Kunta HYTE. HYTE-toimijoiden työkokous

Transkriptio

1 Kunta HYTE HYTE-timijiden työkkus

2

3

4

5

6 Heinävesi Juuka Hyvinvintijhtaminen kunnan jhtamisjärjestelmässä Plvijärvi Thmajärvi Ilmantsi Outkumpu Rääkkylä Valtim Jensuu Kntilahti Lieksa Liperi Kitee Nurmes Siun sten neuvttelukunta

7 Hyvinvintisuunnittelun vusikell

8

9 Jä rjestö -ku n ta yh teistyö a sia kirja

10 HYTE-kerrin kannustin kunnille

11 Hyte-kannustin kannustaak eurt?

12 Miksi HYTE-kerrin Ste-uudistuksessa ssiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien järjestettäväksi, mutta vastuu kuntalaisten hyvinvinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla. Kuntien palkitseminen vaikuttavasta hyvinvinnin ja terveyden edistämisestä n tärkeää, kska hyvinviva väestö n elinvimaisen kunnan ja maakunnan edellytys. Lisäksi ssiaali- ja terveydenhulln kustannusten kasvun hillitseminen vaatii, että hyvinvintia ja terveyttä edistetään laajalti ihmisten arkiympäristöissä. Edellytyksiä väestön hyvinvinnille ja terveydelle luvat kulutus, liikunta-, ruka- ja kulttuuripalvelut, kaavitus, liikennejärjestelyt sekä mnet muut kunnan tehtävät.

13

14 Prsessi-indikaattrit Timintaa kuvaavat prsessi-indikaattrit (29 kpl) mittaavat nykytilannetta. Niillä haetaan vastausta kysymykseen "Minkälaista kunnan hyvinvinnin ja terveyden edistämisen työ n". Timintaa kuvaavat indikaattrit: 1.peruskulut (10 yksittäistä indikaattria) 2.liikunta (10 yksittäistä indikaattria) 3.kuntajht (9 yksittäistä indikaattria)

15 TEA Viisari - timinnallinen indikaattri, Peruspetus, N=10 Kuluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden ja kuluyhteisön hyvinvinnin edistämisen tarkastus tehdään kulussa klmen vuden välein Opettajien, psyklgin ja kuraattrin henkilöstömititus suhteessa ppilasmäärään Vähintään 16 tuntia viikssa työskentelevien pettajien lukumäärä/100 ppilasta Kulupsyklgin työpans/100 ppilasta Kulukuraattrin työpans/100 ppilasta Häiriöiden ja ngelmatilanteiden ehkäisy, puuttuminen ja seuranta Oppilaiden pissaljen kknaismäärää seurataan kk kulun taslla Kulussa n yhteisesti svittu käytäntö tai menettelytapa kulutapaturmien ennaltaehkäisemisestä. Kulupäivän liikuntaa lisäävien timenpiteiden tteuttaminen Oppilaita aktividaan kulumatkaliikuntaan Kulussa n pitkät liikuntavälitunnit Kulurukailun järjestämisessä tehtävä yhteistyö ja kulurukailususituksen nudattaminen Kulussa nudatetaan kulurukailususitusta (Valtin ravitsemusneuvttelukunta 2008) kululunaan ja välipaljen järjestämisessä. Kulun petussuunnitelmassa kuvataan kulurukailun järjestämisessä tehtävä yhteistyö rukailusta vastaavan keittiöhenkilökunnan kanssa

16 TEA Viisari - timinnallinen indikaattri, Liikunta, N=10 Kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden ja liikuntapalvelujen käytön seuranta ja raprtinti luttamushenkilöjhdssa Lasten ja nurten liikunta-aktiivisuutta seurataan vähintään jka tinen vusi Lasten ja nurten liikunta-aktiivisuutta raprtidaan vusittain hyvinvintikertmuksessa tai vastaavassa Kuntalaisten ja liikuntatimen välisen yhteistyön tteuttaminen esim. asiakaspalautteet Liikuntaseurjen ja yhdistysten sekä kunnan yhteinen asiantuntijaelin kkntuu säännöllisesti Seurjen, yhdistysten ja kunnan yhteiskkus järjestetään säännöllisesti Kunta tteuttaa liikuntapaikkjen tai -palveluiden käyttäjille asiakaspalautekyselyjä vähintään jka tinen vusi Kunnassa järjestetyt liikkumisryhmät ja liikuntaneuvnta Khdennettuja liikkumisryhmiä järjestetään liikuntaseuratiminnan ulkpulella levat lapset ja nuret Liikunnan pikkihallinnllisen yhteistyön tteuttaminen kunnassa Viimeksi laadittuun kunnan hyvinvintikertmukseen sisältyy kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta Kunnassa n määritelty, mikä hallintkunta krdini terveyttä ja hyvinvintia edistävää liikuntaa kknaisuutena. Liikunnan edistämisestä vastaavat viranhaltijat vat sallistuneet lautakuntapäätösten vaikutusten ennakkarviintiin (EVA). Kunnassa timii pikkihallinnllinen työryhmä, jssa käsitellään liikunnan edistämistä

17 TEA Viisari - timinnallinen indikaattri, Kuntajht, N=9 Laaja hyvinvintikertmus laadittu kerran valtuustkaudessa Kuntalaisten hyvinvinnin ja terveydentilan seuranta ja raprtinti luttamushenkilöjhdssa Kuntalaisten elintapja ja niissä tapahtuneita muutksia raprtidaan valtuustlle vusittain Paikallisen turvallisuussuunnitelman laatiminen ja käsittely kunnan luttamushenkilöjhdssa Paikallisen turvallisuussuunnitelman perusteella n päätetty timenpiteistä luttamushenkilöjhdssa. Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen seurannan tavitteet ja mittarit timinta- ja talussuunnitelmassa Kunnan timinta- ja talussuunnitelmassa n määritelty mittarit/tunnusluvut, jilla väestön hyvinvinnin ja terveyden edistämisen tavitteiden tteutumista seurataan. Kunnan hyvinvinti- ja terveystavitteiden tteutumista n arviitu tarkastuslautakunnan arviintikertmuksessa kerran valtuustkaudessa Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen jhtamisvastuu ja pikkihallinnllisen yhteistyön tteuttaminen Kuntaan n erikseen nimetty hyvinvinnin ja terveyden edistämisen suunnittelija, krdinaattri, asiantuntija tms. Kunnan hyvinvintitavitteiden tteutuminen n humiitu tälle valtuustkaudelle laaditussa investintihjelmassa Kuntalaisten sallisuuden edistäminen Kunnassa timii hallituksen tai valtuustn asettama lapsiparlamentti Kuntalaiset sallistuvat palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun asiakasraatien tai frumien kautta

18 Tulsindikaattrit Tulsindikaattrit (8 kpl) mittaavat muutsta väestössä. Niillä haetaan vastausta kysymykseen "Minkälaisia muutksia kunnan asukkaiden terveydessä ja hyvinvinnissa n tapahtunut viimeisten kahden vuden aikana"? Tulsindikaattrit n valittu näiden periaatteiden mukaan: kunta vi malla timinnallaan vaikuttaa indikaattreihin eri ikäryhmät vat edustettuina, jtta kunnan väestörakenne, sairastavuus tai työttömyystilanne ei vaikuttaisi tulkseen,

19 Miten kannustinrahan määrä lasketaan? Alustavasti n kaavailtu, että jaettava summa lisi nin 57 miljnaa eura. Tämä ei le krvamerkittyä, vaan yleiskatteellista, eli se sisältyy kunnan saamaan valtinsuuteen. Kunta vi käyttää saamansa summan valtinsuuden perusteissa sitettujen tehtävien hitamiseksi. Käytännössä kunnan saama summa lasketaan seuraavasti: Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen perushinta x kunnan asukasluku x kunnan hyte-kerrin. Esimerkiksi asukkaan kunta vi saada hyte-työn nnistumisesta riippuen vaikkapa 17 /asukas x asukasta x 0,4 = eura tai 17 /asukas x asukasta x 0,8 = eura

20

21 Hyte-kerrin/kannustin Hete-kerrin: Indikaattri ilmaisee HYTE-kertimen asteiklla eli keskiarv tulsindikaattreiden keskiarvsta ja prsessi-indikaattreiden keskiarvsta. Hyte-kerrin eura/asukas: Indikaattri ilmaisee HYTE-kertimen arvn muutettuna euriksi asukasta khden. Heinävesi 54 Ilmantsi 61 Jensuu 66 Juuka 60 Kitee 66 Kntilahti 59 Lieksa 56 Liperi 63 Nurmes 51 Outkumpu 68 Plvijärvi 63 Rääkkylä 60 Thmajärvi 59 Valtim 58 Heinävesi 8,4 Ilmantsi 9,5 Jensuu 10,4 Juuka 9,4 Kitee 10,4 Kntilahti 9,3 Lieksa 8,8 Liperi 9,9 Nurmes 8,0 Outkumpu 10,6 Plvijärvi 9,8 Rääkkylä 9,3 Thmajärvi 9,2 Valtim 9,0

22 Lisärahituksen laskeminen Asukasta khden määritelty hyvinvinnin ja terveyden edistämisen perushinta x kunnan asukasluku x kunnan hyvinvinnin ja terveyden edistämisen kerrin Alustavien laskelmien mukaan kuntien asukaskhtainen rahitus Maksimi 12 Mediaani 9,5 Minimi 6 Esimerkkilaskelma Nurmes >> 8,0 Hum. On sa yleiskatteista rahitusta >> ma kustannuspaikka!

23