4. SIVISTYSPALVELUKESKUS 4.1. KOULUTUSLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus:

Transkriptio

1 4. SIVISTYSPALVELUKESKUS 4.1. KOULUTUSLAUTAKUNTA Timielin: Kulutuslautakunta Tehtävä: Varhaiskasvatus- ja petuspalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjhtaja Timinnan kuvaus: Tehtäväalue sisältää sivistyspalvelukeskuksen hallinnn, lasten päivähidn, leikkitiminnan, esipetuksen, peruspetuksen ja niihin kuuluvat tukipalvelut. Tukipalveluihin kuuluvat ppilashult (psyklgi- ja kuraattripalvelut), sairaalakulu- ja muut petuksen stpalvelut sekä aamu- ja iltapäivätiminta. Limaan kaupungissa n vuden 2016 syksyllä 10 maa päiväktia ja kaksi ryhmäperhepäiväktiyksikköä. Näiden lisäksi kaupungissa työskentelee 27 perhepäivähitajaa. Kaupungissa timii myös neljä yksityistä päiväktia, Verkanappuliden Nappulapelln ja Nappulaksken päiväkdit, Nappulan päiväkti sekä Tuhula Alastarn päiväkti. Kaupunginvaltuust hyväksyi varhaiskasvatuksen palveluverkkselvityksen ja päätti, että keskusta-alueelle tulee uusi 5-ryhmäinen päiväkti (leasing). Päiväkdin timinnan n tarkitus käynnistyä Esipetusta järjestetään päiväktien sekä lukuvunna Kirknkylän ja Kjnkulman kulujen yhteydessä. Hirviksken yhtenäiskulussa n mahdllisuus kehitysvammaisten esipetukseen. Peruspetukseen kuuluvat ppivelvllisuuskulut, jissa annetaan petusta vusilukille 1-9. Hirviksken yhtenäiskulussa n myös lisäpetusta (harjaantumispetus). Limaan kaupungin peruspetuksen kuluverkk käsittää yhteensä kahdeksan alalukkien ja kaksi ylälukkien kulua sekä yhden yhtenäiskulun. Peruspetusta järjestetään kuluilla seuraavasti: Asemanseudun kulu (1-6), Kauhanjan kulu (1-6), Keskuskulu (1-6), Kirknkylän kulu (0-6), Kjnkulman kulu (0-6), Metsämaan kulu (1-6), Niinijen kulu (1-6), Virttaan kulu (1-3), Alastarn yläaste (7-9), Puistkadun kulu (7-9) ja Hirviksken yhtenäiskulu (0-10). Alastarn yläasteella järjestetään myös ripääläisten yläkululaisten petus. Osa Mellilän yläkululaisista käy Ksken Seudun yläasteella kuluaan(kuluyhteistyöspimus). Kuluilla n erityisen tuen ryhmiä seuraavasti: Kauhanjan kululla (2), Keskuskululla (3), Puistkadun kululla (2) ja Hirviksken yhtenäiskululla (8). Lukuvunna erityispetusta keskitettiin, jllin pienryhmä Asemanseudun kululta siirtyi Keskuskululle ja Kirknkylän kululta Hirviksken yhtenäiskuluun. Muilla kuluilla erityisen tuen palveluja järjestetään yleispetuksen ryhmissä. Lisäksi peruspetuksessa n yhteensä seitsemän laaja-alaista erityispettajaa. 1

2 Limaalla n erityispetusspimuksia naapurikuntien kanssa. Yhteistyötä n tällä hetkellä mm. Ksken Tl kunnan, Oripään ja Pöytyän kuntien kanssa. Naapurikuntia, jtka lähettävät erityisppilaitaan, laskutetaan vusittain spimuksen mukaisesti. Yhteistyö Ksken Tl kunnan ja Oripään kunnan kanssa yläkululaisten petuksen järjestämisessä jatkuu vunna 2011 tehtyjen spimusten phjalta (Oripään spimusta tarkistettiin vunna 2013). Oripään kunta teki kesällä 2015 päätöksen alittaa alkaen kuluyhteistyön Pöytyän kunnan kanssa. Tämän hetkisen tiedn mukaan ripääläiset jatkavat Alastarn yläasteella asti. Yläkulunsa ennen tätä alittaneilla n mahdllisuus surittaa ppivelvllisuutensa lppuun Alastarn yläasteella. Limaan kaupunki n saanut vusille valtinavustusta kerhtiminnan kehittämiseen ( eura edellisenä vunna). Kehittämistiminnan tavitteena n saada aikaan mnipulista, lapsen ja nuren kasvua tukevaa vapaa-ajan timintaa, jka vakiintuu saksi lapsen ja nuren iltapäivää. Kerhtiminnan piiriin pyritään saamaan myös niitä lapsia ja nuria, jilla ei le esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdllisuutta harrastaa säännöllisesti. Määräraha mahdllistaa kerhn tteuttamisen lukuvunna Kulujen mien kerhjen hella n seurjen, yhdistysten ja hultajien järjestämiä kerhja. Liikunnallisten kerhjen lisäksi tteutetaan mm. erilaisia musiikki-, käsityö-, kuvataide- ja ktitaluskerhja. Kerht timivat tällä hetkellä vakiintuneella phjalla ja niissä n sallistujia vusittain nin Limaan kaupungille n myönnetty eura valtin erityisavustusta esija peruspetuksen tasa-arva edistäviin timenpiteisiin, erityispetuksen laadun kehittämiseen sekä siihen liittyvään kulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja ryhmäkkjen pienentämiseen vusille Limaan luki timii Yhteiskulun kiinteistössä. Limaalaisten lisäksi lukikulutusta tarjtaan myös ympäröivien kuntien ppilaille. Kurssitarjntaa täydentää urheilulinja, missä tarjtaan lajissaan valmentautuville nurille justava mahdllisuus yhdistää urheilu luki-piskeluun. Lisäksi vusittain muutamia Lunais Sumen ammattipistn piskelijita sallistuu ylippilaskirjituksiin Limaan lukissa. Limaan lukissa n 247 piskelijaa lukuvunna Lukikulutus siirtyy alkaen Lunais-Sumen kulutuskuntayhtymälle (OKM/6 7/530/2016). Siirrsta n tehty Limaan kaupungin ja kuntayhtymän kesken spimus. Lisäksi henkilöstön asemasta ja palvelusuhdeturvasta n erillinen spimus. Aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteena n tukea lapsen kknaisvaltaista hyvinvintia ja terveyttä sekä luda phjaa hyvälle kasvulle. Opetuspalvelujen lukkalaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätimintaa kutsutaan nimellä ILTTIS tai LOIKKIS. Timintaa järjestetään jka päivä Asemanseudun kululla, Kauhanjan kululla, Keskuskululla (Vapaudenkadulla), Kirknkylän kululla, Kjnkulman kululla, Metsämaan kululla, Niinijen kululla sekä Hirviksken yhtenäiskululla. Aamu- ja iltapäivätiminnan suunnittelu- ja krdinintitehtävät n nimetty kahdelle aamu- ja iltapäivätiminnan hjaajalle ja timintaa hjaamaan laaditaan lukuvudeksi timintasuunnitelma. Tukipalveluiden henkilöstön mudstavat esi- ja peruspetuksen sekä tisen asteen piskelijiden ppilashulthenkilöstö. Uusi ppilas- ja piskelijahultlaki tuli vimaan Oppilaitksen sijaintikunta vastaa piskeli- 2

3 jahulln psyklgi- ja kuraattripalveluiden järjestämisestä alueellaan sijaitsevien ammatillista peruskulutusta antavien ppilaitsten piskelijille. KOULA hyväksyi spimuksen kuraattripalveluiden hankkimisesta kuntayhtymältä. Spimus n vimassa asti. Kulutuslautakunta päätti (70 ), ettei k. spimusta jatketa. Talusarvin 2017 valmistelun yhteydessä n lähdetty siitä, että tisen asteen ammatillisen kulutuksen piskeluhulthenkilöstö (kuraattri ja psyklgi) lisi jatkssa Limaan kaupungin piskeluhulthenkilöstöä. Lisäksi esija peruspetukseen esitetään yhden kuraattrin lisäystä. Yhden kulukuraattrin työpans ei le riittävä vastaamaan siihen ennaltaehkäisevään työhön, jta edellytetään peruspetuslaissa (1998/628), ppilas- ja piskelijahultlaissa(1287/2013), ssiaalihultlaissa(1301/2014) ja lastensujelulaissa (2007/417). Esitetyllä muutksella saadaan myös tällä hetkellä puuttuvat ammatillisen kulutuksen psyklgipalvelut järjestettyä asianmukaisella tavalla Timielimen perustiedt Varhaiskasvatus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ Varhaiskasvatusjhtaja Hallint Päivähidnhjaaja Palvelusihteerit Perhepäivähit Perhepäivähitaja (ryhmis) Perhepäivähitaja Erityispäivähit Kiertävä elt Päiväkti Päiväkdinjhtaja 9 8,5 9 Lastentarhanpettaja ,5 Lastenhitaja/ Päivähitaja Päiväktiapulainen Ryhmäavustaja/henk.kht.avust Päivähit yhteensä ,5* 114,5* TOIMINNAN LAAJUUS Varhaiskasvatus Lapsia varhaiskasvatuksessa -jista esipetuksessa -jista päiväkdeissa -jista ryhmäperhepäiväkdeissa -jista perhepäivähidssa Kunnallisen ja hankitun palvelun - 75/25 60/40 suudet päivähidssa (päiväkdit ja ryhmäperhepäiväkdit, %) Leikkitiminta MLL, läsnälpv Lasten lakisääteinen ktihidntuki, ktitaluksia keskim. kk -lapsia tuen piirissä, keskim. kk Yksityisen hidn kuntalisä -ktitaluksien lukumäärä -lapsia tuen piirissä * Henkilöstömuutkset liittyvät lähinnä päivähidn rakenteellisiin muutksiin (Alastarn ja kaupungin keskusta-alueen päiväktiratkaisut). 3

4 Peruspetus ja lukikulutus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 Oppilaat kuluittain Asemanseudun kulu Kauhanjan kulu Keskuskulu Kirknkylän kulu * Kjnkulman kulu * (TA 2017 keskisarv syksy Metsämaan kulu ja arvi syksy 2017) Niinijen kulu Virttaan kulu Alastarn yläaste Puistkadun kulu Hirviksken yhtenäiskulu Oppilaat Oppilaat yht Peruspetuksessa Yleispetus Lukkamutinen erityispetus Osa-aik. erit.p. sallistuneet Tehstetun tuen ppilaat Henkilöstö Hallint, esipetus, Kk henkilöstö yhteensä htv 205,0 195,1 200,0 192,5 192,0** 185,0 peruspetus Opettajat, rehtrit 153, Rehtrit Lukanpettajat Lehtrit Esikulun pettajat 2 1 1* Päätimiset tuntipettajat Sivutimiset tuntipettajat 3,5 4 4 Erityislukanpettajat Erityispettajat Kulunkäynninhjaajat 38, Kuraattri Psyklgi Apip-hjaaja Muu henkilökunta Opetustunnit / ppilas Yleispetus 1,7 1,7 1,7 Lukkamutinen erityspetus 3,9 3,7 4,5 Laaja-alainen erityispetus 0,11 0,12 0,11 Erityistehtävät 0,06 0,07 0,07 Tukipetus 0,03 0,03 0,02 Kerht 0,02 0,02 0,02 Vieraskuntalaisia Peruspetus 5,7 % 5,0 % 5,5 % Erityispetus 15,4 % 14,0 % 15,0 % *esipetusta kulujen yhteydessä vain keväällä 2017 Muu henkilökunta käsittää sivistysjhtajan sekä kulutimistn ja kulujen palvelusihteerit. **Henkilökunnan määrässä näkyy lukin siirt kuntayhtymälle (rehtri, 15 lehtria, 2 päätimista tuntipettajaa, palvelusihteeri, kulunkäynninhjaaja) ja tisaalta piskeluhulthenkilöstön lisäys (3). Vieraskuntalaisten suus lukin piskelijista n viime vusina llut nin %. Opetustuntien khdalla n nudatettu ja hyväksyttyjä tuntijakja ja hyväksyttyä tuntikehystä. Lukan- ja aineenpettajista nin 95 %:lla n mudllinen kelpisuus ja erityispettajista 81 %:lla. Lukin pettajista kaikilla n mudllinen kelpisuus. Kulunkäynninhjaajista nin 98 %:lla n mudllinen kelpisuus tehtävään. Valtakunnallisesti pettajista mudllisesti kelpisia n nin 89 %, erityispettajista 76 % ja lukin pettajista 93 %. Limaalla naisten suus pettajista n nin 78 % (valtakunnallinen suus nin 74 %). Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä mudllinen kelpisuus n nin 100 %:lla henkilöstöstä. 4

5 Limaalla erityisen tuen ppilaita n nin 8,8 % ppilaista, kun valtakunnan taslla suus n nin 7,3 % (2015). Erityisppilaista 22 % n integritu kknaan yleispetuksen ryhmiin, 54 % sin integritu yleispetuksen ryhmiin ja kknaan erityisryhmissä piskelee 24 % ppilasta. (Valtakunnallisesti vastaavat suudet vat 19 %, 40 %, 41 %). Erityispetuksen järjestäminen kknaan tai sittain muun petuksen yhteydessä n yleistynyt. Osaaikaista erityispetusta n Limaalla käyttänyt % ppilaista. Valtakunnan taslla sa-aikaiseen erityispetukseen n sallistunut nin 23 % ppilaista. Limaalla tehstetun tuen ppilaiden suus n nin 8,4 %, mikä n vastaava suus kuin valtakunnan tasllakin (2015). Oman leimansa kaupungin petuspalveluille antaa myös kulukuljetusten suuri määrä. Kuljetusedun saavia ppilaita n nin 550 (35,0 %, valtakunnallinen suus nin 22 %). Lisäksi maksullisessa kulukuljetuksessa n vusittain ppilasta. Esipetuksen ppilaista vusittain kuljetuksen piirissä n Kulukuljetukset n kilpailutettu lukuvusille (+ ptivusi) Kaupunkistrategian linjauksiin perustuvat timialan timinnalliset kehittämistavitteet 2017 Varhaiskasvatus- ja petuspalvelujen päämääränä n järjestää erilaiset lapset / ppilaat humin ttavaa, laadukasta ja tehkasta kasvatusta ja petusta turvallisessa ja mnipulisessa ppimisympäristössä. Päämäärän saavuttamisen kannalta keskeisiä kriittisiä menestystekijöitä vat mm.: mnipulinen petustarjnta sekä turvallinen ja ajanmukainen ppimisympäristö, kdin sekä päivähidn ja kulun välinen yhteistyö, timiva piskeluhult ja yksilöllinen tuki lapselle/ ppilaalle, henkilöstön ikea mititus ja työntekijöiden työhyvinvinnista hulehtiminen sekä palveluprsessien kehittäminen ja timinnan pririsinti. 1) Sujuvan elämän ktikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut uusien petussuunnitelmien mukaisten timintamallien käyttöönttaminen ja kulujen timintakulttuurin kehittäminen suunnitelmallinen tiet- ja viestintäteknlgian petuskäytön kehittäminen (sähköinen ppimisympäristö, kulutus)-> timintaan haetaan mahdllisia valtinavustuksia b) Lasten ja nurten syrjäytymisen varhainen ja ennakiva estäminen kerhtiminnan kehittäminen -> timintaan haetaan valtinavustusta piskeluhulln palvelujen uudelleen rganisinti ja timintamallien kehittäminen (resurssit, tehtäväalueet, painpistealueet, yhteistyö muiden viranmaisten kanssa) 2) Jyvällä tulevaisuudesta / Talus, rganisaati ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen varhaiskasvatuksen palveluverkkselvityksen timenpide-ehdtusten tteuttaminen kuluverkkselvityksen päivittäminen (mm. kuluverkn rakenne, erityispetuspalvelujen järjestäminen, palvelujen laajuus) 5

6 ARVIOINTI -KOHDE Varhaiskasvatus Peruspetus Oppilaita/pettaja peruspetuksessa 11,8 12,0 11,7 Oppilaita/pettaja laaja-alainen erityispetus jatkkulutuksen ulkpulelle jäävät/edellisenä keväänä 9.lukan päättötdistuksen saaneet 0 % 0 % 0 % Peruspetuksen käyttökustannukset ei arv. khde /pp s (yleis- ja erityispetus) Peruspetuksen laatu ketaan hyväksi 3,26 3,5 4,0 3,5 4,0 palautearviintikyselyissä (vastausten keskiarv, asteikk 1-4) Oppilasmäärä/petusryhmä 1-2lk 18,2 3-6lk 18,6 7-9lk 17,1 1-2lk lk lk lk lk lk Oppilaita iltapäivätiminnan piirissä lukat Oppilaita iltapäivätiminnan piirissä lukat Ohjaustuntien määrä/vk Iltapäivätiminta MITTARI TP 2015 TA 2016 S TA 2017 Päivähittiminnan laatu ketaan 3,58 3,5 4,0 3,5 4,0 hyväksi palautearviintikyselyissä (vastausten keskiarv, asteikk 1-4) Hitpäivän hinta ( /päivä), matiminta - perhepäivähit 74, ryhmäperhepäivähit 69, päivähit (päiväkdit) 63, Hitpäivän hinta ( /päivä), hankittu palvelu - päivähit (päiväkdit) ei arv. khde OPM:n selvityksen mukaan yleisin ryhmäkk 1.-lukalla n ppilasta ja 2.-lukalla sekä lukilla ja lukilla ppilasta. Ryhmäkkjen keskiarvt livat 1-2lk 18,8; 3-6lk 21,1; 7-9lk 17,1. Limaalla tyypillistä n ryhmäkkjen suuri vaihtelu (ryhmäkt välillä 9 26) kuluittain, mutta kknaisuudessaan vidaan sana, että ryhmäkt vat petuksen järjestämisen kannalta hyvät. OKM:n tekemät timenpiteet petusryhmien pienentämiseksi vat pienentäneet petusryhmien keskimääräistä kka ja suurten ryhmien suus n pulittunut vudesta Keväällä 2013 petusryhmät livat vusilukilla keskimäärin 19,66 ppilaan kkisia ja lukilla keskimääräinen ryhmäkk li 16,46. 6

7 Lasten päivähidn kustannuksia (nettkustannukset, /0-6v): Peruspetuksen käyttökustannukset (OPH:n raprtit) : Peruspetuksen käyttökustannusten kehitykseen vaikuttavat mnet tekijät. Limaalla haastetta tuvat mm. useat (pienehköt) yksiköt, laaja erityispetus, laaja tuntikehys sekä kuljetusppilaiden merkittävä suus. Kulukhtaiset ert yleispetuksen petuskustannuksissa vat Limaalla humattavat. Ert vat mnen tekijän summa, mutta ainakin ppilasmäärä sekä erityisesti kiinteistöhult- ja kuljetuskustannukset vat tässä mielessä merkittäviä tekijöitä. Limaalla alakulujen ppilaskhtaiset kustannukset vunna 2015 vaihtelivat eurn välillä ja yläkuluilla eurn välillä. OPH:n raprtin mukaan vunna 2014 alle 100 ppilaan peruskuluissa keskimääräiset kustannukset livat nin /pp, ppilaan kuluissa /pp, ppilaan kuluissa /pp ja yli 300 ppilaan kuluissa /pp.(ei sisällä sairaala- ja vammaispetusta, kustannuksissa mukana alv.). 7

8 Vertailutietja (v. 2014) muutamista (samankkisista) kunnista (peruspetus, OPH:n raprtit): Kunta Oppilaat Opetustunnit/pp Opetus /tunti Kuljetusppilaat Kuljetus /pp Rukailu /pp/pv Yhteensä /pp Frssa 1 497, , , Kauhajki 1 342, , , Liet 2 136, , Limaa 1 590, , Naantali 1 978, , , Uusikaupunki 1 358, , Kunnat yhteensä , , Edellä levan taulukn perusteella erityisesti petuksen määrä (tuntikehys) ja kuljetuskustannukset vat merkittävimmät tekijät, jtka nstavat ppilaskhtaisia kustannuksia Limaalla. Viime vusina Limaan er keskimääräisiin ppilaskhtaisiin kustannuksiin n pienentynyt, mikä perustuu lähinnä tuntikehyksen vähentämiseen. Pinta-alalta laajassa kunnassa kulukuljetusten kustannukset vat jka tapauksessa jatkssakin merkittävät. Tämän takia kustannuksissa n ngelmallista päästä valtakunnalliselle taslle. Kunnan kustantamassa päivähidssa lleet lapset, (%, 1-6-vutiaista): Limaalla päivähidssa levien suus n kk maan tasn verrattuna krkea, esim vutiaista n viime vusina llut päivähidssa Limaalla %, kun kk maan vastaava suus n llut %. Osapäivähidssa levien lapsien suudet vat Limaalla humattavasti suuremmat kuin kk maassa: vunna 2014 sapäivähidssa li 1-2- vutiaista 16,1 % (kk maa 1,6 %) ja 3-5-vutiaista 29,2 % (kk maa 4,3, %). Sen sijaan kkpäivähidssa levien suus n tisin päin: 1-2-vutiaista 29,1 % (kk maa 35,4 %) ja 3-5-vutiaista 49,5 % (kk maa 63,5). Vuden 2015 aikana ktihidn tuen piirissä levien lasten määrässä li vaihtelua: 271 (tammikuu) -> 286 (heinäkuu) -> 247 (syyskuu) -> 267 (marraskuu). Vunna 2016 määrä n vaihdellut välillä Päivähidssa levien lasten määrä vaihteli välillä vunna Vuden 2016 aikana määrä n vaihdellut välillä. Hidn tarpeen muutkset tuvat man haasteensa henkilöstösuunnitteluun sekä hitpaikkjen tehkkaaseen käyttöön. 8

9 Oppilasmäärien kehitys peruspetuksessa : Oppilasmäärän väheneminen n viime vusina llut merkittävää. Vudesta 2009 vuteen 2016 vähennys peruspetuksessa n llut nin 100 ppilasta (5,7 %). Oppilasmäärän väheneminen n hidastunut aikavälillä Limaalaisten ppilaiden vähenemistä n kmpensinut Oripään yläkululaisten määrän lisääntyminen Alastarn yläasteella. Sen sijaan vudesta 2017 alkaen väheneminen näyttäisi npeutuvan. Tämä selittyy limaalaisten ikäryhmien pienenemisellä ja ripääläisten ppilaiden määrän vähenemisellä. Luvuissa ei le mukana arvita muuttliikkeen vaikutuksista. Oppilasmäärään vaikuttaa lennaisesti Oripään kunnan kuluratkaisu syksyllä Vusina Limaalla syntyneiden ikälukat vat selvästi pienemmät kuin edellisinä vusina syntyneet. Oppilasmäärän vähenemiseen n vastattu kuluverkn rakenteellisilla muutksilla, tuntikehyksen ja ppilasryhmien vähentämisellä. Peruspetuksen tuntikehyksen jakautuminen : Muut tunnit vat erityistehtävätunteja, kerh- ja tukipetustunteja. Tuntikehys n viime vusina vähentynyt erityisesti yleispetuksessa. Tämä n lähinnä jhtunut kuluverkn rakenteellisista muutksista, ppilasmäärien ja ryhmäkkjen pienenemisestä (jaktuntien määrä). Erityislukkapetuksen väheneminen n krvautunut sittain sa-aikaisen eri- 9

10 tyispetuksen tuntiresurssin kasvuna. Viimeisen kuuden vuden aikana tuntikehystä n leikattu nin 400 tuntia (nin 11 %). Oppilasmäärän väheneminen ja kuluverkn rakenteelliset muutkset näkyvät myös petustyhmien määrässä: Lukuvusi Yleisp. ryhmät Pienryhmät Yhteensä Kulutuslautakunnan timintakulujen (ulkiset) prsentuaalinen jakautuminen 2017: Opetuspalvelujen stista matkustus- ja kuljetuspalveluihin n budjetitu vunna 2017 nin eura, varhaiskasvatuspalvelujen stihin eura, ktikuntakrvauksiin eura (limaalaisten lasten petus muualla) ja eura kuntayhtymälle maksettavaa krvausta lukikulutuksen järjestämisestä. Palvelujen stjen suus n lisääntynyt päivähidn yksityistämisen ja lukiratkaisun takia nin 5 % ja henkilöstömenjen suus pienentynyt vastaavalla suudella. Tult mudstuvat lähinnä päivähitmaksuista, vieraskuntalaisille järjestettävästä peruspetuksesta saaduista tulista, apip -timinnan maksuista sekä erilaisiin kehittämishankkeisiin myönnetyistä valtin erityisavustuksista. Vusitaslla näiden suuruus n nin Lisäksi ktikuntakrvaustult vat nin eura. Timintaan ja taluteen liittyvät lennaiset riskit: henkilöstömäärän mitittaminen rakenteellisia muutksia ja palvelujen uudistamista vastaaviksi (haastetta henkilöstösuunnitteluun ja timitilakysymyksiin) päiväkti- ja kulukiinteistöjen kunt (mm. sisäilmangelmat) palvelujen speuttaminen määrärahihin (rakenteellisten ja timinnallisten muutsten tteuttaminen, suunnitelmallisuus, palvelujen tehkkuus ja laatu, palvelujen tasapulisuus) palvelujen speuttaminen lapsimäärän kehitykseen (ikäryhmien pieneneminen ryhmien määrä ppilaskhtaiset kustannukset) 10