SIVISTYSVALIOKUNTA Liite 1

Transkriptio

1 SIVISTYSVALIOKUNTA Liite 1 Talusarvi 2017 Sivistysvalikunta U+S U S Timintatutt Henkilöstökulut Palvelujen stt Aineet/ tarvikkeet Avustukset Muut timintakulut Timintakulut yht Tilikauden yli-/alijäämä Taluden tteutumatiedt: (8/2017, suluissa vuden 2016 luvut) a) Tteutumatiedt (%), SIVAL Timintakulut/-tutt Ulkinen Sisäinen U+S Henkilöstökulut 66.5(67.8) 66.5(67.8) Palvelujen stt 61.2(59.1) 64.4(66.5) 62.5(62.7) Aine- ja tarvikement 71.4(74.1) 172.9(66.2) 72.0(74.0) Avustukset 62.8(75.4) 62.8(75.4) Muut timintakulut 64.6(61.1) 65.0(63.7) 64.9(63.5) Timintakulut yhteensä 65.3(66.7) 64.7(65.2) 65.1(66.4) Timintatutt 64.6(59.9) 37.2(43.1) 59.7(57.6) Timintakate 65.4(67.6) 67.6(66.7) 65.9(67.4) Pistt () () Tilikauden yli-/alijäämä 65.4(67.6) 67.6(66.7) 65.9(67.4) b) Tteutumatiedt (, ulkiset), SIVAL Timintakulut/-tutt 8/2017 8/2017 ertus Henkilöstökulut Palvelujen stt Aine- ja tarvikement Avustukset Muut timintakulut Timintakulut yhteensä Timintatutt Timintakate Pistt Tilikauden yli-/alijäämä Henkilöstökuluissa ja palvelujen stissa näkyy syksyllä 2016 tapahtunut varhaiskasvatuksen stpalvelujen laajentuminen (Nappulaksken päiväkti) ja lukikulutuksen siirtyminen kulutuskuntayhtymään alkaen. 1

2 c) Palkkamenjen tarkempi seuranta, (kuukausittainen palkkasumma) (suluissa edellisen vuden vastaava summa) Palkkament 2015 (talusarvi): Palkkament 2015 (tteutuma): Palkkament 2016 (talusarvi): Palkkament 2016 (tteutuma): Palkkament 2017 (talusarvi): Kuukausi Varhaiskasvatus Peruspetus ja luki tammikuu ( ) ( ) helmikuu ( ) ( ) maaliskuu ( ) ( ) huhtikuu ( ) ( ) tukkuu ( ) ( ) kesäkuu ( ) ( ) heinäkuu ( ) ( ) elkuu ( ) ( ) Vapaa-aika Yhteensä Ertus/ kumulatiivinen ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) d) Henkilöstömenjen vähentämiseen liittyvien timenpiteiden seuranta Sivistyspalvelukeskuksen henkilöstöhallinnn hje 2017 ( ) Tukipetus- ja kerhtuntien käytön hje ( ) e) Palvelujen stjen (U) tarkempi seuranta, (suluissa edellisen vuden vastaava summa) Palvelujen stt 2015 (talusarvi): Palvelujen stt 2015 (tteutuma): Palvelujen stt 2016 (talusarvi): Palvelujen stt 2016 (tteutuma): Palvelujen stt 2017 (talusarvi): Kuukausi Varhaiskasvatus Peruspetus ja luki tammikuu ( ) ( ) helmikuu ( ) ( ) maaliskuu ( ) ( ) huhtikuu ( ) ( ) tukkuu ( ) ( ) kesäkuu ( ) ( ) Vapaa-aika Yhteensä (30 833) (41 593) (20 586) (27 424) (17 862) (43 610) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Ertus/ kumulatiivinen

3 heinäkuu ( ) elkuu ( ) (42 248) ( ) (16 515) (38 437) ( ) ( ) Henkilöstötilanne: a) vakanssiseuranta (tp12, tp13, tp14, tp15, tp16, kunkin kuukauden tilanne) Varhaiskasvatus: Nimike Tp12 Tp13 Tp14 Tp15 Tp/16 Ta/17 1/17 4/17 8/17 Varhaiskasvatusjhtaja Päivähidnhjaaja Palvelusihteeri Perhepäivähitaja (ryhmis) 28 11, Perhepäivähitaja 42 40, Kelt Päiväkdinjhtaja Lastentarhanpettaja , Lastenhitaja/päivähitaja 29, Päiväktiapulainen Ryhmäavustaja 9, Yhteensä , Peruspetus: Nimike Tp12 Tp13 Tp14 Tp15 Tp16 Ta/17 1/17 4/17 8/17 Sivistysjhtaja Palvelusihteeri Rehtri Lukanpettaja 54 54, Lehtri 37,5 37,5 36, Pt. tuntipettaja St. tuntipettaja , Erityislukanpettaja 19 17, Erityispettaja 7 7,5 6, Esikulun pettaja 2, , Lehtri (vanh.) Kulunkäynninhjaaja , Apip -hjaaja Kulukuraattri Kulupsyklgi Yhteensä , Vapaa-aikapalvelut: Nimike Tp12 Tp13 Tp14 Tp15 Tp16 Ta17 1/17 4/17 8/17 Kirjasttimenjhtaja Kirjastnjhtaja 0, Kirjastnhitaja 1 1, Kirjastvirkailija 9,84 9, Kulttuurisihteeri Musiikinhjaaja 0 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Kulttuurihjaaja Liikuntasihteeri Liikunnanhjaaja Kassa-/kahvityöntekijä Laitshultaja

4 Laitsmies Uimapettaja/ uinninvalvja Tilapäistyöntekijät 0,2 0,5 0,5 0,5 0 0, Nurissihteeri 1 0,9 0,5 0,5 0,5 1 0,5 0,3 0,3 Nuris-hjaaja 2,25 2,3 2,40 2,4 1,6 2,5 1,6 1,6 2,5 Hanketyöntekijä 2,75 3,5 3,10 3,1 3,4 2,5 3,4 3,7 3,7 Nuristilan hjaaja 0,2 0,1 0,1 0,1 0,3 0,2 0,3 0,3 0,3 Jhtava rehtri 0, Rehtri Opettaja/työväenpist St. tuntipettaja/t Opettaja/musiikkipist , St. tuntipettaja/m , Palvelusihteeri 1, Yhteensä 115,9 118, ,2 136,1 113,9 108,2 56,2 b) sijaisten käyttö (sijaisten työtunnit/kk) Vastuualue 1/15 2/15 3/15 4/15 5/15 8/15 9/15 10/15 11/15 12/15 Varhaiskasvatus Peruspetus Yhteensä jista lisäkustannuksia lisäkustannukset/ kumulatiivinen Vastuualue 1/16 2/16 3/16 4/16 5/16 8/16 9/16 10/16 11/16 12/16 Varhaiskasvatus Peruspetus ,5 Yhteensä ,5 jista lisäkustannuksia lisäkustannukset/ kumulatiivinen Vastuualue 1/17 2/17 3/17 4/17 5/17 8/17 9/17 10/17 11/17 12/17 Varhaiskasvatus Peruspetus Yhteensä jista lisäkustannuksia lisäkustannukset/ kumulatiivinen Timinnallisia vertailulukuja a) lapsia päivähidssa, ktihidn tuen piirissä levat lapset: lapsia päivähidssa kkpäivä- sapäivähi- vain esipe- ktihidn yht. hidssa dssa tuksessa tuen piirissä Tp Tp Tp

5 Tp Tp / / / / / / / Kk- ja sapäivähidssa levien määrissä näkyy vimaan tullut laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista. Laki muutti kkaikaisen varhaiskasvatuksen rajaa vähintään 35 tuntia viikssa annettavaan varhaiskasvatukseen ja sa-aikaiseen varhaiskasvatukseen alle 35 tuntia viikssa annettavaan varhaiskasvatukseen. b) tukipetustuntienkäyttö peruspetuksessa Tukipetustunnit Tp Tp Tp ,5 1/ ,5 2/ / ,5 4/ ,5 5/ / Lukuvunna tukipetusresurssi n 45 h/vk (1 710 h/v). Lukuvunna tukipetusresurssi n 42 h/vk (1 596 h/v). Lukuvunna tukipetusresurssi n 35 h/vk (1 330 h/v). Lukuvunna tukipetusresurssi n 35 h/vk (1 330 h/v). 4. Strategialinjauksiin perustuvat tavitteet: (näiden tteutuminen) 1) Sujuvan elämän ktikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut uusien petussuunnitelmien mukaisten timintamallien käyttöönttaminen ja kulujen timintakulttuurin kehittäminen suunnitelmallinen tiet- ja viestintäteknlgian petuskäytön kehittäminen (sähköinen ppimisympäristö, kulutus) -> timintaan haetaan mahdllisia valtinavustuksia Tutrpettajien kulutukseen ja timintaan n myönnetty valtinavustusta eura vudelle Kahdeksan pettajaa n nimetty tutrpettajiksi ja heille n määritelty vastuualueet (kulut). Tutrpettajia n sallistunut hankkeeseen liittyviin kulutuksiin ja pettajille n tehty saamiskysely, jta käytetään phjana henkilöstön kulutuksille/perehdyttämiselle. 5

6 Kuluille n hankittu tiet- ja viestintätekniikan strategian mukaisesti lisää laitteita (190 kpl Crmebk -kneita) ja sähköisiä ppimateriaaleja lukuvudelle Palvelujen kehittämiseen liittyvät hankkeet/ vapaa-aikapalvelut Limaan työväenpist n mukana Auranlaaksn kansalaispistn krdinimassa - Opetushallituksen rahittamassa - laatu- ja kehittämishankkeessa, jssa tavitteena n rakentaa mainituille ppilaitksille ajan vaatima kurssi- ja asiakaspalautejärjestelmä. Prjekti käynnistyi elkuussa 2016 ja jatkuu vuden 2017 lppuun. Siinä suritettiin maaliskuussa 2017 kummankin pistn alueella kysely, jhn vastasi yhteensä 688 henkilöä, heistä 269 limaalaisia. Palautteenant auttaa pistja kehittämään kurssitarjntaansa sekä laajemminkin yleisiä timintakäytäntöjään. Limaan työväenpist n syksystä 2015 lähtien krdininut seitsemän varsinaissumalaisen kansalaispistn yhteistä Onni Oppia hanketta. Prjektille myönnettiin jatkrahitusta eura - varsinaisen tteutusajan j päätyttyä - ajalle Prjekti n päättynyt ja parhaillaan suunnitellaan mm. sitä, miten hankkeessa kehitettyjä kulutuspäivä- ja tiimityöskentelykäytäntöjä jatketaan tulevina lukuvusina sana pistjen välistä yhteistyötä. Vapaan sivistystyön pintseteliavustusta n haettu eura vudelle Opintseteliavustukset khdennetaan tiettyjen erityisryhmien kurssimaksujen alentamiseen, millä saltaan helptetaan ja madalletaan näiden khderyhmien kulutuksiin sallistumista. Hankkeelle n myönnetty valtinavustusta eura. Opetushallitus n myöntänyt eura laatu- ja kehittämisavustusta Limaan kaupungille käytettäväksi Limaan työväenpistn krdinimaan nk. Opistakatemia-hankkeeseen. Hankekumppaneina vat Keravan Opist, Vakka-Sumen kansalaispist ja Saln kansalaispist. Tavitteena n kehittää, tutteistaa ja käyttöönttaa puheena levien ppilaitsten välille yhteinen "Opistakatemian" nimeä kantava verkk-petusympäristö, jnka kautta pistt tulevaisuudessa tarjavat tiettekniikkavälitteisesti kurssejaan ja luentjaan tinen tisilleen. Hankkeessa myös kartitetaan ja kerätään muiden kulutuksen järjestäjien paikallisesti hyödynnettävissä levia petusmateriaaleja sekä tutetaan itse jitain verkkkursseja. Tärkeä sa prjektia n niin ikään henkilöstön kulutus sisällöntuttajiksi. Hankkeen tteutusaika n Nurispalvelut vat mukana valtakunnallisessa nuristyön tunnuslukuja kehittävässä hankkeessa. Hallinnijana n Nuristutkimusverkst ja Varsinais-Sumesta hankkeeseen sallistuu 6 kuntaa (Turku, Sal, Aura, Uusikaupunki, Laitila, Limaa). Hankkeella n tavitteena luda nuristyöhön sellaisia tunnuslukuja, jtka kuvaavat paremmin timintaa ja timinnan sisältöjä kuin nykyinen pelkkiin määriin perustuvat mittarit. Tunnuslukujen uudenlaisella määrittämi- 6

7 sellä pyritään timinnan kehittämiseen ja timinnan tulksellisuuden arviintiin. Valtakunnallinen mediakasvatuskeskus Metka hakee alueelliseen mediakasvatustyöhön avustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Metka n pyytänyt Limaan kaupunkia kumppaniksi hankkeeseen. Mediakasvatus n keskeistä sekä sallisuudenkeinna että antaen lapsille ja nurille mediataitja. Näin heistä tulee tulevaisuuden mediataitureita ja heidän kriittinen mnilukutaitnsa vahvistuu. Yhteistyöhallintkuntana n kirjasttimi. Nuristakuun paikallisen työryhmän raprtin (2015) timenpideehdtusten tteuttaminen (mm. nurten työpajatiminnan kknaisvaltainen suunnittelu ja nurten tiet- ja neuvntapalveluiden kehittäminen sekä viranmaisyhteistyö). Valmisteltu nurten työpajan uudistamista yhteiseen esitykseen työllistämistimintjen kehittämiseksi. Nurten työpajan uudistaminen perustuu työnjakn ja timintjen eriyttämiseen siten, että eri khderyhmät tulevat humiiduiksi paremmin. Suunnitelmaan sisältyy mm. henkilökhtaisen tukihenkilön nimeäminen. Vapaa-aikapalveluiden strategiassa (2014) määriteltyjen tavitteiden ja timenpiteiden tteuttaminen (mm. palvelujen laadun arviintimenetelmien kehittäminen). Vrt. edellä työväenpistn kurssi- ja asiakaspalautejärjestelmä. Lisäksi liikuntapalveluissa n kehitetty asiakaskysely. Liikuntapalvelusuunnitelmassa (2015) esittelyjen timenpiteiden tteuttaminen. Hirviksken keskusurheilukentän perusparannuksen hankesuunnitelma valmistui ja hankkeelle n haettu valtinavustusta eura vusille Lunais-Sumen aluehallintvirast n myöntänyt rahitusta eura. Asia käsitellään kaupunginhallituksen kkuksessa. Urheilukeskuksen yleisurheilukentälle sijitettavan teknurmikentän suunnittelu n käynnissä. Rakentamissuunnitelma urheilukeskuksen nurmen muuttamisesta teknurmikentäksi n tilattu. Hankkeelle n haettu Leader -rahitusta. Ely -keskus n palauttanut Leader -hankehakemuksen krjattavaksi siten, että julkinen rahitussuus hankkeessa n enintään Asia valmistellaan kaupunginhallituksen kkukseen. Virallisen ulkilureitin statuksen saaneen harjureitin kehittämistyö n seutukunnallisesti alitettu. Suunnitelmissa n hakea Leader - rahitusta kehittämishankkeelle, jka phjustaa varsinaista investintihaketta. Kaupunginhallitus ikeutti kkuksessaan jättämään harjureitin kehittämistä kskevan hankehakemuksen Leaderhjelmaan. Hankkeelle n haettu Leader rahitusta. Jkivarsikumppanit pulsivat rahitusta ja hanke n alitettu. 7

8 b) Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen Liikuntaneuvntapalvelujen kehittäminen (sana terveysneuvntaa, pikkihallinnllisena yhteistyönä) Vunna 2016 alitettua LiPaKe Limaa liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikille jatketaan yhteistyössä terveyspalvelujen ja muiden tahjen kanssa mana timintana ilman hankerahitusta. c) Lasten ja nurten syrjäytymisen varhainen ja ennakiva estäminen kerhtiminnan kehittäminen -> timintaan haetaan valtinavustusta Timintaan n haettu valtinavustusta eura vusille Valtinavustusta myönnettiin eura. Lasten ja nurten paikallisen harrastustiminnan (ns. kesäkerhjen) tteuttamiseen n myönnetty eura valtinavustusta (kesäkerh tteutettiin kesäkuussa 2017, viiklla 42 n tarjlla ensimmäisen kerran kerhtimintaa syyslman ajaksi). piskeluhulln palvelujen uudelleen rganisinti ja timintamallien kehittäminen (resurssit, tehtäväalueet, painpistealueet, yhteistyö muiden viranmaisten kanssa) Uusina työntekijöinä vat vuden alussa alittaneet tisen asteen kulutuksen psyklgi ja kuraattri sekä peruspetuksen kuraattri. Osana LAPE hanketta n käynnistynyt lapsi- ja perhepalveluiden timintamallien kehittämistyö. Tähän mennessä n kartitettu mm. lasten ja nurten ngelmia, viranmaisten välistä yhteistyötä, timintamallien tehkkuutta, uusia timintamalleja ngelmien hitamiseksi jne. Limaan kaupungille n myönnetty eura valtin erityisavustusta peruspetuksen tasa-arva edistäviin timenpiteisiin, erityispetuksen laadun kehittämiseen sekä siihen liittyvään kulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja ryhmäkkjen pienentämiseen lukuvunna Resurssi khdentuu Asemanseudun, Kirknkylän, Kjnkulman ja Virttaan kuluille sekä Alastarn yläasteelle. Seutukunnallisina tteutetaan etsivää nuristyötä neljän kunnan yhteisenä. Etsivään nuristyöhän saadaan hankerahitusta. Nykyinen hankerahitus n käytössä heinäkuuhun 2017 asti. Hankkeelle n myönnetty jatkrahitusta eura ( ). Maakunnallisesti tteutetaan lapsi- ja nurispliittisen kehittämishjelman nuristyön suuden juurruttamista, mikäli hankerahitus tteutuu. Hankerahitusta n saatu eura vudelle Aluehallintvirastlta n haettu jatkrahitusta Varsinais-Sumen Verkthankkeelle vuden 2017 lppuun saakka. Jatkrahitusta n saatu eura ajalle Nurispalvelut vat yhdessä Limaan Teatterin kanssa tteuttaneet kansainvälisen vapaaehtistyön (EVS) hanketta. Hankkeelle n myönnetty jatka vuteen Hankkeen rahittaja n Yuth in Actin, Eurpan Uninin alahjelma. Hankkeelle n myönnetty eura. 8

9 Nurispalvelut tteuttavat petusministeriön erityisrahituksella Pelissä elämänhallinta hanketta. Hankkeella n neljä pririteettia; uusien timintamallien kehittäminen ikäkausittain sektreille, jissa n paikallisesti vajeita ja jtka vat tärkeitä nurten kasvun tukemisessa, tasapulisten mahdllisuuksien turvaaminen tiednsaantiin, vertaistiedtuksen kehittäminen ja nuristiedtuksen ja hjaus- ja neuvntapalveluiden merkityksen tiedstaminen viranmaisten ja timijiden arkityössä. Hankkeelle n myönnetty jatkrahitusta eura ( ). Hanke päättyy vuden 2017 lppuun mennessä. Lasten ja nurten mnialainen krdinaatiryhmä ja kunnallinen LA- PE-ryhmä (lasten ja perheiden muutshjelma) n mnialainen työryhmä. Ryhmään kuuluvat ssiaalitimen sivistyspalveluiden (varhaiskasvatus, peruskulu, vapaa-aikatimi), tisen asteen kulutuksen, pliisin, pulustusvimien seurakunnan ja Mannerheimin Lastensujeluliitn edustajat. Työryhmä n tarkastellut ja kehittänyt lasten, nurten ja perheiden palveluita eri nivelvaiheissa ja yhteistyön sujumista. Työn tulksia n tettu käyttöön ja päivitetty ssiaalitimen vastuulla levaan Lasten, nurten ja perheiden hyvinvintipliittiseen hjelmaan. Yhtenä pririteettina n lisätä eri timijiden tdellista yhteistyötä ja kumppanuutta syrjäytymisen ehkäisemisessä ja sallisuuden vahvistamisessa. 2) Jyvällä tulevaisuudesta / Talus, rganisaati ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen varhaiskasvatuksen palveluverkkselvityksen timenpide-ehdtusten tteuttaminen Kaupunginhallitus n hyväksynyt Puistkadun päiväkdin rakennuttamisspimuksen ja rahitusleasingin puitespimuksen (22 ). Uuden päiväkdin timinnan suunnittelu n käynnissä. Sivistysvalikunta n päättänyt päiväkdin nimeksi Puistmetsän päiväkti (Sival ). Hirviksken alueen päiväktiverkka selvitetään sana Kitknpuistn tiljen jatkkäytön suunnittelua. kuluverkkselvityksen päivittäminen (mm. kuluverkn rakenne, erityispetuspalvelujen järjestäminen, palvelujen laajuus) Kuluverkkselvityksen 2017 lähetekeskustelu n llut kaupunginhallituksessa ja kulutuslautakunnassa Oripään kunnan edustajien kanssa pidettiin neuvttelut kuluyhteistyöstä Varsinainen selvitystyö painttuu syksyyn Kuluverkkselvityksen taustatietja ja sisältöä käsiteltiin sivistysvalikunnassa Oripään ja Pöytyän kuluyhteistyö alkanee Ratkaistavana n myös, tehdäänkö selvitys mana työnä vai hankitaank ulkpulinen selvitys. 5. Palvelujen ja timinnan kehittämiseen ja uudistamiseen liittyvät lennaiset timenpiteet: Ks. khta 4 9

10 6. Investintihankkeiden tilanne- ja tteutuma-arvit: Kjnkulman ryhmäperhepäiväkdin tilat tehdään kulun yhteyteen (ryhmäperhepäiväkti n timinut kaksi vutta krvaavissa tilissa. Ryhmis n siirtynyt elkuun alussa uusiin tilihin, tiljen muutstyöt ajittuvat kulujen syyslmaviiklle. Mahlapuistn päiväkdin krjaustyöt käynnistyivät kesäkuussa ja töiden arviidaan valmistuvan lkakuussa. 7. Timintaan ja taluteen liittyvät lennaiset riskit: * henkilöstömäärän mitittaminen rakenteellisia muutksia ja palvelujen uudistamista vastaaviksi (haastetta henkilöstösuunnitteluun ja timitilakysymyksiin) * päiväkti- ja kulukiinteistöjen kunt (mm. sisäilmangelmat) * palvelujen speuttaminen määrärahihin (rakenteellisten ja timinnallisten muutsten tteuttaminen, suunnitelmallisuus, palvelujen tehkkuus ja laatu, palvelujen tasapulisuus) *lainsäädännön muutsten vaikutukset palveluihin (esim. ppilas- ja piskelijahultlaki, varhaiskasvatuslaki, petussuunnitelmien uudistaminen) * hankerahituksen jatk (mm. nurispalveluissa etsivä nuristyö ja alueellinen työ rahitetaan hankkeilla ja niiden jatkaminen ilman hankerahitusta n vaikeaa) * leikki- ja liikuntapaikkjen kunt (resurssit ylläpitn ja kehittämiseen) * mahdllisten kuntakentän muutsten vaikutukset yhteistyöspimuksiin 8. Muut lennaiset taluteen ja timintaan liittyvät tiedt: Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen muutsten vaikutukset tulihin ja mahdllinen varhaiskasvatuslain muuttaminen. Sivistyspalvelukeskuksen taluden speuttamishjelma sisältää mm. seuraavia timenpiteitä: Varhaiskasvatuspalvelut: 1. Ktihidn tuki, tteutunee budjetitua pienempänä Aine- ja tarvikemenjen käyttö saa vuden lpulla lla enintään 90 % (KOULA 8 /2017) Kulukrvaukset (tteutunee budjetitua pienempänä) Henkilöstömäärä (selviää, kun tiedetään syksyn hittarve) Opetuspalvelut: 1. Tuntikehyksen väheneminen (KOULA 18 /2017) Kulunkäynninhjaajien määrän väheneminen alkaen Aine- ja tarvikemenjen käyttö saa vuden lpulla lla enintään 90 % (KOULA 8 /2017) Kulutusmäärärahat (kulutusten keskittäminen) (KOULA 8 /2017) Timintatuttjen väheneminen budjetidusta (varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen muuts alkaen)

11 Vapaa-aikapalvelut: 1. Aine- ja tarvikemenjen käyttö saa vuden lpulla lla enintään 90 % Palvelujen stissa käyttö saa vuden lpulla lla enintään 95 % Arvi määrärahjen riittävyydestä: Ulkinen/SIVAL TP2016 TA /2017 ennuste 2017 Timintatutt Henkilöstökulut Palvelujen stt Aineet/tarvikkeet Avustukset Muut kulut Timintakulut Timintakate Tilikauden tuls Määrärahat näyttäisivät tämänhetkisen arvin mukaan riittävän. Palvelujen stjen mahdllista ylittymistä kmpensivat henkilöstömenjen ja avustusten alittuminen. Avustusten alittumista selittää erityisesti ktihidn tuen määrän väheneminen. Timintatuttjen tteutuma ennaki, että ne tteutuisivat aika lailla budjetidulla taslla. Tisaalta pitää muistaa, että tulissa n mukana erilaista hankerahitusta, jsta sa siirtyy käytettäväksi vunna Erityistarpeet vusien talussuunnitelmaa laadittaessa * Uusien petussuunnitelmien käyttööntt esi- ja peruspetuksessa edellyttää panstamista tiet- ja viestintäteknlgiaan (laitehankintjen tarve) * Mahdlliset kuluverkn rakenteelliset muutkset * Hankerahituksen suus jatkssa, erityisesti nurispalveluissa keskeisiä timintja n hankerahituksesta riippuvaisia * Mm. liikuntapalvelusuunnitelmassa ja nuristakuun työryhmän raprtissa esille tulevien timenpiteiden tteuttaminen 11. Muuta: Mahlapuistn päiväkdin kunttutkimuksen raprtti n valmistunut. Kitknpuistn päiväkdin kunttutkimus n valmistunut. Krjaus-/tilasuunnittelu n käynnissä. Hirviksken kulun asuntlan kunttutkimus n valmistunut, samin kulun muutaman lukan sisäilmaselvitys. Hirviksken kirjastn kunttutkimus n valmistunut. Ympäristöterveyspalvelujen valvntasuunnitelman mukainen tarkastus n tehty päiväkteihin ja ryhmäperhepäiväkteihin. 11

12 Ksken Tl kunta palauttaa yläkululaisten petuksesta maksettuja maksuennakkja vudelta 2016 yhteensä eura. Auran ja Pöytyän kunnat vat irtisanneet alkaen spimuksen seutukunnallisen nuristimen järjestämisestä. Nuristaln yläkerta n kunnstettu nurten tiet- ja neuvntapalvelupisteeksi - Mistäs tiedät? Timinta alitettiin helmikuun alussa. Samanaikaisesti nurishjaajien timisttilat siirtyivät Kunnantallta Nuristaln yläkertaan kunnstettuihin tilihin. Tekninen lautakunta (48 /2017) n vukrannut musiikkipistn tanssipetukseen uudet tilat (sitteesta Kauppalankatu 2). (Valtuustalite ). Tilat palvelevat myös työväenpistn timintaa. Seutukunnan sivistys- ja kirjasttimenjhtajien kesken n keskusteltu liittymisestä ns. Vaski-kirjastihin. Keskusteluissa päädyttiin siihen, että seutukunnan kirjastjen ns. List-kirjast yhteistyö n timivaa, eikä liittyminen Vaski-kirjastihin näyttäisi tuvan tällä hetkellä mitään lennaista lisäarva. Esimerkiksi Limaalla asiakaskyselyissä kirjastpalvelut saavat hyvää palautetta ja palvelut järjestetään kustannustehkkaasti. Lapsimäärän perusteella Virttaalla ja Metsämaalla n lukuvunna erillinen esipetustyhmä kulujen yhteydessä, Kjnkulmalla esipetus n yhdistetty alkupetuksen ryhmään. Patsaspuistssa n kesän ajan kaksi vierasnäyttelyä; kävijämäärä kesällä 2017 li henkeä. Taidetal li heinäkuun ajan kiinni lukuun ttamatta muutamia tilauksia; kävijämäärä kesä-heinäkuussa n. 90 (vuden alusta 1 050). Musekrtti n ilmeisesti lisännyt kävijämäärää. Trilla n llut nrmaalimäärä kauppiaita. Esityksiä trilla n llut kaupungin järjestämänä 11 kpl, muiden 4 kpl. 12