4. SIVISTYSPALVELUKESKUS 4.1. KOULUTUSLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus: Sivistyspalvelukeskuksen talousarvio yhteensä:

Transkriptio

1 4. SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: 4.1. KOULUTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Koulutuslautakunta Tehtävä: Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus: Tehtäväalue sisältää sivistyspalvelukeskuksen hallinnon, lasten päivähoidon, leikkitoiminnan, esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja niihin kuuluvat tukipalvelut. Tukipalveluihin kuuluvat oppilashuolto (psykologit ja kuraattori), sairaalakoulu- ja muut opetuksen ostopalvelut sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Loimaan kaupungissa on vuoden 2015 syksyllä 11 omaa päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotiyksikköä. Näiden lisäksi kaupungissa työskentelee 32 perhepäivähoitajaa. Kaupungissa toimii myös kolme yksityistä päiväkotia, Verkanappuloiden Nappulapellon päiväkoti, Nappulan päiväkoti ja toimintansa aloittanut Touhula Alastaron päiväkoti toimintansa aloitti myös Pikkukartanon päiväkoti (kaksi ryhmää). Päiväkotia laajennetaan 4-ryhmäiseksi vuonna Keskusta-alueelle on tulossa uusi yksityinen päiväkoti alkaen, jolloin Lastentalon toiminta päättyy. Esiopetusta järjestetään päiväkotien sekä Kojonkulman koulun yhteydessä. Hirvikosken yhtenäiskoulussa on mahdollisuus kehitysvammaisten esiopetukseen. Perusopetukseen kuuluvat oppivelvollisuuskoulut, joissa annetaan opetusta vuosiluokille 1-9. Hirvikosken yhtenäiskoulussa on myös lisäopetusta (harjaantumisopetus). Loimaan kaupungin perusopetuksen kouluverkko käsittää yhteensä kahdeksan alaluokkien ja kaksi yläluokkien koulua sekä yhden yhtenäiskoulun. Perusopetusta järjestetään kouluilla seuraavasti: Asemanseudun koulu (1-6), Kauhanojan koulu (1-6), Keskuskoulu (1-6), Kirkonkylän koulu (1-6), Kojonkulman koulu (0-6), Metsämaan koulu (1-6), Niinijoen koulu (1-6), Virttaan koulu (1-3), Alastaron yläaste (7-9), Puistokadun koulu (7-9) ja Hirvikosken yhtenäiskoulu (0-10). Alastaron yläasteella järjestetään myös oripääläisten yläkoululaisten opetus. Osa Mellilän yläkoululaisista käy Kosken Seudun yläasteella kouluaan(kouluyhteistyösopimus). Kouluverkko muuttui , kun toimintansa aloitti Hirvikosken yhtenäiskoulu. Samalla Hirvikosken ja Tuulensuun koulujen toiminta päättyi. Kouluilla on erityisen tuen ryhmiä seuraavasti: Kauhanojan koululla (2), Keskuskoululla (3), Puistokadun koululla (2) ja Hirvikosken yhtenäiskoululla (8). Lukuvuonna erityisopetusta keskitettiin, jolloin pienryhmä 1

2 Asemanseudun koululta siirtyi Keskuskoululle ja Kirkonkylän koululta Hirvikosken yhtenäiskouluun. Muilla kouluilla erityisen tuen palveluja järjestetään yleisopetuksen ryhmissä. Lisäksi perusopetuksessa on yhteensä seitsemän laaja-alaista erityisopettajaa. Loimaalla on erityisopetussopimuksia naapurikuntien kanssa. Yhteistyötä on tällä hetkellä mm. Kosken Tl kunnan, Oripään ja Pöytyän kuntien kanssa. Naapurikuntia, jotka lähettävät erityisoppilaitaan, laskutetaan vuosittain sopimuksen mukaisesti. Yhteistyö Kosken Tl kunnan ja Oripään kunnan kanssa yläkoululaisten opetuksen järjestämisessä jatkuu vuonna 2011 tehtyjen sopimusten pohjalta (Oripään sopimusta tarkistettiin vuonna 2013). Oripään kunta teki kesällä 2015 päätöksen aloittaa alkaen kouluyhteistyön Pöytyän kunnan kanssa. Samassa yhteydessä Loimaan on perusteltua tarkastella myös erityisopetussopimusten jatkoa. Loimaan kaupunki on saanut vuosille valtionavustusta kerhotoiminnan kehittämiseen ( euroa edellisenä vuonna). Kehittämistoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminnan piiriin pyritään saamaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Määräraha mahdollistaa kerhon toteuttamisen lukuvuonna Koulujen omien kerhojen ohella on seurojen, yhdistysten ja huoltajien järjestämiä kerhoja. Liikunnallisten kerhojen lisäksi toteutetaan mm. erilaisia musiikki-, käsityö-, kuvataide- ja kotitalouskerhoja. Kerhot toimivat tällä hetkellä vakiintuneella pohjalla ja niissä on osallistujia vuosittain noin Loimaan kaupungille on myönnetty euroa valtion erityisavustusta esija perusopetuksen sisällöllisten ja pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen. Avustusta voidaan käyttää mm. tieto- ja viestintäteknologian strategian laatimiseen ja jalkauttamiseen sekä siihen liittyvään koulutukseen, uuden opetussuunnitelman mukaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelluun ja järjestämiseen sekä kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien hankintoihin. Loimaan lukio toimii Yhteiskoulun kiinteistössä. Loimaalaisten lisäksi lukiokoulutusta tarjotaan myös ympäröivien kuntien oppilaille. Kurssitarjontaa täydentää urheilulinja, missä tarjoamme lajissaan valmentautuville nuorille joustavan mahdollisuuden yhdistää urheilu lukio-opiskeluun. Lisäksi vuosittain muutamia Lounais Suomen ammattiopiston opiskelijoita osallistuu ylioppilaskirjoituksiin Loimaan lukiossa. Lukiossa on vuonna 2014 alkanut Erasmus+ hanke, joka kestää kolme lukuvuotta. Hankkeen aikana järjestetään opiskelijoiden ryhmävaihtoa ja opettajien koulutustilaisuuksia kaikissa osallistujamaissa. Loimaan lukio on hankkeen koordinaattori ja kumppanit ovat Unkarista, Espanjasta ja Sloveniasta. Kumppanikoulut ovat toisen asteen oppilaitoksia. Hankkeen tavoitteena on antaa opiskelijoille eurooppalaisilla työmarkkinoilla tarvittavia tietoja ja taitoja. Luomme yhteyksiä työelämään sekä paikallisesti ja kansainvälisellä tasolla ja annamme nuorille tilaisuuden opiskella ja harjoitella yrittäjyystaitoja. Hankkeeseen osallistuvat opettajat puolestaan työstävät yhdessä näitä tavoitteita tukevia opetusmateriaaleja ja arviointimenetelmiä. Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden ja opettajien kielitaitoa sekä oppia käyttämään tietotekniikkaa tehokkaasti oppimisen ja viestinnän välineenä. 2

3 Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohjaa hyvälle kasvulle. Koulutoimen luokkalaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa kutsutaan nimellä ILTTIS tai LOIKKIS. Toimintaa järjestetään joka päivä Asemanseudun koululla, Kauhanojan koululla, Keskuskoululla (Vapaudenkadulla), Kirkonkylän koululla, Kojonkulman koululla, Metsämaan koululla, Niinijoen koululla sekä Hirvikosken yhtenäiskoululla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu- ja koordinointitehtävät on nimetty kahdelle aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajalle ja toimintaa ohjaamaan laaditaan lukuvuodeksi toimintasuunnitelma. Tukipalveluiden henkilöstön muodostavat koulukuraattori ja psykologit. He ovat koko kaupungin perusopetuksen ja lukion opiskelijoiden oppilashuoltohenkilöstöä. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä alueellaan sijaitsevien ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille. KOULA hyväksyi sopimuksen kuraattoripalveluiden hankkimisesta kuntayhtymältä. Sopimus on voimassa asti Toimielimen perustiedot Varhaiskasvatus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2014 TA 2015 TA 2016 HENKILÖSTÖ Varhaiskasvatusjohtaja Varhaiskasvatus- Päivähoidonohjaaja palveluiden hallinto Palvelusihteerit Yhteensä Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja (ryhmis) Perhepäivähoitaja Erityispäivähoito Kiertävä elto Päiväkoti Päiväkodinjohtaja 9 9 8,5 Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja/ Päivähoitaja Päiväkotiapulainen Ryhmäavustaja/henk.koht.avust Päivähoito yhteensä ,5* TOIMINNAN LAAJUUS Päivähoito Lapsia päivähoidossa -joista esiopetuksessa -joista päiväkotihoidossa -joista ryhmäperhepäiväkotihoidossa -joista perhepäivähoidossa Kunnallisen ja hankitun palvelun /25 osuudet päivähoidossa (päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit, %) Leikkitoiminta MLL, läsnäolopv Lasten lakisääteinen kotihoidontuki, kotitalouksia keskim. kk -lapsia tuen piirissä, keskim. kk Yksityisen hoidon kuntalisä -kotitalouksien lukumäärä -lapsia tuen piirissä

4 * Henkilöstömuutokset liittyvät lähinnä päivähoidon rakenteellisiin muutoksiin (Alastaron ja kaupungin keskusta-alueen päiväkotiratkaisut). Perusopetus ja lukiokoulutus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2014 TA 2015 TA 2016 Asemanseudun koulu Oppilaat kouluittain Hirvikosken koulu Kauhanojan koulu esiopetus+perusopetus Keskuskoulu Kirkonkylän koulu * 137 (TA 2016 keskiarvo syksy 2015 ja arvio syksy 2016) Kojonkulman koulu Metsämaan koulu Niinijoen koulu Virttaan koulu Alastaron yläaste Opintien koulu Puistokadun koulu Tuulensuun koulu Hirvikosken yhtenäiskoulu Loimaan lukio Oppilaat Oppilaat yht Perusopetuksessa Yleisopetus Luokkamuotoinen erityisopetus Osa-aik. erit.op. osallistuneet Tehostetun tuen oppilaat Henkilöstö Koko henkilöstö yhteensä 208,0 204,5 200,0 Hallinto, esiopetus, perusopetus, lukio Opettajat, rehtorit ,5 151 Rehtorit Luokanopettajat 53 53,5 51 Lehtorit 36, Vanhemmat lehtorit Esikoulun opettajat 3 2* 1 Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat Erityisluokanopettajat Erityisopettajat 6,5 7 7 Koulunkäyntiavustajat (lkm) Kuraattori Psykologi Apip-ohjaaja Muu henkilökunta Opetustunnit / oppilas Yleisopetus 1,7 1,7 1,7 Luokkamuotoinen eritysopetus 4,1 4,1 3,7 Laaja-alainen erityisopetus 0,11 0,11 0,12 Erityistehtävät 0,06 0,06 0,07 Tukiopetus 0,03 0,03 0,03 Kerhot 0,02 0,02 0,02 Lukio-opetus (kurssit/opp) 1,1 1,1 1,1 Vieraskuntalaisia Perusopetus 6,5 % 5,9 % 5,0 % Erityisopetus 12,5 % 14,0 % 14,0 % Lukio 12,5 % 12,5 % 12,5 % *Alastarolla esiopetus siirtyy päivähoidon yhteyteen Muu henkilökunta käsittää sivistysjohtajan sekä koulutoimiston ja koulujen palvelusihteerit. 4

5 Opetustuntien kohdalla on noudatettu hyväksyttyä tuntijakoa ja hyväksyttyä tuntikehystä. Luokan- ja aineenopettajista noin 95 %:lla on muodollinen kelpoisuus ja erityisopettajista 76 %:lla. Lukion opettajista kaikilla on muodollinen kelpoisuus. Koulunkäyntiavustajista noin 95 %:lla on muodollinen kelpoisuus tehtävään. Valtakunnallisesti opettajista muodollisesti kelpoisia on noin 89 %, erityisopettajista 76 % ja lukion opettajista 93 %. Loimaalla naisten osuus opettajista on noin 79 % (valtakunnallinen osuus noin 74 %). Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä muodollinen kelpoisuus on noin 96%:lla henkilöstöstä. Loimaalla erityisen tuen oppilaita on noin 8,5 % oppilaista, kun valtakunnan tasolla osuus on noin 7,3 % (2014). Erityisoppilaista 22 % on integroitu kokonaan yleisopetuksen ryhmiin, 54 % osin integroitu yleisopetuksen ryhmiin ja kokonaan erityisryhmissä opiskelee 24 % oppilasta. (Valtakunnallisesti vastaavat osuudet ovat 19 %, 40 %, 41 %). Erityisopetuksen järjestäminen kokonaan tai osittain muun opetuksen yhteydessä on yleistynyt. Osaaikaista erityisopetusta on Loimaalla käyttänyt % oppilaista. Valtakunnan tasolla osa-aikaiseen erityisopetukseen on osallistunut noin 23 % oppilaista. Loimaalla tehostetun tuen oppilaiden osuus on noin 8,3 %, kun se valtakunnallisesti on noin 7,5 % (2014). Oman leimansa kaupungin koulutoimelle antaa myös koulukuljetusten suuri määrä. Kuljetusedun saavia oppilaita on noin 560 (35,0 %, valtakunnallinen osuus noin 22 %). Lisäksi maksullisessa koulukuljetuksessa on vuosittain oppilasta. Esiopetuksen oppilaista vuosittain kuljetuksen piirissä on Koulukuljetukset on kilpailutettu lukuvuosille (+ optiovuosi) Kaupunkistrategian linjauksiin perustuvat toimialan toiminnalliset kehittämistavoitteet 2016 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen päämääränä on järjestää erilaiset lapset / oppilaat huomioon ottavaa, laadukasta ja tehokasta kasvatusta ja opetusta turvallisessa ja monipuolisessa oppimisympäristössä. Päämäärän saavuttamisen kannalta keskeisiä kriittisiä menestystekijöitä ovat mm.: monipuolinen opetustarjonta sekä turvallinen ja ajanmukainen oppimisympäristö, kodin sekä päivähoidon ja koulun välinen yhteistyö, toimiva opiskeluhuolto ja yksilöllinen tuki lapselle/ oppilaalle, henkilöstön oikea mitoitus ja työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä palveluprosessien kehittäminen ja toiminnan priorisointi. 1) Sujuvan elämän kotikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut o opetussuunnitelmien laatiminen ja käyttöönottaminen (uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön , esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus) o suunnitelmallinen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittäminen (sähköinen oppimisympäristö, koulutus)-> toimintaan haetaan mahdollisia valtionavustuksia b) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen o kerhotoiminnan kehittäminen -> toimintaan haetaan valtionavustusta o opiskeluhuollon palvelujen tehostaminen 5

6 2) Jyvällä tulevaisuudesta / Talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen o Keskusta-alueen päivähoidon rakenteelliset muutokset o Alastaron alueen kouluverkon suunnittelu (Oripään koulusopimuksen päättyminen) o erityisopetuspalvelujen järjestäminen (mm. pienryhmien sijainti ja määrä, palvelujen tarjoaminen muille kunnille) o perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetuksen laajuuden (tuntimäärän) sopeuttaminen oppilas- ja opiskelijamäärään sekä taloudellisiin resursseihin o henkilöstöselvitys henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt (sopeuttaminen uusien palvelurakenteiden ja palvelujen laajuuden mukaiseksi, muutokset päivähoito-oikeuteen ja henkilöstömitoitukseen) ARVIOINTI -KOHDE Perusopetus Keskimääräinen ryhmäkoko Iltapäivätoiminta Lukiokoulutus MITTARI TP 2014 TA 2015 S TA 2016 Päivähoitotoiminnan laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (% vastauksista) /vastausten keskiarvo Hoitopäivän hinta ( /päivä), omatoiminta - perhepäivähoito - ryhmäperhepäivähoito - päivähoito (päiväkodit) 3,57 3,5 4,0 s 3,5 4,0 73,38 67,93 61, Hoitopäivän hinta ( /päivä), hankittu palvelu - päivähoito (päiväkodit) Oppilaita/opettaja perusopetuksessa Oppilaita/opettaja laaja-alainen erityisopetus jatkokoulutuksen ulkopuolelle jäävät/edellisenä keväänä 9.luokan päättötodistuksen saaneet Perusopetuksen käyttökustannukset Perusopetuksen laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo) Oppilasmäärä/opetusryhmä 11,9 11,9 12, % 0 % 0 % /opp /opp s ei arv. kohde 1-2lk 17,4 3-6lk 19,0 7-9lk 16,1 3,5 4,0 3,5 4,0 ** 1-2lk lk lk lk lk lk Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä luokat Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä luokat Ohjaustuntien määrä/vko Yo-tutkinnon 3 vuodessa suorittaneiden 88 % % >90 % osuus Lukio-opetuksen käyttökustannukset /opp /opp s Lukiokoulutuksen laatu koetaan ei arv. 3,5 4,0 3,5 4,0 hyväksi palautearviointikyselyissä kohde (vastausten keskiarvo) 6

7 * valtakunnallinen taso ** OPM:n selvityksen mukaan yleisin ryhmäkoko 1.-luokalla on oppilasta ja 2.-luokalla sekä luokilla ja luokilla oppilasta. Ryhmäkokojen keskiarvot olivat 1-2lk 18,8; 3-6lk 21,1; 7-9lk 17,1. Loimaalla tyypillistä on ryhmäkokojen suuri vaihtelu (ryhmäkoot välillä 9 26) kouluittain, mutta kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että ryhmäkoot ovat opetuksen järjestämisen kannalta hyvät. OKM:n tekemät toimenpiteet opetusryhmien pienentämiseksi ovat pienentäneet opetusryhmien keskimääräistä kokoa ja suurten ryhmien osuus on puolittunut vuodesta Keväällä 2013 opetusryhmät olivat vuosiluokilla keskimäärin 19,66 oppilaan kokoisia ja luokilla keskimääräinen ryhmäkoko oli 16,46. Lasten päivähoidon kustannuksia (nettokustannukset, /0-6v): Perusopetuksen käyttökustannukset (OPH:n raportit, opetuksen järjestäjittäin) : Perusopetuksen käyttökustannusten kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Loimaalla haastetta tuovat mm. useat (pienehköt) yksiköt, laaja erityisopetus, laaja tuntikehys sekä kuljetusoppilaiden merkittävä osuus. Koulukohtaiset erot yleisopetuksen opetuskustannuksissa ovat Loimaalla huomattavat. Erot ovat monen tekijän summa, mutta ainakin oppilasmäärä sekä erityisesti kiinteistöhuolto- ja kuljetuskustannukset ovat tässä mielessä merkittäviä tekijöitä. Yleisopetuksen oppilaskohtaiset kustannuksen vaihtelevat Loimaalla alakouluilla euron ja yläkouluilla euron välillä. OPH:n raportin mukaan vuonna 2013 alle 100 oppilaan peruskouluissa keskimääräiset kustannukset olivat noin /opp, oppilaan kouluissa /opp ja yli 200 oppilaan 7

8 kouluissa /opp.(ei sisällä sairaala- ja vammaisopetusta, kustannuksissa mukana alv.). Loimaalla vuonna 2014 alle 100 oppilaan kouluissa keskimääräiset kustannukset olivat noin /opp., oppilaan kouluissa /opp. ja yli 200 oppilaan kouluissa /opp. Vertailutietoja (v. 2013) muutamista (samankokoisista) kunnista (OPH:n raportit): Kunta Oppilaat Opetustunnit/opp Opetus /tunti Kuljetusoppilaat Kuljetus /opp Ruokailu /opp/pv Yhteensä /opp Forssa , Kauhajoki , Lieto , Loimaa , Naantali , Uusikaupunki , Kunnat yhteensä , Edellä olevan taulukon perusteella erityisesti opetuksen määrä (tuntikehys) ja kuljetuskustannukset ovat merkittävimmät tekijät, jotka nostavat oppilaskohtaisia kustannuksia Loimaalla. Viime vuosina Loimaan ero keskimääräisiin oppilaskohtaisiin kustannuksiin on pienentynyt, mikä perustuu lähinnä tuntikehyksen vähentämiseen. Pinta-alalta laajassa kunnassa koulukuljetusten kustannukset ovat joka tapauksessa jatkossakin merkittävät. Tämän takia kustannuksissa on ongelmallista päästä valtakunnalliselle tasolle. Lukiokoulutuksen käyttökustannukset (OPH:n raportit, opetuksen järjestäjittäin) : Lukiokoulutuksen keskimääräiset kustannukset vuonna 2013 olivat /opiskelija ( opiskelijan lukio), kun ne Loimaalla olivat /opiskelija. Lukion opiskelijamäärän väheneminen Loimaalla edellyttää opetuksen vähentämistä jatkossa aiempaa enemmän (lukio 3- sarjaiseksi). 8

9 Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet lapset, (%, 1-6-vuotiaista): Loimaalla päivähoidossa olevien osuus on koko maan tasoon verrattuna korkea, esim vuotiaista on viime vuosina ollut päivähoidossa Loimaalla %, kun koko maan vastaava osuus on ollut %. Osapäivähoidossa olevien lapsien osuudet ovat Loimaalla huomattavasti suuremmat kuin koko maassa: vuonna 2014 osapäivähoidossa oli 1-2- vuotiaista 16,1 % (koko maa 1,6 %) ja 3-5-vuotiaista 29,2 % (koko maa 4,3, %). Sen sijaan kokopäivähoidossa olevien osuus on toisin päin: 1-2-vuotiaista 29,1 % (koko maa 35,4 %) ja 3-5-vuotiaista 49,5 % (koko maa 63,5). Vuoden 2014 aikana kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrässä tapahtui merkittävä muutos: 321 (toukokuu) -> 298 (elokuu) -> 267 (syyskuu) -> 280 (joulukuu). Vuonna 2015 määrä on vaihdellut välillä (keskimäärin 274). Oppilasmäärien kehitys perusopetuksessa : Oppilasmäärän väheneminen on viime vuosina ollut merkittävää. Vuodesta 2009 vuoteen 2014 vähennys perusopetuksessa on ollut noin 100 oppilasta (5,7 %). Todettakoon, että vastaavana aikana lukion oppilasmäärä on vähentynyt noin 40:llä (12,5 %). Oppilasmäärän väheneminen hidastuu aikavälillä Loimaalaisten oppilaiden vähenemistä kompensoi Oripään yläkoululaisten määrän lisääntyminen Alastaron yläasteella. Sen sijaan vuodesta 2017 alkaen väheneminen näyttäisi nopeutuvan. Tämä selittyy loimaalaisten ikäryhmien pienenemisellä ja oripääläisten oppilaiden määrän vähenemisellä. Luvuissa ei ole mukana arviota muuttoliikkeen vaikutuksista. 9

10 Oppilasmäärän vähenemiseen on vastattu kouluverkon rakenteellisilla muutoksilla, tuntikehyksen ja oppilasryhmien vähentämisellä. Perusopetuksen tuntikehyksen jakautuminen : Muut tunnit ovat erityistehtävätunteja, kerho- ja tukiopetustunteja. Tuntikehys on viime vuosina vähentynyt erityisesti yleisopetuksessa. Tämä on lähinnä johtunut kouluverkon rakenteellisista muutoksista, oppilasmäärien ja ryhmäkokojen pienenemisestä (jakotuntien määrä). Erityisluokkaopetuksen väheneminen on korvautunut osittain osa-aikaisen erityisopetuksen tuntiresurssin kasvuna. Viimeisen neljän vuoden aikana tuntikehystä on leikattu noin 400 tuntia (noin 11 %). Vastaavana aikana lukiokursseja on vähennetty noin 10 %. Oppilasmäärän väheneminen ja kouluverkon rakenteelliset muutokset näkyvät myös opetustyhmien määrässä: Lukuvuosi Yleisop. ryhmät Pienryhmät Yhteensä Koulutuslautakunnan toimintakulujen (ulkoiset) prosentuaalinen jakautuminen 2016: 10

11 Opetuspalvelujen ostoista koulukuljetuksiin on budjetoitu vuonna 2016 noin euroa, varhaiskasvatuspalvelujen ostoihin euroa ja kotikuntakorvauksiin euroa (loimaalaisten lasten opetus muualla). Palvelujen ostojen osuus on lisääntynyt päivähoidon yksityistämisen takia noin 3 % ja henkilöstömenojen osuus pienentynyt vastaavalla osuudella. Tulot muodostuvat lähinnä päivähoitomaksuista, vieraskuntalaisille järjestettävästä perusopetuksesta saaduista tuloista, apip -toiminnan maksuista sekä erilaisiin kehittämishankkeisiin myönnetyistä valtion erityisavustuksista. Vuositasolla näiden suuruus on noin Lisäksi kotikuntakorvaustulot ovat noin euroa. Toimintaan ja talouteen liittyvät olennaiset riskit: o o o o henkilöstömäärän mitoittaminen rakenteellisia muutoksia ja palvelujen uudistamista vastaaviksi (haastetta henkilöstösuunnitteluun ja toimitilakysymyksiin) päiväkoti- ja koulukiinteistöjen kunto (mm. sisäilmaongelmat) palvelujen sopeuttaminen määrärahoihin (rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten toteuttaminen, suunnitelmallisuus, palvelujen tehokkuus ja laatu, palvelujen tasapuolisuus) lainsäädännön muutosten vaikutukset palveluihin (esim. oppilas- ja opiskeluhuoltolaki, varhaiskasvatuslaki, opetussuunnitelmien uudistaminen) Koulutuslautakunnan talousarvio yhteensä 11