ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Lepolan koulupäiväkoti kunnallinen yksityinen Osoite Visantie 1, Jokela Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Sari Kauppinen, Jarno Kantola Puhelin / Sari, / Jarno Sähköposti sari.kauppinen@tuusula.fi, jarno.kantola@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika 8-12 Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Sirpa Okkonen, Arja Minkkinen, Annamari Mustamäki Visantie 1, Jokela (Arja ja Annamari), Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) Sirpa Okkonen lto, Arja Minkkinen lto, Annamari Mustamäki lto, Tarja Pulkkinen lh. KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut x

2 Erillinen esiopetusryhmä koulussa Yhdistetty ryhmä, osa on pelkässä esiopetuksessa koulunkirjoilla ja osa tarvitsee esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta ja on kirjoilla päiväkodin puolella. Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa x Yhdistetty ryhmä, osa on pelkässä esiopetuksessa koulunkirjoilla ja osa tarvitsee esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta ja on kirjoilla päiväkodin puolella. Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 16 Suomenkielisessä opetuksessa 34 Pojat 18 Ruotsinkielisessä opetuksessa - Yhteensä 34 Muu kieli, mikä - Tehostetun tuen lapset 1 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus - Lisätietoja

3 MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus esiopetukseen (lukumäärä) Kuljetus esiopetuksesta päivähoitoon (lukumäärä) Mahdolliset perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 34 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Toimintakulttuurissamme korostuu jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus tuntea ja kokea olevansa ryhmässämme ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisina kuin olemme. Panostamme siihen, että jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja huomioonotetuksi sekä kokea olevansa tasavertainen ryhmän jäsenenä. Toimintakulttuurimme tärkeitä elementtejä ovat avoimuus, positiivinen ja turvallinen ilmapiiri niin lasten ja aikuisten, lasten ja lasten kuin aikuisten välillä. Korostamme suvaitsevaisuutta sosiaalisissa suhteissa sekä aikuisten että lasten välillä. Aikuinen toimii esimerkkinä ja auttaa vuorovaikutustilanteissa. Kiinnitämme huomiota kasvattajina omaan osuuteemme kasvattajina olla aktiivinen, kuuntleva ja lapsen tarpeita huomioiva. Avoimessa toimintakulttuurissamme tuemme lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä oppimista. Rohkaisemme ja kannustamme lapsia pohtivaan, kokeilevaan ja oivaltavaan ajatteluun sekä toimintaan. Otamme huomioon toimintakultturissamme ryhmän keinot ja yksilölliset tavat toimia ja oppia, huomioiden monipuoliset työtavat. Tämän vuoden ryhmissä painotamme monipuolisia työtapoja, toiminnallisuutta, yhteisöllisyys sekä yhteistyötaitoja.

4 Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Arkitaitojen ja ryhmässätoimimisen sujuvuus. Kaveritaitojen ja tunnetaitojen vahvistuminen, omien vahvuuksien tunnistaminen sekä nimeäminen (ystävyyssuhteet ja vuorovaikututaidot sekä tunteiden sanoittamista, tunnistamista sekä nimeämistä). Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Oppimisympäristön muovautuminen lasten tarpeet ja mielenkiinnot huomioiden. Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Yhteistyön kehittäminen: kahden eri toimintapaikoissa toimivan esiopetusryhmän välillä. Esi-ja alkuopetuksen välillä (eskari-ykkösen yhteistyön välillä). Sekä aikuisten välinen yhteistyö (toiminnan ja suunnittelun rakenteet) Kehittämiskohde 3: Positiivisen pedagogiikan keinojen käyttö lapsen kasvun ja kehittymisen tukemiseen. Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta

5 PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Ryhmässämme työskennellään monipuolisesti erilaisissa ryhmissä. Pedagogisissa ratkaisiuissa huomioimme opetuksen kokonaisuutena. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää laspsen kehitystä ja valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve ja halu oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Työskentelymme on suunnitelmallista ja tavoitteden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Eheyttävä toimintamme muotoutuu kokonaiuuksista jotka liittyvät läheisesti lapsen elämänpiiriin. Teema kokonaisuuksien valinnassa huomioimme lapsille merkitykselliset asiat. Teemakokonaisuudet elävät ryhmässä oman ajan ja kasvattajan tuella sekä ohjauksella teemoihin voidaan lisätä erilaisia sisältöjä. Ajattelu ja oppimaan oppimisen taidoissa painotamme lasten itseilmaisun rohkaistumista. Harjoittelemme erilaisia oppimisen taitoja sekä luottamusta omaan osaamiseensa toiminnallisen työskentelyn ja leikin kautta. Lisäksi käytämme erilaisia itsearviointimentelmiä, kyselyitä ja haastatteluita sekä kokemuksista keskustelemalla. Ryhmässämme on salliva ilmapiiri, jossa on lupa erehtyä ja epäonnistua. Kannustame lapsia käyttämään mielikuvitusta, ihmettelyä sekä ilmaisemaan oivalluksiaan. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun osa-alueessa painotamme vahvasti erilaisia vuorovaikutus -ja ilmaisutaitoja. Harjoittelemme näitä taitoja erilaisten draamaleikkien kautta (mm. luonteenvahvuus materiaali, tunnetaidot, vuorovaikutusleikit, kertomukset, esitykset jne.) sekä arjessa lapselle ominaisilla tavoilla. Arjensujuvuus (toimiminen eri tiloissa, yhteiset säännöt, itsestään huolehtiminen) ovat ryhmissämme painottuva osa-alue. Itsestään huolehtiminen. Vahvistamme lasten hyvinvointiin liittyviä taitoja yhteistyössä vanhempien kanssa. Vahvistamme taitoja itsestä, toisista ja omista tavaroista huolehtimiseen sekä vastuunottoa yhteisestä ympäristöstä. Monilukutaidossa tuemme lasten uskallusta tutkia, käyttää ja tuottaa erilaisia viestejä monipuolisin menetelmin. Monilukutaidot vahvistuvat monipuolisella toiminnallisuutta painottavalla toiminnalla, jossa leikillä on suuri merkitys. Tieto- ja viestintäteknologisessa osaamisessa on lapsilla tasavertainen mahdollisuus kokeilla ja harjoitella erilaisten tieto- ja viestintäteknologisten laiteiston monipuolista käyttöä. Tätä osa-aluetta eheytämme paljon muihin osaalueisiin. Tutustumme laitteiston monipuolisiin mahdollisuuksiin, palveluihin ja sovlelluksiin (dokumentointi kuva ja liikkuva kuva, tiedonhaku, erilaisten monilukutaitojen harjoittelu laitteiston avulla, omat tuotokset; animaatio, kuva-kirjat, kuvan ja äänen yhdistäminen, sadutus jne.) Yksikön sisäinen yhteistyö: Lepolan esiopetuksessa on tänä vuonna 34 lasta, joista 7 lasta on pelkän esiopetuksen oppilaita, 27 lasta on esiopetuksessa sekä esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa. Lapset on jaettu esiopetusaikanakahteen kotiryhmään. Joustavat ryhmittelyt: Oppimisympäristöt:

6 Päiväkotimmme on koulupäiväkoti, eli toimimme samassa kiinteistössä yhdessä Lepolan koulun kanssa. Päiväkodilla on kiinteistössä oma siipi. Yhteisinä tiloina ovat ruokala sekä liikunta sali sekä henkilöstön sosiaaliset ja taukotilat. Tiloina meillä on käytössä päiväkodin puolella Punaisten ryhmätila sekä koulun puolella esiopetusluokka, joka toimii klo 12 eteenpäin iltapäiväkerhon tilana. Lähiympäristössämme on urheilukenttä sekä hiekkakenttä, joka toimi talvisin luistinratana. Hiihtolatu on koulun välittömässä läheisyydessä. Lähiympäristöömme kuuluu koulunpiha, lähileikkipuisto sekä puistoaluetta, jossa on pieni metsä. Kävelymatkan päässä on suurempi metsä alue, jossa vierailemme lähes viikottain. Kävelyeteisyydellä on myös kaksi muuta leikkipuistoa, Jokelan monitoimitalo sekä tekonurmikenttä. Kirjastoauto vierailee koulunpihalla kerran viikossa. Kiinnitämme oppimisympäritön viihtyvyyteen huomiota pitämällä yhdessä lasten kanssa huolta tilojen siisteydestä sekä kuunnellen lasten ideoita ja ajatuksia. Kiinnitämme erityistä huomiota oppimisympäristön muuttamiseen monipuoliseksi ja lapsen tarpeita vastaavaksi. Vaihdamme esillä olevia pelejä sekä oppimateriaaleja teeman ja oppimistavoitteiden mukaisesti, jotta ympärstöstä tulisi monipuolinen ja lasta innostva.materiaalit ja lelut ovat lasten saatavilla. Kannustamme lapsia tuomaan esiin heidän toiveitaan ja ideoitaan. Pyrimme toteuttamaan oppimisympäristöön liittyvät toiveet mahdollisuuksien mukaan. Työtavat: Työtavat ovat toiminnassamme huomioitu monipuoliseti. Ohjatussa ja lapsen omaehtoisessa leikissä sekä työskenelytavoissa kiinnitämme huomiota lapsen aktiivisuus mahdollisuuteen sekä luovuuteen. Työtapojemme valintaan vaikuttaa ryhmämme tarpeet, joissa korostuu tänä vuonna toiminnallisuus ja aktiivisuus. Lasten osallisuus näkyy suunnitteluvaiheessa sekä toteutusvaiheessa. Kysymme pienryhmittäin lapsilta konkreettisia toiveita toiminnalle ja pohdimme sekä arvioimme ideoiden toteutusmahdollisuuksia. Työtapojen valintaan lapsi pääsee vaikuttamaan oman tarpeensa ja edellytyksensä mukaisesti esimerkiksi työskenteleekö pöydän ääressä vai lattialla. Aktivoimme lapsia käyttämään kaikkia aistejaan, liikkumaan, kehittämään muistiaan ja mielikuvistustaan sekä nauttimaan omista oivalluksistaan. Monipuolisia työtapoja tukevat monipuolinen oppimisympäristömme, jossa on erilaisia leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja ja välineitä. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti työtavoissamme kuten kynää, paperia ja muita materiaaleja. Painotamme työtavoissa myös lasta itseään oppimisen välineenä, jossa lapsi ihmettelee, kokeilee, tutkii erilaisia vaihtoehtoja ja päättelee sekä ratkaisee ongelmia esimerkiksi matemaattisen ajattelun vahvistamisessa luokitellaan lapsia erilaisten ominaisuuksien (silmänväri, vaatteiden ominaisuudet jne.) mukaan. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Esiopetuksen ja kodin välinen yhteistyömme on avointa ja säännöllistä. Vaihdamme päivittäin lapsen arjen kuulumiset haku ja/tai tuontitilanteessa. Leops keskustelut syksyllä ja arviointi keväällä. Ryhmän vanhempainilta on syksyllä (paikalla esiopettajat ja ela) ja keväällä vanhempainilta, jonka vetää koulunrehtori (paikalla esiopettajat ja rehtori). Yhteydenpito välineenä toimii Wilma, jonka välityksellä välitämme esiopetukseen liittyviä arkisia viestejä, tiedotteita sekä toiminta/viikko-ohjelmat.

7 Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Teemme yhteistyötä koulun 1 lk:n kanssa kuusi tuntia viikossa. Yhtietyöpäivämme ovat keskiviikko klo 10-12, torstai klo 9-11 ja perjantai klo Yhteistyöajat pitävät sisällään ohjatun toiminnan lisäksi ruokailun ja mahdollisen ulkoilun. Esiopetuksen j aensimmäisen luokan opettajat suunnittelevat ja arvioivat toimintaa säännöllisesti kerran viikossa. Yhteiseksi palaveri/ suunnittelupäiväksi on sovittu torstai päivä tuntia. Suunnitelma elää ja myötäilee opseja sekä molempien ryhmien tavoitteita. Koulun laaja-alainen erityisopettaja työskentelee ryhmässämme kerran viikossa tunnin ja 45 minuutin ajan. Toiminnallisina tiloina meillä on lähiympäristön lisäksi käytössämme yhteistyöaikoina 1lk: luokkatilat, laaja-alaisen erityisopettajan luokka skeä oma ryhmätila. Osallistumme myös aktiivisesti koulun yhteisiin tapahtumiin sekä tilaisuuksiin. Lepolan koulun "välkkärileikittäjät" leikittävät ulkona säännöllisesti, joihin meidän esikoululaiset saavat halutessaan osallistua. Ulkoilemme säännölliseti esipetusajalla koulun pihalla yhdessä koulun oppilaiden kanssa. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu Osallistumme keväällä yhteistyössä Jokelan kisan kanssa järjestättävään leikkimieliseen alueen esiopetusikäisten jalkapalloturanukseen. Kätämme tarjonnan mukaan Skidiviikkojen tarjoamaa kulttuuritarjontaa, jos esityksiä/ näytöksiä on Jokelassa. Osallistumme seurakunnan tarjoamaan toimintaan mm. kotikirkko tutuksi. Kutsun saadessa osallistumme keväällä yläkoululla järjestettävään vanhojentansseihin. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Luetaan kertomuksia ja kirjallisuutta, joissa tulee esille eri kulttuureja. Tutustumme ensin oman maamme muihin virallisiin kieliin (saame, ruotsi) sekä naapurimaihin. Olemme avoimia lasten kulttuurillisiin mielenkiinnon kohteisiin.valitsemme lasten kanssa yhdessä käsiteltävät aiheet. Suomi toisena kielenä opetus Ryhmässä ei ole tänä vuonna S2-lapsia Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin?

8 KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Yleinen tuki toteutuu pienryhmätoiminnassa, samanaikaisuus opettajuudessa toinen opettajista/kasvattajista kiinnittää enemmän huomiota tukea tarvitseviin lapsiin. Ryhmissämme on käytössä laaja-alaisen erityisopettajan tukea säännöllisesti noin 1h/ryhmä/viikko. Tehostetussa tuessa korostuu moniammatillinen yhteistyö eri toimintatahojen kanssa (kasvatus ja perheneuvola, kuraattori, toiminta-,fysio- ja puheterapeutti jne.) Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Joustavan alkuopetus suunnittelun, arvioinnin vahvistuminen.haluamme kehittää nykyistä toimintamalliamme ja toivoisimme mentorointia/ tutustumiskäyntejä jo vastaavanlaisella toimintamallilla toimivaan yksikköön. TVT-taitojen vahvistuminen. Yhteistyön kehittämisen kannalta olisi tärkeää olla enemmän kaikkien eskariopettajien ( ja lh) yhteistä suunnittelu / keskusteluaikaa. Toimimme tänä vuonna uudella esiopetuksen ja esiopetuksen ja ensimäisen luokan yhteistyön toimintamallilla, joten rakenteiden käyttöönoton ja arvioiti sekä toiminnan suunnittelu, valmistelu ja arviointi vaatii aikaa. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen

9 HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Kiusaamista ei sallita ja kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. Noudatamme kunnan kiusaamisen ehkämisen ja puuttumisen suunitelmaa sekä MiniVerso sovittelua. Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: Päiväkotimme on koulupäiväkoti, joka toimii koulun yhteydessä omissa tiloissaan. Esiopetusaikana meillä on käytössä Punaisten ryhmän oma ryhmätila sekä koulunpuolella esiopetusluokka. Ruokailemme koulun ruokalassa. Koulun liikuntasali meillä on käytössä kahtena päivänä yhteensä 2h ajan. Lähiympäristössämme on urheilukenttä sekä hiekkakenttä, joka toimi talvisin luistinratana. Hiihtolatu on koulun välittömässä läheisyydessä. psykologi:nina Sinervö kuraattori: Jarkko Levo terveydenhoitaja: Salla Kährä esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: Oppilashuolto toiminta on riittävä. Oppilashuoltotyömme painopistealueita ovat kasvu- ja oppimisvaikeuksien varhainen havaitseminen, huolen esiin tuominen,vanhemmuuden vahvistaminen, lapsen oppimisen,

10 terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille esiopetuksessamme työskenteleville aikuisille. Huoltajille annamme tietoa oppilashuollosta ja ohjaamme heitä tarvittaessa hakemaan oppilashuollonpalveluja. Lisäksi huolehdimme esiopetusympäristömme terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Lasten ja vanhempien osallisuus oppilashuoltotyöhön mahdollistetaan esim. erilaisten kyselyiden avulla. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Kolsan ja Lepolan varhaiskasvatusyksiköiden esimies, lastentarhanopettaja/opettajat, neuvolapsykologi, koulukuraattori, neuvolan terveydenhoitaja. yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Kalenteroidut tapaamiset 4krt lukuvuotena, tarvittaessa useammin. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:mahdolliset yhteistyötahot kuten perheneuvola kutsutaan mukaan aina erikseen. yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Koulun laaja-alainen erityiseopettaja mukana lapsen ohjauksessa 2h/ vkossa sekä mukana tarvittaessa sekä erikseen sovitusti leposkeskusteluissa. Esiopetuksen ja vanhempien kanssa yhteinen arviointikeskustelu keväällä sekä kouluunsiirtokaavakkeen täyttäminen, joka siirtyy lapsen tulevaan kouluun. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Kutsutaan kokoon tarvittaessa, vanhemmat täyttävät erillisen lupalomakkeen, jossa mainitaan käsiteltävä asia sekä asian käsittelyyn osallistuvat henkilöt. Huolen herättyä lastentarhanopettaja on vastuussa ottaa yksilöllisen ohr:n tarve esille vanhempien kanssa. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Esiopettajat yhdessä koulun laaja-alaisen erityisopettajan kanssa keskustelee vanhempien kanssa yksilöllisen ohr:n tarpeesta. Yksilöllisen ohr:n mahdollisuuksia tuodaan esille leopskeskusteluissa. Esiopettajat valmistelevat vanhempien lupakaavakkeen ja toimittavat allekirjoitettuna lukolliseen arkistointikaappiin ohr- kansioon. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Noudatamme kunnan ohjeita lääkehoitosuunnitelman sekä erityisruokavalio-ohjeiden mukaisesti.lääkehoitosuunnitelma kirjataan joko lyhytaikaiseen tai pitkäaikaiseen lääkehoitosuunnitelmaan. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Esiopettajat yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja/ tai veon kanssa ovat yhteydessä vanhempien luvalla yhteistyötahoihin ja kutsuvat koolle esim. hojks palaveriin. Hojks täytetään Wilmaan. Yhteistyötahoina toimivat tapauskohtaisesti (esim. puheterapeutti, toimintaterapeutti jne.)

11 yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Mahdolliset yhteistyötahot määräytyvät yksilökohtaisesti. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Ohr toiminnasta tiedoitetaan syksyn vanhempainillassa sekä kevään vanhempain illassa. Syksyn vanhempainillassa kysytään nimettömänä vanhempien toiveita ja odotuksia esiopetusvuodelle. Huomioimme vastauksissa mahdolliset oppilashuollolliset asiat ja ryhdymme jatkotoimenpiteisiin. Ohr:n mahdollisuus tuodaan esille myös Leops keskusteluissa. Jos huoli (meillä tai vanhemmilla) herää, keskustelemme mahdollisesta ohr:n tuomasta tuesta.noudatamme ohr toiminnassa kunnan ohjeistuksia. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Tiedotus vanhempainilloissa, suullisesti mm. leposkeskusteluissa. Kysymme sähköisesti Wilman kautta vanhemmilta kerran syksyllä ja kerran keväällä nouseeko vanhemmilla jotain aihetta, jota oppilashuoltoryhmässä olisi hyvä käydä läpi. Keskustelemme aina ohr tarpeesta yksikkömme esimiehen kanssa. Yksilökohtaisissa oppilashuoltoryhmän tapaamisiin pyydetään aina huoltajilta kirjallinen lupa. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Päiväkodin johtaja perehdyttää työntekijän oppilashuollollisiin asioihin. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Sirpa Okkonen lto, Arja Minkkinen lto, Annamari Mustamäki lto pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa