16WWE Fortum Power and Heat Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy"

Transkriptio

1 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21

2 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO Sotkamon reitti Ontojärvi Kallioisen allas Kiimasjärvet Sapsojärvet Kiantajärvi Nuasjärvi Hyrynsalmen reitti Hossanjoki-Kokkojärvi Kiantajärvi Vuokkijärvi Luvanjärvi Mikitänjärvi Seitenoikean allas Uvan ja Iijärven alue Iso-Pyhäntäjärvi Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU Aineisto ja menetelmät Iijärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta Iso-Pyhäntäjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta Hyrynjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta Mikitänjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis... 47

3 Kalastusta haittaavat tekijät Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta Luvan- ja Niemelänjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta Vuokkijärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta Kiantajärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta Ammattikalastus Kalastustiedustelun kokonaistulokset Vertailu aiempiin tuloksiin SOTKAMON REITIN KALASTUSTIEDUSTELU Aineisto ja menetelmät Kalastajamäärä Kalastusaika Pyydykset Saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta Vertailu aiempiin tuloksiin KALAKANTANÄYTTEET Aineisto ja menetelmät Sotkamon reitti Ontojärvi Kianta- ja Sapsojärvi Nuasjärvi Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Vuokkijärvi Hyrynjärvi Iijärvi Kasvun vertailu eri vesistöissä SIIKAISTUTUSTEN TULOKSELLISUUS SOTKAMON JA HYRYNSALMEN REITTIEN KALASTUKSEN JA KALASTON KEHITYS JA ARVIO KALANHOITOTOIMIEN VAIKUTUKSISTA Kalastus... 92

4 3 8.2 Kalasto Sotkamon reitillä Kalasto Hyrynsalmen reitillä ARVIO KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAN KEHITTÄMISTARPEISTA TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kartta Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteistä ja tarkkailukohteet Liite 2 Sotkamon reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 21 Liite 3 Hyrynsalmen reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 21 Liite 4 Kalastustiedustelukaavake Hyrynsalmen reitillä Liite 5 Kalastustiedustelun perustulostus Hyrynsalmen reitillä Liite 6 Kalastustiedustelukaavake Sotkamon reitillä Liite 7 Kalastustiedustelun perustulostus Sotkamon reitillä Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM Juha Parviainen, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 1 1 JOHDANTO Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien vesivoimalaitosten rakentamislupiin ja vesistön säännöstelylupiin liittyvien kalanhoitovelvoitteiden muuttamista koskevissa päätöksissä (PSVEO nro 26/93/2 ja 28/93/2, VYO nro 187/1994 ja 188/1994) on asetettu kalanhoito- ja tarkkailuvelvoitteet Sotkamon ja Hyrynsalmen reittivesistöille. Kunkin voimalaitos- ja säännöstelyluvan lupaehtojen mukaan luvanhaltijan on tarkkailtava alueen kalakantoja ja kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta Kainuun TE-keskuksen (nyk. Kainuun ELY-keskus) hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman vuosille (Pöyry Environment Oy 27a) on Kainuun TE-keskus hyväksynyt kirjeellään Dnro 113/ Reittien kalataloustarkkailu sisältää vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä määrävuosin tehtävän kalakantanäytteiden oton, kalastustiedustelun ja siikaistutusten tuloksellisuuden tarkastelun. Tässä raportissa esitetään tarkkailun yhteenvetotulokset vuosilta Aiempi yhteenvetoraportti on tehty vuosilta (Pöyry Environment Oy 27b) ja väliraportti vuosilta (Pöyry Environment Oy 29). 2 SELVITYSALUE Sotkamon ja Hyrynsalmen reitit kuuluvat Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen Oulujoen vesistön osa-alueeseen. Reittien jokivesistöt kuuluvat ns. turve- ja kangasmaiden -jokityyppeihin. Reittien järvet kuuluvat pääosin erilaisiin ja erikokoisiin humusjärvityyppeihin (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Sotkamon reitin valuma-alueen pinta-ala on 7479 km 2 ja järvisyys 11,7 %. Reitin yläosa on runsasjärvinen ja pääväylällä on vain lyhyitä jokijaksoja. Yläosan suurimmat järvet ovat säännöstelty Ontojärvi sekä Lentua, Iivantiira, Änätti- ja Kellojärvi, joiden pinta-ala on yhteensä 257 km 2. Reitin alaosaa hallitsevat säännöstellyt Nuas-, Kiimas- ja Kiantajärvi, joiden pinta-ala on yhteensä noin 123 km 2. Reitin alaosalla on kolme jokijaksoa: Kajaanin-, Tenetin- ja Ontojoki. Sotkamon reitillä on kolme voimalaitosta, joista vanhat Ämmäkoski ja Koivukoski rinnan uuden Koivukosken tunnelivoimalaitoksen kanssa sijaitsevat Kajaaninjoessa sekä Kallioinen ja Katerma Ontojoessa (liite 1.1). Sotkamon reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomaisten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä. Muutamat pääreitin sivussa olevat pienet järvet kuuluvat luokkiin tyydyttävä tai välttävä. Ontojärvi ja Ontojoki sekä Tenetin- ja Kajaaninjoki on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Hyrynsalmen reitin valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 8, %. Hyrynsalmen reitin suurin järvi on Kiantajärvi (A = 169 km 2 ), jonka pohjoispään itäiseen haaraan laskee Hossanjoki ja läntiseen haaraan Piispanjoki. Kiantajärvestä alkaa Emäjoki, johon Aittokosken voimalaitoksen tienoilla laskee Vuokkijärven reitti, Hyrynsalmen taajaman yläpuolella Luvanjoki ja alapuolella Lietejoki. Emäjoki laskee Ristijärveen, josta alkava Kiehimänjoki laskee Oulujärven Paltaselälle. Hyrynsalmen reitti on tyypillinen reittivesistö. Hyrynsalmen reitillä on viisi voimalaitosta, joista Ämmä, Aittokoski ja Seitenoikea sijaitsevat Emäjoessa, Leppikoski Kiehimänjoessa ja Pyhäntä Pyhännänjoessa (liite 1.2). Hyrynsalmen reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomaisten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä, mutta Vuokkijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Valtaosa reitin pääuomasta ja suurimmista järvialtaista on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29).

6 3 KALASTUSKIRJANPITO 2 Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla Sotkamon reitillä vuosittain 24 ja Hyrynsalmen reitillä 23 (taulukko 1). Keväällä 29 hankittiin uusia kirjanpitäjiä useille alueille, ja kirjanpito v oli tavoitteen mukainen. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 21 on esitetty liitteissä 2 ja 3. Vastaavat liitetiedostot vuosilta on esitetty raporteissa Pöyry Environment Oy 29 ja Pöyry Finland Oy 21a. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu kullekin saalislajille alueittain sekä pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta- (g/pkk), kalastuskerta- (g/kkr) tai vetokertakohtaiset (/vk) saalisindeksit. Saalisindeksien kehittymistä on kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta kuvissa sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Harvojen verkkojen (# yli 4 mm) osalta kuvissa on yhdistetty vuodesta 27 lähtien kaikkien harvojen verkkojen (# 41-8 mm) aineistot. Käytetyin solmuväli on 45-6 mm. Ennen vuotta 26 olevista kuva-aineistoista puuttuu paikoin vähäinen harvimpien verkkojen (# 6-7 mm) aineisto. Tässä raportissa esitetään tulokset taulukkomuodossa vuosilta sekä kuvalliset esitykset vuosilta , mikäli aineistot ovat olleet vertailukelpoisia. Vuosien numeeriset saalisindeksitiedot on esitetty raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy 25a ja Pöyry Environment Oy 26 ja 27b. Tiedot vuosilta ovat raporteista Voimalohi Oy 21, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 22 ja 24 sekä Kantojärvi 23. Taulukko 1 Tarkkailuohjelman mukaiset kirjanpitäjien tavoitemäärät sekä kirjanpitokalastajien toteutunut lukumäärä Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä v Kirjanpitoalue Tavoite Sotkamon reitti Ontojärvi Kallioinen Kiimasjärvet Sapsojärvet Kiantajärvi Nuasjärvi Yhteensä* Hyrynsalmen reitti Hossanjoki-Kokkojärvi Kiantajärvi Vuokkijärvi Seitenoikea Luvanjärvi Mikitänjärvi Iso-Pyhäntä Uvan alue Yhteensä* *osa kalastaa kahdella alueella 3.1 Sotkamon reitti Ontojärvi Ontojärvellä kalasti v kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# 4-65 mm). Välikoon sii-

7 3 kaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vähän. Harvojen verkkojen lisäksi Ontojärvellä kalastettiin vähän muikkuverkoilla sekä katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui alkukesään, mutta niillä kalastettiin kuitenkin ympäri vuoden. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit v. 21 olivat kuha, hauki ja lahna (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa ja ahventa. Taimenta saatiin vain hiukan. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa on ollut 41 %, lahnaa 29 % ja haukea 16 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 78, mikä oli vuosien keskimääräistä saalista suurempi. V. 21 mukana oli uusi kirjanpitäjä, joka kalasti verkoilla ammattimaisesti. Hänen saaliissaan oli erityisen paljon lahnaa, minkä vuoksi lahnasaalis oli v. 21 noin kaksinkertainen aiempaan verrattuna. Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Ontojärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Taimen Kirjol. Säyne Särki Muikku Yht. /kal , , Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 kuhaa ja haukea vähän eli kuhaa 481 g/pkk ja haukea 93 g/pkk (taulukko 3). Lahnaa saatiin kohtalaisesti eli 749 g/pkk. Siikaa ja taimenta harvoilla verkoilla saatiin vain hiukan eli 5-29 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla siikaa saatiin myös vähän eli 228 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja varsinkin kuhaa erittäin hyvin eli haukea 1, ja kuhaa 3,4 kalastuskertaa kohden. Katiskoilla saadut hauki- ja ahvensaaliit olivat pieniä eli alle,3 /pkk. Ontojärven muikkukanta on ollut viime vuosina erittäin heikko. V. 21 muikkua saatiin edelleen vain vähän eli 234 g/pkk (taulukko 4). Kalastajien v kommenttien mukaan Ontojärven muikkukanta on huono. Verkkojen limoittuminen vaikeutti ajoittain kalastusta. Runsaan lahnakannan mainittiin haittaavan pyyntiä. Kalojen makuvirheitä kalastajat eivät kommentoineet. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli 2-luvun alussa hyvä eli tasoa 1 /pkk, mistä se on laskenut kohtalaiseksi eli tasolle,5-,6 /pkk (kuva 1). Vapapyynnin kuhasaalis on kasvanut 2-luvulla erittäin hyväksi eli tasolle 3-4 kalastuskertaa kohden (kuva 2). Hauen yksikkösaalis on ollut viime vuosina pieni eli alle,3 /pkk (taulukko 3). Siian yksikkösaalis siikaverkoilla kohosi 2-luvun alussa tasolle,3 /pkk, mutta on sen jälkeen laskenut jälleen pieneksi eli tasolle,1-,2 /pkk (kuva 3).

8 4 Taulukko 3 Ontojärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Särki Säyne Verkot I-IV # (4) mm V-X XI-XII I-XII Verkot III-IV # 34-4 mm V-X XII III-XII Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII Katiskat I-IV V-X I-X Isorysä VI-IX Vetouistelu V-X Taulukko 4 Ontojärven kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VI-X

9 5 SAALIS KUHA Verkot # mm g/pkk Kuva 1 Ontojärven verkkopyynnin (# mm) pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v SAALIS KUHA Vapapyynti 4 3 g/kkr Kuva 2 Ontojärven vapapyynnin kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

10 6 5 SAALIS SIIKA S i 2 Verkot # < 4 mm 4 3 g/pkk Kuva 3 Ontojärven verkkopyynnin (# 34-4 mm, v mukana myös # mm) pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Kallioisen allas Kallioisen altaalla kalasti v. 21 edellisvuosien tapaan 1 kirjanpitokalastaja. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa pienimuotoista verkko- ja katiskapyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# 45-5 mm). Siikaverkoilla (# 27-4 mm) pyyntiä vain kokeiltiin. Harvoilla verkoilla kalastettiin vain kesällä. Kirjanpitokalastajan tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 hauki, ahven ja kuha (taulukko 5). Näiden lisäksi saatiin satunnaisesti lahnaa. Vuosien keskimääräisestä saaliista haukea on ollut 36 %, kirjolohta ja ahventa % sekä kuhaa, madetta ja lahnaa 8-11 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 19, mikä oli selvästi vuosien keskimääräistä saalista pienempi. Tulokseen vaikutti todennäköisesti kirjanpitokalastajan vaihtuminen alueella v. 21. Taulukko 5 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () Kallioisen altaalla v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Kirjol. Lahna Säyne Yht Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 kuhaa ja haukea vähän eli kuhaa 333 g/pkk ja haukea 167 g/pkk (taulukko 6). Lahnaa saatiin vain hiukan. Siikaa tai taimenta verkoilla ei saatu. Vähäisellä katiskapyynnillä saatiin haukea vähän eli 333 g/pkk ja ahventa kohtalaisesti eli 55 g/pkk. Kalastajan v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Hauen yksikkösaalis verkoilla on vaihdellut 2-luvulla vuosittain huomattavasti ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 4). Yksikkösaalis on ollut enimmäkseen pieni eli alle,5 /pkk. V. 21 heikkoon saaliiseen on voinut vaikuttaa myös kirjanpitäjän vaihtuminen. Kuhan yksikkösaalis verkoilla on ollut viime vuosina pieni eli tasoa,2-,3 /pkk (taulukko 6). Vuotuinen

11 Taulukko 6 Kallioisen altaan kirjanpitokalastajan pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v kirjolohisaalis on paljolti riippuvainen istutuksista tai kalankasvatuslaitoksilta karkaavista kaloista. Pyydys kk Vuosi pkk Hauki Ahven Kuha Made Kirjol. Lahna Säyne Verkot V-X # mm Verkot VIII- IX # 34-4 mm Verkot I-IV # 45-6 mm V-X I-X Katiskat I-IV V-X I-X SAALIS HAUKI Verkot # 41-6 mm g/pkk Kuva 4 Kallioisen altaan verkkopyynnin (# 41-6 mm) pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

12 3.1.3 Kiimasjärvet 8 Kiimasjärvillä kalasti v kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# 45-7 mm). Siika- ja muikkuverkkoja ei käytetty ollenkaan. Kiimasjärvillä kalastettiin lisäksi 1 isorysällä sekä katiskoilla ja vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui poikkeuksellisesti kesään, sillä kirjanpitäjänä oli 1 uusi kalastaja, joka kalasti kuhaa kesällä ammattimaisesti. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 kuha, hauki ja lahna (taulukko 7). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi ahventa. Siikaa ja madetta saatiin vain hiukan ja taimenta ei saatu ollenkaan. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa on ollut 52 %, lahnaa 27 % ja haukea 12 %. Lahnan osuus oli v. 21 poikkeuksellisen suuri, mikä johtui uuden ammattikalastajan saamasta saaliista. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli poikkeuksellisen suuri eli 1327, mikä johtui uuden ammattikalastajan saaliista. Taulukko 7 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Kiimasjärvillä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Muikku Särki Yht. /kal Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 kuhaa kohtalaisesti eli 622 g/pkk ja lahnaa vähän eli 366 g/pkk (taulukko 8). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 8 g/pkk. Siikaverkoilla ei kalastettu ollenkaan v. 21. Vetouistelemalla saatiin haukea hyvin eli 1,3 ja kuhaa vähän eli,4 kalastuskertaa kohden. Katiskoilla saatiin ahventa kohtalaisesti eli 58 g/pkk. V. 21 oli käytössä myös 1 isorysä, jolla saatiin kuhaa kohtalaisesti eli 7,7 /pkk. Kiimasjärvien muikkukanta on edelleen heikko eikä muikunpyyntiä edes kokeiltu v. 21 (taulukko 9). Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli 2-luvun alkupuolella kohtalainen eli tasoa,5-,6 /pkk, mistä se laski v. 29 mennessä pieneksi eli tasolle,2 /pkk (kuva 5). V. 21 yksikkösaalis oli kuitenkin jälleen kohtalainen. Tulokseen saattoi vaikuttaa yhden ammattikalastajan kuhan pyyntiin keskittynyt kalastus. Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut 2- luvulla v. 28 asti hyvä eli tasoa 2-4 /kkr, mutta v saalis on ollut pieni (kuva 6). Hauen yksikkösaalis verkoilla on ollut viime vuosina pieni eli alle,3 /pkk (taulukko 8). Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on ollut pieni koko tarkkailujakson ajan (kuva 7). Yksikkösaalis on ollut viime vuosina enää tasoa 5 g/pkk.

13 Taulukko 8 9 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Särki Verkot V-VII # 34-4 mm Verkot I-IV # 45-7 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-X Isorysä VI-X Vetouistelu VI-IX Taulukko 9 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VI-IX SAALIS KUHA Verkot # 41-7 mm g/pkk Kuva 5 Kiimasjärvien verkkopyynnin (# 41-7 mm) pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

14 1 SAALIS KUHA Vapapyynti g/kkr Kuva 6 Kiimasjärvien vapapyynnin kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v SAALIS SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk Kuva 7 Kiimasjärvien verkkopyynnin (# 34-4 mm) pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Sapsojärvet Sapsojärvillä kalasti v kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 5-55 mm). Sapsojärvillä kalastettiin lisäksi pari kertaa vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen, mutta niillä kalastettiin kohtuullisen paljon myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 kuha, hauki ja lahna (taulukko 1). Näiden lisäksi saatiin hiukan ahventa ja madetta. Siikaa saatiin vain satunnaisesti ja taimenta ei saatu ollenkaan. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa on ollut 45 %, lahnaa 28 % ja haukea 19 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 85, mikä oli selvästi vuosien keskimääräistä saalista pienempi.

15 11 Taulukko 1 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Sapsojärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Yht. /kal Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 kuhaa kohtalaisesti eli 551 g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli g/pkk (taulukko 11). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 4 g/pkk. Vähäisellä vetouistelulla saatiin haukea ja kuhaa erittäin hyvin eli 3,7-4,2 kalastuskertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Likaantuminen oli kuitenkin pääosin vähäistä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut tarkkailujakson aikana kohtalaiseksi eli tasolle,5 /pkk (kuva 8). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut 2-luvulla erittäin hyvä eli tasoa 4,-4,5 kalastuskertaa kohden (kuva 9). Vapakalastusaineisto on kuitenkin useilta vuosilta vähäinen. Hauen yksikkösaalis on ollut viime vuosina pieni eli alle,3 /pkk (taulukko 11). Siikaa harvoilla verkoilla on saatu viime vuosina lähinnä satunnaisesti (taulukko 11). Taulukko 11 Sapsojärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Verkot I-IV # 41-6 mm V-X XI-XII I-XII Vetouistelu V-VII

16 12 SAALIS KUHA Verkot # 41-6 mm g/kk Kuva 8 Sapsojärven verkkopyynnin (# 41-6 mm) pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v SAALIS KUHA Vapapyynti 4 g/kkr Kuva 9 Sapsojärven vapapyynnin kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti v kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 45-6 mm). Sen lisäksi Kiantajärvellä kalastettiin välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) sekä vähän vetouistelemalla. Harvoilla verkoilla kalastettiin käytännössä vain talvella ja välikoon siikaverkoilla kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 kuha, hauki ja lahna (taulukko 12). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti siikaa ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa on ollut 59 %, lahnaa 18 % ja haukea 15 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 234, mikä oli vuosien keskimääräistä saalista pienempi.

17 13 Taulukko 12 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Kiantajärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Kirjol. Lahna Taimen Särki Yht. /kal Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 kuhaa hyvin eli 176 g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli g/pkk (taulukko 13). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 4 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) ei saatu siikaa ollenkaan. Vetouistelemalla saatiin haukea ja erityisesti kuhaa erittäin hyvin. Hauen yksikkösaalis oli 6,3 ja kuhan 12,3 kalastuskertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Likaantuminen oli kuitenkin pääosin vähäistä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla (kuva 1). Yksikkösaalis on ollut viime vuosina kohtalainen-hyvä eli tasoa,6-1,1 /pkk. Hauen yksikkösaalis on 2- luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi, mihin on voinut vaikuttaa osaltaan pyyntitekniikan muuttuminen pyynnin keskittyessä enenevässä määrin kuhan kalastukseen (kuva 11). Välikoon siikaverkoilla saatu siikasaalis on ollut koko 2-luvun pieni eli tasoa 2-6 g/pkk (kuva 12). V. 21 siikaa ei saatu näillä verkoilla ollenkaan. Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut viime vuosina erittäin hyvä eli tasoa 5-12 kalastuskertaa kohden (taulukko 13). Taulukko 13 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Kirjol. Taimen Verkot V-X # 34-4 mm XI-XII I-XII Verkot I-IV # 41-7 mm V XI-XII I-XII Isorysä V-IX Vetouistelu V-X

18 14 SAALIS KUHA Verkot # 41-7 mm g/pkk Kuva 1 Kiantajärven verkkopyynnin (# 41-7 mm) pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v SAALIS HAUKI Verkot # 41-7 mm 8 6 g/pkk Kuva 11 Kiantajärven verkkopyynnin (# 41-7 mm) pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

19 15 SAALIS SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk Kuva 12 Kiantajärven verkkopyynnin (# 34-4 mm) pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Nuasjärvi Nuasjärvellä kalasti v kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 5-6 mm). Nuasjärvellä kalastettiin lisäksi hiukan isorysällä, katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta pyyntiä harjoitettiin jonkin verran myös kesällä. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vain kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 kuha, hauki, ahven ja lahna (taulukko 14). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, madetta ja särkeä sekä lähinnä satunnaisesti taimenta. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa on ollut 45 %, haukea 22 %, ahventa 13 % ja lahnaa 8 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 151, mikä oli lähellä vuosien keskimääräistä saalistasoa. Taulukko 14 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Nuasjärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Taimen Säyne Yht. /kal Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 kuhaa kohtalaisesti eli 582 g/pkk ja haukea vähän eli 283 g/pkk (taulukko 15). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 6 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) siikaa saatiin vähän eli 198 g/pkk. Isorysällä pyydettiin vain hiukan toukokuussa ja saalis oli pääasiassa lahnaa ja särkeä. Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea hyvin eli 1,-2,8 kalastuskertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä kommentoi kerran 1 kalastaja, jonka mukaan Jormaslahden kaloissa oli mudan makua toukokuussa 21.

20 16 Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on 2-luvulla vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä; yksikkösaalis on ollut pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,6 /pkk (kuva 13). Rysäpyynnin kuhasaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni-kohtalainen eli tasoa 6-1 /pkk (kuva 14). Vuoden 21 rysäpyynti jäi lähinnä kokeiluksi. Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on 2-luvulla vaihdellut ilman yksisuuntaista kehitystä; yksikkösaalis on ollut pieni eli enimmäkseen tasoa,2-,4 /pkk (kuva 15). Taulukko 15 Nuasjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Särki Säyne Kirjol. Verkot V-X # 34-4 mm XI V-XI Verkot I-IV # 45-6 mm V-X XI-XII I-XII Isorysä V-X Katiskat V-VI Vetouistelu V-X

21 17 SAALIS KUHA Verkot # 41-6 mm g/pkk Kuva 13 Nuasjärven verkkopyynnin (# 41-6 mm) pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v SAALIS KUHA Rysä g/pkk Kuva 14 Nuasjärven rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

22 18 SAALIS HAUKI Verkot # 41-6 mm 8 6 g/pkk Kuva 15 Nuasjärven verkkopyynnin (# 41-6 mm) pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Hyrynsalmen reitti Hossanjoki-Kokkojärvi Hossanjoen-Kokkojärven alueella kalasti v. 21 edellisvuosien tavoin 2 kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkko- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalastettiin sekä talvella että kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat hauki, ahven, siika, muikku ja made (taulukko 16). Näiden lisäksi saatiin satunnaisesti taimenta ja säynettä. Vuosien keskimääräisestä saaliista haukea on ollut 48 %, siikaa 15 %, ahventa 14 % ja madeta 1 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 217, mikä oli vähän vuosien keskimääräistä saalista pienempi. Taulukko 16 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Hossanjoen-Kokkojärven alueella v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Muikku Kuha Ahven Made Säyne Särki Yht. /kal Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 haukea hyvin eli 1137 g/pkk sekä siikaa ja kuhaa vähän eli g/pkk (taulukko 17). Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli pieni eli 25 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) siikaa saatiin vähän eli 14 g/pkk. Vähäisellä muikkuverkkopyynnillä muikkua saatiin hyvin eli 118 g/pkk. Katiskoilla saatiin ahventa hyvin eli 19 g/pkk. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta. Likaantuminen oli ajoittain voimakasta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu.

23 19 Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on 2-luvulla vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 16). Yksikkösaalis on ollut yleensä kohtalainen-hyvä eli enimmäkseen tasoa,5-1, /pkk. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) on ollut pieni koko 2-luvun ajan eli enimmäkseen alle,4 /pkk ja se on viime vuosina laskenut tasolle,1-,2 /pkk (kuva 17). Taulukko 17 Hossanjoen-Kokkojärven alueen kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Säyne Särki Muikku Verkot I-IV # 34-4 mm V-X XI-XII I-XII Verkot I-IV # 41-6 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-X Muikkuverkot VII-X

24 2 SAALIS HAUKI Verkot # 41-6 mm g/pkk Kuva 16 Hossanjoen-Kokkojärven alueen verkkopyynnin (# 41-6 mm, v. 24 # < 4 mm) pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v SAALIS SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk Kuva 17 Hossanjoen-Kokkojärven alueen verkkopyynnin (# 34-4 mm, v. 23 ja 25 # mm) pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti v kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Kiantajärvellä kalastettiin lisäksi isorysillä, nuotalla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Troolia vedettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21. Kalastus harvoilla verkoilla painottui avovesikauteen. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vain kesällä. Nuottaa vedettiin vain talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 muikku, siika, kuha, ahven ja hauki (taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi madetta ja taimenta. Vuosien kes-

25 21 kimääräisestä saaliista muikkua on ollut 55 %, siikaa 12 % sekä kuhaa ja ahventa 9 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 4488, mikä oli selvästi vuosien keskimääräistä saalista suurempi. Kiantajärvellä on ollut v kirjanpitäjinä myös useita ammattikalastajia, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. Taulukko 18 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Kiantajärvellä v Ei sisällä troolisaalista. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Kirjol. Siika Harjus Muikku Kuore Kuha Ahven Järvil. Made Särki Säyne Yht. /kal Harvoilla verkoilla kalastettiin v. 21 runsaasti (122 pkk) ja niillä saadun siian ja kuhan yksikkösaaliit olivat pieniä eli siialla 169 g/pkk ja kuhalla 323 g/pkk (taulukko 19). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat myös pieniä eli alle 1 g/pkk. Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli myös pieni eli 125 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli 433 g/pkk. Isorysillä siikaa saatiin melko vähän eli 5,9 /pkk (taulukko 2). Katiskoilla saatiin ahventa hyvin eli 1,9 /pkk (taulukko 19). Vetouistelemalla taimenta saatiin kohtalaisesti eli 616 g kalastuskertaa kohden. Muikku pyydettiin pääasiassa troolilla, isorysillä ja nuotalla. Muikkuverkoilla muikkua saatiin vain vähän eli 351 g/pkk (taulukko 2). Rysillä saadun muikun yksikkösaalis oli hyvä eli 79 /pkk. Myös talvinuotalla saatiin hyviä muikkusaaliita eli 28 vetokertaa kohden. Troolausta harjoitettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21 ja muikkua saatiin hyvin eli 347 vetokertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja roskaantuminen haittasivat kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin lähinnä lahtialueilla. Toisaalta todettiin, että varsinaisella Kiantajärvellä ei ole makuvirheitä. Kiantajärvi poikkeaa reitin muista järvistä sikäli, että siellä siika ja muikku ovat edelleen merkittävimpiä saalislajeja. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) oli 2- luvun alkuun asti hyvä eli tasoa 1,2 /pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut pieneksi eli tasolle,2-,4 /pkk (kuva 18). Harvoilla verkoilla saadun siian yksikkösaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni eli yleensä tasoa,1-,3 /pkk (kuva 19). Muikkuverkoilla saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2-luvulla v. 28 asti varsin hyvä eli yli 1, /pkk, mutta v yksikkösaalis oli selvästi sitä alempi (kuva 2). Edelleen vahvaan muikkukantaan viittaavat kuitenkin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Isorysillä on saatu muikkua viime vuosina kokukertaa kohden ja talvinuotalla vetokertaa kohden (taulukko 2). Muikun troolisaalis v. 21 oli myös hyvä. Kiantajärvellä muikkua ammatikseen pyytävän mukaan muikku on ollut jo 3 vuotta hyvin pientä eli sitä pitäisi pyytää # 1-11 mm:n verkoilla. Muikun pieni koko on aiheuttanut markkinointivaikeuksia eikä sitä ole voitu esimerkiksi troolata täydellä teholla.

26 22 Taulukko 19 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Harjus Särki Verkot I-IV # 34-4 mm V-X XI-XII I-XII Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-X Vetouistelu VI-IX Taulukko 2 Kiantajärven kirjanpitokalastajien muikunpyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat ja vetokerrat (pkk/vk) sekä pyydyskokukerta- tai vetokertakohtainen saalis (g/pkk, g/vk) v Pyydys kk Vuosi pkk/vk Muikku Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Särki Kuore Muikkuverkot V-X Isorysät V-VIII Nuotta III-IV Trooli VII-X

27 23 14 SAALIS SIIKA Verkot # 34-4 mm 12 1 g/pkk Kuva 18 Kiantajärven verkkopyynnin (# 34-4 mm) pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v SAALIS SIIKA Verkot # mm g/pkk Kuva 19 Kiantajärven verkkopyynnin (# mm) pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

28 24 SAALIS MUIKKU Muikkuverkot g/pkk Kuva 2 Kiantajärven muikkuverkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen muikkusaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Vuokkijärvi Vuokkijärvellä kalasti v kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# 45-7 mm). Vuokkijärvellä kalastettiin lisäksi vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm), katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Katiskoilla pyydettiin ahventa ammattimaisesti. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös läpi kesän. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 ahven, kuha, hauki ja made (taulukko 21). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa ja vähän säynettä. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien keskimääräisestä saaliista ahventa on ollut 41 %, haukea 27 % ja kuhaa 22 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 218, mikä oli selvästi vuosien keskimääräistä saalista suurempi. Vuokkijärvellä on ollut v kirjanpitäjänä myös ammattikalastaja, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. Taulukko 21 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Vuokkijärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Harjus Kuha Ahven Made Säyne Särki Kuore Muikku Yht. /kal Harvoilla verkoilla kalastettiin v. 21 runsaasti (27 pkk) ja niillä saadun kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat hyviä eli kuhalla 1392 g/pkk ja hauella 19 g/pkk (taulukko 22). Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli pieni eli 29 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat vähäisiä. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) pyyntiä vain kokeiltiin ja siikaa saatiin niillä vähän eli 378 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja kuhaa erittäin hyvin eli haukea 5,4 ja kuhaa 4,1 kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin ammattimaisesti ahventa ja kokukertoja kertyi yli 1 (taulukko 22). Ahvenen kokonaissaalis oli 7,6 t (liite 3) ja yksikkösaalis oli pyynnin laajuudesta huolimatta kohtalainen eli 741 g/pkk.

29 25 Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja roskaantuminen haittasivat kalastusta ajoittain. Vesistön säännöstely ja nopeat juoksutusmuutokset haittasivat kalastusta talvella. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla kohosi 2-luvun alkupuolella kohtalaiseksi eli tasolle,5 /pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis aleni pieneksi eli tasolle,2-,4 /pkk (kuva 21). V. 21 kuhan yksikkösaalis oli poikkeuksellisen hyvä. Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni-kohtalainen eli tasoa,2-,5 /pkk, mutta v. 21 saalis oli poikkeuksellisen hyvä (kuva 22). Siian yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut sekä harvojen että välikoon siikaverkkojen osalta (kuvat 23 ja 24). Viime vuosina siian yksikkösaalis on ollut tasoa,1 /pkk tai sen alle. Vuoden 21 aiempaa parempi yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla voi johtua vähäisen pyynnin (6 pkk) aiheuttamasta sattumasta. Taulukko 22 Vuokkijärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Harjus Säyne Särki Verkot V-X # 34-4 mm Verkot I-IV # 45-7 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-IX Vetouistelu VI-IX Taulukko 23 Vuokkijärven nuottakalastuksen pyynnin ajoittuminen (I-XII), vetokerrat (vk) sekä vetokertakohtainen saalis (/vk) v. 29. Pyydys kk Vuosi vk Muikku Siika Ahven Särki Kuore Nuotta IX 29 2,5,8 2, 2, 4,

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 6.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 2011-2015 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 214 16WWE1947 4.3.215 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 214 Fortum Power and

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2006

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2006 9M66121 26.2.27 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta Kainuun kalantutkimus ja vesiviljely Oulujärven kalataloustarkkailu v. 26 9M66121 Oulujärven kalataloustarkkailu

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2007

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2007 9M6715 26.2.28 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta Kainuun kalantutkimus ja vesiviljely Oulujärven kalataloustarkkailu v. 27 9M66121 Oulujärven kalataloustarkkailu

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY KALATALOUSTARKKAILU 16X170583 10.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVc Kalataloustarkkailu Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailu v. 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE1931 12.5.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2012 16WWE1944 20.3.2013 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2012 Fortum Power

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 30.3.2016 Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X267368 4.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2015 Fortum

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2008

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2008 9M6814 26.3.29 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta Kainuun kalantutkimus ja vesiviljely Oulujärven kalataloustarkkailu v. 28 9M6814 Oulujärven kalataloustarkkailu

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 211 16WWE11 19.4.212 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 211 Fortum Power and

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2009

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2009 9M69148 7.4.21 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta RKTL/Kainuun kalantutkimus Oulujärven kalataloustarkkailu v. 29 9M69148 Oulujärven kalataloustarkkailu v. 29 1 Sisältö

Lisätiedot

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /

Lisätiedot

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010 6.5.2011 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta RKTL/Kainuun kalantutkimus Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010 Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010 1 Sisältö 1

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2016

Kalastustiedustelu 2016 Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2010-2013 16WWE1945 11.4.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 2014_10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 26.5.2014

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10 577 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2013 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 17.3.2014 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

Pälkäneveden Jouttesselän

Pälkäneveden Jouttesselän Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Ari Westermark RAPORTTI 2019 nro 377/19 Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2017

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2017 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2017 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 11100 ii i PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2017 20.6.2018 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 172/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Kalastus ja muikkukannat

Kalastus ja muikkukannat Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA

SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA 1 SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA 1997-2005 1. JOHDANTO Parikkalan Simpelejärveä kuormittaa Parikkalan kunnan jätevedenpuhdistamo. Jätevedet

Lisätiedot

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956 TUTKIMUSRAPORTTI 22 - ROVANIEMI 2017 Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956 TIIVISTELMÄ Vuoden 2015 kalastusta

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014

IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014 IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1822 PVO-VESIVOIMA OY IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 17.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset Isojärven kalastustiedustelu 217 & vuosien 211-217 kirjanpitokalastukset Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue. Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto

Heinolan kalastusalue. Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto Heinolan kalastusalue Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Ruotsalainen... 4

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu

Lisätiedot

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY KALATALOUSTARKKAILU 2012 16WWE1803 16X143113 8.5.2013 OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY Kemin edustan merialueen ja Kemijokisuun kalataloustarkkailu v. 2012

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Anna Väisänen 15.3.2019 Velvoitetarkkailusta Toteutettu kalataloudellisena yhteistarkkailuna 1970-luvulta

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN KAI- VOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Terrafame Oy. Tarkkailuraportti. Huhtikuu, 2018.

TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN KAI- VOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Terrafame Oy. Tarkkailuraportti. Huhtikuu, 2018. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Huhtikuu, 2018 TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN KAI- VOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2017 TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Vastuullinen pyydyskalastus

Vastuullinen pyydyskalastus Vastuullinen Sivu 1 / 6 Saimaan lohikalayhdistys ry Vastuullinen pyydyskalastus Vastuullisen kalastuksen periaatteet nousevat sitä tärkeämpään rooliin mitä enemmän ja mitä tehokkaammin veden viljaa korjataan.

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry - 0 - Kansikuva: Kaukaan lähialueen (Laihianselkä) ennätyksellinen

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 22.6.2017 Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Kalavesi tuottavaksi Pien Saimaalla - hanke Hankkeen numero: 15700 Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1,

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Yleistä

Lisätiedot

LIITE 7.6 KALASTO JA KALATALOUS

LIITE 7.6 KALASTO JA KALATALOUS KALASTO JA KALATALOUS LIITE 7.6 Kalaston ja kalatalouden nykytilaa on selvitetty kalataloustarkkailuihin ja kalastuskirjanpitoon perustuen. Mustavaaran kaivoshankkeen YVA-selostusta varten hankkeen vaikutusalueella

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot