SUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNGIN KOULU- JA PÄIVÄKOTIVERKON KEHITTÄMISEKSI

Transkriptio

1 SUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNGIN KOULU- JA PÄIVÄKOTIVERKON KEHITTÄMISEKSI

2 2 1. MIKÄ PALVELUVERKKOSUUNNITELMA JA MIKSI Kaupungin tavitteena vat laadukkaat ja kustannustehkkaat varhaiskasvatus- ja petuspalvelut turvallisissa, terveellisissä ja uudistuvaan timintaan hyvin sveltuvissa tilissa siten, että palvelujen tavitettavuus säilyy hyvänä. On tärkeää, että saamme Naantaliin suunnitelman uudesta palveluverksta. Näin kaupunki vi timia pitkäjänteisesti, käyttää vimavarat järkevästi ja nnistua tärkeimmässä tavitteessaan: tarjta laadukkaita varhaiskasvatus- ja petuspalveluja. Miksi palveluverkn uudistamista tarvitaan? Kaupunki edistää määrätietisesti asuntrakentamista ja haluaa varmistaa mnipulisen ja myös lapsiperheille sveltuvan asunttutannn. Merkittävällä muuttvitlla vidaan hidastaa lasten ja nurten määrän vähentymistä Lasten ja nurten määrien kehitys n erilaista kunnan eri sa-alueilla. Jillakin sa-alueilla määrä vähenee npeasti ja salla hitaammin. Lunnnmaalla lasten ja nurten määrä tdennäköisesti kasvaa 2020-luvulla. Lasten ja nurten kknaismäärä kuitenkin vähenee. Timinnat uudistuvat. Kiinteiden tiljen sijasta tarvitaan muunneltavia, avimia ja mnimutisia ppimisympäristöjä. Tarve kulu- ja päiväktirakennusten peruskrjaamiseksi ja muuttamiseksi paremmin timintaa palveleviksi n suuri. Kulujen ja päiväktien määrä ja niiden yhteenlasketut pinta-alat vat suuria. Palveluverkn hallittu muuts auttaa tteuttamaan tarvittavat peruskrjaus- ja muutstyöt sekä tehstamaan timintaa. Vimavarat n suunnattava järkevästi: tarvitaan tasapaina varsinaiseen timintaan ja tilakustannuksiin käytettävän rahituksen välillä. Js tilakustannusten määrä ja suus kustannuksista kasvaa liian suureksi, se lisää painetta tteuttaa timinnan laatua heikentäviä säästöjä. Naantalin kulujen ja varhaiskasvatuksen palvelujen kehittämiseksi n laadittu vuteen 2030 ulttuva palveluverkksuunnitelma. Selvitystä n työstänyt virkamiestyöryhmä, jhn vat sallistuneet varhaiskasvatuksen jhtaja Kaisa Rantala, peruspetuksen vs. jhtava rehtri Vesa Malin, taluspäällikkö Tim Saari, tekninen jhtaja Kimm Sunpää, kiinteistöpäällikkö Pekka Alm sekä vs. sivistystimenjhtaja Kimm Kuusimäki. Työn hjausryhmänä n timinut kulutuslautakunta. Naantalin kaupungin selvityksen tausta-aineistna n Granlund Oy:n laatima Varhaiskasvatuksen ja kulujen tila- ja palveluverkksuunnitelma TAVOITTEET Peruspetuksen kuluverkn tulee lla taludellisesti tehkas laadullisesti krkeatasinen alueellisesti kattava ja tasapaininen lähipalvelut turvaava liikenteellisesti helpsti tavitettava uuden petussuunnitelman ja uusien ppimisympäristöjen asettamat vaatimukset täyttävä. Varhaiskasvatuksen palveluverkn dtetaan tulevaisuudessa levan

3 3 taludellisesti tehkas laadullisesti krkeatasinen kysyntää vastaava eri järjestämistavat humin ttava alueellisesti kattava ja tasapaininen lähipalvelut turvaava liikenteellisesti helpsti tavitettava timintaympäristöiltään nykyaikainen. Tulevaisuuden ppimisympäristöt Kaikilla ppimisympäristössä saaduilla kkemuksilla n merkitystä lapsen, nuren yleiseen kehitykseen ja ppimiseen. Fyysisellä ppimisympäristöllä n tutkitusti humattava vaikutus ppimistulksiin. Tavitteena n kehittävä, ppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen ppimisympäristö, jka hjaa luntaista uteliaisuutta vahvistaa ppimisen halua hjaa fyysiseen aktiivisuuteen, leikkiin tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kkemiseen. Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten ja nurten kanssa. Suunnittelu tarjaa myös luntevan yhteistyömahdllisuuden henkilöstön ja hultajien välille. Kulussa petus n perinteisesti tapahtunut lukkahuneessa, jssa vi n llut kiinni ja pettaja pettanut ja lapset ppineet. Uudessa petussuunnitelmassa pettaja n mahdllistaja, ppilaan rli n aktiivinen, piskelutaidt ja ryhmässä tekeminen vat keskiössä. Oppimisympäristö n laajemmin ajateltuna yhteisö tilaratkaisut kalusteet välineet, tarvikkeet käytännöt turvallisuus/terveys muu ympäristö; lunt, pihat, leikkipuistt.

4 4 Naantalissa tällä hetkellä: Tavitteena j nyt ja tulevaisuudessa: muunneltavuus, avimet tilat ergnmia, akustiikka vurttelu ppimiskäsitys, kaikki tilat ppimisen tilja pedaggiikka yhdessä tekeminen yhteisöllisyys hyvä sisäilma.

5 5 3. IKÄLUOKKIEN MUUTOS Oppilasmäärät vat peruspetuksessa laskeneet j nin kymmenen vuden ajan. Vunna 2006 peruspetuksen ppilasmäärä li 2 202, jsta se n laskenut syksyyn 2017 mennessä ppilaaseen. Oppilasmäärän lasku n tarkittanut käytännössä peruspetuksen tilatarpeen vähenemistä yhden kuluyksikön verran. Ennusteiden mukaan kk peruspetuksen ppilasmäärä jatkaa vähenemistään niin, että vunna 2030 peruskuluissa n nin 200 ppilasta vähemmän kuin tällä hetkellä. Muutkseen n tähän saakka reagitu niin, että petusryhmien ja -tuntien määrää n vusittain vähennetty ppilasmäärän vähenemisen suhteessa. Kulutilja n kuitenkin edelleen käytössä sama määrä kuin huippuvusina. Alle kuluikäisten lasten määrä n vajaan kymmenen vuden aikana vähentynyt nin 150 lapsella. Varhaiskasvatuksen piirissä n ikälukasta nin 63 % lapsista. Varhaiskasvatuspaikkatarpeeseen vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät kuten työllisyystilanne ja vanhempien käyttäytymistavat ja asenteet. Varhaiskasvatuksessa n tähän mennessä j luvuttu muutamasta pienestä yksiköstä, timintja n keskitetty ja perhepäivähitajien määrää n vähennetty. Naantalin päiväkdit vat kuitenkin edelleen melk pieniä. Ikälukkien kn pienenemisen taustalla n syntyvyyden merkittävä lasku. Kun kaupungin väkiluku n vudesta 2006 vuteen 2017 kasvanut yhteensä asukkaalla, n 0-vutiaiden määrä vastaavasti laskenut 186:sta alle 140:en lapseen. Kaupungin asukasluvun kasvu n tällä kuluvalla vusikymmenellä painttunut vimakkaasti vanhempiin ikälukkiin ja asukasluvun kasvusta hulimatta muuts muuttvitn rakenteessa tulee vähentämään tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen ja peruspetuksen tilatarvetta.

6 6 4. KOULU- JA PÄIVÄKOTIVERKON UUDISTAMINEN Uudisrakentaminen n hallitusti mahdllista kulu- ja päiväktiverkssa Naantalissa tällä hetkellä, kska peruskrjausaika n lähellä useissa khteissa etenkin kulukiinteistöissä peruskrjausten kustannustas n lähes uudistasa peruskrjauksen tai uudisrakentamisen jälkeen sisäinen vukra mudstuu hieman nykytilannetta kalliimmaksi, mutta etuna n, että saamme tilat juuri ikeaan tarpeeseen (ikea sijainti ikea laajuus) (tehkkuus) mnikäyttöiset ja muuntjustavat tilat (timivuus ja pitkä elinkaari) erilaisten timintjen läheisyydestä etua (synergiahyöty)

7 7 uuden petussuunnitelman ja uusien ppimisympäristöjen tarvitsemat tilat teknisiltä ratkaisuiltaan nykyaikaiset tilat tilat, jtka vat tehkkaasti ylläpidettävissä (ylläpidn laatu) terveelliset ja turvalliset tilat nykyistä laadukkaammat tilat.

8 8 5. EHDOTUS UUDEKSI NAANTALIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKOKSI Ehdtus lähtee liikkeelle palveluajattelun uudistamisesta ja perheille tarkitettujen palvelujen tumisesta lähelle tisiaan. Palvelut järjestetään tulevaisuudessa sekä perhetalissa että kampuksissa. Perhetal mallintaa kansallisen lapsi- ja perhepalvelujen muutshjelman mukaista perhekeskusajattelua, jssa lapsi- ja perhepalvelut tteutuvat ikään kuin "saman katn alla". Lapsi ja perhepalveluita vat varhaiskasvatuksen ja peruspetuksen lisäksi muut lasten, nurten ja perheiden hyvinvintia edistävät timinnt. Timijita kaupungin lisäksi vivat lla kunnan ja maakunnan lisäksi erilaiset 3. sektrin timijat sekä kirkk. Perhetal mudstaa nnistuessaan yhteisön, jssa vahvistetaan sallisuutta, timitaan yhdessä ja rakennetaan yhteisöllisyyttä tukevaa timintakulttuuria. Perhetalissa järjestetään seuraavia palveluja: varhaiskasvatuksen palveluita esipetus peruspetus 1-2 (taikka 1-3) justava esi- ja alkupetus aamu- ja iltapäivätiminta etäisyys taajama-alueella < 3 km 2 rinnakkaislukkaa yhteispettajuus maakunnan ste-palveluita (esim. kuluterveydenhult, perhepalvelut, neuvlapalvelut) nurten palvelut (nuristilat, kerht) liikuntapalvelut järjestöjen ja yhdistysten kkntumistilat suuremmat yksiköt, mnipulisemmat palvelut. Kampuksilla järjestetään seuraavia palveluja: peruspetus 3-9 (taikka 4-9) etäisyys taajama-alueella < = > 3 km vähintään 2 rinnakkaislukkaa yhteispettajuus lukanpettajien ja aineenpettajien yhteiskäyttö yhtenäiskulu maakunnan ste-palveluita (esim. kuluterveydenhult, perhepalvelut) nurten palvelut (nuristilat, kerht) liikuntapalvelut järjestöjen ja yhdistysten kkntumistilat suuremmat yksiköt, mnipulisemmat palvelut. Jatktarkastelua varten Naantali n jaettu klmeen alueeseen niiden erilaisen asumistiheyden ja kehitysnäkymien phjalta: saarist (Merimasku, Rymättylä ja Velkua), Lunnnmaa sekä Manner- Naantali. Tarkastelussa käsitellään kiinteistöjä ensisijaisesti peruspetuksen ja päivähidn tarpeista käsin.

9 9 Tarkastelun phjana vat seuraavan taulukn mukaiset arviidut petusryhmätarpeet. PERUSOPETUS VARHAISKASVATUS lukat ppilaat / mititus petusryhmät/ lukka-aste päivähitryhmät lapset esipetusryhmät esipetusppilaat lapset yhteensä Lietsala Taim Lietsala Supelt Karvetti Karvetti Vurhit Keskusta Kalevanniemi Kalevanniemi Kalevanniemi MANNER-NAANTALI Lunnnmaa Merimasku Rymättylä Velkua , , SAARISTO-NAANTALI 500 3, , YHTEENSÄ , , TOIMENPITEET Saarist Saaristn alueella palvelujen tuttamistapa pikkeaa hieman Manner-Naantalista. Alakulupetus eli lukat 1-6 säilyvät kaikissa saaristn yksiköissä ja Lunnnmaalla. Velkualla säilyvät myös lukat 7-9. Velkualla tteutetaan kampusajattelua. Velkuan kululla säilyvät petuspalvelut nykyisessä laajuudessaan (esipetus, lukat 1-9, aamu- ja iltapäivätiminta). Kulun petustilat kunnstetaan ppilaille turvallisiksi ja laadukkaaseen petukseen sveltuviksi. Kulun sa, jssa nyt timii yläkulun petus, puretaan ja tilalle rakennetaan riittävät ja mnipuliset petustilat yläkulupetusta varten. Myös teknisen työn tilat siirretään yläkerrasta uudisrakennussaan ja yläkerta pistetaan petuskäytöstä. Velkuan kulun peruskrjaus tteutetaan heti ensimmäisessä vaiheessa. Varhaiskasvatus jatkuu Kummelissa. Velkuan kulun ppilasalueena säilyvät Velkua, Livnsaari ja Lempisaari. Rymättylässä tteutetaan laajennettua perhetalajattelua. Rymättylän kulussa säilyvät kaikki nykyiset kulu- ja varhaiskasvatuspalvelut (esipetus, lukat 1-6 ja aamu- ja iltapäivätiminta). Kuluun sijitetaan myös kk Rymättylän alueen varhaiskasvatus ja nuristilat. Pikn päiväkdin timinta lakkaa. Timenpiteet tteutetaan ppilasmäärän kehityksen sallimassa aikataulussa. Rymättylän kulun ppilasalueena säilyy pääpiirteissään sen nykyinen ppilasalue. Merimaskussa tteutetaan laajennettua perhetalajattelua. Merimaskun kulussa ja päiväkdissa sekä niiden välittömässä läheisyydessä levassa Kensussa säilyvät kaikki nykyiset kulu- ja varhaiskasvatuspalvelut (varhaiskasvatus, esipetus, lukat 1-6 ja aamu- ja iltapäivätiminta) sekä nuristila ja maakunnan mahdlliset ste-palvelut. Kulu n myös yhdistysten ja järjestöjen kkntumistila. Merimaskun kulun ppilasalueena säilyy pääpiirteissään sen nykyinen ppilasalue.

10 10 Lunnnmaa Lunnnmaalle rakennetaan uusi perhetal, jssa järjestetään varhaiskasvatus, esipetus, lukkien 1-6 petus, aamu- ja iltapäivätiminta, maakunnan mahdllisia ste-palveluja, nurten palveluja ja liikuntapalveluja. Perhetal timii samalla järjestöjen ja yhdistysten kkntumistilana. Perhetal sijitetaan Rymättyläntien eteläpulelle lähelle Särkänsalmentien risteystä. Kultarannan kulusta ja Viialan päiväkdista luvutaan. Kulun ppilasalueena tulee lemaan Lunnnmaa, mutta myös keskustan alueelta n mahdllista käydä uutta kulua. Manner-Naantali Kalevanniemeen sijitetaan keskustan kampusalue. Kalevanniemeen tulevat keskustan alueen varhaiskasvatus, esipetus, aamu- ja iltapäivätiminta sekä lukat 1-6 ja Karvetin alueen lukat 3-6. Kalevanniemessä jatkavat Rymättylän, Merimaskun, Lunnnmaan, keskustan ja Karvetin alueen lukat 7-9, lukikulutus, Naantalin pist ja musiikkipist sekä kulttuuripalvelut ja mahdlliset maakunnan ste-palvelut. Kuparivuren kulun, Keskustan päiväkdin ja Kreivinniityn päiväkdin timinta lakkaa. Karvetin kulussa jatkavat lukat 1-2 ja sinne sijitetaan esipetus sekä aamu- ja iltapäivätiminta. Karvetin päiväkdissa jatkavat myös kaikki nykyiset varhaiskasvatuspalvelut ja Mnitimitalssa nurispalvelut. Vurpäiväktitiminta sijitetaan alueen nykyisiin tilihin jk kuluun tai päiväktiin. Karvetin päärakennus tetaan avimen varhaiskasvatuksen ja sen yhteistyökumppaneiden käyttöön. Myös mahdlliset ste-palvelut sijitetaan Karvetin päärakennukseen. Väentupa jatkaa avimen varhaiskasvatuksen käytössä. Karvetin pikkutaln, keskustan Vurpäiväkdin ja Tammistn päiväkdin käytöstä luvutaan samin kuin Karvetin päiväkdin laajennussasta. Oppilasalueena n pääsääntöisesti nykyinen kulun ppilasalue. Supelln kulua laajennetaan kampusalueeksi siten, että sinne sijitetaan Taimn ja Lietsalan kulujen ppilasalueen lukat 3-6. Supelln kulun nykyinen lukkien 7-9 petus jatkuu kulussa. Kuluun sijitetaan myös maakunnan mahdlliset ste-palvelut. Taimn perhetalssa nykyisen Taimn kulun kiinteistössä järjestetään alueen varhaiskasvatuspalvelut, esipetus, lukat 1-2 ja aamu- ja iltapäivätiminta sekä maakunnan mahdlliset ste-palvelut. Sinisten ja Taimn päiväkdista luvutaan. Lietsalan perhetalssa nykyisen Lietsalan kulun kiinteistössä järjestetään alueen varhaiskasvatuspalvelut, esipetus, lukat 1-2 ja aamu- ja iltapäivätiminta sekä maakunnan mahdlliset ste-palvelut. Suvuren ja Nuhjalan päiväkdista luvutaan. 7. TOTEUTUSAIKATAULU Tavitteena n, että palveluverkksuunnitelmassa esitetyt muutkset n kknaisuudessaan tteutettu mennessä. Tavite n justava ja tteutusaikatauluun vaikuttavat kaupungin kknaiskehitys ja erityisesti lasten määrän kehitys. Tteutus n vaiheistettu. Tavitteena n, että vaiheessa yksi mennessä suunnitelmassa esitetyistä muutksista n tteutettuna: 1. Velkuan kulun peruskrjaus ja laajennus kiinteistö vanha tilat sin timimattmat ja petukseen hunsti sveltuvat

11 11 tiljen käyttö hankalaa, käyttöturvallisuutta tulee parantaa tilat nykyiseen ppilasmäärään nähden ahtaat 2. Lunnnmaan perhetaln uudisrakennus Lunnnmaan alueen varhaiskasvatus- ja kulupalvelut kasvavaan asukasmäärään nähden riittämättömät alueen lapsi- ja perhepalvelut keskitetään yhteen timintapisteeseen Kultarannan kulussa tehtiin vunna 2013 kunnstuskrjaus, jlla kulun käyttöikää pidennettiin nin kymmenen vutta, kulu n tulssa käyttöikänsä päähän Viialan päiväkti n ahdas ja sin timimatn asuntmessut Lunnnmaalla 2022 Kultarannan kulun timinta päättyy Viialan päiväkdin timinta päättyy 3. Kalevanniemen kampusalueen rakentaminen Kalevanniemen kulun peruskrjauksesta suurin sa n tehty vusina , puuttuu c-san (teknisen työn tilat) muuttaminen taide- ja taitainekeskukseksi kiinteistön muun vapaana levan san peruskrjaaminen varhaiskasvatuksen ja peruspetuksen käyttöön, mahdllinen laajennustarve selviää tarkemman suunnittelun myötä liikuntatiljen rakentaminen (mnitimihalli) Kuparivuren kulun timinta päättyy Kreivinniityn päiväkdin timinta päättyy Keskustan päiväkdin timinta päättyy aikataulu justava, tteutuksen ajankhtaa vidaan siirtää 4. Merimaskun perhetal perhetalmalli j tteutunut ei vaadi timenpiteitä Vaiheessa kaksi mennessä tavitteena n tteuttaa: 5. Karvetin perhetal edellyttää Kalevanniemen kampusalueen tteutusta tiljen kunnstus uudistettuun timintaan sveltuviksi, ei lisärakentamista Karvetin pikkutaln timinta päättyy Keskustan vurpäiväkdin timinta päättyy Tammistn päiväkdin timinta päättyy Karvetin päiväkdin laajennushankkeesta luvutaan 6. Supelln kampusalue lisärakentamistarve nin m2 vidaan tteuttaa kahdessa vaiheessa 7. Lietsalan perhetal edellyttää Supelln kampusalueen rakentamista ei lisärakentamistarvetta Suvuren päiväkdin timinta päättyy Nuhjalan päiväkdin timinta päättyy 8. Taimn perhetal edellyttää Supelln kampusalueen tisen vaiheen rakentamista ei lisärakentamistarvetta Sinisten päiväkdin timinta päättyy Taimn päiväkdin timinta päättyy Runan päiväkdin timinta päättyy 9. Rymättylän perhetal

12 12 Rymättylän alueen lapsi- ja perhepalvelut keskitetään Rymättylän keskustaan ei edellytä lisärakentamista Pikn päiväkdin timinta päättyy hanke tteutetaan, kun lapsimäärä sitä edellyttää 8. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Uudistuksen taludellisten vaikutusten arviinti n sin vielä kesken ja siihen vaikuttavat myös lpulliset päätökset uudistuksen tteuttamista. Uudistuksen taludelliset hyödyt perustuvat kahteen peruslähtökhtaan: 1. muutksella tavitellaan vuteen 2030 mennessä merkittävää tilasäästöä lupumalla 11 päiväktikiinteistöstä ja kahdesta kulukiinteistöstä. Timintjen keskittäminen ismpiin yksiköihin lisää tiljen yhteiskäyttöisyyttä ja mahdllistaa tehkkaamman ja nykyaikaisemman timintaympäristön varhaiskasvatukselle ja peruspetukselle. Myös kiinteistöjen krjausinvestintien määrä vähenee merkittävästi kiinteistöjen määrän vähetessä ja sasta nyt suunnitelluista peruskrjaus- ja laajennushankkeista vidaan lupua. Käytöstä pistuvilta päiväkti- ja kulukiinteistöiltä vapautuu myös merkittävästi keskeisesti sijaitsevaa tnttimaata esimerkiksi asuntrakentamiselle. 2. ismmat ja justavat nykyaikaiset palvelukiinteistöt mahdllistavat palvelujen tehkkaammat tuttamistavat: henkilöstön justavampi käyttö tiljen justavampi ja mnipulisempi käyttö useampi timija samassa kiinteistössä, myös yritykset ja yhdistykset. LIITTEET - Palveluverkktimenpiteet - Palveluverkkvisi Lapsivaikutusten arviinti - Lapsivaikutusten arviinti -taulukk