Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa

Transkriptio

1 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa Krista Pahkin, Anneli Leppänen, Katri Kajosaari, Arja Ala-Laurinaho Irma Welling, Ari Väänänen, Matti Joensuu, Aki Koskinen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 48

2 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa Krista Pahkin, Anneli Leppänen, Katri Kajosaari, Arja Ala-Laurinaho, Irma Welling, Ari Väänänen, Matti Joensuu, Aki Koskinen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 48 Työterveyslaitos 2010

3 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa Kansi Arja Tarvainen Kannen kuva Metsäteollisuus ry TYÖTERVEYSLAITOS Työyhteisöt- ja organisaatiot Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki Suomen Printman Oy 2010 Hyvinkää Kirja: ISBN ISSN PDF: ISBN

4 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 48 Työterveyslaitos Helsinki ESIPUHE Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry käynnistivät vuonna 2008 paperityöntekijöiden työhyvinvoinnin osatekijöitä koskevan yhteisen tutkimuksen. Ala kävi jo tuolloin läpi poikkeuksellisen suurta muutosvaihetta, joka jatkuu edelleen. Muutoksissa, jotka ovat koskeneet lähes kaikkia paperiteollisuuspaikkakuntia, on työssä jaksamisella ja työhyvinvoinnilla suuri merkitys. Yhteisen tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa selkeä kuva paperiteollisuuden työntekijöiden työhyvinvoinnin tilasta sekä tunnistaa työhyvinvoinnin keskeiset osatekijät ja sairauspoissaolojen syyt. Tutkimuksen tulokset antavat työkaluja suunnata toimintoja ja tukea riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä ennaltaehkäisevin toimenpitein. Toisena merkittävänä tavoitteena oli löytää käytännössä hyväksi havaittuja toimintatapoja, joilla on onnistuttu parantamaan työhyvinvointia ja vähentämään sairauspoissaoloja. Näitä käytäntöjä on nostettu esiin ja käyty läpi tutkimukseen osallistuneiden organisaatioiden ja niiden henkilöstöryhmien edustajien yhteisissä seminaareissa tutkimuksen edetessä. Tutkimuksen suunnitteli ja toteutti Työterveyslaitos. Työsuojelurahasto myönsi kaksivuotiseen tutkimukseen euroa. Lisäksi mukana olevat yritykset osoittivat hankkeeseen merkittävästi omia henkilöstöresurssejaan. Haluammekin kiittää lämpimästi kaikkia näitä tahoja ja hankkeen ohjausryhmää, jotka yhdessä tekivät tutkimuksen onnistuneen läpiviemisen mahdolliseksi. Toivomme, että tämän tutkimuksen tuloksista ja löydetyistä hyvistä käytännöistä keskustellaan kaikilla paperiteollisuuden työpaikoilla ja sovelletaan niitä parhaiten omaan toimintaan sopivalla tavalla. Tämän kaksivuotisen hankkeen tulokset osoittivat, että sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa työhyvinvoinnin ja työskentelyosolosuhteiden kautta.työhyvinvoinnin parantaminen ja sairauspoissaolojen hallinta on tulevaisuudessakin yhteinen tavoitteemme. Jouko Ahonen Puheenjohtaja Paperiliitto r.y. Jari Forss Varatoimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 3

5 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen toteutus ja tutkimusaineisto Tutkimuksen toteutus Tutkimusvaiheet ja -menetelmät TULOKSET Sairauspoissaolot ja niiden hallinta Sairauspoissaolot vuosina Sairauspoissaoloja selittävät tekijät Työskentelyolosuhteet Työskentelyolosuhteet ja niiden yhteys työhyvinvointiin Työterveyden ja työturvallisuuden käytäntöjä ja kehittämisehdotuksia Työkyky ja hyvinvointi työssä Työkyky Hyvinvointi Työtyytyväisyys Organisaation toiminta Työryhmän toiminta Lähimmän esimiehen toiminta Johtamiskäytännöt Organisaation toiminnan käytäntöjä ja kehittämisehdotuksia Työtehtävät Työn piirteet Työn ja osaamisen kehittäminen Työn ja osaamisen kehittämisen käytäntöjä ja kehittämisehdotuksia Esimiesten ja työterveyshuollon toimintatapojen yhteys sairauspoissaoloihin Suhtautuminen sairauspoissaoloihin Toimintatavat pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä Sairauspoissaolojen hallinnan käytäntöjä ja kehittämisehdotuksia Terveyskäyttäytyminen Organisaatiomuutos ja sen hallinta Aikaisemmat muutokset ja niiden yhteys sairauspoissaoloihin Viimeaikaiset organisaatiomuutokset ja niiden yhteys henkilöstön hyvinvointiin Organisaatiomuutoksen toteuttamisen käytäntöjä ja kehittämisehdotuksia Muita keskeisiä teemoja Työvuoromallit Kiusaaminen tai epäasiallinen kohtelu JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUS Liitteet Liite 1: Hankkeen tutkijaryhmä Työterveyslaitoksella Liite 2: Hankkeen ohjausryhmä Liite 3: Hankkeen julkaisut Liite 4: Summamuuttujat Liite 5: Kuinka edistää työhyvinvointia ja työturvallisuutta työpaikoilla? Yritysesimerkit: Kuinka hyvä vastaamisaktiivisuus saavutettiin? Tulevaisuuspolku työkyvyn tukena Lyhyet (1-3 päivää) sairauspoissaolot omalla ilmoituksella Työhönpaluukeskustelu ongelmien ja mahdollisuuksien kartoittajana Aamukahvilla työterveyshuollossa Työterveyshuollon hoitoraha Avokuntoremonttikurssilla ytyä työkykyyn Kuinka muutosten suunnittelu ja toteutus toteutettiin? Kuinka työvuorojärjestelmän kokeilu onnistui? Kuinka tietoisuutta toimintaohjeista on ylläpidetty? Kuinka tietoisuutta toimintaohjeesta lisättiin?

6 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 48 Työterveyslaitos Helsinki TIIVISTELMÄ Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa (HYVIS) -hanke on ollut kaksivuotinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on ollut tuottaa uutta tietoa työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen vaihteluun yhteydessä olevista työn ominaisuuksista, organisaatio-, ryhmä- ja yksilötason tekijöistä sekä niiden muutoksista ja kehityshistoriasta. Tavoitteena on ollut myös tunnistaa työhyvinvoinnin kehitykseen ja sairauspoissaolojen hallinnan edistämiseen vaikuttavia organisaation, toiminnallisten työryhmien sekä muiden toimijoiden hyviä toimintatapoja paperiteollisuudessa. Aloite tutkimushankkeelle on tullut metsäteollisuuden työmarkkinajärjestöiltä (Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto ry) ja mukana olevilta metsäteollisuuskonserneilta. Tutkimukseen osallistui kahdeksan (vuonna 2009 seitsemän) paperitehdasta eri puolelta Suomea. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi kyselyä tutkimukseen osallistuvien tuotantolaitosten työntekijöille toukokuussa 2008 (n=1955, 51,6 %) ja syyskuussa 2009 (n=1535, 48,9 %). Kyselyjen yhteydessä vastaajilta pyydettiin suostumusta sairauspoissaolorekisteritietojen ja terveydenhuollon rekisteritietojen käyttämiseen tutkimuksessa, ja kyselytutkimuksen tulokset yhdistettiin näihin tietoihin. Lisäksi tutkimuksen aikana haastateltiin Paperiliiton ammattiosaston edustajia ja työntekijöitä sekä linjajohdon, työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon edustajia (n=166). Lisäksi tehtaat toimittavat dokumentteja aikaisemmasta toiminnastaan työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja sairauspoissaolojen hallitsemiseksi. Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin yhteisissä työseminaareissa. Tutkimustulokset osoittivat, että paperiteollisuudessa on eniten tukija liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspoissaolopäiviä. Pitkät (vähintään 10 päivän) sairauspoissaolot muodostavat yli 60 % kaikista poissaolopäivistä paperiteollisuudessa. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi tulisi tämän tutkimuksen tulosten perusteella kiinnittää huomiota erityisesti: työoloihin ja työkuormaan työntekijän omaan arvioon työkyvystään ja jaksamisestaan organisaation eli työryhmien, esimiesten ja johdon toimintaan Näiden lisäksi tärkeitä osa-alueita sairauspoissaolojen hallinnassa ovat: työtehtävät ja niiden hallinta sekä työn palkitsevuus esimiesten ja työterveyshuollon toiminta pitkien sairauslomien yhteydessä yksittäisen työntekijän terveyskäyttäytyminen muutosten hallinta 5

7 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa Melu, tapaturmavaara, kuumuus ja pölyisyys merkityksellisiä työhyvinvoinnin kannalta Työskentelyolosuhteista erityisesti melulla, tapaturmavaaralla, kuumuudella ja pölyisyydellä on merkitystä työhyvinvoinnin osatekijänä. Työskentelyolosuhteet vaikuttavat työterveyden ja turvallisuuden lisäksi työtyytyväisyyteen ja stressin kokemiseen. Tutkimukseen osallistuneilla tuotantolaitoksilla oli käytössä useita erilaisia toimintatapoja työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi. Tuotantolaitoksilla mm. oli otettu työterveys ja -turvallisuus osaksi johtamisjärjestelmää; työn ja toimintatapojen kehittäminen tapahtui yhteistoiminnallisesti; käytössä oli selkeät ohjeet; turvavälineiden saatavuuteen oli panostettu ja turvavälineiden käytön toimintatapoja oli tiukennettu; riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan käytäntöjä oli kehitetty. Kehittämiskohteita nähtiin kuitenkin mm. työturvallisuusasioihin liittyvien asenteiden parantamisessa sekä ajan riittävyydessä uusien tehtävien opetteluun. Työntekijän omaa arviota työkyvystään tulisi kuunnella Tulokset osoittivat, että sairauspoissaolot olivat todennäköisempiä henkilöillä, jotka kokivat työkykynsä heikentyneen, kokivat stressiä tai uupumusasteista väsymystä. Tämä osoittaa, että työntekijöiden oma arvio työkyvystään ja jaksamisestaan kuvaa varsin hyvin missä määrin työntekijän kunto ja voimavarat vastaavat työn asettamia vaatimuksia. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että työikäisten oma arvio työkyvystään on hyvin voimakkaasti yhteydessä koettuun terveyteen (Koskinen ym. 2006). Kysymystä työkyvystä voitaisiin siis käyttää, esimerkiksi yritysten ilmapiirikyselyjen tai terveystarkastusten yhteydessä, työkyvyn ennakoivana mittarina ja korjaavien toimenpiteiden käynnistäjänä. Työkyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseksi oli käytössä mm. seuraavia toimintatapoja: työterveyshuollon toimesta tehtävät terveystarkastukset ja työpaikkatarkastukset; työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä toteutetut verkostopalaverit. Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena nähtiin työpaikan ja ulkopuolisten tahojen (sairaalat, vakuutusyhtiöt) yhteistyön kehittäminen. Työryhmien sekä esimiesten toimintaa tulisi tukea ja seurata Tutkimuksen mukaan organisaation toiminta, niin työryhmien, kuin esimiesten ja johdon toiminta oli yhteydessä sairauspoissaolopäivien määrään. Työryhmän hyvä toimivuus, eli yhteistyö ja kehittämissuuntautuneisuus, vähensi sairauspoissaolojen määrään. Työryhmä, tiimi tai oma vuoro tekee monissa paperiteollisuuden tuotantoprosesseissa työn. Työryhmien ominaisuudet vaihtelevat kuitenkin paljon ja vaikuttavat niin työhyvinvoinnin kokemiseen kuin sairauspoissaoloihin, kuten tämänkin tutkimuksen tulokset osoittavat. Myös esimieheltä saadun, erityisesti tiedollisen, tuen määrä ja johdon päätöksenteon koettu oikeudenmukaisuus oli yhteydessä sairauspoissaolopäivien määrään. 6

8 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 48 Työterveyslaitos Helsinki Organisaation toimintaan liittyvinä käytäntöinä esille tuotiin mm. varhaisen välittämisen ja puuttumisen -malli. Kehittämiskohteina nähtiin mm. esimiestyön arvostamisen lisääminen ja huolehtiminen esimiesten voimavaroista, sekä yhteishengen kehittäminen työpaikalla. Lisäksi olisi niin työterveyshuollossa kuin henkilöstön kehittämistoiminnassakin ryhdyttävä seuraamaan ja kehittämään toiminnallisten ryhmien työtä, osaamista ja työhyvinvointia yksilöiden ja suurten organisaatioyksiköiden, kuten osastojen, lisäksi. Työn ja osaamisen kehittämismahdollisuuksiin panostettava Tuloksista kävi ilmi, että hyvä tehtävien ja tavoitteiden tunteminen oli myönteisesti yhteydessä useisiin niin organisaation toimintaan kuin työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Myös kokemus työn palkitsevuudesta vaikutti myönteisesti hyvinvointiin (sairauspoissaolojen määrään). Lisäksi havaittiin, että ne työntekijät, joilla oli 10 työtehtävää tai enemmän tai jotka ilmoittivat hallitsevansa 2-3 työtehtävää, kokivat eniten tarvitsevansa lisäkoulutusta ja heillä oli sairauspoissaolopäiviä keskimääräistä enemmän. Työntekijöiden työtehtävät ovatkin muuttuneet monin tavoin paperiteollisuudessa. Työn muutoksia kuvaavat mm. seuraavat tekijät: siirtyminen työkiertoon, moniosaamistarpeen lisääntyminen sekä työn itsenäisyyden ja vastuun lisääntyminen. Työn ja osaamisen kehittämisen toimintatapoina esille tuotiin mm. työympäristön ja -yhteisön kehittäminen pienryhmissä sekä kouluttautumisohjelmat uusiin työtehtäviin. Kehittämiskohteita nähtiin mm. vuorojen välisen tiedonkulun edistämisessä, koulutuksen ja perehdytyksen pitkäjänteisyydessä ja suunnitelmallisuudessa sekä työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntämisessä investoinneissa. Tukea työhön paluuseen sairauspoissaolon jälkeen Tarkasteltaessa esimiesten ja työterveyshuollon toimintatapojen yhteyttä sairauspoissaoloihin voitiin havaita, että työntekijöiden kokemus esimiehen suhtautumisesta sairauspoissaoloihin heijastui kokonaismäärään mielenkiintoisella tavalla: mitä myönteisemmäksi esimiehen suhtautuminen koettiin, sitä vähemmän sairauspoissaoloja oli. Tämä tulos voi liittyä hyvän johtamisen, oikeudenmukaisuuden ja osaavan esimiestyön myönteisiin vaikutuksiin: niihin kuuluu ymmärrys siitä, milloin on syytä olla poissa töistä sairauden takia. Paheksuva suhtautuminen sairauspoissaoloihin voi taas ilmentää laajempaa konfliktia työpaikalla, mikä voi lisätä sairauspoissaolojen todennäköisyyttä. Esimiehen arvioitiin suhtautuvan poissaoloihin keskimäärin varsin myönteisesti, ja suhtautumisen arvioitiin olevan lääkärintodistuksella hieman myönteisempää kuin omalla ilmoituksella. Tulosten perusteella huomiota tulisi kiinnittää erityisesti pitkän sairauspoissaolon jälkeisiin työhönpaluukeskusteluihin, sillä monet vastaajat toivoivat, että tilanteesta keskusteltaisiin esimiehen ja/tai työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissaolojen hallintaan liittyvinä toimintatapana esiin nostettiinkin mm. varhaisen välittämisen -malli. 7

9 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa Sairauspoissaolojen hallinnan kehittämisessä mahdollisuuksia nähtiin myös mm. työpaikan, erityisesti esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyön tiivistämisessä, sillä haastattelujen perusteella keskeistä ennaltaehkäisevän toiminnan tukemisessa ja sairauspoissaolojen seurannassa on hyvä yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Koska tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat yleisin syy pitkiin sairauspoissaoloihin, tulisi niiden ennalta ehkäisemiseen kiinnittää myös erityistä huomiota. Ennalta ehkäisy tulisi aloittaa hankalien työasentojen ja usein toistuvien työliikkeiden kartoittamisella ja kuormittavimpien työvaiheiden keventämisellä. Mahdollisia keinoja ovat kiinteiden työpisteiden ergonominen suunnittelu, työ- ja tehtäväkierto sekä työtä helpottavat apuvälineet. Hoidon ja kuntoutuksen ripeys ovat avaintekijöitä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja niistä aiheutuvien sairauspoissaolojen tehokkaassa hallinnassa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksilla on taipumus kroonistua ja paheta ilman hoitoa ja kuntoutusta. Sairauspoissaolot pitenevät helposti, kun tutkimusten ja erikoisalan konsultaatioiden sekä leikkausten odottamiseen voi kulua kuukausia. Hoidon viivästymisestä voi seurauksena olla pahempia ja pysyviä vammoja esim. niveltulehduksissa. Huomio alkoholin käyttöön, tupakointiin ja ylipainoon Yksilön terveyskäyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä riskirajat ylittävä alkoholin käyttö, tupakointi ja ylipaino olivat selkeimmin yhteydessä sairauspoissaolojen määrään. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti niihin työntekijöihin, joilla on useampia terveyden kannalta riskikäyttäytymisen muotoja. Yksilöllistä terveyskäyttäytymistä tukevina toimintatapoina esille tuotiin mm. työterveyshuollon seurantakäytännöt ja tyky-toiminnan tukeminen organisaation toimesta. Organisaatiomuutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen panostettava Organisaatiomuutokset ja epävarmuus ovat koetelleet tutkimuksessa mukana olevia tuotantolaitoksia niin kuin koko metsäteollisuutta. Muutokset näkyivät niin työntekijöiden omien tehtävien sisällössä, kuin esimiesten vaihtumisessa ja organisaatiorakenteen muuttumisena. Enemmistö vastaajista koki muutokset merkityksellisiksi ja muutosten luonteen enemmän kielteisiksi kuin myönteisiksi. Muutosten myös koettiin vähentäneen työhyvinvointia. Lisäksi esiin nousi viitteitä ns. psykologisen sopimuksen rikkoutumisesta työntekijän ja työnantajan välillä. Organisaatiomuutoksen toteuttamisessa hyödynnettäviä toimintatapoja olivat mm. muutostukiryhmän kokoaminen, muutosturvamappien kokoaminen, työpsykologin yksilöajat ja yhteiset keskustelutilaisuudet sekä esimiesvalmennukset muutostilanteesta johtuvien hankalien tilanteiden hallintaan. Kehittämiskohteina organisaatiomuutoksen toteuttamisessa esitettiin mm. tarvetta selkeälle muu- 8

10 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 48 Työterveyslaitos Helsinki tosjohtajalle, oikea-aikaista tilannetiedottamista sekä esimiesten ja luottamusmiesten parempaa informoimista tilanteista. Kiusaamiseen tai epäasialliseen kohteluun on puututtava Hankkeen tulokset myös osoittivat, että kiusaaminen tai epäasiallinen kohtelu olivat vakava ja ajankohtainen asia tutkimukseen osallistuneilla tuotantolaitoksilla. Monilla tehtailla ongelma nostettiinkin keskeisesti esille ja toimintaohjeita tarkastettiin hankkeen aikana. Yleisesti todettiin, että oli kyseessä sitten vakava tai lievempi kiusaaminen, tulee niihin puuttua niin esimiesten kuin työtovereiden toimesta ja puuttumisen kynnyksen pitäisi olla nykyistä matalammalla. Myös hankkeen työseminaarissa laadittiin ryhmätyönä tehtailla hyödynnettäväksi ohje, jossa määriteltiin hyviä toimintatapoja kiusaamistilanteiden käsittelemiseksi. On kuitenkin muistettava, että se miten kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan tähtäävät menettelytavat ja toimintaohjeet laaditaan ja pannaan täytäntöön, on yhtä tärkeää kuin ohjeiden sisältö. Tällaisten menettelytapojen hyödyllisyyden varmistamiseksi ja ohjeisiin sitoutumisen saavuttamiseksi on olennaista, että ne kehitetään ja toimeenpannaan yhteistyössä organisaation eri toimijoiden kesken. Lyhyt työvuorokierto auttaa jaksamaan työssä Sekä haastatteluissa että kyselyiden kehittämisehdotuksissa työvuoromallit koettiin yhdeksi keinoksi vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen. Erityisesti ehdotus lyhyen (ns. nopean vuorotyökierron AA IIYY--) 3-vuorotyönkierron kokeilemisesta nousi esille. Myös kyselyn tulokset osoittivat lyhyen 3-työvuorokierron vaikuttavan helpottavasti uneen ja vireyteen, työssä jaksamiseen ja yleiseen terveydentilaan pitkään 3-työvuorokiertoon verrattuna. HYVIS-hankkeen aikana osalla osallistuvista tehtaista järjestettiin lyhyen työvuorokierron kokeiluja. Myönteisten kokemusten perusteella kokeiluja jatkettiin tehtailla. 9

11 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa 1 JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen Suomessa on nykyisen hallitusohjelman tavoite ja sairauspoissaolojen hallinnan kehittämistä on peräänkuulutettu julkisessa keskustelussa. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinnan edistäminen ovat tavoitteina myös suomalaisissa metsäteollisuusyrityksissä (Räihä 2004). Suomalaisen metsäteollisuuden toimintaympäristö on muuttunut pysyvästi ja metsäteollisuuden on nopeasti vahvistettava kilpailukykyään pärjätäkseen maailmanlaajuisessa kilpailussa. Tähän metsäteollisuus pyrkii parantamalla toiminnan kannattavuutta ja vahvistamalla alan huippuosaamista sekä innovaatioita. Hyviin tuloksiin tarvitaan teknologian ja tuote- sekä palveluinnovaatioiden lisäksi hyvää työhyvinvointia ja sairauspoissaolojen hallintaa. Sairauspoissaolot ovat viime vuosina lisääntyneet suomalaisissa paperiteollisuuden yrityksissä, kuten muillakin teollisuuden aloilla. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan massa- ja paperiteollisuudessa työntekijöiden sairauspoissaolot ja tapaturmista johtuneet poissaolot työstä olivat vuonna 2007 yhteensä keskimäärin 7,4 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta eli 17 päivää vuodessa. Teollisuuden aloista paperiteollisuuden poissaoloprosentit olivat toiseksi korkeimmat elintarviketeollisuuden jälkeen. Kaikilla teollisuuden aloilla Suomessa sairauspoissaolot ja tapaturmista johtuneet poissaolot olivat keskimäärin 6,7 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta. (EK 2007) Vuonna 2008 vastaavat prosenttiluvut olivat hieman laskeneet: Massa- ja paperiteollisuudessa työntekijöiden sairauspoissaolot ja tapaturmista johtuneet poissaolot työstä olivat yhteensä keskimäärin 6,7 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta ja kaikilla teollisuuden aloilla Suomessa vastaava prosentti oli 6,5. On kuitenkin huomioitava, että tähän on saattanut vaikuttaa vuoden 2008 loppupuolella alkanut talouden laskusuhdanne. Aikaisemmasta poissaolokehityksestä on nähtävissä, että talouden laskusuhdanteissa poissaolot ovat yleensä vähentyneet. Kasvaneet sairauspoissaolot ovat kuitenkin myös olleet aktiivisen keskustelun kohteena, ja toimenpiteisiin ryhtyminen on voinut tuottaa tulosta. (EK 2008) Työnantajan kannalta poissaoloista aiheutuu ylimääräisiä työvoimakustannuksia, jotka kireässä kilpailutilanteessa heikentävät kannattavuutta. Työntekijän näkökulmasta on syytä selvittää, onko kaikki voitava tehty niin toipumisen edistämiseksi kuin työhyvinvoinnin ja elämänlaadunkin parantamiseksi. Työntekijälle pitkittyneet ja toistuvat sairauspoissaolot saattavat lisätä myös työstä syrjäytymistä. Hyvinvoinnin ja myöhemmin työhyvinvoinnin käsitettä on käytetty pitkään, mutta käsitteen käyttö on ollut vaihtelevaa. Tavallisimmin työhyvinvoinnin käsitteeseen on liitetty myönteisiksi koetut työn psykososiaaliset tekijät ja positiiviset subjektiiviset reaktiot kuten 10

12 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 48 Työterveyslaitos Helsinki työtyytyväisyys, kompetenssi ja voimavarat, myöhemmin myös esimerkiksi työn imun kokemus (Hakanen 2008), työn merkityksellisyys ja työn sujuvuus (Mäkitalo 2005, Launis ja Pihlaja 2007). Työhyvinvointia enemmän on tutkittu hyvinvoinnin ongelmia tai häiriöitä (Schaufeli ja Bakker 2004). Tutkimusalueina ovat olleet stressi, työuupumus ja viime vuosina työkyky ja sairauspoissaolot. Näiden työhyvinvoinnin indikaattoreiden yhteyksiä koettuihin työn psykososiaalisiin tekijöihin ja työntekijöiden yksilöllisiin ominaisuuksiin on Suomessakin tutkittu yli 30 vuoden ajan. Aiempien tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että ryhmien toimintatavoilla, työroolin selkeydellä sekä työilmapiirillä voisi olla yhteyttä työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin myös paperiteollisuudessa. Myös vaikutusmahdollisuuksilla, työn vaativuudella, johtamiskäytännöillä ja työajoilla on yhteyksiä työhyvinvointiin aiempien tutkimusten mukaan. Organisaation kaikki jäsenet ja toimintaryhmät voivat vaikuttaa työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinnan kehitykseen (Suomala ym. 2006). Siksi työhyvinvoinnin lisääminen ja sairauspoissaolojen hallinnan kehittäminen ovat hyvin monitasoisia ilmiöitä, joiden tutkiminenkin edellyttää monenlaisia tutkimusotteita ja menetelmiä myös paperiteollisuudessa. 11

13 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 2.1 Tutkimuksen tavoite Aloite Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa (HYVIS) tutkimushankkeelle tuli metsäteollisuuden työmarkkinajärjestöiltä (Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto ry) ja mukana olevilta metsäteollisuuskonserneilta. Koko tutkimushankkeen tavoitteena on ollut tuottaa uutta tietoa työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen vaihteluun yhteydessä olevista työn ominaisuuksista, organisaatio-, ryhmä- ja yksilötason tekijöistä sekä niiden muutoksista ja kehityshistoriasta. Tavoitteena oli myös tunnistaa työhyvinvoinnin kehitykseen ja sairauspoissaolojen hallinnan edistämiseen vaikuttavia organisaation, toiminnallisten työryhmien sekä muiden toimijoiden hyviä toimintatapoja paperiteollisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli: 1. Tuottaa uutta tietoa työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen vaihteluun yhteydessä olevista työn ominaisuuksista, organisaatio-, ryhmä-, ja yksilötason tekijöistä sekä niiden muutoksista ja kehityshistorioista 2. Tunnistaa työhyvinvoinnin kehitykseen ja sairauspoissaolojen hallinnan edistämiseen vaikuttavia organisaation, toiminnallisten työryhmien sekä muiden toimijoiden hyviä toimintatapoja 3. Edistää hyvien toimintatapojen leviämistä ja edelleen kehittymistä paperiteollisuuden työpaikoilla ja organisaatioissa 4. Seurata ja arvioida työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen muutoksia sekä niihin yhteydessä olevien tekijöiden ja toimintatapojen kehittymistä kahden vuoden aikana 5. Kuvata työhyvinvoinnin kehittymiseen ja sairauspoissaolojen hallintaan sekä näiden häiriöihin johtavat kehityspolut 12

14 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 48 Työterveyslaitos Helsinki 2.2 Tutkimuksen toteutus ja tutkimusaineisto Tutkimuksen toteutus Tutkimus oli etenevä seurantatutkimus, jossa analysoitiin, miten yritykset ja niiden osat ja eri toimijaryhmät etenevät kohti parempaa työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallintaa kahden vuoden aikana. Tutkimukseen osallistuivat seuraavat tuotantolaitokset (tehtaat): Kirkniemi (Sappi Kirkniemi 2009 alkaen) M-real Tako M-real Kyro Board Metsä Botnia Kaskinen (vuonna 2008) Stora Enso Anjalankosken tehtaat Stora Enso Imatran tehtaat UPM Rauma UPM Valkeakoski (Tervasaari) Tutkimuksen toteuttamisesta vastasi Työterveyslaitoksella Anneli Leppäsen vetämä tutkijaryhmä (liite 1). Jokaiselle tutkimukseen osallistuvalle tuotantolaitokselle oli nimetty Työterveyslaitoksen yhteyshenkilö. Tulosten hyödyntämiseksi oli tehtaille perustettu tukiryhmät, jotka pyrkivät tukemaan toiminnan kehittämistä tulosten edellyttämällä tavalla. Tutkimuksen etenemistä seurasi ohjausryhmä (liite 2), joka kokoontui 2-3 kuukauden välein. Tutkimuksen tulokset raportoitiin tehtaille kyselyn yhteenvetoraportteina (2 kpl) sekä tehdas- (15 kpl) ja osastokohtaisina raportteina (127 kpl), myös haastatteluista toimitettiin tehdaskohtaiset yhteenvetoraportit (7 kpl). Lisäksi kirjoitettiin teemaraportit (5 kpl) sairauspoissaoloista ja niiden hallinnasta, työskentelyolosuhteista ja niiden yhteydestä työhyvinvointiin, organisaatiomuutoksesta ja sen toteuttamisesta, kiusaamisesta ja epäasiallisesta käyttäytymisestä, sekä esimiestyöstä ja sen haasteista. Tuloksista koottiin yhteenvetoja ja esityskalvoja, jotta ne olisivat mahdollisemman helposti hyödynnettävissä tuotantolaitoksissa. Lisäksi tuloksista on kerrottu useissa kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa. (Liite 3) 13

15 2.2.2 Tutkimusvaiheet ja -menetelmät Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa Tutkimuksen aikana kerättiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusaineistoa: 1) Tutkimuksessa toteutettiin kaksi kyselyä osallistuvien tuotantolaitosten työntekijöille toukokuussa 2008 (n=1955, 51,6 %) ja syyskuussa 2009 (n=1535, 48,9 %) 2) Kyselytutkimuksen tulokset yhdistettiin rekisteröityihin sairauspoissaolotietoihin ajalta (n=1387) ja ajalta (n= 803). 3) Tutkimuksen aikana haastateltiin Paperiliiton ammattiosaston edustajia ja työntekijöitä sekä linjajohdon, työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon edustajia (n=166) 4) Lisäksi tehtaat toimittivat dokumentteja aikaisemmasta toiminnastaan työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja sairauspoissaolojen hallitsemiseksi 5) Tuloksia käsiteltiin osallistujien yhteisissä työseminaareissa (4 kpl) 1) Kyselytutkimukset vuosina 2008 ja 2009 Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen muodosti kyselytutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää työhyvinvointiin yhteydessä olevia ja sairauspoissaoloja ennustavia tekijöitä paperiteollisuudessa. Tavoitteena oli selvittää työntekijöiden työhyvinvoinnin tila, sen heikkoudet ja vahvuudet. Toukokuussa 2008 toteutetun kyselyn kohderyhmänä olivat kahdeksan paperinvalmistustehtaan kaikki työntekijät. Kysely jaettiin 3790 työntekijälle. Lomakkeet palautettiin suljetuissa kirjekuorissa palautuslaatikkoon tehtaalla tai suoraan postitse Työterveyslaitokselle. Vastaajien motivoimiseksi osalla tehtaista järjestettiin arvonta kyselyyn vastanneiden kesken. Kyselylomakkeet palautuivat Työterveyslaitokselle kesäkuun aikana. Kyselylomake käsitti keskeiset alueet, jotka voivat tutkimusten ja kokemusten mukaan potentiaalisesti vaikuttaa työhyvinvointiin sekä sairauspoissaolojen määrään ja kestoon paperiteollisuudessa. Kyselylomakkeessa kartoitettiin 1) tunnettuja, työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloja ennustavia psykososiaalisia tekijöitä, kuten vaikutusmahdollisuuksia, johtamista ja esimiestyötä ja työn sisällöllistä haasteellisuutta sekä työn fyysisiä kuormitustekijöitä ja työaikoja, 2) koettua työhyvinvointia ja sen häiriöitä kuten arvioita terveydentilasta ja työkyvystä, työn imua, työtyytyväisyyttä ja stressiä, 3) tiimien ja toiminnallisten ryhmien toimintatapaa ja ilmapiiriä, 4) osaamista, sekä 5) käsityksiä sairaudesta, terveydestä, sairauspoissaoloista ja niiden merkityksestä työlle, työyhteisölle ja itselle. 14

16 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 48 Työterveyslaitos Helsinki Seurantakyselyn toteutus ja kohderyhmä vastasivat ensimmäisen kyselyn kohderyhmää: kohderyhmänä olivat mukana olevien tehtaiden kaikki työntekijät. Kysely jaettiin 3138 työntekijälle syyskuun 2009 aikana. Seurantatutkimuksessa käytettyä kyselylomaketta muokattiin ensimmäisen kyselytutkimuksen tulosten sekä hankkeen haastatteluaineistosta esiinnousseiden kysymysten perusteella. Seurantatutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa muutoksia työhyvinvoinnin tilassa sekä siihen liittyvissä tekijöissä ja käsityksissä mukana olleilla seitsemällä tuotantolaitoksella. Seurantakyselyn tarkoituksena oli vertailutiedon lisäksi tarkentaa näkemyksiä liittyen kiusaamiseen ja epäasialliseen käyttäytymiseen, osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin sekä muutosprosessien toteuttamiseen. Molemmissa kyselyissä noin puolet tutkimukseen pyydetyistä vastasi kyselyyn. Tehdaskohtaiset vastausprosentit vaihtelivat huomattavasti vajaasta 40 % aina 80 %:in. Syitä vastausprosentin vaihteluun voi olla useita, mutta keskeisempinä on kuitenkin tehtaiden hyvin erilaiset tilanteet vastaamishetkellä (juuri tullut tieto YT-neuvottelujen alkamisesta, muutokset jo pitkälti toteutettuja, ei meneillään olevia muutoksia, jne.) sekä vastaamisen toteutustapa (kuinka kysely jaettiin, kuinka paljon siitä tiedotettiin, miten vastaamisen kannustettiin ja miten siitä palkittiin, esim. arvonta). 15

17 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa Kuinka hyvä vastaamisaktiivisuus saavutettiin? UPM:n Tervasaaren tehtaalla saavutettiin molempina kyselykertoina korkein vastaamisaktiivisuus. 80 % Tekemisen pohjana toimi yhdessä asetettu tavoite hyvän vastausprosentin saavuttamisesta. Kyselyä markkinoitiin tehtaalla aktiivisesti työsuojeluvaltuutetun ja muun työsuojeluorganisaation sekä luottamusmiesten toimesta. Tiedottaminen tapahtui tehtaan Intranetissä ja sähköposteissa useaan otteeseen. Vastaamiseen kannustettiin myös tehtaan uutiskirjeessä sekä tehtaanjohtajan viesteissä. Vastaamiseen kannusti myös työkavereiden esimerkki vastaamisesta sekä henkilöstön tahto vaikuttaa asioihin. Esimiehiä oli ohjeistettu sähköpostitse kyselyn jakamiskäytännöistä. Kysely jaettiin henkilökohtaisesti esimiesten toimesta vuoroissa, ja esimiehet kannustivat työntekijöitä kyselyyn vastaamisessa. Kysely oli mahdollista palauttaa esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai tehtaan postitukseen. Vastausprosentin kehittymistä seurattiin päivittäin tehtaan Intranetin etusivulla. Vastaamisen motivoimiseksi tehtaalla järjestettiin arvonta kyselyyn vastanneiden kesken. Palkintojen suuruus oli porrastettu vastausprosentin mukaan (vastausprosentin piti olla vähintään 50, jotta arvonta järjestettäisiin). Sekä työnantaja että tehtaan ammattiosasto osallistuivat kustannuksiin. 16

18 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 48 Työterveyslaitos Helsinki Kyselyihin vastanneiden taustatiedot on esitetty taulukossa 1. Vastaajien taustatiedot olivat samankaltaisia molempina kyselykertoina. Vuonna 2009 vastanneissa oli kuitenkin vähemmän naisia, alle 30-vuotiaita ja määräaikaisia kuin edellisenä vuonna. Vastaajien keski-ikä oli vuoden 2008 kyselyssä 42,8 vuotta (sd 12,6) ja vuoden 2009 kyselyssä 44,0 vuotta (sd 9,3). Molemmissa kyselyissä luvan sairauspoissaolojen rekisteritietojen keräämiseen antaneita vastaajia oli 451. Heistä 88 % oli miehiä, keski-iän ollessa 44,1 vuotta (sd 9,2). Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot kyselyissä vuosina 2008 ja 2009 (%) Vastaajat N=1955 (05/2008) N=1535 (09/2009) Sukupuoli Mies 82,6 87,5 Nainen 17,4 12,5 Ikä Alle 30 12,9 6, ,7 27, ,2 33,9 50 tai yli 30,2 32,5 Työsuhde Vakinainen 89,7 95,2 Määräaikainen 7,3 4,8 Kesätyö 2,9 Työaikamuoto Päivätyö 20,6 19,0 Kaksivuorotyö 2,8 2,8 Kolmivuorotyö 75,4 77,5 Säännöllinen iltatyö Säännöllinen yötyö 0,1 Muu 1,2 0,7 Tässä tutkimuksessa tehdas- ja osastoerojen tarkastelemisessa käytettiin pääosin yksittäisten muuttujien keskiarvoja ja prosenttijakaumia. Lisäksi eri aihealueista muodostettiin summamuuttujia (liite 4), esimerkiksi työryhmän toimivuus, esimiestyö, työuupumus, työkykyindeksi. Summamuuttujien avulla kysymysten avulla saatava tieto tiivistyi ja tulosten vertailtavuus parani. Kaikkien tässä tutkimuksessa muodostettujen summamuuttujien luotettavuus osoittautui hyväksi (Cronbachin alpha vähintään 0.70). Eri osioiden yhteyksiä tarkasteltiin (Pearsonin) korrelaatioiden avulla. Vastaajien itse ehdottamat kehittämisehdotukset kyselylomakkeen avoimiin kysymyksiin ryhmiteltiin teemoiksi, mutta raportoitiin myös sellaiseen tehdastasolla. Tarkempia tilastollisia analyyseja (esimerkiksi ristiintaulukointia, t-testejä, logistisia regressioanalyyseja, rakenneyhtälömallinnusta) suoritettiin hankkeen aikana kirjoitettuja teemaraportteja sekä tieteellisissä konferensseissa pidettyjä esitelmiä varten. 17

19 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa 2) Sairauspoissaolojen rekisteritiedot Molempien kyselyjen yhteydessä vastaajilta pyydettiin kirjallista suostumusta työnantajan sairauspoissaolorekisteritietojen ja terveydenhuollon rekisteritietojen käyttämiseen tutkimuksessa. Rekisteritiedoilla tarkoitetaan sairauspoissaolotietoa, sairauksien diagnooseja, tietoja sairauspoissaolon alkamisesta ja päättymisestä. Rekisteritiedot kerättiin luvan antaneiden työntekijöiden nimien ja syntymäaikojen avulla yhtiöiden omien työterveyshuoltojen ja ulkoistettujen työterveyshuoltojen tietokannoista. Kyselyyn 2008 vastanneista (n=1955) luvan sairauspoissaolotietojen keräämiseen antoi 1387 työntekijää, joilta kerättiin yhteensä sairauspoissaolotietoa välillä : näistä sairauspoissaolotiedoista 99,7% voitiin käyttää, koska ne olivat tutkitulta aikaväliltä ja niissä oli sairauspoissaolon alku- ja loppupäivämäärät tiedossa näistä 95 %:lle löytyi ICD10-koodi, joka osoitti sairauspoissaolon diagnoosiluokan poissaolotietojen limittäisyydet ja päällekkäisyydet poistettiin ja peräkkäiset sairauspoissaolot yhdistettiin siten, että analysoitu aineisto kattoi sairauspoissaolojaksoa ja sairauspoissaolopäivää. tutkittavista 1098 työntekijää (56 %) oli työskennellyt samassa tuotantolaitoksessa vähintään 7,5 vuotta eli koko seurantajakson ajan Toisessa vaiheessa 803 työntekijältä kerättiin yhteensä 2328 sairauspoissaolotietoa väliltä : näistä sairauspoissaolotiedoista 99,9% voitiin käyttää, koska ne olivat tutkitulta aikaväliltä ja niissä oli sairauspoissaolon alku- ja loppupäivämäärät tiedossa näistä 93 %:lle löytyi ICD10-koodi, joka osoitti sairauspoissaolon diagnoosiluokan poissaolotietojen limittäisyydet ja päällekkäisyydet poistettiin ja peräkkäiset sairauspoissaolot yhdistettiin siten, että analysoitu aineisto kattoi 1811 sairauspoissaolojaksoa ja sairauspoissaolopäivää. Tässä tutkimuksessa käytetty jaottelu alle 10 päivää kestäneisiin (lyhyisiin) ja vähintään 10 päivää kestäneisiin (pitkiin) sairauspoissaolojaksoihin perustuu Kelan korvattavuusjärjestelmään. Lisäksi sairauslomia on tarkasteltu niiden myöntämiseen vaikuttaneiden sairauksien mukaan. Sairauspoissaolojen syyt luokiteltiin tapaturmiin (ICD10:S00-S99, T00-T98), mielenterveyssairauksiin (ICD10:F00- F99), tuki- ja liikuntaelinsairauksiin (ICD10:M00-M99), hengityselinten sairauksiin (ICD10:J00-J99) ja loput ICD-koodilliset muihin sairauksiin. 18

20 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 48 Työterveyslaitos Helsinki 3) Haastattelut Tutkimuksen toisessa vaiheessa kesän ja syksyn 2008 aikana Työterveyslaitoksen tutkijat haastattelivat työntekijöitä, Paperiliiton ammattiosaston edustajia, linjajohdon (tehtaanjohtaja, esimiehet), työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon edustajia jokaisella tutkimukseen osallistuvalla tehdaspaikkakunnalla. Yksilö- ja ryhmähaastatteluiden (n=160) tavoitteena oli kuvata tavoitteita, suunnitelmia ja toimintaa työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinnan kehittämiseksi. Näiden haastattelujen lisäksi toteutettiin keväällä 2009 kuusi esimieshaastattelua, joissa keskusteltiin esimiestyöstä esimerkiksi sen haasteista organisaatiomuutoksen aikana, keinoista tukea osaamisen kehittämistä, tavoista ratkaista työyhteisössä ilmenneitä ongelmatilanteita. Kaiken kaikkiaan haastatteluihin osallistui 166 henkilöä. Kaikki haastattelut nauhoitettiin haastateltavien luvalla ja haastatteluaineiston käsitteleminen aloitettiin sen purkamisella tekstimuotoiseksi. Haastatteluaineisto koostui tämän jälkeen noin 920 tekstiliuskasta. Haastattelujen analysointi tapahtui luokittelemalla kunkin haastattelun sisältö teemoihin, jotka oli osittain ennalta määritelty ja jotka osittain täydentyivät analyysin edetessä. Teemoihin luokittelu tapahtui tehdaskohtaisiin taulukoihin, joissa eri henkilöstöryhmien näkemykset kyseessä olevasta teemasta oli koottu rinnakkain jatkotarkastelun helpottamiseksi. 4) Dokumentit Tutkimuksen alettua tehtaat toimittivat erilaisia dokumentteja aikaisemmasta toiminnastaan työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja sairauspoissaolojen hallitsemiseksi. Koska syksyn 2008 aikana tapahtui paljon toimialaa koskettavia organisaatiomuutoksia, jotka koskivat useimpia tutkimukseen osallistuvia tehdaspaikkakuntia, kerättiin keväällä 2009 tietoa eri tehdaspaikkakunnilla toteutetuista toimenpiteistä muutosprosessin läpiviemiseksi. Lisäksi tehtaat toimittivat koosteen tapahtuneista muutoksista. 5) Työseminaarit Tutkimushankkeen tuloksia on työstetty osallistuvien tehtaiden yhteisissä työseminaareissa. Työseminaarit ovat olleet yritys- ja tehdasrajat ylittäviä yhteisiä työpajoja, joissa työstettiin suunnitelmia työhyvinvointia edistäviksi ja sairauspoissaolojen hallintaa kehittäviksi toimenpiteiksi sekä analysoitiin kehittämistoiminnan edistymistä. Työseminaareihin on osallistunut eri henkilöstöryhmien edustajia tutkimuksessa mukana olevilta tehtailta, mutta myös muilta tehtailta. 19

21 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa Työseminaareissa on käsitelty seuraavia aiheita: Kyselyn tulosten käsittely, tutustuminen tehtaiden käytäntöihin ja tehdaskohtaisten jatkosuunnitelmien valmistelu (syyskuu 2008) Sairauspoissaolojen ja muutosten hallinta (maaliskuu 2009) Epäasiallisen käyttäytymisen ja kiusaamisen tunnistaminen ja toimintamallin kehittäminen käsittelyyn ja ennaltaehkäisyyn (syyskuu 2009) Tukitoimet organisaation irtisanoessa (syyskuu 2009) Työn kehittäminen (syyskuu 2009) Loppuseminaari: Keskeiset tulokset ja tulevaisuuden suunnitelmat (huhtikuu 2010) Seuraavaksi esitellään tutkimushankkeen keskeisimmät tulokset toteutettujen kyselyjen ja haastattelujen sekä kootun rekisteriaineiston perusteella. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa - tutkimushankkeen tuloksiin viitatessa puhutaan HYVIS-tuloksista erotuksena muista tutkimustuloksista. 20

22 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 48 Työterveyslaitos Helsinki 3 TULOKSET 3.1 Sairauspoissaolot ja niiden hallinta Aikaisempien tutkimusten perusteella sairauspoissaoloihin vaikuttavat monet työntekijään, työyhteisöön sekä yhteiskunnallisiin tekijöihin vaikuttavat tekijät. Vaikka sairauspoissaolokäyttäytyminen näyttäytyy yksilöllisenä käytöksenä, on sen havaittu usein rakentuvan organisaation yhteisestä todellisuudesta. Sairauspoissaolojen suhdetta koettuihin työnominaisuuksiin tarkastelleissa tutkimuksissa on osoitettu, että muun muassa huonot osallistumismahdollisuudet, huonot vaikutusmahdollisuudet, alhainen tuki työtovereilta, ristiriidat esimiesten kanssa ja työn yksipuolisuus ovat yhteydessä sairauslomalle jäämisen riskiin. Lisäksi on saatu näyttöä huonon työn hallinnan ja ilmapiirin, vähän kannustavan ja osallistuvan johtamistavan, heikoksi koetun ryhmähengen ja työryhmän toimivuuden sekä vaikuttamismahdollisuuksien vähäisyyden yhteydestä sairauspoissaolojen määrään. Myös yksilölliset tulkinnat, kokemukset ja merkitykset voivat vaikuttaa yksilöiden työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin. (Siukola ym. 2005, Väänänen ym. 2003, Väänänen ym. 2004) Siukolan tutkijaryhmä (2005) tarkasteli sairauspoissaoloihin liittyvien merkitysten tai käsitysten yhteyksiä sairauspoissaoloihin. Niillä, jotka arvioivat melko tai erittäin todennäköisesti osastollaan pidettävän luonnollisena sitä, että joku on aina poissa töistä, oli lähes kolminkertainen riski lyhyisiin ja kaksinkertainen riski pitkiin sairauspoissaoloihin verrattuna niihin, jotka eivät uskoneet poissaoloa pidettävän luonnollisena työyhteisössään. Lisäksi henkilöstön saneeraamisen kielteisistä vaikutuksista työhön jääneiden sairastavuuteen on näyttöä kunta-alalla (Kivimäki ym. 1997). Sairauspoissaolojen jälkeisen työhönpaluuvaiheen tukeminen voi ehkäistä uusia sairauslomia (Kivistö 2006) Sairauspoissaolot vuosina Kuvassa 1 on esitetty sairauspoissaolopäivien lukumäärä HYVIStutkimukseen osallistuneilla tehtailla tarkastelujaksolta Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että kohderyhmä on eri vuoden 2008 kesäkuusta alkaen. Sekä vuosien tulokset että vuosien tulokset on kuitenkin suhteutettu 1000 työntekijää kohti, jotta tuloksia voitaisiin verrata. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että vuoden 2008 kesäkuusta alkaen kohderyhmä on mm. pienempi, koska yksi kohdeorganisaatioissa lakkautettiin, muutamassa kohdeorganisaatiossa irtisanottiin työntekijöitä. Lisäksi tehtailla on ollut lomautuksia, joiden vaikutusta todelliseen työssäoloaikaan ei ole huomioitu. Uutena käytäntönä on myös, että työntekijät ovat voineet olla poissa omalla il- 21

23 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa moituksella enintään 3 päivää eivätkä nämä poissaolotiedot ole kaikkien kohdeorganisaatioiden rekisteritiedoissa. Muun muassa nämä tekijät ovat saattaneet vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään. Verrattuna vuoteen 2001 suhteutettujen sairauspoissaolopäivien määrässä on pääsääntöisesti ollut kasvua vuoteen 2008 asti. Vuonna 2009 sairauspoissaolojen määrä oli laskenut vuoden 2001 tasolle. Laskennallisesta työajasta työntekijä on sairauspoissaolorekisterin mukaan ollut poissa sairauden vuoksi työstään 5,2 %:sta aina 7,3 % 1. Seuraavaksi esitetyt (kuvien 1-3) kehitystrendit olivat samankaltaisia myös molempiin kyselyyn vastanneilla ja luvan sairauspoissaolotietojen keräämiseen antaneilla henkilöillä. Kuva 1: Sairauspoissaolopäivien lukumäärät vuosina työntekijää kohden Kun yhtäjaksoisia sairauslomia ennen ensimmäistä HYVIS-kyselyä tarkasteltiin suhteessa kyselytutkimuksessa ilmoitettuihin tietoihin, voitiin havaita, ettei suuria eroja vastaajan itsensä arvioimien ja rekisteritietoihin perustuvissa tuloksissa ollut. Pienet poikkeamat tuloksissa voivat johtua sairauslomien yhdistämisestä aiheutuneista eroista tai vastaajan virheellisestä tai väärästä muistikuvasta. Kyselyssä saatuja vastaajien omia arvioita sairauslomiensa määristä voidaan siis pitää luotettavina. Tarkasteltaessa lyhyitä (alle 10 päivää) sairauspoissaoloja vuosina työntekijää kohden voidaan havaita, että yleisin sairauspoissaolon syy on hengityselinsairaudet. Kuitenkin niistä johtuvien sairauspoissaolojaksojen määrä kääntyi laskuun vuoden vuosi 2009=8290 päivää= 10,3 pv/työntekijä =5,16 % laskennallisesta työajasta 1600 h vuodessa 22

24 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 48 Työterveyslaitos Helsinki jälkeen, mutta kohosi taas hieman vuoden 2007 jälkeen. Vastaavasti tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolojaksot olivat kasvussa vuosina , mutta kääntyivät taas laskuun vuonna Mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojaksojen määrä on kasvanut tarkasteluajanjaksolla, mutta niiden osuus on kuitenkin ollut varsin pieni lyhyiden sairauslomien osalta (Kuva 2). Kuva 2: Yhtäjaksoisten alle 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen lukumäärät sairausryhmittäin vuosina suhteutettuna 1000 työntekijää kohden 2 Tarkasteltaessa pitkiä (vähintään 10 päivää kestäviä) sairauspoissaoloja 1000 työntekijää kohden vuosina voidaan havaita, että eniten on tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspoissaolojaksoja: Niiden määrä kasvoi merkittävästi vuosina Vuonna 2009 tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien sairauspoissaolojen määrä kuitenkin laski selvästi, ollen lähes vuoden 2001 tasoa. Tapaturmista johtuneet poissaolot ovat vastaavasti hienoisessa laskussa koko seurantajakson ajan. (Kuva 3) Kaikkiaan monien keskeisten päädiagnoosiluokkien osalta pitkät poissaolot kääntyivät laskuun seurannan loppupuolella. Vuosina kaikissa sairauspoissaolojaksoissa oli havaittavissa vähenemistä. 2 Ryhmään muut sairaudet kuuluu esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet. 23

25 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa Kuva 3: Yhtäjaksoisten vähintään 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen lukumäärät sairausryhmittäin vuosina suhteutettuna 1000 työntekijää kohden 2 Sairauspoissaoloja tarkasteltiin sairausryhmittäin myös kuukausitasolla vuodesta 2001 vuoteen Tulokset osoittivat, että keskimäärin eniten tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja on maalis-, elo- ja marraskuussa mielenterveysongelmista johtuvia sairauspoissaoloja on heinämarraskuun välisenä aikana hengityselinsairauksista johtuvia sairauspoissaoloja on helmimaaliskuun välisenä aikana Jotta voitaisiin tarkastella, kuinka erilainen työ/työskentely-ympäristö vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään, samantyyppiset osastot eri tehtailta ryhmiteltiin omiksi kokonaisuuksiksi. Eri osastoluokkia oli yhteensä 14 (kuivauskone poistettu tuloksista pienen vastaajamäärän vuoksi). Ennen vuoden 2008 HYVIS-kyselyn toteuttamista keskimääräisesti eniten sairauspoissaoloja suhteessa työntekijöiden lukumäärään oli kemikaalien ja vesien käsittelyssä, arkituksessa ja uudelleen rullausosastoilla, sekä kunnossapidossa (kuva 4). 24

26 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 48 Työterveyslaitos Helsinki Kuva 4: Sairauspoissaolopäivien lukumäärä osastotyypeittäin vuotta ennen HYVIS 2008 kyselyä Kun sairauspoissaoloja tarkasteltiin kemikaalien ja vesien käsittelyssä, arkituksessa ja uudelleen rullausosastoilla sekä kunnossapidossa, voitiin havaita, että erityisesti kunnossapidon puolella korostui tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat pitkät sairauspoissaolot (kuva 5). Kuva 5: Pitkien sairauspoissaolojen lukumäärä eniten sairauspoissaoloja omaavilla osastoilla Edellä mainituilla osastoilla esiintyi paljon hankalia työasentoja. Kemikaalien ja vesien käsittelyssä esiintyi vuoden 2008 HYVIS-kyselyn mukaan työvaiheita, joihin sisältyi ajallisesti paljon niskan kiertoa ja käsien sekä ranteiden liikkeitä. Arkituksessa ja uudelleen rullauk- 25

27 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa sessa esiintyi ajallisesti paljon taas selkä etukumarassa työskentelyä ja työvaiheita, joissa oli selän sekä niskan kiertoja. Kunnossapidossa esiintyi ajallisesti paljon työskentelyä selkä etukumarassa. Erot sairauspoissaolopäivien lukumäärässä tehtaiden välillä selittyvät pitkälti juuri osastokohtaisilla eroilla. Toisin sanoen tehtaat koostuvat varsin erityyppisistä osastoista, joilla tehdään erityyppistä työtä. Kun tietyillä osastoilla tehtävissä töissä sairauspoissaoloriski on kohonnut, tämä näkyy tehdasyksiköiden välisessä keskiarvovertailussa eri tehdaspaikkakuntien välillä. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että seuranta-aikana sairauspoissaolojen määrä pysyi varsin vakaana useissa tehdasyksiköissä. Sen sijaan joissakin yksiköissä sairauspoissaolopäivien määrät vaihtelivat huomattavasti vuosien välillä. Tämä todennäköisesti kuvaa sitä, kuinka tietyissä osissa toimialaa, organisaatioiden toimenpiteet ja erilaiset rakenteelliset muutokset voivat ilmetä jopa diagnoosia vaativien sairauspoissaolojen määrissä ja kestossa Sairauspoissaoloja selittävät tekijät Jotta sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa, täytyy tunnistaa ne tekijät, jotka voivat mahdollisesti selittää sairauspoissaoloja. HYVIStutkimuksessa tarkastelussa oli niin yksilön oman terveyskäyttäytymisen vaikutukset kuin työtehtävästä ja organisaation toimivuudesta johtuvat tekijät. Tarkastelun kohteeksi otettiin pitkät, vähintään 10 päivän pituiset, poissaolot, koska ne muodostavat yli 60 % kaikista sairauspoissaolopäivistä paperiteollisuudessa. Ajanjakso, jolta sairauspoissaolotiedot kerättiin, on Kysely, jossa vastaavasti mitattiin selittäviä tekijöitä, toteutettiin toukokuussa Keskeiset tekijät määriteltiin tekemällä logistinen regressioanalyysi (ikä ja sukupuoli vakioituna). Raportoinnissa on huomioitu ne tekijät, jotka selittivät tilastollisesti merkitsevästi pitkiä, vähintään 10 päivää kestäviä sairauspoissaoloja. HYVIS-tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevästi pitkiä, vähintään 10 päivää kestäviä sairauspoissaoloja selitti seuraavat tekijät: Osasto Alentunut työkyky ja jaksaminen (stressi ja työuupumus) Työtehtävät: työtehtävien lukumäärä ja työn palkitsevuus Organisaation toiminta: työryhmän ja esimiehen toiminta sekä johtamisen oikeudenmukaisuus Toimintatavat: esimiehen ja työterveyshuollon toimintatavat Terveyskäyttäytyminen: painoindeksi, tupakointi, alkoholinkäyttö Organisaatiomuutoksen hallinta Pääsääntöisesti tulokset eroavat ryhmien välillä tilastollisesti merkittävästi, lukuun ottamatta liikunnan harrastamista yksilöllisen terveyskäyttäytymisen osatekijänä. HYVIS-tutkimuksessa tarkas- 26