Vapo Oy Etelä Savon Ely-keskuksen alueen kuormitus- ja vesistötarkkailu vuosiyhteenveto vuodelta 2016

Transkriptio

1 Tutkimusraportti 32/2017 Vapo Oy Etelä Savon Ely-keskuksen alueen kuormitus- ja vesistötarkkailu vuosiyhteenveto vuodelta 2016 Nab Labs Oy Tuomo Laitinen

2 Sisällys 1 Johdanto Tarkkailun yhteiset tiedot Sää ja hydrologiset olot Turvetuotannon kuormitus vesistöalueittain Tarkkailun toteutus vuonna Virtaamanmittaus ja kuormitusnäytteenotto Kuormitusnäytteiden analysointi Vesistönäytteenotto Vesistönäytteiden analysointi Menetelmät raportoinnissa Virtaamanlaskenta Kuormituslaskenta Reduktiolaskenta (puhdistusteho) Tarkkailun tulokset vesistöalueittain Pekurilanjoen va Pekolanaukeen kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Pekolanaukeen kuormitustarkkailun 2016 tulokset Pekolanaukeen vesistötarkkailun 2016 tulokset Koivulamminsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Koivulamminsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Koivulamminsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Karjalansuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Karjalansuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Karjalansuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Tuusjärven va Lakeanrahkan kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Lakeanrahkan kuormitustarkkailun 2016 tulokset Lakeanrahkan vesistötarkkailun 2016 tulokset Lenninsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Lenninsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Lenninsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Jukajärven va

3 5.3.1 Pakinsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Pakinsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Pakinsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Konnusjoen va Itäsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Itäsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Itäsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Isojoen-Sahinjoen va Huppionsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Huppionsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Huppionsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Rajasuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Rajasuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Rajasuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Ropolansuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Ropolansuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Ropolansuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Naaraksensuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Naaraksensuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Naaraksensuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Viransuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Viransuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Viransuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Virmasjoen va Jylhäsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Jylhäsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Jylhäsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Myhinjärven va Vipusuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Vipusuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Vipusuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Korpijoen va Pohjasuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Pohjasuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset... 83

4 5.8.3 Pohjasuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Kyyveden va Kovalansuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Kovalansuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Kovalansuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Lintusuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Lintusuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Lintusuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Pyöreäsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Pyöreäsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Pyöreäsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Nykälänjoen-Naarajoen va Kalkkiköyhän kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Kalkkiköyhän kuormitustarkkailun 2016 tulokset Kalkkiköyhän vesistötarkkailun 2016 tulokset Niskakosken va Lahnasuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Lahnasuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Lahnasuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Muut vesistötarkkailut Puruveden lähialueen va Yhteenveto Viitteet Verkkoviitteet

5 1 Tuomo Laitinen ympäristöasiantuntija Nab Labs Oy Survontie 9 YAD Jyväskylä Nab Labs Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Nab Labs Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Toimipaikat Jyväskylä Survontie 9 (YAD), Jyväskylä Raisio Raisionkaari 55, Raisio Eeronkatu 10, Jyväskylä Sievisenmäentie 8C, Jyskä Rauma PL 142, Rauma Kaustinen PL 38, Kaustinen Kärsämäki Nevantie 21, Kärsämäki Lappeenranta Laserkatu 6, Lappeenranta Oulu Nuottasaarentie 17, Oulu Typpitie 1, Oulu

6 1 Johdanto Vapo Oy Etelä-Savon Ely-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö,- päästö ja vaikutustarkkailua suoritettiin vuonna 2015 alueelle laaditun Etelä-Savon ely-keskuksen hyväksymän ( , EASELY/1001/2015) tarkkailuohjelman mukaisesti (Etelä-Savon Elyn alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma , Saimaan Vesi- ja ympäristöntutkimus Oy, No 1911/15/NT). Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella Vapo Oy:n yhteistarkkailussa on 21 valmistelussa tai tuotannossa olevaa turvetuotantoaluetta. Tuotantoalueet sijaitsevat seuraavissa Etelä-Savon kunnissa: Mikkeli, Juva, Rantasalmi, Joroinen ja Pieksämäki. Tarkkailuohjelmaan sisältyvät tuotantoalueet on esitetty taulukossa 1 sekä soiden sijainti karttaliitteissä 1.

7 Taulukko 1. Tuotantoalue, vesistöalue sekä pinta-alatiedot Tuotantoalue Kunta Vesistö- Lupa- Tuotannossa Valmistelussa alue ala (ha) (ha) Lahnasuo Pieksämäki ,7 63,8 Vipusuo Pieksämäki ,0 67,3 Huppionsuo Juva,Mikkeli ,1 93,9 Itäsuo Juva ,8 42,8 Jylhäsuo Juva ,7 107,1 Kalkkiköyhä Mikkeli,Pieksämäki ,8 Karjalansuo 1 Juva ,9 66,7 Koivulamminsuo Juva ,1 22,1 Kovalansuo Mikkeli ,7 30,2 Lakearahka Juva,Rantasalmi ,4 169,6 126,9 Lenninsuo Joroinen ,1 32,0 Lintusuo Mikkeli ,2 118,4 Naaraksensuo Juva ,5 70,2 Naaraksensuo Juva ,5 14,6 64,9 Pakinsuo Juva ,0 129,1 Pekolanaukee Juva,Mikkeli ,1 39,6 Pohjasuo Mikkeli ,1 42,2 Pyöreäsuo 2 Mikkeli ,5 72,1 Rajasuo Mikkeli,Pieksämäki ,9 169,6 Ropolansuo Mikkeli ,0 264,7 Viransuo Mikkeli ,0 436,1 2 Tarkkailun yhteiset tiedot 2.1 Sää ja hydrologiset olot Sää-aineisto koostuu kuukausikohtaisista keskilämpötiloista ja kuukausikohtaisista sadantasummista Mikkelin lentoaseman seuranta-aineistosta vuodelta Kuvassa 1. on esitettynä kuukausitilastojen lisäksi myös pitkän ajan seurantajakson keskiarvot. Aineiston perusteella vuoden 2016 talvikuukaudet (joulu-, tammi-, -helmi ja maaliskuu) olivat keskimääräistä lämpöisempiä. Sadannan suhteen helmi-, huhti- ja heinäkuu erottuivat selvästi keskimääräistä sateisempina kuukausina. Vastaavasti maalis-, touko, syys-loka- ja joulukuu olivat selvästi keskimääräistä kuivempia kuukausia.

8 Kuukauden keskilämpötila ( C) vuonna 2016 Mikkelin lentoasemalla Kk I -4,9-8,1 II -2,4-8,2 III -1,5-3,4 IV 4,3 2,7 V 12,9 9,5 VI 14,9 14 VII 16,8 16,7 VIII 14,7 14,3 IX 10,4 9 X 2,9 3,8 XI -0,9-1,7 XII -2,8-5,9 x 5,4 3,6 C Kuukauden keskilämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sademäärä (mm) kuukausittain vuonna 2016 Mikkelin lentoasemalla Kk I II 72,4 35,4 III 23,6 35,5 IV 54 31,9 V 9,1 40,2 VI 61,1 69,6 VII ,6 VIII 77,9 76,4 IX 37,2 53,9 X 32,6 65,9 XI 68,9 55,5 XII 23,9 51,7 Yht ,6 mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1. Sääolot Mikkelin lentoaseman sääasemalla vuodelta 2016 (Ilmatieteenlaitos 2017). Tuotantoalueiden virtaamanseurannan perusteella määritetty keskivaluma (l/s/km²) vuodelle 2016 oli tuotantoalueilla keskimäärin 23 l/s/km². 2.2 Turvetuotannon kuormitus vesistöalueittain Taulukossa 2. on esitettynä vesistöalueittain Vapo Etelä-Savon Ely-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden kuormitusosuudet vuodelle Taulukossa on esitettynä sekä brutto- että nettokuormat (kg/a).

9 Taulukko 2. Vapo Etelä-Savon Elyn alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vesistöalueittain (3.jakovaihe) vuonna Vesistöalue Brutto kg/a Netto kg/a kiintoaine kg/a typpi kg/a fosfori kg/a CODMn kg/a kiintoaine kg/a typpi kg/a fosfori kg/a CODMn kg/a Pekurilanjoen va Tuusjärven a Jukajärven a Konnusjoen va , Isojoen - Sahinjoen va Virmasjoen va Myhinjärven va Korpijoen va Kyyveden la Nykälänjoen - Naarajoen a Niskakoskenjoen va Yhteensä Tarkkailun toteutus vuonna Virtaamanmittaus ja kuormitusnäytteenotto Tarkkailujakso oli kalenterivuosi 2016 ( ). Valtaosalla tarkkailukohteista on jatkuvatoiminen virtaamanmittaus ja osalle alueista on virtaamat laskettu pumppaustietojen perusteella tai kuormituslaskennassa on hyödynnetty lähellä sijaitsevan tuotantoalueen vuorokausikohtaisia valuntoja (l/s/km²). Jatkuvatoiminen virtaamanmittaus tapahtuu lämpöeristetyissä mittakaivoissa pinnankorkeusmittalaitteilla ja osassa kohteista ultraäänimittarilla tai magneettisella määrämittarilla. Vesienkäsittelynä Vapo Etelä-Savon alueen tuotantoalueilla on perustason lisäksi joko pintavalutuskenttä, kasvillisuuskenttä tai kemiallinen vesienkäsittely. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen ja jälkeen vesienkäsittelyn. Kuormitustarkkailusta vastasi konsultti Nab Labs Oy ja kesän ylivirtaama sekä muiden poikkeustilanteiden näytteet otti Vapo Oy. Nab Labs Oy:n näytteenottotoiminta on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoimaa toimintaa (tunnus T142). Näytteenottotiheydessä noudatettiin tarkkailuohjelman mukaista ohjetta ja näytteenottotiheys oli jaettavissa kolmeen eri tarkkailuluokkaan (Taulukko 2.1):

10 Taulukko 2.1 Tuotantoalueiden kuormitustarkkailuluokat vuosina ympärivuotinen tiheä tarkkailu, luokka A: Kuukaudet kevättulva (huhtikuu) Näytteitä 1 krt / kk 1 krt / vko 1 krt / 2vko ympärivuotinen tarkkailu, luokka B: Kuukaudet Näytteitä krt / kk toiminnanaikainen tarkkailu, luokka C: Kuukaudet Näytteitä krt / kk Suo Tarkkailuluokka Ropolansuo A A A Itäsuo A B B Rajasuo A A A Kovalansuo C C C Lintusuo A A A Pohjasuo C C C Viransuo A A A Pyöreäsuo A A C Lakearahka A A A Vuotsinsuo C C Lenninsuo B B B Huppionsuo A A A Karjalansuo B B B Naaraksensuo A A B Pakinsuo A B B Kalkkiköyhä A A A Pekolanaukee A A A Jylhäsuo A A A Koivulamminsuo C C C Vipusuo A A A Lahnasuo B B B

11 3.2 Kuormitusnäytteiden analysointi Nab Labs Oy on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (tunnus T142). Liitteessä 3 on esitettynä käytetyt analyysimenetelmät, määritysrajat sekä mittausepävarmuudet. Kuormitusnäytteistä tehtiin seuraavat analyysit (perus): kiintoaine (suodatuksessa käytetty suodatinkokoa 1,2µm) ph kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) kokonaistyppi (kok.n) kokonaisfosfori (kok.p) Tuotantoalueilla, joissa on vesienkäsittelynä kemiallinen käsittely tehdään edellisten lisäksi (perus+): sähkönjohtavuus rauta (Fe) A-tarkkailuluokan tuotantoalueilta tehdään lisäksi talvi- ja kevättulva-aikana joka toinen tarkkailukerta ja muina aikoina joka kolmas tarkkailukerta sekä B-tarkkailuokan soiden kuormitusnäytteistä tehdään joka toinen tarkkailukerta perusanalyysien lisäksi seuraavat analyysit (laaja analytiikka): fosfaattifosfori (PO4 -P) ammoniumtyppi (NH4 -N) nitraatti-nitriittityppi (NNO3 +NO2 -N) kiintoaineen hehkutushäviö Pintavalutuskentälle käsittelyyn tulevasta vedestä tehdään perusanalyysit ja kemialliseen käsittelyyn tulevasta vedestä tehdään perus+ -analyysit. 3.3 Vesistönäytteenotto Vesistönäytteenoton suoritti konsultti Nab Labs Oy. Nab Labs Oy:n näytteenottotoiminta on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoimaa toimintaa (tunnus T142). Näytteenotto suoritettiin virtavesipaikoilta kolme (3) kertaa vuodessa; kevättulvan aikaan huhtitoukokuussa, kesäkuussa sekä syys-lokakuussa.järvihavaintopaikoilta vesinäytteet otettiin kaksi (2) kertaa vuodessa; lopputalvella helmi-huhtikuussa ja loppukesällä elokuussa. Tarkkailuissa oli myös joitakin poikkeuksia, jotka eriteltynä tarkemmin tarkkailuohjelmassa (Saimaan Vesi- ja Ympäristöntutkimus 2015). Vesistötarkkailupisteet on esitettynä taulukossa 3.

12 Taulukko 3. Vesistötarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Tuotantoalue Vesistöalue X (ETRS) Y (ETRS) Lonkarinjoki Emostensuo , , Huppionsuo Naakkapuro Huppionsuo Isojoen - Sahinjoen va , , Höytiönlampi Huppionsuo, Viransuo Isojoen - Sahinjoen va , , Höytiönlampi Huppionsuo, Viransuo Isojoen - Sahinjoen va , , Höytiönjoki Huppionsuo, Viransuo Isojoen - Sahinjoen va , , Itäsuo Hampunjoki 117 Itäsuo , , Itäsuo Iso-Kontunen 023 Itäsuo , , Konnusjoki 050 Itäsuo , , Myllyjoki 109 Jylhäsuo Virmasjoen va , , Etelä-Virmas 053 Jylhäsuo Virmasjoen va , , Sahinmylly 168 Kalkkiköyhä Iso-Naakkiman va , , Sahinjoki 365, laskuojan yp Kalkkiköyhä Iso-Naakkiman va , , Kalliokoskenpuro Karjalansuo Pekurilanjoen va , , Taikinajoki Karjalansuo Pekurilanjoen va , , Lumpeinen 089 Karjalansuo Pekurilanjoen va , , Oja 2 Koivulamminsuolta Koivulamminsuo Pekurilanjoen va , , Oja 1 Koivulamminsuolta Koivulamminsuo Pekurilanjoen va , , Iso-Perkai 010 Lahnasuo Niskakoskenjoen va , , Kekrinpuro P2 Lahnasuo Niskakoskenjoen va , , Perkainjoki P3 Lahnasuo Niskakoskenjoen va , , Lahnasuon alapuoli P1 Lahnasuo Niskakoskenjoen va , , Kankaistenlampi 093 Lakearahka Tuusjärven a , , Lakearahka Tuusjärvi 019 Lakearahka Tuusjärven a , , Lakearahka Kummunpuro 094 Lakearahka Tuusjärven a , , Tuusjärvi pohjoispää 051 Lakearahka, Vuotsinsuo, Lenninsuo Tuusjärven a , , Lenninsuo Kartiskajoki 068 Lenninsuo Tuusjärven a , , Papinjoki 330 Lintusuo Kyyveden la , , Kyyvesi, Ala-Sitro 246 Lintusuo Kyyveden la , , Hietajärvi eteläpää 207 Lintusuo Kyyveden la , , Roitonlampi laskujoki 329 Lintusuo Kyyveden la , , Roitonlampi 102 Lintusuo Kyyveden la , , Tutusenjoki Naaraksensuo Isojoen - Sahinjoen va , , Lapikas Naaraksensuo Isojoen - Sahinjoen va , , Vuorijoki Naaraksensuo Isojoen - Sahinjoen va , , Laskuoja 063 Pakinsuo Jukajärven a , , Kuhalampi länsiosa Pakinsuo Jukajärven a , , Kuhalammen laskujoki 056 Pakinsuo Jukajärven a , , Pärejoki 079 Pekolanaukee Pekurilanjoen va , , Pukala 109 Pekolanaukee Pekurilanjoen va , , Tihmas 085 Pekolanaukee Pekurilanjoen va , , Luikujärvi 062 Pekolanaukee Pekurilanjoen va , , Verijärvi 289 Pohjasuo Korpijoen va , , Verijärvi 156 Pohjasuo Korpijoen va , , Susioja, laskuojan alapuoli Pyöreäsuo Kyyveden la , , Susioja 333, laskuojan yläpuoli Pyöreäsuo Kyyveden la , , Orilampi 332 Pyöreäsuo Kyyveden la , , Pyöreäsuo Syrjälampi 331 Pyöreäsuo Kyyveden la , , Kyyvesi, Koiraselkä 143 Pyöreäsuo Kyyveden la , , Rakkineenjoki Rajasuo Isojoen - Sahinjoen va , , Haapajärvi Rajasuo Isojoen - Sahinjoen va , , Haapajärvi Rajasuo Isojoen - Sahinjoen va , , Ropolansuo Akonlahti,puro Ropolansuo Isojoen - Sahinjoen va , , Ropolansuo Puro Heiniönlampeen Ropolansuo Isojoen - Sahinjoen va , , Ropolansuo Heiniönjoki Ropolansuo Isojoen - Sahinjoen va , , Kangasjärvi Ropolansuo Isojoen - Sahinjoen va , , Heinäjoki Ropolansuo Isojoen - Sahinjoen va , , Kangasjärvi Ropolansuo, Rajasuo Isojoen - Sahinjoen va , , Kangasjärvi Ropolansuo, Rajasuo, Huppionsuo, Viransuo Isojoen - Sahinjoen va , , Kangasjärvi Ropolansuo, Rajasuo, Huppionsuo, Viransuo Isojoen - Sahinjoen va , , Savisuo Kummunjoki 066 Savisuo Rauvanjärven - Hepojoen va , , Savisuo Rauvanjärvi Savisuo Rauvanjärven - Hepojoen va , , Savisuo Rauvanjärven laskuoja Savisuo Rauvanjärven - Hepojoen va , , Savisuo Hepojoki 038 Savisuo Rauvanjärven - Hepojoen va , , Savisuo Puruvesi 135 Savisuo Puruveden la , , Laskuoja Vipusuo Myhinjärven va , , Pieni-Ahveninen 183 Vipusuo Myhinjärven va , , Ahveninen Vipusuo Myhinjärven va , ,51 Vipusuo Niinimäen lähde Vipusuo Naarajärven va , , Vuotsinsuo Laskuoja Sääksjärveen 87 Vuotsinsuo Pahakkalanjoen va , , Vuotsinsuo Sääksjärvi 065 Vuotsinsuo Pahakkalanjoen va , , Vuotsinsuo Sääksjärven luusua 043 Vuotsinsuo Pahakkalanjoen va , ,25

13 2.4 Vesistönäytteiden analysointi Nab Labs Oy on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (tunnus T142). Liitteessä 3 on esitettynä käytetyt analyysimenetelmät, määritysrajat sekä mittausepävarmuudet. Vesistönäytteistä mitattiin näytteenoton yhteydessä lämpötila sekä järvipisteillä mitattiin näkösyvyys. Vesistönäytteistä tehtiin seuraavat analyysit: Vesistönäytteistä tehdään seuraavat analyysit: lämpötila kiintoaine (suodatuksessa käytetty suodatinkokoa 1,2µm) sähkönjohtavuus ph väriluku kemiallinen hapenkulutus (CODMn) kokonaistyppi (kok.n) kokonaisfosfori (kok.p) rauta (Fe) Järvinäytteistä tehdään lisäksi: happipitoisuus (O2 ) hapen kyllästysaste (%) sameus Järvipisteiden 1 metrin näytteestä määritetään lisäksi kesällä (elokuu) fosfaattifosfori (PO4 -P), ammoniumtyppi (NH4-N) ja nitraatti-nitriittityppi (NO3 NO2-N). Järvipisteiden a- klorofyllimäärityksen yhteydessä otetaan aina 1 metrin syvyydestä näyte, josta määritetään: kokonaisfosfori (kok.p), fosfaattifosfori (PO4 -P), kokonaistyppi (kok.n) ja ammoniumtyppi (NH4 - N). Klorofylli a- näyte otetaan aina 0-2 metrin kokoomanäytteenä. 4 Menetelmät raportoinnissa 4.1 Virtaamanlaskenta Virtaamamittarin virtaamadata tarkastettiin ennen kuormituslaskentaa vertaamalla näytteenottojen hetkellistä virtaamaa mittaridataan. Mikäli mittaustuloksissa esiintyi merkitsevää eroa, mittausdata synkronoitiin vastaamaan kalibrointiarvoja.

14 Mikäli kohteella ei ollut virtaamamittausta, on tällöin valittu mahdollisesti samalla vesistöalueella ja saman vesienkäsittelymenetelmän omaava tuotantoalue, jonka valuma (l/s/km2) on suhteutettu kyseisen tuotantoalueen pinta-alaan. Tällöin saadaan määriteltyä tuotantoalueelle virtaama-arvio (l/s). Aineistojen tarkistuksen jälkeen laskettiin näytteenottovälien keskivirtaamaa, jolloin saatiin jakson keskimääräinen virtaama, jota käytettiin kuormituslaskennassa. 4.2 Kuormituslaskenta Kuormituslaskenta toteutettiin niin sanotun kuormitusjaksolaskennan (perioidi-laskenta) periaatteiden mukaisesti, jossa näytteenotto edustaa vedenlaatua seuraavan näytteenottoon saakka ja näytteenottovälin laskettu keskivirtaama edustaa jakson virtaamaa. Täten muodostuu kuormitusjakso (kg/jakso), joiden summa muodostaa brutto-vuosikuorman (kg/a). Nettovuosikuorma muodostuu kun bruttokuormasta vähennetään luonnon taustapitoisuuksien perusteella lasketut kuormat. Taustakuormituksen taustapitoisuuksina käytetään Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen 2013 mukaisesti seuraavia arvoja: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l (Ympäristöministeriö 2013). Ohjeessa ei ole määritelty taustapitoisuutta CODMn:lle, mutta laskennassa käytettiin Pöyryn ominaiskuormitusselvityksessä (Pöyry 2016) määriteltyä keskimääräistä ojittamattoman luonnontilaisen suon pitoisuutta 35 mg/l O2 (koko Suomi). Kuvassa 2 on esitettynä laskennassa käytetty laskentakaava. Kd = C * MQ / 1000 Missä Kd = Kuormitus (kg/d) C = havaittu pitoisuus (mg/l) MQ = näytteenottopäivien välinen keskivirtaama (m3/d) Kuva 2. Kuormituksen laskennassa hyödynnetty laskukaava (Pöyry 2014, 19)

15 4.3 Reduktiolaskenta (puhdistusteho) Eri vesiensuojelurakenteiden puhdistusteholle on tuotantoaluekohtaisesti saatettu määrittää puhdistustehon vähimmäisvaatimuksia. Rakenteen puhdistusteho lasketaan vertaamalla pitoisuuksia rakenteen ylä- ja alapuolella. Puhdistusteho lasketaan vuoden pitoisuuskeskiarvojen perusteella, jolloin saadaan tarkkailuvuoden keskimäärinen puhdistusteho. Laskenta tehdään kaavalla: (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp * 100 = keskimäärinen puhdistusteho % 5 Tarkkailun tulokset vesistöalueittain 5.1 Pekurilanjoen va Pekolanaukeen kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Pekolanaukeella toteutettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Tuotantoalue kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tiheän tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 23 kertaa. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 4. Taulukko 4. Pekolanaukeen tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Pekolanaukee PVK pintavalutus ,6 39,6 A Pekolanaukee PVK YP pintavalutus A Pekolanaukee on valmistelussa oleva tuotantoalue, jossa ei ole ollut tuotantoa kuluneena tarkkailuvuonna 2016.

16 5.1.2 Pekolanaukeen kuormitustarkkailun 2016 tulokset Pekolanaukeelta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 lievästi hapanta, ravinnepitoista (typpi keskim. 1,8 mg/l ja fosfori 0,15 mg/l) ja veden keskimäärinen CODMn pitoisuus oli korkella tasolla (80 mg/l). Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Pekolanaukeen virtaamia mitattiin jatkuvatoimisesti pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä. Mitatut virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen on esitetty kuvassa 3. Taulukossa 5 on esitettynä Pekolanaukeen kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 6 on esitettynä Pekolanaukeen vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja pintavalutuskentän puhdistustehot. Kuva 3. Pekolanaukeen virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna 2016.

17 Taulukko 5. Pekolanaukeen kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn Taulukko 6. Pekolanaukeen pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Pvm yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,0 6,2-59 0,42 0, ,7 3, ,8 2,3-60 0,12 0,13 8 1,9 1, ,0 1,0-98 0,20 0, ,6 1, ,0 3,0-97 0,19 0, ,9 1, ,0 1,4-88 0,19 0, ,8 1, ,0 4,0-75 0,14 0, ,7 1, ,0 3,3-67 0,20 0, ,2 1, ,0 2,1-88 0,26 0, ,1 1, ,0 1,3-96 0,31 0, ,6 1, ,0 2,2-91 0,33 0, ,6 2, ,0 8,0-38 0,25 0, ,9 3, ,0 7,4-54 0,19 0,20 5 2,9 2, ,0 2,6-91 0,18 0, ,2 2, ,0 3,9-92 0,19 0, ,2 2, ,0 1,6-92 0,11 0, ,6 1, ,5 0,5 0 0,16 0, ,7 1, ,0 0,9-97 0,07 0,07 2 1,6 1, ,3 0,5-95 0,08 0, ,5 1, ,0 1,0-92 0,09 0, ,6 1, ,0 1,0-90 0,08 0, ,8 1, ,2 1,0-86 0,10 0, ,8 1, ,7 4,4-43 0,11 0, ,9 2, ,1 1,6-80 0,10 0, ,7 2, keskiarvo ,8 2,7-87 0,18 0, ,2 1, mediaani 15,0 2,1-88 0,2 0,1-26 1,9 1, ,0 79,0 8 min 0,5 0,5-98 0,1 0,1-60 1,5 1,0-57 8,5 8,3-40 max 92,0 8,0 0 0,4 0,6 64 3,9 3, ,0 150,0 119 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. Pekolanaukeen ympäristöluvassa on esitetty raja-arvot pintavalutuskentän puhdistusteholle ( ). Vaatimukset täyttyivät seuraavasti:

18 Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Asetettuun puhdistustavoitteeseen päästiin kiintoaineen osalta, muilta osin tavoiteteho jäi toteutumatta. CODMn:lle ei ole lupaperusteista puhdistusvaadetta Pekolanaukeen vesistötarkkailun 2016 tulokset Pekolanaukee sijaitsee Pekurilanjoen valuma-alueella (04.167).Pekurilanjoen suulla valuma-alueen pinta-ala on 154,6 km2 ja järvisyys 4,98 %. Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- metsäsummat): Fosfori Pellot 44 % Metsät 42 % Typpi Pellot 15 % Metsät 71 % Kiintoaine Pellot 40 % Metsät 58 % CODMn Pellot 3,6 % Metsät 96 % Hankealueen osuus Pekurilanjoen valuma-alueesta on 0,2 %. Pekolanaukeen vedet johdetaan Kummunjokeen ja edelleen Pärejokeen. Pärejoki laskee Pukalaan ja se laskee edelleen Tihmaseen. Tihmas laskee Alajoen kautta Luikujärveen, joka puolestaan laskee Pekurilanjoen kautta Rautjärveen. Pekurilanjoki-Rautjärvi alueelle laskee myös Vapon Karjalansuon ja Koivulamminsuon kuivatusvedet.

19 Pekolanaukeen vesistötarkkailuun kuuluu yksi virtavesihavaintopaikka (Pärejoki) sekä kolme järvihavaintopaikkaa (Pukala, Tihmas ja Luikujärvi). Pärejoen vesi oli vuonna 2016 tummaa ja kohtalaisen ravinnepitoista. Veden ph ilmensi lievästi hapanta vedenlaatua. Vesi oli keskimäärin hyvin saman laatuista kuin edellisenä tarkkailuvuotena Taulukossa 7. on esitettynä Pärejoen tarkkailutulokset vuodelta 2016 sekä vuosien keskimääräinen vedenlaatu. Taulukko 7. Pekolanaukeen virtavesitarkkailun tulokset 2016 sekä keskimääräinen vedenlaatu vuosina Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Pärejoki ,7 4, , Pärejoki ,2 3,7 4, Pärejoki ,1 4,1 5, ,4 Keskiarvo ,1 3,8 5,1 296,7 39,7 840,0 40,3 1,9 Keskiarvo ,9 3,9 5,2 273,0 38,0 823,0 53,0 1,9 Järvihavaintopaikoilta Tihmasen vesi oli tummaa ja kohtalaisen ravinnepitoista, ilmentäen rehevyydeltään rehevää veden tilaa. Tihmasen alusvedessä esiintyi selvää happivajetta molemmilla vuoden 2016 havaintokerroilla. Edelliseen vuoteen 2015 nähden keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeammalla tasolla. Pukalan havaintopaikka oli ensimmäisillä havaintokerroilla sijoitettuna virtavesiseurantaan, joten analyysivalikko eroaa järvitarkkailusta huhtikuun osalta. Pukalan vesi oli lievästi hapanta ja tummaa. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevää vettä. Luikujärven vesi oli tummaa ja niin ikään ravinnepitoista ja rehevää. Veden ph ilmensi lievästi hapanta vettä. Luikujärven alusveden happitalous kärsi happivajausta molemmilla havaintokerroilla. Järven vedenlaatu oli edellisvuoteen 2015 nähden hyvin samankaltaista. Taulukossa 8. on esitettynä järvihavaintopaikkojen tarkkailutulokset vuodelta 2016 ja vuosien keskimäärinen vedenlaatu.

20 Taulukko 8. Pekolanaukeen alapuolisten järvihavaintopaikkojen vedenlaatu 2016 sekä keskimääräinen vedenlaatu vuosina Tihmas: Näytenro pvm Havaintopaikka Näkösy vyys (m) Ottosy v. (m) Kok.sy vyys (m) Lämpötil a Happi, liuk. Hapen kyllästy % Kiintoai ne Sameu Sähkönj ph Väriluku CODM Klorofy Kok.N s oht. n lli-a NH4-N NO2+3- Kok.P N PO4-P Rauta C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Tihmas 085 0, ,3 65 0,7 1,5 4,6 5, , , Tihmas 085 0, ,1 2,5 19 3,4 3,2 5,2 5, , Tihmas 085 0, ,2 5,7 63 5,6 2,4 3,5 5, < , Tihmas 085 0, ,8 0,3 2 8,5 6 3,7 5, , Tihmas 085 0, ,6 Keskiarvot 2016: 1m 7,5 64 3,15 1,95 4,05 5, , ,9 5m 1,4 10,5 5,95 4,6 4,45 5, ,5 2,65 Keskiarvot 2015: 1m 8, ,8 5, ,3 5m 2, ,6 4,2 5, ,5 Pukala: Näytenro pvm Havaintopaikka Näkösyv yys (m) Ottosyv. (m) Kok.syvy ys (m) Lämpöti la Happi, liuk. Hapen Kiintoai kyllästy ne % Sameus Sähkönj oht. ph Väriluku CODMn Klorofylli- A Kok.N NH4-N NO2+3- N Kok.P PO4-P Rauta C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pukala 109 1,5 6, ,9-3,5 5, Pukala 109 0,5 0,8 1,5 20 5,9 65 7,2 2,2 3,5 5, < , Pukala 109 0,5 0 1,5 21,1 Keskiarvot 2016: 1m 5,9 65 5,05 2,2 3,5 5, , ,65 Keskiarvot 2015: 1m 8,6 77,3 4,5 3,9 5, , , ,6 Luikujärvi: Näkösyvy ys (m) Ottosyv. (m) Kok.syv Lämpöt Happi, yys (m) ila liuk. Hapen kyllästy % Kiintoai ne Sameus Sähkönj oht. ph Väriluku CODMn Klorofylli- Kok.N A NH4-N NO2+3- N Kok.P PO4-P Rauta Näytenro pvm Havaintopaikka C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Luikujärvi 062 0, ,6 10,5 73 < 0,5 1,5 5,3 5, , Luikujärvi 062 0, ,7 9,7 70 0,9 1,1 4,9 5, , Luikujärvi 062 0, ,9 65 5,3 1,3 4,9 5, , Luikujärvi 062 0, ,6 3, ,4 5,1 5, , Luikujärvi ,4 6,6 73 2,9 1,4 3,8 5, , < , Luikujärvi ,5 2,2 21 2,1 1,3 3,9 5, , Luikujärvi ,1 4,1 33 2,2 1,4 4 5, , Luikujärvi ,8 3,4 27 3, , , Luikujärvi Keskiarvot 2016: 1m , ,5 5m , ,4 10m , ,5 18m , ,1 Keskiarvot 2015: 1m ,4 5, , ,7 1,0 10m ,3 5, ,3 18m ,6 5, ,0

21 5.1.4 Koivulamminsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Koivulamminsuolla toteutettiin kuormitustarkkailua kemikalointiaseman ylä- ja alapuolelta. Tuotantoalue kuuluu luokkaan C, tuotannonaikainen tarkkailu. Näytteitä otettiin yhteensä 8 kertaa mukaan lukien yksi omavalvonta-kerta. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 9. Taulukko 9. Koivulamminsuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen va, ha Valmistelussa, ha Poistunut, ha Tarkkailuluokka Koivulamminsuo Kem kemikalointi ,7 C Koivulamminsuo Kem YP kemikalointi C Koivulamminsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Koivulamminsuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 kohtalaisen hapanta, typen suhteen melko ravinnepitoista (typpi keskim. 1,0 mg/l), mutta fosforipitoisuus oli alhaisella tasolla (keskim. 0,035 mg/l). Veden keskimääräinen CODMn pitoisuus oli niin ikään alhaisella tasolla (33 mg/l). Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Koivulamminsuon virtaamanlaskentaan on käytetty samalla vesistöalueella (04.167) sijaitsevan Pekolanaukeen valuma-aineistoa (l/s/km²). Määritetyt virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen on esitetty kuvassa 4. Taulukossa 10 on esitettynä Koivulamminsuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 11 on esitettynä Koivulamminsuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja kemikaloinnin puhdistutehot.

22 Kuva 4. Koivulamminsuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 10. Koivulamminsuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn , ,04-135

23 Taulukko 11. Koivulamminsuon kemikaloinnin puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,4 6,4 0 0,04 0,04-3 2,1 1, ,5 6,3 40 0,03 0, ,1 1, ,0 38,0 27 0,11 0, ,1 1, ov ,0 51,0-39 0,09 0, ,7 1, ,8 16,0 63 0,06 0, ,2 0, ,0 28,0 65 0,07 0, ,2 1, ,0 11,0 10 0,05 0, ,9 0, ,1 31, ,04 0, ,0 0, keskiarvo ,1 23,5 11 0,1 0, ,5 1, ,6 31,0-40 mediaani 13,5 29,5 45,0 0,1 0,0-40,8 1,2 1,0-35,0 46,0 26,5-47,9 min 7,1 11,0-39,3 0,0 0,0-65,5 0,9 0,5-55,6 27,0 11,0-69,8 max 84,0 51,0 336,6 0,1 0,1-21,2 2,7 1,2-8,3 100,0 41,0-18,5 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. Koivulamminsuon ympäristöluvassa ei ole esitetty raja-arvoja kemikaloinnin puhdistusteholle Koivulamminsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Koivulamminsuo sijaitsee Pekurilanjoen valuma-alueella (04.167). Pekurilanjoen suulla valuma-alueen pinta-ala on 154,6 km2 ja järvisyys 4,98 %. Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 44 % Metsät 42 % Typpi Pellot 15 % Metsät 71 % Kiintoaine Pellot 40 % Metsät 58 % CODMn Pellot 3,6 % Metsät 96 %

24 Koivulamminsuon vedet johdetaan ojastoa pitkin Turisevanpuroon ja edelleen Kummunpuron kautta Pärejokeen. Pärejoki laskee Pukalaan ja se laskee edelleen Tihmaseen. Tihmas laskee Alajoen kautta Luikujärveen, joka puolestaan laskee Pekurilanjoen kautta Rautjärveen. Pekurilanjoki- Rautjärvi alueelle laskee myös Vapon Pekolanaukeen ja Karjalansuon kuivatusvedet. Koivulamminsuon vesistötarkkailuun kuuluu kaksi virtavesihavaintopaikkaa (Oja 1 ja Oja 2 Koivulamminsuolta), joista Oja 1- piste on taustapiste. Pekolanaukeen yhteydessä (sivu 16. taulukko 8.) käsitellyt kolme järvihavaintopaikkaa (Pukala, Tihmas ja Luikujärvi) ovat niin ikään Koivulamminsuon kuivatusvesien vaikutuksen piirissä. Oja 1 pisteellä vesi oli vuonna 2016 tummaa ja ravinnepitoista. Veden ph ilmensi lievästi hapanta vedenlaatua. Vesi oli keskimäärin hyvin saman laatuista kuin edellisenä tarkkailuvuotena Oja 2- pisteellä kiintoainetta oli pisteeseen 1 verrattuna enemmän, mutta muutoin vedenlaatu oli hyvin samansuuntaista. Edelliseen tarkkailuvuoteen verrattuna pisteellä Oja 2 oli vuonna 2016 keskimäärin enemmän kiintoainetta ja ravinteita kuin vuonna Taulukossa 12. on esitettynä Oja 1 ja Oja 2 Koivulamminsuolta tarkkailutulokset vuodelta 2016 sekä vuosien 2014 ja 2016 keskimääräinen vedenlaatu. Taulukko 12. Koivulamminsuon vesistötarkkailun vedenlaatu 2016 sekä keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2014 ja Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Oja 1 Koivulamminsuolta 4,7 1,7 4 4, , Oja 1 Koivulamminsuolta NA 11 2,6 4, , Oja 1 Koivulamminsuolta 0 2,3 2,5 5, ,5 Keskiarvo ,0 3,0 4, ,7 Keskiarvo 2015 Keskiarvo ,7 3,5 4, Oja 2 Koivulamminsuolta 4,7 6,2 4,2 4, , Oja 2 Koivulamminsuolta NA 17 9,5 4, , Oja 2 Koivulamminsuolta , ,4 Keskiarvo ,1 8,6 4, ,2 Keskiarvo 2015 Keskiarvo ,1 5,0 5, ,0

25 5.1.7 Karjalansuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Karjalansuolla toteutettiin kuormitustarkkailua kemikalointiaseman ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan B tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 13 kertaa mukaan lukien yksi omavalvonta-kerta. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 13. Taulukko 13. Karjalansuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Karjalansuo KEM1 kemikalointi ,4 B Karjalansuo KEM1 YP kemikalointi B Karjalansuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Karjalansuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 kohtalaisen hapanta, typen suhteen melko ravinnepitoista (typpi keskim. 1,0 mg/l), mutta fosforipitoisuus oli alhaisella tasolla (keskim. 0,016 mg/l). Veden keskimääräinen CODMn pitoisuus oli niin ikään alhaisella tasolla (15 mg/l). Kiintoainetta vedessä oli keskimäärin 14 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Karjalansuolla virtaamaa määritettiin kemikaloinnin alapuoliselle tarkkailupisteelle kemikalointiasemalla sijaitsevan magneettisen määrämittarin avulla. Tiedot toimitti Vapo Oy. Määritetyt virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 5. Taulukossa 14 on esitettynä Karjalansuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 15 on esitettynä Karjalansuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja kemikaloinnin puhdistutehot.

26 Kuva 5. Karjalansuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 14. Karjalansuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn

27 Taulukko 15. Karjalansuon kemikaloinnin puhdistusteho vuonna Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Huom! Pvm yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,0 0,03 1, ,0 18,0-22 0,03 0, ,3 1, ,0 21,0-16 0,04 0, ,1 1, ,0 33,0-8 0,04 0, ,7 1, ,0 17,0-41 0,04 0, ,3 1, ,0 2,3-93 0,06 0, ,1 0, ov ,0 13,0-43 0,07 0, ,1 0, ,0 3,1-86 0,04 0, ,1 0, ,0 9,2-68 0,04 0, ,9 0, ,4 6,3-15 0,01 0,01 0 0,8 0, ,0 6,3-70 0,03 0, ,1 0, ,0 15,0-35 0,03 0, ,3 1, ,0 22,0 5 0,03 0,02-8 1,3 1, keskiarvo ,9 11,7-53 0,040 0, ,15 0, mediaani 23,0 15,0-38 0,04 0, ,1 1, ,0 13,0-45 min 7,4 2,3-93 0,01 0, ,8 0,7-31 7,4 4,8-85 max 36,0 33,0 5 0,07 0, ,7 1, ,0 35,0 8 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. Karjalansuon ympäristöluvassa on esitetty raja-arvot alkaen kemikaloinnista lähtevän veden pitoisuuksille (ajalle ( / ja ). Kokonaisfosforin ja kokonaistypen suhteen raja-arvot alitettiin, mutta kiintoaineen osalta raja-arvo hieman ylittyi. Taulukossa 16 on esitettynä toteutuneet pitoisuuskeskiarvot ja luvan mukaiset pitoisuusraja-arvot.

28 Taulukko 16. Karjalansuon kemikaloinnin pitoisuusraja-arvot : Kuormitusjae Raja-arvo (mg/l) Tulos (mg/l) Kiintoaine ,7 Kokonaisfosfori - 0,02-0,012 Kokonaistyppi - 1,2-0,98 CODMn ja : Kuormitusjae Raja-arvo (mg/l) Tulos (mg/l) Kiintoaine ,4 Kokonaisfosfori - 0,02-0,02 Kokonaistyppi - 1,5-1,2 CODMn Karjalansuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Karjalansuo sijaitsee Pekurilanjoen valuma-alueella (04.167). Pekurilanjoen suulla valuma-alueen pinta-ala on 154,6 km2 ja järvisyys 4,98 %. Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 44 % Metsät 42 % Typpi Pellot 15 % Metsät 71 % Kiintoaine Pellot 40 % Metsät 58 % CODMn Pellot 3,6 % Metsät 96 %

29 Karjalansuon vedet johdetaan ojastoa pitkin Kalliokoskenpuroon ja edelleen Taikinajoen kautta Sorvasenjokeen, josta vedet laskee Lumpeiseen. Pekurilanjoki-Rautjärvi alueelle laskee myös Vapon Pekolanaukeen ja Koivulamminsuon kuivatusvedet. Karjalansuon vesistötarkkailuun kuuluu kaksi virtavesihavaintopaikkaa (Kalliokoskenpuro ja Taikinajoki). Kalliokoskenpurossa vesi oli vuonna 2016 tummaa ja kohtalaisen ravinnepitoista. Veden ph ilmensi lievästi hapanta vedenlaatua. Puron vedessä oli havaittavissa pitoisuuksien kasvua ravinteiden, CODMn:n ja väriluvun suhteen verrattaessa vuosien keskimääräisiin pitoisuuksiin. Taikinajoen vesi oli niin ikään lievästi hapanta, väriltään tummaa ja kohtalaisen ravinteikasta. Taikinajoen keskimääräisissä pitoisuuksissa oli havaittavissa samaa suuntausta kuin Kalliokoskenpurossa, eli veden väriarvo oli kasvanut samoin kun CODMn- ja ravinnepitoisuudet verrattaessa vuosien keskimääräisiin pitoisuuksiin. Taulukossa 17. on esitettynä Karjalansuonsuolta vesistötarkkailun tarkkailutulokset vuodelta 2016 sekä vuosien keskimääräinen vedenlaatu. Taulukko 17. Karjalansuon vesistötarkkailun vedenlaatu 2016 sekä keskimääräinen vedenlaatu vuosina Kalliokoskenpuro: Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Kalliokoskenpuro 3,5 5,6 7,5 4, , Kalliokoskenpuro ,4 4, , Kalliokoskenpuro 0 8,3 20,8 4, ,8 Keskiarvo ,0 13,9 4, , ,5 Keskiarvo ,0 4, , ,2 Keskiarvo ,3 3, , ,4 Taikinajoki: Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Taikinajoki 2,8 1,6 4,9 4, , Taikinajoki ,6 5, , Taikinajoki 0 1,8 6,6 6, ,79 Keskiarvo ,5 6,0 5, ,3 Keskiarvo ,0 6, ,9 Keskiarvo ,6 5, ,1

30 5.2 Tuusjärven va Lakeanrahkan kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Lakeanrahkalla toteutettiin kuormitustarkkailua kemikalointiaseman ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tiheän tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 24 kertaa. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 18. Taulukko 18. Lakeanrahkan tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Lakearahka KEM kemikalointi ,2 126,9 8,7 A Lakearahka KEM YP kemikalointi A Lakeanrahkan kuormitustarkkailun 2016 tulokset Lakeanrahkalta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 hapanta, typen suhteen melko ravinnepitoista (typpi keskim. 1,2 mg/l), mutta fosforipitoisuus oli alhaisella tasolla (keskim. 0,038 mg/l). Veden keskimääräinen CODMn pitoisuus oli niin ikään kohtalaisen alhaisella tasolla (25 mg/l). Kiintoainetta vedessä oli keskimäärin 17 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Lakeanrahkalla virtaamaa määritettiin kemikaloinnin alapuoliselle tarkkailupisteelle kemikalointiaseman pumppaustietojen perusteella. Tiedot toimitti Vapo Oy. Määritetyt virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 6. Taulukossa 19 on esitettynä Lakeanrahkan kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 20 on esitettynä Lakeanrahkan vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja kemikaloinnin puhdistutehot.

31 Kuva 6. Lakeanrahkan virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 19. Lakeanrahkan kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn

32 Taulukko 20. Lakeanrahkan kemikaloinnin puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,0 20,0 25 0,19 0, ,6 2, ,0 14,0 27 0,06 0, ,4 1, ,0 23,0 5 0,07 0, ,3 1, ,0 18,0-42 0,10 0, ,6 1, ,0 17,0 55 0,07 0, ,6 1, ,0 42,0 91 0,08 0,08-4 1,5 1, ,0 13,0-38 0,12 0, ,9 1, ,0 5,2-76 0,18 0, ,1 0, ,0 18,0-36 0,19 0, ,5 1, ,0 22,0 29 0,25 0, ,7 0, ,0 8,7-42 0,19 0, ,6 2, ,0 49, ,11 0, ,4 1, ,0 8,5-89 0,25 0, ,5 1, ,0 15,0-91 0,37 0, ,4 0, ,0 26,0-80 0,25 0, ,0 1, ,0 27,0-79 0,29 0, ,4 1, ,0 4,5-84 0,24 0, ,8 0, ,0 4,7-53 0,19 0, ,3 0, ,0 4,0-73 0,15 0, ,0 1, ,0 20,0 11 0,16 0, ,3 1, ,0 13,0-63 0,04 0, ,1 1, ,1 4,2-31 0,14 0, ,1 2, ,2 24, ,15 0, ,4 1, ,7 22,0-42 0,17 0, ,2 1, keskiarvo ,7 17,6-53 0,17 0, ,2 1, mediaani 22,0 17, min 6,1 4, max 170,0 49, = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. Lakeanrahkan ympäristöluvassa on esitetty raja-arvoja kemikaloinnista lähtevän veden puhdistuteholle ( keskimääräinen teho). Kokonaistypen suhteen raja-arvo alitettiin, mutta kokonaisfosforin ja CODMn suhteen määritellyt raja-arvot ylittyivät. Kiintoaineelle ei ole määritelty raja-arvoa. Taulukossa 21 on esitettynä toteutuneet puhdistustehot ja luvan mukaiset raja-arvot.

33 Taulukko 21. Lakeanrahkan kemikaloinnin puhdistustehot Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Lakeanrahkan vesistötarkkailun 2016 tulokset Lakeanrahka sijaitsee Tuusjärven valuma-alueella (04.173). Tuusjärven alueen valuma-alue on 113,6 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maaja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 64 % Metsät 18 % Typpi Pellot 30 % Metsät 40 % Kiintoaine Pellot 59 % Metsät 38 % CODMn Pellot 14 % Metsät 85 % Lakeanrahkan vedet johdetaan Kankaistenlammen kautta Kummunpuron ja edelleen Tuusjärveen. Tuusjärveen laskee Lakeanrahkan lisäksi myös Vapo Oy:n Vuotsinsuon ja Lenninsuon tuotantoalueiden kuivatusvedet. Lakeanrahkan vesistötarkkailuun kuuluu yksi virtavesihavaintopaikka (Kummunpuro) sekä kolme järvihavaintopaikkaa (Kankaistenlampi ja Tuusjärvi 019 sekä Tuusjärvi 051). Tuusjärvi 051 on Lakeanrahkan, Lenninsuon ja Vuotsinsuon yhteinen järvihavaintopiste.

34 Kummunpuron vesi oli tummaa, kohtalaisen ravinnepitoista ja hapanta (ph keskimäärin 4,4). Veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin noin 13 mg/l, mikä oli edellisiin vuosiin nähden selvästi kohollaan. Veden väri, CODMn- ja ravinnepitoisuudet olivat vastaavasti selvästi alhaisemmalla tasolla vuosien keskimääräisiin pitoisuuksiin verrattaessa. Taulukossa 22. on esitettynä Lakeanrahkan virtavesitarkkailun tarkkailutulokset vuodelta 2016 sekä vuosien keskimääräinen vedenlaatu. Taulukko 22. Lakeanrahkan virtavesitarkkailun vedenlaatu 2016 sekä keskimääräinen vedenlaatu vuosina Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Lakearahka Kummunpuro ,2 4, , Lakearahka Kummunpuro , ,7 4, , Lakearahka Kummunpuro ,8 12 9,1 4, ,9 Keskiarvo ,7 9,0 4, ,0 Keskiarvo ,9 6,7 5, ,0 Keskiarvo ,6 8,3 4, ,2 Lakeanrahkan alapuolisella Kankaistenlammella (Taulukko 23.) vesi oli keskimäärin väriltään tummaa, ravinnepitoista ja melko hapanta. Veden alkaliniteetin perusteella veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli heikko ja vesi oli happamoitumisasteeltaan happamoitunut. Veden kiintoainepitoisuus oli järvivedeksi korkealla tasolla, ollen myös melko selvästi edellisvuosia korkeampi. Muilta osin vedenlaatu oli edellisvuosien tasolla. Tuusjärven pisteellä 019 (Taulukko 23.) vesi oli väriltään tummahkoa ja kohtalaisen ravinnepitoista. Ravinneluokitukseltaan veden tilaa voidaan kuvailla lievästi reheväksi. Kiintoainetta oli vähän ja veden ph oli lähellä neutraalia. Vesipatsaan happitalous oli pääosin hyvällä tasolla, ainoastaan elokuun kierroksella oli havaittavissa happivajausta alusveden näytteessä (17 m syvyydessä). Veden alkaliniteeti oli keskimäärin tasoa 0,17-0,2 mmol/l, joten veden puskurointikyky happamoitumista vastaan on hyvällä tasolla. Vedenlaatu oli hyvin pitkälle edellisvuosien kanssa samalla tasolla. Tuusjärven pisteellä 051 (Taulukko 23.) vesi oli niin ikään tummahkoa ja kohtalisen ravinnepitoista. Ravinneluokitukseltaan veden tila kuvastaa lievästi rehevää vettä. Kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia ja veden ph oli lähellä neutraalia. Vesipatsaan happitalous oli hyvällä tasolla, joskin elokuun kierroksella alusveden näytteessä esiintyi happivajausta (13m syvyydessä). Veden alkaliniteetti oli tasoa 0,17-0,19 mmol/l, joten veden puskurointikyky oli hyvä. Vedenlaatu oli edellisvuosien kanssa samalla tasolla.

35 Taulukko 23. Lakeanrahkan järvitarkkailuiden vedenlaatu 2016 sekä keskimääräinen vedenlaatu vuosina Kankaistenlampi Tuusjärvi 019 Tuusjärvi 051 Näkös yvyys Alkusy vyys Kokon aissyv yys (m) Lämpö tila Happi, liuk. Hapen Kiintoai kyllästy ne saste (GF/C) Sameus Sähkönjo htavuus, 25 C Alkalinit eetti Värilu ku CODMn Klorofy lli-a Näyte Ottopvm Havaintopaikka C mg/l % mg/l FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kankaistenlampi 093 0,9 1,6 0,8 8, ,2 < 0, , Kankaistenlampi 093 0, , Kankaistenlampi 093 0, ,3 5, ,9 < 0,01 4, , Kankaistenlampi 093 0, ,6 8, ,5 < 0,01 4, ,9 Keskiarvot m Keskiarvot m 8,2 74 4,7 7,6 0, , ,4 Keskiarvot m 7,7 69 9,7 8 0,17 4, ,3 Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösyv yys Alkusy vyys Kokonai Lämpöti Happi, ssyvyys la liuk. (m) Hapen kyllästy saste Kiintoai ne (GF/C) Sameus Sähkönjo htavuus, 25 C Alkalini teetti ph-arvo, Väriluku CODMn Klorofy Kokonai 25 C lli-a styppi Kokona istyppi Ammoni umtyppi Ammon iumtyp pi Kokonai sfosfori Fosfaatti fosfori Rauta Nitriittija Kokonais Fosfaatti nitraattit Rauta fosfori fosfori ypen summa C mg/l % mg/l FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Lakearahka Tuusjärvi 019 2, ,4 12,5 89 < 0,5 0,36 6,9 0,18 6, , Lakearahka Tuusjärvi 019 2, ,6 11,8 84 0,6 0,42 7,1 0,18 6, , Lakearahka Tuusjärvi 019 2, ,2 74 0,6 0,52 7,2 0,19 6, , Lakearahka Tuusjärvi 019 2, ,6 8,6 63 0,7 0,87 7,3 0,2 6, , Lakearahka Tuusjärvi 019 2, ,6 8,2 92 2,1 0,84 6,1 0,16 6, , Lakearahka Tuusjärvi 019 2, ,5 6, ,77 6,2 0,16 6, , Lakearahka Tuusjärvi 019 2, ,3 4,5 46 1,3 0,85 6,2 0,15 6, , Lakearahka Tuusjärvi 019 2, ,8 2,4 22 1,6 1,7 6,7 0,19 6, , Lakearahka Tuusjärvi 019 2, , Lakearahka Tuusjärvi ,1 9,3 87 1,7 1,8 6,3 0, , Lakearahka Tuusjärvi , ,8 2,1 6,3 0, , Lakearahka Tuusjärvi ,1 9,1 85 2,1 1,9 6,4 0,17 6, , Lakearahka Tuusjärvi ,1 9,2 85 2,2 1,9 6,3 0, ,34 Keskiarvot m ,4 0,17 6, ,3 5m ,5 0,17 6, ,3 10m ,6 0,17 6, ,4 16m ,8 0,20 6, Keskiarvot m 9,5 85 1,4 6,6 1,40 6, ,32 5m 9,4 83 1,3 6,6 1,50 6, ,32 10m 8,9 83 1,3 6,6 1,50 6, ,35 16m 6, ,9 1,30 6, ,64 Keskiarvot m 9,4 84 1,4 6,7 0,22 6, ,36 5m 9, ,2 6,7 0,22 6, ,37 10m 8,2 69 1,2 6,7 0,17 6, ,44 16m 6, ,9 1,30 6, ,64 pharvo, 25 C Näyte Ottopvm Havaintopaikka Nitriitti- Kokona Hapen Kiintoai Sähkönj pharvo, Väriluku CODMn Klorofyl Ammon ja Kokona Fosfaat Näkösy Alkusyv Lämpöti Happi, Alkalini issyvyy kyllästy ne Sameus ohtavu Kokona iumtyp nitraatt isfosfor tifosfor Rauta vyys yys la liuk. teetti li-a istyppi s (m) saste (GF/C) us, 25 C 25 C pi itypen i i summa C mg/l % mg/l FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Tuusjärvi pohjoispää 051 1, , ,6 0,59 7,1 0,18 6, , Tuusjärvi pohjoispää 051 1, ,4 10,3 73 1,5 1,4 7,3 0,18 6, , Tuusjärvi pohjoispää 051 1, , ,1 1,4 7,5 0,2 6, , Tuusjärvi pohjoispää 051 1, ,5 8,3 94 3,1 1,3 6,1 0, < 2 0, Tuusjärvi pohjoispää 051 1, ,7 7, ,99 6,2 0,17 6, , Tuusjärvi pohjoispää 051 1, ,4 0,6 6 3,9 4,8 6,4 0,2 6, , Tuusjärvi pohjoispää 051 1, , Tuusjärvi pohjoispää , ,8 1,8 6,3 0,19 6, , Tuusjärvi pohjoispää ,3 8,9 84 2,2 2,3 6,3 0, , Tuusjärvi pohjoispää , ,1 1,8 6,3 0, ,34 Keskiarvot m ,8 1,2 6,5 0,18 6, ,4 5m ,9 1,6 6,6 0,17 6, ,5 13m ,4 2,7 6,7 0,19 6, ,0 Keskiarvot m 9,5 54 1,9 6,7 1,5 6, ,39 5m 9,3 52 1,4 6,7 1,5 6, ,38 13m 5,8 52 2,7 6,9 1,4 6, ,73 Keskiarvot m 9,3 84 1,9 6,7 0,17 6, , ,44 5m 9,2 83 1,6 6,7 0,17 6, ,45 13m ,5 7 0,18 6, ,2

36 5.2.4 Lenninsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Lenninsuolla toteutettiin kuormitustarkkailua kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan B tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 11 kertaa mukaan lukien yksi omavalvontakerta. Tammi-helmikuussa 2016 näytteitä ei otettu, sillä tällöin alueelta ei johdettu vesiä ollenkaan. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 24. Taulukko 24. Lenninsuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Lenninsuo KK kasvillisuuskenttä B Lenninsuo KK YP kasvillisuuskenttä B Lenninsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Lenninsuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 lievästi hapanta, ravinteiden suhteen melko ravinnepitoista (typpi keskim. 2,0 mg/l ja fosfori keskim. 0,064 mg/l). Veden keskimääräinen CODMn pitoisuus oli korkeahkolla tasolla (90 mg/l), ilmentäen täten humusleimaista vettä. Kiintoainetta vedessä oli keskimäärin noin 3 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Lenninsuolla mitattiin virtaamaa kasvillisuuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä. Mitatut virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 7. Taulukossa 25 on esitettynä Lenninsuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 26 on esitettynä Lenninsuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja kasvillisuuskentän puhdistutehot.

37 Kuva 7. Lenninsuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 25. Lenninsuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn , ,1 84

38 Taulukko 26. Lenninsuon kasvillisuuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,0 0,10 5, ,7 3,6-3 0,03 0, ,4 1, ,3 2,9-33 0,03 0, ,5 1, ,0 3,5-65 0,08 0, ,9 3, ,0 7,2-58 0,09 0, ,5 4, * ,0 0,09 2,1 82 CODMn ,0 2,8-88 0,20 0, ,9 2, ,0 3,0-89 0,06 0,07 9 2,6 2, ,0 1,9-83 0,04 0, ,5 1, ,0 1,0-93 0,05 0, ,5 1, ,1 2,8-61 0,04 0,04-5 2,7 1, ,4 1,0-88 0,04 0, ,6 1, keskiarvo ,5 3,8-72 0,07 0,07-4 2,7 2, mediaani 11,0 2,9-74 0,1 0,1 11 2,6 1,8-3 60,0 70,0 19 min 3,7 1,0-93 0,0 0,0-63 1,4 1, ,0 28,0-3 max 27,0 12,0-3 0,2 0,2 83 5,4 4, ,0 180,0 200 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. * = Omavalvontanäyte Lenninsuon ympäristöluvassa on esitetty raja-arvoja kasvillisuuskentältä lähtevän veden puhdistusteholle ( alkaen keskimääräinen teho). Kiintoaineen ja typen suhteen raja-arvot alitettiin, mutta kokonaisfosforin suhteen määritellyt raja-arvot ylittyivät selvästi. Taulukossa 27 on esitettynä toteutuneet puhdistustehot ja luvan mukaiset raja-arvot. Taulukko 27. Lenninsuon kasvillisuuskentän puhdistustehot alkaen Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn

39 5.2.6 Lenninsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Lenninsuo sijaitsee Tuusjärven valuma-alueella (04.173). Tuusjärven alueen valuma-alue on kooltaan 113,6 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 64 % Metsät 18 % Typpi Pellot 30 % Metsät 40 % Kiintoaine Pellot 59 % Metsät 38 % CODMn Pellot 14 % Metsät 85 % Lenninsuon vedet johdetaan Kartiskajoen kautta Tuusjärveen. Tuusjärveen laskee Lenninsuon lisäksi myös Vapo Oy:n Lakeanrahkan tuotantoalueen kuivatusvedet ja näiden yhteinen järvitarkkailupiste on Tuusjärvi 051. Yhteispisteen tulokset on käsitelty Lakeanrahkan yhteydessä taulukossa 23 (sivu 30). Lenninsuon vesistötarkkailuun kuuluu yksi virtavesihavaintopaikka (Kartiskajoki). Kartiskajoen vesi oli tummaa, kohtalaisen ravinnepitoista ja vain lievästi hapanta (ph keskimäärin 6,0). Veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin noin 16,5 mg/l. Veden ravinne- ja kiintoainepitoisuuksissa oli kasvavaa suuntausta edellisiin vuosiin nähden, muilta osin veden laatu oli edellisten vuosien tasolla. Taulukossa 28. on esitettynä Lenninsuon virtavesitarkkailun tarkkailutulokset vuodelta 2016 sekä vuosien keskimääräinen vedenlaatu. Taulukko 28. Lenninsuon virtavesitarkkailun vedenlaatu 2016 sekä keskimääräinen vedenlaatu vuosina Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Lenninsuo Kartiskajoki ,8 5, Lenninsuo Kartiskajoki ,4 13 5,4 6, , Lenninsuo Kartiskajoki 068 9,7 7,6 6,1 6, ,4 Keskiarvo ,5 5,4 6, ,3 Keskiarvo ,8 5,8 6, ,6 Keskiarvo ,2 5,6 5, ,7

40 5.3 Jukajärven va Pakinsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Pakinsuolla toteutettiin kuormitustarkkailua kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tiheän tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 21 kertaa. Tammikuussa 2016 näytteitä ei saatu otettua vähäisen valunnan vuoksi. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 29. Taulukko 29. Pakinsuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Pakinsuo KK kasvillisuuskenttä B Pakinsuo KK YP kasvillisuuskenttä B Pakinsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Pakinsuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 lievästi hapanta, ravinteiden suhteen melko ravinnepitoista (typpi keskim. 1,3 mg/l ja fosfori keskim. 0,032 mg/l). Veden keskimääräinen CODMn pitoisuus oli kohtalaisen alhaisella tasolla (33 mg/l). Kiintoainetta vedessä oli keskimäärin noin 6,5 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Pakinsuolla mitattiin virtaamaa kasvillisuuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä. Mitatut virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 8. Taulukossa 30 on esitettynä Pakinsuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 31 on esitettynä Pakinsuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja kasvillisuuskentän puhdistustehot.

41 Kuva 8. Pakinsuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 30. Pakinsuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn

42 Taulukko 31. Pakinsuon kasvillisuuskentän puhdistusteho vuonna pvm kiintoaine kg/jakso kok. P kg/jakso kok.n kg/jakso CODMn kg/jakso yp ap reduktio % yp ap reduktio % yp ap reduktio % yp ap reduktio % ,3 0,9 0,5-45, , , ,1 0,9 1,0 8, , , ,2 2,9 3,4 18, , , ,5 2,5 1,6-36, , , ,0 3,5 1,8-47, , , ,3 0,7 0,3-57, , , ,9 1,9 0,7-63, , , ,1 0,3 0,1-63, , , ,3 0,1 0,0-72, , , ,1 2,1 0,6-70, , , ,3 0,4 0,2-46, , , ,4 0,9 0,8-13, , , ,4 2,0 1,7-13, , , ,9 1,0 0,4-63, , , ,6 2,9 1,3-53, , , ,0 2,2 0,9-58, , , ,0 0,9 0,2-80, , , ,5 0,3 0,0-85, , , ,3 0,8 0,2-80, , , ,5 0,3 0,1-79, , , ,6 6,1 1,2-80, , , ,4 2,8 1,9-33, , , ,6 0,4 0,2-52, , ,1 keskiarvo , , , ,5 Pakinsuon ympäristöluvassa on esitetty raja-arvoja virtaamaperusteiselle kasvillisuuskentältä lähtevän veden puhdistusteholle (koko vuosi ). Poiketen pitoisuuskeskiarvoihin perustuvaan puhdistusteho tarkasteluun, virtaamaperusteisessa keskiarvotarkastelussa verrataan vesienkäsittelyrakenteelle tulevaa ja siitä lähtevää kuormitusta (kg/jakso). Kiintoaineen ja typen suhteen raja-arvot alitettiin, mutta kokonaisfosforin suhteen määritellyt raja-arvot ylittyivät, joskin hyvin niukasti. Taulukossa 32 on esitettynä toteutuneet puhdistustehot ja luvan mukaiset raja-arvot. Taulukko 32. Pakinsuon kasvillisuuskentän puhdistustehot Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn

43 5.3.3 Pakinsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Pakinsuo sijaitsee Jukajärven valuma-alueella (04.176). Jukajärven alueen valuma-alue on kooltaan 155,56 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 54 % Metsät 16 % Typpi Pellot 24 % Metsät 36 % Kiintoaine Pellot 56 % Metsät 42 % CODMn Pellot 14 % Metsät 85 % Pakinsuon vedet johdetaan Kuhalammen kautta kautta Jukajärveen. Pakinsuon vesistötarkkailuun kuuluu kaksi virtavesihavaintopaikka (Laskuoja 063, Kuhalampi laskujoki) sekä yksi järvihavaintopaikka (Kuhalampi) Laskuoja 063- pisteen vesi oli tummaa ja kohtalaisen humusleimaista. Ravinnepitoisuudet kuvastivat rehevää vettä. Veden kiintoaine oli korkealla tasolla tavanomaiseen virtaveden tasoon nähden. Veden keskimääräinen rautapitoisuus oli kohollaan. Vedenlaatu oli edellisten vuosien tasolla. Kuhalampi laskujoki- pisteen vesi oli niin ikään varsin tummaa, humusleimaista ja hyvin ravinnepitoista. Myös tällä pisteellä kiintoainetta oli runsaasti ja raudan pitoisuudet olivat korkealla tasolla. Vedenlaatu oli edellisten vuosien tasolla. Taulukossa 33. on esitettynä Pakinsuon virtavesitarkkailun tarkkailutulokset vuodelta 2016 sekä vuosien keskimääräinen vedenlaatu.

44 Taulukko 33. Pakinsuon virtavesitarkkailun vedenlaatu 2016 sekä keskimääräinen vedenlaatu vuosina Laskuoja 063 Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Laskuoja ,1 6, , Laskuoja 063 NA 12 11,7 6, , Laskuoja ,6 6, ,1 Keskiarvo ,7 10,8 6, ,4 Keskiarvo ,9 11,8 6, ,4 Keskiarvo , Kuhalampi laskujoki Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Kuhalammen laskujoki ,5 7 6, , Kuhalammen laskujoki ,3 6, , Kuhalammen laskujoki ,5 10,3 6, ,9 Keskiarvo ,0 8,9 6, ,1 Keskiarvo ,0 9,9 6, ,6 Keskiarvo ,0 10,3 6, ,9 Kuhalampi- pisteellä vesi oli tummaa ja kohtalaisen humualeimaista. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevää vedentilaa. Vedessä oli melko runsaasti kiintoainetta ja se oli sameaa. Veden ph ilmensi lähes neutraalia vettä. Taulukossa 33.1 on esitettynä Kuhalammen järvitarkkailun tarkkailutulokset vuodelta Taulukko 33.1 Kuhalammen järvitarkkailun vedenlaatu 2016 sekä keskimääräinen vedenlaatu vuosina Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Alkusy vyys Kokona Lämpöt Happi, issyvyy ila liuk. s (m) Hapen kylläst ysaste Kiintoa ine (GF/C) Sameu s Sähkön johtav uus, 25 C pharvo, 25 C Väriluk u CODM n Kokona istyppi Ammon iumtyp pi Nitriittija nitraat titypen summa Kokona isfosfo ri Fosfaat tifosfor Rauta i C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kuhalampi länsiosa 0,6 1 0,5 6,3 43 4,1 5,8 10,3 6, , Kuhalampi länsiosa 0,3 0,5 1 20,8 5, ,8 6, < ,8 Keskiarvot m 6, ,55 17,4 9,55 6, ,95

45 5.4 Konnusjoen va Itäsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Itäsuolla toteutettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tiheän tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 22 kertaa. Helmikuussa 2016 näytteitä ei saatu otettua vähäisen valuman ja jäätymisen vuoksi. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 34. Taulukko 34. Itäsuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Itäsuo PVK1 pintavalutuskenttä ,8 A Itäsuo PVK1 YP pintavalutuskenttä A Itäsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Itäsuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 lievästi hapanta, ravinteiden suhteen melko ravinnepitoista (typpi keskim. 1,4 mg/l ja fosfori keskim. 0,033 mg/l). Veden keskimääräinen CODMn pitoisuus oli korkeahkolla tasolla (58 mg/l). Kiintoainetta vedessä oli keskimäärin noin 2,7 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Itäsuolla mitattiin virtaamaa pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä. Mitatut virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 9. Helmikuussa 2016 mittakaivossa esiintyi voimakasta padotusta johtuen alapuolisen ojaston jäätymisestä ja jääpadon muodostumisesta. Padotusjakso rajattiin pois kuormituslaskentaan käytetystä virtaama-aineistosta. Kuvassa 9 tämä padotusjakso ( ) on nähtävissä. Taulukossa 35 on esitettynä Itäsuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 36 on esitettynä Itäsuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja pintavalutuskentän puhdistustehot.

46 Kuva 9. Itäsuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 35. Itäsuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn , brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn

47 Taulukko 35. Itäsuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,0 0,5-98 0,13 0, ,3 2, ,5 2,6-26 0,10 0, ,1 1, ,0 2,6-63 0,03 0, ,8 0, ,0 2,3-93 0,09 0, ,7 1, ,0 1,9-81 0,07 0, ,9 1, ,0 1,8-84 0,07 0, ,2 1, ,0 2,9-90 0,23 0, ,5 1, ,0 3,1-81 0,12 0, ,8 1, ,0 2,3-88 0,12 0, ,6 1, ,0 5,3-56 0,09 0, ,7 2, ,0 7,6-31 0,08 0, ,7 1, ,0 4,1-80 0,13 0, ,4 1, ,0 1,6-94 0,13 0, ,9 1, ,0 3,0-90 0,07 0, ,6 1, ,0 4,2-74 0,07 0, ,4 1, ,0 2,5-91 0,12 0, ,1 1, ,0 1,4-93 0,06 0, ,8 1, ,0 0,5-98 0,07 0, ,5 0, ,0 0,9-94 0,06 0, ,2 0, keskiarvo ,9 2,8-85 0,10 0, ,4 1, ,1 2,9-38 0,21 0, ,5 2, ,0 1,3 88 0,05 0, ,7 1, keskiarvo ,1 2,0-84 0,10 0, ,7 1, mediaani 17,5 2, min 2,1 0, max 32,0 7, = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. Itäsuon ympäristöluvassa on esitetty raja-arvoja pintavalutuskentältä lähtevän veden puhdistusteholle (ajanjaksoille ja ). Puhdistustehot saavutettiin kaikkien kuormitteiden osalta molemmilla tarkastelujaksoilla. Taulukossa 36 on esitettynä toteutuneet puhdistustehot ja luvan mukaiset raja-arvot.

48 Taulukko 36. Itäsuon pintavalutuskentän puhdistustehot Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Itäsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Itässuo sijaitsee Konnusjoen valuma-alueella (04.178). Konnusjoen alueen valuma-alue on kooltaan 172,61 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maaja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 48 % Metsät 39% Typpi Pellot 18 % Metsät 67 % Kiintoaine Pellot 45 % Metsät 55 % CODMn Pellot 5,5 % Metsät 94 %

49 Itäsuon vedet johdetaan laskuojalla Hampunjokeen ja edelleen Konnusjokea pitkin Iso-Kontuseen. Itäsuon vesistötarkkailuun kuuluu kaksi virtavesihavaintopaikka (Konnusjoki ja Hampunjoki) ja yksi järvihavaintopaikka (Iso-Kontunen). Hampunjoen vesi oli tummaa, kohtalaisen ravinnepitoista ja ph tasoltaan lähes neutraalia (ph keskimäärin 6,4). Veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin melko korkealla tasolla (15,7 mg/l). Veden ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevää vedenlaatua. Heinäkuun näytteessä ( ) veden typpi-fosfori- ja rautapitoisuudet olivat varsin korkealla tasolla. Myös sähkönjohtavuus oli tuolloin poikkeuksellisen korkea. Itäsuon heinäkuun kuormitusnäytteissä (taulukko 35, liite 2.) ei ole havaittavissa pitoisuustasoja, jotka selittäisivät Hampunjoen korkeat pitoisuudet. Kohollaan olevat parametrit kuvastaisivat ennemminkin muusta kuormituslähteestä peräisin olevaa jätevesi tms. pulssia, joka on kohdistunut Hampunjokeen kyseisenä ajankohtana. Konnusjoen vesi oli niin ikään tummaa ja ravinteisuudeltaan rehevää. Veden ph ilmensi lievästi hapanta vettä. Kiintoainetta vedessä oli keskimäärin 4,2 mg/l, mikä on virtavedelle tyypillisellä tasolla. Taulukossa 37. on esitettynä Itäsuon virtavesitarkkailun tarkkailutulokset vuodelta 2016 sekä vuoden 2016 keskimääräinen vedenlaatu. Taulukko 37. Hampunjoen ja Konnusjoen vedenlaatu Hampunjoki Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Hampunjoki , , Hampunjoki 117 NA 20 35, , Hampunjoki ,1 7,6 6, ,3 Keskiarvo ,7 15,9 6, ,4 Konnusjoki Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Konnusjoki ,3 4,3 5, , Konnusjoki ,5 8 6, , Konnusjoki ,3 3,9 7,4 6, ,3 Keskiarvo ,2 6,6 6, ,1 Iso-Kontusen vesi oli väriltään tummaa ja ravinteisuudeltaan se ilmensi rehevää vedentilaa. Veden happitalous oli päällysveden suhteen hyvä. Taulukossa 38 on esitettynä vuoden 2016 järvitarkkailun tulokset.

50 Taulukko 38. Iso-Kontusen järvitarkkailun vedenlaatu Iso-Kontunen Näyte Ottopvm Havaintopaikka Nitriitti- Hapen Sähkönj pharvo, CODMn Klorofyl Ammon ja Kokona Fosfaat Näkösyv Alkusyv Kokonaiss Lämpöti Happi, Kiintoa Värilu kyllästy Sameus ohtavu Kokona iumtyp nitraatt isfosfor tifosfor Rauta yys yys yvyys (m) la liuk. ine ku li-a istyppi saste us, 25 C 25 C pi itypen i i summa C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Iso-Kontunen 023 0,9 1 2,5 0,6 10, , , Iso-Kontunen 023 0, ,5 6,4 73 3,8 1,7 5,2 6, , Iso-Kontunen 023 0, ,9 Keskiarvot m 8,4 72,5 2,4 1,7 6,1 6, , ,5 5.5 Isojoen-Sahinjoen va Huppionsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Huppionsuolla toteutettiin kuormitustarkkailua kemikalointiaseman ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tiheän tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 26 kertaa mukaan lukien heinäkuussa otetut omavalvontanäytteet. Tarkkailukohteen pintaalat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 39. Taulukko 39. Huppionsuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Huppionsuo Kem1 kasvillisuuskenttä ,8 A Huppionsuo Kem1 YP kasvillisuuskenttä A Huppionsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Huppionsuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 hapanta (ph 3,8), ravinteiden osalta typen suhteen melko ravinnepitoista (typpi keskim. 1,5 mg/l) kun taas fosforin pitoisuus oli alhaisemmalla tasolla, ollen keskimäärin 0,05 mg/l. Veden keskimääräinen CODMn pitoisuus oli alhaisella tasolla (14 mg/l). Kiintoainetta vedessä oli keskimäärin noin 13 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2.

51 Huppionsuolla mitattiin virtaamaa kemikalointiaseman alapuolisella tarkkailupisteellä. Mitatut virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 10. Taulukossa 40 on esitettynä Huppionsuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 41 on esitettynä Huppionsuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja kemikaloinnin puhdistustehot. Kuva 10. Huppionsuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 40. Huppionsuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn

52 Taulukko 41. Huppionsuon kemikalointiaseman puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,0 24,0-23 0,15 0,15 0 3,4 2, ,0 32,0-58 0,08 0, ,7 1, ,0 14,0-79 0,09 0, ,1 2, ,6 9,1 63 0,05 0, ,3 1, ,4 8, ,05 0, ,7 1, ,4 7,4 37 0,06 0, ,7 1, ,0 8,9-56 0,07 0, ,3 1, ,0 4,5-84 0,13 0, ,1 1, ,0 6,5-95 0,17 0, ,7 1, ,0 5,8-90 0,28 0, ,6 1, ,0 7,6-84 0,29 0, ,6 1, * ,0 12,0-82 0,20 0, ,9 1, ,0 10,0-95 0,19 0, ,9 1, ,0 31,0-54 0,27 0, ,9 1, ,0 36,0 20 0,27 0, ,3 1, ,0 24,0-11 0,14 0,13-7 1,9 1, ,0 18,0 64 0,19 0, ,8 1, ,0 18,0-22 0,21 0, ,9 1, ,0 12,0-29 0,20 0, ,0 1, ,0 7,9-54 0,23 0, ,2 1, ,0 8,1-33 0,20 0, ,4 1, ,0 3,4-89 0,19 0, ,5 1, ,6 6,0-38 0,06 0, ,6 2, ,2 0,01 2,0 8 Keskiarvo ,1 13,0-69 0,2 0, ,3 1, ,2 13,5-76 mediaani 29,0 9,0-69 0,19 0, ,2 1, min 3,4 3,4-95 0,05 0, ,3 1, max 200,0 36, ,29 0,15 0 4,9 2, = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. * = Omavalvontanäyte Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Huppionsuon ympäristöluvassa on esitetty raja-arvoja kemikaloinnista lähtevän veden pitoisuuksille (ajanjaksoille ). Raja-arvot alitettiin kiintoaineen kohdalla, typen ja fosforin pitoisuustavoitteet ylittyivät niukasti. Taulukossa 36 on esitettynä toteutuneet pitoisuuskeskiarvot ja luvan mukaiset raja-arvot. Huppionsuon kohdalla on huomioitavaa, että tuotantoalueen vesienkäsittelyyn johdetaan seuraavaan maankäyttöön siirtyneiden noin 70 ha alueen valumavedet. Pääosin laidun- ja viljelykäytössä olevien alueiden valumavedet nostavat osaltaan vesienkäsittelyyn tulevan veden ravinnepitoisuuksia.

53 Taulukko 42. Huppionsuon kemikalointiaseman raja-arvot Kuormitusjae Raja-arvo mg/l Tulos mg/l Kiintoaine Kokonaisfosfori 0,02 0,03 Kokonaistyppi 1,2 1,3 CODMn - 13, Huppionsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Huppionsuo sijaitsee Isojoen-Sahinjoen valuma-alueella (04.253), jonka valuma-alue on kooltaan 371,9 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maaja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 48 % Metsät 34 % Typpi Pellot 19 % Metsät 55 % Kiintoaine Pellot 33 % Metsät 64 % CODMn Pellot 5,9 % Metsät 94 % Huppionsuon vedet johdetaan laskuojalla Naakkapuroon ja edelleen Höytiönlampeen. Höytiönlampi yhdistyy Höytiönjoen myötä Kangasjärveen. ja edelleen. Huppionsuon vesistötarkkailuun kuuluu kaksi virtavesihavaintopaikka (Naakkapuro ja Höytiönjoki) ja neljä järvihavaintopaikka (Höytiönlampi x 2, Kangasjärvi x2). Näistä vain Naakkapuro on Huppionsuon yksinomainen piste, Höytiönlammen ja Höytiönjoen pisteet ovat yhteistarkkailupisteitä Viransuon kanssa ja Kangasjärven pisteet ovat yhteistarkkailupisteitä Ropolan-,Raja- ja Viransuon kanssa.

54 Naakkapuron vesi oli tummaa, kohtalaisen ravinnepitoista ja ph tasoltaan kohtalaisen hapanta (ph keskimäärin 4,4). Veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 5,9 mg/l. Veden rauta- ja CODMn pitoisuudet olivat kohtalaisen korkealla tasolla, ilmentäen täten humusleimaista vettä. Vedenlaatu oli hyvin pitkälle edellisten vuosien kaltaista. Höytiönjoen vesi oli niin ikään tummaa ja ravinteisuudeltaan rehevää. Veden ph ilmensi kohtalaisen hapanta vettä (ph keskim. 4,0). Kiintoainetta vedessä oli keskimäärin melko runsaasti (13 mg/l), eli selvästi enemmän mitä siihen laskevassa Naakkapurossa oli. Höytiönjoen vedenlaatu oli edellisten vuosien kaltaisella tasolla. Taulukossa 43. on esitettynä Huppionsuon virtavesitarkkailun tarkkailutulokset vuodelta 2016 sekä vuosien keskimääräinen vedenlaatu. Taulukko 43. Huppionsuon virtavesitarkkailun vedenlaatu Naakkapuro Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Huppionsuo Naakkapuro ,3 3,5 4,8 4, Huppionsuo Naakkapuro ,9 7,8 4, , Huppionsuo Naakkapuro ,3 6,9 4, ,6 Keskiarvo ,9 6,5 4, ,8 Keskiarvo ,6 7,1 4, ,5 Keskiarvo ,9 5,2 4, ,1 Höytiönjoki Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Höytiönjoki ,8 12 8,8 3, , Höytiönjoki ,2 3, , Höytiönjoki ,6 4, ,5 Keskiarvo ,0 9,9 4, ,6 Keskiarvo ,0 8,1 4, ,8 Keskiarvo ,0 7,0 4, ,1 Höytiönlampi pisteellä vesi oli tummaa, ravinnepitoisuudeltaan lievästi rehevää/rehevää. Vedessä oli kohtalaisen runsaasti kiintoainetta järvivedeksi. Veden ph kuvasti hapanta vettä ja sen alkalinitettii ilmensi heikkoa puskurointikykyä happamoitumista vastaan. Happamuusasteeltaan vesi oli happamoitunutta. Höytiönlampi pisteellä vedenlaatu kuvasti tummaa, lievästi rehevää/rehevää vettä. Veden ph ilmensi niin ikään hapanta vettä ja alkaliniteetti ilmensi happamoitunutta vesiympäristöä. Vedessä oli runsaasti kiintoainetta. Vesipatsaan happitalous oli kohtalaisessa tilassa, joskin elokuussa (3.8) alusvedessä todettiin selkeää happivajausta.

55 Kangasjärvi pisteellä vesi oli tummahkoa ja ravinteisuudeltaan lievästi rehevän veden luokkaa. Vesi oli lievästi hapanta ja alkaliniteetin perusteella veden puskurointikyky happamoitumista vastaan on välttävällä tasolla. Tämä perusteella happamoitumisaste ilmentää happamoitunutta vettä. Vedenlaatu oli samalla tasolla kuin edellisinä vuosina Kangasjärvi pisteellä vedenlaatu kuvasti ravinteisuudeltaan lievästi rehevää-, väriltään tummahkoa ja niin ikään lievästi hapanta vettä. Alkaliniteetin perusteella myös pisteen vesi oli puskurointikyvyltään välttävällä tasolla ja vesi on happamoitunutta. Vesipatsaan happitalous pysyi alusvedessä hyvänä ja happivajausta ei esiintynyt. Vedenlaatu oli samalla tasolla kuin edellisinä vuosina Kangasjärvi pisteellä vedenlaatu oli ravinteisuudeltaan lievästi rehevää-, väriltään tummahkoa ja niin ikään lievästi hapanta vettä. Alkaliniteetin perusteella myös pisteen vesi oli puskurointikyvyltään välttävällä tasolla ja vesi on happamoitunutta. Vedenlaatu oli samalla tasolla kuin edellisinä vuosina Taulukossa 44 on esitettynä Huppionsuon järvitarkkailuiden tulokset ja edelleen Ropola-, Raja- ja Viransuon kanssa yhteisten Höytiönlammen ja Kangasjärven havaintoasemien tulokset vuodelta 2016 sekä vuosien keskimääräinen vedenlaatu. Taulukko 44. Höytiölammen vedenlaatu Höytiönlampi Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Kokona Alkusyv Lämpöt Happi, issyvyy yys ila liuk. s (m) Hapen kylläst ysaste Kiintoa ine (GF/C) Sähkön johtavu Alkalin Sameus us, iteetti 25 C pharvo, 25 C Väriluk u CODMn Klorofy lli-a Kokona istyppi Ammon iumtyp pi nitraatt itypen summa Kokona isfosfo ri Fosfaat tifosfor Rauta i C mg/l % mg/l FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Höytiönlampi , ,2 65 5,7 6,2 14,7 < 0,01 3, , Höytiönlampi , , Höytiönlampi ,5 2 20,7 6, ,4 < 0,01 3, < , Höytiönlampi , ,5 9, ,2 9,5 0,084 4, ,1 Keskiarvot m 8,1 71,7 12,2 7,8 11,5 0,1 3, ,7 Höytiönlampi Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Kokona Alkusyv Lämpöt Happi, issyvyy yys ila liuk. s (m) Hapen kylläst ysaste Kiintoa ine (GF/C) Sähkön johtavu Alkalin Sameus us, iteetti 25 C Nitriittija pharvo, 25 C Väriluk u CODMn Klorofy lli-a Kokona istyppi Ammon iumtyp pi Nitriittija nitraatt itypen summa Kokona isfosfo ri Fosfaat tifosfor Rauta i C mg/l % mg/l FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Höytiönlampi ,6 1 3,5 0,7 9, ,8 < 0,01 3, , Höytiönlampi ,6 2,5 3,5 3,1 5, ,9 < 0,01 3, , Höytiönlampi ,4 1 3,4 20,5 5, ,4 10,5 < 0,01 3, < , Höytiönlampi ,4 2,5 3,4 17,5 0,2 < ,3 < 0,01 3, , Höytiönlampi ,5 1 3,3 10, ,8 9,4 < 0,01 4, , Höytiönlampi ,5 2,3 3,3 10, ,4 < 0,01 4, ,1 Keskiarvot m 8, ,3 9,7 11,2 0,01 3, ,1 2,5m 5, ,0 15,3 10,2 0,01 3, ,5 Keskiarvot m 8, ,5 0,00 4, ,7 2,5m 4, ,9 0,02 4, ,4

56 Taulukko 44. Kangasjärven vedenlaatu Kangasjärvi Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Kokona Alkusyv issyvyy yys s (m) Ei Lämpöt Happi, näytett ila liuk. ä Hapen kylläst ysaste Kiintoa ine (GF/C) Sähkön johtavu Alkalin Sameus us, iteetti 25 C Nitriittija pharvo, 25 C Väriluk u CODMn Klorofy lli-a Ammon Kokona iumtyp istyppi pi Nitriittija nitraatt itypen summa Kokona isfosfo ri Fosfaat tifosfor Rauta i C mg/l % mg/l FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kangasjärvi ,1 12,8 90 1,9 1,6 5,7 0,01 5, Kangasjärvi , ,7 7,5 82 7,2 3,3 4,9 0,01 5, < , Kangasjärvi , ,7 9, ,9 4,9 0,015 5, ,1 Keskiarvot m 10,0 86,7 4,4 2,6 5,2 0,012 5, ,1 Keskiarvot m 10,6 90 3,1 1,9 4,9 0,01 4, ,7 Keskiarvot m 9,7 88 3,8 2,4 4,8 0,02 4, ,1 Kangasjärvi Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Kokona Alkusyv issyvyy yys s (m) Ei Lämpöt Happi, näytett ila liuk. ä Hapen kylläst ysaste Kiintoa ine (GF/C) Sähkön johtavu Alkalin Sameus us, iteetti 25 C Nitriittija pharvo, 25 C Väriluk u CODMn Klorofy lli-a Ammon Kokona iumtyp istyppi pi nitraatt itypen summa Kokona isfosfo ri Fosfaat tifosfor Rauta i C mg/l % mg/l FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kangasjärvi ,1 12,1 86 1,7 1,5 5,4 0,01 5, Kangasjärvi ,4 6,4 48 5,9 6,1 7 0,01 4, , Kangasjärvi , ,1 7,5 83 6,8 3,2 4,8 0,01 5, , < , Kangasjärvi , , ,044 5, , Kangasjärvi , ,8 9,6 87 3,7 2,7 4,9 0,015 5, , Kangasjärvi , ,6 9,6 86 3,8 2,5 4,9 0,01 5, ,1 Keskiarvot m 9,7 85,3 4,1 2,5 5,0 0,012 5, ,1 5m 8,0 45,3 8,6 7,9 5,6 0,021 5, ,4 Keskiarvot m 10,6 89 2,7 1,8 5 0,01 5, , ,8 5m 7,5 64 4,5 3,3 5,3 0,01 5, Keskiarvot m 9,3 85 3,7 2,5 4,8 0,02 5, ,8 5m 6,9 64 5,6 4,4 5,1 0,02 5, ,6 Kangasjärvi Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Kokona Alkusyv issyvyy yys s (m) Ei Lämpöt Happi, näytett ila liuk. ä Hapen kylläst ysaste Kiintoa ine (GF/C) Sähkön johtavu Alkalin Sameus us, iteetti 25 C pharvo, 25 C Väriluk u CODMn Klorofy lli-a Ammon Kokona iumtyp istyppi pi nitraatt itypen summa Kokona isfosfo ri Fosfaat tifosfor Rauta i C mg/l % mg/l FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kangasjärvi ,9 9,2 64 2,2 1,7 5,6 < 0,01 5, , Kangasjärvi , ,4 7,4 82 6,6 3,1 4,7 0,015 5, < Kangasjärvi , ,7 9,6 86 3,3 2,5 4,8 0,015 5, Keskiarvot m 8,7 77,3 4,0 2,4 5,0 0,0 5, ,2 Keskiarvot m 8,7 75 3,3 2,4 4,8 0,01 5, ,9 Keskiarvot m 8,8 81 4,4 2,6 4,4 0,02 5, ,8

57 5.5.4 Rajasuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Rajasuolla toteutettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tiheän tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 24 kertaa, mukaan lukien helmikuun 2016 omavalvontanäytteet. Tammikuussa 2016 näytteitä ei saatu havaintopaikan jäätymisen vuoksi. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 45. Taulukko 45. Rajasuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Rajasuo PVK1 pintavalutuskenttä ,9 0,9 A Rajasuo PVK1 YP pintavalutuskenttä A Rajasuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Rajasuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 lievästi hapanta (keskim. ph 5,0), ravinteiden osalta typen suhteen melko ravinnepitoista (typpi keskim. 1,1 mg/l) kun taas fosforin pitoisuus oli alhaisemmalla tasolla, ollen keskimäärin 0,03 mg/l. Veden keskimääräinen CODMn pitoisuus oli noin 43 mg/l. Kiintoainetta vedessä oli keskimäärin noin 11 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Rajasuolla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisesti pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä. Ajanjaksolla käytettiin Itäsuon valumia korvaamaan Rajasuon puutteellista virtaamadataa. Mitatut virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 11. Taulukossa 46 on esitettynä Rajasuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 47 on esitettynä Rajasuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja pintavalutuskentän puhdistustehot.

58 Kuva 11. Rajasuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 46. Rajasuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn , brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn

59 Taulukko 47. Rajasuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,9 3,1-69 0,07 0, ,1 1, ,0 1,0-98 0,14 0, ,8 1, ,9 3,9-51 0,04 0, ,0 0, ,1 4,0-44 0,05 0, ,2 0, ,0 3,9-70 0,07 0, ,2 0, ,0 3,2-92 0,09 0, ,8 0, ,0 1,6-95 0,11 0, ,1 0, ,0 4,8-83 0,13 0, ,9 0, ,0 21,0-34 0,14 0, ,2 0, ,0 22,0-41 0,12 0, ,1 1, ,0 39,0-13 0,14 0, ,6 2, ,0 32, ,03 0, ,7 2, ,0 48,0-21 0,15 0, ,4 2, ,0 16,0-68 0,13 0, ,0 1, ,0 12,0-61 0,06 0, ,8 1, ,0 15,0-61 0,10 0, ,9 1, ,0 12,0-84 0,18 0, ,5 1, ,0 4,1-89 0,13 0, ,0 1, ,0 4,1-90 0,16 0, ,3 1, keskiarvo ,1 15,2-60 0,12 0, ,2 1, ,0 4,6-89 0,11 0, ,4 1, ,0 5,1-54 0,05 0, ,6 0, ,0 2,9-86 0,03 0, ,3 0, ,0 1,8-95 0,08 0, ,1 0, keskiarvo ,1 3,3-86 0,07 0, ,6 0, mediaani 37,0 4,7-68 0,1 0,0-70 1,2 1, ,0 40,0 51 min 7,1 1,0-98 0,0 0,0-88 0,7 0, ,0 13,0-58 max 73,0 48, ,2 0,1 47 2,6 2, ,0 110,0 494 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. Rajasuon ympäristöluvassa on esitetty raja-arvoja pintavalutuskentän keskimääräiselle puhdistusteholle (ajanjaksoille ja ). Puhdistustehot saavutettiin molemmilla tarkastelujaksoilla kiintoaineen ja fosforin osalta, mutta typen suhteen tavoite jäi selkeästi toteutumatta. Taulukossa 48 on esitettynä toteutuneet puhdistuskeskiarvot ja luvan mukaiset rajaarvot.

60 Taulukko 48. Rajasuon pintavalutuskentän puhdistustehot Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Rajasuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Rajasuo sijaitsee Isojoen-Sahinjoen valuma-alueella (04.253), jonka valuma-alue on kooltaan 371,9 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 48 % Metsät 34 % Typpi Pellot 19 % Metsät 55 % Kiintoaine Pellot 33 % Metsät 64 % CODMn Pellot 5,9 % Metsät 94 %

61 Rajasuon vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeisellä laskuojalla Kangasjärveen. Kangasjärvestä vedet laskevat Rakkineenjokea pitkin Haapajärveen. Rajasuon vesistötarkkailuun kuuluu yksi virtavesihavaintopaikka (Rakkineenjoki) ja neljä järvihavaintopaikka (Haapajärvi x 2, Kangasjärvi x2). Näistä Rakkineenjoki ja Haapajärven pisteet ovat Rajasuon yksinomaisia pisteitä. Kangasjärven pisteet ovat yhteistarkkailupisteitä Ropolan- ja Viransuon kanssa. Rakkineenjoessa vesi tummahkoa, ravinnepitoisuudeltaan lievästi rehevän veden luokkaa ja ph tasoltaan lievästi hapanta (ph keskimäärin 5,4). Veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 5,6 mg/l. Vedenlaatu oli hyvin pitkälle edellisten vuosien kaltaisella tasolla. Taulukossa 49 esitettynä Rakkineenjoen tulokset vuodelta 2016 sekä keskimääräinen vedenlaatu Taulukko 49. Rajasuon virtavesitarkkailun 2016 tulokset. Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Rakkineenjoki ,6 8,6 4, , Rakkineenjoki ,3 5,2 4,8 5, , Rakkineenjoki ,5 3 4,9 5, ,9 Keskiarvo ,6 4,6 5, ,7 Keskiarvo ,8 4,8 5, ,7 Keskiarvo ,6 4,7 5, ,9 Haapajärvi pisteen vesi oli tummahkoa ja ravinteisuudeltaan lievästi rehevän veden luokkaa. Veden ph ilmensi lievästi hapanta vettä (ph keskim. 6,0). Veden alkaliniteetti ilmensi pintavedessä alhaista puskurikykyä happamoitumista vastaan ja edelleen happamoitunutta vettä. Sen sijaan välija alusvedessä veden puskurointikyky oli parempi ja tilanne happamoitumisen suhteen parempi. Vesipatsaan happitalous oli kesimäärin hyvällä tasolla, joskin maaliskuun ja elokuun näytekerroilla alusvedessä esiintyi voimakasta happivajausta. Pisteen vedenlaatu oli edellisten vuosien kaltaisella tasolla. Haapajärvi pisteen vesi oli niin ikään tummahkoa ja ravinteisuudeltaan lievästi rehevän veden luokkaa. Veden ph ilmensi lievästi hapanta vettä (ph keskim. 5,7). Alkaliniteetin perusteella olosuhteet happamoitumisen suhteen olivat pisteen kaltaiset, eli pintavedessä esiintyi alhaista puskurointikykyä ja happamoitumista. Taulukossa 50 on esitettynä Rajasuon järvitarkkailun tulokset 2016 sekä vuosien keskimääräinen vedenlaatu. Kangasjärven yhteistarkkailupisteiden tulokset on esitettynä taulukossa 44 sivulla 49.

62 Taulukossa 50. on esitettynä Rajasuon järvitarkkailun tarkkailutulokset vuodelta 2016 sekä vuosien keskimääräinen vedenlaatu. Haapajärvi Haapajärvi Näkös yvyys Alkusy vyys Kokon Lämpö Happi, aissyv tila liuk. yys (m) Hapen kylläst ysaste Kiinto aine (GF/C) Sameu s Sähkö pharvo, njohta Alkalin vuus, iteetti 25 C 25 C Näyte Ottopvm Havaintopaikka C mg/l % mg/l FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Haapajärvi ,7 82 0,7 1,4 5,7 0,046 5, , Haapajärvi ,5 6,9 50 0,6 1,8 6,3 0,081 5, Haapajärvi ,2 0,3 3 9,1 23 6,9 0,14 5, , Haapajärvi , ,4 7,2 80 4,6 2,3 4,5 0,04 6, < , Haapajärvi , ,8 0,075 6, , Haapajärvi , ,7 < 0,2 < ,9 0,27 6, Haapajärvi , , Haapajärvi ,2 1 9,5 11,6 9,1 84 4,2 3 4,7 0,045 6, , Haapajärvi ,2 5 9,5 11,7 8,7 80 2,8 2,6 4,7 0,046 6, , Haapajärvi ,2 8,5 9,5 10,9 8,5 77 4,4 3,9 4,7 0,043 6, ,1 Keskiarvot m 9,3 82,0 3,2 2,2 5,0 0,044 6, ,8 5m + 9m /2 6,1 42,2 9,2 14,1 5,6 0,109 6, ,9 Keskiarvot m 8, ,5 5 0, ,9 5m + 9m /2 4, ,7 14 5,8 0,14 6, ,7 Keskiarvot m 8, ,5 4,9 0,05 6, ,5 5m + 9m /2 3, ,9 0,14 6, Näkös yvyys Alkusy vyys Kokon aissyv yys (m) Lämpö tila Happi, liuk. Hapen kylläst ysaste Kiinto aine (GF/C) Sameu s Sähkö pharvo, njohta Alkalin vuus, iteetti 25 C 25 C Näyte Ottopvm Havaintopaikka Haapajärvi ,4 11,2 79 1,7 1,5 5,6 0,01 5, , Haapajärvi , ,3 7, ,4 4,6 0,019 5, < , Haapajärvi , , Haapajärvi ,2 0,6 1,2 10, ,2 2,7 4,8 0,021 5, ,7 Keskiarvot m 9,7 85 5,3 2,9 5,0 0,017 5, ,1 Keskiarvot m ,8 2,2 4,9 0,021 5, ,7 Keskiarvot m 9,6 88 6,7 12 4,8 0,02 5, ,1 Värilu ku Värilu ku CODM n CODM n Klorof ylli-a Klorof ylli-a Kokon aistyp pi Kokon aistyp pi Ammo niumty ppi Ammo niumty ppi Nitriitt i- ja nitraat titypen summ a Nitriitt i- ja nitraat titypen summ a Kokon aisfosf ori Kokon aisfosf ori Fosfaa ttifosf ori Fosfaa ttifosf ori Rauta Rauta

63 5.5.7 Ropolansuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Ropolansuolla toteutettiin kuormitustarkkailua kemikalointiaseman ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tiheän tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 25 kertaa, mukaan lukien helmikuun 2016 omavalvontanäytteet. Ropolansuolla otettiin aikavälillä kemikaloinnin alapuoliset näytteet virheellisesti heti kemikaloinnin jälkeen vanhan päätypadon ylisyöksystä, ei uuden jälkineutraloinnin jälkeen kuten olisi pitänyt ottaa. Vapo on informoinut viranomaista virheellisestä näytteenotosta ja tehnyt tarkkailua suorittavalle taholle selvityspyynnön poikkeamasta. Virhe johtui puutteellisesta tiedon kulkemisesta näytteenotossa. Tilanne korjattiin alkaen ja tästä eteenpäin alapuolinen näyte on otettu jälkineutraloinnin jälkeen prosessin jälkeiseltä purkupisteeltä. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 51. Taulukko 51. Ropolansuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Ropolansuo KEM1 kemikalointi ,9 57,2 A Ropolansuo KEM1 YP kemikalointi A Ropolansuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Ropolansuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 kohtalaisen hapanta, ravinteiden osalta typen suhteen melko ravinnepitoista, kun taas fosforin pitoisuudet olivat alhaisella tasolla. Lähtevän veden CODMn oli niin ikään alhaisella tasolla. Kiintoainetta vedessä oli keskimäärin runsaastikin. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Ropolansuolla virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisesti virtaamamittarilla. Aineiston toimitti Vapo Oy. Määritetyt virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 12. Ropolansuon virheellisestä näytteenotosta johtuen kuormituslaskentaa tuli tarkastella sovelletuin keinoin, sillä aikavälin näytteet eivät edustaneet jälkineutraloinnin jälkeistä vettä. Tästä johtuen laskennassa hyödynnettiin vuoden 2015 tarkkailun vedenlaatutuloksia aikavälillä (jälkineutraloinnin jälkeinen piste).

64 Taulukossa 52 on esitettynä Ropolansuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 53 on esitettynä Ropolansuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja kemikaloinnin puhdistustehot. Kuva 12. Ropolansuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 52. Ropolansuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn , ,1-199

65 Taulukko 53. Ropolansuon kemikalointiaseman puhdistusteho vuonna Taulukossa on eriteltynä tulokset ennen jälkineutralointia (kursiivi). Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,0 1,9-98 0,420 0, ,2 3, ,6-83 OV * 100,0 15,0-85 0,095 0, ,9 1, , ,045 0, ,6 1, , ,0 3,3-89 0,150 0, ,9 2, , , ,008 0, ,2 1, , ,036 0, ,7 1, , ,037 0, ,8 1, ,9 9, ,040 0, ,1 1, ,0 7,4-69 0,210 0, ,9 1, ,0 8,8-51 0,120 0, ,1 1, , ,190 0, ,4 1, ,0 5,6-79 0,150 0, ,2 1, , ,170 0, ,6 1, , ,180 0, , ,0 2,4-93 0,190 0, ,5 1, , ,0 40, ,120 0, ,4 1, ,0 14,0 8 0,130 0, ,3 1, ,0 27,0 23 0,140 0, ,5 1, ,0 35,0 94 0,120 0, ,3 1, ,0 5,4-51 0,110 0, ,5 1, ,2 20, ,130 0, ,8 1, keskiarvo ,6 17,8-9 0,136 0, ,1 1, ,8 16, ,4 66, ,130 0, ,7 3, ,0 25, ,056 0, ,9 3, ,4 13,0 55 0,069 0, ,8 2, ,0 9,1-24 0,054 0, ,7 2, keskiarvo ,9 19,7-45 0,106 0, ,5 2,3-6 27,8 17,9-36 mediaani 19,8 14,0-27,1 0,125 0,013-88,1 2,2 1,6-21,1 32,0 15,2-62,1 min 3,9 1,9-98,1 0,008 0,003-98,8 1,2 1,1-45,5 11,0 5,1-83,5 max 100,0 66,0 833,3 0,420 0, ,0 4,2 3,3 25,0 74,0 45,0 164,7 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. * = Omavalvontanäyte Ropolansuon ympäristöluvassa on esitetty raja-arvot kemikaloinnin keskimääräiselle puhdistusteholle (ajanjaksoille ja ). Tarkastelu vuoden 2016 osalta on kokonaisuudessaan puutteellinen, sillä ajanjaksolla puuttuvat tarkasteltavat näyteparit.

66 Taulukossa 54 on esitettynä kaikista vuoden 2016 päästötarkkailunäytteistä lasketut puhdistuskeskiarvot ja luvan mukaiset raja-arvot. Huom! päästötarkkailunäyte otettu kemikalointiprosessin jälkeen, mutta ennen jälkineutralointia. Ajanjakson näytteet otettu uudelta purkupisteeltä. Taulukko 54. Ropolansuon päästötarkkailun perusteella lasketut arviot puhdistustehoista (huom! poikkeama näytteenotossa) Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Ropolansuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Ropolansuo sijaitsee Isojoen-Sahinjoen valuma-alueella (04.253), jonka valuma-alue on kooltaan 371,9 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maaja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 48 % Metsät 34 % Typpi Pellot 19 % Metsät 55 % Kiintoaine Pellot 33 % Metsät 64 %

67 CODMn Pellot 5,9 % Metsät 94 % Ropolansuon vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeisellä laskuojalla suoraan Kangasjärveen. Ropolansuon vesistötarkkailuun kuuluu yksi virtavesihavaintopaikka (Akonlahti puro) ja neljä järvihavaintopaikka (Kangasjärvi x 4). Näistä Akonlahti puro sekä Kangasjärvi ovat Ropolansuon yksinomaisia vesistöpisteitä. Muut Kangasjärven pisteet ovat yhteistarkkailupisteitä Ropolan-,Raja-, Huppio- ja Viransuon kanssa. Akonlahti Puro havaintopisteellä vedenlaatu kuvasti keskimäärin tummahkoa vettä. Typen suhteen rehevän veden luokkaa, mutta fosforin pitoisuus oli lievästi rehevän veden tasolla. Veden ph oli tasoltaan lievästi hapanta/hapanta (ph keskimäärin 4,0). Veden kiintoainepitoisuus oli korkea, ollen keskimäärin 23 mg/l. Keskimääräistä kiintoainepitoisuutta nosti selvästi syyskuun näyte, jolloin pitoisuus oli 52 mg/l. Elokuun näytteenotossa ( ) vedenlaatu poikkesi selvästi yleisestä tasosta. Tällöin veden väri-, CODMn- ja fosforipitoisuus olivat poikkeuksellisen alhaalla. Vastaavasti veden sähkönjohtavuus ja rautapitoisuus olivat korkealla tasolla. Veden ph kuvasti selvästi hapanta vettä. Poikkeukselliset tulokset vesistöpisteellä ilmentävät todennäköisesti kemikaloinnin jälkeistä vettä, joka alivirtaamakaudella edustaa suurelta osin ko. puron vettä. Vedenlaatu oli pääosin edellisten vuosien kaltaisella tasolla. Taulukossa 55 esitettynä Akonlahti Puro tulokset vuodelta 2016 sekä keskimääräinen vedenlaatu Taulukko 55. Ropolansuon virtavesitarkkailun 2016 tulokset. Akonlahti Puro Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Ropolansuo Akonlahti,puro 2 6, ,6 5, Ropolansuo Akonlahti,puro ,2 50,1 3,1 38 9, Ropolansuo Akonlahti,puro 2 10, , Keskiarvo ,4 27,9 4, ,0 Keskiarvo ,0 20,2 5, ,7 Keskiarvo ,0 28,8 3, ,9 Kangasjärvi pisteellä vesi oli tummahkoa ja lievästi rehevää. Veden ph arvo kuvasti lievästi hapanta vettä ja alkaliniteetti kuvastikin heikkoa puskurointikykyä happamoitumista vastaan. Vesi oli happamoitumisasteeltaan happamoitunutta. Vedenlaatu oli pääosin samalla tasolla kuin edellisinä vuosina Kangasjärvi pisteen tulokset on esitettynä taulukossa 56.

68 Taulukko 56. Ropolansuon järvitarkkailun 2016 tulokset. Kangasjärvi Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Kokona Alkusyv issyvyy yys s (m) Ei Lämpöt Happi, näytett ila liuk. ä Hapen kylläst ysaste Kiintoa ine (GF/C) Sähkön johtavu Alkalin Sameus us, iteetti 25 C pharvo, 25 C Väriluk u CODMn Klorofy lli-a Kokona istyppi Ammon iumtyp pi Nitriittija nitraatt itypen summa Kokona isfosfo ri Fosfaat tifosfor Rauta i C mg/l % mg/l FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kangasjärvi , ,8 5,9 0,026 5, , Kangasjärvi , , ,1 2,7 4,8 0,012 5, < , Kangasjärvi , ,7 9,4 85 3,7 2,5 4,8 0,016 5, ,1 Keskiarvot m 9,4 83,7 3,6 2,3 5,2 0,018 5, ,1 Keskiarvot m 9,3 79 2,9 2,2 5 0,02 5, ,9 Keskiarvot m 9,3 85 3,8 2,5 4,6 0,02 5, ,9 Kangasjärven yhteistarkkailupisteiden tulokset on esitettynä taulukossa 44 sivulla Naaraksensuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Naaraksensuolla toteutettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tiheän tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 21 kertaa. Tammi-maaliskuussa 2016 näytteitä ei saatu otettua havaintopaikkojen jäätymisen vuoksi. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 57. Taulukko 57. Naaraksensuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Naaraksensuo PVK pintavalutuskenttä ,5 64,9 A Naaraksensuo PVK YP pintavalutuskenttä A

69 Naaraksensuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Naaraksensuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 kohtalaisen hapanta (ph keskim. 4,7) ja ravinteiden osalta melko ravinnepitoista. Lähtevän veden CODMn kuvasti humusleimaista vettä (keskim. 54 mgo2/l). Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli luokkaa 5 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Naaraksensuolla määritettiin virtaamaa Itäsuon jatkuvatoimisen virtaamamittarin mittausaineistosta saatavan valuma-aineisto (l/s/km²) perusteella. Valuma suhteutettiin Naaraksensuon pinta-alaan, jolloin saadaan arvio alueelta lähtevästä virtaamasta (l/s). Määritetyt virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 13. Taulukossa 58 on esitettynä Naaraksensuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 59 on esitettynä Naaraksensuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja kasvillisuuskentän puhdistustehot. Kuva 13. Naaraksensuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna 2016.

70 Taulukko 58. Naaraksensuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn ,2 421 brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn Taulukko 59. Naaraksensuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,5 7,5-21 0,07 0, ,4 0, ,0 2,5-94 0,16 0, ,7 0, ,0 23,0-34 0,14 0, ,2 1, ,0 11,0-35 0,15 0, ,5 1, ,0 3,8-87 0,15 0, ,5 1, ,0 2,1-96 0,17 0, ,5 0, ,0 2,3-97 0,17 0, ,1 1, ,0 4,3-73 0,11 0, ,0 1, ,0 7,4-92 0,21 0, ,2 1, ,0 4,9-67 0,10 0, ,4 1, ,0 5,9-65 0,10 0, ,4 1, ,0 7,1-56 0,09 0, ,3 1, ,0 2,4-78 0,11 0, ,2 1, ,0 2,1-90 0,12 0, ,3 1, ,0 1,6-92 0,11 0, ,6 1, ,0 1,4-92 0,11 0, ,6 1, ,0 2,9-76 0,11 0, ,7 1, keskiarvo ,4 5,5-81 0,13 0, ,8 1, ,9 55, ,5 3,1-44 0,08 0, ,4 2, keskiarvo ,7 4,4-77 0,11 0, ,2 1, ,0 45,3-22 mediaani 17,0 3,8-78,2 0,1 0,0-62,9 2,6 1,2-52,2 59,0 55,1-11,0 min 5,5 1,4-97,1 0,1 0,0-84,7 1,4 0,8-73,1 40,0 37,0-49,0 max 92,0 23,0-21,1 0,2 0,1-28,4 4,2 2,0-16,7 100,0 65,0 14,0 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. Naaraksensuon ympäristöluvassa on esitetty raja-arvoja pintavalutuksen keskimääräiselle puhdistusteholle (ajanjaksoille ja ). Puhdistusvaateet ylitettiin kaikkien tarkasteltavien kuormitteiden suhteen molemmilla tarkastelujaksoilla ja täten puhdistustehon tavoitteet saavutettiin. Taulukossa 60 on esitettynä toteutuneet puhdistuskeskiarvot ja luvan mukaiset raja-arvot.

71 Taulukko 60. Naaraksensuon pintavalutuksen puhdistustehot Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Naaraksensuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Naaraksensuo sijaitsee Isojoen-Sahinjoen valuma-alueella (04.253), jonka valuma-alue on kooltaan 371,9 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maaja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 48 % Metsät 34 % Typpi Pellot 19 % Metsät 55 % Kiintoaine Pellot 33 % Metsät 64 % CODMn Pellot 5,9 % Metsät 94 %

72 Naaraksensuon vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeisellä laskuojalla Tutusenjokeen, josta vedet laskevat edelleen Lapikas-järveen. Lapikas-järvestä vedet laskevat Vuorijokeen. Naaraksensuon vesistötarkkailuun kuuluu kaksi virtavesihavaintopaikka (Tutusenjoki ja Vuorijoki) ja yksi järvihavaintopaikka (Lapikas). Tutusenjoki havaintopisteellä vedenlaatu kuvasti tummaa ja ravinteisuudeltaan rehevää vettä, jonka kiintoainepitoisuus oli keskimäärin virtavedelle tyypillisellä tasolla. Veden ph oli tasoltaan lähes neutraalia (ph keskimäärin 6,4). Vedenlaatu oli pääosin edellisten vuosien kaltaisella tasolla. Vuorijoki pisteellä vesi oli niin ikään tummaa ja ravinteisuudeltaan rehevää. Kiintoainetta vedessä oli virtavedelle tyypillisen tason verran ja veden ph oli lähes neutraalin tasolla. Vedenlaatu Vuorijoessa oli keskimäärin edellisten vuosien tasolla. Taulukossa 61 esitettynä Tutusenjoen ja Vuorijoen tulokset vuodelta 2016 sekä keskimääräinen vedenlaatu Taulukko 61. Naaraksensuon virtavesitarkkailun 2016 tulokset. Tutusenjoki Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Tutusenjoki 6,1 5,1 4,1 5, , Tutusenjoki 18,1 5 4,9 6, , Tutusenjoki 0 2,4 5,6 6, ,2 Keskiarvo ,2 4,9 6, ,0 Keskiarvo ,5 5,0 6, ,9 Keskiarvo ,3 4,0 6, ,3 Vuorijoki Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Vuorijoki 5,9 3,8 3,9 5, , Vuorijoki 19 5,7 4,6 6, Vuorijoki 0 3,5 4,5 6, ,8 Keskiarvo ,3 4,3 6, ,6 Keskiarvo ,1 4,3 6, ,5 Keskiarvo ,1 4,9 6, ,5 Lapikas pisteellä vesi oli tummaa ja ravinteisuudeltaan rehevää. Veden ph arvo kuvasti lähes neutraalia vettä. Vedenlaatu oli pääosin samalla tasolla kuin edellisinä vuosina , joskin kiintoaineen suhteen vuonna 2016 keskimääräinen pitoisuus oli korkeammalla tasolla. Tähän vaikutti heinäkuun näytteen korkea pitoisuus (16 mg/l). Lapikas- pisteen tulokset on esitettynä taulukossa 62.

73 Taulukko 62. Naaraksensuon järvitarkkailun 2016 tulokset. Lapikas Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Lapikas 7,7 5,4 4,3 6, , Lapikas 18, , , Lapikas 11,1 4,8 5,3 6, ,4 Keskiarvo ,7 4,9 6, ,0 Keskiarvo ,0 5,7 6, ,3 Keskiarvo ,0 5,7 6, , Viransuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Viransuolla toteutettiin kuormitustarkkailua kemikalointiaseman ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tiheän tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 24 kertaa, mukaan lukien heinäkuun omavalvontanäytteet. Tammikuussa ja toukokuussa 2016 näytteitä ei saatu kertaalleen otettua, johtuen purkupisteen vähäisestä virtaamasta. Kemikaloinnin alapuolinen piste KEM1 korvattiin kesäkuun 2016 alussa pisteellä KEM1_1 selkeytysaltaalle rakennetun uuden jatkoaltaan valmistuttua. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 63. Taulukko 63. Viransuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Viransuo KEM1_1 kemikalointi ,2 11,2 A Viransuo KEM1 YP kemikalointi A Viransuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Viransuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 hapanta (ph keskim. 3,4) ja ravinteiden osalta typen suhteen melko ravinnepitoista, mutta fosforia vedessä oli keskimäärin vähän (typpi keskim. 1,5 mg/l ja fosfori keskim. 0,013 mg/l). Lähtevän veden CODMn oli niin ikään alhaisella tasolla, ollen keskimäärin 10 mgo2/l. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli luokkaa 12 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2.

74 l/s Viransuolla virtaamaa määritettiin kemikalointiaseman pumppaustietojen perusteella. Aineiston toimitti Vapo Oy. Määritetyt virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 14. Taulukossa 63 on esitettynä Viransuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 64 on esitettynä Viransuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja kemikaloinnin puhdistustehot. 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Kuva 14. Viransuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 63. Viransuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn ,

75 Taulukko 64. Viransuon kemikaloinnin puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,0 22,0-19 0,12 0, ,6 1, ,0 9,9-75 0,27 0, ,2 1, ,3 12,0 45 0,05 0, ,2 0, ,8 18, ,06 0, ,6 1, ,0 30,0 58 0,10 0, ,7 1, ,0 20,0-64 0,12 0, ,4 1, ,2 37, ,02 0, ,6 1, ,0 0,8-98 0,25 0, ,6 0, ,0 14,0-64 0,26 0, ,9 0, * 62,0 7,9-87 0,23 0, ,3 1, ,0 13,0-93 0,16 0, ,8 2, ,0 15,0-63 0,16 0, ,4 1, ,0 5,5-77 0,27 0, ,6 1, ,0 4,9-79 0,20 0, ,6 1, ,0 14,0-85 0,26 0, ,4 1, ,0 6,0-83 0,12 0, ,2 1, ,0 5,5-85 0,13 0, ,4 1, ,0 2,8-98 0,70 0, ,4 1, ,0 4,4-87 0,09 0, ,9 1, keskiarvo ,3 12,1-79 0,2 0,0-93 2,1 1, ,4 10, ,0 10,0-89 0,30 0, ,5 2, ,0 15,0 50 0,06 0, ,3 2, ,0 6,3-48 0,19 0, ,4 2, keskiarvo ,7 13,3-52 0,15 0, ,3 1, ,0 10,4-71 mediaani 37,0 12,0-77 0,2 0,0-93 1,9 1, ,0 8,8-73 min 7,8 0,8-98 0,0 0,0-99 1,2 0,9-56 6,3 2,7-94 max 180,0 37, ,7 0, ,8 2, ,0 23,0 70 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. Viransuon ympäristöluvassa on esitetty raja-arvoja pintavalutuksen keskimääräiselle puhdistusteholle (ajanjaksoille ja ). Puhdistusvaateet ylitettiin kaikkien muiden tarkasteltavien kuormitteiden suhteen, paitsi typen osalta jäätiin avovesikaudella hieman puhdistustavoitteesta. Taulukossa 65 on esitettynä toteutuneet puhdistuskeskiarvot ja luvan mukaiset raja-arvot.

76 Taulukko 65. Viransuon kemikaloinnin puhdistustehot Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Viransuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Viransuo sijaitsee Isojoen-Sahinjoen valuma-alueella (04.253), jonka valuma-alue on kooltaan 371,9 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 48 % Metsät 34 % Typpi Pellot 19 % Metsät 55 % Kiintoaine Pellot 33 % Metsät 64 % CODMn Pellot 5,9 % Metsät 94 %

77 Viransuon vedet johdetaan kemikaloinnin jälkeisellä laskuojalla Höytiönlampeen, josta vedet laskevat edelleen Höytiönjokea pitkin Kangasjärveen. Viransuon vesistötarkkailuun kuuluu yksi virtavesihavaintopaikka (Höytiönjoki) ja kaksi järvihavaintopaikka (Höytiönlampi x 2). Kaikki kolme havaintopaikkaa ovat yhteistarkkailupisteitä Huppionsuon vesistötarkkailun kanssa. Viransuon vesistötarkkailun Höytiölammen- ja Höytiönjoen yhteistarkkailupisteiden tulokset on esitettynä taulukoissa sivuilla Virmasjoen va Jylhäsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Jylhäsuolla toteutettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen intensiivitarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 24 kertaa, mukaan lukien maaliskuun 2016 omavalvontanäyte. Tammikuussa 2016 näytteitä ei saatu jäätymistilanteen vuoksi. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 66. Taulukko 66. Jylhäsuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Jylhäsuo PVK1 pintavalutuskenttä ,3 1,2 A Jylhäsuo PVK1 YP pintavalutuskenttä A Jylhäsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Jylhäsuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 lievästi hapanta (ph keskim. 5,4) ja ravinteiden osalta ravinnepitoista (typpi keskim. 1,7 mg/l ja fosfori keskim. 0,046 mg/l). Lähtevän veden CODMn oli keskimäärin 67 mgo2/l, ilmentäen täten humusleimaista vettä. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin luokkaa 2,4 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2.

78 Jylhäsuolla mitattiin virtaamaa pintavalutuskentän alapuolisella mittauspisteellä. Mitatut virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 15. Taulukossa 67 on esitettynä Jylhäsuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 68 on esitettynä Jylhäsuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja pintavalutuskentän puhdistustehot. Kuva 15. Jylhäsuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 67. Jylhäsuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn , ,1 10

79 Taulukko 68. Jylhäsuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,0 0,08 3, ,2 1,2-63 0,03 0, ,7 1, ,2 1,5-79 0,08 0, ,6 2, * ,6 0,05 1,4 19 CODMn ,0 2,0-80 0,04 0, ,5 1, ,7 2,1-55 0,04 0, ,8 1, ,2 1,1-74 0,04 0,04 6 1,8 1, ,7 1,2-79 0,06 0, ,8 1, ,0 1,9-89 0,08 0, ,4 1, ,0 1,1-95 0,09 0, ,9 1, ,0 3,9-88 0,10 0, ,1 2, ,0 4,3-92 0,10 0, ,5 2, ,0 4,5-91 0,09 0,08-6 4,5 2, ,0 3,0-84 0,09 0, ,3 2, ,0 5,6-69 0,10 0, ,9 2, ,0 2,8-96 0,12 0, ,4 1, ,0 4,5-59 0,09 0, ,1 2, ,0 2,3-84 0,06 0, ,8 1, ,0 2,2-84 0,06 0, ,5 1, ,0 1,6-93 0,06 0, ,7 1, ,0 1,1-90 0,05 0, ,0 0, ,0 1,6-87 0,05 0, ,8 1, ,6 2,8-39 0,03 0, ,6 3, ,7 0,5-95 0,04 0, ,5 2, ,8 1,5-61 0,03 0, ,6 1, keskiarvo ,0 2,4-87 0,07 0, ,4 1, mediaani 14,0 2,1-84 0,07 0, min 3,2 1,1-96 0,03 0, max 65,0 5,6-55 0,12 0, = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. * = Omavalvontanäyte Jylhäsuon ympäristöluvassa on esitetty raja-arvoja pintavalutuksen keskimääräiselle puhdistusteholle (vuodelle ). Raja-arvot alitettiin kiintoaineen ja typen osalta, fosforin kohdalla tavoitteesta jäätiin. Taulukossa 69 on esitettynä toteutuneet puhdistuskeskiarvot ja luvan mukaiset raja-arvot.

80 Taulukko 69. Jylhäsuon pintavalutuksen puhdistustehot Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Jylhäsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Jylhäsuo sijaitsee Virmasjoen valuma-alueella (04.255), jonka valuma-alue on kooltaan 90,87 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 49 % Metsät 30 % Typpi Pellot 20 % Metsät 51 % Kiintoaine Pellot 51 % Metsät 48 % CODMn Pellot 7 % Metsät 92 % Jylhäsuon vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeisellä laskuojalla Myllyjokeen ja edelleen Virmasjärveen. Jylhäsuon vesistötarkkailuun kuuluu yksi virtavesihavaintopaikka (Myllyjoki) ja yksi järvihavaintopaikka (Virmasjärvi). Myllyjoki- pisteen vesi oli väriltään tummaa, humusleimaista-, ravinnepitoisuudeltaan rehevää- ja lievästi hapanta vettä. Veden kiintoainepitoisuus oli virtavedelle tyypillisellä tasolla. Vuoden 2016 vedenlaatu ei poikennut edellisvuosien vedenlaadusta. Virtavesitarkkailun 2016 tulokset sekä keskimääräiset tulokset vuosilta on esitettynä taulukossa 70.

81 Taulukko 70. Jylhäsuon virtavesitarkkailun tulokset Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Myllyjoki ,7 3,6 4, , Myllyjoki ,2 3, , Myllyjoki 109 9,9 4,9 4,4 6, ,9 Keskiarvo ,6 4,0 5, ,2 Keskiarvo ,6 3,8 6, ,9 Keskiarvo ,0 4,1 5, ,0 Virmasjärvi- pisteen vedenlaatu kuvasti tummahkoa, lievästi rehevää vedentilaa. Veden ph oli lähellä neutraalia ja alkaliniteetin perusteella veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä. Vesipatsaan happitalous kevättalven ja kesän näytekerroilla kohtalainen, tällöin alusvedessä esiintyi molemmilla kerroilla selvää happivajausta. Syksyn kierroksella vesipatsas oli kauttaaltaan hapekkaassa tilassa, johtuen syystäyskierron sekoittavasta ja kerrostuneisuuden purkavasta vaikutuksesta. Taulukko 71. Jylhäsuon järvitarkkailun tulokset Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Alkusyv yys Kokonai Lämpötil Happi, ssyvyys a liuk. (m) Hapen Kiintoai kyllästys ne (GF/C) Sameus aste Sähkönj Alkalinit ph-arvo, ohtavuu Väriluku CODMn Klorofyl Kokonai Ammoni eetti 25 C li-a styppi umtyppi s, 25 C Nitriittija nitraattit ypen summa C mg/l % mg/l FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Etelä-Virmas 053 1,1 1 5,5 0,8 12,4 86 < 0,5 0,59 4,5 0,092 6, , Etelä-Virmas 053 1,1 3 5,5 2,5 7, ,73 4,5 0, , Etelä-Virmas 053 1,1 4,5 5,5 3,5 2,9 22 1,3 1,2 4,7 0,1 5, , Etelä-Virmas 053 1,3 1 5,5 21,3 7,7 87 2,6 1,9 4,2 0,1 6, < 3 24 < 2 0, Etelä-Virmas 053 1,3 3 5,5 19,8 4,8 53 2,8 2,5 4,1 0,11 6, , Etelä-Virmas 053 1,3 4,5 5,5 18,4 1,8 19 4,7 5,9 4,4 0,13 6, Etelä-Virmas 053 1,3 0 5,5 9, Etelä-Virmas 053 1, ,1 9,5 86 1,8 1,3 4 0,12 6, , Etelä-Virmas 053 1, ,1 9,5 86 2,2 1,3 4 0,12 6, , Etelä-Virmas 053 1, ,1 9,4 86 1,6 1,2 4 0,12 6, ,29 Keskiarvot m 9,9 86,3 2,2 1,3 4,2 0,1 6, ,4 3m 7,1 63,7 2,0 1,5 4,2 0,1 6, ,5 4,5m 4,7 42,3 2,5 2,8 4,4 0,1 6, ,8 Keskiarvot m ,8 1,6 4,1 0,12 6, ,37 3m 8,5 76 2,1 1,5 4,13 0,12 6, ,4 4,5m ,1 2,3 4,18 0,12 6, ,78 Keskiarvot m 9,5 92 2,9 1,6 4,3 0,11 6, ,38 3m 9,5 92 3,1 1,6 4,3 0,11 6, ,38 4,5m 9,4 91 2,8 1,5 4,3 0,11 6, ,38 Kokonai sfosfori Fosfaatt ifosfori Rauta

82 5.7 Myhinjärven va Vipusuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Vipusuolla toteutettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tiheän tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 24 kertaa. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 72. Taulukko 72. Vipusuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Vipusuo PVK pintavalutuskenttä ,3 A Vipusuo PVK YP pintavalutuskenttä A Vipusuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Vipusuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 lievästi hapanta (ph keskim. 5,0) ja ravinteiden suhteen erittäin ravinnepitoista ( typpi keskim. 3,4 mg/l ja fosfori keskim. 0,228 mg/l). Lähtevän veden CODMn oli keskimäärin 107 mgo2/l, ilmentäen täten varsin humusleimaista vettä. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin luokkaa 3,5 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Vipusuolla mitattiin virtaamaa pintavalutuskentän alapuolisella mittauspisteellä. Mitatut virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 16. Taulukossa 73 on esitettynä Vipusuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 74 on esitettynä Vipusuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja pintavalutuskentän puhdistustehot.

83 Kuva 16. Vipusuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 73. Vipusuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn

84 Taulukko 74. Vipusuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,0 6,2-74 0,11 0, ,6 4, ,7 3,5 30 0,06 0, ,8 2, ,0 2,4-89 0,32 0, ,5 3, ,0 3,9-51 0,10 0,10 3 2,4 2, ,6 2,2-67 0,10 0, ,3 2, ,3 3,2-49 0,11 0,12 9 3,2 2, ,1 2,3-75 0,10 0, ,5 2, ,0 1,9-90 0,11 0, ,3 4, ,0 7,8-59 0,09 0, ,6 6, ,0 3,1-90 0,19 0, ,2 4, ,0 4,4-82 0,13 0, ,1 4, ,0 6,9-71 0,12 0, ,5 3, ,0 8,9-63 0,18 0, ,4 4, ,0 5,0-81 0,09 0, ,9 4, ,0 3,0-89 0,07 0, ,2 2, ,0 3,4-81 0,09 0, ,0 3, ,0 3,4-86 0,05 0, ,5 2, ,0 2,3-86 0,05 0, ,6 3, ,0 1,1-89 0,04 0, ,8 3, ,1 0,8-91 0,04 0, ,7 2, ,4 2,3-73 0,05 0, ,1 2, ,3 3,1-51 0,07 0, ,8 4, ,1 0,6-93 0,05 0, ,4 2, ,0 1,3-81 0,04 0, ,8 2, keskiarvo ,8 3,5-78 0,10 0, ,3 3, mediaani 17,0 3,1-81 0,1 0,1 81 2,3 3, ,0 91,0 85 min 2,7 0,6-93 0,0 0,1-59 1,5 2, ,0 50,0-27 max 30,0 8,9 30 0,3 0, ,5 6, ,0 210,0 252 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. * = Omavalvontanäyte Vipusuon ympäristöluvassa ei ole esitetty raja-arvoja pintavalutuksen keskimääräiselle puhdistusteholle Vipusuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Vipusuo sijaitsee Myhinjärven valuma-alueella (14.718), jonka valuma-alue on kooltaan 283,19 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat.

85 Fosfori Pellot 23 % Metsät 55 % Typpi Pellot 8 % Metsät 75 % Kiintoaine Pellot 16,8 % Metsät 83 % CODMn Pellot 7 % Metsät 92 % Vipusuon vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeisellä laskuojalla Leikonjokeen ja edelleen Pieni- Ahveninen Ahveninen reitille. Vipusuon vesistötarkkailuun kuuluu yksi virtavesihavaintopaikka (Vipusuon laskuoja) ja kaksi järvihavaintopaikka (Pieni-Ahveninen ja Ahveninen). Vesistötarkkailua suoritetaan joka toinen vuosi, joten seuraava vesistötarkkailuvuosi on vuosi Vesistöpisteiden lisäksi Vipusuon läheisyydessä sijaitsevan Niinimäen lähteen antoisuutta / virtaama on seurattu kahdesti vuodessa. Lähde on säilyttänyt antoisuutensa. Laskuoja- pisteen vesi oli väriltään erittäin tummaa, humusleimaista-, ravinnepitoisuudeltaan erittäin rehevää vettä. Veden kiintoainepitoisuus oli kohtalaisen korkealla tasolla. Vuoden 2016 vedenlaatu ei poikennut merkittävästi edellisen vesistötarkkailuvuoden 2014 vedenlaadusta. Virtavesitarkkailun 2016 tulokset sekä keskimääriäset tulokset vuodelta 2014 on esitettynä taulukossa 75. Taulukko 75. Vipusuon virtavesitarkkailun tulokset Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Laskuoja 1,1 8,4 3, , Laskuoja ,2 5, , Laskuoja ,7 6, ,5 Keskiarvo ,1 3,7 6, ,4 Keskiarvo ,2 18,9 5, ,0 Pieni-Ahveninen- pisteen vedenlaatu ilmensi voimakkaan tummaa, humusleimaista ja ravinteisuudeltaan rehevää vedentilaa. Veden ph kuvasti hapanta vettä. Veden kiintoainepitoisuus oli elokuun tarkkailukerralla järvivedeksi korkealla tasolla, joskin tällöin vedessä oli myös runsaasti klorofylli-a:ta, ilmentäen täten leväkukintaa ja sen aiheuttamaa kiintoaineksen lisääntymistä vedessä. Edelliseen tarkkailuvuoteen 2014 nähden veden laatu ei ollut muuttunut merkittävästi.

86 Ahveninen pisteellä vesi oli tummaa ja kohtalaisen ravinnepitoista, kuvasten rehevyysasteeltaan lievästi rehevää vettä. Veden ph oli lievästi happaman veden tasolla. Kiintoainetta vedessä oli vähän. Vesipatsaan happitalous oli hyvällä tasolla, joskin elokuun kierroksella oli alusvedessä havaittavissa lievää happivajausta. Edelliseen tarkkailuvuoteen 2014 nähden veden laatu ei ollut muuttunut merkittävästi. Taulukossa 76 on esitettynä vuoden 2016 järvitarkkailun tulokset ja edellisen tarkkailuvuoden 2014 keskimääräinen vedenlaatu. Taulukko 76. Pieni-Ahvenisen ja Ahvenisen tulokset Pieni-Ahveninen Näyte Ottopvm Havaintopaikka Ahveninen Näkösyv Alkusy yys vyys Kokonai ssyvyys (m) Lämpö tila Happi, liuk. Hapen kyllästy saste Kiintoai ne (GF/C) Sameus Sähkönj pharvo, ohtavuu s, 25 C 25 C Värilu ku COD Mn Klorofyl li-a Kokonai styppi Ammoni umtyppi Nitriittija Kokonai Fosfaatt nitraatti Rauta sfosfori ifosfori typen summa C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pieni-Ahveninen 183 1,5 1 2,3 2,4 8,9 65 1,4 2 3,7 5, , Pieni-Ahveninen 183 0,5 1 1,5 16,4 7,8 80 7,1 2,7 3, , Pieni-Ahveninen 183 0,5 0 1,5 24 Keskiarvot m 8,4 73 4,3 2,4 3,4 5, ,5 9 2,3 Keskiarvot m 6,8 68 4,1 5, ,3 Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Alkusyv yys Kokona issyvyy s (m) Ei näytett ä Lämpöti la Happi, liuk. Hapen Kiintoai kyllästy ne saste (GF/C) Sähkönj pharvo, Sameus ohtavu us, 25 C 25 C Väriluk u CODMn Klorofyl li-a Kokona istyppi Ammon iumtyp pi Nitriittija nitraatt itypen summa Kokona isfosfor i Fosfaat tifosfor Rauta i C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Ahveninen 1,5 1 7,1 0, ,6 0,83 3,9 5, , Ahveninen 1,5 6 7,1 2,3 11,6 84 < 0,5 0,56 3, , Ahveninen 1 1 7,5 16,4 7,2 74 2,9 1,5 3 6, , Ahveninen 1 6,5 7,5 15,5 3,1 31 4,3 1,6 3,2 6, , Ahveninen 1 0 7,5 7,7 Keskiarvot m 7,6 65,0 1,8 1,2 3,5 6, , ,9 6 m 7,4 57,5 4,3 1,1 3,3 6, ,6 Keskiarvot m 8,3 82,6 3 6, , ,7 6 m 1,6 13 4,8 5, ,8

87 5.8 Korpijoen va Pohjasuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Pohjasuolla toteutettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan C tarkkailukohteisiin, eli se on toiminnanaikaisen tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 10 kertaa, mukaan lukien kaksi omavalvontanäytettä. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 77. Taulukko 77. Pohjasuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Pohjasuo PVK1 pintavalutuskenttä ,6 C Pohjasuo PVK1 YP pintavalutuskenttä C Pohjasuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Pohjasuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 lievästi hapanta (ph keskim. 5,6) ja ravinteiden suhteen kohtalaisen ravinnepitoista (typpi keskim. 1,3 mg/l ja fosfori keskim. 0,04 mg/l). Lähtevän veden CODMn oli keskimäärin 56 mgo2/l, ilmentäen täten humusleimaista vettä. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin luokkaa 1,4 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Pohjasuolla mitattiin virtaamaa pintavalutuskentän alapuolisella mittauspisteellä. Mitatut virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 17. Pohjasuon alkuvuoden ( saakka) kuormitusta on arvioitu hyödyntäen läheisen Pekolanaukeen tarkkailutuloksia. Tässä menetelmässä Pekolanaukeen ja Pohjasuon tulosten suhteen laskettiin kerroin, jolla kerrottiin Pekolanaukeen alkuvuoden tulokset, saaden täten simuloidun aineiston Pohjasuolle aikavälille Taulukossa 78 on esitettynä Pohjasuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 79 on esitettynä Pohjasuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja pintavalutuskentän puhdistustehot.

88 Kuva 17. Pohjasuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 78. Pohjasuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn

89 Taulukko 79. Pohjasuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % Ov ,7 0,02 1, ,5 0,7-80 0,03 0, ,6 1, ,0 1,4-91 0,06 0, ,6 1, ,9 2,9-58 0,08 0, ,6 1, Ov ,6 0,04 1, ,0 0,9-95 0,07 0, ,4 1, ,0 1,4-93 0,08 0, ,9 1, ,0 0,6-96 0,05 0, ,9 0, ,0 0,5-95 0,05 0, ,4 0, ,4 0,02 2,4 35 keskiarvo ,1 1,4-89 0,06 0, ,3 1, mediaani 16,0 1,2-93,0 0,1 0,0-71,9 2,4 1,3-50,0 62,0 60,0 6,5 min 3,5 0,5-96,5 0,0 0,0-80,0 1,6 0,7-70,0 34,0 32,0-25,4 max 20,0 2,9-58,0 0,1 0,0-35,3 3,6 1,7-12,5 68,0 80,0 36,6 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. * = Omavalvontanäyte Pohjasuon ympäristöluvassa ei ole esitetty raja-arvoja pintavalutuksen keskimääräiselle puhdistusteholle Pohjasuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Pohjasuo sijaitsee Korpijoen valuma-alueella (14.929), jonka valuma-alue on kooltaan 109,98 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat):

90 Fosfori Pellot 36 % Metsät 35 % Typpi Pellot 11 % Metsät 56 % Kiintoaine Pellot 25 % Metsät 74 % CODMn Pellot 5 % Metsät 95 % Pohjasuon vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeisellä laskuojalla Sarastonojaan ja edelleen tuotantoalueesta noin 4 km päässä sijaitsevaan Verijärveen. Verijärvestä vesistöreitti kulkee edelleen Korpijärveen. Pohjasuon vesistötarkkailuun kuuluu kaksi järvihavaintopaikka (Verijärvi x 2). Verijärvi 286- pisteen vesi oli väriltään tummaa, kohtalaisen humusleimaista-, ravinnepitoisuudeltaan lievästi rehevää / rehevää vettä. Veden kiintoainepitoisuus oli alhaisella tasolla. Happitalous vesispatsaassa oli hyvä, lukuun ottamatta elokuun tarkkailukertaa, jolloin alusvedessä havaittiin voimakasta happivajetta. Vuoden 2016 vedenlaatu ei poikennut merkittävästi edellisen vesistötarkkailuvuoden 2014 vedenlaadusta. Verijärvi 156- pisteellä vesi oli niin ikään tummaa ja kohtalaisen humusleimaista. Veden ravinnepitoisuudet kuvastivat rehevää vettä. Vesipatsaan happitalous oli hyvä, joskin maaliskuun näytekerralla pisteen alusvesi kärsi selvästä happivajeesta. Vuoden 2016 vedenlaatu ei poikennut merkittävästi edellisen vesistötarkkailuvuoden 2014 vedenlaadusta. Järvitarkkailun tarkkailutulokset vuodelta 2016 sekä vuoden 2014 keskimääräinen vedenlaatu on esitettynä taulukossa 80

91 Taulukko 80. Verijärven järvitarkkailun tulokset Verijärvi 286 Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösyv yys Alkusyvy ys Kokonai ssyvyys (m) Lämpötil a Happi, liuk. Hapen Kiintoai Sähkönj kyllästys aste ne (GF/C) Sameus ohtavuu s, 25 C ph-arvo, Väriluku CODMn Kokonai 25 C styppi Ammoni umtyppi Nitriittija nitraattit ypen summa C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Verijärvi ,6 11,2 80 < 0,5 0,6 4,9 6, , Verijärvi ,2 8,2 60 < 0,5 1,3 5,2 6, Verijärvi 156 1, ,2 7,7 80 2,8 1,4 4,4 6, < 3 23 < 2 0, Verijärvi 156 1, , ,6 7,2 4,9 5, ,3 Keskiarvot m 9,3 80 2,8 0,9 4,6 6, ,7 21 m 4,0 31 3,6 3,1 5,0 6, ,5 Keskiarvot m 8,3 82 2,5 4,9 6, ,8 21 m 4,8 39 4,5 5,0 6, ,7 Kokonai sfosfori Fosfaatti fosfori Rauta Verijärvi 156 Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösyv yys Alkusyvy ys Kokonai ssyvyys (m) Lämpötil a Happi, liuk. Hapen Kiintoai Sähkönj kyllästys aste ne (GF/C) Sameus ohtavuu s, 25 C ph-arvo, Väriluku CODMn Kokonai 25 C styppi Ammoni umtyppi Nitriittija nitraattit ypen summa C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Verijärvi 289 0,9 1 4,5 1,7 8,8 63 1,4 1,2 5, , Verijärvi 289 0,9 3,5 4,5 3,5 0,6 4 2,5 3,2 6,9 5, , Verijärvi 289 1,3 1 3,3 17,6 7,8 82 2,9 1,4 4,4 6, < 3 22 < 2 0, Verijärvi 289 1,3 3,5 3,3 16,7 7,7 79 2,6 1,4 4,5 6, ,74 Keskiarvot m 8,3 72,5 2,2 1,3 5,1 6, ,9 3,5 m 4,2 41,5 2,6 2,3 5,7 6, ,5 Keskiarvot m 8,2 90 2,8 6, ,5 17 0,81 21 m 4,7 39 5,9 6, ,9 Kokonai sfosfori Fosfaatti fosfori Rauta 5.9 Kyyveden va Kovalansuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Kovalansuolla toteutettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan C tarkkailukohteisiin, eli se on toiminnanaikaisen tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 7 kertaa, joiden lisäksi otettiin kaksi omavalvontanäytettä. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 81.

92 Taulukko 81. Kovalansuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Kovalansuo PVK pintavalutuskenttä ,8 C Kovalansuo PVK YP pintavalutuskenttä C Kovalansuolla havaittiin poikkeustilanne , jossa pumppualtaasta vuoti vesiä eristysojaan. Alueella oli runsaasti sulamisvesiä ja pumppu oli ollut pois päältä jäätymisongelman vuoksi. Omavalvontanäytteet otettiin 12.2 ja tämä on huomioitu kuormituslaskennassa Kovalansuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Kovalansuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 hapanta (ph keskim. 4,2) ja ravinteiden suhteen ravinnepitoista (typpi keskim. 1,9 mg/l ja fosfori keskim. 0,06 mg/l). Lähtevän veden CODMn oli keskimäärin 80 mgo2/l, ilmentäen täten hyvin humusleimaista vettä. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin luokkaa 2,8 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Kovalansuolle määritettiin virtaamaa läheisen samalla valuma-alueella sijaitsevan Pyöreäsuon valuma-aineiston perusteella. Määritetyt virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 18. Kovalansuon alkuvuoden ( saakka) kuormitusta on arvioitu hyödyntäen läheisen Pyöreäsuon tarkkailutuloksia. Tässä menetelmässä Pyöreäsuon ja Kovalansuon tulosten suhteen laskettiin kerroin, jolla kerrottiin Pyöreäsuon alkuvuoden tulokset, saaden täten simuloitu aineisto Kovalansuolle aikavälille Kovalansuolla oli myös raportoituja ohijuoksutuksia helmikuussa ( ) ja huhtikuussa ( ), joiden juoksutusmäärien ja otettujen vesinäytteiden perusteella määritettiin juoksutuksen aikaista kuormitusta. Taulukossa 82 on esitettynä Kovalansuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 83 on esitettynä Kovalansuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja pintavalutuskentän puhdistustehot.

93 Kuva 18. Kovalansuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 82. Kovalansuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn , ,2 66

94 Taulukko 83. Kovalansuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,0 0,03 1,4 31 CODMn * ,9 0,7-88 0,05 0, ,6 1, ,0 0,7-96 0,15 0, ,5 1, ,0 1,4-96 0,27 0, ,2 1, * ,3 0,06 1, ,0 2,9-83 0,14 0, ,0 1, ,0 2,6-85 0,19 0, ,7 1, ,0 0,9-94 0,13 0, ,4 1, ,0 1,4-94 0,21 0, ,5 1, keskiarvo ,0 3,0-83 0,2 0,0-82 2,0 1, ,6 54,9 11 mediaani 17,0 1,9-94,4 0,2 0,0-85,3 2,1 1,4-30,0 51,0 65,0 33,3 min 16,0 0,7-95,6 0,1 0,0-94,1 1,4 1,1-50,0 40,0 32,0-40,7 max 32,0 2,9-82,9 0,3 0,1-77,1 2,5 1,7 0,0 72,0 83,0 65,0 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. * = Omavalvontanäyte Kovalansuon ympäristöluvassa ei ole esitetty raja-arvoja pintavalutuksen keskimääräiselle puhdistusteholle Kovalansuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Kovalansuo sijaitsee Kyyveden valuma-alueella (14.932), jonka valuma-alue on kooltaan 603,25 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat):

95 Fosfori Pellot 47 % Metsät 27 % Typpi Pellot 20 % Metsät 41 % Kiintoaine Pellot 58 % Metsät 41 % CODMn Pellot 8 % Metsät 91 % Kovalansuon vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeisellä laskuojalla Papinjokeen, joka kuuluu Lintusuon vesistötarkkailuun ja tulokset käsitellään Lintusuon osiossa sivulla 91 ja taulukossa Lintusuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Lintusuolla toteutettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen intensiivitarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 26 kertaa, mukaan lukien helmi-, maalis- ja heinäkuun omavalvontanäytteet. Tarkkailukohteen pintaalat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 84. Taulukko 84. Lintusuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Lintusuo PVK1 pintavalutuskenttä ,6 19,1 A Lintusuo PVK1 YP pintavalutuskenttä A Lintusuolla havaittiin poikkeustilanne helmikuussa 2016 ( ), jossa pintavalutuskentän penkan yli valui vesiä. Kentällä oli runsaasti sulamisvesiä. Tilanteessa on otettu omavalvontanäyte ja tämä huomioitu kuormituslaskennassa.

96 5.9.5 Lintusuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Lintusuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 lievästi hapanta (ph keskim. 5,4) ja ravinteiden suhteen ravinnepitoista (typpi keskim. 1,6 mg/l ja fosfori keskim. 0,05 mg/l). Lähtevän veden CODMn oli keskimäärin 63 mgo2/l, ilmentäen täten selvästi humusleimaista vettä. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin luokkaa 5,7 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Lintusuolla on jatkuvatoiminen virtaamanmittaus. Tiedot toimitti Vapo Oy. Määritetyt virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 19. Taulukossa 85 on esitettynä Lintusuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 86 on esitettynä Lintusuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja pintavalutuskentän puhdistustehot. Kuva 19. Lintusuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna 2016.

97 Taulukko 85. Lintusuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn , ,1-12 Taulukko 86. Lintusuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % * ,0 6,1-72 0,04 0, ,3 1, ,0 0,7-92 0,04 0, ,7 1, ,5 1,5-57 0,07 0,06-6 2,1 1, * ,2 0,03 1, ,2 2,7-48 0,04 0, ,4 1, ,2 1,8-44 0,05 0,05 2 1,8 1, ,1 1,5-84 0,12 0, ,0 1, ,8 0,5-82 0,05 0, ,2 1, ,0 1,5-89 0,08 0, ,6 1, ,0 1,3-92 0,10 0, ,2 1, ,0 7,4-83 0,15 0, ,4 1, ,0 3,8-85 0,15 0, ,8 1, ,0 11,0-72 0,09 0, ,1 2, * ,9 0,08 2, ,0 10,0-52 0,12 0, ,3 2, ,0 20,0-44 0,16 0, ,9 2, ,8 9,2-6 0,08 0, ,1 1, ,9 27, ,08 0, ,5 2, ,0 10,0-38 0,07 0,07-1 1,2 1, ,0 6,9-64 0,08 0, ,2 1, ,0 0,7-95 0,08 0, ,4 0, ,3 1,4-81 0,07 0, ,3 0, ,3 2,0-39 0,05 0, ,8 1, ,4 2,8-18 0,04 0, ,7 2, ,4 1,1-54 0,06 0, ,4 1, ,0 1,4-53 0,04 0, ,8 2, keskiarvo ,1 5,6-60 0,08 0, ,1 1, mediaani 9,9 2,8-63,7 0,1 0,0-43,3 2,1 1,4-29,2 49,0 61,0-1,3 min 2,4 0,5-95,3 0,0 0,0-68,9 1,2 0,7-66,1 14,0 17,0-19,6 max 43,0 27,0 172,7 0,2 0,1 111,1 4,1 2,9 53,3 89,0 140,0 102,9 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. * = Omavalvontanäyte

98 Lintusuon ympäristöluvassa on esitetty raja-arvoja pintavalutuksen keskimääräiselle puhdistusteholle. Raja-arvot alitettiin kiintoaineen ja kokonaisfosforin kohdalla, kokonaistypelle CODMn:lle raja-arvoja ei ole asetettu. Taulukossa 87 on esitettynä toteutuneet puhdistuskeskiarvot ja luvan mukaiset raja-arvot. Taulukko 87. Lintusuon pintavalutuksen puhdistustehot Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Lintusuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Lintusuo sijaitsee Kyyveden valuma-alueella (14.932), jonka valuma-alue on kooltaan 603,25 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 47 % Metsät 27 % Typpi Pellot 20 % Metsät 41 % Kiintoaine Pellot 58 % Metsät 41 % CODMn Pellot 8 % Metsät 91 %

99 Lintusuon vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeisellä laskuojalla Roitonlampeen, josta ne laskevat edelleen Papinjokea pitkin Hietajärveen. Hietajärvestä vedet laskevat Sahinjokea pitkin Kyyveden etelä osaan Ala-Sitroon. Lintusuon vesistötarkkailuun kuuluu kolme virtavesihavaitopaikkaa (Papinjoki, Roitonlampi laskujoki, Roitonlampi) sekä kaksi järvihavaintopaikkaa (Kyyvesi, Alasitro ja Hietajärvi). Roitonlampi- pisteellä vesi oli varsin tummaa ja selvästi humusleimaista. Veden ph ilmensi lievästi hapanta vettä ja ravinnepitoisuudeltaan vesi oli rehevän veden tasoa. Veden kiintoainepitoisuus oli keväällä ja syksyllä alhaisella tasolla, mutta heinäkuun näytteessä pitoisuus oli hyvin korkealla tasolla (21 mg/l). Tällöin myös muut vedenlaatumuuttujat olivat selvästi kohollaan. Roitonlampi, laskujoki- pisteellä vesi oli niin ikään varsin tummaa ja humusleimaista. Ravinnepitoisuudet kuvastivat rehevää vedentilaa ja veden ph ilmensi lievästi hapanta vettä. Pisteen keskimääräinen vedenlaatu ei eronnut merkittävästi edellisistä vuosista Papinjoki- pisteellä vesi oli varsin tummaa ja ravinteisuudeltaan rehevää vettä. Veden ph ilmensi lievästi hapanta vettä, jolla oli vahva humusleima. Kiintoaineen taso vedessä oli virtavedelle tyypillisellä tasolla. Pisteen keskimääräisiä vedenlaatuja tarkasteltaessa vuosi 2016 erottui hieman pienemmillä kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksilla edellisitä vuosista Taulukko 88. Lintusuon virtavesitarkkailun 2016 tarkkailutulokset Roitonlampi 102 Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Roitonlampi 102 7,9 1,9 3,2 5, , Roitonlampi ,5 21 4,1 5, , Roitonlampi ,2 2,7 3,8 5, ,4 Keskiarvo ,5 3,7 5, ,8 Keskiarvo 2015 ei näytteitä Keskiarvo 2014 ei näytteitä Roitonlampi laskujoki Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Roitonlampi laskujoki 329 7,5 3 3,3 5, , Roitonlampi laskujoki 329 NA 6,9 4 5, , Roitonlampi laskujoki ,3 3,8 5, ,3 Keskiarvo ,1 3,7 5, ,7 Keskiarvo ,5 3, ,7 Keskiarvo ,7 4, ,7 Papinjoki Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Papinjoki 330 4,3 1,1 4, , Papinjoki 330 NA 2,9 5 4, , Papinjoki ,5 5, ,9 Keskiarvo ,0 4,6 5, ,6 Keskiarvo ,3 5, ,5 Keskiarvo ,0 5, ,4

100 Hietajärvi- pisteellä vesi oli tummaa ja kohtalaisen humusleimaista. Ravinnepitoisuudet kuvastivat rehevää vettä ja veden ph ilmensi lievästi hapanta vedentilaa. Elokuun näytteessä kiintoainetta oli vedessä kohtalaisen paljon (6,8 mg/l) kun taas kevättalvella sen pitoisuus oli alhaisella tasolla (1 mg/l). Edellisiin vuosiin nähden vedenlaadussa ei ollut merkittävää eroa. Kyyveden Ala-Sitro- pisteellä vesi oli niin ikään tummaa ja kohtalaisen humusleimaista. Veden ph kuvasti lievästi hapanta vetää ja ravinteisuudeltaan vesi oli rehevää. Kiintoaineen suhteen tilanne oli sama kuin yläpuolisessa Hietajärvessä, eli kevättalvella pitoisuus oli < 1 mg/l mutta elokuun näytteessä pitoisuus oli 5,5 mg/l. Edelliseen tarkkailuvuoteen 2014 nähden vedenlaadussa ei ollut havaittavissa merkittävää eroa. Lintusuon järvitarkkailun tulokset vuodelta 2016 ja vuosien keskimääräiset vedenlaadut on esitettynä taulukossa 89. Taulukko 89. Hietajärven ja Kyyveden tarkkailutulokset Hietajärvi Näyte Ottopvm Havaintopaikka Kyyvesi, Ala-Sitro Näkösy vyys Kokona Alkusyv Lämpöt Happi, issyvyy yys ila liuk. s (m) Hapen kylläst ysaste Kiintoa ine (GF/C) Sähkön pharvo, johtavu Sameus us, 25 C 25 C Klorofy lli-a Väriluk u CODMn Kokona istyppi Ammon iumtyp pi nitraatt itypen summa Kokona isfosfo ri Fosfaat tifosfor Rauta i C mg/l % mg/l FTU ms/m µg/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hietajärvi eteläpää 207 0, ,9 7, ,1 5,3 5, , Hietajärvi eteläpää 207 0,5 1 2,2 20,8 6,2 69 6,8 2,2 5,4 5, < ,3 Keskiarvot 2016: 1m ,9 1,65 5,35 5, ,9 Keskiarvot 2015: 1m 7,7 71 3,1 5,8 5, ,8 Keskiarvot 2014: 1m 6,7 61 4,3 6 5, ,1 Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Alkusy vyys Kokona Lämpöt Happi, issyvyy ila liuk. s (m) Hapen kylläst ysaste Kiintoa ine (GF/C) Sameu s Sähkön johtav uus, 25 C Nitriittija pharvo, 25 C Klorofy lli-a Väriluk u CODM n Ammon Kokona iumtyp istyppi pi Nitriittija nitraat titypen summa Kokona isfosfo ri Fosfaat tifosfor Rauta i C mg/l % mg/l FTU ms/m µg/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kyyvesi, Ala-Sitro 246 0, ,8 9,5 66 0,6 1,4 5,5 5, , Kyyvesi, Ala-Sitro 246 0,6 2,9 22,1 6,6 76 5,5 1,7 4,7 6, < ,4 Keskiarvot 2016: 1m 8, ,05 1,55 5,1 5, ,5 Keskiarvot 2015: 1m Keskiarvot 2014: 1m 8,2 80 3,3 5,4 6, ,5

101 5.9.7 Pyöreäsuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Pyöreäsuolla toteutettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tiheän tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 27 kertaa, mukaan lukien huhti-, touko- ja heinäkuun omavalvontanäytteet. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 90. Taulukko 90. Pyöreäsuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Pyöreäsuo PVK1 pintavalutuskenttä ,4 0,3 A Pyöreäsuo PVK1 YP pintavalutuskenttä A Pyöreäsuolla havaittiin poikkeustilanne heinäkuussa 2016 ( ), jossa pintavalutuskentän pohjoisreunan valli oli osin pettänyt. Ohijuoksutus alkoi 5.7. ja päättyi 11.7 penkan korjaukseen ja vuodon loppumiseen. Tilanteessa on otettu omavalvontanäyte ja tämä on huomioitu kuormituslaskennassa Pyöreäsuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Pyöreäsuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 lievästi hapanta (ph keskim. 5,6) ja ravinteiden suhteen ravinnepitoista (typpi keskim. 1,9 mg/l ja fosfori keskim. 0,032 mg/l). Lähtevän veden CODMn oli keskimäärin 55 mgo2/l, ilmentäen täten humusleimaista vettä. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin luokkaa 3,8 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Pyöreäsuolle on mitattu ympärivuotisesti virtaamaa pintavalutuksen alapuolisella mittauspisteellä. Mitatut virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 20. Huhtitoukokuussa esiintyi voimakkaita virtaamahuippuja (kuva 20), joista edelleen aiheutui padotustilanteita häiriten täten virtaamanmittausta. Taulukossa 91 on esitettynä Pyöreäsuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 92 on esitettynä Pyöreäsuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja pintavalutuskentän puhdistustehot.

102 Kuva 20. Pyöreäsuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 91. Pyöreäsuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn

103 Taulukko 92. Pyöreäsuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l % ,6 0,054 2, ,7 0,8-70 0,023 0, ,8 1, ,5 2,2-66 0,033 0, ,9 1, ov ,1 0,016 1, ,8 0,6-93 0,033 0, ,5 1, ,5 1,3-13 0,026 0, ,5 1, ,8 0,5-72 0,023 0, ,3 1, ,5 0,7-53 0,024 0, ,4 1, ,3 5,2-17 0,042 0, ,1 1, ov ,8 0,022 1, ,0 0,7-95 0,066 0, ,5 1, ,0 4,8-80 0,069 0, ,8 1, ,0 7,9-62 0,079 0, ,1 1, ov ,3 6,9-5 0,048 0, ,2 2, ,0 1,3-89 0,061 0, ,4 1, ,9 7,0 1 0,068 0, ,7 2, ,1 3,0-63 0,043 0, ,3 1, ,6 3,8-60 0,056 0, ,0 2, ,0 4,6-62 0,049 0, ,9 2, ,3 4,5-52 0,051 0, ,6 2, ,0 12,0 0 0,064 0, ,5 3, ,9 8,8-11 0,054 0, ,0 2, ,8 3,7-23 0,045 0, ,0 2, ,4 3,9-54 0,033 0, ,0 2, ,3 1,4-67 0,029 0, ,4 2, ,2 1,3-59 0,023 0, ,3 2, keskiarvo ,5 3,6-58 0,05 0, ,5 1, mediaani 8,1 3,4-60,4 0,0 0,0-27,3 2,7 1,8-14,3 48,0 53,5 6,8 min 1,5 0,5-95,0 0,0 0,0-68,2 1,3 1,2-52,0 27,0 21,0-7,4 max 24,0 12,0 1,4 0,1 0,1 8,7 3,5 3,0-3,3 76,0 88,0 72,5 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. * = Omavalvontanäyte Pyöreäsuon ympäristöluvassa ei ole esitetty raja-arvoja pintavalutuksen keskimääräiselle puhdistusteholle.

104 5.9.9 Pyöreäsuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Pyöreäsuo sijaitsee Kyyveden valuma-alueella (14.932), jonka valuma-alue on kooltaan 603,25 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 47 % Metsät 27 % Typpi Pellot 20 % Metsät 41 % Kiintoaine Pellot 58 % Metsät 41 % CODMn Pellot 8 % Metsät 91 % Pyöreäsuon vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeisellä laskuojalla Susiojaan, josta ne laskevat edelleen Pieni Orilampeen ja edelleen Orilampeen. Orilammesta vedet laskevat Syrjälampeen, josta Hakojokea ja Leväjokea myöten Kyyveden Ylä-Sitroon ja Kivisalmen kautta Ala-Sitroon, josta edelleen Mustaselän kautta Koiraselälle. Pyöreäsuon vesistötarkkailuun kuuluu kaksi virtavesihavaitopaikkaa (Susioja x 2) sekä kolme järvihavaintopaikkaa (Orilampi, Syrjälampi ja Kyyvesi Koiraselkä). Susioja, laskuoja yläpuoli- pisteellä vesi oli tummaa ja kohtalaisen humusleimaista. Veden ph ilmensi lievästi hapanta vettä ja ravinnepitoisuudeltaan vesi oli rehevän veden tasoa. Veden kiintoainepitoisuus oli keväällä alhaisella tasolla, mutta kesän ja syksyn näytteissä pitoisuus oli kohollaan. Aiempiin vuosiin nähden pisteen väriarvot, CODMn-, ravinne- sekä rautapitoisuudet olivat vuonna 2016 alhaisemmalla tasolla. Susioja, laskuoja alapuoli- pisteellä vesi oli voimakkaan tummaa ja selvästi humuleimaista. Veden ravinnepitoisuudet kuvastivat rehevää vettä ja ph tasoltaan vesi ilmensi lievästi hapanta vedentilaa. Erityisen huomioitavaa on kesä- ja syysnäytteiden varsin korkeat rauta- ja jo aiemmin mainitut korkeat väriarvot, jotka poikkesivat selvästi laskuojan yläpuolisten näytteiden tasosta. Aiempiin vuosiin nähden pisteen vedenlaadussa ei ollut havaittavissa merkittävää eroa. Taulukossa 93 on esitettynä Lintusuon virtavesitarkkailun tulokset 2016 sekä vuosien keskimääräiset vedenlaadut.

105 Taulukko 93. Pyöreäsuon virtavesitarkkailun 2016 tarkkailutulokset Susioja, laskuojan yläpuoli Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Susioja 333, laskuojan yläpuoli 1,2 < 0,5 4,4 5, Susioja 333, laskuojan yläpuoli 0 5,3 5, , Susioja 333, laskuojan yläpuoli 0 4,1 6,8 6, ,7 Keskiarvo ,7 5,5 5, ,7 Keskiarvo ,0 6, ,5 Keskiarvo ,2 5, ,5 Susioja, laskuojan alapuoli Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Susioja, laskuojan alapuoli 2,5 0,5 4,4 5, , Susioja, laskuojan alapuoli ,7 5, , Susioja, laskuojan alapuoli 0 8,2 6,2 6, ,2 Keskiarvo ,2 5,1 5, ,0 Keskiarvo ,5 5, ,6 Keskiarvo ,0 6, ,3 Orilampi- pisteellä vesi oli varsin tummaa ja humusleimaista. Veden ph oli vain lievästi hapanta. Ravinnepitoisuudeltaan vesi ilmensi rehevää vedentilaa ja etenkin kesänäytteessä veden kiintoainepitoisuus oli järvivedeksi korkealla tasolla (11 mg/l). Päällysveden happitalous oli tyydyttävällä tasolla, maaliskuun näytekerralla päällysvesi kärsi jopa lievästä happivajauksesta. Edellisiin vuosiin nähden vuoden 2016 vedenlaatu erosi hieman korkeammilla kiintoaineja typpipitoisuuksillaan. Syrjälampi- pisteellä vesi oli keskimäärin hyvin tummaa ja selvästi humusleimaista. Veden ph oli vain lievästi happaman veden tasolla ja ravinteisuudeltaan vesi kuvasti rehevää vedentilaa. Vesipatsaan happitalous oli tyydyttävällä/heikolla tasolla. Molempien näytekertojen aikaan pisteen alusvesi oli voimakkaan happivajauksen myötä täysin hapettomassa tilassa. Edellisiin vuosiin nähden vuoden 2016 vedenlaatu ei eronnut merkittävästi aiemmasta. Koiraselkä- pisteellä vesi oli kohtalaisen tummaa ja kohtalaisen humusleimaista. Ravinnepitoisuudet kuvastivat lievästi rehevää vettä ja pisteen kiintoainepitoisuudet olivat alhaisella tasolla. Veden ph arvo oli lähellä neutraalia. Vesipatsaan happitalous oli päällysveden osalta hyvällä tasolla, mutta alusvedessä esiintyi molemmilla havaintokerroilla lievää happivajausta. Vuoden 2016 vedenlaatu oli keskimäärin aiempien vuosien tasolla. Pyöreäsuon järvitarkkailun tulokset vuodelta 2016 ja vuosien keskimääräiset vedenlaadut on esitettynä taulukossa 94.

106 Taulukko 94. Orilammen, Syrjälammen ja Koiraselän tarkkailutulokset Orilampi Näyte Ottopvm Havaintopaikka Syrjälampi Näkösy vyys Alkusyv yys Kokonai Lämpöti Happi, ssyvyys la liuk. (m) Hapen Kiintoai kyllästy ne saste (GF/C) Sameus Sähkönj pharvo, 25 Väriluk ohtavuu u s, 25 C C CODMn Kokonai styppi Ammoni umtyppi Nitriittija nitraatt itypen summa Kokonai sfosfori Fosfaatt Rauta ifosfori C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Orilampi 332 0, ,7 4,5 32 1,7 2,9 5,9 5, , Orilampi 332 0,4 1 19,3 6, ,8 4,4 6, < ,6 Keskiarvot 2016: 1m 5,3 49,5 6,35 3,35 5,15 6, ,4 Keskiarvot 2015: 1m 8,8 76 2,2 6, ,4 Keskiarvot 2014: 2,6 1m 8,2 74 3,5 6, Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Alkusyv yys Kokonai Lämpöti Happi, ssyvyys la liuk. (m) Hapen kyllästys aste Kiintoai ne (GF/C) Sähkönj pharvo, 25 Väriluk Sameus ohtavuu u s, 25 C C CODMn Kokonai styppi Ammoni umtyppi Nitriittija nitraatt itypen summa Kokonai sfosfori Fosfaatt Rauta ifosfori C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pyöreäsuo Syrjälampi 331 0, ,6 6,5 46 1, Pyöreäsuo Syrjälampi 331 0, ,2 0,2 1 6,1 14 6,1 6, , Pyöreäsuo Syrjälampi 331 0,4 1 6,2 19,7 5, ,2 4,4 6, < , Pyöreäsuo Syrjälampi 331 0,4 5 6,2 6,4 0, , Keskiarvot 2016: 1m 6,2 55,0 4,2 2,6 5,2 6, ,4 5m 0,2 1,0 15,6 16,0 5,6 6, ,0 Keskiarvot 2015: 1m 8,4 73 2,2 6, ,8 3m 0,1 1,5 11 5, ,4 Keskiarvot 2014: 1m 5,9 43 4,1 6, ,7 5m , ,7 Koiraselkä Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Alkusy vyys Kokon aissyv yys (m) Hapen Lämpöt Happi, kylläst ila liuk. ysaste Kiintoa ine (GF/C) Sameu s Sähkön johtav uus, 25 C pharvo, 25 C Väriluk u CODM n Kokon aistyp pi Ammo niumty ppi Nitriitt i- ja nitraat titypen summa Kokon aisfosf ori Fosfaa ttifosfo Rauta ri C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kyyvesi, Koiraselkä 143 1, , ,9 0,64 6,4 6, , Kyyvesi, Koiraselkä 143 1, ,6 5,7 41 1,6 2,2 6,2 6, , Kyyvesi, Koiraselkä 143 1,3 1 26,2 21, ,2 1,3 4,6 6, < , Kyyvesi, Koiraselkä 143 1, ,2 5,4 4,3 34 1,9 2,2 5, ,3 Keskiarvot 2016: 1m 10 87,5 1,6 1,0 5,5 6, ,6 25m 5 37,5 1,8 2,2 5,8 6, ,5 Keskiarvot 2015: 1m ,3 6, ,69 25m 4,5 35 2,1 6, ,6 Keskiarvot 2014: 1m ,8 6, ,7 25m 4,3 35 3,2 6, ,5 38 1,7

107 5.10 Nykälänjoen-Naarajoen va Kalkkiköyhän kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Kalkkiköyhällä toteutettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan A tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tiheän tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 24 kertaa. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 95. Taulukko 95. Kalkkiköyhän tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Kalkkiköyhä PVK1 pintavalutuskenttä ,8 A Kalkkiköyhä PVK1 YP pintavalutuskenttä A Kalkkiköyhän kuormitustarkkailun 2016 tulokset Kalkkiköyhälta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 lievästi hapanta (ph keskim. 4,3) ja ravinteiden suhteen ravinnepitoista (typpi keskim. 1,8 mg/l ja fosfori keskim. 0,062 mg/l). Lähtevän veden CODMn oli keskimäärin 62 mgo2/l, ilmentäen täten selvästi humusleimaista vettä. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin luokkaa 3,0 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Kalkkiköyhälle on mitattu ympärivuotisesti virtaamaa pintavalutuksen alapuolisella mittauspisteellä. Mitatut virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 21. Taulukossa 96 on esitettynä Kalkkiköyhän kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 97 on esitettynä Kalkkiköyhän vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja pintavalutuskentän puhdistustehot.

108 Kuva 21. Kalkkiköyhän virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 96. Kalkkiköyhän kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn

109 Taulukko 97. Kalkkiköyhän pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l % ,0 3,7-69 0,12 0, ,4 2, ,7 6,7-13 0,09 0, ,3 3, ,6 7,7-10 0,08 0, ,9 3, ,0 7,8-63 0,10 0, ,7 2, ,0 3,1-89 0,22 0, ,1 1, ,0 1,6-89 0,17 0, ,4 1, ,0 2,2-78 0,21 0, ,0 1, ,0 3,1-85 0,13 0, ,4 1, ,0 1,5-90 0,11 0, ,2 1, ,0 3,5-91 0,15 0, ,6 2, ,0 3,8-92 0,14 0, ,1 1, ,0 9,0-76 0,14 0,15 7 3,9 2, ,0 1,9-93 0,10 0, ,5 1, ,0 1,6-95 0,10 0, ,4 1, ,0 2,1-93 0,08 0, ,0 1, ,0 2,2-89 0,08 0, ,3 1, ,0 1,8-91 0,09 0, ,1 1, ,0 2,0-92 0,08 0, ,4 1, ,0 1,2-93 0,07 0, ,6 1, ,0 0,8-96 0,09 0, ,7 1, keskiarvo ,9 2,6-90 0,12 0, ,6 1, ,3 68, ,0 1,2-93 0,09 0, ,5 1, ,8 2,9-70 0,07 0, ,7 0, ,0 0,6-97 0,08 0, ,7 1, ,0 1,0-92 0,07 0, ,7 1, keskiarvo ,8 3,9-74 0,10 0, ,8 2, ,7 53,1-9 mediaani 20,0 2,2-90,0 0,10 0,06-39,7 3,6 1,6-54,7 60,0 63,0 12,0 min 7,7 0,6-96,7 0,07 0,01-80,7 2,7 0,6-87,2 38,0 21,0-70,0 max 49,0 9,0-10,5 0,22 0,15 47,7 4,7 3,8 0,0 77,0 110,0 59,4 = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. * = Omavalvontanäyte Kalkkiköyhän ympäristöluvassa on esitetty raja-arvoja pintavalutuksen keskimääräiselle puhdistusteholle (ajanjaksoille ja ). Avovesiajan puhdistustehoissa raja-arvot saavutettiin kiintoaineen ja typen kohdalla, fosforin osalta tavoitteesta hieman jäätiin. Talviajan puhdistustehoissa raja-arvot saavutettiin kiintoaineen osalta, mutta fosforin tavoitteesta jäätiin edelleen niukasti. Taulukossa 98 on esitettynä toteutuneet puhdistuskeskiarvot ja luvan mukaiset raja-arvot.

110 Taulukko 98. Kalkkiköyhän pintavalutuskentän puhdistustehot Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Kuormitusjae Raja-arvo % Tulos % Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn Kalkkiköyhän vesistötarkkailun 2016 tulokset Kalkkiköyhä sijaitsee Nykälänjoen-Naarajoen valuma-alueella (14.934), jonka valuma-alue on kooltaan 479,54 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 52 % Metsät 30 % Typpi Pellot 28 % Metsät 48 % Kiintoaine Pellot 59 % Metsät 41 % CODMn Pellot 7 % Metsät 92 %

111 Kalkkiköyhän vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeisellä laskuojalla reitille Sahinkoki-Naarajoki- Niskajärvi. Kalkkiköyhän vesistötarkkailuun kuuluu kaksi virtavesihavaitopaikkaa (Sahinjoki ja Sahinmylly). Sahinjoki, laskuojan yp- pisteellä vesi oli tummahkoa, ravinteisuudeltaan lähes karun vesistön luokkaa. Veden ph ilmensi lähes neutraalia vettä ja veden kiintoainepitoisuus oli virtavedeksi alhaisella tasolla. Humuspitoisuudeltaan vettä voidaan luonnehtia vähähumuksiseksi. Vedenlaatu oli edellisten vuosien tasolla. Sahinmylly- pisteellä vesi oli tummahkoa ja lievästi humusleimaista. Veden ph ilmensi lievästi hapanta/lähes neutraalia vettä ja ravinnepitoisuudeltaan vesi oli lievästi rehevän veden tasoa. Veden kiintoainepitoisuus oli keväällä varsin korkealla tasolla, mutta kesän ja syksyn näytteissä pitoisuus oli virtavesille tyypillisellä tasolla. Kevään näytekerralla pitoisuudet oli kautta linjan kohollaan ja Sahinmyllyn pisteellä näkyy selvästi kevättulvien pintahuuhtoumia lisäävä vaikutus. Aiempiin vuosiin nähden pisteen pitoisuusarvot olivat vuonna 2016 korkeammalla tasolla. Taulukossa 99 on esitettynä Lintusuon virtavesitarkkailun tulokset 2016 sekä vuosien keskimääräiset vedenlaadut. Taulukko 99. Kalkkiköyhän virtavesitarkkailun 2016 tarkkailutulokset Sahinjoki, laskuojan yp Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Sahinjoki 365, laskuojan yp 4,4 1,3 3,7 6, , Sahinjoki 365, laskuojan yp 15,3 2,7 3,9 6, , Sahinjoki 365, laskuojan yp 0 0,7 4 6, ,4 Keskiarvo ,6 3,9 6, ,5 Keskiarvo ,1 3,9 6, ,4 Keskiarvo ,2 4,3 6, ,3 Sahinmylly Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Sahinmylly 168 3,4 27 3,5 5, , Sahinmylly ,4 3,9 6, , Sahinmylly ,3 4,1 6, ,53 Keskiarvo ,9 3,8 6, ,7 Keskiarvo ,1 4,0 6, ,5 Keskiarvo ,2 4,2 6, ,4

112 5.11 Niskakosken va Lahnasuon kuormitustarkkailu 2016 yleistiedot Lahnasuolla toteutettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Suo kuuluu luokan B tarkkailukohteisiin, eli se on ympärivuotisen tarkkailun piirissä. Näytteitä otettiin yhteensä 12 kertaa. Tarkkailukohteen pinta-alat ja vesistöaluesijainti on esitettynä taulukossa 100. Taulukko 100. Lahnasuon tarkkailupisteet vuonna Tarkkailupiste Rakenne Vesistöalue Pisteen Valmistelussa, Poistunut, Tarkkailuluokka va, ha ha ha Lahnasuo PVK1 pintavalutuskenttä ,5 1,8 B Lahnasuo PVK1 YP pintavalutuskenttä B Lahnasuon kuormitustarkkailun 2016 tulokset Lahnasuolta alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2016 lievästi hapanta (ph keskim. 5,7) ja ravinteiden suhteen ravinnepitoista (typpi keskim. 1,3 mg/l ja fosfori keskim. 0,04 mg/l). Lähtevän veden CODMn oli keskimäärin 46 mgo2/l, ilmentäen täten humusleimaista vettä. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin luokkaa 3,2 mg/l. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä kokonaisuudessaan liitteessä 2. Lahnasuolla on mitattu ympärivuotisesti virtaamaa pintavalutuksen alapuolisella mittauspisteellä. Mitatut virtaamat ja näytteenoton ajoittuminen suhteessa virtaamaan on esitetty kuvassa 22. Taulukossa 101 on esitettynä Lahnasuon kokonaiskuormitus (brutto/netto) vuonna Taulukossa 102 on esitettynä Lahnasuon vedenlaatu (kiintoaine, kok.n, kok.p ja CODMn) ja pintavalutuskentän puhdistustehot.

113 Kuva 22. Lahnasuon virtaama ja toteutunut näytteenotto (punaiset pallot) vuonna Taulukko 101. Lahnasuon kokonaiskuormitus vuonna brutto kg/a netto kg/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn brutto kg/ha/a netto kg/ha/a kiintoaine typpi fosfori CODMn kiintoaine typpi fosfori CODMn , ,1 55

114 Taulukko 102. Lahnasuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Huom! Pvm Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio yp ap reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l % ,1 6,5-8 0,13 0, ,2 2, ,0 1,6-85 0,04 0, ,4 1, ,6 1,0-72 0,03 0, ,7 1, ,8 1,2-57 0,04 0, ,8 1, ,0 3,2-79 0,05 0, ,5 1, ,0 3,5-78 0,06 0, ,5 1, ,0 3,0-80 0,06 0, ,6 1, ,9 4,6-54 0,08 0, ,8 1, ,0 2,3-86 0,05 0, ,7 0, ,8 1,5-78 0,03 0, ,4 0, ,0 9,9-86 0,11 0, ,6 1, ,4 0,5-89 0,02 0, ,8 1, keskiarvo ,0 3,2-78 0,06 0, ,8 1, mediaani 10,5 2, min 2,8 0, max 72,0 9, = (keskiarvo ap-keskiarvo yp)/keskiarvo yp*100 = Alle määritysrajan. Keskiarvo ja reduktio laskettu määritysrajalla. * = Omavalvontanäyte Lahnasuon ympäristöluvassa ei ole esitetty raja-arvoja pintavalutuksen keskimääräiselle puhdistusteholle.

115 Lahnasuon vesistötarkkailun 2016 tulokset Lahnasuo sijaitsee Niskakoskenjoen valuma-alueella (14.936), jonka valuma-alue on kooltaan 80,96 km². Valuma-alueen kokonaiskuormituksesta valtaosa koostuu luonnon valumista sekä maa- ja metsätalouden kuormituksesta seuraavin prosentuaalisin osuuksin (lähde; VEMALA, kuormituslaskenta, pelto- ja metsäsummat): Fosfori Pellot 17 % Metsät 63 % Typpi Pellot 5 % Metsät 71 % Kiintoaine Pellot 13 % Metsät 85 % CODMn Pellot 1 % Metsät 99 % Lahnasuon vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeisellä laskuojalla Voikoskenpuroon, josta edelleen Kekrinpuron kautta Perkainjokeen. Perkainjoesta vedet laskevat Iso-Perkai nimiseen järveen. Lahnasuon vesistötarkkailuun kuuluu kolme virtavesihavaitopaikkaa (Lahnasuon alapuoli, Kekrinpuro ja Perkainjoki) sekä yksi järvihavaintopaikka (Iso-Perkai). Lahnasuon alapuoli- pisteellä vesi oli tummaa, ravinteisuudeltaan rehevän vesistön luokkaa. Veden ph ilmensi lähes neutraalia vettä ja veden kiintoainepitoisuus oli virtavedelle tyypillisellä tasolla. Humuspitoisuudeltaan vettä voidaan luonnehtia kohtalaisen humuspitoiseksi. Vedenlaatu oli edellisten vuosien tasolla. Kekrinpuro- pisteellä vesi oli tummaa ja lievästi humusleimaista. Veden ph ilmensi lähes neutraalia vettä ja ravinnepitoisuudeltaan vesi oli lievästi rehevän veden tasoa. Veden kiintoainepitoisuus oli virtavedelle tyypillisellä tasolla. Vedenlaatu oli keskimäärin edellisten vuosien tasolla. Perkainjoki- pisteellä vesi oli tummaa ja lievästi humusleimaista. Veden ph ilmensi lähes neutraalia vettä ja ravinnepitoisuudeltaan vesi oli lievästi rehevän veden tasoa. Veden kiintoainepitoisuus oli virtavedelle tyypillisellä tasolla. Vedenlaatu oli keskimäärin edellisten vuosien tasolla. Taulukossa 103 on esitettynä Lahnasuon virtavesitarkkailun tulokset 2016 sekä vuosien keskimääräiset vedenlaadut.

116 Taulukko 103. Lahnasuon virtavesitarkkailun 2016 tarkkailutulokset. Lahnasuo alapuoli Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Lahnasuon alapuoli P1 0,6 2,2 3,1 5, , Lahnasuon alapuoli P1 13 6,6 4,3 6, , Lahnasuon alapuoli P1 0 5,5 5 6, ,1 Keskiarvo ,8 4,1 6, ,3 Keskiarvo ,7 6, ,2 Keskiarvo ,8 6, ,8 Kekrinpuro Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Kekrinpuro P2 1,5 2,4 2,8 5, Kekrinpuro P2 12 3,6 3,9 6, , Kekrinpuro P2 NA 1,6 5 6, ,4 Keskiarvo ,5 3,9 6, ,3 Keskiarvo ,7 6, ,4 Keskiarvo ,7 6, ,3 Perkainjoki Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Perkainjoki P3 2,9 2,6 2,7 5, , Perkainjoki P3 14 3,6 3,7 6, , Perkainjoki P3 NA 1 4,2 6, ,94 Keskiarvo ,4 3,5 6, ,8 Keskiarvo ,2 6, ,9 Keskiarvo ,1 6, ,9 Taulukko 104. Iso-Perkain järven tarkkailutulokset Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösy vyys Alkusy vyys Kokona Lämpöt Happi, issyvyy ila liuk. s (m) Hapen kylläst ysaste Kiintoa ine (GF/C) Sameu s Sähkön johtav uus, 25 C Iso-Perkain- pisteellä vesi oli väriltään tummaa ja lievästi humusleimaista. Veden ph kuvasti lähes neutraalia vedentilaa ja ravinnepitoisuudet kuvastivat lievästi rehevää/rehevää vettä. Veden happitalous päällysvedessä oli hyvä. Vedenlaatu oli keskimäärin edellisten vuosien tasolla. Taulukossa 104 on esitettynä Lahnasuon järvitarkkailun tulokset 2016 sekä vuosien keskimääräiset vedenlaadut. pharvo, 25 C Väriluk u CODM n Klorofy lli-a Kokona istyppi Ammon iumtyp pi Nitriittija nitraat titypen summa Kokona isfosfo ri Fosfaat tifosfor Rauta i C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Iso-Perkai ,4 0,7 11,9 83 1,1 0,96 3,8 6, , Iso-Perkai 010 0,6 0, ,1 96 7,9 2,5 3 6, < 3 29 < 2 1 Keskiarvot 2016: 1m 10,5 89,5 4,5 1,73 3,4 6, ,975 Keskiarvot 2015: 1m 9,4 79 2,2 1,6 6, ,92 Keskiarvot 2014: 1m ,2 2 6, ,7 23 1,1

117 5.12 Muut vesistötarkkailut Puruveden lähialueen va Savisuon tuotantoalueeseen liittyvää vesistötarkkailua on suoritettu vuonna 2016 viideltä havaintopaikalta. Tarkkailu on koostunut kolmesta virtavesihavaintopaikasta (Kummunjoki, Rauvanjärven laskujoki ja Hepojoki) sekä kahdesta järvihavaintopaikasta (Rauvanjärvi ja Puruvesi). Kummunjoki- pisteellä vesi oli tummaa ja kohtalaisen humusleimaista. Ravinnepitoisuudet kuvastivat rehevää vettä ja kiintoainepitoisuus oli kesäkuun kohonnutta pitoisuutta (15 mg/l) lukuun ottamatta virtavedelle tyypillisellä tasolla. Veden ph kuvasti lievästi hapanta vettä. Rauvanjärven laskuoja- pisteellä vesi oli tummaa ja kohtalaisen humusleimaista. Ravinnepitoisuudet kuvastivat rehevää vettä. Veden ph oli lievästi happaman veden tasolla ja kiintoainepitoisuus oli virtavedelle tyypillisellä tasolla. Hepojoki- pisteellä vesi oli tummaa ja kohtalaisen humusleimaista. Ravinnepitoisuudet kuvastivat rehevää vettä. Veden ph oli lievästi happaman veden tasolla ja kiintoainepitoisuus oli virtavedelle tyypillisellä tasolla. Taulukko 105. Savisuon virtavesitarkkailun 2016 tarkkailutulokset. Kummunjoki Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Savisuo Kummunjoki ,1 6,4 5, , Savisuo Kummunjoki ,4 6, , Savisuo Kummunjoki ,9 9,2 6, ,3 Keskiarvo ,3 8,3 6, ,8 Rauvanjärven laskuoja Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Savisuo Rauvanjärven laskuo 0 3 6,2 5, , Savisuo Rauvanjärven laskuo 0 2 6,8 6, , Savisuo Rauvanjärven laskuo 0 6,6 7,6 6, Keskiarvo ,9 6,9 5, ,8

118 Hepojoki Näyte Ottopvm Havaintopaikka Lämpötila Kiintoaine Sähk.joht. ph Väriluku CODMn Kok.N Kok.P Rauta C mg/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Savisuo Hepojoki ,1 6,7 5, , Savisuo Hepojoki ,6 7,2 6, , Savisuo Hepojoki ,1 8,9 6, ,9 Keskiarvo ,3 7,6 6, ,8 Rauvanjärvi- pisteellä saatiin otettu yhden kerran häiriintymätön näyte. Järvi on erittäin matala (0,2 m), joten sedimenttikontaminaatiota on hankala välttää. Elokuun näytteessä vesi oli tummaa, selvästi humusleimaista, varsin ravinnepitoista ja sameaa. Veden happitalous oli välttävällä tasolla vaikka kyseessä avoesiaika ja pintavesinäyte. Puruvesi- pisteellä vesi oli kirkasta ja vähäravinteista, ilmentäen täten karua, oligotrofista vedentilaa. Veden ph oli neutraalin tasoa ja kiintoainepitoisuudet lähellä määritysrajaa tai sen alle. Vesipatsaan happitalous oli molemmilla havaintokerroilla hyvä, mukaan lukien päällys- ja alusveden. Taulukko 106. Savisuon järvitarkkailun 2016 tarkkailutulokset. Rauvanjärvi Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkös yvyys Alkusy vyys Kokon aissyv yys (m) Ei näytett ä Lämpö tila Happi, liuk. Hapen kylläst ysaste Kiinto aine (GF/C) Sameu s Sähkö pharvo, njohta vuus, 25 C 25 C C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Savisuo Rauvanjärvi z Savisuo Rauvanjärvi z Savisuo Rauvanjärvi 0,2 0,1 0,2 18,4 4, ,8 7,2 6, < Savisuo Rauvanjärvi 0,2 0,2 z Värilu ku CODM n Kokon aistyp pi Ammo niumty ppi Nitriitt i- ja nitraat titypen summ a Kokon aisfosf ori Fosfaa ttifosf ori Rauta Puruvesi Näyte Ottopvm Havaintopaikka Näkösyv yys Alkusyv yys Kokonai ssyvyys (m) Lämpöti la Happi, liuk. Hapen kyllästy saste Kiintoai ne (GF/C) Sameus Sähkönj ohtavuu s, 25 C ph-arvo, Väriluku CODMn 25 C Kokonai styppi Ammoni umtyppi Nitriittija nitraatti typen summa C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Savisuo Puruvesi 135 7,5 10 1,3 12,9 92 < 0,5 0,18 5,3 6,9 8 2, , Savisuo Puruvesi 135 7,5 10 1, < 0,5 0,19 5, , , Savisuo Puruvesi 135 7,5 10 1,4 12,5 89 0,5 0,22 5,4 6, , Savisuo Puruvesi 135 4, ,1 8,5 96 0,8 0,54 5 7,1 8 3, < 3 8 < 2 0, Savisuo Puruvesi 135 4, ,7 98 0,6 0,43 5 7,2 8 2, , Savisuo Puruvesi 135 4, ,5 7,8 83 1,3 0,76 5 6,9 8 2, ,049 Kokonai sfosfori Fosfaatt ifosfori Rauta

119 6 Yhteenveto Vuoden 2016 kuormitus- ja vesistötarkkailua suoritettiin tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti, pois lukien Ropolansuon kemikaloinnin alapuolinen tarkkailu. Ropolansuolla tehtiin alkuvuodesta elokuulle saakka kemikaloinnin alapuolista tarkkailua virheellisesti vanhalta havaintopaikalta heti kemikaloinnin jälkeen, jolloin kemikaloinnin jälkineutraloinnin (lipeän syöttö) vaikutukset vedenlaatuun jäivät havainnoimatta. Virheellisen näytteenoton tulokset on otettu huomioon Ropolansuon kuormituslaskennassa (s. 56). Tarkkailu jatkui elokuulta eteenpäin loppuvuoden jälkineutraloinnin jälkeisellä näytteenotolla. Vuosi 2016 oli hydrologisilta oloiltaan hieman keskimääräistä pitkän ajan keskiarvoa sateisempi, jolla oli täten myös valumia lisäävä vaikutus. Vapo Etelä-Savon alueen turvetuotantoalueilta lähtevä keskimääräinen valuma oli vuonna 2016 noin 23 l/s/km². Vuonna 2016 Vapo Etelä-Savon Ely:n alueella sijaitsevien turvetuotantosoiden kuormitus oli selvästi vesistökuormitusta lisäävää. Laskennallisessa nettokuormitustarkastelussa kuormituksen todettiin jäävän luonnon taustakuormaa pienemmäksi ainoastaan kemikalointikohteilla fosforin ja CODMn kuorman suhteen. Vesistötarkkailun perusteella vuonna 2016 vesistötarkkailukohteiden vedenlaadussa ei ollut havaittavissa merkittävää muutosta edellisiin vuosiin ( ) nähden. Keskimääräistä sateisempi vuosi saattaa näkyä kohonneina kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksina sekä kasvaneena väriarvona, johtuen valuma-alueilta vesistöihin valuvan kokonaisvalunnan kasvuna. Pistekuormituksen osuus, johon kuuluu myös turvetuotannon kuormitusosuus 3. jakovaiheen valuma-aluetarkastelussa, jää valuma-alue tasolla monin paikoin varsin vähäiseksi. Suurimmat ainevirrat vesistöalueille kohdistuu maa- ja metsätalouden alueista sekä näiden alueiden taloustoiminnan ulkopuolisesta luonnon huuhtoumasta (VEMALA 2017). Turvetuotannolla on kuitenkin paikoin havaittavissa paikallisia vesistövaikutuksia. Turvetuotannon vesistövaikutukset riippuvatkin suuresti siitä, kuinka paljon vesistön valuma-alueella on turvetuotantoa ja mikä on vastaanottavan vesistön kapasiteetti vastaanottaa kuormitusta (muu kuormitus, virtaama, tilavuus, veden vaihtuvuus).

120 Viitteet Pöyry Finland Oy Turvetuotantoalueiden ominaisuuskuormitusselvitys. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. Bioenergia ry. Pöyry Finland Oy. Verkkojulkaisu. Pöyry Finland Oy VAPO Oy ja Kekkilä Oy. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Saimaan Vesi- ja Ympäristöntutkimus Etelä-Savon Elyn alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma Ympäristöministeriö, Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje, Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013, Helsinki Verkkoviitteet Ilmatieteenlaitos Järviwiki Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmä Tiedot järjestelmästä Liite 1: Karttakuvat tuotantoalueista ja havaintopaikoista Liite 2: Vedenlaatutulokset, kuormitus Liite 3: Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet

121

122 Mikkelin Ropolansuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet

123 Mikkelin/Juvan Huppionsuon päästötarkkailupisteet:

124 Mikkelin Rajasuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

125 Kangasjärven yhteistarkkailun (Ropolan-, Huppion-, Viran- ja Rajasuo) vesistöpisteet:

126 Juvan Itäsuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

127 Mikkelin Kovalansuon päästötarkkailupisteet:

128 Mikkelin Lintusuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

129 Mikkelin Pohjasuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

130 Mikkelin Pyöreäsuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

131 Juvan/Rantasalmen Lakearahan päästötarkkailupisteet:

132 Joroisen Lenninsuon päästötarkkailupisteet:

133 Joroisen Vuotsinsuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

134 Tuusjärven yhteistarkkailun (Lakearahka, Lenninsuo ja Vuotsinsuo) vesistötarkkailupisteet:

135 Juvan Karjalansuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

136 Juvan Naaraksensuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

137 Juvan Pakinsuo päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

138 Mikkelin Kalkkiköyhän päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

139 Mikkelin Pekolanaukean päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

140 Juvan Jylhäsuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

141 Juvan Koivulamminsuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet: Pieksämäen Vipusuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

142

143 Pieksämäen Lahnasuon päästö- ja vesistötarkkailupisteet:

144 Mikkelin Viransuo päästötarkkailupisteet Huppion- ja Viransuon vesistötarkkailupisteet (Höytiölampi):