FORTUM POWER AND HEAT OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORTUM POWER AND HEAT OY"

Transkriptio

1 KALATALOUSTARKKAILU 16X FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet

2

3 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet 1 Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO Sotkamon reitti Ontojärvi Kiimasjärvet Sapsojärvet Kiantajärvi Nuasjärvi Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Vuokkijärvi Hyrynjärvi Iijärvi Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU Aineisto ja menetelmät Iijärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Iso-Pyhäntäjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Hyrynjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Mikitänjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Luvan- ja Niemelänjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Vuokkijärvi... 45

4 4.7.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kiantajärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Ammattikalastus Kalastustiedustelun kokonaistulokset Vertailu aiempiin tuloksiin KALAKANTANÄYTTEET Aineisto ja menetelmät Sotkamon reitti Ontojärvi Nuasjärvi Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Iijärvi Kasvun vertailu eri vesistöissä TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kartta Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteistä Liite 2 Sotkamon reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 3 Hyrynsalmen reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 4 Kalastustiedustelukaavake Hyrynsalmen reitillä Liite 5 Kalastustiedustelun perustulostus Hyrynsalmen reitillä Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM, kalabiologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti:

5 1 1 JOHDANTO Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien vesivoimalaitosten rakentamislupiin ja vesistön säännöstelylupiin liittyvien kalanhoitovelvoitteiden muuttamista koskevissa päätöksissä (PSVEO nro 26/93/2 ja 28/93/2, VYO nro 187/1994 ja 188/1994) on asetettu kalanhoito- ja tarkkailuvelvoitteet Sotkamon ja Hyrynsalmen reittivesistöille. Kunkin voimalaitos- ja säännöstelyluvan lupaehtojen mukaan luvanhaltijan on tarkkailtava alueen kalakantoja ja kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman vuosille (Pöyry Finland Oy 212) on Kainuun ELY-keskus (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksynyt kirjeellään Dnro 537/ Reittien kalataloustarkkailuun sisältyy vuosittain kalastuskirjanpito ja määrävuosin sähkökoekalastukset, kalakantanäytteet, kalastustiedustelu sekä siika- ja taimenistutusten tuloksellisuuden tarkastelu. Tässä raportissa esitetään kalastuskirjanpidon, kalastustiedustelun ja kalakantanäytteiden tulokset vuosilta Mukana ovat myös aiemmin raportoimattomat kalastuskirjanpitotulokset vuodelta 211. Yhteenvetoraportti tarkailujaksolta tehdään keväällä 216. Aiempi yhteenvetoraportti on tehty vuosilta (Pöyry Finland Oy 211). 2 SELVITYSALUE Sotkamon ja Hyrynsalmen reitit kuuluvat Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen Oulujoen vesistön osa-alueeseen. Reittien jokivesistöt kuuluvat ns. turve- ja kangasmaiden - jokityyppeihin. Reittien järvet kuuluvat pääosin erilaisiin ja erikokoisiin humusjärvityyppeihin (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Sotkamon reitin valuma-alueen pinta-ala on 7479 km 2 ja järvisyys 11,7 %. Reitin yläosa on runsasjärvinen ja pääväylällä on vain lyhyitä jokijaksoja. Yläosan suurimmat järvet ovat säännöstelty Ontojärvi sekä Lentua, Iivantiira, Änätti- ja Kellojärvi, joiden pintaala on yhteensä 257 km 2. Reitin alaosaa hallitsevat säännöstellyt Nuas-, Kiimas- ja Kiantajärvi, joiden pinta-ala on yhteensä noin 123 km 2. Reitin alaosalla on kolme jokijaksoa: Kajaanin-, Tenetin- ja Ontojoki. Sotkamon reitillä on kolme voimalaitosta, joista vanhat Ämmäkoski ja Koivukoski rinnan uuden Koivukosken tunnelivoimalaitoksen kanssa sijaitsevat Kajaaninjoessa sekä Kallioinen ja Katerma Ontojoessa (liite 1.1). Sotkamon reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomaisten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä. Muutamat pääreitin sivussa olevat pienet järvet kuuluvat luokkiin tyydyttävä tai välttävä. Ontojärvi ja Ontojoki sekä Tenetin- ja Kajaaninjoki on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Hyrynsalmen reitin valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 8, %. Hyrynsalmen reitin suurin järvi on Kiantajärvi (A = 169 km 2 ), jonka pohjoispään itäiseen haaraan laskee Hossanjoki ja läntiseen haaraan Piispanjoki. Kiantajärvestä alkaa Emäjoki, johon Aittokosken voimalaitoksen tienoilla laskee Vuokkijärven reitti, Hyrynsalmen taajaman yläpuolella Luvanjoki ja alapuolella Lietejoki. Emäjoki laskee Ristijärveen, josta alkava Kiehimänjoki laskee Oulujärven Paltaselälle. Hyrynsalmen reitti on tyypillinen reittivesistö. Hyrynsalmen reitillä on viisi voimalaitosta, joista Ämmä, Aittokoski ja Seitenoikea sijaitsevat Emäjoessa, Leppikoski Kiehimänjoessa ja Pyhäntä Pyhännänjoessa (liite 1.2). Hyrynsalmen reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomais-

6 ten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä, mutta Vuokkijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Valtaosa reitin pääuomasta ja suurimmista järvialtaista on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). 2 3 KALASTUSKIRJANPITO Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla Sotkamon reitillä vuosittain 21 ja Hyrynsalmen reitillä 18 (taulukko 1). Keväällä 29 hankittiin uusia kirjanpitäjiä useille alueille, ja kirjanpito oli v pääosin tavoitteen mukainen. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuosilta on esitetty liitteissä 2 ja 3. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu kullekin saalislajille alueittain sekä pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta- (g/pkk), kalastuskerta- (g/kkr) tai vetokertakohtaiset (kg/vk) saalisindeksit. Saalisindeksien kehittymistä on kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta kuvissa sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Harvojen verkkojen (# yli 4 mm) osalta kuvissa on yhdistetty vuodesta 27 lähtien kaikkien harvojen verkkojen (# 41-8 mm) aineistot. Käytetyin solmuväli on nykyisin 5-6 mm. Ennen vuotta 26 olevista kuvaaineistoista puuttuu paikoin vähäinen harvimpien verkkojen (# 6-7 mm) aineisto. Tässä raportissa esitetään tulokset taulukkomuodossa vuosilta sekä kuvalliset esitykset 2-luvulta. Vuosien numeeriset saalisindeksitiedot on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy 211 ja vuosilta raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy 25a sekä Pöyry Environment Oy 26 ja 27. Tiedot vuosilta 2-23 ovat raporteista Voimalohi Oy 21, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 22 ja 24 sekä Kantojärvi 23. Taulukko 1 Tarkkailuohjelman mukaiset kirjanpitäjien tavoitemäärät sekä kirjanpitokalastajien toteutunut lukumäärä Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä v Kirjanpitoalue Tavoite Sotkamon reitti Ontojärvi Kiimasjärvet Sapsojärvet Kiantajärvi Nuasjärvi Yhteensä* Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Vuokkijärvi Hyrynjärvi Iijärvi Yhteensä* *osa kalastaa kahdella alueella

7 3.1 Sotkamon reitti Ontojärvi Ontojärvellä kalasti 4-6 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# 4-65 mm). Tiheämmillä siikaverkoilla (# 27-4 mm) kalastettiin vain hiukan. Harvojen verkkojen lisäksi Ontojärvellä kalastettiin vähän muikkuverkoilla sekä katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen ja syksyyn, mutta niillä kalastettiin kuitenkin ympäri vuoden. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit v olivat kuha, hauki ja lahna (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa, madetta ja ahventa. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 54 %, lahnaa 25 % ja haukea 12 %. Kalastajakohtainen saalis v oli keskimäärin 15 kg. Ontojärvellä on ollut yksi kirjanpitäjä, joka on kalastanut verkoilla ammattimaisesti. Hänen saaliissaan oli erityisen paljon lahnaa v Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Ontojärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Taimen Kirjol. Säyne Särki Harjus Muikku Yht. kg/kal , , Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea vähän eli g/pkk (taulukko 3). Lahnaa verkoilla saatiin vähän eli g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin hiukan eli g/pkk ja taimenta vain satunnaisesti. Välikoon siikaverkoilla pyydettiin hiukan joinakin vuosina ja siikaa saatiin niillä vähän eli noin 16 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja varsinkin kuhaa hyvin eli haukea 1,-1,5 kg ja kuhaa 2,1-3,9 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla saadut hauki- ja ahvensaaliit olivat pieniä eli enimmäkseen alle,5 kg/pkk. Ontojärven muikkukanta on ollut viime vuosina erittäin heikko. Muikunpyyntiä kokeiltiin ja saaliiksi saatiin yleensä vain muutamia yksilöitä (liite 2). V. 213 muikkua pyydettiin vähän enemmän ja yksikkösaalis oli pieni eli 365 g/pkk (taulukko 4). Kalastajien v kommenttien mukaan verkkojen likaantuminen vaikeutti ajoittain kalastusta (liite 2). Kalastajien mukaan Ontojärven muikkukanta on huono. Kuhakannan arvioitiin vahvistuneen voimakkaasti. Runsaan lahnakannan mainittiin haittaavan pyyntiä. Kalojen makuvirheitä kalastajat eivät kommentoineet. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli 2-luvun alussa hyvä eli tasoa 1 kg/pkk, mistä se on laskenut kohtalaiseksi eli tasolle,5-,8 kg/pkk (kuva 1). Vapapyynnin kuhasaalis on kasvanut 2-luvulla erittäin hyväksi eli tasolle 2-4 kg kalastuskertaa kohden (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli yleensä alle,3 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 1). Siian yksikkösaalis siikaverkoilla kohosi 2-luvun alussa tasolle,3 kg/pkk, mutta on sen jälkeen laskenut jälleen pieneksi eli tasolle,1-,2 kg/pkk (kuva 1).

8 Taulukko 3 Ontojärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Särki Säyne Verkot XI-XII # mm Verkot VII-X # 34-4 mm XI-XII VII-XII Verkot I-IV # 4-65 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-X Vetouistelu V-X Taulukko 4 Ontojärven kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VIII-X # 1-14 mm

9 5 12 KUHA Verkot # 4-65 mm 1 8 g/pkk HAUKI Verkot # 4-65 mm 3 g/pkk SIIKA Verkot # < 4 mm 4 3 g/pkk KUHA Vapapyynti 4 3 g/kkr Kuva 1 Ontojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

10 Kiimasjärvet Kiimasjärvillä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 5). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-6 mm). Siika- ja muikkuverkkoja ei käytetty ollenkaan. Kiimasjärvillä kalastettiin lisäksi vetouistelemalla ja v myös isorysällä. Kalastus harvoilla verkoilla painottui talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 5). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja särkeä sekä satunnaisesti mm. siikaa ja taimenta. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 36 %, lahnaa 23 % ja haukea 21 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 213 kg. Taulukko 5 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiimasjärvillä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Särki Muikku Yht. kg/kal , Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja lahnaa vähän eli g/pkk (taulukko 6). Hauen yksikkösaalis vaihteli huomattavasti ollen g/pkk; vuoden 213 tavallista korkeampi yksikkösaalis saattoi johtua melko vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta. Madetta saatiin kevättalvella vähänkohtalaisesti eli g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 3 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla ei kalastettu ollenkaan. Vetouistelemalla saatiin haukea hyvin eli 1,6-4, kg ja kuhaa vaihtelevasti eli,2-1,4 kg kalastuskertaa kohden. V oli käytössä myös 1 isorysä, jolla saatiin kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 3,7-7,9 kg/pkk. Rysäsaalis oli pääasiassa lahnaa. Kiimasjärvien muikkukanta on edelleen heikko, ja muikunpyyntiä vain kokeiltiin v (taulukko 7). Muikkusaalis oli vähäinen. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa,3-,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli v. 28 asti hyvä eli keskimäärin tasoa yli 2 kg/kkr, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut keskimäärin tasolle alle 1 kg/kkr (kuva 2). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pienikohtalainen eli yleensä tasoa,2-,8 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on ollut pieni, eikä verkkoja ole enää käytetty 21-luvulla (kuva 2).

11 Taulukko 6 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Muikku Särki Verkot I-IV # 45-7 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-IX Isorysä V-X Vetouistelu V-VIII Taulukko 7 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I- XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VIII-X # 1-13 mm

12 KUHA Verkot # 41-7 mm 8 g/pkk HAUKI Verkot # 41-7 mm g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk KUHA Vapapyynti g/kkr Kuva 2 Kiimasjärvien verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

13 3.1.3 Sapsojärvet Sapsojärvillä kalasti 3-4 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 8). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 5-6 mm). Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen, mutta niillä kalastettiin kohtuullisen paljon myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 8). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti siikaa. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 46 %, lahnaa 31 % ja haukea 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 12 kg. 9 Taulukko 8 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Sapsojärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli v. 211 haukisaalista lukuun ottamatta g/pkk (taulukko 9). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 1 g/pkk. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle,5 kg/pkk (kuva 3). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli 2-luvun alkupuolella erittäin hyvä eli tasoa 4,-4,5 kg kalastuskertaa kohden (kuva 3). Vapakalastusaineisto on kuitenkin useilta vuosilta vähäinen, eikä sitä ole harjoitettu enää viime vuosina. Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli alle,3 kg/pkk, ja se on hiukan alentunut tarkkailujakson aikana (kuva 3). Siikaa harvoilla verkoilla on saatu viime vuosina lähinnä satunnaisesti (taulukko 9). Taulukko 9 Sapsojärven kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Verkot I-IV # 5-6 mm V-X XI-XII I-XII

14 1 7 KUHA Verkot # 41-6 mm g/pkk HAUKI Verkot # 41-6 mm 25 2 g/pkk KUHA Vapapyynti 4 3 g/kkr Kuva 3 Sapsojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 2-5 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 1). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 45-6 mm). Sen lisäksi Kiantajärvellä kalastettiin vetouistelemalla ja joinakin vuosina välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm). Kesällä 214 oli käytössä myös isorysä. Harvoilla verkoilla kalastettiin pääasiassa talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 1). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta, siikaa ja särkeä sekä satunnaisesti mm. taimenta ja kirjolohta. Vuosien keskimääräisestä saaliista

15 kuhaa oli 58 %, haukea 18 % ja lahnaa 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 239 kg. 11 Taulukko 1 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Kirjol. Lahna Taimen Säyne Särki Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli g/pkk (taulukko 11). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 6 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vähän joinakin vuosina, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli noin 12 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin; kuhan yksikkösaalis oli 2,4-11,9 kg ja hauen 2,2-4,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalastajat kommentoivat lisäksi mateen vähyyttä, lahnakannan kasvua ja muikkukannan heikkoutta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla (kuva 4); yksikkösaalis on ollut 21-luvulla kohtalainen eli tasoa,6-,9 kg/pkk. Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut viime vuosina erittäin hyvä eli tasoa 2-12 kg kalastuskertaa kohden (kuva 4). Hauen yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli tasolle,2 kg/pkk (kuva 4), mihin on voinut vaikuttaa osaltaan pyyntitekniikan muuttuminen pyynnin keskittyessä yhä enenevässä määrin kuhan kalastukseen. Välikoon siikaverkoilla saatu siikasaalis on ollut koko 2-luvun pieni eli tasoa 2-12 g/pkk (kuva 4). Viime vuosina näillä verkoilla ei ole pyydetty ollenkaan.

16 12 Taulukko 11 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Säyne Kirjol. Taimen Verkot V-IX # 34-4 mm Verkot I-IV # 45-6 mm VI-X XI-XII I-XII Isorysä V-IX Vetouistelu V-IX

17 8 HAUKI Verkot # 41-7 mm 13 6 g/pkk KUHA Verkot # 41-7 mm g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk KUHA Vapapyynti g/kkr Kuva 4 Kiantajärven verkkopyynnin (# 41-7 mm) pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

18 3.1.5 Nuasjärvi Nuasjärvellä kalasti 6 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 12). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 4-6 mm). Nuasjärvellä kalastettiin lisäksi hiukan tiheämmillä siikaverkoilla, isorysällä, katiskoilla ja vetouistelemalla. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta pyyntiä harjoitettiin vähän myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja ahven (taulukko 12). Näiden lisäksi saatiin vähän mm. siikaa, taimenta, madetta, lahnaa ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 56 %, haukea 2 % ja ahventa 11 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 174 kg. 14 Taulukko 12 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Nuasjärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Taimen Säyne Muikku Yht. kg/kal , Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea vähän eli g/pkk (taulukko 13). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 1 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vain vähän, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni -13 g/pkk. Pikkusiikaverkoillla pyyntiä vain kokeiltiin joinakin vuosina, ja niillä saatu siikasaalis oli pieni-kohtalainen eli g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa erittäin hyvin eli 2,4-6,7 kg ja haukea hyvin eli 1,3-2,9 kg kalastuskertaa kohden. Muikkuverkoilla pyyntiä vain kokeiltiin, ja niillä saatu muikkusaalis oli vähäinen eli tasoa 3 g/pkk (taulukko 14). Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä kommentoi 1 kalastaja, jonka mukaan Jormaslahden kaloissa oli mudan makua toukokuussa 212. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla, ja se on vakiintunut 21-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle,6-,7 kg/pkk (kuva 5). Myös kuhan vapakalastuksen yksikkösaalis on kohonnut 2-luvulla, ja se on ollut 21-luvulla eritäin hyvä eli yleensä tasoa 3-6 kg kalastuskertaa kohden (kuva 5). Joinakin vuosina harjoitetun rysäpyynnin kuhasaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 6-1 kg/pkk (kuva 5). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli yleensä tasoa,2-,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 5).

19 15 Taulukko 13 Nuasjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Särki Säyne Verkot VI-X # mm Verkot V-IX # 34-4 mm Verkot I-IV # 4-6 mm V-X XI-XII I-XII Isorysä VI Katiskat V-VIII Vetouistelu V-X Taulukko 14 Nuasjärven muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot X

20 HAUKI Verkot # 41-6 mm g/pkk KUHA Verkot # 41-6 mm g/pkk KUHA Isorysä 1 8 g/pkk KUHA Vapakalastus 6 5 g/kkr Kuva 5 Nuasjärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

21 3.2 Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 7-8 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 15). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Kiantajärvellä kalastettiin lisäksi isorysillä, nuotalla, troolilla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Troolia vedettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21. Kalastus harvoilla verkoilla painottui avovesikauteen, mutta niillä kalastettiin aktiivisesti myös talvella. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin pääasiassa kesällä. Nuottaa vedettiin vain talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v muikku, siika, kuha, hauki, made ja ahven (taulukko 15). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi kuoretta ja vähän mm. taimenta ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista muikkua oli 46 %, kuhaa 15 %, siikaa 11 % ja haukea 9 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 3672 kg. Kiantajärvellä on ollut v kirjanpitäjinä myös 2 ammattikalastajaa, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. Taulukko 15 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v Ei sisällä troolisaalista. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Harjus Muikku Kuore Kuha Ahven Järvil. Made Särki Säyne Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla kalastettiin v runsaasti (13-24 pkk), ja niillä saadun kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat pieniä eli kuhalla g/pkk ja hauella g/pkk (taulukko 16). Mateen yksikkösaalis talvella oli myös pieni eli g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin vähän eli g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit harvoilla verkoilla olivat pieniä eli vain muutamia grammoja kokukertaa kohden. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli g/pkk (taulukko 16). Isorysillä siikaa saatiin vähän-kohtalaisesti eli 6,4-9,2 kg/pkk (taulukko 17). Isorysillä saatiin joinakin vuosina kuhaa lähes yhtä paljon kuin siikaa. Katiskoilla saatiin ahventa hyvin eli 1,1-2,1 kg/pkk (taulukko 16). Vähäisellä vetouistelulla taimenta saatiin vähän-kohtalaisesti eli g kalastuskertaa kohden. Muikku pyydettiin pääasiassa troolilla, isorysillä ja nuotalla. Muikkuverkoilla muikkua saatiin enimmäkseen vain vähän eli g/pkk (taulukko 17). Rysillä saadun muikun yksikkösaalis oli hyvä eli kg/pkk. Myös talvinuotalla saatiin hyviä muikkusaaliita eli kg vetokertaa kohden. Troolausta harjoitettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21 ja muikkua saatiin v varsin hyvin eli kg vetokertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 3). Yksittäiset kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä ja kuhakannan kasvua. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Kiantajärvi poikkeaa reitin muista järvistä sikäli, että siellä siika ja muikku ovat edelleen merkittävimpiä saalislajeja. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) on ollut 2-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa,2-,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman selvää yksisuuntaista kehitystä (kuva 6). Harvoilla verkoilla saadun siian yksikkösaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni eli yleensä tasoa,1-,3 kg/pkk

22 (kuva 6). Isorysäpyynnin aineisto on yhtenäin v. 29 lähtien, ja rysillä on saatu siikaa vähän-kohtalaisesti eli tasoa 6-9 kg kokukertaa kohden (kuva 6). Taimenen vapakalastussaalis on ollut 2-luvulla koko ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa,2-,7 kg kalastuskertaa kohden (kuva 6). Muikkuverkoilla saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2-luvulla v. 28 asti varsin hyvä eli yli 1, kg/pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on ollut enimmäkseen pienikohtalainen eli tasoa,4-,8 kg/pkk (kuva 7). Edelleen vahvaan muikkukantaan viittaavat kuitenkin varsin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Isorysillä on saatu muikkua 21-luvulla kg kokukertaa kohden (kuva 7) ja talvinuotalla kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Myös muikun troolisaalis on ollut 21-luvulla hyvä eli keskimäärin tasoa 3 kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Kiantajärvellä muikku on ollut useina vuosina pienikokoista, mikä on aiheuttanut markkinointivaikeuksia. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on parantunut 2-luvulla tasolta alle,1 kg/pkk tasolle,3 kg/pkk (kuva 7). Hauen yksikkösaalis on ollut 2-luvulla pieni ollen yleensä tasoa,1 kg/pkk (kuva 7). 18

23 19 Taulukko 16 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Järvil. Harjus Särki Verkot I-IV # 34-4 mm V-X XI-XII I-XII Verkot I-IV # 4-7 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat II V-VIII Vetouistelu VI-X

24 Taulukko 17 Kiantajärven kirjanpitokalastajien muikunpyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat ja vetokerrat (pkk/vk) sekä pyydyskokukerta- tai vetokertakohtainen saalis (g/pkk, g/vk) v Pyydys kk Vuosi pkk/vk Muikku Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Särki Kuore Muikkuverkot VI-X Isorysät V-IX Nuotta II-IV Trooli V-X

25 21 7 SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk SIIKA Verkot # 4-7 mm g/pkk SIIKA Isorysät 15 kg/pkk TAIMEN Vapakalastus g/kkr Kuva 6 Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

26 22 g/pkk MUIKKU Muikkuverkot MUIKKU Isorysät kg/pkk KUHA Verkot # 4-7 mm g/pkk HAUKI Verkot # 4-7 mm 25 2 g/pkk Kuva 7 Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

27 3.2.2 Vuokkijärvi Vuokkijärvellä kalasti 6-7 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 18). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa mm). Vuokkijärvellä kalastettiin lisäksi vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm), katiskoilla, koukuilla, pilkkiongilla ja vetouistelemalla. Katiskoilla pyydettiin ahventa ammattimaisesti. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös läpi kesän. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v ahven, kuha, hauki ja made (taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa ja särkeä sekä vähän säynettä. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien keskimääräisestä saaliista ahventa oli 34 %, kuhaa 31 % ja haukea 23 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 2382 kg. Vuokkijärvellä on ollut kirjanpitäjänä myös ammattikalastaja, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. 23 Taulukko 18 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Vuokkijärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Kuha Ahven Made Säyne Särki Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla kalastettiin v runsaasti (68-18 pkk), ja niillä saadun kuhan yksikkösaalis oli pieni-kohtalainen eli g/pkk (taulukko 19). Hauen yksikkösaalis oli pieni eli g/pkk. Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli pieni eli tasoa 1 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat vähäisiä. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) pyynti oli vähäistä, ja siikaa saatiin niillä vähän eli 3-91 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja kuhaa erittäin hyvin eli haukea 4,6-5,9 kg ja kuhaa 4,3-8,3 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin ammattimaisesti ahventa ja kokukertoja kertyi paljon. Ahvenen kokonaissaalis oli enimmäkseen tasoa 6 t vuodessa (liite 3) ja yksikkösaalis oli paljolti pyynnin laajuudesta johtuen pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,7 kg/pkk. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 3). Kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvun alkupuolelta lähtien kohtalaiseksi eli tasolle,5 kg/pkk ja 21-luvulla yksikkösaalis on ollut melko vakaa (kuva 8). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa,3-,4 kg/pkk. Siian yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut sekä harvojen että välikoon siikaverkkojen osalta (kuva 8). Viime vuosina siian yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut vähäinen eli tasoa 2 g/pkk ja välikoon verkoillakin alle 1 g/pkk. Vuoden 21 keskimääräistä parempi yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla johtunee vähäisen pyynnin (6 pkk) aiheuttamasta sattumasta. Vetouistelun kuhan yksikkösaalis on kasvanut 2-luvulla, ja se on ollut 21-luvulla erittäin hyvä eli tasoa 4-8 kg kalastuskertaa kohden (kuva 9).

28 24 Taulukko 19 Vuokkijärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Harjus Säyne Särki Verkot V-IX # 34-4 mm Verkot I-IV # 45-7 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-X Vetouistelu V-IX

29 KUHA Verkot # 41-7 mm 25 g/pkk HAUKI Verkot # 41-7 mm 5 4 g/pkk SIIKA Verkot # 41-7 mm 2 15 g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk Kuva 8 Vuokkijärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

30 KUHA Vapakalastus 26 g/kkr Kuva 9 Vuokkijärven vapakalastuken kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Hyrynjärvi Hyrynjärvellä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkokalastusta. Hyrynjärvellä kalastettiin sekä harvoilla verkoilla (# pääasiassa mm) että joinakin vuosina myös vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm). Muikkuverkoilla kalastettiin vähän joinakin vuosina. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha ja hauki (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, muikkua, madetta, ahventa ja lahnaa sekä satunnaisesti mm. taimenta ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 65 % ja haukea 13 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 315 kg. Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Hyrynjärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Muikku Kuha Ahven Made Lahna Säyne Särki Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v kohtalaisesti eli g/pkk (taulukko 21). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli hauella g/pkk ja muilla kalalajeilla alle 6 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) siikaa saatiin vähänkohtalaisesti eli g/pkk; vuoden 212 parempaan tulokseen saattoi vaikuttaa vähäisen pyynnin aiheuttama sattuma. Muikkuverkoilla pyydettiin melko vähän ja muikkua niillä saatiin vähän-kohtalaisesti eli g/pkk. Vähäisellä vetouistelulla kuhaa saatiin erittäin hyvin eli 4,1-5,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja roskaantuminen haittasivat kalastusta ajoittain (liite 3). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla kohosi 2-luvun alkupuolella erittäin hyväksi eli tasolle 1,5-2,5 kg/pkk, mutta sen jälkeen se on alentunut kohtalaiseksi eli tasolle,6-,7 kg/pkk (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on alentunut 2- luvulla, ja viime vuosina se on ollut pieni eli tasoa,1-,2 kg/pkk (kuva 1). Tulokseen on todennäköisesti vaikuttanut se, että kalastuksessa on yhä enenevässä määrin keskityt-

31 ty kuhan pyyntiin. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on 2-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli tasolta,5 kg/pkk tasolle,1-,2 kg/pkk (kuva 1). Vuoden 212 keskimääräistä parempi siian yksikkösaalis saattoi johtua vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta. Muikun verkkopyynnin yksikkösaalis on laskenut 2-luvun alkupuolelta lähtien ja yksikkösaalis on ollut viime vuosina pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,6 kg/pkk (kuva 1). 27 Taulukko 21 Hyrynjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Säyne Särki Muikku Verkot I-IV # 34-4 mm V-VIII I-VIII Verkot I-IV # 4-7 mm V-X XI-XII I-XII Muikkuverkot VII-X Vetouistelu/ V-VIII jigi

32 3 KUHA Verkot # 4-7 mm g/pkk HAUKI Verkot # 4-7 mm 5 4 g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk MUIKKU Muikkuverkot 12 9 g/pkk Kuva 1 Hyrynjärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

33 3.2.4 Iijärvi Iijärven aluella kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 22). Kalastus oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# mm). Alueella harjoitettiin vähän myös katiskapyyntiä ja vetouistelua. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 22). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja siikaa. Taimenta ja särkeä saatiin vain satunnaisesti. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 4 %, lahnaa 22 % ja haukea 2 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 258 kg. 29 Taulukko 22 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Iijärven-Ristijärven alueella v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Kuha Ahven Made Lahna Särki Yht. kg/kal. 211* *sis. myös Uvan saalista Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v vähän-kohtalaisesti eli g/pkk (taulukko 23). Haukea saatiin vähän eli g/pkk ja madetta kevättalvella myös vähän eli g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 1 g/pkk lukuun ottamattta lahnaa, jota saatiin v. 214 poikkeuksellisen paljon (363 g/pkk). Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin eli kuhaa 5,2-7, ja haukea 2,7-3,3 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin vain vähän, ja niillä saatu ahvensaalis vaihteli vuosittain huomattavasti. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja voimakkaat juoksutukset haittasivat kalastusta ajoittain (liite 3). Lahnan runsautta kommentoitiin v. 214; lahnaa tuli liiaksi asti, mikäli käytti solmuväliltään yli 6 mm:n verkkoja. Kalojen lieviä makuvirheitä kommentoitiin satunnaisesti. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut v. 28 lähtien pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 11). Vetouistelulla kuhaa on saatu erittäin hyvin eli yleensä tasoa 4-7 kg kalastuskertaa kohden (kuva 11). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut koko tarkkailujakson ajan pieni eli tasoa,1-,3 kg/pkk (kuva 11).

34 3 Taulukko 23 Iijärven-Ristijärven alueen kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Harjus Taimen Lahna Särki Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII 211* Katiskat V-VII Vetouistelu VI-VIII *sis. myös Uvan saalista

35 KUHA Verkot # 41-8 mm 31 g/pkk HAUKI Verkot # 41-8 mm g/pkk KUHA Vapakalastus g/kkr Kuva 11 Iijärven-Ristijärven alueen verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalastuskirjanpitoaineistoissa esiintyy normaalia vuotuista vaihtelua. Useilla alueilla pyyntiponnistuksen määrä vaihtelee vuosittain. Myös kirjanpitäjät ovat paikoin osin vaihtuneet. Lisäksi kalastuskirjanpitoaineistoissa esiintyy yleensäkin monista yksittäistekijöistä johtuen satunnaisvaihtelua. Merkittävin muutos kalastuskirjanpidon tuloksissa on kuhasaaliiden kasvu 2-luvulla kaikilla järvillä. Kuha on nykyisin kirjanpitäjien tärkein saalislaji kaikilla järvillä Hyrynsalmen Kiantajärveä lukuun ottamatta. Siikakannat ovat useimmilla järvillä hyvin heikkoja; poikkeuksen muodostaa Hyrynsalmen Kiantajärvi, josta siikaa saadaan selvästi muita alueita paremmin. Samasta Kiantajärvestä saadaan myös muikkua varsin runsaasti; mualla muikkukannat ovat heikkoja tai enintään kohtalaisia.

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 6.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 2011-2015 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 214 16WWE1947 4.3.215 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 214 Fortum Power and

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY KALATALOUSTARKKAILU 16X170583 10.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVc Kalataloustarkkailu Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailu v. 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE1931 12.5.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 30.3.2016 Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2012 16WWE1944 20.3.2013 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2012 Fortum Power

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 2014_10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 26.5.2014

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10 577 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2013 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 17.3.2014 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 211 16WWE11 19.4.212 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 211 Fortum Power and

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2010-2013 16WWE1945 11.4.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X267368 4.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2015 Fortum

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2008

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2008 9M6814 26.3.29 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta Kainuun kalantutkimus ja vesiviljely Oulujärven kalataloustarkkailu v. 28 9M6814 Oulujärven kalataloustarkkailu

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014

IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014 IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1822 PVO-VESIVOIMA OY IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 17.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA

SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA 1 SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA 1997-2005 1. JOHDANTO Parikkalan Simpelejärveä kuormittaa Parikkalan kunnan jätevedenpuhdistamo. Jätevedet

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

Vastuullinen pyydyskalastus

Vastuullinen pyydyskalastus Vastuullinen Sivu 1 / 6 Saimaan lohikalayhdistys ry Vastuullinen pyydyskalastus Vastuullisen kalastuksen periaatteet nousevat sitä tärkeämpään rooliin mitä enemmän ja mitä tehokkaammin veden viljaa korjataan.

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY KALATALOUSTARKKAILU 2012 16WWE1803 16X143113 8.5.2013 OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY Kemin edustan merialueen ja Kemijokisuun kalataloustarkkailu v. 2012

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Yleistä

Lisätiedot

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846 TUTKIMUSRAPORTTI 21 - ROVANIEMI 216 Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 21 214 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 1846 TIIVISTELMÄ Kemijoki Oy ja

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry - 0 - Kansikuva: Kaukaan lähialueen (Laihianselkä) ennätyksellinen

Lisätiedot

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Kalavesi tuottavaksi Pien Saimaalla - hanke Hankkeen numero: 15700 Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1,

Lisätiedot

Täsmäpyydyskalastajan

Täsmäpyydyskalastajan Täsmäpyydyskalastajan RISTO JUSSILA aakkoset Millaisia pyydyksiä kannattaisi hankkia? Vastaus muodostuu summaamalla yhteen kalastuspaikan mahdollisuudet sekä henkilökohtaiset valmiudet ja näkökulmat. Täsmäkalastus

Lisätiedot

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 22-27 Jorma Valjus Ralf Holmberg Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 28/21 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOSHANKE

YDINVOIMALAITOSHANKE 60K30029.25 FENNOVOIMA OY YDINVOIMALAITOSHANKE KALOJEN LISÄÄNTYMISALUEKARTOITUKSET PYHÄJOELLA, RUOTSINPYHTÄÄLLÄ JA SIMOSSA 2 (79) Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PYHÄJOKI... 4 2.1 Ammattikalastajahaastattelut...

Lisätiedot

Iijärven ja Irnijärven välisen alueen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 1987 2006

Iijärven ja Irnijärven välisen alueen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 1987 2006 Eero Moilanen ja Pirkko-Liisa Luhta Iijärven ja Irnijärven välisen alueen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 1987 2006 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 119 Eero Moilanen

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Kalastus ja muikkukannat

Kalastus ja muikkukannat Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

LIITE 7.6 KALASTO JA KALATALOUS

LIITE 7.6 KALASTO JA KALATALOUS KALASTO JA KALATALOUS LIITE 7.6 Kalaston ja kalatalouden nykytilaa on selvitetty kalataloustarkkailuihin ja kalastuskirjanpitoon perustuen. Mustavaaran kaivoshankkeen YVA-selostusta varten hankkeen vaikutusalueella

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen FIC Consulting Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Jatkokyselyn 2014 loppuraportti Hannu Mölsä 9.5.2014 Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen - Jatkokyselyn 2014 Loppuraportti

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus LÄNGELMÄVEDEN KALASTUSALUEEN KALASTUSKIRJANPITO VUOSINA -2009 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 12/2011 Tero Matilainen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009 TUTKIMUSRAPORTTI 15 - ROVANIEMI 211 Jyrki Autti, Erkki Huttula ja Johanna Mehtälä Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 25-29 TUTKIMUSRAPORTTI 15- ROVANIEMI 211 Jyrki Autti,

Lisätiedot

Kalastus Puruveden pohjoisosassa

Kalastus Puruveden pohjoisosassa KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 29 Irma Kolari Heikki Auvinen Esa Hirvonen Tapani Heikkinen Maija Hyttinen Kalastus Puruveden pohjoisosassa 2-21 Pohjaverkkosäätelyn vaikutus kalastukseen Enonkoski 23 Julkaisija

Lisätiedot

Iijoen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 2005 2010

Iijoen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 2005 2010 Eero Moilanen ja Pirkko-Liisa Luhta Iijoen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 25 21 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 159 Eero Moilanen Metsähallitus, luontopalvelut Toritie

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

IRNI-, POLO- JA KEROJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2015

IRNI-, POLO- JA KEROJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2015 IRNI-, POLO- JA KEROJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10690 PVO-VESIVOIMA OY IRNI-, POLO- JA KEROJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2015 17.6.2016 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Ylä-Kemijoella, Luirojoella ja Tenniöjoella vuonna 2011

Selvitys kalastuksesta Ylä-Kemijoella, Luirojoella ja Tenniöjoella vuonna 2011 TUTKIMUSRAPORTTI 6- ROVANIEMI 2004TUTKIMUSRAPORTTI 6- ROVANIEMI TUTKIMUSRAPORTTI 18- ROVANIEMI 2013 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Ylä-Kemijoella, Luirojoella ja Tenniöjoella vuonna

Lisätiedot