VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

Transkriptio

1 KALAJOEN TURVETARKKAILUT X VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

2

3 Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut vuonna Sisältö 1 JOHDANTO TUPPURANEVAN TARKKAILUALUE KALATALOUDELLISET TARKKAILUMENETELMÄT Kalastustiedustelu KALASTUSTIEDUSTELUN TULOKSET Tuppuranevan kalastustiedustelu Kalastusta haittaavat tekijät Muutokset kalakannoissa ja veden tilassa KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO VIITTEET... 7 Liitteet Liite 1. Kalastustiedustelukaavake Liite 2. Kalastustiedustelun perustulostus Pöyry Finland Oy Jorma Keränen, FM limnologi Yhteystiedot Paristotie Kokkola puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

4 1 JOHDANTO 2 Vuosien Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuun kuuluvat Vapo Oy:n Kalajoen alueen turvetuotantoalueet. Tarkkailuohjelman piiriin kuuluvista tuotantoalueista Lonkerinneva, Osmalamminneva, Päällysneva ja Tuppuraneva siirtyivät vuoden 2012 toukokuussa Kanteleen Voima Oy:n omistukseen. Tarkkailuohjelmaan lisättiin myös Kokkola Power Oy:n Puronnevan tarkkailu, koska sijainti on hyvin lähekkäinen Kanteleen Voima Oy:n Päällysnevan kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (POPELY/405/07.00/2012, ) ja Kainuun ELY-keskus (838/ , ) ovat hyväksyneet ohjelman tietyin muutoksin ja tarkennuksin. Puronnevan tarkkailusta on sovittu jälkeenpäin ( ) erikseen ELY-keskusten kanssa. Tässä raportin osassa käsitellään vuoden 2014 Tuppuranevan tarkkailuun kuuluvan kalastustiedustelun tulokset koskien vuotta 2014 (Taulukko 1). Tarkkailuun kuuluu myös Pirttijärven kalojen makuvirhehavainnointi, jonka on tehnyt Nablabs Oy ja toimittanut viranomaisille. Taulukko 1. Tuotantoaluekohtaiset kalataloustarkkailut Tarkkailut Vesistö Tarkkailuvuodet Sähkökoekalastukset Osmalamminneva Vääräjoki 2017 Päällysneva Syväoja, Pahaoja 2017 Puronneva Syväoja 2017 Tuppuranneva Lähteenoja, Petäjäoja 2013, 2017 Vasamanneva Pylväsoja 2013, 2017 Koeravustukset Osmalamminneva Vääräjoki 2013, 2017 Päällysneva Syväoja, Pahaoja 2017 Puronneva Syväoja 2017 Tuppuranneva Petäjäoja 2013, 2017 Kalastustiedustelut Hankilanneva ja Nurmesneva Kuusaanjärvi 2013, 2017 tiedoista Jouttenisenneva ja Vittouvenneva Kuonanjärvi, Kuonanjoki, 2013, 2017 tiedoista Tuppuranneva Välioja Petäistö, Petäjäoja ja Vääräjoki 2014 tiedoista Kalojen makuvirhetarkkailu Rautamullansuo Pirttijärvi vuosittain 2 TUPPURANEVAN TARKKAILUALUE Tuppuranevan (tuotannossa 68 ha v. 2014) sijaitsee Kalajoen vesistöalueen Vääräjoen valuma-alueen Petäjäojan valuma-alueella (53.098). Tuppuranevan ojitus aloitettiin jo vuonna 1980 ja tuotanto Tuppuranevan lähistöllä ei ole asutusta tai viljelymaita. Tuppuranevan käsitellyt kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Lähteenojaan ja siitä Petäjäojan kautta Petäistö järveen (myös nimellä Ryhmäjärvi) ja sieltä Petäjäojan kautta Vääräjokeen. Vääräjoki sijaitsee noin 10 km päässä Tuppuranevalta. Petäjäojan valuma-alue on pääasiassa ojitettua suota ja metsää, joten sen vesistökuormitus tulee lähinnä turvetuotannon lisäksi hajakuormituksesta. Valumaalueella sijaitsee myös yksi luonnonravintolammikko. Kanteleen Voiman Tuppuranevan vieressä on toiminnassa oleva Valtosen Tuppuraneva-Valkianevan 38 ha tuotantoalue, josta kuivatusvedet menevät samalle reitille kuin Kanteleen Voiman Tuppuranevan. Copyright Pöyry Finland Oy

5 3 KALATALOUDELLISET TARKKAILUMENETELMÄT Kalastustiedustelu Tuppuranevan tarkkailuun liittyvä Petäjäojan ja Vääräjoen kalastustiedustelu koskien vuotta 2014, tehtiin tammi-helmikuussa 2015 kolmen kontaktikerran postitiedusteluna maarekisteristä saatujen rantatilojen osoitetietojen perusteella. Tiedustelualueeseen kuului Vääräjoki välillä Petäjäoja-Typpö ja Petäjäoja. Kalastustiedustelujen vastausten perusteella laskettiin keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Vastaavalla tavalla ja samalla alueella tehtiin vuoden 2009 kalastusta koskeva kalastustiedustelu (Pöyry Finland Oy 2011), jonka tuloksia on käytetty vertailukohtana. Vuoden 2009 tiedustelussa esitetyt suorat saalis- ja pyydysmäärät on muutettu vastamaan koko tiedustelualueen kokonaissaaliita, jolloin molempien kyselyjen vertailupohja on sama. Petäjäojalla oli vain yksi talous kalastanut, joten tuloksissa on mukana suorat vastaustulokset. 4 KALASTUSTIEDUSTELUN TULOKSET 4.1 Tuppuranevan kalastustiedustelu Tiedustelussa kysyttiin erikseen Vääräjoen ja Petäjäojan kalastustietoja. Selvitysalueella oli yhteensä 308 tilaa, joista poistettiin päällekkäisyydet ja yhteisöt. Tällöin kehikkoperusjoukoksi jäi 287 tilaa, josta tehtiin 150 tilan otos, joille lähetettiin tiedustelu. Posti palautti kaksi kyselyä, joiden kohdehenkilöä ei tavoitettu. Kahden uusinnan jälkeen vastaus saatiin 104 talouden osalta (70 %). Kalastaneita talouksia oli 31 (21 % vastanneista) ja niissä henkilöitä yhteensä 107. Kalastukseen osallistui joissain muodossa yhteensä 63 henkilöä eli keskimäärin 2,0 henkilöä taloutta kohden. Selvitysalueen talouksista kalasti v Vääräjoella yhteensä 30 taloutta ja Petäistöllä yksi talous. Tiedustelukaavake on esitetty liitteessä 1 ja tiedustelun perustulostus liitteessä 2. Vääräjoen kalastus oli pääasiassa katiska- ja vapakalastusta (Taulukko 2). Verkkokalastus oli vähäistä. Katiskoja oli käytössä 35 kpl, heittouistimia 68 kpl ja mato-onkia 60 kpl. Näiden lisäksi oli käytössä madekoukkuja, perhovapoja sekä pilkkionkia. Vuoden 2009 vastaavaan tiedusteluun nähden perhovapoja lukuun ottamatta käytettyjen vapavälineiden määrät laskivat vuoden 2014 tasosta. Rapumertoja oli vuonna 2014 käytetty vain koeravustuksessa. Petäjäojan Petäistö järvellä oli pyydetty yhdellä katiskalla 60 vuorokautta ja uistimella 20 kertaa. Taulukko 2. Käytössä olleet pyydykset (kpl) Vääräjoella v ja Vääräjoki 2014 Vääräjoki 2009 Pyydys kpl kpl Katiska Verkko 4 4 Koukku 2 20 Merta 10 - Uistin Onki Pilkki 8 13 Perho Copyright Pöyry Finland Oy

6 Verkoilla kalastettiin keskimäärin 10 päivänä ja katiskoilla 26 päivää. Vapavälineistä heittouistelua harjoitettiin noin 7 kertaa kesän aikana keskimäärin vain noin 42 minuuttia kertaa kohden (Taulukko 3). Mato-ongintaa harjoitettiin keskimäärin 4 kertaa kesässä noin 50 minuuttia kertaa kohden. Taulukko 3. Käytössä olleiden pyydykset keskimääräiset pyyntiajat Vääräjoella v Kiinteät pyydykset Katiska Verkko Koukut Merta pyydyksiä, yhteensä kpl pyyntivuorokausia, keskimäärin Vapavälineet Uistin Onki Pilkki Perho pyydyksiä, yhteensä kpl pyyntikertoja, keskimäärin 6,7 4,1 0,3 6,3 pyyntiaika/kerta, minuuttia Kokonaissaalis v oli Vääräjoella noin 650 kg, josta haukea oli 42 % ja ahventa 26 % sekä kirjolohta 22 % (Taulukko 4). Niiden lisäksi saatiin vähän lahnaa, särkeä, madetta ja säynettä. Talouskohtainen kokonaissaalis oli keskimäärin 10,8 kg. Kokonaissaalis v oli pienempi kuin vuonna 2009, Suurin ero oli särkisaaliin selvä vähentyminen, sillä vuonna 2014 särki saatiin vain 38 kg, kun vuonna 2009 särkiä saatiin 274 kg. Tiedustelun mukaan kalastus on vähentynyt alueella, sillä kalastavia talouksia oli vuonna 2009 noin 74 ja vuonna 2014 noin 60. Pyyntitavat eivät ole juuri muuttuneet viidessä vuodessa. Kesä 2014 on ajoittain hyvin vähävetinen, millä on saattanut olla jonkin verran vaikutusta kalastuksen vähentymiseen. Talouskohtaisen saaliin vähentyminen noin 5 kilolla vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2009 kuvaa hyvin saaliin selvää vähentymistä ja siten kalakantojen heikentymistä. Istutetun kirjolohen saalis oli kuitenkin vuonna 2014 suurempi kuin vuonna Taimenta oli vuonna 2009 saatu noin 44 kg, mutta vuonna 2014 ei enää yhtään. Rapuja tiedustelualueella esiintyy, sillä yksi henkilö oli koeravustanut v Vääräjoella 10 merralla saaden saaliiksi 70 rapua ja koeravustanut myös Petäjäojalla 10 merralla saaden 120 rapua. Petäistö- järven katiskasaalis vuonna 2014 oli 3 kg ahventa ja 4 kg haukea. Uistimella ei ollut ilmoitettu saalista saadun lainkaan. Taulukko 4. Tiedustelun mukainen kokonaissaalis Vääräjoella v ja Vääräjoki 2014 Vääräjoki 2009 kg % kg % Kalastajia 60 kpl 74 kpl Hauki , ,6 Ahven , ,5 Särki 38 5, ,7 Lahna 17 2,6 9 0,8 Kirjolohi ,8 98 8,8 Made 3 0,5 13 1,2 Säyne 2 0,3 - - Taimen ,0 Kiiski ,3 Salakka - - 0,2 0,02 Kuha ,1 Yhteensä , ,0 kg/talous 10,8-15,0-4 Copyright Pöyry Finland Oy

7 4.2 Kalastusta haittaavat tekijät Kalastustiedustelun yhteydessä kysyttiin v kalastajien mielipidettä kalastusta haittaavista tekijöistä. Merkittävimpinä kalastusta haittaavina tekijöinä pidettiin Vääräjoella veden sameutta, vesikasvien runsautta, arvo- ja saaliskalojen vähyyttä (Taulukko 5). Vääräjoen kalastus on pääosin vapakalastusta, joten pyydysten likaantumisesta noin 30 % vastanneista ei tiennyt. Särkikaloja Vääräjoessa lienee vähän, sillä suurta osaa vastanneista ei niiden runsaus haitannut tai niiden runsaudesta ei ollut lainkaan tietoa. Vääräjoen kalastushaittojen alkuperät jakaantuivat vastanneiden mielestä maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon päästöjen kesken. Petäjäojalla kalastaneen talouden mielestä eniten kalastusta haittaavia tekijät olivat pyydysten likaantuminen ja heikko vedenlaatu sekä saaliskalojen vähyys ja pieni koko. Petäjäojan kalastushaittojen syynä nähtiin turvetuotanto ja metsäojitukset. Taulukko 5. Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Vääräjoella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n = kommentin esittäneiden kalastajien määrä). Vääräjoki ei lainkaan vähän jonkun verran paljon en osaa sanoa n= 30 taloutta (%-osuus) (%-osuus) (%-osuus) (%-osuus) (%-osuus) Pyydysten likaantuminen Veden vähyys Veden sameus Heikko veden laatu Särkikalojen runsaus Saaliskalojen pieni koko Saaliskalojen vähyys Arvokalojen vähyys Kalojen makuvirheet Jätevesivaikutukset Turvetuotannon vesistövaikutukset Maatalouden vesistövaikutukset Metsätalouden vesistövaikutukset Vesistön liettyminen Vesikasvillisuus Saukot 3 Levät 3 Vapaamuotoisissa kommenteissa todettiin rapukannan olevan elpymässä. Veden vähyys ja sen suuret vaihtelut haittaavat kalastusta. Kirjolohi-istutukset ja saukot saivat runsaasti kommentteja. 5 Copyright Pöyry Finland Oy

8 Kalastustiedustelun kommentit; Ravut; Ravut kuolleet alajuoksulta, Ravut loppuneet Kukonkylältä, Pari rapua katiskassa, Jyringin kanavien kaivuu tuhosi alapuolisen rapukannan, nyt kanta elpymässä, 20 rapua nähty, Sievin uusjaon kuivatuksen jälkeen ravut loppu, Ravut katosivat 8 vuotta sitten, nyt elvytystä istuttamalla rapuja Kiiskilästä Rautioon, Ennen tosi paljon rapuja, nyt ei yhtään, Kaksi rapua havaittiin Vääräjoessa, Pieni rapukanta Rautiossa, Ennen pyysimme rapuja 3000 kpl vuosittain Kalat; Kirjolohet liian kookkaita, Kirjolohen istutukset tuhoavat kalakannat syömällä poikaset, Kirjolohet kaikkoavat johonkin heti istutuksien jälkeen, Loppukesällä kirjoloheen tuli ällöttävä maku, Sievin Kukonkylässä tehdyt ojitukset romahduttivat kalakannan, viime kesänä havaittavissa elpymistä, Ahven ja hauki vähentynyt, lahna ja särki lisääntyneet pitkällä viiveellä, Noin 10 vuotta sitten tuli haukia lähes rajattomasti Saukot; Saukot syövät kalat katiskasta, Saukkokanta liian runsas ja verottavat lohia enemmän kuin kylän virvelimiehet, Saukot vähentyneet Vedenlaatu; Kovien sateiden jälkeen vesi nousi ja oli sameaa, Vedenlaatu näyttää heikolta, Veden vähyys koskipaikoissa estää kalastuksen heinä-elokuussa, Suuret vedenvaihtelut, sateella vesi nousee heti ja laskee myös nopeasti. Sateella vesi on erittäin sameaa ja ruskeaa. Muut; Rantojen pusikkojen raivaus tarpeen Muutokset kalakannoissa ja veden tilassa Viime vuosina tapahtuneita muutoksia Vääräjoen kalakannoissa tai veden tilassa kommentoi 27 taloutta. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että Vääräjoella kalastus oli vähentynyt viime vuosina (Taulukko 6). Kalakantojen osalta suurimat muutokset koskivat mateen ja ahvenen vähentymistä. Myös hauen todettiin vähentyneen. Sen sijaan särkikalakannat ovat pysyneet ennallaan. Vähiten tietoja oli kalastajilla harjus- ja taimenkantojen tiloista. Rapukanta oli vastaajien mielestä heikentynyt tai kannan tilasta ei ollut tietoa. Liettymisen, vesikasvillisuuden ja veden sameuden suhteen vastanneiden mielipiteet jakaantuivat pääosin lisääntyneen ja ennallaan olevien vaihtoehtojen kesken. Taulukko 6. Kalastajien kommentit viime vuosina tapahtuneista muutoksista Vääräjoella (% kalastajista ilmoittanut ko. muutoksen, n = kommentin esittäneiden kalastajien määrä). Vääräjoki lisääntynyt pysynyt vähentynyt en osaa n=27 (%-osuus) ennallaan (%-osuus) (%-osuus) sanoa (%-osuus) Liettyminen Veden sameus Vesikasvillisuus Kalastus Hauki Ahven Särki Taimen Made Kirjolohi Harjus Rapu Copyright Pöyry Finland Oy

9 5 KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO Kalastustiedustelun mukaan Vääräjoella Petäjäojan ja Typön välillä kalasti v noin 60 taloutta pääasiassa katiskoilla ja vapavälineillä. Verkkokalastus oli vähäistä. Laskennallinen kokonaissaalis oli Vääräjoella noin 650 kg, josta haukea oli 42 % ja ahventa 26 % sekä kirjolohta 22 %. Niiden lisäksi saatiin vähän lahnaa, särkeä, madetta ja säynettä. Talouskohtainen kokonaissaalis oli keskimäärin 10,5 kg. Kokonaissaalis v oli huomattavasti pienempi kuin vuoden 2009 vastaavassa tiedustelussa. Saaliin vähentyminen johtui osin vähentyneestä kalastuksesta, mutta talouskohtaisen saaliin selvästä vähentymisestä päätellen myös heikentyneistä kalakannoista. Alueella on istutettu rapuja ja niitä koeravustuksessa esiintyi kohtalaisen hyvin sekä Vääräjoessa että Petäjäojassa. Petäjäojalla ei sinänsä kukaan vastanneista ollut kalastanut, mutta Petäistö- järvellä yksi talous katiskalla ja uistimella saaden vähän haukea ja ahventa. Tiedustelun mukaan Vääräjoen kalastusta haittaavat eniten veden sameus, vesikasvien runsaus ja arvo- sekä saaliskalojen vähyys. Vääräjoen kalastushaittojen alkuperät jakaantuivat vastanneiden mielestä maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon päästöjen kesken. 7 6 VIITTEET Böhling, P & Rahikainen, M Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riistan ja kalantutkimus. Helsinki. Nablabs Oy Rautamullansuon (Reisjärvi) alapuolisen Pirttiveden (Sievi) kalojen aistinvarainen arviointi vuonna Pöyry Finland Oy Tuppuranevan (Sievi) kalataloudellinen tarkkailu vuonna Pöyry Finland Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma Copyright Pöyry Finland Oy

10 TUPPURANEVAN KALASTUSTIEDUSTELU KOSKIEN VUOTTA Arvoisa vastaanottaja Sievissä sijaitsevan Tuppuranevan turvetuotantoalueen kalatalousvelvoitteeseen liittyen tehdään alapuolisilla vesialueilla vuoden 2014 kalastusta koskeva tiedustelu, jolla pyritään selvittämään kalastajamääriä, pyydysmääriä ja saatua saalista. Tuppuranevan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä johdetaan laskuojan kautta Lähteenojan kautta Petäjäojaan, joka laskee Vääräjokeen Sievin Jyrängissä. Tiedustelu tehdään ranta-asukkaille Petäistössä (Ryhmäjärvi) ja Petäjäojan alaosalla sekä Vääräjoella Petäjäojan purkukohdasta alajuoksulle Typpöön saakka. Tiedustelu tehdään maarekisteritietojen pohjalta. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään vain kokonaistulosten laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Sekin tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Jorma Keränen p Tiedustelu on ruokakuntakohtainen jorma.keranen@poyry.com 1. Kalastitteko Petäjäojalla. Petäistöllä, Vääräjoella v. 2014? (rastita ja alleviivaa kalastuskohde). kyllä ei 2. Kalastukseen osallistui jossakin muodossa taloudestani henkilöä. Taloudessani on yhteensä henkilöä.

11 3. Arvioikaa ruokakuntanne kalansaalis pyyntipaikastanne vuonna S aalista (rastita) ei kyllä Arvioikaa myös: Sarake A; monenako päivänä kukin pyydystyyppi oli pyynnissä tai käytössä vuonna 2014 Sarake B; montako pyydystä keskimäärin oli yhtäaikaa käytössä pyyntikertaa kohti Sarake C; Vapakalastuksen kalastuskertojen lukumäärä vuonna 2014 Sarake D; Vapakalastuksen kalastuskertojen keskimääärinen kesto tunteina A. Pyyntipäivien B. Pyydyksiä Ruokakuntanne saalis kg pyydystyypeittäin vuonna 2014 Pyydykset lukumäärä pyyntikertaa Ahven Hauki Särki Kirjolohi Taimen Harjus Rapu muut, mitkä pyydyksittäin kohti kg kg kg kg kg kg kpl kg Verkko mm Katiska Rapumerta Rysä Muu mikä? Uistin Onki Perho Pilkki Vapavälineet Muu, mikä C. Kertojen D. Tuntia määrä kertaa kohti 4. Havainnot ravuista v. 2014, montako kpl, mistä? 5. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne pyyntipaikallanne? (rastita mielestäsi sopivin/sopivimmat vaihtoehdot) Haittatekijä ei jonkun en osaa lainkaan vähän verran paljon sanoa Pyydysten likaantuminen Veden vähyys Veden sameus Heikko veden laatu Särkikalojen runsaus Saaliskalojen pieni koko Saaliskalojen vähyys Arvokalojen vähyys Kalojen makuvirheet Jätevesivaikutukset Turvetuotannon vesistövaikutukset Maatalouden vesistövaikutukset Metsätalouden vesistövaikutukset Vesistön liettyminen Vesikasvillisuus Muu, mikä? Käännä

12 6. Onko mielestänne kalastuspaikkanne olosuhteissa tai kalakannoissa tapahtunut muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana? Rastita taulukkoon. lisääntynyt pysynyt vähentynyt en osaa ennallaan sanoa Vesikasvillisuus Veden sameus Liettyminen Kalastus Hauki Ahven Särki Taimen Made Kirjolohi Harjus Rapu Muu, mikä? 7. Lisätietoja, kommentteja. Vaikka ette olisikaan kalastanut alueella v. 2014, niin vanhemmatkin tiedot tiedustelualueen kalakannoista ovat hyödyllisiä.

13 KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS v VÄÄRÄJOKI, Petäjäoja-Typpö Liite 2 Sarakeotsikoiden selitykset: frekvenssi kalastaja-kerroin x yhteensä = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet kalastajat selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/ saanutta kalastajaa kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin Yhteensä kalastajia 1, ,0 58 verkot kpl 0,067 3,9 1,0 4 katiskat kpl 0,467 27,1 1,3 35 *merta kpl 10 uistin kpl 0,633 36,7 1,8 68 mato-onget kpl 0,467 27,1 2,2 60 pilkkionget kpl 0,100 5,8 1,3 8 perho kpl 0,167 9,7 2,0 19 koukut kpl 0,033 1,9 1,0 2 hauki kg 0,733 42,5 6,4 274 ahven kg 0,633 36,7 4,7 173 lahna kg 0,100 5,8 3,0 17 särki kg 0,300 17,4 2,2 38 made kg 0,033 1,9 1,5 3 kirjolohi kg 0,467 27,1 5,2 142 säyne kg 0,033 1,9 1,2 2 *rapu kpl 70 *koeravustus, ei laskennallista tulosta

14 Pöyry Finland Oy PL 32, Paristotie KOKKOLA Puh Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 Toimitamme ohessa Tuppuranevan kalataloudellisen tarkkailuraportin vuodelta Kokkola Pöyry Finland Oy FM Jorma Keränen JAKELU: Vapo Oy, Oulu Kanteleen Voima Oy Sievin kunnan ympäristöviranomainen Kainuun ELY-keskus, kalatalousyksikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus