21. olleet mukana sosialiddmokratian aktiivisessa toimlnnasua siinä mielessä, että talsteleinme ulospäin, toisia puolueita, toisia

Transkriptio

1 20. loytáá Jyván. KaUk muut ryhmän Jäsenet olvat tosta meltä. Valtovaralnvalokunnassa ol kuus medän Jäsentä. Kakk muut puolustvat» mutta Helo vastust. Laharmakn njyönal asallsest lanan otettavaks, mutta valtollssta systä hän asettu stä vastustamaan. Me vomme» t - ss todeta, että tosen kästtelyn akana ryhmä on asallsest ollut > (» lanan ottamsen kannalla. Kun mna perfoonallsest Joudun stä hotamaan, ol mnulla täys teto stä, että ryhmä ol asallsest sllä kannalla, Jonka estn. Jos se nyt tahdotaan asettaa epälyksen alaseks, nn von vetää eslle ryhmän pöytakrjan. Joka ennen kofl matta kästtelyä toteaa, että ryhmä on asallsest lanan ottamsen m kannalla, mutta valtollssta systä aanestaa stä vastaan. Tämän kané nan mukasest stten kolmannessa kästtelyssä myöskn asaa hodettn. Sanottn, että valtollssta systä äänestämme stä vastaan. He ta... vastaäanestäjaä evät olleet anakaan kakk sosaldemokraatteja. He, Jotka olvat mukana, tetävät varsn hyvn, että kakk maalaslttolaset äänestvät suuressa valokunnassa Jo vastaan Ja savat sten suuren valokunnan ehdottamaan, että lana hylättäsn. Jos van sosaldemokraatt olsvat olleet sllä kannalla, nn e sellás-» * ta päätöstä ols saatu akaan. Medän asemamme e ols ollut anakaan varsn huono tämän mnulle sattuneen musterehdyksen vuoks, elle tätä Sosaldemokraatn artkkela ols tullut. Mutta se on nyt lopullsest nn sotkenut asan, että on vakeata tetää, mtenkä stä selvydytään, ette molueele tuls stä vahnkoa. Mnun nahdakse «puolueella on varma asema snä, etta vomme sanoa äänestäneemme lanaa vastaan. Toseks me emme ole vastussa stä, mten lana on käytetty. Nämä kaks näkökohtaa mnun kästtääksen olsvat täysn puhdstaneet ^^ff # t_ sosaldemokraattsen ryhmän Ja mnut, ^^ss kaken tämän nojalla knn, että mnä esntyessän v olen esttänyt yksncp^n ryh-. män kannan, enkä mtään muuta Ja että anoastaan väärn tulktsemalla sllosa tapahtumn vodaan Jotakn muuta nstä välttää. Täällä päätomttaja Huotar lausu mnusta san sanan. Joka on pakallaan la o- '» ken. Asa e paljoakaan parane sllä, hetämmekö ma tässä vaheessa.. r tosamme svytöksllä, vaan että tämä asa ols sovussa järjestettävä. Nn hän sano. Mnä lmotan, että en halua t^^mtä rtaa nostaa. Puen vaatneen.1 shenduotoon. kun halutaan, kun tedän, mta lehden puo- >.. ' lesta vastataan. Mnä luulen, että kakk vovat myöskn yhtyä shen, * mtä täällä puolueneuvoston Jäsen Manner estt, että medän tulee paäs- ^ Ä» j tä puolueessa stä, että ykstysä Jaseaa parjataan. Stä on lan, kaujran Jatkettu Ja stä ptää tulla selvvys. Me Olamme suurn osa täällä olleet mukana sosalddmokratan aktvsessa tomlnnasua snä melessä, että talstelenme ulospän, tosa puolueta, tosa ntressejä vastaan. Mnulla e anakaem persoonallsest ole mtään halua Jatkaa tomntaa, Jos ase^ on sellanen, että päaasa on tastelu puolueen ssällä. Luulsn, että e ole syytä Jättaa nata kahta mantsemaan tapausta shen, että ne evät anna ahetta mhnkään tomenptesn. Ne ovat vssejä epakohtla osottava Ja puolueneuvoston velvollsuus on ptää huolta slta, etta sellaset evät uusnnu. Mtä ensnnäkn Tetotomston käyttämseen tällasssa tapauksssa., tulee, amquaafl gfla auavuaya;a afluraayaa; Kun Työväen Sanomalehten Tetotomsto on perustettu avustamaan puoluelehtlä senkautta, etta se lähettää nälle uutsanenstoa seka arvokkata, lukjota valstava artkkeleta ja kun on tärkeätä, etta manttua tetotomstoa e käytetä muden slvup> teden ajamseen, paattaa puolueneuvoston kokous, etta. S. :n on edelleen pysyttävä tämän ohjelmansa puttessa. puoluetomkunnan valvonnan alasena olevaan "Suomen Sosaldemokraatt--lehteen nanjen pänttää puolueneuvosto, etta puolueen Jäsenä mleskohtalsest koskeva krjotuksa e ole Julkastava tomtuksen nmssä, vaan krjottajan omalla nmellä varustettavana. Kuten näkyy, en halua esttää mtaan motteta entsyyteen nähden, vaan olen koettanut pukea ne shen muotoon, että annettasn ohjeta tulevasuut.en nanden. Helo: Valuuttalanassa on kysymys sltd, vodaanko rynma. Jollan tavalla pelastaa, vasa onkd) asat tulkttava ryhmäänkn nähden nn epäedullsella tavalla, kun Tanner on tulknnut. Täalla yrtetään asota kaäntaa Ja vääntää. Tässä on kysymys stä, olvatko lanaehdot edullsot ta kohtuuttomat. - Mta tulee Tannern tekemn ehdotuksn, nn tama vmenen ehdotus on avan tarpeeton. ' vostolla ols snä mtään sanomsta. En ymmärrä., etta puolueneu- Sen asan hotaa lehden 21. 'Í1

2 22. 2> tomtueneuvoöto. Tanner erehtyy, Kun luulee tämän r^cymj/ksen henlcllölcontaleelrs aslake. L n d m a n: Mnun meleotän Jaa aaa lan avomeks, Jos se Jaa ehen, m ta Mann«r endott. Kun tstä ökandaallanacta on krjotettu oeka okeoto- etta vaeeumetolenasea, nn mna asetan puolueneuvocton vaotattavalfö sen Kyöymyksen, etta uulettelco naden lehten Jättävän Man Kästtelyn shen.. Sta syystä Ja Kun näyttää, että Kummaltakaan puolen annetut selostukset evät Jouda yhdenlukasn tuloksn, nn mten lähdetään järjestössä tastelemaan KomnunsteJa vastaan tässä kysymyksessa. Ols edullsempaa löytaa yhtenänen kanta tassa asassa, jotta p.olueen vaalpuhajat vosvat snä menetellä sen mukasest. Tovosn, etta puolueneuvosto velvottas ryhmän tekeman tdsta asasta oöjektvsen selonteon. Jota votasn kayttaa todstuskappaleena maalaslttoa ja kommunsteja vastaan. Paasvuor -huomautt Tannern vätteen Johdosta, etta päätomttaja ols pakotenu julkasemaan puheenaoleva artkkel, etta Huotar ol tse saapuvlla tomtusneuvoston kokouksessa, eka hänellä ollut mustuttamsta artkkeln Julkasemsta vastaan. Nordlund lausu kästyksnään, että tdkäl Tannern er.dotus kosk tetotomstoa, nn se asa selvää tsestään tetotomston uudelleen- JarJestämskysynvksen yhteydessä. - Osuuskauppojen verotuskysymykseen nähden ol puhuja ata meltä, että asalla e ole käytännössä mn suurta merktystä, kun mks sta on koet»ltu pasuttaa. Paheksu "Kulutta- Jan Lendessa" Julkastm^Ja ^lyökkayksa ryhmän enemmstöä vastaan, slla vaalagtatsoonösa tullaan varmast vah«ottamaan puoluetta, Jos hetetään sellanen lema, etta puolue on osuustomntaa vastaan, mta "Kuluttajan Lehden" ryhmän enemmstöä vastaan tekemät hyökkäykset asallsest merktsevät. - Valuuttalanan suhteen huomautt puhuja, etta tosessa kästtelyssä e ryhmä velä ollut kantaansa määrännyt, vaan vasta sen Jälkeen. Jos rannern väte ptäs pakkansa, nn edellyttäs se sta, etta Lanerma, Alo Ja Helo, Jotka ovat kolmannessa kästtelyssä puhuneet lanaa vaetaan myöskn asallssta systä, olsvat tosen kästtelyn Jälkeen muuttcueet kantaansa. Puhuja lausu tulleensa shen tulokseen, ette kumpkaan estetystä vättestä sellasenaan ols avan okea. Sen vuoks e hänen melestään puolueneuvosto vo tehdä sellasta päätöstä, kun xaaner estt, slla e ole velä stovast todstettu, mkä on oken. Molemmn puoln on estetty todlstuksla. Jotka osttan Bolvat tosaan vastaan. Puhuja sano ym- S märtavansa varsn hyvn, etta hmnen saattaa erehtyä, Ja ette hyväksy stä, etta häntä sen Johdosta pyrtään lyöräan, mutta toselta puolen el erehdyksen tueks saa esttää sellasa näkökohta, Jotka evät pdä pakkaansa. Lopuks lausl puhuja kästyksenään, etta tästä asasta os saatava ntten ryhmän Jäsenten lausunto, jotka kuuluvat vuoden 1921 ryhmään, koska on estetty avan erlasa nakökohtla. H u p 1 l: Jokanen tomtusneuvosto Joutuu vakeaan asemaan. Sen on ratkastava,' mta Julkalstaeu, mta e. Tällön on ollut kaks menettelytapaa käytettävänä. Tonen asettuu yläpuolelle tosa puoluetovereta, tonen tapa t^mtee, etta melpteet puolueessa vovat olla kovn erlasa ja etta sen kanta el ana vo olla nn erehtymätön, ettevät tosetkn saattas olla okeassa, ^ykynen tomtusneuvosto on omaksunut tämän vmemantun kaman. Se on nmenoxaasest sopnut enslmäsessa kokouksessaan sta, etta se tulee osottamaan puoluetoverelle, etta he saavat sosaldemokraattsessa sanomalehalstössa melpteensä eslle Ja etta lentea e saa sensuroda. Kun Wk svumennen mants, etta entnen tomtusneuvosto noudatt tdta eslnmalnttua tapaa, nn kun mnulla on puhevuoro, mantsen Jotakn sellasa tapauksa. Enskskn Tanon vme vuonna Julkasemat purevat krjotukset. Mta ne olvat muuta kun henklökohtasa herjauksa Ja puolueen arvoa alentava. Stten, kun puolueen tlntarkastajan puheenjohtaja huomas puolueen Jäsenmäärän alenemsen Ja krjott slta artkkeln, nn "SAslaldemokraattl" vvytt taman Julkasemsta Ja stten vhdon julkas sen lman vällkketa, lman ruörkla Ja saks pan sellasen huomautuksen, etta maaseutulehdssä on kertänyt tällanen krjotus. Samaan akaan kyllä rtt "Sosaldemokraatssa" tlaa henklökohtaslle krjotukslle. uudenmaan pr tek samana vuonna pa^töksen puolueen valstustyön kehtt.mlseksl Ja shen ssälty muutama lausuntoja puolue- Johdosta. lama tosn Julkastn, mutta e sellasena joukkoja Jalkelle saavana, Joks se ol ta.kotettu, vaan saneen vaatmattomast. Vähän alkaa sen Jälkeen tek muuan helsnklänen puolueosasto paatöslauselman Ja tämä Julkastn suurella otskolla "Sosaldemokraatssa». Kun Jyväskylän'pr saaan akaan tek päätöslauselman, joka ol jokseenkn samanssältönen kun Uudenmaan prn, nn stä el ollenkaan Julkastu "Soslalldemokraatlesa". Nämä tapaukset'mnä mustan Ja ne ovat kalkk ehdottoman tosa. Sen vuoks olen sta meltä, ette tämän uuden tomtusneuvoston menettelyn Johdosta ole syytä päätöslauselmaa esttää. Mtä tulee yleensäkn tahan ermelsyyteen, nn taallä on. f 1.!. r' l L.,.

3 25 24, osotettu, etta valuuttalanaa koskeva rta olu vältetty, Jos Joku tonen ryhm&n Jäsenstä ols tamxn arvostelun ff eduekunnassa esttänyt. Saca on asanlata-myöskn tahan asaan nanden. Jos nenklö, Joka taalla arvostelee puolue- - lehten tomtustapaa, ols noudattanut samaa menettelyä "Kuluttajan Lehden" tomtustapaan nän en, e puoluelehdscakaän ols manttuja krjotuksa julkastu, kta tulee ' nhn ponsn, Jota taalla on estetty, nn Wk lukpuoluetomkunnan estyksestä, etta se.ssältää avan saan peptaatteen, kun mta taalla on estetty. Lopuks tandon sanoa, etta e medän kutenkaan pda. Jos tallasa pkku ermelsyyksä sllontallön sattuukn, ottaa ntä kovn vakavalta kannalta. dsaa kokouksessa on nn paljon rakentavaa työtakn.tehtävänä, etta kun koetaloue notaa ne, nn kokouksen tulokset epälemättä tulevat luuudostumaan hyvks kaksta ermelsyyksstä huolmatta. Huotar: Pyysn puhevuoron lyhyeen huomautukseen Paasvuoren lausunnon Jondosta. paasvuor e nähtäväst mastanut keskustelua, Joka taetä krjotuksesta ol. laman artkkeln Julkasemsta en tetenkään vonut vastustaa, koska oln akonut krjottaa samasta asasta, mutta sen ssältöön nähden ol mnulla erata huomautuksa tehtävänä. Jos ryhmän paatös ols ollut tedossa sllon, kun tätä krjotusta kästeltn, nn ols se Jonkun verran muuttanut krjotuksen s8.altöä.- Väte stä, etta mnut ols pakotettu Julkasemaan manttu artkkel, on loteltu. Keskustelu lentatosta pautty tahan. Kun Tannern ehdotusta e Kukaan ollut kannattanut, raukes se. Joten kertomuksen tama kohta hyväksyttn sollasenaan.» Kertomuksen konta "Suntautumnen Suomen AfLatt 1>rtjgtöön" aheutt keskustelua, Jonka kuluessa S a l o v a a r a aluks selost 3os.-dem. Ammatllsen Keskustomkunnan tomenpteta. - Puhuja lausu kästyksenään, etta»kansan yössa" ennen Ammattjarjdstön edustajakokousta julkastu artkkel. Jossa ol huomautettu, ette kaksta yhtesen neuvottelukokouksen tammkuussa asettamsta vaatmukssta ols pdettävä ehdottomast knn, ol suurest hatannut Ja vakeuttanut tom- jj n t kunnan tomntaa, sllä san Jälke«n olvat kommunstt, Jotka Jo olvat osottaneet huomattava myöntymsen merkkejä, asettuneet tapumattofflaafflalla kaaoalle* - Lsäko ol puhuja stä meltä, että osa puoluetomkunnan Jäsenstäkn ol vakeuttanut tomkunnan työtä sten ette slle oltu osotettu rttävää ymmärtämystä. - Puhujan melestä on Aykyseen tlanteeseen Ammattjärjestössä suhtauduttu lan optmstsest. - Pakkon vo kysymys uuden ammattjärjestön perustamsesta astua uudelleen päväjärjestykseen. Sen vuoks e ole syytä tuudttautua shen uskoon, että nyt saavutettu näennänen sovnto ols pysyvänen, vaan on sekä sanomalehtmesten että prshteeren knntettävä tlanteeseen yha edelleenkn mtä vakavnta huomota. A. A a 1 t o huomautt, että kun keskustomkunta saatto alottaa työnsä vasta vuoden alussa Ja useat ammattltot olvat Jo sllon asettaneet ehdokkaansa Ammattjärjestön edustajakokoukseen, vakutt tämäkn osaltaan shen, ette sosaldemokraatteja votu saada enemmän valtuks. - Anoa mahdollnen tomenpde ols puhujan melestä ollut se, etta elle vaatmuksmme suostuta, nn perustetasn uus jarjdstö Ja Jos keskustomkunta ols saanut vapaast käyttää tata valtta, olsvat tulokset nantavast olleet paremmat.- Neuvottelussa oltn Jo päästy shen, että sosaldemokraatt saavat Ammattjärjestön tomkuntaan 12 Jäsentä, mutta "Kansan Työn** artkkel plas asan. Kun saks puoluetomkunnan kanssa pdetyssä yhtesessä kokouksessa eräät puoluetomkunnan Jäsenet olvat asettuneet slle kannalle, että hajaannusta el mssään tapauksessa sas tapahtua, olvat tomkunnan kädet Jo tavallaan ennakolta sdotut. - Lopuks ehdott punuja keskusteltavaks stä, olsko keskustomkunnan tomntaa edelleen Jatkettava, va e. Omasta puolestaan pt välttämättömänä tomkunnan työn Jatkamsta seka halus tetaa, voko tomkunta työssään nojata puolueen kannatukseen. Wk huomautt Salovaaraun lausunnon Johdosta, ette han ollut odottanut Salovaaralta sellasta lausuntoa. Kun kysymystä kästeltn, ol tlanne vakava Ja sen vuoks ol kysyuysta myöskn vakavast harkttava. - Puhujan melestä olvat tulokset sks hyvä, että nhn votn talla kertaa tyytyä. - Puhuja huomautt, ette kukaan ole vastustanut uuden amnattjarjestön perustamsta, Jos sellasen perustamnen ols ollut välttämätöntä. - Pt suotavana Ammatllsen Keskustomkunnan tomnnan Jatkamsta.

4 26. J.F. Aalto poltfcco Salovaaran lausuntoa vastaan nuo- kakssa kohdn olleet yhtä valmt ratkasemaan kysymystä s- 27 mauttadn, ette "Kanaan lyön" krjotus ole valtuttanut asaen ten- kun keskustomkunta ol ajatellut. vahngollsest, pänvaston ol talla krjotuksella pyrtty Kertomuksen kohta hyväksyttn sellasenaan. estämään yksnomaan mrkakommunsten valtuks tulemsta Am- > ErnalBten vhdgtvatan aaan" kohdalla huomautt mattjärjestön tomkuntaan. - Ol sta meltä» että "Kansan Kuussto, että kertomuksessa mantut 11 yhdstystä ovat lyö" e ole sunkaan asaa vahngottanut, vaan pänvaston, lakanneet tomnnasta ptemmän ajan, non neljän vuoden akana, sllä muuten olsvat tulokset olleet huonomuat. mka sekka e täysn selvä kertomuksesta. f Huttunen ol stä meltä, että "Kansan Työn" krjotus Keskustelu tomntakertomuksesta päätty tähän, mnkä Jälkeen ol ollut harktsematon. - Puhuja knntt huomota kommuns- kertomus.hyväksyttn sellasenaan. ten uusn tomntamuotohn amlatllsssa järjestössä huo- fkäl keskustelu kosk lentasota la suhtautumsta Suomen mauttaen ammatllssta nasjaostosta ja nuorso-opntoyhdstyk- Ammattjärjestöön, päätettn, että keskustelua e ole saatettava sstä, Jota nytteumn on ryhdytty soluttamaan amätllsten Jar- JestöJen yhteyteen. Puhuja lausu kästyksenään, etta ennen ptkää on puoluelehten pakko kajota myöskn tähän asaan. - Kun nyttemmn on päätetty kutsua koolle skandnaavsten maden yhtenen kokous, Jossa tullaan kästtelemään kysymystä Amsterdamn Julksuuteen. Ensmänen kokouspävä päätty klo 6 l.p.p. Klo ^ 8 J.p.p. kokoontuvat kokouksen osanottajat K.K:n hallntoneuvoston huonestoon Krkkok. 14 Puoluetomkunnan ja Kustannus-Oy. Kansanvallan järjestämään llanvettoon. nternatsonaaln lttymsestä, nn on selvaa, etta Jos Suomen Ammattjärjestö keltäytyy'lähettämästä edustajaansa tähän Tonen kokouspävä. ' ' ^ "' Kokous alko'klo 9 a.p. kokoukseen, on eelraa» ette seltä myöskään enaa saada avustusta.- Ammatllsella Keskustomkunnalla ol puhujan nelestä ve- Kokouksessa olvat saapuvlla samat päätösvaltaset jäsenet kun f lä paljon tehtävää, Joten se ol edelleenkn sälytettävä. edellsenäkn kokouspävänä lukuunot- Bryggar n melestä ol puoluetomkunta ollut kyvytön tamatta Hekk Mannera Ja Uatt?aa- ratkasemaan kantaausa Sos.-dem. Ammatllsön Keskustomkunnan svuorta. puhetta Joht aluks R. tko- tomntaan nähden. - "Kansan ^ö" ol krjotuksellaan tehnyt nen. suuren vrheen Ja kovast pahentanut asaa. - Yhtenäsyydenkään 9«. nmessä e sentään voda luopua kakesta. Esteltn selostus puolueen rahallsesta asemasta. Joka ol K o t l a n t a huomautt, ette anakaan Pohjolassa kommu- monstettuna Jaettu puolueneuvoston Jäsenlle (Lte n:o 2). nsten suhtautumnen sosaldemokraattehn ammatllsessa S a l l l a selost saks suullsest puolueen rahal- lkkeessä ole lankaan muuttunut Ammattjärjestön edusta nkokoux- lsta asemaa korostaen stä sekkaa, että varoja tulevaa vaal- san lälkean, vaan amoatllset prshtaart harjottavat edelleenkn suoranasta a^tatsoona kommunsten hyva^s. - Pt tärkeänä Ammatllsen Keskustomkunnan tomnnan Jatkamsta, l a n n e r huomautt Bryggarlle«että puoluatomkunta on tastelua varten ols koetettava hankka Jo ennen seuraava^uolueneuvoston kokousta. Ja mkäl käy välttämättömäks päätettävä vasta seuraavassa neuvoston kokouksessa mahdollsesta pakollsesta ylmääräsestä verosta. f! kyllä määrtellyt kysymykseen nähden kantansa. Joka selvää nyt kästeltävästä tomntakertomuksesta. - Kun Keskustomkunta K.v os a 1 o lausu kästyksenään, että ylmäärästä pakollsta veroa e ols mssään tapauksessa päätettävä. Ennem- e Ammattjärjestön edustajakokouksen Jälkeen e ole tehnyt edes * mn votasn ajatella sellasta menettelyä, että puoluetomkun- mtään alotetta puoluetomkunnalle, e se tetenkään ole katsonut tarpeellseks ryhtyä asassa enempn tomenptesn.' ta teks-seuraavalle puoluekokoukselle estyksen puolueveron korottamsesta Ja sten kertyvät varat votasn vastedes käyttää Nordlund lausu kästyksenään, ette snä ole mtään vaallranaston hyväks. hmeellstä, Jos kakk puoluetomkunnan Jäsenet evät ole 4 - c-l

5 28. Lane ehdott, että rrjalllsaen eetykoeen ssältyvät ponnet 1) Ja hyväksyttäon, mutta kacs Jällcmästä pontta srrettäsn kästeltävalcs pavalarjestykseosä olevan 9:nnen asan yhteyaessa. Laneen ehdotus hyväxsyttn, Joten Puolueneuvooto päätt tässä yhteydessä 1) hyväksyä Puoluetomkunnan tomntalcertomutcsessa mantut «# avustukset.]a takaukset; sekä 2) okeuttaa Puoluetomkunnan cayttaaaan kuluvan vuoden va- t ' 29. sangen laajan Ja sekkaperäsen ehdotuksen. Suurmpana kysynyksenä ol tällä alalla työskenteleven palkkakysysäys Ja tonen ol se, mllä määrällä valton ol otettava osaa kunten kansakoulumenohn. Mtä ensnnäkn kansakoulunopettajan palkkaukseen tulee, nn stä oltn kakssa ryhmssä yksmelsä, etta korotuksa. ol tomeenpantava. Msaa maarn, stä tehtn lukusa ehdotuksa. Yleensä vodaan sanoa, että sosaldemokraattnen ryhmä halus saattaa kansakoulunopettajan palkkauksen veläkn tyydyttavämmälle kannalle. Ryhmässä käv kanssocoulunopettajan vrallnen lähetystökn. Usessa tosssa eduskuntaryhmssä ajettn stä kantata, että val- r! 11 1 J! lstustyöhön enntään 50,000 markan suurusen lsämäärärahan. *» 10. Sos.-dem. Eduskuxtaryhan tonlntakertomuksen estt Vano' Tanner lausuen seuraavaa: Mnun tehtävän on tällä kertaa kovn helppo sen vuoks, etta ryhmän tomnnasta on tehty selkoa sangen laajast vme puoluekokoukselle. Sen vuoks on selostettava van parn kuukauden eduskuntatyötä. Eduskunta stu kev^alla helmlcuun alusta huhtkuun alkuun Ja penen otteen taään )cuun alussa. Ensnnäkn on manttava, etta melle on tullut ylcs Jasen lsää, nmttän tov. Huttunen. Ryhmä on Ayt sen Jalceen 61- Jäsennen. Järjestaytymstomnptesta e ole muuta manttavaa, kun että puhemesvaalessa päätettn noudattaa entsta menettelyä asettamalla o- masta ryhmästä puhemesehdokas. ällä kertaa porvarllset ryhmät olvat sks knteässä yhtesto&anassa, etta puh^ehen pakkaa emme onnstuneet saamaan. U ta.ryhmän puolesta tehtyhn alottesn tulee, nn on huomattava, etta ne tällä kertaa evät ole monlukuset evätkä tärkeät. 31ta huolmatta ol kyllä par kolme suurempaa alotetta. Jotka ryhm päätt hyväksyä ryhmän yhtesks alotteks. 3ellanen ol la.m. anomus 50 mlj*. markan maärarahan ottamsesta asutustarkotuksn, 20 mlj. markan määrarana työttömyyden leventämseks Ja saks alote asevelvoll- ton ols van puolella otettava osaa menohn, mutta sosaldemokraattsen ryhmän valtava enemmstö halus otettavaks osaa 2/} :11a. sen e;;tyksen mukaan. Jonka halltus eduskunnalle aato, olsvat kansakoululatoksen menot näden muutosten kautta kohonneet lähes 30 mlj. markalla. Sen ehdotuksen mukaan. Jonka eduskuntaryhmä hyväksy,ne nousvat velä lsäks 30 mlj. markalla. Todellsuudessa näyttää nyt kutenkn ens vuoden budjetsta päättäen, että tämä laskelma e ollut tarkka, vaan että kustannukset nousevat 70 mlj. markkaan. - Suurempaa ermelsyyttä eduskunnassa on herättänyt myöskn kysymys keltolan tehostamsesta. Stä ol halltus antanut skermän er lakehdotuksa. Jotka kakk pyrkvät shen, että salakuljetusta valvottasn tehokkaammn kun akasemmn. Nasta oltn Jokseenkn yksmelsä eduskuntaryhmssä. Se kohta. Joka herätt ermelsyyttä, ol kysymys slta, mten laajassa määrässä ol annettava tullvranomaslle okeus käyttää ampuma-aseta. Myöskn sos.-dem. ryhmässä ol tästä asasta vlkasta melpteden vahtoa. Enemmstö asettu puoltamaan estyksen hyväksymstä Ja kun eduskunnassa yrtys lan lykkäämseks yl vaalen e onnstunut, tul se hyväksytyks. - Hyöhemmn kysymys vaallan muuttamsesta ol senlaatunen, ^ttä se anto sosalde..okraatelle ahetta eduskunnassa keskusteluun. Ryhmässä estettn erävä melpteta stä, mssä määrn tallaseen uudstukseen ol talla kertaa ahetta. rn M j h suuslan muuttamsesta sten, etta palvelusaka tuls olemaan kuus kuukautta. Nästä alottesta on anoastaan työttönqrysasa tullut ratkastuks'\yönteseen suaataan. Nstä tärkemmstä ky- Puolueneuvoston Jäsenet tetävät, ett tätä vaallan uudetamskysymystä on ajettu edstysmelsten Ja ruotsalasten taholta, koska stä ols penlle puoluelle hyötyä. Tällanen estys on Jo a- 'l symyksstä, Jota kevätstuntokaudella eduskunnassa kästeltn, lenee pakallaan manta, mtkä enten knnttävät ryhmän meltä kasemmnkn ollut eduskunnassa kästeltävät Ja sosaldemokraattnen ryhmä on tätä säännöllsest vastustanut sen vuoks, että ny-!, ja-mtka tulokset nstä ovat ollöst. Su^mpa kysymyksä, Jota kynen suhteellnen vaalta^ takaa «yöskn penlle ryhmlle e-! M eduskunta keväällä Joutu kästtelenään, ol kysymys kansakoululatoksen kustannukssta. U.m. dras kommunst ol tästä tehnyt sntymsmahdollsuuksa. Medänkn ryhmässamue ol kutenkn Jäsenä,' "t

6 }0 Jí «LU Jotka olvat valmt antamaan nn suurta okeudanmulcaouutta kun mahdollsta seka aänaotamaän sen vuoks lan hyvdksymeen puolesta. Rynma asettu kutenkn tallakn kertaa akasemmalle kannalleen. - Eräässä asassa ryhmä nnkään joutu omassakn keskuudessaan vahtamaan melptetä Ja Jopa kerran muuttamaan kantaansa. Tama asa on a-lc. patterlak el kysymys sota-akana venälästen aheuttamen vahnkojen korvaamsesta. Maanvljeljät ovat vaatneet, että helle korvattasn peltojen raskaukset y.a. Akasanmn tämä ehdotus estettn yksnomaan maanomstaja suosvassa muodossa, mutta stten stä muutettn nn, että se tarjos korvausta nyöskn nlle työntekjölle, Joden palkat Jävät sotaakana saamatta. Vmemanttu korvaus merkts kutenkn sangen J ryhmä tomenptesn, lähett lähetystön halltuksen luo Ja kehott halltusta rpeään tomntaan. Hyöskn pyydettn 20 mlj. markkaa työttömyyden leväntamseks.. - Tonen ol kysyn^s vakuutusapukassojen lanmuutoksesta, kedän ammattyhdstysmehemme katsovat, että ehdotetut muutokset olvat huononnuksa, mnkä vuoks halusvat äänestää lan yl vaalen, mka tapahtukn. - par välkysymystä ol kevätstuntokaudella esllä. Tonen ol medän taholtamme tehty Ja tfluaum kosk edustaja Alllan vangtsemsta kesken stuntokauden. Snä e ollutkaan pyrkmyksenä antaa halltukselle epäluottamuslausetta ja kun e multakaan taholta ehdotettu epäluottamuslausetta, e asaa lahetetty valokuntaan. Tonen valkysyn^ys ol tehty ruotsalasten taholta Ja kosk vrkamesten palkkauskysymystä. Jl. 1 ( l vähän, non 2 mlj. markkaa. Ryhmä asettukn Jo kerran slle kan- Snä ol knntetty huomota myöskn alemman palveluskuman palk- nalle, etta koska tässä ehdotukeesaa ol työlästenkn etuja huom- kohn. Tässäkään kysymyksessä e ryhmämme halunnut esttää epäluot- oon otettu Ja koska ol pelättävssä, että akasemmn ehdotettu, tamuslausetta, koska sen nopeammn e asaa muutenkaan votu ajaa. mutta yl vaalen lykätty lak, tuls hyväksytyks, nn ols ää- Joten halltuksen vastaukseen tyydyttn. nestettävä lakehdotuksen puolesta. Uutta lopullsest ryhmä ku- Tämä selostus ols kutenkn epätäydellnen, elle lyhyest kos- tenkn asettu akasecmalle kaxnalleen Ja päätt äänestää lakeh- kettels ylestä polttsta asemaa. Jossa eduskunta on ollut pako- dotuksen yl vaalen tälläkn kertaa. Mn stten tapahtukn. - tettu työskentelemään. Tässä suhteessa on mustettava, että pohja ny- Eras lanmuutos. Joka Jo eduskunnassa herätt Jonkunverran vätte- kyselle poltkalle luotn okeastaan Jo puoltosta vuotta st- lyä Ja melpteden vahtoa, on ollut kysycys osuuskauppojen verot- ten tapahtunessa presdentn vaalessa. Sllon muodostu se pohja. tamsesta, Jota e kutenkaan ole velä loppuun kästelty. Tämä Jossa päaosa näyttelevät maalasltto Ja kokoomus sekä myöskn ruot- asa on tullut eduskuntaan anomusehdotuksen muodossa. Joka aheu- salanen puolue. Nama puolueet ovat ylläptäneet vallnnutta polt- tu stä, että Korken hallnto-okeus ryhty tulktsemaan hyvn tsta suuntaa. Kokonanen käänne tapahtu snä suhteessa, että maa- omtusella tavalla akasempaa verotuslaka. Kun asaa ryhdyttn eduskunnassa kästtelemään, tul snä kutenkn seka valokunnan metnnössä että myöskn suuressa valokunnassa muuttumaan myöskn akasemp lansäädäntö tässä asassa.- sen sjaa, etta tahan saakka osuuskunten verohelpotusta, tuota puolen tulon vähentämstä e ole sallttu tuotantolatoksn kohdstuvassa verotuksessa, halusvat nämä valokun/at ulottaa tämän helpotuksen myöskn kntestöjen verottamseen. ästä, kuten sanottu on ryhmässä ollut sangen paljon ermelsyyttä. Varsnkn kakk osuuskunta lähellä olevat henklöt.ovat asettuneet naden verohelpotusten kannalle, kun sen sjaan toset ryhmän Jäsenet katsoen Kuntan verovelvollsten asemaan yleensä, ovat asettuneet ntä vastustamaan. Asa on kutenkn veu kesken, Joten stä on mahdollsuus velä neuvotella ryhmän keskuudessa. - Velä setää manta par asaa. Tonen koskee työt- 4r> lasltto erkan entsestä halltuskumppanstaan, edstyspuolueesta Ja ryhty kokoomuksen kanssa Jüte s tomntaan. Tämä yhtestomnta on stten Jatkunut, ensnnäkn Tulenhemon halltuksen akana vme vuonna Ja sttemmn Kallon halltuksen akana tämän vuoden alusta alkaen, vakka halltuksessa onkn nykysn edustettuna anoastaan kaks puoluetta, kokoomus Ja maalsltto, on s«asema kutenkn olut melkosen vahva ja nähtäväst juur aen vuoks, että se on vähemmstöhalltus, jota kukaan e ole halunnut lahtea kaatamaan. Ullään muullakaan ^olueella e nmttän ole ollut halua päästä halltukseen Ja sen vuoks on annettu nykysen halltuksen olla tomessaan. Tällä tavalla on jouduttu shen,, että vanhollnen suunta tässä maassa edelleen halltsee. asema on tallanen, on luonnollsta, että sosaldemokraatten keskuudessa harktaan, mkä on oleva xyhman " menettelytapa vastasuuteen nanden. Tämä kysy:,ys pulpaht esn rhman tömyyskysylqrstä. Kun se alko talvella käydä pelottavaks, ryhty kokouksssa JO sna lyhyenä kautena, joka oltn tänä syksynä koolla.

7 t - ñ J 4, 'n Rr tul eslle avan käytännöllsenä kyayoylcdena sen kautta*, että eräät^ ryhaan Jäsenet olvat'halukkata esttämään halltuk- sellé välkyeyoyksä erästä e en tomenptestä» mtkä välkysymykset nähtäväst olsvat aheuttaneet halltuspulan, koska ol mahdollsta, että muut puolueet olsvat yhtyneet nhn. Ryhmä Joutu nänoll'en harktsemaan'stä, olsko slle*tarkotuksenmukasta kaataa halltus*ja mta stä seuras; Tällä kertaa asa svuutettn-sllä',' että päätettn olla tomeenpanematta'mtään välkysymyksä, mutta sen sjaan ryhmä Jatt valmstavalle valokunnalle tomeks harkta kysymystäj Tätä tehtävää e valocunta kutenkaan ehtnyt velä suorttaa, vaan tulee ehdotus stä valmks vasta lokakuussa. Kun puolueneuvonton kokous on nyt koolla, ols'tlasuus puuttua tahänjcn asaan,^ Jos täällä asata harrastetaan la sen vuoks lenee Jokunen'sana nykysstä'mahdollsuuksr- ta myös pakallaan* Ensmanen mahdollsuus on^tetyst' se, että sälytämme nykysen halltuksen mahaollsmman kaun, koetamme ptää stä vaalehn saakka'ja annamme sten nykyselle^halltukselle tlasuuden tehdä nn paljon tyhjyyksä kun eht: Tästä ols se hyvä puol; että saatasn aseta vaaltasteluun, mutta toselta puolen on stä se seuraus, että nätä aseta ols medän vakea hankka, koska hyökkäävää poltkkaa ptäs välttää. JOS hyökkäykseen ryhdyttäsn', ols se vaara, että halltus kaatus Ja skäl kun olen kuullut useden puolueden taholta, he hyvn melellään vetäytysvatkn pos halltuksesta, jos Jattaa % halltuksen edelleen stumaan, nn vo stä ss kotua v/ötyä, mutta myös vahnkoa. Tonen te ols ryhtyä valmstamaan vaaleja 4 «* stan, että ryökättasn ankarast halltusta vastaan. Valkysy.y8- aheta on nytkn olemassa. Jos ntä tehdään snä melessä, että halltus kaatus, nn shen kyllä sas helpolla apua toslta puoluelta. Snä on kutenkn pelottavana kysvmyksenä'se, mtä tapahtuu sen Jälkeen, kun hälltus on kaatunut. 'Vos käydä nn, m puolue katsos tällä kertaa aseman nn muuttuneen, että haluas ottaa halltusvastuun kantaakseen. Tähän saakka e tällasesta mahdollsuudesta ole maksanut vavaa keskusteläkään, koska puoluekokouksen päätökset ovat snä suhteessa olleet esteenä, nyt ne on postettu Ja asa on harkttava asallslla perustolla, nmttän, onko halltukseen menosta etua, va vahnkoa. Uta nähn etu- ja vahnkopuoln tulee, nn yleexsa on puolueessamme tähän saakka pdetty tarpeettonana ottaa haltusvastuuta, mutta luulen, etta tuo kanta. Joka ptaa oppostoasemaa parempana, vähtellea västyy, nmsellä taktkalla emme saavuta mtään etua. Eduskunnasta käsn e voda asota hotaa. Sellä vodaan anoastaan paattaä, mtä hyväksytään, mta hylätään. Sangen ylenen on myös se vastavate, etta vaalen alla e ptäs mennä halltukseen. Unä luulsn, etta snä suhteessa kyllä tehdään väärä laskelma. Ehän mnkään puolueen ole nn nelppo hotaa vaallastelua, kun sen. Joka stuu halltuksessa. Se vo sllon esttää ohjelman. Jota se lmottaa ryhtyvänsä alamaan Ja tämän ohjelman pohjalla ols vaaltastelu suortettava. Tämä ols ss se vmenen mahdollsuus. Joka nästä esttämstän tuls kyseeseen. Se, mtä nästä olen lausunut, kay mnun omalle kontollen. En tedä, olsko mulla ryhmän Jäsenllä muta ehdotuksa tentavänä. Halusn van vtata shen, mtä vakeuksa eduskuntaryhmällä tulee olemaan edessään, kun se kokoontuu. Sen täytyy päättää, jatkaako se vanhaa menettelyaan, hyökkää, kaataa halltuksen Ja keltäytyy halltusvastussta, va tyytyykö setämään nykystä okestohalltussuuntaa ana vaalehn saakka. H u p 1 1 «hdott Latsen cannattamaña, etta Jcyaynore auhtautumleesta nykyaean halltukseen srrattaeln Keskusteltavaks yndessa pávajárjestvkaessa olevan 9:nnen aean yhteyaeaeá. hdotus Hyväksyttn. Eduskuntaryhmän tomnnasta keskubteltaessa lausu Snervä: Haluasn tehdä eraan peea kysyütfkeen. Kun J5 : l *l '1 : }>. é että mtkään puolueet evät vos^'sopa r4ttäv;kata edustuksesta halltuksessa Ja nnollen tuls vrkameshalltus maata hallt- samaan shen saakka, kunnes vaalt ovat ohv. Se merktses ss, Jos lokakuussa tällauen tapahtuma sattus, että maa las kahdeksaks ta yhdeksäks kuukaudekswrkameahalltuksen varaan. Tällanen te on tetyst anoastaan hätäte. E ole suotavaa, että annetaan presdentlle tlasuus vrkaneslen kautta hallta maata. ' Vmenen mahdollsuus on tetyst se, että sosaläemokraattnen alustaja e kosketellut lankaan kurnptoasaa, nn haluasn tetaa, ovatko ryhmän Jäsenet käyneet säannöllseat ryhmän kokouksssa la noudattaneet ryhmän päätöksä. a n n e r: unun täytyy tunnustaa, että nyvn vähän harrastan nätä kurnptoasota. Puolueen Jäsenllä näyttää olevan sellanen ylenen usko, etta ryhmän Jäsenet lamnlyövät tehtävään, «-

8 34. n& luuldn, että ryhmän Jäcenet ovat tunnollsest noudattaneet Qta» m ta ryhmä on päättänyt. Ryhmässä on l;yllä ollut kästeltävänä eräs ehdotus curnptoasosta. 3e ol puolueshteer wlcn esttämä Ja snä tehtn ykstyslcohtanen estys stä, mllä tavalla ryjmä seuras Jäsentensä tomntaa. Tämä estys perustu paaasacsa puoluekokouksen paatokseen ja ryhmä hyväksykn estyksen Jokasessa ykstyskohdassaan. Utaän suurempa motteta ketaan ryhmän Jäsentä vastaan tuskn vodaan tässä suhteessa esttää. Lehkonen: Mnulla e tse asassa ole ryhmän varsnasta tomntaa vastaan mtään mustuttamsta, mutta kun tomntartomuksen yhteydessä mantaan osuuskauppojen verotuskysy-. my s, nn haluan stä hukan kosketella. Tämä varsnanen osuuskauppaväen kysyqys on paljon melä knnostanut, lellehan on tunnettua, etta järjestynyt työväk on ollut myös osuuskauppavakea, Joten se e Jaksa ymmärtää sta, että verotuskysymyksessä sosaldemokraattnen eduekuta7nma on astunut avan ykstyslkkelden puolelle. Varsnanen työväestö tuntee osuustomntalkkeet sks omkseen, etta ntä ols verohelpotusten muodossa koetettava suojella, samalla ou tunnettua, etta osuuskaupat ovat hekossa taloudellsessa asemassa Ja työväestö odottaa osuuskauppalkkeltä sellasta vsä taloudellsta varmuutta, Jonka avulla ne vosvat helpottaa sta taloudellsta asemaa, mssä ne talla kertaa ovat. Varsnaseen työväestöön on käänkun pntynyt se ajatus, etta osuustomnta on yks työväenlkkeen taatelumuoto. "Kuluttalan Lent" Ja osuuskauppojen puhujat ovat valmt selostamaan myöskn stä, kunka tärkeätä Latnen: dellnen puhuja puhu luonnollsest yhtä paljon kunnan Jäsenenä kun osuuskaupankn Jäsenenä, l^llä hänen täytys tetää pyöskn se, että me tarvtseume vaulehn mutakn kun osuuskauppaväkea. ottakaamme huomoon, että me olemme myöskn kunnan Jäsenä, Jos armahdamme osuuskauppoja, nn saamme maksaa enemmän veroa. Julkunen: Unun pt sanoa, että Jos tahdottasn erkonen päätös tehdä, nn tässä vodaan aanestaa stä, onko ryhmä menetellyt sosaldemokraattsten peraatteden mukasest, va e. - Asa on senlaatunen, että se sop kutenkn paraten ryhmän ssäseks asaks* Wk: ^ydän huomauttaa, etta Puolueneuvosto epälemättä vo antaa ryhmälle ohjeta, mssä asassa tahansa, mutta, kun tästä asasta e ole erkosta alustusta Ja kun asa on nn laaja, nn e ols syytä tässä kokouksessa asasta keskustella. Kvsalo: Ehdotan, että tästä asasta keskustellaan veronmaksajan kokouksssa. Stten vasta slta vodaan täälläkn keskustella. K e t o: Mnusta on Joutavaa vetaa tätä asaa veroaaksajan kokouksn. Nhnhän kutsutaan hmsa. Jotka evät ole puolueen Jäsenä, evätkä puolueeseen kuulumattomen päätökset vo velvottaa puoluetta mhnkään. Jos tama asa vedään veronmaksajan kokouksn. Jotka on ajateltu etupäässä kunnallsverotusta varten, nn sllon ols kohtuudenmukasta, että asa alustettasn kahdelta taholta. Tovosn, etta tätä asaa e snne vetäs. tkonen: Puoluetomkunta valmstaessaan veronmaksajan kokouksa e ole akonut sekottaa osuuskauppojen verotuskysyystä V 'j on.lärjestöjen vahvstamnen. Sen vuoks e ols odottanut edus- nähn kokouksn.. f.h T f n kuntaryhmältä, etta se ols asettunut vastustamaan verohelpotuksa. Vodaan sanoa samalla tavalla, kun -Kuluttajan Lehdessä-, atta ryhmän kanta nayttaa slta, käänkun ryjuaa ols astunut ykstyskaptalsten asanajajaks. Tovosn, että ryhmä koettas pyrkä helpotuksn osuuskunten verotuksessa..olen varma stä, että Jos ryhmä ottaa knteän kannan naden verohelpotusten vastuetamsekfl. nn se vakuttaa tulevssa eduskuntavaalessa. Tovosn, etta puolueneuvosto antas sellasa evästyksä eduskuntaryhmälle, että sen on osuuskumten verohelpotuksn nähden muutettava kantansa. B r y g g a r ; Mnua hmetyttää tassa osuuskauppojen verotusasan ajamsensa se, että henklöt, kuten esm. tov. Keto, jota Suomessa on pdetty melken Kaytskyn seluna, ovat ryhtyneet asaa ajamaan nn omtusella tavalla, ette ryhmässä estetä asaa, ennenkun ryhdytään ryhmaa punntsamaan, ette puoluekokouksessa mtään tästä asasta sanottu Ja että koko puolueen sanomalehdstö pannaan puhumaan osuuskauppan verotusasasta, kun koke. verotuskysymyksen annetaan olla syrjässä. «KUluttajan Leht- ols tehnyt suuren palveluksen, jos se ols krjottanut koko verotusasasta. Mnä olen stä meltä etta tu«vnno Aöta, eta tusknpa tassa asassa ^yt ^ päästään parempn tuloksn.

9 36. Nordlund ahdott puhavuorot rajoltettavake. - -Ke t o: Kun Bryg^rl provoso tuoan keelcuctalun, naluan vastata hänelle, etta rnlnalmn oln pakoltettu potmuaan alcaee&mn otä ryhmän cokoukoeeta» Joesa taua aaa ol esllä. Neuvotteln postuessan^^uo^ealontaja kansaa tasta ^sta^o^sta a Ja nän arvel, ett^ asa/tuls velä a 6 ösllftmrn rutenkaan tapahtunut; vaan tämä ae<>k#t444y'1alle, ylwy ana Ja suur Jourko luutakn ryj^man Jäsenä, Jotka evät tenneet, että tämä asa tulee eslle, olvat'possa kokouksesta. lamä on kutenkn Juka tapauksessa svusekka. Paaasahan» ^ on kanta ja ryluän kantaa on arvosteltava. Mnun melestän e tämä osuuskauppan verotusjuttu ole pen asa. Se on'anakn Suouen osuuskauppavaelle, Joka muodostaa 400,000 nousevan Jou-* kon, tärkeä asa. n tahdo keskustella asallsesta puolesta, mutta shen, kun Bryggar sano, etta -Kuut^a.jan Leht» e ole kästellyt muta verotuskysy^ksä, haluan vastata, että hän puhuu Joko vasten parempaa tetoaan ta muuten van. Jokasen, Joka on "Kuluttajan Lehteä" seurannut, ptäs tetää, että leht on puhuut mustakn verokysymyksstä. Se on Julkassut Jatkuvastyeellaaa krjotuksa, Jotka ovat tätä asaa valasseet. Tdma asahan koskee osuuskauppoja erkseen Ja sen vuoks on Juur tästä asasta erkseen punuttu. Unä tovosn, että tämä asa tostaseks Jätettäsn ryhmän ssäseks-asaks Ja.tovon, että ryhmässä löytys nn paljon nyvaa tahtoa, että tässä asassa.votasn kesknäsllä neuvottelulla paastä Jonknlaseen kompromsstulokseen. Tällä asteella on tästä asasta vakea keskustella neuvoston kokouksessa, koska e ole alustajaa, Joten on ennenakasta shen puuttua. Helo: Olen tässä kysymyksessa ollut hukan epälevällä kannalla, mutta se arvostelu. Joka taalla on estetty, että ryhmän kanta ols vaston sosaldemokratan peraatteta, e pdä pakkaaxsa. Ehdotan, että puolueneuvosto lausus sellasen meff lpteen. Joka lopettas.tämän rdan, nmttän, että ryhmän menettely e ole ollut vaston sosaldemokratan peraatteta. % Tanner: ^täsn kysyä, suvatssko ammattyhdstyslk- " + D r ' 37 Keto: Jos Helon ehdottama päätöslauselma täällä hyväksyttäsn, nn sehän ols tasteluhanskkaan hettämstä osuuskauppaväelle. Meltähän sllon kellettäsn arvosteluokeus. Mehän puolustamme kantaamme sen mukaan, että medän kantamme on todella okeamp sosaldemokraattsen kannan mukaan. Mnusta on sopmatonta. että tällasta paatoslauselmaa täällä ehdotetaan, kun e ole mtään alustusta. Jossa ols neuvoston Jäsenlle selvtetty, mtkä ovat sosaldemokraattsen verotuspoltkan peraatteet. Puhevuorot rajotettn. SventorzXsk: Koska tämä asa näyttää olevan velä keskeneränen, nn mnusta ols paremp, etta puolueneuvosto e teks mtään päätöstä. w k: n ao puhua tse asasta, mutta kun Tanner mants, etta puolueneuvosto e vos suntaa mtaan ohjeta osuustomntavaelle, nn huomautan, että se ptaa pakksusa. Jos puhutaan osuuskauppaväestä yleensä, mutta kakken tämän puolueen Jäsenten, tomkootpa, mllä alalla tahansa, tulee noudattaa puolueen päätöksä Ja puolue vo päättää hedän poltkastaan valtollsella alalla. J.f. Aalto: Skalkun kuuln Julkusen ehdotusta Ja Helon lausuntoa, en luullut tarkotettavan antaa osuuskauppaväelle erkosa ohjeta. Kun täällä on estetty lausuttavaks, että rvhman kanta tässä asassa e ole ollut puolueen peraatteden vastanen, nn e mnun ymmärtääksen ols tarvnnut tasta asasta kvastua, ekä vättää stä, etta pyrttäsn osuuskauppaväen käsä stomaan. Lsaks Haluan huomauttaa, että oltakoonpa puolueen Jäsenten Ja osuuskauppaväen keskuudessa mtä meltä tahansa, nn melestän ptäs sttenkn voda tuollanen lausunto, etta rylnau kanta e ole sosaldemokraattste^n peraatteden vastanen, hyväksyä. Melestän e osuuekauppaväellä sentään ole syytä vättää stä, vakkakn vodaan olla er meltä stä, kumpko kanta on paremp. Suomnen: Mnusta tuntuu sltä, että neuvosto e nytlols valms evästämään ryhmää tässä asassa. Olsn stä meltä, että neuvoston ols Jäätävä odottamaan ryhmän tomntaa sen Jälkeen, kun ryhmä on ottanut huomoon sekä osuuetomntaväen että veronmaksajan melpteea. Elle eduskuntaryhmä vo löytaa asassa okea- -" l- keemne stä, että puolueneuvosto ottas määräysvallan Ja sano- ta kantaa, vodaan stä arvostella neuvoston seuraavassa kokouksessa. s, etta sen on asetttttuva slle Ja slle kannalle. Jos täällä Tervo yhty Wkn lausuntoon korostaen stä, että osuuskauppa- asetetaan vakka mnkälasa ehtoja osuuskauppavaelle,- nn se väk ja puolue ovat kaks er asaa. Puhuja olagtä meltä, että kutenkn tulee ajamaan sellasa asota. Jotka se okeks ha- mkään e estäs Hyväksymästä Helon ehdottamaa päätöslauselmaa. t, vatsee. hk^

10 ) 38. mutta! halunnut omasta puolastaan nmenomaan vaata aan nyvä)caymfltä. Mosala: kna yhdyn tover Svantorz^skn lausuntoon snä, ette asasta tehtäs knteätä päätöstä, kosxa asa on tahallsest pasutettu lan suureks molemmn puoln. S ole tahdottu ymmärtää kummaltakaan puolelta, mten asaan on suhtauduttava. Medän täytyy ymmärtää, että Jos ols kysymys van edstysmelsestä osuuskauppalkkeestä, nn snä tapauksensa asettusame ehdottomast Ja knteäst vereohelpotusten kannalle. Mutta tässä on samalla kysymys koko maata kästtävän osuuskauppalkkeen verotuksesta Ja sllon se on kästeltävä samassa melessä kun yles- «hyödyllsä latoksa kastellmn. Mnun melestän tarvttasn vähän enemmän hyvää tahtoa ja vähemmän sarva tata asaa kästeltäessä Ja on avan välttämätöntä, että eduskuntaryhmä pääsee kunnollsempaan tulokseen tämän asan paatokseen menon akana, kun vme talvena. Sllä on tehty karhunpalvelus medän puolueellemme, sllä Kukapa työväenlkkeen mes Ja nanen e ols ollut osuuskaup- pokasväestö on päässyt tosasallsest maansa omstajaks. Reunavaltossa esntyy etupäässä talonpokasvaestö kansallsen tsenäsyysaatteen estasteljana. Teollsuuden edut vttaavat stävaston pkemmn tuanpan. varsnkn Puolan teollsuus ktuu nykyaan; maaosa valltsee suur työttömyys, kun teollsuus e saa rttäväst menekkä tuottelleen. Pnemmat reunavaltot ovat verraten puhtata agraarvaltota. Suomessa muutos e ole ollut yhta Jyrkkä kun reunavaltossa sen vuoks, että medän teollsuutemme e ole koskaan ollut nn ehdottomast rppuvanen Venäjän markknosta Ja maalmansodan Jälkeen se on verraten helpost löytänyt uusa markknota muualta. Luokkavastakohdat talonpokasvaestön Ja työväestön välllä astuvat taallä Jo ennen vallankumousta näkyvn. Valtollsta vakutusvaltaa e talonpojlla kutenkaan ollut kun vähäsen. Sen vuoks, mm kansalassodan Jälkeen demokraattnen järjestys ol taalla luotava, synty luonnollsest Jonknlasta yntestomntaa talonpokan Ja sosaldemokraatten välllä. Jotkut mekäläset nnostuvat 39.» f palkkeessä Jäsenenä. Tämä on ss sellanen kysymys, Jota on tar- shen Sna maarn, että näkvät snä kusen peraatteen, vak- kast kästeltävä. Uskallan vakuuttaa, että kakkea stä, mta osuus- ka tse asassa porvarllnen demokrata on medän kannaltaune kauppaväen taholtakn on tässä asassa tehty, e koko osuustomn- katsoen van yks tastelukenttä. Useat mekäläset ovat snä r taväk hyväksy. «Keskustelun päätyttyä tähän, tomtettn äänestys stä, haluaako neuvosto lausua tässä kolcouksesaa melpteensa osuuskunten verotuskysymyksestä. AKUptyKseaaa annattn 3 e-aäntä Ja 2- laa^^änt. joten puolueneuvosto katso, ette asa nykysessä vaheegsatn anna sen puolelta ahetta tomeaptesn. Todettn. '"yhllll ^'^^'^ntakertqmus ol tullut eellasenaan hyväksytyks. määrn takertuneet tuohon lttoutumeajatukseen, että ovat koettaneet ptkttää stä yhtestomntaa senkn Jälkeen, kun sen edellytyksä e' enää ole. Talonpokasväestö on saavuttanut valtollsta valtaa Ja e- pälemattä talohpbjav pysyvät'demokrjattenä, koska hedän luokkaetunsa stä vaatvat.' Jotkut mekallsvt koettava^pelottaa hetä fascsmn'vaaralla epälemättä vakuuttaakseen helle, että hedän ptää pysyä lähellä sosaldemokraatteja Ja veroa okestoa, lmestä on kutenkn, ette Suomessa mantsemsen arvosta fascs- f Puhetta ryhty Johtamaan Puoluetomlcunnan vara- mn vaaraa ole, koska nämä harvalulruset fascstt evät uskalla puheenjohtaja Vänö Kupl. ryhtyä kaappaukseen. Suom e ole tala. Suomen talonpokasvaes- 11^. Puolueen ylenen asy Ja ylespolttnen tlanne* Kysymyksen alust puolueshteer Wk lausuen seuraavaa: Arvosat tovert Yhtenä tärkeänä prteenä kakken tä-euroopan maden kehtyksessä sodan Jälkeen on ollut luokkatetosuuder heräämnen talonpokasvaestön keskuudessa. Venäjän vallankumouksen yhtenä pysyvänä tuloksena on oleva ee selloca, että Venäjän talon- tö on tottunut halltsemaan, ekä se stä luovu. Tosta on taloudellsella alalla, Jolla talonpokasvaestö pkemmn on l:ayttänyt valtaansa nylkeakseen muta kansanluokka; manttakoon esm. lepätullt sekä lat kotmasen vjatuotamon turvaamsesta Ja valton vljavarastosta. Nn kauan kun tällasta poltkkaa Jatketaan, e vone olla ky syltystäkään, että ryhdyttäsn yhtestomntaan talonpoka edustaven puolueden kanssa. Ja nn kauan e kästtääksen myöskään vo tulla kys)^kseen, että astuttasn naltukseen, koska tse asassa tässä maassa e mtään halltusta

11 4b'. voda muodostaa ta e anakaan ylläptää lman talonpoka. Ol t * 41, kylu nyvä, atta vma puoluekokoulcoeesa ^lyvaksyttn tuo halltuk- työläsjäsenet alkasevat hakea tselleen tosta puoluetta, olemme seen menoa koskeva päätöslauselma. Se ka vakutt Jossan maarn kansalassodan.tälkeen menettäneet paljon proletaarjasenä Ja yhte- selullsest vapauttavast nhn toverehn, Jotka ovat shen nä nykyajan tärkeänä kysynyksenä onkn Juur se, mten nuo Jäsenet asaan laks nnostuneet, mutta, Jos ol ajateltu, että stä on votettava takasn. Kehtys tekee kyllä melle vähtellen tämän L.- k ols käytännöllsä tuloksa, nn snä erehdyttn. Porvart ^ «evät ota mekäläsä mukaan halltukseen, nn kauan kun he vovat olla sellä yksn. Medän velvollsuutemme on toma nn, etta * ' tehtävän helpommaks. Kommunstt ovat luvanneet lkaa la Joukot tuntevat pettys^ystä. Medän ptää huolehta stä, ette tuo pettymys mene nn ptkälle, että nuo Joukot Jättäytyvät kokonaan lärjestöto- t- L: l kun me kerran astumme haltukseen, nn me teemme sen köyhälstön nyvaks. Jotta tämä kävs mahdollseks, täytys mellä olla tosasallsest valtaa Ja sosaldemokratan valta perustuu luokkatetosuuteen, vahvast järjestyneeseen työväestöön. mnnasta pos. Ke on saatava tekasn puolueeseemme. Se e onnstu parjaamalla hedän kommunststa entsyyttään, v lan asallsest o- sottamalla, että sosaldemokraatt kutenkn parhaten ajavat hedän etujaan. Tähän lttyy kolmas kysymys: Mten Suomen Ammattjärjes- 3 ' ' 1 : t tl Tässä melessä tek puoluekokous päätöksensä puolueen valstustyöstä. t Vakka sanonkn, että nykyään työväen Ja talonpokan pyrk- f tön tulevasuus kaklle Suomen työläslle yhtenäsenä luokkataatelujär.lestöna on saatava turvatuks? Stä on Jo tässä kokouksessa puhuttukn. Mna en sano, mten ammatllnen lke on vallattava so- - mykset käyvät er suuntn, nn en kutenkaan vätä, että nn saldemokraatelle, sllä me eljue saa tehdä saxoaa vrhettä kun kom- tulee ana olemaan. Jos kerran myönnetään, etta molemmat kansanluo- f munstt. Ammattärjöstölla on ana oleva erkoset tehtävänsä. Jo- kat ovat välttämättömä, nn tulee pyrkä sovttamaan yhteen n- hn puolue e saa sekaantua, on puhuttu stä, että "vanra vankka den etuja. lle se onnstu, nn se e Johdu asan laadusta, vaan omasta kykenemättömyydestämme. Me emme saa kadehta talonpojlta ammattyhdstysväk" on vetäytynyt pos ammatllssta järjestöstä. Olkoon nnkn, mutta mna en anna paljon arvoa sellaslle. Jotka stä, että he saavat tuottestaan hyvän hnnan. Jos se tapahtuu evät sen enempää kestä. Mnä valtan, että tlanne on nyt sellanen, rehellsellä tavalla. Ehän vaatetustyölanenkaan kadehd suutarn että medän täytyy nostaa sama huuto, Jonka Valpas nost vuotta palkankorotuksa. Se etujen yhdenmukasuus. Joka valltsee teoll- stten, nmttän: "«nuorso mukaax". Tovon, etta stä mokaa, kun suustyöväestön er ryhmen välllä, on ulotettava myöskn maanvlje- puolueemme kehttyy enemmän luokkatetoseks, nn stä mukaa nuo- T ljöhn. Suhteemme penvljeljöks vapautettuhn torpparehn onkn nykyään kakken tärkempä kysymyksä. Stä tulee kutenlrn täällä puhuttavaks tosen asan yhteydessä. Eräästä peraatteell- rsokn saadaan mukaan. Varsnkn puolueen sanomalehtmehlle tahtosn velä sanoa, etta e rtä se. etta ylmalkaan kehotetaan lttymään ammatllsn järjestöhn, vaan täytyy osottaa, mtä sesta näkökohdasta tahdon kutenkn nyt Jo huomauttaa. Nn tärkeä- ammatllsa järjestöjä kullakn pakkakunnalla on, mtä ne tarloa- tä kun onkn, että penvljeljät saadaan pysymään puolueemme Jäse- vat l.n.e. Ja stten kehotus: "menkää.'" Luulen edelleenkn, että a- nnä Ja kannattajna, nn tämä sekka e saa hmmentää puolueemme # - noa varma Jceno pulman ratkasemseks on se, että sosaldemokraat- sosalststa luonnetta. lman teoreettsta selvyyttä e ntyöskään tnen työväestö saadaan mahdollsmman lukusast lttymään amma- voda rattfantaa vastaavaa käytännöllstä tomntaa, vaan tulee stä tllsn järjestöhn Ja tommaan nssä. haparomsta. Medän ptaa epälemättä koettaa antaa penvljel- Ylpäänsä luulen, että mellä on nykyään hyvä edellytyksä puo- jölle mahdollsmuan paljon välttömä etuja, mutta lenee vsas- lueen vastaselle k^tykselle. Ammattjärjestön Jakautumnen ols ta myöskn osottaa penvljeljölle, että vakkakn Joku tonen puolue lupas helle enemmän tallasa etuja, nn alan ptkään., \ ollut sellanen sekka, Joka ols synnyttänyt kävän tlanteen seka aatteellsessa että taloudellsessa suhteessa. Se onnettomuus on ana- he kutenkn hyötyvät enemän stä, etta pysyvät ytestomnnasoa kn tostaseks vältetty. Halltuskysymys vos olla tonen kävä sosaldemokraattsen puolueen kanssa. Jos ryhdyttäsn lehmäf sekka. En ryhdy stä puhumaan koko laajuudessaan, mutta kästtääk- kauppohn penvljeljän kanssa sosalstsen vakaumuksa^jae kus- sen se vos vakuttaa puolueemme kehtykseen käväst. Jos hall- tannuksella, nn yhtenä seurauksena stä vos olla, että puolueen

12 m g -Jj r 42, ft-t-tv' tu)cb««n mdntälsln. uutta, jos sannaa on suuradoa vaarassa, manttakoon,' että sosalststa krjallsuutta mellä levtetään 43 nn ehlcä tä^rtyy ryhtyä stä palastauaan stä huolmatta, että puoluealla on stä tlapäsest vahnkoa. 3sandn puolue-dlä- avan lan vähän, ols päästävä shen, että Joka kokouksessa Ja Joka ltamassa ols pöytä. Jolla on sosalststa krjallsuutta 1 mä on vme akona kehttynyt onnellsest, nn että vakava.«- ylesön saatavssa. Hyöskn ols pyrttävä shen, että työväenta- pa ermelsyyksä e ole ollut. Vomme ss antautua kakn lot saatasn vahan kaunnpaan kuntoon. Useat talot evät nykyään vomn Järjestötyöhön Ja shen onkn päähuomo kxntettava. ole lankaan tyydyttävässä kunnossa. Kun välttämättömät korjaukset Tätä työtä on Johdettava keskuksesta kasn. on tehty, nn ptäs saada nden ssustus hukan enemmän ta- ManttsUcoon, mta puoluetomkunta on tässä asassa suun- teellseks. T^öväenkrjakaupat ols saatava levttämään arvokka- ntellut. on ajateltu, etta Julkastasn järjestötomnnan kä- ta tadejäljennöksä Ja Joku arkkteht prtämään tateellsa skrja. Sellasta e velä ole, vakka stä on puhuttu Jo mon- huonekaluja. ta vuotta, on päätetty lulkasta puolueen ohjelma, koska stä on Ols velä paljon aloja. Jolla votasn toma. Yks sella- nn paljon muutettu vme vuosna Ja shen ltettäsn yhta nen on tomnta lasten keskuudessa. Kunnallsella alalla on nnkään Ja tosta muuta: puoluetlasto, valtollsen Ja yhteskunnallsen paljon Jäänyt tekemättä stä syystä, ette ole rttäväst annettu tlaston tärkemmät numerot, osotteta y.m.s., mtä puolueen mekäläslle valtuustojen Jäsenlle neuvoja Ja ohjeta. Kun ulko- tomhenköt tarvtsevat Jokapäväsessä tomnnassaan. Mtä stten puhujn tulee, nn täytyy todeta, että mellä on avan malla matkustelee, nn huomaa esm., mten kakkalla on työväen vljelemä ounnuntapalstoja, Jotka ovat hyödyks monessakn suhtees-! l lan vähän puhuja. Valtettavast on paljon tovereta, Jotka vosvat esntyä hyvn puhujna, mutta evät vts, prtom- sa. pdä pelätä, eka tovoakaan, että puoluetomkunta tahto- '.t kunten ptäs panna tomeen puhujakursseja ta perustaa opnto- s yhdellä kertaa ryhtyä kakkeen tähän. Olen tahtonut anoastaan o- renkata puhujen kasvattamsta varten, ols koottava nuora sottaa, mten laaja tomta-ala mellä on. Ue eme saa kangstua henklötä, jotka suostusvat perehtymään ernäsn krjohn, kaavohn, sllä elama tuo mukanaan uusa vaatmuksa Ja medän tu- panemaan kokoon estelmä Ja stten esntymään.'h/önnan kyllä, lee koettaa ntä täyttää. ^.... että keskuksesta kasn täytyy mahdollsuuksen mukaan auttaa. H u p 1 : En vo olla'julklausumatta ktostan puoluesh- Tässä tarkotuksessa onkn ajateltu, etta puoluetomkunta Jul- teerlle stä estyksestä. Jonka hän on täällä puolueneuvoston Jä- kass Jäsennyksä, John lttys krjallsuusluettelo; puo- senlle ja kokouksen mulle osanottajlle ptänyt. Stä käy lm, ä luetomsto hankks puhujlle taoan krjallsuuden. Kun ylpaän- että meltä e puutu suura ekä penä kysymyksä, kun van Jaksam- sä vaadtaan, että runonlausujan, laulajan ta kenen esntyvän me ntä suorttaa. hyvänsä, täytyy ensn estykseensä valmstautua, nn kyllä stä L a t n e n: Täällä ol kysynys halltukseen menosta. Me- täytyy vaata myös puhujalta. Ue emme tule enaa tomeen vanhan- > akaslla agtatsoonpuhella. Jossa estetään kakkea maan «dän ka täytyy ottaa uus kanta tässä asassa. Jos me ana olemme svustakatsojna, nn slla e asa ole autettu. Joukossa on kuten- Ja tavaan välllä. - Stten graafllssta estyksstä muutama ( kn se ajatus, että täytyy ryhtyä n^ttamäan, mhn me kykeneme. sana. Epälemättä lokanen puhuja on huomannut, mten tarpeel- porvartkn sanovat, että kyllähän sosaldemokraatt ovat aka po- lsta on, että vodaan Jotan kuuljolle näyttää. Jos puhutaan ka huutamaan, mutta evät kykene mtään tekemään, evät uskalla men- esm. tullkysymyksestä, nn ehän tavallnen hmnen Jaksa s- nä halltukseen. Täytyy näyttää, että uskalletaan astua halltuk- - tä seurata, mutta Jos vodaan nayttaa Jotan havannollsest, seen. vakka sellä e muuta tehtäskään, nn vovathan medän nn het ylesö asan paremmn ymmärtää. (Tämän Jälkeen alustaja mehemme mennä halltukseen päästämään vuoden 1918 asosta vark- selvtt er apuvälneden, kuten graafllsten kuvoden, ha- lossa Olevat vapaks. Kannatan halltukseen menoa, sllä syrjässä vantotaalujen, varjokuven, elävenkuven, radon y.m. merk- # tystä työväenjärjestöjen valstustomnnassa.) - Tasaa yhteydessä Olemnen e auta enempää polttsella kun amnatllsellakaan alalla. Aalto: Mtä ylespolttseen tlanteeseen ja ryhmän 3(