, sivistysjohtaja, työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmiesmies ja henkilöstöpäällikkö. 12. TYÖSUOJELU Työsuojelu on osa yhteistoimintaa. Erillistä työsuojelutoimikuntaa ei ole, vaan yhteistyötoimikunnan alaisuudessa toimii työsuojelujaos. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut kuuluvat yhteistyötoimikuntaan. Työsuojelupäällikkönä toimi kunnossapitopäällikkö Vesa Ronkainen saakka ja vs. työsuojelupäällikkönä jätehuollon esimies Raimo Eklund alkaen. Työsuojelun toimikaudella toimii työntekijöitä edustavana työsuojeluvaltuutettuina Hannu Penttinen ja toimihenkilöitä edustavana työsuojeluvaltuutettuna Raimo Eklund saakka ja Hannu Kaikkonen alkaen.

22 Kaupunginhallitus liite nro 2 (22/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (22/26) Työsuojelujaokseen kuuluvat työsuojeluvaltuutetut, 1. varavaltuutetut ja työsuojelupäällikkö. Lisäksi pysyväksi asiantuntijaksi on kutsuttu työterveyshuollon ja teknisen toimialan edustaja. Kaupungissa toimii myös erillinen sisäilmatyöryhmä. Työsuojelujaoksen toimintaa ohjasi työsuojelun työhyvinvointitoiminnan ohjelma vuosille ja siihen liittyvä työsuojeluhankkeiden aikataulu. Toiminnassa painottuivat sisäilmaan ja työhyvinvointiin liittyvät asiat. Riskien ja vaarojen arvioinnissa siirrytään vuonna 213 sähköiseen arviointiin. Se käsittää neljä kokonaisuutta, jotka ovat työympäristön vaarat ja riskit, fyysisen väkivallan hallintakeinojen tarkistaminen, työyhteisön toiminta sekä osaaminen. Arviointi tehdään kaikissa kaupungin työyksiköissä ja se tullaan uusimaan neljän vuoden välein. 13. HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenot vuonna 212 olivat yhteensä 58,7 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot toteutuivat 99,3 %:sti verrattuna karsittuun lisätalousarvioon ( säästö 414 euroa ). Alkuperäisessä talousarviossa henkilöstömenoihin oli varattu noin 59,4 miljoonaa euroa ja talouden vakauttamisohjelman karsitussa lisätalousarviossa noin 59, 1 miljoonaa euroa. Palkkamenot kasvoivat 2,28 % vuodesta 211 ja henkilöstömenot yhteensä kasvoivat 2,79 %. Henkilöstömenojen kasvu Äänekoskella oli pienempi kuin valtakunnallinen kasvu keskimäärin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa 212 talouden vakauttamisohjelman vuosille Vakauttamisohjelmassa oli useita toiminnallisia muutoksia, joihin sisältyi henkilöstömäärän ja kustannusten vähentymisiä. Lisäksi vakauttamisohjelmaan sisältyi vuodelle 212 muita henkilöstökuluja koskevia vakauttamistoimia 3 euroa. Vuonna 213 henkilöstömenojen säästöt olivat 1 miljoona euroa ja vuodesta 214 alkaen 2 miljoonaa euroa vuodessa. Vaihtoehtoiset toimenpiteet henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi olivat vapaaehtoiset palkattomat vapaat ( talkoovapaat ), sijaisten ja määräaikaisten vähentäminen, eläkeratkaisut, henkilöstömenoja säästävät rakenteelliset ratkaisut, irtisanomiset yksilökohtaisten ratkaisujen kautta, lomautukset ( kokoaikaiset tai osaaikaiset ), tehtäväjärjestelyt, työajan lyhentämiset yms. Vuonna 212 vapaaehtoisia palkattomia talkoovapaita piti 541 viranhaltijaa/ työntekijää yhteensä kalenteripäivää. Kustannussäästö talkoovapaista oli noin

23 Kaupunginhallitus liite nro 2 (23/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (23/26) 255. Talkoovapaan edellytyksenä oli, että ko. ajaksi ei palkata ulkopuolista sijaista. Kuva 2. Henkilöstömenot vuosina euroa tp 21 tp 211 ta 212 ta +lta 212 tot. 1-12/212 tot -% vakituiset ,2 % 41 tilapäiset ,3 % 42 lääkärit ,3 % 43 vak. varahenkilöstö ,7 % 45 erilliskorvaukset ,3 % 46 palkallisen sairausloman sijaiset ,8 % 47 vuosiloman sijaiset ,3 % 48 muiden palkallisten vapaiden sijaiset ,8 % 411 palkattomien vapaiden sijaiset vakinaisen henkilöstön tuntipalkat ,9 % 41 tilapäisen henkilöstön tuntipalkat työllistettyjen palkat ,6 % 413 päivystyspalkat ,3 % 415 asiantuntijapalkat ,5 % 416 kokouspalkkiot ,8 % 418 Evo-palkat kouluttajille ,3 % 43 muut palkat tuntipalkk. jaksotukset sairasvakuutus-, ym. korvaukset Yhteensä ,3 % Henkilösivukulut ,2 % Yhteensä henkilöstökulut ,3 % Syksyllä 212 käytiin yt neuvottelut koskien vuosien henkilöstösäästöjä. Vapaaehtoisten palkattomien talkoovapaiden ja muiden henkilöstösäästöjen ( vakanssien täyttämättä jättämiset, tehtävien uudelleen järjestelyt ) lisäksi valmisteltiin henkilöstön 1 2 viikon pituisia lomautuksia. Kaupunginhallitus päätti luopua henkilökunnan lomauttamistoimista toistaiseksi. Lisäksi hallitus edellytti, että valmistellaan konkreettinen useamman

24 Kaupunginhallitus liite nro 2 (24/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (24/26) vuoden vakauttamissopimus, joka ei sisällä lomautuksia. Henkilöstömenojen säästötarvetta on tarkennettu vuoden 212 lopussa hyväksytyssä talouden tasapainottamisohjelmassa. Kuva 21. Henkilöstökulujen kehitys vuosina Henkilöstökulut v Palkat Sosiaalikustannukset Henkilöstökulut yht AJANKOHTAISIA HENKILÖSTÖASIOITA Vuonna 212 valittiin toista kertaa Äänekosken kaupungin vuoden työyhteisö. Valintaperusteena oli mm. työyhteisön laatima työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Vuoden työyhteisöksi ehdotettiin 8 eri työyhteisöä. Valinnan suoritti yhteistyötoimikunta, joka valitsi Vuoden 212 työyhteisöksi teknisen toimialan konekeskuksen. Vuoden työyhteisö julkistettiin ja palkittiin kesäkuun alussa järjestetyssä tilaisuudessa, johon oli kutsuttu kaikki ehdolla olleet työyhteisöt. Kiinteistöjen sisäilmaongelmat olivat keskeisesti esillä. Sisäilmaongelmiin liittyvien investointien tarve lisääntyi edelleen. Vuonna 212 valmisteltiin kaupunkiorganisaation uudistamista. Päätökset kaupungin uudesta johtamisjärjestelmästä ja konsernirakenteesta tehtiin joulukuussa ja uusi organisaatio otettiin käyttöön alkaen. Samanaikaisesti valmisteltiin uusi

25 Kaupunginhallitus liite nro 2 (25/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (25/26) hallintosääntö. Syyskuussa 212 tehtiin päätökset johtavien viranhaltijoiden työjärjestelyistä. Uudessa organisaatiossa varhaiskasvatus sekä muut lasten ja perheiden palvelut siirtyvät perusturvasta uudelle kasvun ja oppimisen toimialalle yhdessä opetuspalvelujen ja nuorisopalvelujen kanssa. Perusturvan elinkaarimalli hajoaa ja perusturvan toiminnot koostuvat jatkossa terveyspalveluista, sosiaalityön ja työelämään kuntoutumisen palveluista sekä arjen tuen palveluista. Arjen tuen toiminnot organisoidaan sisäisen tilaaja- tuottajamallin mukaisesti. Vapaaaikatoimesta muodostuu oma toimiala. Teknisen toimialan toimintoja uudistetaan merkittävästi siten, että toimintoja siirtyy Äänekosken Kiinteistönhoitoyhtiölle asteittain vuonna 212 ja kaupungille jää ns. tilaajaorganisaatio sekä viranomaistehtäviä. Ympäristöterveydenhuollon ja maaseutuasioiden yhteistoiminta-alueet käynnistyivät vuoden 213 alussa. Samanaikaisesti toimintoja siirtyy liikkeenluovutuksena sairaanhoitopiirille ( röntgen ) ja sairaanhoitopiiriltä ( mielenterveyskuntoutujien tehostettu kotihoito ). Edellä mainittujen muutosten valmistelu ja niihin liittyvät henkilöstömuutokset olivat keskeisesti esillä erityisesti syksyn 212 aikana. Terveyspalvelujen tuottavuusohjelma jatkui. Sen avulla pyritään vaikuttamaan omien terveyspalvelujen sisältöön, vaikuttavuuteen ja taloudellisuuteen. Uusi terveyskeskus valmistuu vuonna 214. Uuden terveyspalvelujen toimintamallin valmistelua jatkettiin vuonna 212. Myös vanhuspalvelujen kehittämisprojekti yhteistyössä NHG:n kanssa jatkui. Äänekosken kaupungin yhtenäinen työn vaativuuden arviointi on edennyt asteittain osana palkkausjärjestelmän kehittämistä. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin perustuva henkilökohtainen lisä on otettu käyttöön samanaikaisesti työn vaativuuden arvioinnin kanssa. KVTES:n osalta työn vaativuuden arviointi on tehty kertaalleen kaikille henkilöstöryhmille. TS sopimusalan työn vaativuuden arviointi valmistui vuonna 212. Työtehtävien ja työn vaativuuden muutoksista johtuen TVA ohjausryhmä käynnistää ja käsittelee tarpeen mukaan uudelleen työn vaativuuden arviointia. Työaikamuotoja on yhtenäistetty asteittain. Vuonna 212 yhtenäistettiin vanhuspalvelujen työaikamuodot.

26 Kaupunginhallitus liite nro 2 (26/26) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (26/26) Henkilöstöasioissa siirryttiin Web-tallennuksen käyttöön, joka on sähköinen päätöksentekojärjestelmä. Web-tallennuksessa voidaan tehdä mm. kaikki työsopimukset, keskeytyspäätökset ja henkilötietoilmoitukset. Tiedonsiirto tapahtuu sähköisesti palkanlaskentaohjelmistoon. Vastaava muutos toteutettiin matkakorvausten käsittelyssä, jossa otettiin käyttöön Populus ohjelmisto. Sähköisen rekrytoinnin KuntaRekryn käyttöönoton valmistelu käynnistui vuonna 212. Sähköiseen rekrytointiin siirrytään kevään 213 aikana. Henkilöstöstrategiaan sitoutuminen ja sen huomioiminen käytännön toiminnassa on edelleen keskeistä jatkotyöskentelyssä. Henkilöstöstrategiassa on yhteinen visio, toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet sekä käytännön työohjelma tavoitteiden toteutumiseksi..