VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015

Transkriptio

1 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 168/16 VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 215 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 216 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin etunimi.sukunimi@svsy.fi T32, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

2 2(8) VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Karhunsuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ISY-26-Y-64). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Karhunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa Anjalankoskella Summajoen valuma-alueella (13) ja tarkemmin Summajoen keskiosan valuma-alueella (13.2). Summajoen valuma-alueella sijaitsee myös Haukkasuon turvetuotantoalue. Karhunsuon tuotantoalueen pinta-ala on 244 ha josta vuonna 215 tuotannossa oli 232,6 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Karhunsuolla on roudattomaan aikaan tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Lohkon 1 (n 5 ha) vedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Karhunsuolta vedet laskevat laskuojaa pitkin Kuoppalanjokeen, josta Enäjärveen ja edelleen Summajokeen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Kuoppalanjoki on ravinteisuudeltaan rehevä / erittäin rehevä. Vesi on keskimäärin hapanta, tummaa ja kiintoainepitoista. Enäjärven vesi on keskimäärin tummaa, sameaa, kiintoaine-, rauta- ja humuspitoista, hapanta sekä ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksiltaan rehevää. Enäjärven talviaikainen happitilanne on tyypillisesti huono. Kuoppalanjokeen ja Enäjärveen kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 215 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen Enäjärven Kotoselän veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Karhunsuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 215 No 739/15). Karhunsuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 215 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näyt-

3 teenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa. 3(8) Taulukko 1. Karhunsuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) K1 Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas K2 Pintavalutuskentältä lähtevä K2b Suolta lähtevä, kentän ohittava Pb Kuoppalanjoki, laskuojan yläpuoli P1b Kuoppalanjoki, laskuojan alapuoli P2 Kuoppalanjoki P3 Kuoppalanjoki P4 Enäjärvi, Kotoselkä Kuormitustarkkailu Karhunsuon tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi kevättulva-aikana näytteet otetaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksolla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (K1) vedestä ja kentältä lähtevästä (K2) vedestä. Kuormitustarkkailunäytteiden oton yhteydessä otetaan talviaikana näytteet myös kentän ohi johdetusta vedestä (K2b). Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Karhunson turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan viideltä havaintopaikalta (taulukko 1). Vesistötarkkailua tehdään virtavesihavaintopaikoilla kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Kuoppalanjoessa turvetuotantoalueen yläpuolella (Pb) ja tuotantoalueen alapuolella (P1b). Alempana Kuoppalanjoessa sijaitsevat kaksi havaintopaikkaa Saunamäki (P2) ja Jaakkola (P3). Karhunsuon järvihavaintopaikka sijaitsee Enäjärvessä (P4). Järvipisteellä tarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa loppu-

4 talvella ja loppukesällä. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3). 4(8) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Karhunsuon tuotantoalueella aloitettiin ympärivuotinen veden pinnankorkeuden mittaus Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 5 µg/l, fosfori 2 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 213 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 215 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

5 5(8) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Karhunsuon tuotantoalueelta pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä (K2) otettiin vuonna 215 kuormitustarkkailunäytteet 18 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Suolta lähtevästä pintavalutuskentän ohittavasta vedestä (K2b) otettiin näyte 5 kertaa. Kentän ohittava vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taulukko 4. Karhunsuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentältä lähtevän ja suolta lähtevän kentän ohittavan veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 215 K2 kentältä lähtevä K2b suolta lähtevä kentän ohittava Näytekertoja kpl 18 5 K-aine mg/l 6,9 16 Sähkönj ms/m 5,1 5,1 ph 6,5 6,4 COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l 6,1 - NH 4 -N µg/l 39 - NNO 3 +N 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 3,3 - Hehk.häv. mg/l k-a 1,4 - Itä-Suomen ympäristölupavirasto ei ole päätöksessään (ISY-26-Y-64) asettanut Karhunsuon turvetuotantoalueen vesien pintavalatuskenttäkäsittelyn poistoteholle vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot. Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Karhunsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 215 toiminnassa välisenä aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 47 % - fosfori 37 % - typpi 16 % - COD Mn -17 % Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella pintavalutuskenttä toimi kokonaisfosforin (kok.p), poiston osalta paremmin kuin vuonna 214, mutta muilta osin poistotehot olivat hieman alhaisem-

6 mat kuin vuonna 214. Keskimääräinen orgaanisen aineen (COD Mn ) pitoisuus oli hieman suurempi pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (41 mg/l) kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä (35 mg/l). 6(8) Karhunsuon tuotantoalueen vuoden 215 brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman kokonaistypen ja -fosforin osalta alhaisempia kuin vuonna 214 (taulukko 5). Kiintoaineen osalta bruttoominaiskuormitus oli hieman suurempi kuin vuonna 214. Taulukko 5. Karhunsuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 215 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Karhunsuo 7,4 7, 9,56, Vesistötarkkailu Vuoden 215 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella Kuoppalanjoen laskuojaliittymän alapuolella (P1b) vesi oli hieman tummempaa ja typpipitoisuus oli hieman korkeampi laskuojanliittymän yläpuolella (Pb) (taulukko 6). Kuoppalanjoen havaintopaikalla P2 vesi oli hieman tummempaa, humus-, typpi- ja rautapitoisempaa kuin joen ylemmillä havaintopaikoilla. Kuoppalanjoen alimmalla havaintopaikalla P3 ennen Enäjärveä ainoastaan veden typpipitoisuus oli kasvanut, mutta muilta osin veden ainepitoisuudet olivat hieman laskeneet verrattuna ylemmän havaintopaikan (P2) tuloksiin. Kuoppalanjoen kaikilla havaintopaikoilla oli keskimäärin melko runsaasti kiintoainetta, lisäksi vedet olivat erittäin tummia ja runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältäviä. Joen vesi oli kauttaaltaan ravinnepitoisuuksiltaan rehevää. Karhunsuon alapuolisen Enäjärven Kotoselän havaintopaikan (P4) näytteet otetaan 1 ja 2 metrin syvyyksistä sekä loppukesällä otetaan pintavedestä kokoomanäyte (-2 m), josta määritetään a- klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli vuonna 215 keskimäärin 2,5 m ja näkösyvyys oli keskimäärin,65 m. Vesipatsaan vesi oli tarkkailutulosten perusteella keskimäärin sameaa, erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti kiintoainetta sisältävää sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 6). Happipitoisuudet pysyivät sekä talvi- että kesäkerrostuneisuuskaudella hyvinä. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Heinäkuussa pintavedestä mitatun, levämäärää ilmaisevan a-klorofyllin pitoisuus oli korkea. Näytteen mikroskopoinnin perusteella vedessä havaittiin kohtalaisesti limalevää myös nielu-, viher- ja piileviä oli vedessä melko runsaasti.

7 Taulukko 6. Karhunsuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 215 7(8) Pb P1b P2 P3 P4 Kuoppalanjoki, Kuoppalanjoki, Kuoppalanjoki Kuoppalanjoki Enäjärvi, laskuojaliit. laskuojaliit Kotoselkä yläp. alap. Näytekertoja kpl K-aine mg/l 1 1 8,8 8,1 8 Sähkönj ms/m 6, ,8 5,8 ph 6,7 6,7 6,7 6,8 6,7 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l NH 4 -N µg/l NNO 3 +N 2 µg/l O 2 mg/l ,7 O 2 % % Sameus FTU ,9 a-chl µg/l Veden laatu Karhunsuon alapuolisessa Enäjärven Kotoselän havaintopaikalla vuosina Karhunsuon alapuolisen Enäjärven Kotoselän havaintopaikan (P4) alusveden (2 m) keskimääräinen happipitoisuus oli laskusuunnassa 199-luvun lopulla ja 2-luvun alussa, mutta vuodesta 25 lähtien veden happitilanne on parantunut (kuvaajat liitteenä 5). Viimeisen kymmenen vuoden ajan alusveden hapenkyllästysaste (%) on ollut melko hyvä. Vesipatsaan keskimääräiset sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailujakson aikana paljon, mutta ovat kuitenkin laskeneet 2-luvun alun korkeimmista arvoista. Myös keskimääräiset väriarvot ja humus (COD Mn )-pitoisuudet ovat laskeneet vuosina , mutta kääntyneet sateisena vuotena 212 taas nousuun. Vuoden 212 arvot ovat hieman vaihdelleet. Typpipitoisuudessa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa ja pitoisuus on vaihdellut vuosina µg/l välillä. Rautaja fosforipitoisuus ovat laskeneet selvästi vuosina , mutta vuoden 211 jälkeen pitoisuudet ovat vaihdelleet eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Pintavedestä mitattava levänmäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut jakson aikana 7,4-43 µg/l välillä. Tarkastelujakson korkein a-klorofyllipitoisuus mitattiin loppukesällä 21. A-klorofyllipitoisuus on keskimäärin hieman noussut tarkastelujakson aikana. Tarkkailutulosten perusteella Enäjärven Kotoselän kokonaisveden laatu on vuosien aikana keskimäärin parantunut.

8 8(8) LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosina JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut

9 LIITE 1 KARHUNSUON TARKKAILU VUONNA 215 Perustiedot / Karhunsuo: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vapo Oy 14 km Anjalankosken keskustasta koilliseen Kouvolan kaupungin Anjalankosken Enäjärven ja Sippolan kylissä Vesistöalue Summajoen vesistöalue (13) ja tarkemmin Summajoen keskiosan alue (13.2) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Keräilyojat Kuoppalanjoki Enäjärvi Kunnat, joiden alueella Kouvola lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 232,9 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 232,6 ha / ha valmistelussa vuonna 215 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1997 / 1998 Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä (7 ha), jonne vedet pumpataan laskeutusaltaiden ja jako-ojien kautta, lohko 1 pumpataan ympärivuoden ja muiden alueiden pumppaus roudattomana aikana. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 118/7/1, Tarkkailutiedot / Karhunsuo: Kuormitustarkkailu Tiheä tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti HUOM! Tarkkailu ympärivuotiseksi joulukuusta 213 lähtien. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet K1 / pv-kentälle tuleva, pumppu / (tunnus / sijainti / koordinaatit) K2 / pv-kentältä lähtevä, keräilyoja / K2b / pv-kentän ohittava, suolta lähtevä / Virtaamamittaus jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus ympäri vuoden Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet Pb / Kuoppalanjoki, laskuojan yläp. / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1 b/ Kuoppalanjoki, laskuojan alap. / (V) V=virtahavaintopaikka P2 / Kuoppalanjoki, Saunamäki, maantiesilta / J=järvihavaintopaikka (V) P3 / Kuoppalanjoki, Jaakkola, maantiesilta / (V) P4 / Enäjärvi / (J)

10 K1 K2 pv-kenttä Pb P1b K2b P2 P3 P4 KOUVOLAN KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

11 LIITE 3 KARHUNSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l KARHU K1 Ei näytteitä! KARHU K2 Ei näytteitä! KARHU K2b,1,3 11 8,41 6, KARHU K1.1 9,3 6, KARHU K2.1,1,79 1,6 4, KARHU K2b,1,3 12 9,22 6, KARHU K1.1 3,3 6,1 8, KARHU K ,34 6, <2, KARHU K2b,1,1 13 1, KARHU K , KARHU K2.1 2,6 1,3 3,52 6, KARHU K2b,1 27 3,43 6, KARHU K , KARHU K2.1,2 4,5 2,3 3,43 6, KARHU K2b,1 3,6 19 3,12 6, KARHU K , KARHU K2.1 5,6 1 4,2 3,99 6, , KARHU K , KARHU K2.1 7,7 44 5,1 3,9 6, KARHU K2b Ei näytteitä! KARHU K , KARHU K2.1 1,2 4,5 2,5 4,1 6, <2 <2 2, KARHU K1.1 7,7 7, KARHU K2.1 13,2 7,1 1,8 4,71 6, KARHU K2b Ei näytteitä! KARHU K1.1 6, KARHU K ,6 4,5 6,11 6, , KARHU K , KARHU K2.1 14,7 7,1 1,2 5,35 6, KARHU K1.1 8,6 7, KARHU K2.1 12,8 4,5 1,2 5,82 6, <2 <2, KARHU K1.1 9, KARHU K2.1 11,5 1,3 1,6 6,44 6, KARHU K , KARHU K2.1 11, , ,2 2, KARHU K , KARHU K2.1 11, ,16 6, KARHU K KARHU K2.1 2,3 7,1 1 5,48 6, <2, KARHU K1.1 6,3 7,

12 LIITE 3 KARHUNSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l KARHU K2.1 3,3 12 1,5 5,23 6, KARHU K , KARHU K2.1 3,9 25 5,6 6,76 6, ,4 2, KARHU K , KARHU K2.1 4, ,7 6,

13 LIITE 3 KARHUNSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % ameus *K-aine*Sähkönj *ph *Väri*CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4- NO3+N2 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l KARHU P4 1,7 11, ,18 6, KARHU P4 2,7 11, ,83 6, KARHU Pb.1 4,6 2 4, KARHU P1b.1 4,4 21 4,34 6, KARHU P2.1 4,9 16 4,45 6, KARHU P3.1 5,4 12 4,82 6, KARHU Pb.1 9,6 7,2 6, KARHU P1b.1 9,9 6,7 6, KARHU P ,4 6, KARHU P3.1 1,4 9,4 7, KARHU P4 1 19, ,9 7,6 6,16 7, < KARHU P4 2 19,3 7,8 85 5,5 4,3 6, KARHU P4-2 34,8 ks. Laus KARHU Pb.1 2,3 2,8 7,63 7, KARHU P1b.1 2,3 2,6 7,33 7, KARHU P2.1 2,7 3 7,21 7, KARHU P3.1 3,6 3 8,32 7,

14 LIITE 4 KARHUNSUON TARKKAILU VUONNA Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (K2) näytepisteellä ei virtaamaa. Kentän ohittava (K2b) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin lähtevän veden ainepitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedelle ominaisella tasolla. Valumavesien käsittely alensi jonkin verran veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli suurempi kuin kentälle pumpattavassa (K1) vedessä. Kentän ohittava (K2b) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden ainepitoisuudet olivat alhaisia ja rautapitoisuus oli poikkeuksellisen alhainen. Valumavesien käsittely alensi vain hieman veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja raudan pitoisuudet oli suuremmat kuin kentälle pumpattavassa (K1) vedessä. Kentän ohittavan (K2b) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin ohittava vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. Enäjärven Kotoselän havaintopaikan P4 vesinäytteet otettiin 1 ja 2 metrin syvyyksistä (kokonaissyvyys 3 m ja näkösyvyys,6 m). Koko vesipatsaa happi tilanne hyvä. Vesi oli sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Kevättulvanäyte: Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla, mutta muilta osin ainepitoisuudet olivat alhaisia. Valumavesien käsittely alensi jonkin verran veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli suurempi kuin kentälle pumpattavassa (K1) vedessä. Kentän ohittavan (K2b) veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin ohittava vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Kevättulvan huippu oli jo ohi Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi vain hieman veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (K2) orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (K1) veden. Kentän ohittavan (K2b) veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin ohittava vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Kentän ohittavan (K2b) veden näytepaikka oli tukittu, joten näytettä ei otettu. Kuoppalanjoessa, laskuojan yläpuolella (Pb) vesi oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (kok.n ja kok.p) perusteella rehevää. Tulosten perusteella tuotantoalueelta lähtevä vesi ei juurikaan vaikuttanut Kuoppalanjoen veden laatuun. Tuotantoalueen alapuolella (P1b) vesi tummempaa ja kiintoaine- sekä typpipitoisuus olivat vain hieman korkeammat kuin yläpuolisella pisteellä. Kuoppalanjoen Saunamäen näytepisteellä (P2) veden laatu oli melko samanlainen kuin ylemmällä näytepisteellä (P1b). Veden humus- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin ylämmällä näytepisteellä, mutta vesi oli hieman tummempaa. Kuoppalanjoen alimmalla näytepisteellä, Jaakkolassa (P3) veden laatu oli hieman parempi kuin ylemmillä näytepisteillä. Jaakkolassa (P3) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää.

15 LIITE 4 KARHUNSUON TARKKAILU VUONNA Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Kentän ohittavan (K2b) veden näytepaikka oli tukittu, joten näytettä ei otettu Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (K1) veden. Kentän ohittavan (K2b) veden näytepaikka oli tukittu, joten näytettä ei otettu. Kuoppalanjoessa, laskuojan yläpuolella (Pb) vesi oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (kok.n ja kok.p) perusteella rehevää. Tulosten perusteella tuotantoalueelta lähtevä vesi ei juurikaan vaikuttanut Kuoppalanjoen veden laatuun. Tuotantoalueen alapuolella (P1b) ainoastaan typpipitoisuus oli vain hieman korkeampi kuin yläpuolisella pisteellä. Kuoppalanjoen Saunamäen näytepisteellä (P2) veden laatu oli melko samanlainen kuin ylemmällä näytepisteellä (P1b). Veden humus-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin ylämmällä näytepisteellä ja vesi oli hieman tummempaa. Kuoppalanjoen alimmalla näytepisteellä, Jaakkolassa (P3) veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat hieman korkeammat kuin ylemmmillä näytepisteillä. Näytepisteiden välillä ei ollut veden laadussa merkittävää eroa. Jaakkolassa (P3) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (K1) veden. Kentän ohittavan (K2b) veden näytepaikka oli tukittu, joten näytettä ei otettu Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavan (K1) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (K1) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (K1) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavan (K1) veden.

16 LIITE 4 KARHUNSUON TARKKAILU VUONNA 215 Enäjärven Kotoselän havaintopaikan P4 vesinäytteet otettiin 1 ja 2 metrin syvyyksistä (kokonaissyvyys 3 m ja näkösyvyys,7 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (- 2m). Vesi oli tasalämpöistä ja happitilanne oli hyvä. Vesi oli sameaa ja humuksen sekä raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä havaittiin kohtalaisesti limalevää sekä melko runsaasti nielu-, viher- ja piileviä Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely ei alentanut ainepitoisuuksia. Orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli sama sekä käsittelyyn pumpattavassa (K1) että käsittelystä lähtevässä (K2) vedessä. Muilta osin ainepitoisuudet olivat korkeampia käsittelystä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Näytteenottohetkellä tuotantoalueella vallitsi rankkasateen jälkeinen korkean virtaaman tilanne. Tulosten perusteella valumavesien käsittely ei alentanut ainepitoisuuksia. Ainepitoisuudet olivat korkeampia käsittelystä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tulosten perusteella tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Kuoppalanjoessa, laskuojan yläpuolella (Pb) vesi oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (kok.n ja kok.p) perusteella rehevää. Tulosten perusteella tuotantoalueelta lähtevä vesi ei juurikaan vaikuttanut Kuoppalanjoen veden laatuun. Tuotantoalueen alapuolella (P1b) vesi hieman tummempaa, mutta muilta osin laadultaan samankaltaista kuin laskuojan yläpuolella. Kuoppalanjoen Saunamäen näytepisteellä (P2) veden laatu oli melko samanlainen kuin ylemmällä näytepisteellä (P1b). Kuoppalanjoen alimmalla näytepisteellä, Jaakkolassa (P3) veden väriluku ja humuspitoisuus oli alhaisemmat kuin ylemmällä pisteellä, mutta typpi- ja rautapitoisuudet olivat korkeammat. Jaakkolassa (P3) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tulosten perusteella tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tulosten perusteella tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tulosten perusteella tehokkaasti veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia.

17 mg/l FTU 2 -% LIITE 5 Karhusuon alapuolisen Enäjärven Kotoselän havaintopaikan (P4) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysasteet (%) 2 m syvyyden vuosikeskiarvoina Alusveden hapen kyllästysaste (%) Sameus Kiintoaine

18 µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Karhusuon alapuolisen Enäjärven Kotoselän havaintopaikan (P4) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kokonaistyppi (kok.n)

19 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Karhusuon alapuolisen Enäjärven Kotoselän havaintopaikan (P4) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (-2 m) Kokonaisfosfori (kok.p) 25 Rauta a-klorofylli

20 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1681/16 VAPO OY:N HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) VELVOITETARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 215 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 216 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin etunimi.sukunimi@svsy.fi T32, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

21 VAPO OY:N HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 215 2(8) 1 Johdanto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Haukkasuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ESAVI/28/4.8/211). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Haukkasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa entisen Anjalankosken ja Valkealan alueella. Alue kuuluu Summajoen valuma-alueeseen (13) ja tarkemmin Sippolanjoen alueeseen (13.5). Summajoen valuma-alueella sijaitsee myös Karhunsuon turvetuotantoalue. Haukkasuon tuotantoalueen pinta-ala on 61,6 ha, josta vuonna 215 tuotannossa oli 347,7 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Tuotantoalueelta tulevat valumavedet käsitellään kahdessa kemikalointiyksikkössä. Haukkasuolta vedet laskevat Kiikunjokeen, josta Saveronjokeen, Silmunjokeen ja edelleen Summajokeen linnuntietä 14 km Enäjärven alapuolelle. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Kiikun-, Saveron- ja Silmujoen vedet ovat yleisluonteeltaan tummia, melko runsaasti orgaanista ainetta sisältäviä, ravinteikkaita ja rautapitoisia. Jokiin kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. Kiikunjokeen johdetaan myös yksityisen Kiikunsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 215 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen vesistön veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Haukkasuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 215 No 739/15). Haukkasuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 215 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa.

22 3(8) Taulukko 1. Haukkasuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU1 Kemialliseen käsittely tuleva (eteläinen) H1 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä vesi (eteläinen) PUMPPU2 Kemialliseen käsittely tuleva (pohjoinen) H2 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä vesi (pohjoinen) Kiikunjoki, Rämälä Kiikunjoki, Savero Saveronjoki, Työrylä Saveronjoki, Lautala Silmunjoki, Silmukoski Kuormitustarkkailu Haukkasuon tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi kevättulva-aikana näytteet otetaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksolla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan kemiallisiin käsittelyihin tulevasta vedestä (PUMP- PU1/PUMPPU2) ja kemiallisista käsittelyistä lähtevästä vedestä (H1/H2). Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Haukkasuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan viideltä havaintopaikalta (taulukko 1). Vesistötarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Kiikujoessa turvetuotantoalueen yläpuolella (3, Rämälä) ja tuotantoalueen alapuolella (4,Savero), Saveronjoessa Kiikunjoen haaran yhtymäkohdan yläpuolella (5, Työrylä) ja Kiikunjoen yhtymäkohdan alapuolella (6, Lautala) sekä Silmunjoessa (7, Silmunkoski). Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

23 4(8) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit Analyysi yksikkö lämpötila ºC ph sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine mg/l väriluku mg/l Pt kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori µg/l rauta µg/l Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Haukkasuon tuotantoalueen pohjoisosassa on mittakaivossa ympärivuotinen veden pinnankorkeusmittari ja eteläisessä osassa on magneettinen määrämittari. Kuormituslaskennassa on käytetty mittareiden datasta laskettua virtaaman vuorokausikeskiarvoa. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 5 µg/l, fosfori 2 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 213 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 215 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle. 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Haukkasuon eteläiseltä kemikalointiasemalta lähtevästä vedestä otettiin vuonna 215 kuormitustarkkailunäytteet 18 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli erittäin hapanta. Veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi alhainen. Tuotantoalueen pohjoiselta kemikalointiasemalta lähtevästä vedestä otettiin vuonna 215 kuormitustarkkailunäytteet 13 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Heinä-, elo- ja lokakuussa valunnat olivat Haukkasuolla vähäisiä eikä näytteitä

24 5(8) saatu otettua pohjoiselta alueelta ollenkaan, koska purkupisteessä ei ollut virtaamaa. Veden keskimääräinen rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli hapanta. Veden fosforipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. (taulukko 4) Kesällä 215 ilmeni Haukkasuon eteläisellä kemikalointiasemalla laitteistovika kemikaaliannostelijoiden suuttimissa. Korjaustoimien jälkeen havaittiin, että vesipumput olivat korroosion syövyttämiä. Syyskuussa laitoksella asennettiin uudet vesipumput varapumppujen tilalle ja kemikaalin annostelupaikka muutettiin. Taulukko 4. Haukkasuon turvetuotantoalueelta lähtevien vesien keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 215 H1 etel. kemiall. käsitt. H2 pohj. kemiall.käsitt. lähtevä lähtevä Näytekertoja kpl K-aine mg/l Sähkönj ms/m 6 28 ph 3,5 3,6 COD Mn mg /l 14 8,2 Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l 2,8 4,7 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 12 8,9 Hehk.häv. mg/l k-a 7,8 7,4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (ESAVI/28/4.8/211) asettanut Haukkasuon turvetuotantoalueen vesien kemiallisen käsittelyn poistoteholle seuraavat vaatimukset ajanjaksolle : COD Mn 8 %, kiintoaine 5 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 3 %. Muuna aikana tavoitearvot ovat: COD Mn 5 %, kiintoaine 3 % ja kokonaisfosfori 7 %. Puhdistustehot lasketaan käsittelyajan mittausten keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien. Haukkasuon eteläisen osan valumavedet käsiteltiin vuonna 215 ympärivuotisesti kemikaloimalla ( ). Tarkkailutulosten perusteella roudattomana aikana ( ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine 71 % - COD Mn 68 % - fosfori (kok.p) 84 % - typpi (kok.n) 38 %

25 6(8) Takkailutulosten perusteella muuna kuin roudattomana aikana ( ja ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine 26 % - COD Mn 27 % - fosfori (kok.p) 35 % - typpi (kok. N) -5 % Tulosten perusteella kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta lupamääräysten roudattomalle ajelle asetetut puhdistustehon vähimmäisvaatimukset saavutettiin. Lupamääräysten puhdistustehovaade jäi saavuttamatta vain orgaanisen aineen (COD Mn ) osalta roudattomana aikana. Roudattoman ajan ulkopuolella ei saavutettu puhdistustehoille asetettuja tavoitearvoja. Haukkasuon pohjoisen osan valumavedet käsiteltiin vuonna 215 ympärivuotisesti kemikaloimalla ( ). Tarkkailutulosten perusteella roudattoman aikana ( ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine 52 % - COD Mn 81 % - fosfori (kok.p) 7 % - typpi (kok. N) 42 % Takkailutulosten perusteella muuna kuin roudattomana aikana ( ja ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine 81 % - COD Mn 81 % - fosfori (kok.p) 91 % - typpi (kok. N) 35 % Tulosten perusteella kiintoaineen, orgaanisen aineen ja kokonaistypen osalta lupamääräysten puhdistustehovaateet saavutettiin roudattomana aikana. Kokonaisfosforin puhdistustehon osalta ei roudattomana aikana saavutettu puhdistustehovaatimusta. Roudattoman ajan ulkopuolella kaikki lupamääräyksissä asetetut puhdistustehon tavoitearvot saavutettiin. Haukkasuon eteläisen osan vuoden 215 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta alhaisempia kuin vuonna 214 (taulukko 5). Tuotantoalueen pohjoisosan kokonaisfosforin osalta vuoden 215 brutto-ominaiskuormitusarvo oli yhtä suuri kuin vuonna 214, muilta osin vuosi brutto-ominaiskuormitukset olivat alhaisempia kuin edellisenä vuonna.

26 Taulukko 5. Haukkasuon etelä- ja pohjoisosalle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 215 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) 7(8) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Haukkasuo eteläinenosa 2, 43,2 2,7,3 Haukkasuo pohjoisosa 11,6 14,6 17,2, Vesistötarkkailu Kiikunjoessa sekä Haukkasuon laskuojan ylä- että alapuolella vesi oli vuonna 215 keskimäärin väriltään erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD Mn ) ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella Kiikunjoen vesi oli rehevää. Tulosten perusteella Haukkasuolta lähtevä vesi kohotti rautapitoisuutta (taulukko 6). Kiikunjoesta tuleva vesi paransi hieman Saveronjoen veden laatua, mikä ilmeni pienentyneenä kiintoaine- ja rautapitoisuutena. Silmunjoen Silmunkosken havaintopaikalla veden laatu oli parempi kuin Saveronjoen Lautalan havaintopaikalla. Silmujoen vedessä oli hieman vähemmän kiintoainetta, ravinteita ja rautaa kuin Saveronjoen Lautalan havaintopaikalla. Vesi ei myöskään ollut yhtä tummaa kuin ylemmällä havaintopaikalla. Silmujoen Silmukosken havaintopaikan vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Haukkasuon alapuolisiin jokiin kohdistuu myös hajakuormitusta, minkä vaikutus näkyy myös vedenlaatumuuttujien arvoissa. Taulukko 6. Haukkasuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta Kiikunjoki, Kiikunjoki, Saveronjoki, Saveronjoki, Silmujoki, Rämälä Savero Töyrylä Lautala Silmukoski Näytekertoja kpl K-aine mg/l Sähkönj ms/m 7,3 11 5,9 8,8 7,8 ph 6,8 6,3 6,5 6,5 6,7 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l NH 4 -N µg/l NNO 3 +N 2 µg/l

27 4 Veden laatu Haukkasuon alapuolisissa Kiikun-, Saveron- ja Silmunjoessa vuosina (8) Haukkasuon turvetuotantoalueen alapuolisten Kiikun- (4 Savero), Saveron- (6 Lautala) ja Silmunjoen (7 Silmukoski) havaintopaikoissa keskimääräinen veden laatu on ollut vuosina melko samanlainen (kuvaajat liitteenä 5). Kiikunjoen veden laatu on ollut tarkastelujaksolla hieman Saveron- ja Silmunjoen havaintopaikkoja heikompi. Kiikunjoessa on ollut keskimäärin enemmän kiintoainetta, typpeä ja ammoniumtyppeä sekä hieman enemmän rautaa kuin Saveron- ja Silmunjoessa. Tarkastelujakson keskimäärin korkeimmat kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat tarkkailujakson alussa 199-luvun puolella. Vuonna 1996 on ollut Saveron- ja Silmunjoessa tarkastelujakson selvästi korkeimmat kiintoaine-, rauta- ja fosforipitoisuudet. Kiikunjoen korkeimmat kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat vuonna 214. Jokien veden väriarvot ovat nousseet 199- luvun lopusta vuoteen 28 asti. Muissakin vesistöissä on havaittu samanlaista väriarvojen kohoamista. Vuosina väriarvoissa on tapahtunut vaihtelua. Myös kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn =humus) pitoisuus oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana, vuodesta 211 humuspitoisuus on ollut laskusuunnassa. Havaintopaikkojen typpipitoisuudet ovat vaihdelleet paljon tarkastelujakson aikana. Fosfori- ja rautapitoisuudet ovat keskimäärin lievästi kohonneet viime vuosina. Kohonneista väriarvoista sekä humus-, rauta- ja fosforipitoisuuksista johtuen Kiikun-, Saveron- ja Silmunjokien veden laatu on tarkastelujakson viime vuosina keskimääräisesti lievästi heikentynyt. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Tarkkailukertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut

28 LIITE 1 HAUKKASUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 215 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Kouvolan kaupungissa osin Anjalankosken ja osin Valkealan alueella 1-5 km Utin taajaman eteläpuolella Vesistöalue Summajoen vesistöalueen (13) Sippolanjoen alue (13.5) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuojat - Kiikunjoki Saveronjoki Silmunjoki Summajoki Suomenlahti Kunnat, joiden alueella Kouvola lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 434 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 352,2 ha (tuotannossa 352,2 ha)/ 76 ha valmistelussa vuonna 215 Valmistelu aloitettu / suo otettu 1985 / 199 tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat sekä valumavesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely (kaksi yksikköä etelä- ja pohjoispää) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 136/212/2, Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu aloitettu ympärivuotinen tarkkailu, vaikka valumavesien kemikalointi ei ollut vielä valmis. Näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopiste Pumppu 1/kemialliseen tuleva eteläinen/ (tunnus / sijainti / koordinaatit) H1/kemiallisesta lähtevä eteläinen/ Pumppu 1/kemialliseen tuleva pohjoinen/ H2/kemiallisesta lähtevä pohjoinen/ Virtaamamittaus Pohjoisosassa jatkuvaitoiminen virtaamamittaus Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa P3 / Kiikunjoki, Rämälä / (V) P4 / Kiikunjoki, Savero / (V) P5 / Saveronjoki, Töyrylä / (V) P6 / Saveronjoki, Lautala / (V) P7 / Silmunjoki, Silmunkoski / (V)

29 KOUVOLAN HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

30 PUMPPU 2 H2 PUMPPU 1 H1 KOUVOLAN HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMISTUSTARKKAILUPISTEET

31 LIITE 3 HAUKKASUON ETELÄISEN OSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1, ,2 3,3 6, ~ HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1,1 7,4 24,2 3,9 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1, , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1, , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1 4, ,4 3,6 9, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1 7, , ,6 8, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1 7,5 9,2 2 3,8 9, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1 15,3 2,3 54 3,2 4, < <2 1, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,6 5, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1 18,2 9,3 2 2, ,7 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1 17,2 6,4 1 2,8 5, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1 17,2 4,8 94 2,8 5, < , HAUKKA PUMPPU HAUKKA H1.1 18,4 1,4 11 2,8 7, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1 12, ,9 4, < HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1 12, ,1 3,3 7, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1 5,4 1 48,1 3, HAUKKA PUMPPU1 Ei näytteitä! HAUKKA H1 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1 4,5 8,5 38 3,4 6, < ,5 3,9 13

32 LIITE 3 HAUKKASUON ETELÄISEN OSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1.1 5,1 13 9,86 6,

33 LIITE 3 HAUKKASUON POHJOISENOSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l HAUKKA PUMPPU ~6, HAUKKA H2.1,2,45 2,8 22,6 3, < <2 1, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H2.1,1,45 3,1 32,9 3,5 3, HAUKKA PUMPPU2.1 6,1 6,4 9, HAUKKA H2.1, ,3 3,4 5, , HAUKKA PUMPPU2.1 6,2 5, HAUKKA H2.1, ,1 3,6 6, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H2.1 6,1 4,5 5 18,9 3,8 6, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H2.1 8,7 12 7,2 19,4 3, ,8 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H2.1 8,7 4 6,5 24,1 3,6 8, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H2.1 14,7,1 1,1 52 3,1 2, < <2, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H2.1 17,1,8,7 49,6 3,2 1, HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! HAUKKA H2 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! HAUKKA H2 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! HAUKKA H2 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! HAUKKA H2 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H2.1 13,1,79 4,3 3,6 3,4 7, < , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H2.1 13, ,1 3, HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! HAUKKA H2 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! HAUKKA H2 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H2.1 4, , HAUKKA PUMPPU ,

34 LIITE 3 HAUKKASUON POHJOISENOSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l HAUKKA H2.1 5, ,5 3,

35 LIITE 3 HAUKKASUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l HAUKKA 3.1 5,1 28 6,26 6, HAUKKA 4.1 5,9 31 8,23 6 ~ HAUKKA 5.1 7, 9,2 4,66 6, HAUKKA 6.1 6,6 2 6,71 6, HAUKKA 7.1 6,5 22 6,12 6, HAUKKA 3.1 9,6 1 8, HAUKKA 4.1 1, 12 11,4 6, HAUKKA , 6,7 5,44 6, HAUKKA ,9 9,1 8,53 6, HAUKKA ,8 11 8,2 7, HAUKKA 3.1 1,9 51 7,5 6,9 ~ HAUKKA , ,3 6,1 ~ HAUKKA ,9 22 7,66 6,6 E HAUKKA , ,3 6,5 ~ HAUKKA ,5 19 9,38 6,

36 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti selvästi orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Käsittelytä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli suurempi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU1) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeita. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta selvästi. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat Kevättulvanäyte: Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Kevättulvanäyte: Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) sekä jonkin verran ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden (H2) kiintoaineen pitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn tulevan veden (PUMPPU2). Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti veden rautapitoisuutta.

37 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia ja rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,8) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) sekä ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti veden rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia ja rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi jonkin verran kiintoainepitoisuutta ja tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) sekä ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti veden rautapitoisuutta. Kiikunjoen Rämälän näytepisteellä (3) (taustapiste) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD) sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaanlievästi hapanta. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi ei heikentänyt Kiikunjoen veden laatua vaan ainepitoisuudet olivat kiintoainetta ja typpeä lukuunottamatta Saveron näytepisteellä (4) alhaisemmat kuin taustapisteellä (3). Saveronjoen Töyrylän näytepisteellä (5) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Tulosten perusteella Kiikunjoesta tuleva vesi heikensi Saveronjoen veden laatua, mikä näkyi suurempina kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksina Lautalan (6) näytepisteellä kuin Töyrylän (5) näytepisteellä. Silmunjoen Silmukoskella (7) veden laatu oli hieman huonompi kuin ylemmällä Saveronjoen Lautalan näytepisteellä (6). Vesi oli tummempaa ja veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat korkeampia verrattuna Saveronjoen näytepisteen tuloksiin. Vesi oli erittäin tummaa, erittäin humuspitoista, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,8) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) sekä ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden pharvoa ja nosti veden rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta.

38 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 215 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Vesi oli ph-arvoltaan (3,1) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) sekä ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti veden rautapitoisuutta. Kiikunjoen Rämälän näytepisteellä (3) (taustapiste) vesi kiintoaine- ja humuspitoista. Vesi oli väriltään tummaa ja runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää, mutta ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi Kiikunjoen veden laatua kohottamalla rautapitoisuutta. Muilta osin vesi oli laadultaan samankaltaista joen Saveron näytepisteellä (4) kuin taustapisteellä (3). Saveronjoen Töyrylän näytepisteellä (5) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta sisältävää, kiintoaine- ja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää. Tulosten perusteella Kiikunjoesta tuleva vesi heikensi vain hieman Saveronjoen veden laatua kohottamalla veden rautapitoisuutta (6). Silmunjoen Silmukoskella (7) veden laatu oli laadultaan lähes samankaltaista kuin ylemmällä Saveronjoen Lautalan näytepisteellä (6). Vesi oli erittäin tummaa, erittäin runsaasti kiintoainetta, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli erittäin alhainen ja fosfori- ja typpipitoisuudet olivat alhaisia. Veden kiintoainepitoisuus oli turvetuotanto alueen vedeksi normaalilla tasolla. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (2,6) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) sekä ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti veden rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden rautapitoisuus oli poikkeuksellisen korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (2,6) erittäin hapanta. Muilta osin kemiallisesta käsittelystä lähtevä vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia sekä jonkin verran veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (2,8) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (2,8) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut.

39 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Myös lähtevän veden typpipitoisuus oli alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (2,8) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat erittäin korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,8) hapanta. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi vain hieman veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Käsittelystä lähtevän (H1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU1) veden. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) sekä ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti veden rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) sekä ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti veden rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Muilta osin turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) sekä ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti veden rautapitoisuutta. Kiikunjoen Rämälän näytepisteellä (3) (taustapiste) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD) sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Veden rautapitoisuus oli kohonnut vuoden aiempiin tarkkailukertoihin verrattuna. Vesi oli ph-arvoltaan neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää ja erityisesti fosforia oli runsaasti. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti selvästi Kiikunjoen (4) veden rautapitoisuutta, mutta muilta osin suolta lähtevä vesi ei vaikuttanut Kiikunjoen veden laatuun. Kiikunjoen (4) veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja vedessä oli havaittavissa rautasakkaa. Saveronjoen Töyrylän näytepisteellä (5) vesi oli erittäin savista. Veden sameuden takia ei näytteen värilukua voitu määrittää. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita ja tarkkailujakson korkeimmat. Samoin veden fosforipitoisuus oli tarkkailujakson korkein. Tulosten perusteella Kiikunjoesta tuleva vesi paransi Saveronjoen veden laatua ja ainepitoisuudet olivat alhaisempia joen Lautalan näytepisteellä (6) kuin Saveronjoen Työrylän näytepisteellä (5). Saveronjoen Lautalan näytepisteellä vesi oli myös erittäin savista. Veden sameuden takia väriluku ilmoitetaan epävarmana. Vesi oli erittäin tummaa, veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita. Rautapitoisuus oli tarkkailujakson korkein. Silmunjoen Silmukoskella (7) veden laatu oli selvästi parempi kuin ylemmällä Saveronjoen Lautalan näytepisteellä (6). Orgaanisen aineen määrä oli yhtä suuri kuin Lautalan näytepisteellä, mutta muilta osin veden ainepitoisuudet olivat selvästi alhaisempia. Vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humupitoista sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaine- ja fosforipitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta.

40 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 215 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H1) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden pharvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,9) selvästi hapanta. Muilta osin käsittelystä lähtevä vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) sekä ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti veden rautapitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen korkea ja typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (6,2) hapanta. Tulosten perusteella havaitaan, että kemikaali oli loppunut eikä valumaveden puhdistumista tapahtunut. Tilanne korjaantui saman päivän aikana. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) selvästi hapanta. Muilta osin käsittelystä lähtevä vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) sekä ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti veden rautapitoisuutta.

41 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Haukkasuon alapuolisten Kiikunjoen (4) Saveronjoen (6) ja Silmunjoen (7) havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kokonaistyppi (kok.n) Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Kokonaisfosfori (kok.p) Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Rauta (Fe) Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki

42 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Haukkasuon alapuolisten Kiikunjoen (4) Saveronjoen (6) ja Silmunjoen (7) havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kokonaistyppi (kok.n) Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Kokonaisfosfori (kok.p) Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Rauta (Fe) Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki

43 LIITE 5 Haukkasuon alapuolisten Kiikunjoen (4) Saveronjoen (6) ja Silmunjoen (7) havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina ph Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Lin. (Silmujoki)

44 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1682/16 VAPO OY:N TORVMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN (KYMIJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 215 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 216 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin etunimi.sukunimi@svsy.fi T32, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

45 2(7) VAPO OY:N TORVMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN (KYMIJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt Torvmossenin turvetuotantoalueella ympäristöluvan (Dnro KHO761/1/14). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistövaikutuksia. Torvmossenin turvetuotantoalue sijaitsee Kotkan kaupungissa Kymijoen valuma-alueella (14) ja tarkemmin Kymijoen suuhaarojen alueella (14.111). Alueen turvetuotanto aloitettiin kesällä 21. Torvmossenin tuotantopinta-ala on 4,2 ha, josta tuotannossa oli vuonna ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Tuotantoalueella on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympärivuotisesti kosteikolla. Kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Kymijokeen ja sieltä edelleen Suomenlahteen. Kymijoen alaosa Kuusankosken alapuolelta Suomenlahteen kuuluu vesistön yleiseltä käyttökelpoisuusluokitukselta luokkaan välttävä. Pelkän vedenlaadun perusteella alue kuuluisi luokkaan tyydyttävä, mutta pohjan haitalliset aineet ja kalojen elohopeapitoisuudet alentavat vesistön käyttökelpoisuutta. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 215 osalta. Vaikka ympäristölupa on saanut lainvoimaisuuden kesken tarkkailujakson, verrataan valumavesien käsittelyn toimivuutta luvassa annettuihin lupamääräyksiin. 2 Tarkkailun perustiedot Torvmossenin turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesija Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 215 No 739/15). Torvmossenin turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 215 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitusja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa.

46 3(7) Taulukko 1. Torvmossenin turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Kosteikolle tuleva, pumppuallas T1 Kosteikolta lähtevä P Laskuoja, yläpuolinen piste Vahtera P1 Laskuoja, alapuoli Mustamaaa P2 Laskuoja alapuoli, Nikeli Kuormitustarkkailu Torvmossenin tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan kosteikolle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kosteikolta lähtevästä (T1) vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Torvomossenin turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kolmelta havaintopaikalta (taulukko 1). Vesistötarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Torvmossenin virtahavaintopaikat ovat: laskuoja (P) suon yläpuolinen näytepiste, laskuoja (P1) suon alapuoli, maantiesilta ja laskuoja (P2) suon alapuoli, Nikeli. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuhjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

47 4(7) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit Analyysi yksikkö lämpötila ºC ph sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine mg/l väriluku mg/l Pt kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori µg/l rauta µg/l Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormistuslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Torvmossenin tuotantoalueella on ympärivuotinen pinnankorkeusmittari mittakaivossa. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 5 µg/l, fosfori 2 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 213 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 215 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle. 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Torvmossenin kosteikolta lähtevästä (T1) vedestä otettiin vuonna 215 tarkkailunäytteet 19 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli korkea (taulukko 4). Muilta osin vesi oli laadultaan keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

48 5(7) Taulukko 4. Torvmossenin turvetuotantoalueen kosteikolta lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 215 T1 kosteikolta lähtevä Näytekertoja kpl 19 K-aine mg/l 4,9 Sähkönj ms/m 7,2 ph 6 COD Mn mg /l 38 Kok.N µg/l 13 Kok-P µg/l 13 Fe µg/l 294 PO 4 -P µg/l 87 NH 4 -N µg/l 5 NNO 3 +N 2 µg/l 54 Hehk.jään. mg/l k-a 3 Hehk.häv. mg/l k-a 2,2 Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään (KOH 761/1/14) asettanut Torvmossenin turvetuotantoalueen vesien kosteikkokäsittelyn poistotehoille seuraavat vähimmäisvaatimukset: kiintoaine 5 %, kokonaisfosfori 5 % jaa kokonaistyppi 2 %. Puhdistustehot lasketaan vuosikeskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien. Torvmossenin valumavesien kosteikkokäsittely oli vuonna 215 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien keskiarvojen perusteella valumavesien kosteikkokäsittelyn poistotehot olivat: - kiintoaine 67 % - COD Mn -46 % - fosfori -51 % - typpi -9 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut orgaanista ainetta (COD Mn ), fosforia eikä typpeä, vaan keskimääräiset pitoisuudet olivat kosteikolta lähtevässä vedessä korkeammat kuin kentälle pumpattavassa vedessä. Kiintoaineen osalta ympäristöluvassa asetettu puhdistustehon vähimmäisvaatimus saavutettiin. Tulosten perusteella kosteikko toimi heikommin kuin vuonna 214. Torvmossenin tuotantoalueen vuoden 215 brutto-ominaiskuormitukset ja keskivalunta eivät merkittävästi eronneet vuodesta 214. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat vain hieman suuremmat kuin edellisvuotena (taulukko 5).

49 6(7) Taulukko 5. Torvmossenin kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 215 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Torvmossen 7,7 36,7 7,33, Vesistötarkkailu Torvmossenin laskuojan yläpuolisella näytepaikalla (P) ojavesi oli vuonna 215 keskimäärin erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja runsaasti humusta (COD Mn ) sisältävää (taulukko 6). Vedessä oli erittäin runsaasti rautaa. Vesi oli hyvin ravinteikasta. Laskuojan alapuolisessa näytepaikassa (P1) veden laatu lukuun ottamatta kokonaistyppipitoisuutta oli heikentynyt yläpuolisen näytepaikan (P1) veden laatuun verrattuna. Veden keskimääräinen kiintooaine-, fosfori-, rauta- ja humuspitoisuus sekä väriluku olivat nousseet selvästi yläpuoliseen pisteeseen verrattuna. Laskuojan kahdella alemmalla havaintopaikalla ei havaittu vedenlaatueroja. Alimmalla ojapisteellä (P2) vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja vedessä oli erittäin runsaasti rautaa ja fosforia. Virtavesipisteet ovat myös voimakkaasti hajakuormitettuja. Taulukko 6. Torvmossenin virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 215 P P1 P2 laskuojan laskuojan laskuojan yläp. alap. alap. Näytekertoja kpl K-aine mg/l 4, Sähkönj ms/m 1 7,4 9,2 ph 6,1 6,2 6,4 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l

50 7(7) LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 215 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kotkan kaupungin ympäristökeskus, ympäristönsuojelu

51 LIITE 1 TORVMOSSENIN TARKKAILU VUONNA 215 Perustiedot / Torvmossen: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 215 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vapo Oy Kotkan kaupungin Helilän kylässä noin 8 km Kotkan keskusta pohjoiseen. Kymijoen vesistöalueella Kymijoen suuhaarjoen alueella (14.111) Laskuoja Kymijoki - Suomenlahti Kotka 4 ha 4 ha / ha Vesiensuojelurakenteet Ympäristölupapätös, lainvoima ISY Nro 9/5/1, Tarkkailutiedot / Torvmossen: Kuormitustarkkailu Sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, ulkopuolisten vesien eristysojat ja kosteikalue, joka toimii osittain haihdutuskasvillisuuskenttänä ja osittain pintavalutuskenttänä. Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / kosteikolle tuleva / (tunnus / sijainti / koordinaatit) T1 / kosteikolta lähtevä / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P / laskuoja, yläpuolinen piste / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1 / laskuoja, alapuoli, maantiesilta / (V) V=virtahavaintopaikka P2 / laskuoja, alapuoli, maantiesilta / (V)

52 Torvmossen P P1 T1 kosteikko PUMPPU P2 Kymijoki KOTKAN TORVMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

53 LIITE 3 TORVMOSSENIN KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l TORV PUMPPU , TORV T1.1,3 1,8 6,4 11,6 5, <2 3,6 2, TORV PUMPPU , TORV T1.1,2 2,6 4,4 1,4 5, TORV PUMPPU , TORV T1.1,3 4 7,3 3,25 6, , TORV PUMPPU , TORV T1.1,8 1 6,3 5,55 5, TORV PUMPPU , TORV T1.1 6,2 7,1 6,8 5, TORV PUMPPU , TORV T1.1 9,2 12 5,1 6,36 6, <2 3,7 1, TORV PUMPPU , TORV T1.1 8,8 7,1 4,8 6, TORV PUMPPU TORV T1.1 11,5,79 7,6 6,83 6, <2 2,4 5, TORV PUMPPU , TORV T1.1 12,8,79 7,5 6, TORV PUMPPU , TORV T1.1 13,1,1 4,7 6,6 5, <2 2 2, TORV PUMPPU , TORV T1.1 12,5,8 4,8 6,1 5, TORV PUMPPU.1 9,7 6, TORV T1.1 12,7,1 3,4 6,2 5, <2 < TORV PUMPPU Ei näytteitä! TORV T1 Ei näytteitä! TORV PUMPPU.1 4,6 6, TORV T1.1 1,7,8 1,2 7, <2 <2, TORV PUMPPU , TORV T1.1 1,9,79 3,2 7,73 5, TORV PUMPPU Ei näytteitä! TORV T1 Ei näytteitä! TORV PUMPPU.1 5,3 6, TORV T1.1 3,4,7 3,3 8,17 5, TORV PUMPPU.1 9,2 6, TORV T1.1 4,3 3,4 2,8 9, <2 <2 2, TORV PUMPPU , TORV T1.1 4,8 15 3,4 8,12 6,

54 LIITE 3 TORVMOSSENIN VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l TORV P.1 9,2 4,2 1,3 6, TORV P1.1 6,3 8 7,27 5, TORV P2.1 7,1 11 9,3 6, TORV P Ei näytteitä! TORV P1.1 14, 17 6,91 6, TORV P2.1 14,2 14 1,4 6, TORV P Ei näytteitä! TORV P1.1 2,6 8 8,9 6, TORV P2.1 2,7 13 8,14 6,

55 LIITE 4 TORVMOSSENIN TARKKAILU VUONNA Kosteikolta lähtevän (T1) veden fosforipitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi hieman veden kiintoainepitoisuutta. Veden orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat korkeammat käsittelystä lähtevässä (T1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Lähtevän veden fosforipitoisuus oli merkittävästi korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla Kosteikolta lähtevän (T1) veden fosforipitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi hieman veden kiintoainepitoisuutta. Veden orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat korkeammat käsittelystä lähtevässä (T1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Kosteikolta lähtevän (T1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen ja raudan pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän (T1) veden fosforipitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat Kevättulvanäyte: Kosteikolta lähtevän (T1) veden typpipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, typen ja raudan pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän (T1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman suurempia kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Tulvahuippu jo ohi tarkkailukerralla Kosteikolta lähtevä (T1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineja rautapitoisuutta sekä hieman ravinnepitoisuuksia (kok.n ja kok.p). Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden. Laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P) vesi oli lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Tulosten perusteella laskuojassa näkyi hyvin lievästi suolta lähtevän veden vaikutus. Laskuojan (P1) veden kiintoaine-, fosforipitoisuus sekä veden väriluku olivat hieman korkeampia, mutta veden rauta-, humus- ja typpitpitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin yläpuolisella näytepisteellä (P). Laskuojan alimmalla näytepisteellä (P2) veden kiintoaine-, typpi-, fosfori ja rautapitoisuudet olivat suurempia kuin ylemmällä näytepisteellä (P1). Vesi oli lievästi hapanta, erittäin tummaa kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta Kosteikolta lähtevä (T1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden pitoisuuksia (kok.n ja kok.p) Kosteikolta lähtevä (T1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineja rautapitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi ja typpipitoisuus yhtä suuri kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden.

56 LIITE 4 TORVMOSSENIN TARKKAILU VUONNA Kosteikolta lähtevä (T1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden Kosteikolta lähtevä (T1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi jonkin verran veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden. Laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P) ei saatu näytettä, koska oja oli lähes kuiva. Laskuojan (P1) vesi oli erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Laskuojan alimmalla näytepisteellä (P2) vvesi oli tummempaa ja huomattavasti enemmän rautaa sisältävää kuin ylemmällä näytepisteellä (P1). Muilta osin veden laatu ei merkittävästi eronnut ylemmän näytepisteen veden laadusta Kosteikolta lähtevä (T1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasi veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoainepitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden Kosteikolta lähtevä (T1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasi veden kiintoaineja rautapitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden Kosteikolta lähtevä (T1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasi veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (T1) oli kuiva Kosteikolta lähtevän (T1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasi veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden Kosteikolta lähtevä (T1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasi veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli suurempi kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (T1) oli kuiva.

57 LIITE 4 TORVMOSSENIN TARKKAILU VUONNA Kosteikolta lähtevä (T1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi vain hieman veden kiintoaineja rautapitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat suurempia kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden. Laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P) ei saatu näytettä, koska ojassa ei ollut virtaamaa. Laskuojan (P1) vesi oli erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Laskuojan alimmalla näytepisteellä (P2) vesi oli huomattavasti enemmän rautaa sisältävää kuin ylemmällä näytepisteellä (P1). Muilta osin veden laatu ei merkittävästi eronnut ylemmän näytepisteen veden laadusta Kosteikolta lähtevä (T1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Kosteikolta lähtevä (T1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden fosforipitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

58 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1683/16 VAPO OY:N LEPPISUON TURVETUOTANTOALUEEN (KYMIJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 215 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 216 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin etunimi.sukunimi@svsy.fi T32, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

59 2(9) VAPO OY:N LEPPISUON TURVETUOTANTOALUEEN (KYMIJOEN VALUMA-ALUE) KUORMI- TUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt Leppisuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro KOH/66 ja 938/1/9). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Leppisuon turvetuotantoalue sijaitsee Luumäen kunnassa Kymijoen valuma-alueella (14) ja tarkemmin Tuohtiaisen Ala-Kivijärven valuma-alueella (14.191). Kymijoen valuma-alueella sijaitsevat myös Nokeissuon ja Lakiasuon turvetuotantoalueet. Leppisuon tuotantoalueen pinta-ala on 66,1 ha, josta vuonna 215 tuotannossa oli 59,1 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Suolla on roudattomaan aikaan valumavesien tehostettu käsittely, jolloin valumavedet käsitellään kemiallisesti. Leppisuolta vedet laskevat Suokasjoen kautta Suokaslampeen, Kesuslampeen ja edelleen Ala-Kivijärven Suokaslahteen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Suokas- ja Kesuslammessa vesi on keskimäärin kiintoainepitoista, tummaa, sameaa, ravinteikasta ja rautapitoista sekä loppukesän a-klorofyllipitoisuudet korkeita. Kummassakin lammessa esiintyy talvikerrostuneisuuskauden lopulla voimakasta happivajetta. Lampien kokonaisvedenlaatu on huono. Ala-Kivijärven vesi on tyypillisesti kirkasta, karua ja kokonaisuudessaan hyvälaatuista. Suokaslahdessa vesi on kuitenkin muun Ala-Kivijärven vettä huonompilaatuisempaa. Leppisuon alapuolisia vesistöjä kuormittavat myös maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus. 2 Tarkkailun perustiedot Leppisuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 215 No 739/15). Leppisuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 215 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa.

60 3(9) Taulukko 1. Leppisuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Kemialliseen käsittelyyn tuleva, pumppuallas LE1 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä, mittapato L1 Altaalta lähtevä, ei kemiallista käsittelyä Pb Suokasjoki, taustapiste P1d Suokasjoki, suo-ojien alapuol P2 Suokaslampi P3 Kesuslampi P4 Ala-Kivijärvi Kuormitustarkkailu Tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan käsittelyjakson ulkopuolella altaalta lähtevästä (L1) vedestä ja käsittelyjakson aikana kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (LE1) vedestä sekä käsittelyyn tulevasta (PUMPPU) vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Leppisuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan viideltä havaintopaikalta (taulukko 1). Virtavesien tarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Suokasjoessa tuotantoalueen ylä- (Pb) ja alapuolella (P1d). Leppisuon järvihavaintopaikat ovat seuraavat: Suokaslampi (P2), Kesuslampi (P3) ja Ala-Kivijärven Suokaslahti (P4). Järvihavaintopaikkojen tarkkailua tehdään neljä kertaa vuodessa lopputalvella, keväällä, loppukesällä ja syksyllä. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

61 4(9) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Leppisuon tuotantoalueella on ympärivuotinen pinnankorkeusmittari mittakaivossa. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 5 µg/l, fosfori 2 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 213 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 215 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

62 5(9) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Leppisuolta kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (LE1) vedestä otettiin vuonna 215 kuormitustarkkailunäytteet 13 kertaa touko-lokakuun aikana. Kemiallisen käsittelyjakson ulkopuolella lähtevästä (L1) vedestä otettiin vuonna 215 tarkkailunäytteet 6 kertaa. Käsittelyjakson aikana lähtevän (LE1) veden keskimääräiset fosforin, typen ja orgaanisen aineen (COD Mn ) pitoisuudet olivat alhaisia. (taulukko 4). Veden rautapitoisuus oli korkea. Käsittelyjakson aikana vesi oli keskimäärin pharvoltaan erittäin hapanta. Kemiallisen käsittelyn ulkopuolella altaalta 1 lähtevän (L1) veden keskimääräinen kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Tarkkailukerralla tuotantoalueelta lähtevän veden pitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita, koska alueella tehostettiin vesienkäsittelyä rakentamalla pumppaamo altaineen ja samanaikaisesti laajennettiin selkeytysallasta. Kaivutöiden aikana ( ) vedessä oli runsaasti savea, mikä näkyy korkeana kiintoainepitoisuutena ja hehkutusjäännöksenä. Muilta osin vesi oli laadultaan keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taulukko 4. Leppisuon turvetuotantoalueen kemiallisesta käsittelystä ja altaalta (ei kemiallista käsittelyä) lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 215 L1 altaalta lähtevä LE1 kemiallisesta käsittelystä lähtevä Näytekertoja kpl 6 13 K-aine mg/l 119 4,6 Sähkönj ms/m 7,5 23 ph 6,6 4,2 COD Mn mg /l 23 2,6 Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l 322 2,6 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 315 3,1 Hehk.häv. mg/l k-a 3,9 1,4 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (Dnro 66 ja 938/1/9, ) on asetettu Leppisuon turvetuotantoalueen kemiallisen (tai muun vastaavan) käsittelyn puhdistusteholle seuraavat vähimmäisvaatimukset: COD Mn 75 %, fosfori 8 % ja typpi 3 %. Puhdistustehot lasketaan käsittelyn vuosittaisen käyttöajan keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien.

63 6(9) Leppisuon valumavesien kemiallinen käsittely oli vuonna 215 toiminnassa välisenä aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella kemiallisen käsittelyn aikana puhdistustehot olivat: - kiintoaine 69 % (ei puhdistustehovaatimusta) - COD Mn 85 % - typpi 38 % - fosfori 85 % Lupamääräyksessä asetetut puhdistustehovaatimukset saavutettiin vuonna 215. Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella veden kemiallinen käsittely toimi paremmin kuin vuonna 214. Leppisuon vuoden 215 kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman suuremmat kuin vuonna 214 (taulukko 5). Kokonaistypen osalta brutto-ominaiskuormitus oli vuoden 214 tasolla. Taulukko 5. Leppisuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 215 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Leppisuo 4,5 68,7 43,3 1, Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi Suokasjoen veden laatua tuotantoalueen alapuolisessa pisteessä P1d kohottamalla selvästi rauta- ja kiintoainepitoisuutta sekä alentaen veden pharvoa (taulukko 6). Tuotantoalueen alapuolisella Suokasjoen havaintopaikalla veden fosforipitoisuus oli selvästi alhaisempi kuin yläpuolisella havaintopaikalla. Suokasjoen vesi oli tuotantoalueen alapuolella (P1d) erittäin hapanta, tummaa, humuspitoista (COD Mn ), runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedeksi alhaisia.

64 7(9) Taulukko 6. Leppisuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 215 Pb P1d Suokasjoki, Suokasjoki taustap. Näytekertoja kpl 3 3 K-aine mg/l,67 6,6 Sähkönj ms/m 5,5 2 ph 6,6 4,3 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l 23 9,3 Kok.N µg/l Kok-P µg/l 28 1 Fe µg/l Järvihavaintopaikat Leppisuon alapuolisen Suokaslammen havaintopaikan (P2) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä neljä kertaa (talvi, kevät, kesä ja syksy) vuodessa. Lisäksi keväällä ja kesällä otetaan pintavedestä kokoomanäyte (-1 m), josta määritetään a-klorofylli sekä loppukesällä pintavesinäyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 2 m ja näkösyvyys oli vuonna 215 keskimäärin,6 m. Suokaslammessa (P2) vesi oli vuonna 215 keskimäärin sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista, tummaa ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 7). Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perustella rehevää. Loppukesällä (elokuu) pintavedessä havaittiin mikroskopoitaessa hieman Gonyostomum semen-limalevää. Gonyostomum semen limalevä voi sisältää kymmenkertaisen määrän a-klorofylliä tavanomaisiin leviin nähden, joka selittää korkeita klorofyllipitoisuuksia. Suokaslammen alapuolisen Kesuslammen havaintopaikan (P3) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä neljä kertaa (talvi, kevät, kesä ja syksy) vuodessa. Lisäksi avovesikaudella otetaan pintavedestä kokoomanäyte (-1 m), josta määritetään a-klorofylli sekä loppukesällä pintavesinäyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 2 m ja näkösyvyys oli vuonna 215 keskimäärin,6 m. Kesuslammen (P3) vesi oli keskimäärin hieman tummempaa kuin yläpuolisessa Suokaslammessa. Kesuslammen keskimääräiset kiintoaine- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat korkeammat kuin Suokaslammessa. Lampien ravinnepitoisuudet olivat samalla tasolla. Kesuslammen vesi oli keskimäärin sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista, erittäin tummaa sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevää. Loppukesällä (elokuu) vedessä havaittiin mikroskopoitaessa hieman Gonyostomum semen-limalevää. Kesuslammen alapuolisen Ala-Kivijärven Suokaslahden havaintopaikan (P4) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä neljä kertaa (talvi, kevät, kesä ja syksy) vuodessa. Lisäksi avovesikaudella otetaan pintavedestä kokoomanäyte (-1 m), josta määritetään a-klorofylli sekä loppukesällä pintavesinäyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m ja näkösyvyys oli vuonna 215 keski-

65 8(9) määrin erinomainen 2,95 m. Ala-Kivijärven Suokaslahdessa (P4) vesi oli keskimäärin vain lievästi sameaa ja vedessä oli lievä humusleima. Vesi oli typpi- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Keskimääräisen fosforipitoisuuden perusteella vesi oli karua. Veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvä. Taulukko 7. Leppisuon järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 215 P2 P3 P4 Suokaslampi Kesuslampi Kivijärvi, Suokaslahti Näytekertoja kpl K-aine mg/l 5,3 6,3 1,6 Sähkönj ms/m 8 6,9 6,6 ph 6,2 6,4 7,2 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l ,1 Kok.N µg/l Kok-P µg/l ,8 Fe µg/l PO 4 -P µg/l 12 9,8 2,3 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N 2 µg/l O 2 mg/l 7,4 7,4 1 O 2 % % Sameus FTU 6,1 5,9 1,1 a-chl µg/l 8,1 22 3,8 4 Leppisuon alapuolisten Suokaslammen, Kesuslammen ja Ala-Kivijärven veden laatu vuosina Leppisuon turvetuotantoalueen alapuolisen Suokaslammen (P2) veden laatumuuttujien arvojen vaihtelu on ollut melko voimakasta vuosina (kuvaajat liitteenä 5). Vuonna 26 sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat poikkeuksellisen korkeita johtuen korkeasta loppukesän aikaisesta havaintoarvosta. Veden laatu on tarkastelujakson aikana kokonaisuudessaan hieman parantunut, koska veden happitilanne on parantunut sekä fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuudet ovat hieman laskeneet. Veden humuksen (COD Mn ) ja a-klorofyllin pitoisuudet ovat myös hieman laskeneet viime vuosina. Veden sameus on kuitenkin hieman kasvanut tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakson keskimääräinen pintaveden a-klorofyllipitoisuus on ollut erittäin korkea (85 µg/l). Korkein a-klorofyllipitoisuus (329 µg/l) oli vuonna 24. Suokaslammen alapuolella olevan Kesuslammen (P3) veden laatumuuttujien arvojen vaihtelu on ollut Suokaslammen tavoin melko voimakasta, mutta veden laatu on keskimäärin hieman parantu-

66 9(9) nut vuosien aikana (kuvaajat liitteenä 5). Veden keskimääräiset kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet ovat tarkastelujakson aikana hieman laskeneet. Veden happitilanne oli hieman parantunut. Muilta osin veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Tarkastelujakson aikana veden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus on ollut korkea (67 µg/l) ja korkein pitoisuus (343 µg/l) oli vuonna 21. Ala-Kivijärven Suokaslahdessa (P4) keskimääräinen veden laatu on vaihdellut jonkin verran vuosina Laadun vaihtelu on ollut voimakkainta tarkastelujakson alussa. Veden laatu oli tarkastelujakson huonoin vuonna 22. Korkein a-klorofyllipitoisuus oli vuonna 24. Veden levämäärää ilmaiseva a-klorofyllipitoisuus on kasvanut selvästi tarkastelujakson aikana. Kuitenkin veden keskimääräiset fosfori- ja rautapitoisuudet ovat tasaantuneet ja hieman laskeneet sekä happitilanne on hieman parantunut tarkastelujakson aikana. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosina JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Luumäen kunta, ympäristönsuojelu

67 LIITE 1 LEPPISUON TARKKAILU VUONNA 215 Perustiedot / Leppisuo: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vapo Oy Luumäen kunnan Ellolan kylässä noin 13 km Taavetista pohjoiseen Vesistöalue Kymijoen vesistöalueen (14) Kivijärven reitin (14.19) Tuohtiaisen - Ala-Kivijärven alue (14.191) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja Suokasjoki Suokaslampi Kesuslampi Ala-Kivijärven Suokaslahti Kunnat, joiden alueella Luumäki lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 59,5 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 59,1 ha / ha valmistelussa vuonna 215 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1985 / 1995 Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen ja ulkopuolisten vesien eristysoja. Kesäkuusta 21 lähtien valumavesien kemiallinen käsittely roudattomana aikana. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 3/8/2, VHO Nro 9/62/3, KHO 21: 113, Tarkkailutiedot / Leppisuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet L1 / lask.altaan 1 alapuoli / (tunnus / sijainti / koordinaatit) LE1 / kemikal. lähtevä (=L1) / PUMPPU / tuleva vesi / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat 4 kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy) Vesistötarkkailun näytteenottopisteet Pb / Suokasjoki, taustapiste / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1/d / Suokasjoki, suon alap, / (V) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P2 / Suokaslampi / (J) P3 / Kesuslampi / (J) P4 / Ala-Kivijärvi / (J)

68 PUMPPU LE1 / L1 LUUMÄEN LEPPISUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

69 Pb P1d P2 P3 P4 LUUMÄEN LEPPISUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

70 LIITE 3 LEPPISUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn*Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l LEPPI L1.1, ,88 6, , LEPPI L1.1,1 25 4,5 9,76 6, LEPPI L1.1, ,66 6, , LEPPI L1.1,3 49 9,4 6,68 6, LEPPI L1.1 4, ,45 6, LEPPI PUMPPU,5 59 6, LEPPI LE1,1 9, ,4 3,3 4, ,2 4, LEPPI PUMPPU,5 14 7, LEPPI LE1,1 9,6 5,7 4,1 25,4 3,6 2, LEPPI PUMPPU,5 9, LEPPI LE1,1 14,3 12 3,2 34,2 3,4 1, ,6 <, LEPPI PUMPPU,5 1 7, LEPPI LE1,1 17,3 8,6 2,6 36,6 3,3 1, LEPPI PUMPPU,5 11 7, LEPPI LE1,1 15,7 3,4 3,2 29,8 3,5 1, < , LEPPI PUMPPU,5 11 7, LEPPI LE1,1 17,8 1,8 1,4 23,9 3,7 1, LEPPI PUMPPU,5 8,2 7, LEPPI LE1,1 17 3,4 2,1 23,6 3,7 1,8 4 3 < <2, LEPPI PUMPPU,5 6 7, LEPPI LE1,1 14,6,79 1,5 18,6 4 2, LEPPI PUMPPU,5 6,8 7, LEPPI LE1,1 11,5 25 2,3 16,8 4, < <2, LEPPI PUMPPU,5 28 6, LEPPI LE1,1 13,1 81 8,5 13,2 5,6 5, LEPPI PUMPPU,5 4 7, LEPPI LE1,1 6,5 12 3,1 14,5 5,6 2, <2 1, LEPPI PUMPPU, LEPPI LE1,1 4, ,4 5,4 4, LEPPI PUMPPU,5 13 7, LEPPI LE1, ,3 14,1 5,5 1, < ,6 1, LEPPI L1.1 1, ,67 6,

71 LIITE 3 LEPPISUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 *Fe a-chl Mikroskop C l/s mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l LEPPI P2 1 2,6 1, ,2 8,58 6, LEPPI P3 1 2,1 2,9 21 6,8 2,3 8,3 6, LEPPI P4 1,5 11,7 81,43 <,6 6,96 7,1 25 7, LEPPI Pb.1 7,4,8 5,48 6, LEPPI P1d.1 8, , LEPPI P2 1 1, ,7 8,4 6,2 5, LEPPI P2-1 7, LEPPI P ,3 85 6,8 8,4 5,23 6, LEPPI P3-1 11, LEPPI P4 1 9,5 1, ,2 6,7 7, LEPPI P4-1 5, LEPPI Pb.1 11,3 <,6 5, LEPPI P1d ,6 32,4 3,4 5 2, LEPPI P2 1 19, ,4 3,8 8,46 6, <5 < LEPPI P2-1 8,6 ks. Laus LEPPI P3 1 18, ,2 7,5 6,8 6, < LEPPI P3-1 31,4 ks. Laus LEPPI P4 1 19,4 8,4 92,92 1,3 6,68 7,2 3 7, <2 <5 < LEPPI P4-1 ~2,4 ks. Laus LEPPI Pb.1 5,5,6 5,65 6, LEPPI P1d.1 6,4 2,1 14,4 5,6 3 2, LEPPI P2 1 8,8 1,1 87 4,3 5,7 8,77 6, LEPPI P3 1 8,5 1,3 88 4,7 7 7,31 6, < LEPPI P4 1 11,2 1,3 94 1,1 1,2 6,71 7,2 25 6, ~16 <2 72

72 LIITE 4 LEPPISUON TARKKAILU VUONNA Suolta lähtevän (L1) (ei vesien kemiallista käsittelyä) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia Suolta lähtevän (L1) (ei vesien kemiallista käsittelyä) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia Suokaslammen (P2) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 2 m, näkösyvyys,7 m). Veden happitilanne oli huono. Happitilanne oli huonompi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Vesi oli sameaa, erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Kesuslammen (P3) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 1,6 m, näkösyv.,6 m). Veden happitilanne oli huono. Veden happitilanne oli huonompi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Vesi oli sameaa, erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Kesuslammen vedessä oli hieman alhaisempi kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuus kuin Suokaslammessa. Vesi oli hieman vähemmän sameaa kuin Suokaslammen vesi. Kesuslammen happitilanne oli hieman parempi kuin Suokaslammen. Muilta osin vesi oli laadultaan samanlaista kuin Suokaslammen vesi. Ala-Kivijärven Suokaslahden (P4) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 3 m, näkösyvyys 2,6 m). Veden happitilanne oli hyvä. Vedessä oli lievä humusleima. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella karua. Veden laatu oli tutkituilta osin erittäin hyvä Tarkkailukerralla kemikalointiaseman yläpuolella oli käynnissä kaivuutyöt. Lähtevä vesi oli erittäin savista. Suolta lähtevän (L1) (ei vesien kemiallista käsittelyä) veden kiintoaineen, kokonaisfosforin, fosfaattifosforin ja raudan pitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita. Lähtevän veden orgaanisen aineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat Kevättulvanäyte: Suolta lähtevän (L1) (ei vesien kemikalointia) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia tehdyt maankaivuutyöt eivät enää vaikuttaneet veden laatuun Suolta lähtevän (L1) (ei vesien kemiallista käsittelyä) veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman veden typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta huomattavasti ja laski veden ph-arvoa. Suokasjoen taustapisteen (Pb) vesi oli väriltään erittäin tummaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Vesi oli ph-arvoltaan lievästi hapanta. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti Suokasjoen kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Suolta tuleva vesi kuitenkin alensi Suokasjoen orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuutta. Suokasjoen (P1d) vedessä oli runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti rautaa. Vesi oli ph-arvoltaan (4,) erittäin hapanta. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Suokaslammen (P2) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 2 m, näkösyvyys,4 m). Veden happitilanne oli hyvä. Vesi oli sameaa, erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevää.

73 LIITE 4 LEPPISUON TARKKAILU VUONNA 215 Kesuslammen (P3) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 1,6 m, näkösyv.,5 m). Veden happitilanne oli hyvä. Vesi oli sameaa, erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Kesuslammen vesi oli laadultaan hyvin samanlaista kuin Suokaslammen (P2). Ala-Kivijärven Suokaslahden (P4) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 3 m, näkösyvyys 2,5 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi humuksen tummentamaa. Vesi oli typpi-, fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Veden laatu oli tutkituilta osin erittäin hyvä. Veden laatu oli hieman huonompi kuin keväällä Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat alhaisia ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman veden typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta huomattavasti ja laski veden ph-arvoa Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden typpipitoisuus oli alhainen ja orgaanisena aineen (COD) sekä fosforin pitoisuus olivat erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta huomattavasti ja laski veden ph-arvoa Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden typpipitoisuus oli alhainen ja orgaanisena aineen (COD) sekä fosforin pitoisuus olivat erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta huomattavasti ja laski veden ph-arvoa. Suokasjoen taustapisteen (Pb) vesi oli väriltään tummaa ja humuspitoista. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedella alhaisia. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti Suokasjoen kiintoaine-, typpi ja rautapitoisuutta. Suolta tuleva vesi kuitenkin alensi Suokasjoen orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuutta. Suokasjoen (P1d) vedessä oli runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti rautaa. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle alhaisia. Vesi oli humuksen tummentamaa Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden typpipitoisuus oli alhainen ja orgaanisena aineen (COD) sekä fosforin pitoisuus olivat erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta huomattavasti ja laski veden ph-arvoa Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat alhaisia ja orgaanisena aineen (COD) sekä fosforin pitoisuus olivat erittäin alhainen. Vesi oli pharvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely laski veden ph-arvoa.

74 LIITE 4 LEPPISUON TARKKAILU VUONNA Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat alhaisia ja orgaanisena aineen (COD) sekä fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely laski veden ph-arvoa ja nosti hieman rautapitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat alhaisia ja orgaanisena aineen (COD) sekä fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (4,) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi veden orgaanisen aineen, kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Käsittelustä lähtevän veden typpipitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely laski veden ph-arvoa. Suokaslammen (P2) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (-1 m) (kok.syv. 2 m, näkösyvyys,4 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa, tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a- klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli vain hieman limalevää, muuta levää paljon. Veden ravinne- ja a- klorofyllipitoisuudet olivat alhaisemmat kuin elokuussa 214. Kesuslammen (P3) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (-1 m) (näkösyvyys,5 m). Veden happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli sameaa, tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli vain hieman limalevää. Sinilevää (Palnctothrix) oli runsaasti ja myös muuta levää paljon. Kesuslammen veden laatu oli hieman huonompi kuin ylemmässä Suokaslammessa. Kesuslammen vedessä oli ainoastaan rautaa vähemmän kuin ylemmän Suokaslammen vedessä, muilta osin veden laatu oli heikompi. Ala-Kivijärven Suokaslahden (P4) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (-1 m) (kok.syv. 4 m, näkösyvyys 3,2 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella karua. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää. Veden laatu oli tutkituilta osin erittäin hyvä. Veden laatu oli keskimäärin samanlainen kuin loppukesällä Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja orgaanisena aineen (COD) sekä fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (4,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Näytteenottaja havaitsi, että tuotantoalueen alapuolella vesi padottaa, veden pinta oli samalla tasolla v-padon molemmin puolin Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen ja orgaanisen aineen pitoisuus oli erittäin alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (5,6) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden pharvoa ja kohotti veden rautapitoisuutta. Näytteenottohetkellä vallitsi tuotantoalueella rankkasateen jälkeinen suuren virtaamaan tilanne Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (5,6) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi vain hieman veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia.

75 LIITE 4 LEPPISUON TARKKAILU VUONNA 215 Suokasjoen taustapisteen (Pb) vesi oli väriltään erittäin tummaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Vesi oli ph-arvoltaan lievästi hapanta. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti Suokasjoen kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta. Suolta tuleva vesi kuitenkin alensi Suokasjoen orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuutta. Suokasjoen (P1d) vedessä oli kiintoainetta ja erittäin runsaasti rautaa. Vesi oli ph-arvoltaan (5,6) hapanta. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Suokaslammen (P2) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 2 m, näkösyvyys,9 m). Veden happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi sameaa, tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Kesuslammen (P3) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 1,6 m, näkösyv.,9 m). Veden happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi sameaa, tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Kesuslammen vesi oli laadultaan hyvin samanlaista kuin Suokaslammen (P2), ainoastaan rautapitoisuus oli huomattavasti alhaisempi. Ala-Kivijärven Suokaslahden (P4) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 3 m, näkösyvyys 3,5 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi humuksen tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Veden laatu oli tutkituilta osin erittäin hyvä Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (5,6) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi vain hieman veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LE1) veden fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (5,5) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely laski veden ph-arvoa Kemikalointi lopetettu vko:lla 45. Suolta lähtevän (L1) (ei vesien kemiallista käsittelyä) veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

76 mg/l FTU % LIITE 5 Leppisuon alapuolisen Suokaslammen havaintopaikan (P2) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (vuodesta 211 lähtien tarkkailukertoja vuodessa kahden sijaan neljä) Hapen kyllästysaste (%) Sameus Kiintoaine

77 µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Leppisuon alapuolisen Suokaslammen havaintopaikan (P2) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (vuodesta 211 lähtien tarkkailukertoja vuodessa kahden sijaan neljä) Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn 25 Kokonaistyppi (kok.n)

78 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Leppisuon alapuolisen Suokaslammen havaintopaikan (P2) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (vuodesta 211 lähtien tarkkailukertoja vuodessa kahden sijaan neljä), a-klorofyllipitoisuudet ovat pintaveden kokoomanäytteestä Kokonaisfosfori (kok.p) 25 Rauta a-klorofylli

79 mg/l FTU % LIITE 5 Leppisuon alapuolisen Kesuslammen havaintopaikan (P3) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (vuodesta 211 lähtien tarkkailukertoja vuodessa kahden sijaan neljä) Hapen kyllästysaste (%) Sameus Kiintoaine

80 µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Leppisuon alapuolisen Kesuslammen havaintopaikan (P3) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (vuodesta 211 lähtien tarkkailukertoja vuodessa kahden sijaan neljä) Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kokonaistyppi (kok.n)

81 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Leppisuon alapuolisen Kesuslammen havaintopaikan (P3) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (vuodesta 211 lähtien tarkkailukertoja vuodessa kahden sijaan neljä), a-klorofyllipitoisuudet ovat pintaveden kokoomanäytteestä Kokonaisfosfori (kok.p) 3 Rauta a-klorofylli

82 mg/l FTU % LIITE 5 Leppisuon alapuolisen Ala-Kivijärven havaintopaikan (P4) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (vuodesta 211 lähtien tarkkailukertoja vuodessa kahden sijaan neljä) Hapen kyllästysaste (%) ,5 3 2,5 2 1,5 1,5 Sameus 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 Kiintoaine

83 µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Leppisuon alapuolisen Ala-Kivijärven havaintopaikan (P4) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (vuodesta 211 lähtien tarkkailukertoja vuodessa kahden sijaan neljä) Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kokonaistyppi (kok.n)

84 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Leppisuon alapuolisen Ala-Kivijärven havaintopaikan (P4) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (vuodesta 211 lähtien tarkkailukertoja vuodessa kahden sijaan neljä), a-klorofyllipitoisuudet ovat pintaveden kokoomanäytteestä Kokonaisfosfori (kok.p) Rauta a-klorofylli

85 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1684/16 VAPO OY:N NOKEISSUON TURVETUOTANTOALUEEN (KYMIJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 215 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 216 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin etunimi.sukunimi@svsy.fi T32, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

86 2(9) VAPO OY:N NOKEISSUON TURVETUOTANTOALUEEN (KYMIJOEN VALUMA-ALUE) KUOR- MITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Nokeissuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ESAVI/364/4.8/21). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuomitusta sekä vesistövaikutuksia. Nokeissuon turvetuotantoalue sijaitsee Luumäen kunnassa Kymijoen valuma-alueella (14) ja tarkemmin Matalajärven valuma-alueella (14.194). Kymijoen valuma-alueella sijaitsevat myös Leppisuon ja Lakiasuon turvetuotantoalueet. Nokeissuon tuotantoalueen pinta-ala on 247,8 ha, josta vuonna 215 tuotannossa oli 24,5 ha. Nokeissuolla on vuodesta 213 lähtien ollut tehostettu valumavesien käsittely. Valumavedet käsitellään ympärivuoden kemiallisesti. Nokeissuolta vedet laskevat Kuuppaanjokeen, josta edelleen Matlahden ja Matalajärven kautta Tuohtiaisen Inkilänlahteen linnuntietä 6 km Ala-Kivijärven alapuolelle. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Matlahti ja Matalajärvi ovat matalia, reheviä ja tummavetisiä pienjärviä. Tuohtiainen on lievästi rehevä ja melko kirkasvetinen järvi. Suljetussa Inkilänlahdessa vesi on keskimäärin muun Tuohtiaisen alueen vettä huonompilaatuista. Inkilänlahden vedenlaatua heikentää Matalajärven suunnasta Suurisalmen kautta tuleva vesi. 2 Tarkkailun perustiedot Nokeissuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 215 No 739/15). Nokeissuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 215 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa.

87 3(9) Taulukko 1. Nokeissuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Kemialliseen käsittelyyn tuleva, pumppuallas N1 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä, mittapato P Nokeissuon yläpuoli P1 Nokeissuon alapuoli P2 Kuuppaanjoki P4 Matalajärvi P3 Matalajärven Suurisalmi P5 Tuohtiainen, Inkilänlahti Kuormitustarkkailu Nokeissuon tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäyttet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (N1) vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Nokeissuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kuudelta havaintopaikalta. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Härkkimenojassa tuotantoalueen yläpuolella (taustapiste P), Kuuppaanjoessa tuotantoalueen alapuolella (P1), Kuuppaanjoessa ennen Matalajärveä (P2) sekä Matalajärven ja Tuohtiaisen välisessä salmessa (Suurisalmi P3). Virtavesitarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Nokeissuon järvihavaintopaikat ovat seuraavat: Matalajärvi (P4) ja Tuohtiaisen Inkilänlahti (P5). Järvihavaintopaikoilla tarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

88 4(9) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Nokeissuon tuotantoalueella on magneettinen määrämittari (virtaamamittari). Kuormituslaskennassa on käytetty mitattuja vuorokautisia vesimääriä. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 5 µg/l, fosfori 2 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 213 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 215 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

89 5(9) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Nokeissuolta kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (N1) vedestä otettiin vuonna 215 kuormitustarkkailunäytteet 18 kertaa. Vuonna 215 kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen kokonaisfosforin ja orgaanisen aineen (COD Mn ) pitoisuus olivat alhaisia (taulukko 4). Lisäksi vesi oli keskimäärin ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta ja veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Taulukko 4. Nokeissuon turvetuotantoalueen kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 215 N1 kemiallisesta käsittelystä lähtevä Näytekertoja kpl 18 K-aine mg/l 9,2 Sähkönj ms/m 37 ph 3,6 COD Mn mg /l 5,5 Kok.N µg/l 164 Kok-P µg/l 8,6 Fe µg/l 118 PO 4 -P µg/l 5 NH 4 -N µg/l 12 NNO 3 +N 2 µg/l 363 Hehk.jään. mg/l k-a 8 Hehk.häv. mg/l k-a 4,6 Nokeissuon lupapäätöksen (ESAVI/364/4.8/21, ) mukaan kemiallisen käsittelyn puhdistustehot on oltava välisenä aikana toimintahäiriöiden mukaiset päästöt mukaan lukien vähintään: COD Mn 8 %, kiintoaine 5 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 3 %. Muina aikoina puhdistustehojen tavoitearvot ovat: COD Mn 5 %, kiintoaine 3 % ja kokonaisfosfori 7 %. Poistotehot lasketaan tuotantokauden keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien. Nokeissuon valumavesien kemiallinen käsittely oli vuonna 215 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella välisenä aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 61 % - COD Mn 86 % - fosfori 87 % - typpi 27 %

90 6(9) Vuonna 215 poistotehot saavuttivat kokonaistyppeä lukuun ottamatta lupamääräysten vähimmäisvaatimukset. Tulosten perusteella kokonaistypenpuhdistusteho jäi vain 3 % lupamääräysten vaatimustasosta. Kemikalointilaitoksen mittavan uudistaminen on parantanut puhdistustehoja ja kemiallinen käsittely toimi huomattavasti paremmin kuin vuonna 214. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella talviaikaiset ( ja ) poistotehot olivat: - kiintoaine 37 % - COD Mn 76 % - fosfori 85 % - typpi 21 % Talvijaksolle lupamääräyksessä asetetut tavoitearvot saavutettiin vuonna 215. Kemiallinen käsittely toimi talviaikanakin huomattavasti tehokkaammin kuin edellisenä vuonna. Nokeissuon tuotantoalueen vuoden 215 brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman vuoden 214 kuormituksia alhaisemmat ja keskivalunta oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna (26,5 l/s/km 2 ) (taulukko 5). Taulukko 5. Nokeissuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 215 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Nokeissuo 19,7 316,9 3,3, Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat Kuuppaanjoessa, tuotantoalueen alapuolella (P1) vesi oli keskimäärin hapanta (ph-arvo 4,9), tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 6). Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Kuuppaanjoen tarkkailupisteen (P1) veden laatuun vaikuttavat muualtakin valuma-alueelta tulevat vedet. Suolta lähtevän veden humus- (COD Mn ) ja fosforipitoisuudet olivat kuitenkin alhaisemmat kuin suon alapuolisella tarkkailupisteellä. Rautaja typpipitoisuudet puolestaan olivat suolta lähtevässä vedessä korkeammat kuin tuotantoalueen alapuolisella tarkkailupisteellä (P1). Kuuppaanjoessa ennen Matlahtea (P2) vesi oli keskimäärin kiintoainepitoista, tummaa, ja humuspitoista (COD Mn ) ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaan (typpi ja fosfori) rehevää. Veden fosforipitoisuus oli suurempi kuin suon alapuolisella tarkkailupisteellä (P1). Muilta osin veden laatu oli hieman parempi kuin tuotantoalueen alapuolisella pisteellä.

91 7(9) Suurisalmessa ennen Tuohtiaista (P3) veden laatu ei merkittävästi eronnut ylemmän havaintopaikan (P2) veden laadusta. Suurisalmen (P3) vesi oli keskimäärin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Taulukko 6. Nokeissuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 215 P P1 P2 P3 Härkkimenoja, Kuuppaanjoki, Kuuppaanjoki, Suurisalmi, ennen Matlahteaista ennen Tuohti- taustap. suon alap. Näytekertoja kpl K-aine mg/l 2,4 5,4 4,6 4,7 Sähkönj ms/m 4,7 11 6,5 6 ph 6,7 4,9 6,5 6,8 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l Järvihavaintopaikat Nokeissuon alapuolisen Matalajärven havaintopaikan (P4) näytteet otetaan 1 ja 3 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (-2 m), josta määritetään a- klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m ja näkösyvyys oli vuonna 215 keskimäärin 1,1 m. Matalajärvessä (P4) vesipatsaan vesi oli vuonna 215 keskimäärin lievästi sameaa, humuksen tummentamaa ja runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 7). Fosforipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää. Loppukesällä (elokuu) pintavedessä ei mikroskopoinnin perusteella havaittu Gonyostomum semen limalevää, vaan nielulevät olivat runsain lajiryhmä. Matalajärven alapuolella, Tuohtiaisen Inkilänlahden havaintopaikan (P5) näytteet otetaan 1, 6 ja 11 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (-2 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 12 m ja näkösyvyys oli vuonna 215 keskimäärin 2,1 m. Tuohiaisen Inkilänlahden (P5) vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa ja lievästi humuksen tummentamaa. Veden keskimääräinen rautapitoisuus oli humusvesille ominaisella tasolla. Keskimääräisten ravinne- ja loppukesän a- klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää. Loppukesästä alusveden happitilanne oli hieman heikentynyt ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen mm. rautayhdisteitä. Loppukesällä (elokuu) pintavedessä ei mikroskopoinnin perusteella havaittu Gonyostomum semen limalevää.

92 8(9) Taulukko 7. Nokeissuon järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 215 P4 P5 Matalajärvi Tuohitiainen, Inkilänlahti Näytekertoja kpl 2 2 O 2 mg/l 8,1 8,5 O 2 % % Sameus FTU 3,9 1,8 K-aine mg/l 2,5 1,1 Sähkönj ms/m 6,9 6,5 ph 6,8 7 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l 13 1 Kok.N µg/l Kok-P µg/l 18 1 PO 4 -P µg/l 6,3 3,3 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N 2 µg/l Fe µg/l a-chl µg/l 9,9 3,8 4 Nokeissuon alapuolisten Matalajärven ja Tuohtiaisen veden laatu vuosina Nokeissuon turvetuotantoaleen alapuolisen Matalajärven (P4) koko vesipatsaan veden laadun vaihtelu on ollut vuosina melko voimakasta (kuvaajat liitteenä 5). Alusveden (3/4 m) keskimääräinen happitilanne on ollut tarkastelujakson aikana keskimäärin tyydyttävä. Heikoin alusveden happitilanne oli vuonna 212. Tarkkailujakson aikana kuivana vuonna 26 järven veden laatu oli keskimääräistä parempi ja sateisena vuonna 27 veden laatu oli keskimääräistä heikompi, mutta vuosina veden laatu on ollut keskimäärin parempi kuin vuonna 27. Sateisempana vuonna 212 veden laatu taas heikkeni. Sateiden myötä valumat kasvavat, jotka puolestaan heikentävät järven veden laatua. Veden laadun heikkeneminen näkyi kohonneena värilukuna sekä kohonneena humus- (COD Mn ) ja rautapitoisuutena. Tarkkailujakson aikana Matalajärven veden laadun selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa vedenlaadun vaihteluiden vuoksi. Veden a- klorofylli- ja rautapitoisuus ovat kohonneet tarkastelujakson aikana. Tuohtiaisen Inkilänlahden (P5) veden laadun kehitystä on tarkasteltu veden laatumuuttujien vuosien vesipatsaan syvyyksien keskiarvojen perusteella lopputalvesta ja loppukesästä (kuvaajat liitteenä 5). Tuohtiaisen alusveden (1/11 m) happitilanteet ovat parantuneet tarkastelujakson aikana sekä kesällä että talvella. Veden keskimääräiset sameusarvot ovat tarkastelujakson aikana hieman laskeneet. Kesän kiintoaine- ja fosforipitoisuudet ovat hieman nousseet kun taas talven kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat hieman laskeneet tarkastelujakson aikana. Veden väriluvussa, COD Mn - ja kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Veden

93 9(9) keskimääräiset rautapitoisuudet ovat hieman laskeneet tarkastelujakson aikana. Kesän keskimääräinen rautapitoisuus on ollut hieman korkeampi kuin talven keskimääräinen pitoisuus. Tarkastelujakson selvästi korkein pintaveden a-klorofyllipitoisuus (13 µg/l) oli vuonna 27. Lopputalven veden laatu oli keskimäärin hieman parantunut kun loppukesän veden laatu oli hieman heikentynyt tarkastelujakson aikana. Inkilänlahden vedenlaatu vaihtelee erityisesti pintavedessä melko voimakkaasti riippuen pitkälti Matalajärvestä Suurisalmen kautta tulevan veden laadusta ja määrästä. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartat 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosina JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Luumäen kunta, ympäristönsuojelu

94 LIITE 1 NOKEISSUON TARKKAILU VUONNA 215 Perustiedot / Nokeissuo: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Luumäen kunnassa Tuohtiaisen pohjoispuolella Vesistöalue Kymijoen vesistöalue (14) ja tarkemmin Matalajärven valuma-alue (14.194) Vesien poistuminen tuotantoalueelta laskuojaa pitkin Kuuppaanjokeen josta edelleen Matlahden ja Matalajärven kautta Tuohtiaiseen Kunnat, joiden alueella Luumäki lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 243,2 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 243,2 ha / ha valmistelussa vuonna 215 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 22 / 24 Vesiensuojelurakenteet Ulkopuolisten vesien eristysojat (lietesyvennykset), sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat sekä valumavesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely. Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 89/212/2, ESAVI Nro 22/212/2, Tarkkailutiedot / Nokeissuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU /altaalle tuleva / (tunnus / sijainti / koordinaatit) N1 / altaalta (kemial.käsitt.) lähtevä / Virtaamamittaus Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka pumpun käyntitieto Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat 2 kertaa vuodessa P / Härkkimenoja / (V) P1 / Kuuppaanj. suo-alueen alap. / (V) P2 / Kuuppaanjoki / (V) P3 / Suurisalmi / (V) P4 / Matalajärvi / (J) P5 / Inkilänlahti / (J)

95 N1 PUMPPU LUUMÄEN NOKEISSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

96 P P1 P2 P3 P4 P5 LUUMÄEN NOKEISSUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

97 LIITE 3 NOKEISSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l NOKEIS PUMPPU,5 35 6, NOKEIS N1.1, ,1 6, NOKEIS PUMPPU,5 15 6, NOKEIS N1.1,1 4,2 18,2 5 3, NOKEIS PUMPPU,5 28 6, NOKEIS N ,3 6, NOKEIS PUMPPU,5 17 4,2 6, NOKEIS N1,1 29 3,6 3,3 7, NOKEIS PUMPPU,5 19 6, NOKEIS N1.1 6, ,2 4, NOKEIS PUMPPU,5 16 6, NOKEIS N1.1 8, ,1 3, < NOKEIS PUMPPU,5 6 7, NOKEIS N1.1 9, NOKEIS PUMPPU, NOKEIS N1.1 15,2 1,2 25,8 3,7 3, < <2, NOKEIS PUMPPU,5 6,8 7, NOKEIS N1.1 17,8 2 43,5 3,3 4, NOKEIS PUMPPU, NOKEIS N1.1 16,1 5,2 47,4 3, < ,6 1, NOKEIS PUMPPU,5 9,8 7, NOKEIS N1.1 17,4 2,7 46,8 3,2 4, NOKEIS PUMPPU,5 3,4 7, NOKEIS N1.1 17,8 2,4 42,4 3,3 2, < < NOKEIS PUMPPU,5 3,2 7, NOKEIS N1.1 16,4,9 34,5 3,5 2, NOKEIS PUMPPU,5 12 7, NOKEIS N1.1 13,8 1,1 41,6 3,3 4, < <2, NOKEIS PUMPPU,5 19 7, NOKEIS N1.1 12,7 7,5 42,7 3,3 4, NOKEIS PUMPPU,5 27 7, NOKEIS N1.1 5,5 2,8 29,5 3,8 3, < < NOKEIS PUMPPU,5 21 7, NOKEIS N1.1 4,1 1,8 26,2 4 2, NOKEIS PUMPPU,5 6 7, NOKEIS N1.1 4,7,1 2,3 25,7 3,9 2, < <2, NOKEIS PUMPPU,5 41 6, NOKEIS N1.1 2, ,

98 LIITE 3 NOKEISSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameu*K-aine *Sähkön *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l NOKEIS P4 1,4 11,3 78 3,3 1,2 6,54 6, NOKEIS P ,6 33 6,8 2,6 6,93 6, NOKEIS P5 1,5 11,4 79,71 <,6 6,74 6,9 4 9, NOKEIS P5 6,8 11,5 8 1,2 <,6 6,66 6, NOKEIS P5 11 1,6 8,4 6 3,5 1,1 6,63 6, NOKEIS P.1 4,1 4 3, NOKEIS P1.1 5,9 8 6,59 4, NOKEIS P2.1 5,7 7 4,94 6, NOKEIS P3.1 8,4 7,6 5,14 6, NOKEIS P.1 11,3 2,2 4,92 6, NOKEIS P1.1 14,2 5,3 9,61 5, NOKEIS P2.1 14,5 4 7,8 6, NOKEIS P ,7 7, NOKEIS P4 1 17,6 8,7 92 2,6 2,8 6,81 7, <5 < NOKEIS P , ,2 7,33 6,9 8 9, NOKEIS P4-2 9,9 ks.laus NOKEIS P5 1 18,6 8, ,3 6,39 7,3 35 7, < NOKEIS P5 5 18,6 8,6 92 1,1 1,4 6,39 7,3 35 7, NOKEIS P ,9 28 3,4 1,6 6,34 6,8 8 9, NOKEIS P5-2 3,8 ks.laus NOKEIS P.1 4,5 1 5,23 7,1 7 7, NOKEIS P ,8 17,9 4,9 5 4, NOKEIS P2.1 4,4 2,8 6,62 6,9 7 7, NOKEIS P3.1 5,1 2,5 7,18 6,8 7 9,

99 LIITE 4 NOKEISSUON TARKKAILU VUONNA Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (6,1) hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi jonkin verran veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Valumavesien kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja alensi ph:ta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (5,) hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Valumavesien kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa Matalajärven (P4) vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä (kok. syv. 4 m ja näkösyvyys 1, m). Pintaveden happitilanne oli tyyvdyttä. Happitilanne heikkeni syvemmälle mentäessä ja pohjan läheisyydessä happitilanne oli välttävä. Pintavesi oli lievästi sameaa ja syvemmällä vesi oli sameaa. Lievästi kiintoainepitoista sekä humus- ja rautapitoista. Vesi oli melko ravinteikasta. Pohjan lähellä (3 m) vesi oli tummempaa ja ravinne- sekä rautapitoisuus olivat korkeammat kuin pintavedessä. Tuohtiaisen Inkilänlahden (P5) vesinäytteet otettiin 1, 6 ja 11 metrin syvyyksistä (kok.syv. 12 m ja näkösyvyys 1,7 m). Vesipatsaan happitilanne oli keskimäärin melko hyvä. Pohjan lähellä (11 m) veden happitilanne oli hieman heikentynyt. Vesi oli alusvettä lukuun ottamatta kirkasta, alusvesi oli lievästi sameaa. Vesi oli humus- ja rautapitoista. Ravinnepitoisuudet olivat melko alhaisia. Pohjan lähellä (11 m) vesi oli selvästi rautapitoisempaa, tummempaa, humus- ja ravinnepitoisempaa kuin muissa syvyyksissä. Alhaisimmat ainepitoisuudet olivat pintavedestä (1 m) otetussa näytteessä. Havaintopaikan veden laatu oli keskimäärin hieman parempi kuin talvella Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat Kevättulvanäytteet: Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta.

100 LIITE 4 NOKEISSUON TARKKAILU VUONNA 215 Suon yläpuolisella taustapisteellä (P) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Taustapisteeseen verrattuna Nokeissuon alapuolella (P1) vesi oli kiintoaine- ja typpipitoisempaa ja selvästi rautapitoisempaa. Suolta tuleva vesi kuitenkin alensi veden humuspitoisuutta. Nokeissuon alapuolella vesi oli selvästi hapanta (ph-arvo 4,8). Kuuppaanjoessa (P2) ennen Matalajärveä vesi oli tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Veden ainepitoisuudet oliva fosforipitoisuutta lukuunottamatta alhaisemmat kuin Nokeissuon alapuolisella näytepisteellä (P1). Matalajärven Suurisalmessa ennen Tuohtiaista (P3) vesi oli laadultaan hyvin samanlaista kuin Kuuppaanjoessa (P2) Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforin pitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuudet olivat alhaisia ja fosforin pitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuudet olivat alhaisia ja fosforin pitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon yläpuolisella taustapisteellä (P) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle alhaisia. Taustapisteeseen verrattuna Nokeissuon alapuolella (P1) vesi oli kiintoaine- ja typpipitoisempaa ja selvästi rautapitoisempaa. Suolta tuleva vesi kuitenkin alensi veden fosforipitoisuutta. Nokeissuon alapuolella vesi oli selvästi hapanta (ph-arvo 5,1). Kuuppaanjoessa (P2) ennen Matalajärveä vesi oli tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Veden ainepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin Nokeissuon alapuolisella näytepisteellä (P1). Matalajärven Suurisalmessa ennen Tuohtiaista (P3) vesi oli laadultaan hyvin samanlaista kuin Kuuppaanjoessa (P2), mutta veden rautapitoisuus oli alhaisempi Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforin pitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforin pitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta.

101 LIITE 4 NOKEISSUON TARKKAILU VUONNA Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja orgaanisen aineen (COD) sekä fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat alhaisia ja orgaanisen aineen (COD) sekä fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden pharvoa ja nosti rautapitoisuutta Matalajärven (P4) vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä (kok. syv. 4 m ja näkösyvyys 1,2 m) sekä pintavedestä otettin kokoomanäyte (-2 m). Vesipatsaan vesi oli tasalämpöistä. Pintaveden happitilanne oli erinomainen. Happitilanne heikkeni hieman syvemmälle mentäessä ja pohjan läheisyydessä happitilanne oli tyydyttävä. Koko vesipatsaan vesi oli lievästi sameaa, humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä ei havaittu limalevää vaan nielulevät olivat runsain lajiryhmä. Tuohtiaisen Inkilänlahden (P5) vesinäytteet otettiin 1, 6 ja 11 metrin syvyyksistä (kok.syv. 12 m ja näkösyvyys 1,7 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (-2 m). Vesi oli lämpötilakerrostunutta. Veden happitilanne heikkeni syvemmälle mentäessä ja pohjan lähellä happitilanne oli enää välttävä. Vesi oli alusvettä lukuun ottamatta kirkasta, alusvesi oli lievästi sameaa. Vesi oli humus- ja rautapitoista. Ravinnepitoisuudet olivat melko alhaisia. Pohjan lähellä (11 m) vesi oli selvästi rautapitoisempaa, tummempaa, humus- ja ravinnepitoisempaa kuin muissa syvyyksissä. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei havaittu limalevää Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja orgaanisen aineen (COD) sekä fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) sekä fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli erittäin alhainen ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,8) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia sekä kiintoainepitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (4,) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden pharvoa.

102 LIITE 4 NOKEISSUON TARKKAILU VUONNA 215 Suon yläpuolisella taustapisteellä (P) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle alhaisia. Taustapisteeseen verrattuna Nokeissuon alapuolella (P1) vesi oli kiintoaine- ja typpipitoisempaa ja selvästi rautapitoisempaa. Suolta tuleva vesi kuitenkin alensi veden fosforipitoisuutta. Nokeissuon alapuolella vesi oli selvästi hapanta (ph-arvo 4,9). Kuuppaanjoessa (P2) ennen Matalajärveä vesi oli tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Veden ainepitoisuudet olivat fosforipitoisuutta lukuunottamatta alhaisemmat kuin Nokeissuon alapuolisella näytepisteellä (P1). Matalajärven Suurisalmessa ennen Tuohtiaista (P3) vesi oli laadultaan hyvin samanlaista kuin Kuuppaanjoessa (P2) Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia sekä kiintoainepitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman veden kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (N1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisiuutta.

103 mg/l FTU 2 -% LIITE 5 Nokeissuon alapuolisen Tuohtiaisen, Inkilänlahden havaintopaikan (P5) veden laatumuuttujien lopputalven ja -kesän keskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden keskiarvot Alusveden hapen kyllästysaste (%) Kesäarvot Talviarvot Sameus 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1, Kesäarvot Talviarvot Kiintoaine 3,5 3 2,5 2 1,5 1, Kesäarvot Talviarvot

104 µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Nokeissuon alapuolisen Tuohtiaisen, Inkilänlahden havaintopaikan (P5) veden laatumuuttujien lopputalven ja -kesän keskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina Väri Kesäarvot Talviarvot Kemiallinen hapenkulutus COD Mn kesäarvot talviarvot Kokonaistyppi (kok.n) Kesäarvot Talviarvot

105 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Nokeissuon alapuolisen Tuohtiaisen, Inkilänlahden havaintopaikan (P5) veden laatumuuttujien lopputalven ja -kesän keskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuus on pintaveden (-2 m) kokoomanäytteestä Kokonaisfosfori (kok.p) Kesäarvot Talviarvot Rauta Kesäarvot Talviarvot a-klorofylli Kesäarvot

106 mg/l FTU 2 -% LIITE 5 Nokeissuon alapuolisen Matalajärven havaintopaikan (P4) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden (3/4 m) vuosikeskiarvot Alusveden hapen kyllästysaste (%) Sameus Kiintoaine

107 µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Nokeissuon alapuolisen Matalajärven havaintopaikan (P4) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kokonaistyppi (kok.n)

108 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Nokeissuon alapuolisen Matalajärven havaintopaikan (P4) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (-2 m) Kokonaisfosfori (kok.p) Rauta a-klorofylli

109 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1685/16 VAPO OY:N LAKIASUON TURVETUOTANTOALUEEN (KYMIJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 215 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 216 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin etunimi.sukunimi@svsy.fi T32, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

110 2(8) VAPO OY:N LAKIASUON TURVETUOTANTOALUEEN (KYMIJOEN VALUMA-ALUE) KUOR- MITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään (nro 2/213/2, ) tarkistanut Lakiasuon ympäristöluvan lupaehdot. Lainvoiman lupapäätös sai Korkeimmat hallinto-oikeuden päätöksellä Dnro 59/1/ Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja veloitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistövaikutuksia. Lakiasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa Valkealassa Kymijoen valumaalueella (14) ja tarkemmin Harjunjoen-Lappajärven (14.18) / Pasinjoen Hangasjärven (14.184) valuma-alueella. Kymijoen valuma-alueella sijaitsevat myös Leppisuon ja Nokeissuon turvetuotantoalueet. Lakiasuon tuotantoalueen pinta-ala on 46,8 ha, josta vuonna 215 tuotannossa oli 42,5 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Suolla on ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet pumpataan ruokohelpikentälle. Lakiasuolta vedet laskevat Nahkajoen kautta Haukijokeen, Pieni-Murtoseen, Suuri-Murtoseen sekä edelleen Hangasjärveen ja Tirvanjärveen Kivijärven - Valkealan reitille linnuntietä 16 km Ala-Kivijärven alapuolelle. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Pieni- ja Suuri-Murtonen ovat tummavetisiä, sameita ja ravinteisuudeltaan ja loppukesän a- klorofyllipitoisuuksiltaan reheviä. Talvisin molemmissa esiintyy voimakasta happivajausta. 2 Tarkkailun perustiedot Lakiasuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 215 No 739/15). Lakiasuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 215 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa.

111 3(8) Taulukko 1. Lakiasuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas L1 Pintavalutuskentältä lähtevä P2 Lakiasuon laskuoja, Nahkaoja P3 Huokijoki, yläpuoli P4 Haukijoki ennen Pieni-Murtosta P5 Penttilänjoki ennen Suuri-Murtosta M1 Pieni-Murtonen M2 Suuri-Murtonen Kuormitustarkkailu Lakiasuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan toukolokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Talvijaksolla ei ole näytteenottoa. Tehontarkkailunäytteet otetaan ruokohelpikentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä sekä kentältä lähtevästä (L1) vedestä. Tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Lakiasuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kuudelta havaintopaikalta (taulukko 1). Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Nahkaojassa (laskuoja P2), Haukijoessa laskuojan yläpuolella (P3) ja laskuojan alapuolella (P4) sekä Penttilänjoessa ennen Suuri-Murtosta. Lakiasuon järvihavaintopaikat ovat seuraavat: Pieni-Murtonen (M1) ja Suuri- Murtonen (M2). Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

112 4(8) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta (marras-huhtikuu) kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen avulla. Lakiasuon tuotantoalueella aloitettiin ympärivuotinen veden pinnankorkeuden mittaus Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 5 µg/l, fosfori 2 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 213 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 215 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

113 5(8) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Lakiasuon pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä (L1) otettiin vuonna 215 kuormitustarkkailunäytteet 12 kertaa. Käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan normaalia (taulukko 4). Taulukko 4. Lakiasuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 215 L1 Pintavalutuskentältä lähtevä Näytekertoja kpl 12 K-aine mg/l 4,6 Sähkönj ms/m 7,9 ph 6,5 COD Mn mg /l 5 Kok.N µg/l 114 Kok-P µg/l 36 PO 4 -P µg/l 7,4 NH 4 -N µg/l 37 NNO 3 +N 2 µg/l 77 Hehk.jään. mg/l k-a 2,3 Hehk.häv. mg/l k-a 3 Fe µg/l 233 Lakiasuon ympäristöluvassa ei ole asetettu pintavalutuskentän poistotehoille vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot. Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Lakiasuon valumavesien ruokohelpikenttäkäsittely oli vuonna 215 ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 54 % - COD Mn -39 % - fosfori 37 % - typpi 25 % Kiintoaineen ja typen poistotehon osalta ruokohelpikenttä toimi paremmin kuin vuonna 214. Fosforinpoistoteho oli vuonna 215 hieman heikompi kuin edellisenä vuotena. Kentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD Mn ) keskimääräinen pitoisuus oli suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan veden.

114 6(8) Lakiasuon tuotantoalueen vuoden 215 brutto-ominaiskuormitukset olivat merkittävästi suuremmat kuin vuonna 214 (taulukko 5). Vuoden 215 keskivalunta (18,4 l/s/km 2 ) oli myös huomattavasti suurempi kuin vuoden 214 keskivalunta (5,6 l/s/km 2 ). Taulukko 5. Lakiasuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 215 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Lakiasuo 18,4 11,3 23,6, Vesistötarkkailu Lakiasuon läpi johdetaan eristysojaa pitkin tuotantoalueen länsipuolelta metsä- ja peltoalueiden valumavedet, jotka yhtyvät Lakiasuon valumavesiin Nahkaojassa ennen havaintopaikkaa (P2). Nahkaojan (P2) vesi oli vuonna 215 keskimäärin erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Haukijoen vesi oli sekä Nahkaojan liittymän ylä- että alapuolella (P3 ja P4) keskimäärin lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta laskevan Nahkaojan liittymän alapuolella (P4) veden laatu ei merkittävästi eronnut Nahkaojan liittymän yläpuolisen (P3) taustapisteen veden laadusta. Penttilänjoessa (P5) ennen Suur-Murtosta veden laatu oli tarkkailujaksolla 215 keskimäärin lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää sekä ravinnepitoisuudeltaan rehevää. Lakiasuon alapuolisen Pieni-Murtosen havaintopaikan (M1) näytteet otetaan 1 ja 2 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (-1 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 3 m ja näkösyvyys oli vuonna 215 keskimäärin,5 m. Pieni-Murtosen (M1) vesi oli vuonna 215 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoainepitoista, erittäin tummaa ja runsaasti humusta (COD Mn ) sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää. Pintavedessä ei loppukesällä mikroskopoinnin perusteella havaittu Gonyostomum semen limalevää. Valtalajeina vedessä olivat pii- ja nielulevät. Pieni-Murtosen alapuolisen Suur-Murtosen havaintopaikan (M2) näytteet otetaan 1 ja 3 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (-2 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m ja näkösyvyys oli vuonna 215 keskimäärin,7 m. Suur-Murtosen (M2) vesipatsaan vesi oli vuonna 215 keskimäärin sameaa, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudeltaan vesi oli rehevää. Pintavedessä oli loppukesällä mikroskopoinnin perusteella hieman Gonyostomum semen limalevää. Pieni-Murtosen vesi oli

115 7(8) tummempaa ja rautapitoisempaa kuin Suuri-Murtosessa. Suurimurtosen veden kiintoaine-, ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä veden sameus olivat hieman suurempia kuin Pieni-Murtosessa. Taulukko 6. Lakiasuon virta- ja järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 215 P2 P3 P4 P5 M1 M2 laskuoja Haukijoki, Haukijoki Penttilänjoki Pieni- Suur- Nahkaoja taustap. Murtonen Murtonen Näytekertoja kpl K-aine mg/l 4,1 2,2 3,7 6,8 3,8 4,5 Sähkönj ms/m 6,4 5,2 5,1 4,6 5,2 5,2 ph 6,4 6,3 6,5 6,5 6,6 6,5 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l ,3 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N 2 µg/l O 2 mg/l ,2 O 2 % % Sameus FTU ,5 5,2 a-chl µg/l Veden laatu Lakiasuon alapuolisissa Pieni-Murtosessa ja Murtosessa vuosina Lakiasuon turvetuotantoalueelta valumavedet virtaavat Haukijoen kautta Pieni-Murtoseen ja siitä Penttilänjoen kautta Suuri-Murtoseen eli Murtoseen. Pieni-Murtosen veden laadun kehitystä on tarkasteltu erillisesti talvi- ja kesäaikaisten havaintojen perusteella, sillä Pieni-Murtonen on hyvin virtaava lampi ja useina talvina näytteitä ei ole saatu otettua huonon lopputalvisen jäätilanteen johdosta. Pieni-Murtosen (M1) vuosien keskimääräinen talviaikainen veden laatu on lievästi parantunut keskimäärin alentuneesta kiintoaine- ja fosforipitoisuudesta sekä hieman alentuneesta sameusarvosta johtuen (kuvaajat liitteenä 5). Kesäaikaisessa veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Kiintoaine- ja humuspitoisuutta lukuun ottamatta talviaikaiset ainepitoisuudet ovat olleet keskimäärin korkeampia kuin kesäaikaiset arvot. Viimeisimpinä vuosina talviaikaiset fosforipitoisuudetkin ovat olleet alhaisempia kuin kesäaikaiset. Murtosen (M2) veden laatu on vuosina heikentynyt kohonneista keskimääräisistä fosfori- ja rautapitoisuuksista sekä sameusarvoista johtuen (kuvaajat liitteenä 5). Muiden veden laatumuuttujien osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Pintaveden levämäärää ilmaiseva a-

116 8(8) klorofyllipitoisuus on vaihdellut runsaasti ja pitoisuus on ollut tarkastelujakson aikana 9-88 µg/l välillä. Alusveden (3 m) hapen kyllästysaste (%) on ollut keskimäärin välttävän tasolla. Vesi on ollut keskimäärin lievästi sameaa/sameaa, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD Mn ) ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi on ollut keskimääräisten ravinne- ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevää. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut

117 LIITE 1 LAKIASUON TARKKAILU VUONNA 215 Perustiedot / Lakiasuo: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vapo Oy Kouvolan kaupungin Valkealan Inkerilän kylässä Kymijoen valuma-alue, jossa tarkemmin Harjunjoen- Lappajärven alue / Pasinjoen-Hangasjärven alue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Nahkajoki-Haukijoki-Pieni-Murtonen-Suuri-Murtonen- Hangasjärvi-Tirvanjärvi-Kymijoki Kunnat, joiden alueella Kouvola lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 43,7 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 42,5 ha / ha valmistelussa vuonna 215 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1977 / 198 Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet päisteputkipidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja, laskeutusallas kunkin sarkaojan päässä ja ruokohelppikenttä, johon valumavedet pumpataan roudattomana aikana. Tarkkailutiedot / Lakiasuo: Kuormitustarkkailu Tiheä tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / kentälle tuleva, pumppuallas / (tunnus / sijainti / koordinaatit) L1 / kentältä lähtevä / Virtaamamittaus Ei virtaamanmittausta Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P2 / laskuoja / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P3 / Haukijoki, yläpuoli / (V) V=virtahavaintopaikka P4 / Haukijoki ennen Pieni-Murtosta / (V) J=järvihavaintopaikka M1 / Pieni-Murtonen / (J) P5 / Penttilänjoki ennen Suuri-Murtosta / (V) M2 / Suuri-Murtonen / (J)

118 PUMPPU pv-kenttä L1 KOUVOLAN LAKIASUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

119 P3 P2 P5 P4 M1 M2 KOUVOLAN LAKIASUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

120 LIITE 3 LAKIASUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l LAKIA PUMPPU.1 4,6 5, LAKIA L1.1 7, ,44 6, <2 1, LAKIA PUMPPU.1 6,3 6, LAKIA L1.1 8,3 4,5 2,9 5,69 6, LAKIA PUMPPU Ei näytteitä! LAKIA L1 Ei näytteitä! LAKIA PUMPPU.1 4,7 6, LAKIA L1.1 15,4 1,8 4 8,12 6, LAKIA PUMPPU.1 1 6, LAKIA L1.1 15,5 64 4,9 7,42 6, ,3 2, LAKIA PUMPPU , LAKIA L1.1 19,2 1,8 4 8,48 6, LAKIA PUMPPU , LAKIA L1.1 14,7,79 6,8 7,98 6, <2 2 4, LAKIA PUMPPU Ei näytteitä! LAKIA L1 Ei näytteitä! LAKIA PUMPPU.1 6,4 6, LAKIA L1.1 1,7 7,1 5,2 8,78 6, <2 2 3, LAKIA PUMPPU.1 7,3 6, LAKIA L1.1 11, ,16 6, LAKIA PUMPPU , LAKIA L1.1 5,5 2,6 6,5 8,62 6, , LAKIA PUMPPU , LAKIA L1.1 3,7 2,6 4,6 8,94 6,

121 LIITE 3 LAKIASUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l LAKIA M1 1,5 9,7 67 3,9 1,5 4,87 6, LAKIA M1 2 2,3 2,2 16 3,3 2 5,54 6, LAKIA M2 1,6 9,5 66 4,9 2 5,34 6, LAKIA M2 3 3,4 4,6 35 5,1 2,3 6,11 6, LAKIA P2.1 4,6 2 4,47 5, LAKIA P3.1 6,2 2,8 3,85 5, LAKIA P4.1 6,1 2,8 3,9 5, LAKIA P5.1 9,6 4,2 3,73 5, LAKIA P2.1 14,6 6 6,8 6, LAKIA P3.1 11,8 2,3 5,2 6, LAKIA P ,7 5 6, LAKIA P5.1 16,9 12 4,38 6, LAKIA M1 1 18,4 8,3 89 3,3 5,8 5,18 7, < LAKIA M1 2 17,7 7,9 83 3,5 6 5, LAKIA M1-2 15,4 ks. Lausunto LAKIA M2 1 19,5 7,3 79 4,2 5 4,57 6, < LAKIA M2 3 18,4 7,3 78 6,6 8,6 4,62 6, LAKIA M2-2 16,7 ks. Lausunto LAKIA P2.1 3,1 4,3 8,73 6, LAKIA P3.1 3,1 1,5 6,61 6, LAKIA P4.1 2,6 2,6 6, LAKIA P5.1 3,9 4,3 5,72 7,

122 LIITE 4 LAKIASUON TARKKAILU VUONNA Pieni-Murtosen (M1) vesinäytteet otettiin 1 ja 2 metrin syvyyksistä (kok.syv. 3 m, näkösyvyys,5 m). 1 metrin syvyydessä veden happitilanne oli tyydyttävä ja pohjan lähellä (2 m) veden happitilanne oli huono. Vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa sekä runsaasti humusta (COD Mn ) ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Pohjan lähellä vesi oli tummempaa ja rautapitoisempaa. Suuri-Murtosen (M2) vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä (kok.syv. 4 m, näkösyvyys,7 m). Veden laatu oli melko samanlainen kuin ylemmässä Pieni-Murtosessa. Veden keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat korkeammat kuin Pieni-Murtosessa. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat kuitenkin selvästi alhaisemmat kuin Pieni-Murtosessa. Pohjan lähellä (3 m) veden happitilanne oli hieman parempi kuin Pieni-Murtosessa. Pintaveden happitilanne oli tyydyttävä. Pohjan lähellä veden happitilanne oli hieman heikentynyt. Vesi oli sameaa, lievästi kiintoainepitoista, hapanta, erittäin tummaa sekä runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Veden laatu oli keskimäärin hieman parempi kuin talvella Kentältä lähtevän (L1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpipitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), fosforin ja raudan pitoisuuksia. Haukijoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3) vesi oli väriltään erittäin tummaa, kiintoainepitoista, runsaasti humusta (COD) ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Suolta laskevan Nahkaojan (P2) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää.vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Haukijoen vesi ennen Pieni- Murtosta (P4) oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti vain hieman Haukijoen veden kiintoainepitoisuutta tosin näytepisteiden välille kohdistuu runsaasti myös hajakuormitusta. Penttilänjoessa ennen Suuri-Murtoista (P5) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeampi kuin Haukijoessa. Penttilänjoen vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää Kentältä lähtevä (L1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (L1) oli kuiva Kentältä lähtevä (L1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta- ja fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden ja typpipitoisuus oli yhtä suuri. Haukijoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3) vesi oli väriltään erittäin tummaa, kiintoainepitoista, runsaasti humusta (COD) ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Suolta laskevan Nahkaojan (P2) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää.vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Haukijoen vesi ennen Pieni- Murtosta (P4) oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti vain hieman Haukijoen veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta, tosin näytepisteiden välille kohdistuu runsaasti myös hajakuormitusta. Penttilänjoessa ennen Suuri-Murtoista (P5) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat korkeampi kuin Haukijoessa. Penttilänjoen vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää.

123 LIITE 4 LAKIASUON TARKKAILU VUONNA Kentältä lähtevä (L1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia. Kentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Kentältä lähtevä (L1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia. Kentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Kentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (L1) oli kuiva. Pieni-Murtosen (M1) vesinäytteet otettiin 1 ja 2 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (-2 m) (kok.syv. 3 m). Veden happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv.,5 m), erittäin tummaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä ei ollut limalevää. Piilevät ja nielulevät enemmistönä. Suuri-Murtosen (M2) vesinäytteet otettiin 1 ja 2 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (-2 m) (kok.syv. 4 m). Veden happitilanne oli hieman heikompi, vesi oli hieman sameampaa ja kiintoainepitoisempaa kuin ylemmässä Pieni-Murtosessa. Veden happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli sameaa (näkösyv.,7 m), erittäin tummaa, melko runsaasti kiintoainetta sekä runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Veden a-klorofyllipitoisuus oli huomattavasti alhaisempi kuin elokuussa 214. Mikroskopoinnin perusteella vedessä oli vain hieman limalevää (Gonyostomum semen). Veden sameusarvo, orgaanisen aineen määrä, ravinne- ja rautapitoisuudet olivat alhaisempia kuin vuosi sitten Kentältä lähtevä (L1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Kentältä lähtevä (L1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden Kentältä lähtevä (L1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden.

124 LIITE 4 LAKIASUON TARKKAILU VUONNA Kentältä lähtevän (L1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Haukijoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3) vesi oli väriltään erittäin tummaa, kiintoainepitoista, runsaasti humusta (COD) ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Suolta laskevan Nahkaojan (P2) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää.vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Haukijoen vesi ennen Pieni- Murtosta (P4) oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti vain hieman Haukijoen veden kiintoainepitoisuutta tosin näytepisteiden välille kohdistuu runsaasti myös hajakuormitusta. Penttilänjoessa ennen Suuri-Murtoista (P5) veden kiintoaine- ja humuspitoisuus olivat korkeampi kuin Haukijoessa. Penttilänjoen vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää.

125 mg/l FTU 2 -% LIITE 5 Lakiasuon alapuolisen Pieni-Murtosen havaintopaikan (M1) veden laatumuuttujien lopputalven ja -kesän keskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden vuosikeskiarvot Alusveden hapen kyllästysaste (%) Kesäarvot Talviarvot Sameus Kesäarvot Talviarvot Kiintoaine Kesäarvot Talviarvot

126 µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Lakiasuon alapuolisen Pieni-Murtosen havaintopaikan (M1) veden laatumuuttujien lopputalven ja -kesän keskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina Väri Kesäarvot Talviarvot Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kesäarvot Talviarvot Kokonaistyppi (kok.n) Kesäarvot Talviarvot

127 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Lakiasuon alapuolisen Pieni-Murtosen havaintopaikan (M1) veden laatumuuttujien lopputalven ja -kesän keskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (-2 m) Kokonaisfosfori (kok.p) Kesäarvot Talviarvot Rauta Kesäarvot Talviarvot a-klorofylli Kesäarvot

128 mg/l FTU 2 -% LIITE 5 Lakiasuon alapuolisen Murtosen havaintopaikan (M2) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden (3 m) vuosikeskiarvot Alusveden hapen kyllästysaste (%) Sameus Kiintoaine

129 µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Lakiasuon alapuolisen Murtosen havaintopaikan (M2) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn 14 Kokonaistyppi (kok.n)

130 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Lakiasuon alapuolisen Murtosen havaintopaikan (M2) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (-2 m) Kokonaisfosfori (kok.p) Rauta a-klorofylli

131 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1686/16 VAPO OY:N VEHKAOJANSUON ALUEEN (NUMMENJOEN VALUMA-ALUE) KUOR- MITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 215 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 216 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin etunimi.sukunimi@svsy.fi T32, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

132 2(7) VAPO OY:N VEHKAOJANSUON ALUEEN (NUMMENJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt Vehkaojansuon turvetuotantoalueella ympäristöluvan (KHO 82/1/14). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistövaikutuksia. Vehkaojansuon alue sijaitsee Kouvolan kaupungissa Anjalankosken Mämmälän kylässä Nummenjoen valuma-alueella (81.6). Vehkaojansuon tuotantoalueen pinta-ala on 65,9 ha, josta vuonna 215 tuotannossa oli 62,6 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Vehkaojansuolla on ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Kuivatusvedet johdetaan laskuojasta Vehkaojaan, joka laskee Läkäjärveen. Läkäjärvestä vedet virtaavat edelleen Uronjokeen ja edelleen Nummenjoen kautta Suomenlahteen. Vehkaoja on virtaamaltaan vähäinen, kasvillisuudeltaan rehevä oja. Läkäjärvi on kapea ja noin 4 metriä pitkä, matala suolampi. Järven rannat muodostuvat suomättäiköstä eikä kiinteää rantaa juurikaan ole. Uronjoki on ojamainen uoma. Nummenjoki on yläjuoksultaan ojamainen, mutta alajuoksultaan selkeämmin jokimainen. Em. vedet ovat tummia, sameita, kiintoainepitoisia, happamia ja ravinteikkaita. Vesistöön kohdistuu voimakasta hajakuormitusta, minkä johdosta vedenlaatu heikkenee virtaussuunnassa alaspäin mentäessä. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 215 osalta. Vaikka ympäristölupa on saanut lainvoimaisuuden kesken tarkkailujakson, verrataan valumavesien käsittelyn toimivuutta luvassa annettuihin lupamääräyksiin. 2 Tarkkailun perustiedot Vehkaojansuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesija Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 215 No 739/15). Vehkaojansuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 215 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitusja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa.

133 3(7) Taulukko 1. Vehkaojansuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Kemialliseen käsittelyyn tuleva, pumppuallas VE1 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä b Vehkaoja maantiesilta Uronjoki Kuormitustarkkailu Vehkaojansuolla tuotantoalueella on ympärivuotinen tiheä kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä lähtevästä (VE1) vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Vehkaojansuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kahdelta havaintopaikalta (taulukko 1). Vesistötarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Vehkaojansuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Vehkaoja (1b) ja Uronjoki (3). Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

134 4(7) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit Analyysi yksikkö lämpötila ºC ph sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine mg/l väriluku mg/l Pt kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori µg/l rauta µg/l Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä Kuormistuslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Vehkaojansuon tuotantoalueella on ympärivuotinen pinnankorkeusmittari mittakaivossa. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 5 µg/l, fosfori 2 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 213 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 215 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle. 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Vehkaojansuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (VE1) vedestä otettiin näytteet vuonna kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset kiintoaine-, typpi-, fosfori ja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi alhaisia (taulukko 4).

135 5(7) Taulukko 4. Vehkaojansuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 215 VE1 pintavalutuskentältä lähtevä Näytekertoja kpl 19 K-aine mg/l 1,5 Sähkönj ms/m 4 ph 5,7 COD Mn mg /l 53 Kok.N µg/l 945 Kok-P µg/l 23 Fe µg/l 772 PO 4 -P µg/l 5,8 NH 4 -N µg/l 47 NNO 3 +N 2 µg/l 131 Hehk.jään. mg/l k-a 2 Hehk.häv. mg/l k-a,69 Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään (KHO 82/1/14) asettanut Vehkaojansuon turvetuotantoalueen vesien pintavalutuskenttä käsittelyn poistotehoille seuraavat vähimmäisvaatimukset: kiintoaine 5 %, kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %. Puhdistustehot lasketaan mittausten vuosikeskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien. Vehkaojansuon valumavesien uusi pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 215 käytössä ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien keskiarvojen perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 84 % - fosfori 68 % - typpi 36 % Tulosten perusteella Vehkaojansuon pintavalutuskenttä käsittely saavutti lupamääräyksissä asetetut puhdistustehojen vähimmäisvaatimukset. Pintavalutuskenttä toimi kaikkien parametrien osalta paremmin kuin vuonna 214. Vehkaojansuon tuotantoalueen vuoden 215 brutto-ominaiskuormitukset olivat jonkin verran pienemmät kuin vuonna 214. Keskivalunnassa ei vuosien välillä ollut havaittavissa suurta eroa. (taulukko 5)

136 6(7) Taulukko 5. Vehkaojansuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 215 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Vehkaojansuo 18, 26,2 17,52, Vesistötarkkailu Vehkaojassa (1b) vesi oli tarkkailujaksolla 215 keskimäärin lievästi hapanta, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää (taulukko 6). Vesi oli ojavedelle tyylillisesti ravinteikasta. Uronjoessa (3) vesi oli keskimäärin hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää sekä ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Uronjoen veden keskimääräiset kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja rautapitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin Vehkaojassa, muilta osin havaintopaikkojen välillä ei ollut havaittavissa vedenlaatu eroa. Taulukko 6. Vehkaojansuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 215 1b 3 Vehkaoja Uronjoki Näytekertoja kpl 3 3 K-aine mg/l 1,6 3,3 Sähkönj ms/m 8,3 8,1 ph 6 6,3 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l 36 3 Kok.N µg/l Kok-P µg/l 3 32 Fe µg/l

137 7(7) LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 215 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut

138 LIITE 1 VEHKAOJANSUON TARKKAILU VUONNA 215 Perustiedot / Vehkaojansuo: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Kouvolan kaupungin Anjalankosken Mämmälän kylässä Kotka-Kouvola -valtatien itäpuolella n. 5 km Inkeroisten taajamasta kaakkoon. Vesistöalue Suomenlahden rannikkoalueen (81) Nummenjoen valuma-alue (81.6) Vesien poistuminen tuotantoalueelta laskuoja - Vehkaoja - Läkäjärvi - Uronjoki - Nummenojoki - Suomenlahden Salminlahti Kunnat, joiden alueella Kouvola, Kotka lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 62,6 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 62,6 ha / ha valmistelussa vuonna 215 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon talvi / 211 Vesiensuojelurakenteet laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 9/5/1, Tarkkailutiedot / Vehkaojansuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU (uusi, korvasi pisteen VEO1) / tuleva, pumppuallas / (tunnus / sijainti / koordinaatit) VE1 (uusi kenttä, korvasi VEO2) / lähtevä, mittapato / Virtaamamittaus jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa 1 b / Vehkaoja, maantiesilta / (V) 3 / Uronjoki, maantiesilta / (V)

139 VE1 pv-kenttä PUMPPU 1b 3 KOUVOLAN VEHKAOJANSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

140 VEHKAOJANSUON KUORMISTUSTARKKAILU LIITE 3 Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *Sameus K-a,Nuclep *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N2 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe *DOC * TOC C l/s FTU mg/l mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l mg/l mg/l VEHKAO PUMPPU,1 7, VEHKAO VE1,1,3 12 1,6 <,6,6 5,94 5, <2, VEHKAO PUMPPU,1 13 6, VEHKAO VE1,1,1,22,99 2,8 4,5 5, VEHKAO PUMPPU,1 4 5, VEHKAO VE1,1,2 4 3,2 1,8 1,82 5, <2, VEHKAO PUMPPU,1 5 5, VEHKAO VE1,1,9 25 3, ,7 6, VEHKAO PUMPPU,1 3,5 5, VEHKAO VE1,1 6,2 29 1,3 2 1,3 2, VEHKAO PUMPPU,1 4,9 5, VEHKAO VE1,1 9,2 44,99 2 1,6 3,1 5, <2, VEHKAO PUMPPU,1 8 5, VEHKAO VE1,1 8,4 1,8,67 <,6 <,6 3,77 4, VEHKAO PUMPPU,1 18 6, VEHKAO VE1,1 14,3,45,78 2 1,2 3,67 5, <2 <2 1, VEHKAO PUMPPU,1 9,6 6, VEHKAO VE1,1 16 4,5 1,1 4 2,4 3,83 5, VEHKAO PUMPPU,1 4 6, VEHKAO VE1,1 15,9 1,8 1, ,69 5, <2 <2 1, VEHKAO PUMPPU,1 8,7 6, VEHKAO VE1,1 18,7 8,6 1,2 4 1,6 4, VEHKAO PUMPPU,1 7,2 6, VEHKAO VE1,1 15,9 5,7,7 1,9 4,4 5, <2 <2, VEHKAO PUMPPU,1 4,4 6, VEHKAO VE1,1 14,3 1,8,91 2,7 5,3 4,96 5, VEHKAO PUMPPU,1 3,5 6, VEHKAO VE1,1 13,4 8,6,77 <,6,8 3, <2 <2, VEHKAO PUMPPU,1 14 6, VEHKAO VE1,1 12, ,16 6, VEHKAO PUMPPU,1 4,5 6, VEHKAO VE1,1 5,6 3,4,61 <,6 <,6 3,83 6, <2 <2, VEHKAO PUMPPU,1 4,7 6, VEHKAO VE1,1 4,2 12,81 <,6,67 3,84 6, VEHKAO PUMPPU,1 2,8 6, VEHKAO VE1,1 5,1 15 1,1 1,7 1 4,3 6, < VEHKAO PUMPPU,1 9, VEHKAO VE1,1 4, ,1 3,6 4,71 5,

141 VEHKAOJANSUON VESISTÖTUSTARKKAILU LIITE 3 Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l VEHKAO 1b,1 3,4 1,1 4, VEHKAO 3,1 3,6 3,1 4,69 5, VEHKAO 1b,1 11,9 2,5 1,2 6, VEHKAO 3,1 14,1 4,9 8,61 6, VEHKAO 1b,1 4,4 1,2 1,1 6, VEHKAO 3,1 3, ,

142 LIITE 4 VEHKAOJANSUON TARKKAILU VUONNA Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen pitoisuutta Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden fosforipitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat Kevättulvanäyte: Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Vehkaojan (1b) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ojavesille typpillisesti ravinteikasta. Uronjoen (3) veden humus- ja fosforipitoisuus sekä veden väriluku olivat alhaisemmat kuin Vehkaojan (1b). Urojoen vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia.

143 LIITE 4 VEHKAOJANSUON TARKKAILU VUONNA 215 Vehkaojan (1b) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ojavesille typpillisesti ravinteikasta. Uronjoen (3) veden humus- ja typpipitoisuus alhaisemmat kuin Vehkaojan (1b), mutta muilta osin veden laatu oli samankaltaista molemmilla näytepaikoilla. Urojoen vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän (VE1) veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuuksia. Vehkaojan (1b) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ojavesille typpillisesti ravinteikasta. Uronjoen (3) veden typpipitoisuus oli alhaisempi kuin Vehkaojan (1b) muilta osin ainepitoisuudet olivat Uronjoessa hieman korkeammat kuin Vehkaojassa. Urojoen vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää.

144 LIITE 4 VEHKAOJANSUON TARKKAILU VUONNA Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), typen ja kiintoaineen pitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (VE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuuksia.

145 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1687/16 VAPO OY:N VALKIANJÄRVENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUOMENLAHDEN RANNIKKOALUEEN VALUMA-ALUE) KUORMITUSTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 215 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 216 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin etunimi.sukunimi@svsy.fi T32, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

146 2(7) VAPO OY:N VALKIANJÄRVENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUOMENLAHDEN RAN- NIKKOALUEEN VALUMA-ALUE) KUORMITUSTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Johdanto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Valkianjärvensuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ESAVI/43/4.8/21). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Valkianjärvensuon turvetuotantoalue sijaitsee Pyhtään kunnassa Suomenlahden rannikkoalueella (81) ja tarkemmin Siltakylänjoen vesistöalueella (81.7). Valkianjärvensuon tuotantoalueen pinta-ala on 75,3 ha, josta tuotannossa oli vuonna ,5 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Tuotantoalueen vedet käsitellään ympärivuotisesti kemikaloimalla. Valumavesien kemiallinen käsittely aloitettiin Valkianjärvensuolta vedet laskevat useampaa laskuojaa pitkin Kiviojaan ja edelleen Karjasuonviepään, Myllykylänpuroon ja Siltakylänjoen kautta Suomenlahteen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Kiviojassa ja Karjasuonviepässä vesi on kiintoaine- ja rautapitoista, hapanta, tummaa ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävää. Fosforipitoisuudet ovat kohtuullisia. Siltakylänjoen vesi on hyvin tummaa, humus- ja rautapitoista, ravinteikasta sekä ajoittain hyvin hapanta. Veden laatu on vaihdellut voimakkaasti vesimääristä riippuen. Veden laatu on tyypillisesti ollut huono. Kiviojaan, Karjasuonviepään ja Siltakylänjokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 215 osalta. 2 Tarkkailun perustiedot Valkianjärvensuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 215 No 739/15). Valkianjärvensuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 215 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitusja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa. Taulukko 1. Valkianjärvensuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet

147 3(7) Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu * Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Kemialliseen käsittelyyn tuleva, pumppuallas VA1 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä P1 Laskuojan yläpuoli, Kivioja P2 Laskouojan alapuoli, Kivioja *) Valkiajärvensuolla ei ole ollut vesistötarkkailua, mutta vuonna 215 toteutettiin vesistötarkkailua kahdella virtavesipisteellä. 2.1 Kuormitustarkkailu Valkianjärvensuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan tammi-joulukuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi otetaan näytteet kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kaksi kertaa kesässä ylivirtaamajaksoilla. Tehontarkkailunäytteet otetaan kemialliseen käsittelyyn tulevasta (PUMPPU) ja käsittelystä lähtevästä (VA1) vedestä. Kuormitustarkkailunäytteistä analysoitiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt analyysit (suppea analytiikka) suppea ph sänkönjohtavuus kiintoaine kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaistyppi kokonaisfosfori rauta yksikkö ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l 2.2 Vesistötarkkailu Valkiajärvensuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkailtiin vuonna 215 kahdelta havaintopaikalta (taulukko 1). Vesistötarkkailu tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Kiviojassa laskuojan ylä- (P1) ja alapuolella (P2). Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3.)

148 4(7) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit Analyysi yksikkö lämpötila ºC ph sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine mg/l väriluku mg/l Pt kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori µg/l rauta µg/l Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikan sijainti ilmenee liitteestä Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Valkianjärvensuon tuotantoalueen mittakaivossa ympärivuotinen veden pinnankorkeusmittari, joka otettiin käyttöön Kuormituslaskennassa on käytetty mittareiden datasta laskettua virtaaman vuorokausikeskiarvoa. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 5 µg/l, fosfori 2 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 213 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 215 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle. 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Valkianjärvensuon kemiallisesta käsittelystä lähtevästä vedestä (VA1) otettiin vuonna 215 näytteet 13 kertaa (taulukko 4). Veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli myös keskimäärin selvästi hapanta (ph-arvo 5,). Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

149 5(7) Taulukko 4. Valkiajärvensuon turvetuotantoalueen kemiallisestä käsittelystä lähtevän veden keskimääräisten vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 215 VA1 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä Näytekertoja kpl 13 K-aine mg/l 14 Sähkönj ms/m 22 ph 5 COD Mn mg /l 15 Kok.N µg/l 146 Kok-P µg/l 33 Fe µg/l 669 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (ESAVI/43/4.8/21) asettanut Valkianjärvensuon turvetuotantoalueen vesien kemiallisen käsittelyn poistotehoille seuraavat vähimmäisvaatimukset ajanjaksolle : kiintoaine 5 %, COD Mn 7 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 3 %. Muuna aikana tavoitearvot ovat: kiintoaine 3 %, COD Mn 5 % ja kokonaisfosfori 7 %. Puhdistustehot lasketaan käsittelyajan mittausten keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien. Valkiajärvensuon valumavedet käsiteltiin vuonna 215 ympärivuotisesti kemikaloimalla. Tarkkailutulosten perusteella roudattomana aikana ( ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine 15 % - COD Mn 26 % - fosfori (kok.p) -18 % - typpi (kok. N) 4 % Tarkkailutulosten perusteella muuna kuin roudattomana aikana ( ja ) keskimääräiset puhdistustehot olivat - kiintoaine 63 % - COD Mn 56 % - fosfori (kok.p) 63 % - typpi (kok. N) 8 % Tulosten perusteella roudattomana aikana lupamääräyksissä asetettuja puhdistustehon vähimmäisvaatimuksia ei saavutettu. Roudattoman ajan ulkopuolella kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD Mn ) osalta saavutettiin lupamääräyksissä asetetut puhdistustehon tavoitearvot. Kokonaisfosforin osalta tavoitearvo jäi saavuttamatta. Valumavesien kemiallinen käsittely toimi kaiken kaikkiaan paremmin roudattoman ajan ulkopuolella kuin sulanmaan aikana. Valkiajärvensuon kemikalointilaitoksen rakenteita korjattiin kesällä 215. Selkeytysaltaan päätypato asennettiin uudelleen ja selkeytysallas tiivistettiin Valkianjärvensuon tuotantoalueen vuoden 215 brutto-ominaiskuormitukset kiintoaineen ja kokonaistypen osalta huomattavasti korkeammat sekä kokonaisfosforin osalta hieman korkeampi kuin

150 6(7) vuonna 214 (taulukko 5). Vuoden 215 keskivalunta (15,2 l/s/km 2 ) oli myös korkeampi kuin vuoden 214 keskivalunta (5,6 l/s/km 2 ). Vuosina 214 ja 215 tuotantoalueella on ollut erilainen valumavesien käsittely. Tulosten vertaaminen näiden kahden vuoden välillä ei ole täysin perusteltua. Taulukko 5. Valkiajärvensuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 215 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Valkianjärvensuo 5,6 192, 26,3, Vesistötarkkailu Vuonna 215 toteutettiin Valkianjärvensuon alapuolisessa vesistössä virtavesitarkkailua kahdelta havaintopaikalta. Taulukossa 6 on esitetty vesistötarkkailun tulokset. Kiviojassa sekä Valkianjärvensuon laskuojan ylä- että alapuolella vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, orgaanista ainetta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Molempien havaintopaikkojen vedet olivat ravinnepitoisuuksiltaan reheviä. Tulosten perusteella Valkiajärvensuolta lähtevä vesi ei heikentänyt Kiviojan veden laatua. Taulukko 6. Valkiajärvensuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 215 P1 Kivioja, P2 Kivioja, yläpuolinen alapuolinen Näytekertoja kpl 3 3 K-aine mg/l Sähkönj ms/m ph 5,9 5,8 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l

151 7(7) LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 215 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kotkan kaupunki, ympäristökeskus

152 LIITE 1 VALKIANJÄRVENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 215 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vapo Oy Pyhtään kunnan Heinlahden kylässä noin 19 km Pyhtään keskustasta itään Vesistöalue Siltakylänjoen vesistöalue (81.7) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuojat Kivioja Karjasuonviepä Myllykylänpuro Siltakylänjoki Suomenlahti Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 215 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Pyhtää 67,5 ha 67,5 ha / ha 1991 / 1994 Ulkopuolisten vesien eristysojat (lietesyvennykset), sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat sekä valumavesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 37/4/1, VHO Nro 5/127/1, KHO:25:3681, Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen harvennettu tarkkailu. näytteitä 1 kpl kerran kuukaudessa sekä 2 kertaa kesässä ylivirtaamajaksoilla. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / altaalle tuleva / (tunnus / sijainti / koordinaatit) VA1 / altaalta (kemial.käsitt.) lähtevä / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu ei vesistötarkkailua Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka -

153 PUMPPU VA1 P1 P2 PYHTÄÄN VALKIAJÄRVENSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTE