Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ähtärinjärven tila ja kuormitus"

Maarit Laakso
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.

Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja

1 Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten 1

2 Ähtärinjärvi Ähtärinreitin keskusjärvi Pinta-ala n. 41 km 2 Valuma-alue 480 km 2, maanviljely n. 10%, vesistöt n. 14 % Keskisyvyys 5,2 m, syvin kohta 27 m Viipymä 400 vrk Vesienhoidossa tyyppiä runsashumuksinen järvi (keskisyvyys > 3 m, väri 90 mg Pt/l), samaa tyyppiä kuin Kuortaneenjärvi 2

Leväkukinnot Eniten leväkukintoja Pohjanmaalla Vuosittain, pitkäkestoisia Sinileviä Apahnizomenon, Anabaena; Woronichinia, Microcystis jne Myrkytystapaus Minna Hakala/2016 järvi 2000 2001 2002 2003

3 Leväkukinnot Eniten leväkukintoja Pohjanmaalla Vuosittain, pitkäkestoisia Sinileviä Apahnizomenon, Anabaena; Woronichinia, Microcystis jne Myrkytystapaus Minna Hakala/2016 järvi Evijärvi Lappajärvi, Kivitippu Kuorasjärvi Kuortaneenjärvi Lappajärvi, Lakaniemi Niemisvesi Ouluvesi Seinäjärvi Ähtärinjärvi, Kylmälahti Ähtärinjärvi, Ähtärinranta 6 5 3

4 Kasviplankton Perustuottajia eläinplankton kalat Satoja lajeja tai lajiryhmiä Heijastavat ravinnetilannetta Kasviplanktonin luokitteluindeksit Muutos heikompaan sinileväosuus välillä ss Haitallisten Kok.biomassa Taksoni sinilevien %- Pvm (µg/l) lkm osuus TPI , ,4534 0, , ,3512-1, , ,9274 0, , ,1366 0, , ,8702 1, , ,0751 1, , ,3894-0, , ,4581 1, , ,9831-0, , ,4341-0, , ,3706-0, , ,6072 1, , ,5593 1, , ,9498 0, , ,2403-0, , ,14-0, , ,7511 2, , ,3622 2, , ,2066 0, , ,6874 2,5129 4

5 Valtalajit - Lämpötilakerrostuminen heikkoa : piileväjärvi - kultalevät: - piilevät: - nielulevät: - sinilevät: Aphanizomenon (vain v. 2002) : sinileväjärvi - sinilevät: Aphanizomenon, Woronichinia 5

6 Sinilevien biomassa Kasvanut selvästi 6

7 Klorofylli ja alkaliniteetti Vuosien välistä vaihtelua Arvot korkeimmillaan 2000-luvun vaihteessa Alkaliniteetti noussut, ilmentää kasviplanktontuotannon kasvua Klorofylli-a µg/l R² = 0, Klorofylli-a µg/l Lin. (Klorofylli-a µg/l) 3 kaud. liuk. keskiarvo (Klorofylli-a µg/l) 7

8 Veden laadun kehitys (kesä) Fosfori vertailuarvo 22 µg/l, typen 590 µg/l Ei voimakkaita muutoksia kok. P Kok N R² = 0, R² = 0, kok. P Lin. (kok. P) 3 kaud. liuk. keskiarvo (kok. P) Kok N Lin. (Kok N) 3 kaud. liuk. keskiarvo (Kok N) 8

9 Vesi tummunut ja näkösyvyys heikentynyt 60 COD 3 Näkösyvyys m 50 2, R² = 0, ,5 1 R² = 0, , COD Lin. (COD) 3 kaud. liuk. keskiarvo (COD) Näkösyvyys m Lin. (Näkösyvyys m) 3 kaud. liuk. keskiarvo (Näkösyvyys m) 9

10 Kok. P ug/l Vertailua muihin järviin Fosfori: laskua tai pysyneet ennallaan 120 Kok. P Alajärvi Kuortaneenjärvi Lappajärvi Ähtärinjärvi

11 Kok. N ug/l Typpi: laskua tai lievää laskua kok. N Alajärvi Kuortaneenjärvi Lappajärvi Ähtärinjärvi

12 Väri Pt mg/l Veden tummuus lisääntynyt kaikkialla 300 Väri Alajärvi Kuortaneenjärvi Lappajärvi Ähtärinjärvi

13 klorofylli-a ug/l Klorofylli: laskua tai pysyneet ennallaan 70 klorofylli-a Alajärvi Kuortaneenjärvi Lappajärvi Ähtärinjärvi

14 Klorofyllin ja fosforin suhde vaihtelee, mutta korkeahko 1,2 klorofylli/fosfori 1 0,8 0,6 0,4 Alajärvi Kuortaneenjärvi Lappajärvi Ähtärinjärvi 0,

15 Kalasto Biomassa H E Yksilömäärä E E Särkikalojen % E E Keskeinen tekijä järven tilalle Indikaattorilajit T H Kokonaisarvio E E Särkikalat vs. petokalat Luokitustulosten mukaan tilanne kuitenkin varsin hyvä Kuha, isokokoinen ahven saalit hyvät: petokala/saaliskala suhde hyvä Särkikalat Muikku? 15

16 Rehevöityminen (jokien ala- ja keskiosat, järvet, rannikko et. sisäsaaristo) Ähtärinjärvi luokiteltu hyvään ekologiseen ja hyvään kemialliseen tilaan.. Nuhraantuminen (muut paineet, värimuutokset, levähaitat ) 16

17 Ekologinen ja kemiallinen tila Luokittelu biologian ja veden laadun perusteella 1. kausi , 2. kausi Kemiallinen tila hyvä: kala-hg alle laatunormien KAUSI I vesi kassvipl. pohjael. piilevät vesikasv kalat Lappajärvi T T V E E Kuortaneenjärvi T T E Alajärvi V T V Kuorasjärvi E T T Ähtärinjärvi H H T H KAUSI II vesi kassvipl. pohjael. piilevät vesikasv kalat Lappajärvi T H H T H T Kuortaneenjärvi T T E T T H Alajärvi V V T T T V Kuorasjärvi H H H Ähtärinjärvi H T H T H E 17

18 Kuormittajat Pääosin hajakuormitusta 18

19 Kuormitus Fosfori: n. 10 tn/v Typpi n. 212 tn/v 19

20 Kuormitus vs. sietokyky Malliarviointi Fosfori n. 10 tn/v Sallittu kuormitus n. 6 tn/a Vaarallinen n. 15 tn/a 20

21 Ähtärinjärven fosfori- ja typpikuormitus Laskettu mallilla Peltoviljely suurin Luonnonhuuhtouma edustaa taustaa Sen ylimenevä osa kuormitusta Pistekuormityksessa asutus, teollisuus ja mm. turvetuotanto Ähtärinjärvi, fosforikuormituslähteet Peltoviljely Pellot luonnonhuuht. Metsätalous Metsät luonnonh. Haja-asutus Hulevesi Pistekuormitus 23 % 0 % 3 % 5 % 5 % 4 % 57 % 3 % Ähtärinjärvi, typpikuormituslähteet 3 % 1 % 0 % Laskeuma 10 % 26 % 6 % 49 % 5 % 21

22 Ähtärinjärven fosfori- ja typpikuormituksen kehitys - Laskettu mallilla Tuleva fosforikuorma kg/a Tuleva typpikuorma t/a

23 23

24 Loppupäätelmiä Ravinnepitoisuudet eivät poikkeuksellisen korkeita Mutta leväkukinnot ongelmallisia Rehevöityminen edennyt hiljalleen Ei yksiselitteistä syytä, monen tekijän summa Kuormitusta on Kalaston merkitys? Tummunut väri ja epävakaa kerrostuneisuus suosii sinileviä? Selvityksiä ja kunnostussuunnitelmia Helpompi tarttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa Positiivisia saavutuksia muualta malliksi 24

Samankaltaiset tiedostot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki