Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2013"

Transkriptio

1 Vapo Oy Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 213 Nab Labs Oy - ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti 8 / 214 Heikki Veijola

2

3 Sisältö Yhteenveto...i 1. Taustaa Tarkkailuohjelmien kehittäminen Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä Vesiluvat ja ympäristöluvat Tarkkailualueella sijaitsevat suot Tarkkailualueella sijaitsevat tuotantoalueet Tarkkailun suoritus Havaintoasemien perustiedot Näytteenotto Valumamittaus ja kuormituslaskenta Järvien ja lampien minimiravinteet Käyttö- ja hoitotarkkailu Sääolot ja hydrologiset tiedot Kuormitustarkkailun tulokset ja niiden tarkastelu Valumavesien laatu ja puhdistustehot Ympäristöluvissa esitettyjen puhdistusteho- ja pitoisuusvaatimusten täyttyminen Tuotantoalueiden ominais- ja kokonaiskuormitus Vesistötarkkailujen vedenlaatutulokset ja niiden tarkastelu Kangasjärven alue Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Virtapaikkojen veden laatu Järvien ja lampien veden laatu Virmasjärven alue (Jylhäsuo) Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Pakinsuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Tuusjärven alue (Vuotsinsuo, Lakeanrahka, Lenninsuo) Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Karjalansuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Savisuo Tutkimusalue Tulokset ja niiden tarkastelu Lahnasuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Lintusuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Pyöreäsuo Tutkimusalue... 86

4 7.9.3 Tulokset ja niiden tarkastelu Pohjasuo Tutkimusalue Tarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Liiteluettelo Nab Labs - ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Survontie 9 D 45 Jyväskylä

5 i Yhteenveto Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä (sittemmin Etelä-Savon ympäristökeskus, nykyinen Etelä-Savon ELY) laadittiin vuonna 1993 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen turvetuotannon vesiensuojeluohjelma, jonka mukaan velvoitetarkkailuissa keskitytään vaikutusten kannalta ongelmallisiin tuotantoalueisiin. Tässä vesiensuojeluohjelmassa tarkkailun painopistealueiksi nimettiin seuraavat tuotantoalueet: 1) Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi; Vapo Oy:n tuotantoalueet Lakeanrahka ja Vuotsinsuo sekä Ay H & K Haavikon ja Partasen sahan omistama Linturahkan-Kaskisuo alue) 2) Jylhäsuo (Juva), 3) Pakinsuo (Juva) ja 4) Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli); Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueet). Em. alueille laadittiin vuonna 1994 uudet tarkkailuohjelmat, joiden mukaan tarkkailua on tehty vuodesta Vaikka tarkkailu keskitettiinkin em. alueille, esitetään vuosiraportissa kaikkien alueella sijaitsevien Vapon tuotantoalueiden pinta-alatiedot ja arvioidaan niiden kuormitus alapuoliseen vesistöön. Vuonna 1997 muutettiin Tuusjärven alueen ohjelmaa (Lenninsuon valmistelu turvetuotantoon aloitettiin) ja Kangasjärven alueen ohjelmaa (Rajasuolla otettiin käyttöön pintavalutuskenttä ja vesien johtaminen Haapajärveen lopetettiin). Sittemmin tarkkailun useille tuotantoalueille on tarkkailuohjelmaa tarkennettu ympäristölupapäätöksissä. Vuonna 213 tarkkailussa olleilla tuotantoalueilla seurattiin kuivatusvesien määrää ja laatua sekä alapuolisen vesistön virtapaikkojen ja järvien kuntoa. Vuonna 213 oli ns. laajan tarkkailun vuosi jolloin vesistä analysoidaan liukoisia ravinteita ja eräillä vesistöhavaintopaikoilla oli suppeaa tarkkailuvuotta useampia näytteenottokertoja. Tarkkailualueella olevilla Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla oli 2288 ha tuotantokunnossa. Tuotannossa vuonna 213 oli 1658 ha. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden aiheuttaman nettokuormituksen arvioitiin olleen jaksolla seuraava: kiintoaine 134 t, kemiallinen hapenkulutus 18 t, kokonaistyppi 18 t ja kokonaisfosfori 43 kg. Turvetuotantoalueilta tuleva kuivatusvesi on yleensä tummaa, ravinteikasta ja joillain alueilla varsin rautapitoista. Alapuoliseen vesistöön tulevaa ainekuormitusta vähennetään mm. laskeutus- ja sarkaoja-altailla, pintavalutuskentillä (Lahnasuo, Pohjasuo, Lintusuo, Rajasuo, Pyöreäsuo ja Jylhäsuo) ja kasvillisuuskentillä (Pakinsuo) sekä kemiallisella puhdistuksella (Ropolansuo, Viransuo, Vuotsinsuo, Lakeanrahka). Turvetuotantoalueen vaikutus alapuoliseen vesistöön riippuu vesistön valuma-alueen suuruudesta ja luonnollisesti myös alapuolisen alueen veden laadusta. Mitä suurempi vesistöalue, sitä pienemmät vaikutukset ovat. Usein selvimmät vaikutukset ovat latvavesillä pieniin puroihin, jokiin ja lampiin. Vaikutus alapuoliseen vesistöön on aina tapauskohtainen. Seuraavassa on esitetty yhteenveto vuonna 213 vesistötarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden alapuolisen vesistön veden laadusta. Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi) Tuusjärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-alueeseen. Vuotsinsuon kuivatusvedet johdetaan Sääksjärveen, jonka vedet laskevat Tuusjärveen. Vuotsinsuon kemikalointi on parantanut merkittävästi kuivatusveden laatua, joka onkin sulanmaan aikaan selvästi parempi kuin Vuotsinsuon ulkopuoliselta alueelta Sääksjärveen tulevan veden laatu. Lopputalvella Sääksjärven alusveden happitilanne on ollut usein heikko. Näin myös vuonna 213. Matala Sääksjärvi on luokiteltavissa reheväksi järveksi, jossa kiintoainepitoisuus on ajoittain korkeahko. Vuonna 1997 ojitetun Lenninsuon kuivatusvesi on hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea. Lenninsuon veden laskevat Kartiskajoen kautta Tuusjärveen. Kartiskajoen suualueen vesi oli tummaa ja sen kokonaisfosforipitoisuus oli kesäaikaan varsin korkea. Lenninsuon osuus Kartiskajoen 18.8 km 2 :n valumaalueesta on vain 2.1 %. Myös Tuusjärveen laskevan Lakeanrahkan kuivatusvesi on ollut tummaa, hyvin ravinteikasta ja rautapitoista. Lakeanrahkalla kuivatusvedet alettiin pumpata pintavalutuskentälle huhtikuussa 29, minkä jälkeen pumppaus pintavalutuskentälle oli ympärivuotista. Vuonna 211 Lakeanrahkalla otettiin käyttöön kuivatusvesien kemikalointipuhdistus. Osa Lakeanrahkalta tulevasta kuormituksesta pidättyy tuotantoalueen alapuoliseen Kankaistenlampeen.

6 ii Tuusjärven pohjoisosan syvänteessä oli huhtikuussa ja elokuussa voimakasta hapenvajausta kuten myös Tuusjärven keskiosan syvänteessä. Tuusjärvessä fosfori on erityisen selvästi kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Tuusjärven klorofyllipitoisuuksien ja fosforipitoisuuksien perusteella Tuusjärvi voidaan luokitella varsin lievästi reheväksi järveksi. Tuusjärvi on tummavetinen, lievästi rehevä järvi, jonka kokonaisfosforipitoisuudella on ollut lievästi aleneva muutossuunta. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan Tuusjärvi kuuluu luokkaan hyvä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemässä ekologisessa luokittelussa Tuusjärvi kuuluu luokkaan erinomainen. Virmasjärven alue (Juva) Virmasjärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Virmasjoen valuma-alueeseen, joka on osa Sysmäjärven valuma-aluetta. Virmasjärvi koostuu kahdesta erillisestä altaasta, Etelä- ja Pohjois-Virmaasta, joita yhdistää kapea salmi. Salmi estää veden vaihtumista ja järven eteläosan vesi onkin pohjoisosan vettä heikompilaatuista. Myös Jylhäsuon tuotantoalueelta tuleva vesi on ollut hyvin tummaa ja ravinteikasta sekä rautapitoista. Vuonna 212 Jylhäsuolla otettiin käyttöön pintavalutuskernttä. Jylhäsuon kuivavedet laskevat Virmasjärveen Myllyojan kautta. Myllyjoen suualueen vesi on ollut Jylhäsuon kuivatusvettä selvästi parempaa väriarvon sekä typpi- ja rautapitoisuuden osalta. Etelä-Virmas on tummavetinen, ravinteikas järvi, jossa on ollut talviaikaan selvää hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Järven happitilanne on ollut talviaikaan heikko jo 196-luvun lopulla. Vuoden 213 lopputalvella alusvedessä oli voimakasta hapenvjausta. Levien määrää mittaavat a-klorofyllipitoisuudet kuvastavat järven olevan rehevä. Viime vuosina veden laadulla ei ole ollut havaittavissa selvää muutossuuntaa. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan Etelä-Virmas on luokiteltavissa luokkaan tyydyttävä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemässä ekologisessa luokittelussa Etelä-Virmas kuuluu kokonaisarviossa luokkaan erinomainen. Kuhalammen alue (Juva) Jukajärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Jukajärven alueeseen, joka on osa Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-aluetta. Jukajärveen Pappilanjoen kautta laskeva Kuhalampi on matala, tummavetinen ja rehevä lampi, joka on osin kasvamassa umpeen. Kuhalammen tilan parantamiseksi on tehty kunnostussuunnitelmia. Pakinsuon kuivatusvesi on hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea. Myös Pakinsuon laskuojan suualueen veden laatu on heikko, mikä ei selity yksin Pakinsuolta tuleva veden laadulla, vaan myös muulta laskuojan valuma-alueelta tuleva vesi on heikkolaatuista. Valtaosa laskuojan valuma-alueesta onkin ojitettua aluetta. Juvan vanhalta kaatopaikalta tulevan ojan kautta Jukajärveen tuleva kuormitus on selvästi pienempi kuin Pakinsuon laskuojan kautta tuleva kuormitus ojan pienemmän valuma-alueen ja paremman veden laadun vuoksi. Aikaisemmin Pakinsuon kuivatusvedet on johdettu vesistöön laskeutusaltaiden kautta. Vuodesta 28 alkaen vedet on johdettu ympärivuotisesti 6 lasketusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja siitä edelleen kasvillisuuskentälle, jossa kasvaa ruokohelpeä sekä luonnonvaraisia kasveja. Kasvillisuuskenttä pidättää ravinteita ja kiintoainetta ja parantaa siten vesistöön johdettavan kuivatusveden laatua. Kuhalampi on matala, umpeenkasvava, tummavetinen, rehevä järvi, jossa on talviaikaan selvää hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Heikkojen happitilanteiden vuoksi veden ainepitoisuudet ovat usein olleet lopputalvella korkeita. Nykyisellään merkittävä osa Kuhalammen kuormituksesta tulee järvestä itsestään (pohjasta ja hajoavasta kasvillisuudesta liukenevista ravinteista) järven heikon happitilanteen ja runsaan kasvillisuuden vuoksi. Kuhalammen veden laatu vaihtelee huomattavasti eikä siinä ole ollut havaittavissa selvää muutossuuntaa 199-luvun alusta. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan Kuhalampi kuuluu lähinnä luokkaan välttävä.

7 iii Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli) Ropolan-, Huppion-, Vuotsin- ja Rajasuon turvetuotantoalueiden alapuolinen Kangasjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja on sen latvajärviä (Sysmäjärven vesistöalueeseen kuluva Sahinjoen-Välijoen valuma-alue) Suota valuma-alueesta on puolet, josta ojitettuna on liki 7 %. Erityisen tehokkaasti on ojitettu Kangasjärven lähialue. Kangasjärven alueen tuotantoalueilta lähtevä vesi on hyvin ravinteikasta ja tummaa. Erityisen heikko on ollut Rajasuolta tulevan veden laatu. Vuonna 1997 Rajasuolla käyttöönotettu pintavalutuskenttä on parantanut selvästi Rajasuon kuivatusveden laatua ja vähentänyt Rajasuolta Kangasjärveen tulevaa kuormitusta. Kangasjärveen laskevien jokien ja purojen leimallisimpia piirteitä on ollut suuri humuspitoisuus ja melko runsas ravinteisuus sekä happamuus. Esim. Höytiönjoessa veden ph-luku vaihteli vuoden 212 tutkimuskerroilla ja joen yläjuoksulla Naakkapurossa Höytiönlampeen kulkeutuvat Viransuon ja Huppionsuon valumavedet. Lammen pienuuden ja lyhyen viipymän vuoksi sen veden laatu on suhteellisen lähellä siihen tulevien valumavesien laatua, ts. lampi on tummavetinen, hyvin runsasravinteinen ja ainakin ajoittain hyvin hapan. Vaikka veden tummuus ehkäisee planktonlevien kasvua, ovat havaitut klorofyllipitoisuudet kuvastaneet selvästi rehevyyttä. Höytiönlammen vesi hyvin hapanta (ph avovesikautena Höytiölammen happamuutta lisännyt Viransuon kuivatusvesien kemikalointipuhdistus, sillä kemikaloinnista lähtevän veden ph on ollut hyvin alhainen Lammen veden nykyinen happamuus haittaa jo useimpien vesieliöiden kasvua ja edistää happamuutta suosivien lajien runsautta. Kangasjärvi on tummavetinen, matala järvi. Mataluudesta johtuen sen pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus on yleensä ollut kohtalainen talvellakin, hapenvajaus on ollut yleensä vain lievää. Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuus on ollut viime vuosina pääosin tasoa 3-4 µg P/l. Heiniönjoen vaikutus Heiniönlahden veden laatuun on näkynyt Heiniönlahden muuta Kangasjärveä heikompana veden laatuna. Havaitut klorofyllipitoisuudet kuvastavat rehevyyttä. Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuudella oli kohoava trendi 197-luvun loppupuolelta 9-luvun vaihteeseen asti. 199-luvulla alkaen fosforipitoisuudella on ollut lievä aleneva suuntaus. KHT-arvolla nousu ajoittuu luvulle. 198-luvun puolivälistä KHT-arvolla on ollut lievä aleneva suuntaus. Aseman Kangasjärvi 45 veden väri on ollut useilla vuosien tutkimuskerroilla alle 1 mg Pt/l. Näin alhaisia väriarvoja on mitattu Kangasjärvellä vain pari kertaa aiemmin 196- ja 197-luvuilla talvella ja keväällä. Ropolansuon ja Viransuon kemikalointipuhdistus lienee osaltaan vaikuttanut Kangasjärven veden väriä alentavasti. Kangasjärven aseman 45 päällysveden ph-arvolla oli nouseva suuntaus 199-luvun puolivälistä vuoteen 22. Vuosina aseman veden ph-arvo ollut pääosin alle 6 ollen siten alhaisempaa tasoa kuin 2-luvun vaihteessa. Mahdollisesti kuivatusvesien kemikaloinnin seurauksena Kangasjärven veden johtokyky on ollut vuosina hieman aiempaa korkeampaa tasoa Kangasjärven vedet kulkeutuvat Haapajärveen, jonka vesi on tummaa ja ravinteikasta. Haapajärven syvänteessä on ollut lopputalvina ja loppukesällä havaittavissa alusvedessä voimakasta hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Vuonna 213 alusvedessä oli hapettomuutta maalis-, heinä- ja elokuun tutkimuskerroilla. Haapajärven veden laatu on poikennut yleisesti ottaen yllättävän vähän Kangasjärven veden laadusta. Haapajärven veden johtokyvyllä on ollut hitaasti nouseva suuntaus 198-luvulta vuoteen 28 saakka. Vuosina johtokyky on ollut muutamaa edellisvuotta alhaisempaa tasoa. Vuosina Haapajärven aseman 36 veden fosforipitoisuus on ollut aikaisempia vuosia alhaisempaa tasoa. Yleisen vedenlaatuluokituksen perusteella Kangasjärven veden laatu on verrattain lähellä tyydyttävän luokan laatuvaatimuksia kuten myös Haapajärvi. Höytiönlampi on selvästi huonompi, ts. laatuluokkaa välttävä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemän ekologisen luokittelun mukaan Kangasjärvi kuuluu luokkaan hyvä ja Haapajärvi luokkaan tyydyttävä. Karjalansuon alapuolinen vesistö (Juva) Karjalansuon kuivatusvedet johdetaan Kalliokoskenpuroa pitkin Taikinajokeen ja siitä edelleen Sorvasenjoen kautta Lumpeiseen. Laskeutusaltaiden kautta kulkee tuotantoalueen vesiä yhteensä 95 hehtaarin alueelta. Lisäksi siihen tulee vesiä noin 9 ha tuotantoalueen ulkopuoliselta alueelta. Karjalansuon tuotantoalue kuuluu Pekurilanjoen valuma-alueeseen.

8 iv Kalliokoskenpuron vesi oli lievästi hapanta, tummaa, kohtalaisen ravinteikasta ja rautapitoista. Taikinajoen vesi oli laadultaan parempaa Kalliokoskenpuron vesi. Sen laatu erosi Kalliokoskenpuron veden laadusta alhaisemman ammoniumtyppipitoisuutensa ja rautapitoisuutensa perusteella. Myös veden fosforipitoisuus ja KHT-arvo sekä väri ovat olleet Taikinajoessa jonkin verran alhaisempia kuin Kalliokoskenpurossa. Karjalansuon kuivatusvesien vaikutus näkyy Kalliokoskenpuron veden laadussa, mutta Taikinajokeen sen vaikutus jää pieneksi. Taikinajoen latva-alueella sijaitsee Nääringinjärvi, mikä parantaa joen veden laatua. Savisuo alapuolinen vesistö (Kerimäki) Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaista Kummunojaa pitkin Rauvanjärveen, jonne on 1.5 km vesimatka tuotantoalueelta. Rauvanjärvi laskee Puruveden Hepolahteen Heponotkonjoen kautta. Savisuon kuivatusvesi on lievästi humuspitoista ja kohtalaisen ravinteikasta. Tarkkailuohjelman mukaan Savisuolla vesistötarkkailua tehdään joka 2. vuosi (viimeksi v. 212). Vapon pyynnöstä vesistönäytteet otettiin myös vuonna 213. Viimeksi Savisuolla on ollut tuotantoa v. 21. Alueen turvetuotanto on loppunut eikä toimintaa enää jatketa. Matalan Rauvanjärven vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista. Järvessä oli huhtikuussa voimakasta hapenvajausta. Rauvanjärven laskuojan veden laatu on ollut lähellä Rauvanjärven veden laatua. Samoin Puruveteen laskevan Hepojoen veden laatu on ollut useimmiten varsin lähellä Rauvanjärven laskuojan veden laatua. Hepojoki laskee Puruveden Hepolahteen. Puruveden veden laatua seurattiin syvänteessä, jossa vettä oli 1 metriä. Aseman happitilanne oli hyvä kaikilla v. 213 tutkimuskerroilla. Vesi oli hyvin kirkasta (näkösyvyys m) ja sen ravinnepitoisuudet olivat hyvin alhaisia (järvi on kirkasvetinen, niukkaravinteinen ja karu). Lahnasuon alapuolinen vesistö (Pieksämäki) Lahnasuon kuivatusvedet ohjataan kokoojaojista kolmen laskeutusaltaan ja pumppausaltaan kautta pintavalutuskentälle, josta vedet johdetaan edelleen laskuojaa myöten Voikoskenpuroon ja edelleen Kekrinpuroa myöten Perkainjokeen. Perkainjoesta vedet laskevat Iso-Perkai -nimiseen järveen. Lahnasuon laskuojassa kuivatusvesien vaikutukset näkyvät kohonneina ravinnepitoisuuksina ja orgaanisen aineksen (humuksen) pitoisuutena. Kekrinpurossa veden laatu on jo parempi, selvimmin veden laadun parantuminen näkyi alentuneena ammoniumtyppipitoisuutena. Perkainjoen veden laatu oli parempaa kuin Kekrinpuron veden laatu, sen ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineen pitoisuus olivat alhaisempia kuin Kekrinpurossa. Matalan Iso-Perkai -järven veden laatu oli odotetusti hyvin lähellä Perkainjoen veden laatua, koska järven viipymä lienee lyhyt. Koska Lahnasuon tuotantoalueen osuus Niskakoskenjoen valuma-alueen pinta-alasta on alle 1 % jää Lahnasuon kuivatusvesien vaikutus vähäiseksi jo Niskakoskenjoessa. Lintusuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Lintusuon alue sijaitsee Mikkelin kaupungin keskustasta noin 25 km pohjoiseen. Lintusuon turvetuotantoalue sijaitsee Kyyveden valuma-alueella. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta Roitonlampeen. Lammesta vedet virtaavat laskujokoea ja Papinjokea pitkin Hietajärveen, josta edelleen Sahinjokea myöten Kyyveden eteläosaan Ala-Sitroon. Hietajärveä on laskettu vuonna 1939 ja 195-luvulla. Papinjoki on perattu Kyyveteen kuormitusta aiheuttavat lähinnä maa- ja metsätalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Roitonlammen laskujoen vesi on ollut hapanta (ph ), hyvin tummaa, humuksista ja varsin ravinteikasta. Papinjokeen tulee vesiä Roitonlammen lisäksi myös pohjoispuolisesta Haisevinlammesta. ja siihen yhtyvät etelästä myös Kovalansuon laskuojan vedet. Papinjoen veden fosfori- ja rautapitoisuudet olivat selvästi korkeampaa tasoa kuin Roitonlammen laskujoen pitoisuudet. Liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat Papinjoessa merkittävästi suurempia kuin Roitonlammen laskujoessa. Papinjoki laskee Hietajärven pohjoispäähän. Asemalla Hietajärvi eteläpää 27oli kaikilla tutkimuskerroilla lievää tai selvää hapenvajausta. Hietajärven ravinne- ja rautapitoisuudet sekä orgaanisen aineksen pitoisuus olivat selvästi alhaisempaa tasoa kuin Papinjoen pitoisuudet. Klorofyllipitoisuuksien perusteella arvioituna Hietajärvi on rehevä järvi, jossa leväkasvun seurauksena leville käyttökelpoisten liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat varsin alhaisia kesäaikaan.

9 v Hietajärven vedet laskevat Sahinjoen kautta Kyyveden Ala-Sitroon. Ala-Sitron havaintoasemalla 246 veden laatu oli hieman parempi kuin Hietajärven (ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineksen sekä raudan pitoisuudet olivat hieman alhaisempia), mutta sen klorofyllipitoisuudet kuvastivat järven olevan rehevä. Pyöreäsuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Pyöreäsuo sijaitsee noin viisitoista kilometriä Mikkelin kaupungin keskustasta pohjoiseen. Pyöreäsuon tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Susiojaan ja siitä edelleen Pieneen Orilampeen ja Orilampeen. Orilammesta vedet laskevat edelleen Syrjälampeen, josta edelleen Hakojokea ja Leveäjokea myöten Kyyveden YläSitroon ja Kivisalmen kautta Ala-Sitroon ja edelleen Mustaselän kautta KoiraseläIle. Tutkimusvesistöjen laatua leimaavat valuma-alueen laajat suoalueet. Lisäksi alueella kulkevassa harjujaksossa muodostuvat pohjavedet vaikuttavat osaltaan veden laatuun niiden purkautuessa soille ja vesistöihin. Susiojan vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista myös Pyöreäsuon laskuojan yläpuolella. Pyöreäsuolta tuleva kuormitus nostaa Susiojan veden orgaanisen aineen ja ravinteiden ainepitoisuuksia. Selvin muutos on ollut ammoniumtypen, raudan ja fosforin pitoisuuksissa. Orilammen vesi oli tummaa, runsashumuksista, ravinteikasta ja rautapitoista. Orilammen pohjan läheisessä vesikerroksessa oli hapettomuutta maalis- ja elokuussa..näkösyvyys oli elokussa.8 m. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Kyyveden Koiraselän veden laatu on odotetusti parempaa kuin esim. Ala-Sitron veden laatu, koska Kyyveden Koiraselälllä järvessä tapahtuva aineiden hajoaminen ja sedimentoituminen järven pohjasedimenttiin ehtii parantaa veden laatua. Lyhytviipymäisissä järvissä veden laatu on usein lähellä siihen tulevien valumavesien laatua. Kyyveden Koiraselällä pohjanläheisessä vesikerroksessa lopputalvella voimakasta ja loppukesällä selvää hapenvajausta. Päällysveden fosforipitoisuus ja rautapitoisuus ovat Koiraselällä selvästi alhaisempaa tasoa kuin Ori- ja Syrjälammessa ja myös Ala-Sitrossa. Myös Kyyveden Koiraselällä vesi on valuma-alueen turvemaiden seurauksena tummaa (runsashumuksista). Näkösyvyys on ollut talvella.6 m ja kesällä 1.6 m. Loppukesän klorofyllipitoisuuksien perusteella Koiraselkää voidaan pitää rehevänä. Pohjasuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Pohjasuon turvetuotantoalue Mikkelin kaupungin Vuolingon ja Kirkonkylän kylissä noin 11 km keskustasta luoteeseen. Pohjasuolla tuotannossa vuonna 212 oli 41 ha. Vesistötarkkailu alueella on tehty vuonna 211. Turvetuotantoalueelle on rakennettu pintavalutuskenttä (3.8 ha), joka otettiin käyttöön v. 211 huhtikuun lopulla. Pumppaus kentälle on ympärivuotista. Pohjasuon käsitellyt kuivatusvedet johdetaan Sarastonojaan, joka laskee noin 3.9 km:n päässä hankealueesta 16 ha:n kokoiseen Verijärveen. Vesistöreitti jatkuu Verijärvensalmen kautta Korpijärveen. Pohjasuon pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön johdettu kuivatusvesi oli tummaa,, ravinteikasta ja rautapitoista. Pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli hapanta, v. 213 tutkimuskerroilla ph vaihteli välillä Verijärven pohjoispään asemalla 289 on vesisyvyys 4 m ja siellä oli v. 211 elokuussa vain hyvin lievää hapenvajausta (pit. 6.6 mg/l). Asemalla Verijärvi 156 (syvyys 2 m) oli alusvedessä elokuussa voimakasta hapenvajausta (pit. 1. mg/l) ja lokakuussa oli lähes hapettomuutta (.1 mg/l). Asemalla Vesijärvi 156 pohjanläheisen vesikerroksen rautapitoisuudet olivat päällysveteen verrattuna selvästi kohonneita. Verijärvi on tummavetinen, kohtalaisen ravinteikas järvi. Verijärvi on rehevyystasoltaan lähinnä rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä.

10 Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotanto-alueiden käyttö- hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailu vuodelta Taustaa 1.1 Tarkkailuohjelmien kehittäminen Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä (sittemmin Etelä-Savon ympäristökeskus, nykyinen Etelä-Savon ELY) laadittiin vuonna 1993 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen turvetuotannon vesiensuojeluohjelma (julkaistu Vesi- ja ympäristöhallinnon monistesarjan numerossa 493), joka palvelee turvetuotantoalueiden vesiensuojelun kehittämistyötä ja valvontaa. Vesiensuojeluohjelman mukaan tarkkailuissa keskitytään vaikutusten kannalta ongelmallisiin tuotantoalueisiin. Em. vesiensuojeluohjelmassa tarkkailun painopistealueiksi nimettiin seuraavat alueet: Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi), jolla sijaitsevat: -Vapo Oy:n tuotantoalueet Lakeanrahka ja Vuotsinsuo. -Ay H & K Haavikon omistama Linturahkan alue, jonka Kaskisuolla oleva laajennusosa on Haavikkojen ja Partasen Sahan Oy:n omistuksessa. Jylhäsuo (Juva) Pakinsuo (Juva) Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli) -Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueet Vesiensuojeluohjelmaan liittyen pitivät Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri ja Vapon Itä-Suomen yksikkö neuvottelun , jossa keskusteltiin velvoitetarkkailujen järjestämisestä. Neuvottelussa päätettiin, että em. alueille laaditaan uudet tarkkailuohjelmat. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus laati ehdotukset uusiksi tarkkailuohjelmiksi, jotka Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi päivätyssä kirjeessään (kirje nro 592H22/861, 593A22/171, 594A53/171, 594A54/171). Kangasjärven alueen soiden ohjelmaan tehtiin vielä muutosehdotus, jonka piiri hyväksyi päivätyssä kirjeessään (nro 592H22/861). Muiden piirin alueen soiden tarkkailu lopetettiin. Tarkkailujen tulokset sovittiin raportoitavan yhdessä siten, että myös muiden kuin em. tuotantoalueiden vesistökuormitusta arvioidaan em. tarkkailuissa saatujen ominaiskuormitusten perusteella. Kangasjärven tarkkailuohjelmaa muutettiin vuonna 1996 Rajasuon pintavalutuskentän käyttöönoton myötä. Ympäristökeskus hyväksyi päivätyn tarkkailuohjelman päivätyssä kirjeessään. Lenninsuon turvetuotantoalueen perustamisen myötä Tuusjärveen alueen tarkkailuohjelmaa muutettiin. Ympäristökeskus hyväksyi pienin muutoksin päivätyn tarkkailuohjelman päivätyssä kirjeessään. Tarkkailuohjelmaa korjattiin ympäristökeskukseen vaatimalla tavalla. Uusi tarkkailuohjelma on päivätty Vuodesta 1998 Huppionsuon näytteenottoa harvennettiin Vapon ehdotuksesta vastaamaan Viransuon näytteenottoa (Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiskirje , DNro 595Y49-133). Aiemmin Huppionsuolta otettiin näytteitä yhtä tiheästi kuin Ropolansuolta. Vuonna 26 tarkkailuun otettiin mukaan myös Karjalansuo ja Savisuo. Karjalansuon tarkkailu tehtiin päivätyn, hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Savisuon tarkkailu tehtiin päivätyn, hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 29 tarkkailuun otettiin mukaan Pyöreäsuo ja Lintusuo (Mikkeli) (tarkkailu ympäristöpien mukaisesti) sekä Lahnasuo (Pieksämäki) ( tarkkailuohjelma ). Vuonna 211 vesitarkkailuun otettiin mukaan Pohjasuo (Mikkeli).

11 2 1.2 Vesiluvat ja ympäristöluvat Itä-Suomen vesioikeus on annetulla päätöksellä 117/93/2 myöntänyt luvan Ropolansuon, Huppionsuon ja Viransuon turvetuotantoalueiden vesien johtamiseen Kangasjärveen, Heiniönlampeen ja Höytiönlampeen sekä Rajasuon vesien johtamiseen Kangasjärveen. Em. luvasta valitettiin vesiylioikeuteen, joka antoi asiasta päätöksen (nro 52/1995). Vesiylioikeus myönsi luvan Ropolansuon, Huppionsuon ja Viransuon turvetuotantoalueiden vesien johtamiseen Kangasjärveen, Heiniönlampeen ja Höytiönlampeen sekä Rajasuon vesien johtamiseen Kangasjärveen. Lupa velvoittaa tarkkailemaan turvetuotantoalueilta tulevien vesien määrää, laatua ja vaikutuksia Kangasjärvessä, Heiniönlammessa, Höytiönlammessa ja Haapajärvessä sekä lietealtaiden tehoa Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tuotantokunnossa tai valmistelussa saa päätöksen mukaan olla eri tuotantoalueilla enintään seuraavat pinta-alat: Ropolansuo 522 ha, Huppionsuo 211 ha, Viransuo 353 ha ja Rajasuo 328 ha. Vesiylioikeus lisäsi Rajasuon osalta ehdon, että Rajasuon turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on viimeistään tuotantokaudesta 1997 lähtien puhdistettava kemiallisesti tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla tavalla. Etelä-Savon ympäristökeskus on hyväksynyt vesienkäsittelytavaksi pintavalutuksen (hyväksymiskirje , DNro 595Y49-133). Päätöksen mukaan ympäristökeskuksen tulee esittää tarkkailuohjelma, jolla voidaan riittävän tarkasti seurata pintavalutukseen tulevan ja siitä lähtevän jäteveden puhdistumista. Ympäristökeskukselle jätettiin uusi kirjattu tarkkailuohjelmaehdotus, jonka keskus hyväksyi päivätyssä kirjeessään. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 6/1/2 myöntänyt Ropolansuon 5 ha, Huppionsuon 173 ha, Viransuon 322 ha ja Rajasuon 278 ha suuruisten turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiselle jatkoluvan. Samalla ympäristölupavirasto myönsi kuivatusvesien johtamisluvan Ropolansuon 79 ha, Viransuon 85 ha ja Rajasuon 43 ha lisäalueille. Yhteensä luvitettua tuotantokelpoista pinta-alaa on 148 ha. Luvan saajan esityksestä kuivatusvesien kemiallinen puhdistus on määrätty ja toteutettukin Ropolansuolle ja Viransuolle, sekä jo vuosia käytössä ollut pintavalutus Rajasuolle. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Huppionsuota koskevan lupapäätöksen nro 117/9/2, Dnro ISY-28-Y antamassaan päätöksessä nro 11/499/3 vaasan hallinto-oikeus velvoitti tehostamaan vesienkäsittelyä rakentamalla ja ottamalla käyttöön kasvillisuukenttiä/altaita poistuneilla tuotantoalueilla. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä (taltio 2946) pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. Vaasan hallinto-oikeuden muuttamassa lupamääräyksessä 2 asetettu määräaika on pidennetty päättymään Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi päivätyn Huppionsuon vesienkäsittelyn tehostamista koskevaa suunnitelmaa koskevan päätöksen nro 26/214/1 (dnro ISA- VI/66/4.8/212). Päätöksen mukaan Huppionsuon turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä alkaen tehostetusti Iaskeutusallaskäsittelyn ja kemiallisen käsittelyn avulla. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Rajasuota koskevan lupapäätöksen118/9/2, Dnro ISY-28-Y-32. Vaasan hallinto-oikeus muutti eräitä lupamääryksiä antamassaan päätöksessä nro 11/52/3. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Ropolansuota koskevan lupapäätöksen nro 12/9/2, Dnro ISY-27-Y-221. Vaasan hallinto-oikeus muutti eräitä lupamääryksiä antamassaan päätöksessä nro 11/5/3. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Viransuota koskeva lupapäätöksen nro 119/2/2, Dnro ISY-28-Y-33. Vaasan hallinto-oikeus muutti eräitä lupamääryksiä antamassaan päätöksessä nro 11/53/3. Itä-Suomen vesioikeus on annetulla päätöksellä (nro 19/YmII/83) myöntänyt luvan Vuotsinsuon turvetuotantoalueen perustamiseen ja vesien johtamiseen Sääksjärveen, Joroisten ja Rantasalmen kunnissa. Tästä päätöksestä tehdyt valitukset on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja vesiylioikeudessa Kummankaan päätöksessä ei ole muutettu vesioikeuden päätöstä. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueelta kertyvän veden määrää ja laatua sekä Sääksjärven veden laatua. Vapo jätti hakemuksen Vuotsinsuon lupaehtojen tarkistamiseksi. Itä-Suomen vesioikeus antoi kirjatulla päätöksellään (Dnro 1998/13 Hp) luvan Vuotsinsuon kuivatusvesien johtamiseen Sääksjärveen. Lupa oli voimassa vuoteen 21 saakka. Itä-Suomen AVI-virasto antoi Vuotsinsuota koskevan lupapäätöksen nro 26/211/1 (dnro ISAVI/175/4.8/21). Päätöksen mukaan kemiallisen käsittelyn poistotehon on oltava käsittelyajan keskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien vähintään seuraava: kemiallinen hapenkulutus, COD Mn 75 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 3 %. Itä-Suomen vesioikeus on annetulla päätöksellä myöntänyt luvan Lenninsuon turvetuotantoalueen perustamiseen ja vesien johtamiseen Tuusjärveen, Joroisten ja Rantasalmen kunnissa. Tästä päätöksestä tehdyt

12 3 valitukset on käsitelty vesiylioikeudessa, jonka päätöksessä ( , nro 77/95/2) ei muutettu vesioikeuden päätöstä. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotantoalueen päästöjä vesistöön ja päästöjen vaikutusta purkuvesistössä. Lenninsuolla on uusi lupapäätös, nro 1/6/2, ISY-24-Y-15, annettu Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asia edelleen käsittelyssä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi päätöksessä (nro 3/4/2, Dnro ISY-22-Y-26) luvan Pakinsuon vesien johtamiseen. Päätöksessä velvoitettiin ottamaan kasvillisuussuodatin otettava käyttöön kahden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotantoalueen päästöjä vesistöön ja päästöjen vaikutusta purkuvesistössä. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus päätöksessä ( : Numero 5/92/2, Dnro 519/4/533) lupaa ja vesiensuojelua koskevat määräykset pidettiin voimassa. Kasvillisuussuodattimen osalta on määrättiin tarkistushakemukseen tehtäväksi selvitys kasvillisuussuodattimen toiminnasta ja hoidosta sekä perusteltu arvio toteutuneesta puhdistustehosta. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä (taltionumero 3682, Dnro 1382/1/5) Korkein hallinto-oikeus pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi Vuotsinsuota koskevan ympäristölupapäätöksen nro 26/211/1. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi Pakinsuota koskevan ympäristölupapäätöksen nro 1/212/1 (dnro ISAVI/32/4.8/211). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi päätöksellään nro 19/5/2 (Dnro ISY-24-Y-274) luvan Karjalansuon kuivatusvesien johtamiseen. Ympäristölupavirasto myönsi Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Savisuon turvetuotantoalueella Kerimäen kunnassa (päätös nro 11/5/2, dnro ISY- 24-Y-269). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Pyöreäsuota koskevan lupapäätöksen (Nro 7/5/2, Dnro ISY-23-Y-259). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Lintusuota koskevan lupapäätöksen (Nro 73/7/2, Dnro ISY-26-Y-14). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Lakeanrahkaa koskevan lupapäätöksen (Nro 45/7/2, Dnro ISY-25-Y-144). Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajentumista 115 ha:lla koskeva hakemus tuli alun perin vireille Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut asiassa päätöksen nro 67/1/1. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 1/747/3 kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian Itä-Suomen aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Alueella tehtiin YVA-tarkastelu. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi päivätyssä päätöksessään Nro 82/211/1 (Dnro ISAVI/1/4.8/211) luvan Lakeanrahkan tuotantoalueen laajentumiseen (yhteensä noin 331 ha). Ympäristölupavirasto määräsi, että luvan saaja voi ottaa käyttöön turvetuotantoalueen kuivatusvesien kemiallisen käsittelyn tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.. Kemiallisen puhdistamon puhdistustehot pitää lupamääräysten mukaan olla vuosikeskiarvona vähintään: kemiallinen hapen kulutus 75 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 4 %. Päätöksestä valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä (nro 12/25/1) myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan La keanrahkan turvetuotannon laajentamiselle. Myös tästä päätöksestä on valitettu. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Lahnasuota koskevan lupapäätöksen (Nro 21/8/2, Dnro ISY-26-Y-244). Pohjasuo, , lupapäätös nro 28/1/1, Dnro ISAVI/8/4.8/21 Jylhäsuo, , lupapäätös nro 19/211/1, Dnro ISAVI/62/4.8/21. Vaasan hallinto-oikeus muutti eräitä lupamääryksiä antamassaan päätöksessä nro 12/196/1.

13 4 Kuva 1. Tutkimusalueiden sijainnit (merkitty punaisilla ympyröillä, pohjakartta ympäristöhallinnon Herttatietokannasta). Lahnasuo sijaitsee hieman kuva-alan vasemmalla puolella Tarkkailun laajuus Vuoden 213 tarkkailu oli tarkkailuohjelman mukainen laajan tarkkailun vuosi. Laajana tarkkailuvuotena (joka 3. vuosi) näytteenottokertoja on eräillä paikoilla suppeaa vuotta enemmän ja tällöin analyysivalikoimaan kuuluvat tällöin myös ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraatti-nitriittityppi (NO 2+3 -N) ja fosfaattifosfori (PO 4 -P).

14 5 2. Tarkkailualueella sijaitsevat tuotantoalueet Etelä-Savon ympäristökeskuksen sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-alat käyvät ilmi taulukosta 1 (sijainnit on esitetty kuvassa 1 ja liitteessä 1a). Tarkkailussa olevien tuotantoalueiden tarkempi sijainti ja veden laadun havaintoasemat on esitetty raportissa kunkin alueen vesistötarkkailuosassa. 3. Tarkkailun suoritus 3.1 Havaintoasemien perustiedot Kuormitustarkkailujen havaintoasemien perustiedot on esitetty taulukossa 2. Ropolansuolla ja Viransuolla otettiin käyttöön kuivatusvesien kemikalointi vuonna 21. Viransuolle rakennettiin uusi kemikalointilaitos v. 211 loka-marraskuussa. Vuonna 213 Viransuolla koko 365 ha alueen vedet kemikaloitiin ympärivuotisesti. Ropolansuolla otettiin käyttöön uusi kemikalointilaitos huhtikuun lopulla. Ropolansuolla 68 ha vedet kemikaloitiin ajalla Rajasuolla kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Vuotsinsuolla kuivatusvedet kemikaloitiin Kemikalointialtaan valuma-alue oli saakka 1.97 km 2, sen jälkeen uusien ojajärjestelyiden seurauksena valuma-alue on ollut 1.26 km 2. Pakinsuolla kuivatusvedet johdettiin kasvillisuuskentälle (ruokohelpi) koko vuoden. Lahnasuolla pintavalutuskenttä valmistui v. 29 keväällä ja vedet alettiin pumpata kasvillisuuskentälle toukokuusta 29 alkaen. Myös Lintusuolla pintavalutuskenttä valmistui keväällä 29 ja vedet alettiin pumpata kasvillisuuskentälle huhtikuussa 29. Jylhäsuolla otettiin pintavalutuskenttä käyttöön Näytteenotto Kuormitusnäytteitä otettiin touko-lokakuun välisenä aikana eri tuotantoalueilla seuraavat määrät: Kuormitusnäytteiden Kuormitusnäytteitä Tuotantoalue tavoitetiheys yht. vuonna 213 Vuotsinsuo kunnostusvaiheessa -6 kpl / kausi + 2 rankkasadenäytettä 7 -ojitusvaihe kerran viikossa -muuten kerran kuussa lokak. loppuun Lakeanrahka 12 kpl / vuosi 22 Lenninsuo kunn.vaiheessa -6 kpl / kausi 6 Jylhäsuo -talvella 1/kk, kesällä 2/kk, tulva 1/vko 21 Pakinsuo -talvella 1/kk, kesällä 2/kk, tulva 1/vko 44 Ropolansuo 1 kpl / 2 viikkoa (touko-lokakuu) 38 Huppionsuo 1 kpl / kuukausi (tammi-joulukuu) 14 Viransuo 1 kpl / 2 viikkoa (touko-lokakuu) 23 Rajasuo -pintavalut. tul & lähtevä -2 kpl/kk kesäaika, talvella 1 kpl/kk 23 Savisuo - ei kuormitustarkkailua Lintusuo - 2 / kk, tulva-aika 1/vko 2 Pyöreäsuo 1 / kk touko-joulukuussa 13 Lahnasuo tulva-aika 1/vko, 2 /kk (touko-loka) 21 Pohjasuo 19 Lakeanrahkalla pintavalutuskenttä otettiin käyttöön keväällä 29. Lakeanrahkan pumppuallas rakennettiin maaliskuussa ja pintavalutuskentän vallit valmistuivat huhtikuussa ja pumppaus kentälle alkoi huhtikuun loppupuolella. Lakeanrahkalla kuivatusvedet alettiin kemikaloida v. 211 huhtikuussa. Lakeanrahkalla on käytössä ympärivuotinen kemikalointi.

15 6 Pyöreäsuolle on rakennettu pintavalutuskenttä vuonna 28 ja se on ollut toiminnassa v Tuotantoalueen kunnostus alkoi v. 29. Lintusuolla oli kevättalvella 29 käynnissä pintavalutuskentän rakentaminen, kenttä valmistui kevään 29 aikana ja pumppaus alkoi huhtikuussa 29. Lahnasuolla, Pyöreäsuolla, Vuonna 213 Lintusuolla vedet johdettiin pintavalutuskentälle ja Pakinsuolla kasvillisuuskentälle koko vuoden ajan. Tuotantoaluekohtaiset näytepäivämäärät käyvät ilmi liitetaulukoista liitteessä 6c. Kuormitustarkkailunäytteistä on tehty seuraavia analyysejä: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, sähkönjohtokyky, ph, alkaliniteetti, väri, KHT (kemiallinen hapen tarve), kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti-nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaatti ja rauta. Taulukko 1. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesistöalueet v. 213 Poistunut ala sisältää viitenä viime vuotena poistuneen alan. Pinta-ala ha Poistu- Tuot.213 Ojit. Tuot. Tuotantoalue tuot.kunn. valmist. nut ha ha alkoi alkoi Vesistöalue Kunta Suur-Saimaan alue Lenninsuo Tuusjärven alue Juva Lakeanrahka Tuusjärven alue Juva Vuotsinsuo Pahakkalanjoen va Joroinen Pakinsuo Jukajärven alue Juva Savisuo Rauvanjärven-Hepo-ojan va Kerimäki Haukiveden -Kallaveden alue Palokorvensuo Puikonjoen va Rantasalmi Ropolansuo Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Huppionsuo Isojoen-Sahinjoen va Juva Viransuo Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Rajasuo Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Jylhäsuo Virmasjoen va Juva Karjalansuo Sysmäjärven Juva Syysjärven Mäntyharjun reitin valuma-alue Pohjasuo Puulaveden alue Mikkeli Aveasuo Kyyveden alue Mikkeli Kovalansuo Kyyveden alue Mikkeli Koivulamminsuo Kyyveden alue Mikkeli Lahnasuo Kyyveden alue Pieksämäki Lintusuo Kyyveden alue Mikkeli Pyöreäsuo Kyyveden alue Mikkeli Yhteensä ha Taulukko 2. Kuormitustarkkailun havaintoasemat ja niiden valuma-alueet. Vuotsinsuolla ei-valmisteltu alue sisältää vanhoja turvehautoja, jotka tulevat tuotantoon kentän mataloituessa. Ropolansuolla ja Viransuolla valuma-alueeseen sisältyy saarekkeita ja tukialueita. Vuotsinsuon kemikaloinnin valuma-alue muuttui alkaen. Havainto- Valuma- Tuotanto- Tuotantoalue asema alue ha kunn. ha Lakeanrahka kemikal. läht Vuotsinsuo kemikal. läht Lenninsuo altaan alap Pakinsuo mittakaivo Ropolansuo kemikalointi Huppionsuo mittakaivo Viransuo kemikalointi Rajasuo pintaval. lähtevä Jylhäsuo altaan alap Savisuo altaan alap Lahnasuo pintaval.läht Lintusuo pintaval.-läht Pohjasuo pintaval. läht Pyöreäsuo pintaval. läht kenttä 68.7

16 7 Muiden Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella olevien turvetuotantoalueiden kuormitusta arvioidaan em. alueiden ominaiskuormituksiin perustuen. Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty edempänä raportissa kunkin alueen vesistötarkkailutulosten yhteydessä. Järvipisteistä määritettiin edellä esitettyjen analyysien lisäksi näkösyvyys, happipitoisuus ja a-klorofylli. Analyysimenetelmien kuvaus on esitetty taulukossa 3. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen laboratorio on FINASin akkreditoima testauslaboratorio (T142). Akkreditoinnin pätevyysalue on ympäristönäytteiden analytiikka ja vesitutkimusten näytteenotto. Jyväskylän yliopisto myi ympäristöntutkimuskeskuksen näytteenotto-, laboratorio- ja suunnittelu -liiketoiminnat Nab Labs Oy:lle. Koko henkilökunta siirtyi alkaen Nab Labs Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Toiminta jatkuu normaalisti ympäristöntutkimuskeskuksen nykyisissä Ylistön kampuksen toimitiloissa, käyntiosoitteessa Survontie 9 (Ambiotica). Taulukko 3. Tarkkailun analyysit ja niitä vastaavat menetelmäohjeet. Määritys Yksikkö Menetelmäohje Lämpötila C Happipitoisuus mg/l SFS 34 Hapen kyllästysaste % Sameus FNU SFS-EN ISO 727:2 Kiintoaine mg/l SFS-EN 872:25 Kiintoaineen hehkutushäviö mg/l GFC/GFA-suodatin, hehkutus 55 C, gravimetrinen määritys Sähkönjohtokyky ms/m SFS-EN ph SFS 321 Alkaliniteetti mmol/l SFS 35, titraus ph 4,5 ja 4,2 (Vesihallituksen ohje) Väriluku Pt mg/l SFS-EN ISO 7887 COD Mn mg O 2 /l SFS 336 Kokonaistyppi µg/l Näytt. hapetus SFS 331 mukaan, analysointi FIA- analysaattorilla. NH 4 µg/l SFS332:1976 Kok.P µg/l Validoitu sisäinen menetelmä A4 B (Aquakem) PO 4 -P µg/l Validoitu sisäinen menetelmä A4 A (Aquakem) Rauta µg/l SFS 328 Rauta (yli 5 µg/l) µg/l SFS 344, 347 a-klorofylli µg/l SFS Valumamittaus ja kuormituslaskenta Virtaamat Tuotantoalueelta tulevan kuormituksen luotettava arvioiminen edellyttää riittävän tiheää virtaamanmittausta. Virtamaa seurattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla Huppionsuolla, Rajasuolla, Lahnasuolla, Lintusuolla, Pohjasuola, Pakinsuolla, Pyöreäsuolla sekä Ropolansuolla. Virtaamat laskettiin keskimääräisiksi vuorokausivirtaamiksi. Lenninsuolla ei ollut virtaamamittausta. Ropolansuolla ei ollut käytettävissä virtaamatuloksia v. 213, sen virtaamat arvioitiin Viransuon valmien avulla. Viransuolla, Vuotsinsuolla ja Lakeanrahkalla, jotka ovat pumppukuivatuksessa ja jonka kuivatusvedet kemikaloitiin, valunnan seuranta on perustunut kuivatusvesipumpun käyntituntimääriin.

17 Vuonna 213 käyttökelpoisia virtaamatuloksia oli seuraavasti: Huppionsuo Vuotsinsuo kuivatuspumpun käyntitietoja Pakinsuo Lahnasuo Lakeanrahka kuivatuspumpun käyntitietoja Lintusuo Rajasuo Pohjasuo Pyöreäsuo Eri laitteilla ja menetelmillä saatavat ravinnepitoisuustulokset voivat poiketa merkitsevästi toisistaan erityisesti humuspitoisissa ja sameissa vesissä. Aikaisempina vuosina ammoniumtypen pitoisuutta määritettäessä vesinäyte tislattiin orgaanisen aineen aiheuttaman häiriön poistamiseksi ja määritettiin sen jälkeen standardin SFS 332 mukaisesti. Tällainen näytteen tislauksen sisältävä analyysimenetelmä antaa humusvedestä suurempia ammoniumtyppipitoisuuksia kuin standardin SFS 332 mukainen analyysimenetelmä. Koska ammoniumtypen määritys tehdään yleisesti standardin SFS 332 mukaisesti, siirryttiin myös nyt esitettävässä tarkkailussa v. 24 alkaen käyttämään standardin SFS 332 mukaista menetelmää ammoniumtypen määrityksessä. Tästä syystä v. 24 tarkkailussa ja sitä seuraavina vuosina saadut vesistön ammoniumtyppipitoisuudet olivat alhaisempaa tasoa kuin aiemmin tässä tarkkailussa saadut pitoisuudet. Huomaa:. Kiintoainepitoisuuden määritysraja on vaihtunut vuosien mittaan. Keski-Suomen ympäristökeskuksen laboratorion toiminnot siirrettiin v. 23 alusta ympäristöntutkimuskeskuksen laboratoriolle. Tällöin otettiin käyttöön ympäristökeskuksen laboratorion analyysimenetelmiä, mm. kiintoainepitoisuus. Kiintoaineen määritysrajana oli v mg/l (oli aiemmin 2 mg/l). V. 21 alkaen määritysraja on ollut.5 mg/l Ominaiskuormituksen ja ainekuormien laskenta Mitattujen valumien ja sademäärätietojen perusteella arvioitiin, kuinka pitkää ajanjaksoa mikin vedenlaatutulos edustaa (näytteen edustaman jakson tarkka pituus vuorokausina on esitetty kuormituslaskentaliitteissä). Jakson keskimääräinen ainehuuhtouma laskettiin jakson mitatun tai arvioidun keskivaluman avulla (ei näytteenottoajankohdan valuman avulla). Touko-lokakuun ominaiskuormitusluvut (g/ha/d) laskettiin laskemalla jaksojen kuormat yhteen ja jakamalla ne seurantajakson kokonaispituudella. Tuotantoalueiden touko-lokakuun ainehuuhtouma laskettiin sekä brutto- että nettohuuhtoumana. Nettokuormitus arvioitiin vähentämällä lasketusta kuormituksesta ns. luonnonhuuhtouma. Nettokuormitusta laskettaessa vähennetään eräiden vedenlaatumuuttujien osalta havaitusta huuhtoumasta ns. taustahuuhtouma, jolloin nettokuormitus kuvaa turvetuotannon aikaansaamaa kuormituslisää. Ainekuormitukset laskettiin sekä brutto- että nettokuormituksena. Nettokuormitusta laskettaessa vähennetään bruttokuormasta taustakuormitus, jolloin nettokuormitus kuvaa turvetuotannon aikaansaamaa kuormituslisää. Velvoitetarkkailuissa yleisesti käytettyjä luonnontilaisten soiden taustapitoisuuksia ovat olleet seuraavat (Wahlgren, 1988): kokonaisfosfori 2 µg/l, kiintoaine 5 mg/l, PO 4 -P 5 µg/l, kok. N 6 µg/l, NH 4 -N 2 µg/l. Kiintoaineen osalta taustapitoisuuskäytäntö on vaihdellut. Luonnontilaisen suon taustapitoisuus on 1-1 mg/l (Ahtiainen ym. 199, Marja-aho & Koskinen 1989 ja Ihme ym. 1992). Eräissä selvityksessä sen taustapitoisuudeksi on oletettu mg/l. Luonnontilaisen suon liuenneen orgaanisen aineksen (COD Mn ) pitoisuus on tasoa mg O 2 /l (Ahtiainen ym. 199, Marja-aho & Koskinen 1989 ja Ihme ym. 1992). Vapolla pidettiin Vapon tuotantoalueita koskeva palaveri kuormitustarkkailujen kehittämisestä. Siellä sovittiin tuotantoalueiden kuormitusten laskennasta seuraavaa. Taustapitoisuutena käytetään seuraavia pitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Taustakuormaa laskettaessa käytetään tuotantoalueella mitattua valuntaa. Em. taustapitoisuuksien lisäksi käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia: org. kiintoaine 1 mg/l, COD Mn 2 mg O 2 /l, NH 4 -N 2 µg N/l ja rauta 23 µg/l. Taustakuormituksia laskettaessa käytettiin tuotantoalueella mitattuja valumia.

18 9 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen ainehuuhtoumana käytettiin taustahuuhtoumaa. Jos veden laadun havaintoasemalle tulee merkittävästi ulkopuolisia valumavesiä ja jos ulkopuolisten vesien ainepitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin taustapitoisuudet, saattaa em. laskentamenettely yliarvioida tuotantoalueen ominaiskuormitusta. Rajasuon ominaiskuormitusluvut ja ainekuormitus laskettiin pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon koko 394 ha alueelle,(sisältää myös 24 ha pintavalutuskentän). Pinta-alassa ei ole mukana valmistelematonta aluetta mutta viljelyyn siirtynyttä alaa on mukana. Rajasuosta tuotantokunnossa on 97 ha. Tuotantoalueen vuotuista kuormitusta arvioitaessa pitää laskea tarkkailukauden kuormitus ja mikäli tarkkailu ei kata koko vuotta pitää arvioida lisäksi talvikauden aikainen kuormitus. Eräillä alueilla talvikauden aikainen kuormitus tuotantoalueelle arvioitiin Rajasuon vuotuisen kuormituksen jakauman avulla, ts. tuotantoalueen kuormituksen oletettiin noudattavan samankaltaista vuosijakaumaa. Mikäli tuotantoalueella on kuivatusvesien puhdistusmenetelmä (kemikalointi tai pintavalutus), joka oli käytössä vain osan vuotta, talviajan kuormitus laskettiin 'kesäajan' käsittelemättömän kuormituksen ja Rajasuolta saadun vuosijakauman avulla Järvien ja lampien minimiravinteet Laajana tarkkailuvuotena, jolloin näytteenottokertoja oli normaalivuotta enemmän ja vesinäytteistä analysoitiin myös nitraatti- ja ammoniumtyppi sekä fosfaattifosfori. Liukoisten ravinteiden pitoisuuksia tarkastelemalla voidaan arvioida, onko levien kasvua rajoittava minimitekijä fosfori vaiko typpi. Rehevöitymistä säätelevinä ravinteina on totuttu pitämään yleensä fosforia ja typpeä. Typpi on aminohappojen olennainen osa, ja siten tärkeä solujen rakenteissa ja entsyymeissä. Typpi on siis "rakennusaine". Fosfori on taas tärkeä osa solun sisäisessä energia-aineenvaihdunnassa, kuten hengityksessä ja hapetuspelkistysreaktioissa. On yleisesti tunnettua, että elävät solut tarvitsevat energia-aineenvaihduntaansa fosforia, ilman energiaa ei myöskään tapahdu uuden solumaterian synteesiä. Yleensä fosforia on totuttu pitämään vesistöjen rehevöitymistä säätelevänä ravinteena. Vasta viime aikoina on ruvettu keskustelemaan myös typen osuudesta vesistöjen rehevöittäjänä. Suomen vesiensuojelun painopiste on viimeiset parikymmentä vuotta ollut fosforikuormituksen vähentämisessä. Ainakin osittain tämän seurauksena vesistöjen kokonaisfosforipitoisuudet ovat pienentyneet, mutta samaan aikaan typpipitoisuudet ovat olleet hienoisessa kasvussa (Pietiläinen & Kauppi 1993, Poikolainen 1992). Fosforipitoisuuksien pienenemisestä huolimatta vesistöjen rehevöityminen on yhä jatkunut. Typen merkityksen on siksi ounasteltu olevan aiemmin arveltua suuremman. On toisaalta myös mahdollista, etenkin toipuvien ekosysteemien ollessa kyseessä, ettei ole täysin ymmärretty ravinteiden kiertoa ja kierron merkitystä järviekosysteemissä (e.g. Lappalainen 1991). Typpi saattaa joissakin tapauksissa edistää levien kasvua, toisissa tapauksissa typen puute voi suoda molekyylityppeä yhteyttämään kykeneville sinileville t. sinibakteereille kilpailuedun. Ammoniumtypen hapettuminen nitrifikaation kautta kuluttaa puolestaan happea ja alentaa veden ph:ta, denitrifikaatiossa veden ph saattaa puolestaan nousta. Mikä kulloinkin on typen merkittävin vaikutustapa, vaihtelee eri vesistöissä. Rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta voidaan yrittää arvioida joko ravinnesuhtein tai levätestein. Ravinnesuhteiden käyttö minimitekijän selvittämisessä perustuu yhteyttävien organismien keskimääräisen typpi/fosforisisällön ja veden ravinnesuhteiden (typpi/fosforisuhteet) vertaamiseen. Käytettyjä ravinnesuhteita on kolme (Pietiläinen & Kauppi 1993) (ravinteet fosforina ja typpenä): 1) kokonaisravinnesuhde, kok.n : kok.p, 2) mineraaliravinnesuhde, (NH 4 + NO 3 + NO 2 ) : PO 4. Suhde ilmaistaan myös DIN:DIP. 3) ravinteiden tasapainosuhde, (kok.n : kok.p) : ((NH 4 + NO 3 + NO 2 ): PO 4 ). Yleisimmin käytetty arvio solujen keskimääräisestä sisäisestä typpi/fosfori-painosuhteesta on seitsemän (Redfield ym. 1963). Heckyn ym. (1993) mukaan makeiden vesien hiukkasmateriaalissa suhde on tosin keskimäärin selvästi suurempi ja toisaalta enemmän vaihteleva kuin "Redfieldin suhde", joka perustuu laajaan meriaineistoon. Veden typpi/fosforisuhteen ollessa lähellä seitsemää voivat sekä typpi että fosfori säädellä levien kasvua. Forsbergin ym. (1978) mukaan typpi rajoittaa levien kasvua, kun veden mineraaliravinnesuhde on alle 5. Suhteen ollessa yli 12 fosfori on rajoittava ravinne. Kokonaisravinteille vastaavat rajat ovat 1 ja 17 (Forsberg ym. 1978). Chiaudanin ja Vighin (1974) mukaan mineraaliravinnesuhteen ollessa yli 1 fosfori

19 1 rajoittaa levien kasvua. Ravinteiden tasapainosuhteen ollessa yli yhden on typpi minimiravinteena, muuten fosfori. Ravinnesuhteen tulkintaa hankaloittaa se, että eri levillä on erilaiset ravinnevaatimukset. Samaan aikaan toisten levien kasvua voi rajoittaa typpi, toisten fosfori. Ravinnesuhteita voidaan lisäksi käyttää minimiravinteen määräämisessä silloin, kun ravinnepitoisuudet ovat suhteellisen pieniä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein, tulosten luotettavuuden kannalta valitettavasti, pitoisuuksia määritysrajan tuntumassa. Kun ravinteita on runsaasti, levien kasvua rajoittaa jokin muu tekijä, yleensä valo tai lämpötila. Tarkkailun järvistä tutkittiin kasviplanktontuotannon minimiravinteet kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhteilla. Mikäli kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhde on suurempi kuin 1, on typpi minimitekijänä, päinvastaisessa tapauksessa fosfori. Tässä laskettu suhde on siis edellä mainittu ravinteiden tasapainosuhde. 4. Käyttö- ja hoitotarkkailu Käyttö- ja hoitotarkkailun tarkoituksena on antaa taustatietoja kuormitustarkkailulle, ts. selvittää mitä alueella on tehty, missä ja milloin. Käyttö- ja hoitotarkkailussa kirjataan kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä sekä ja sen tavoitteena on myös vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttö- ja hoitotarkkailuun kuuluvilla turvetuotantoalueilla tarkkailun suorittaminen on tuottajan vastuulla. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan: - tiedot ojitus-, kunnostus-, ja tuotantotoiminnan etenemisestä - ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - altaiden ja lietetaskujen tyhjennys - mittapatojen asennus ja vedenkorkeuslukemat - vesinäytteiden ottoajankohdat - sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä työmaalla mitataan - sekä kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai kuormitukseen. Tiedot tuotantoaloista, tuotantojakoista ja menetelmistä ja mm. laskeutusaltaiden tyhjennyksistä, ojituksista yms. on esitetty kunkin tutkimusalueen liitetaulukoissa. 5. Sääolot ja hydrologiset tiedot Sääolot vuonna 213 Tammikuussa keskilämpötila oli maan eteläosassa vähän tavanomaista alempi, pohjoisessa korkeampi. Sadanta oli lähellä keskimääräistä. Vesistöjen ja pohjaveden korkeudet laskivat pääosin talvelle tyypilliseen tapaan. Helmikuu oli lauha ja vähäsateinen. Vesistöjen ja pohjaveden pinnat olivat laskussa talvelle tyypilliseen tapaan. Maaliskuu oli kylmä ja vähäsateinen. Tästä syystä lumen vesiarvoissa ei tapahtunut juuri suuria muutoksia. Sekä vesistöjen että pohjaveden pinnat laskivat talvelle tyypilliseen tapaan, mutta vesivarastot olivat vielä märän syksyn jäljiltä tavallista suuremmat. Huhtikuussa satoi pääosin tavallista enemmän. Nopeasta lumien sulamisesta ja vesisateista johtunut äkillinen virtaamien kasvu sekä tavallista vahvemmat jokijäät saivat aikaan poikkeuksellisen paljon jääpatoja Pohjanmaalla. Toukokuu oli lämmin ja monin paikoin vähäsateinen. Maan etelä- ja länsiosassa pohjavedet olivat jo laskussa. Pohjoisessa pohjavedet olivat keskimääräistä ylempänä. Järvivedet olivat kuukauden loppupuolella paikoin ennätyksellisen lämpimiä. Kesäkuu oli harvinaisen lämmin ja monin paikoin runsassateinen. Järvien vedenpinnat olivat pääosin laskussa ja jokien virtaamat kesäisen pieniä. Ajoittaiset rankat sateet nostivat jokien virtaamia pienissä vesistöissä. Pohjaveden korkeudet olivat laskussa koko maassa. Vesistöjen pintaveden lämpötilat olivat kuukauden aikana kahteen otteeseen huippulämpimiä ja myös kuukauden keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin korkeampi kuin koskaan aiemmin mittausjaksolla.

20 11 Heinäkuu oli keskilämpötilaltaan melko tyypillinen mutta pääosin hieman tavallista viileämpi. Suuressa osassa maata satoi keskiarvoa vähemmän. Vedenpinnat olivat monin paikoin tavanomaista alempana, mutta kuurosateet nostivat virtaamia paikoin pienissä vesistöissä. Järvien pinnat olivat pääosin laskussa. Pohjaveden pinnat laskivat paikoin huomattavasti haihdunnan ja vähäisten sateiden myötä. Järvien pintaveden lämpötilat vaihtelivat kuukauden alun lämpimistä loppupuolen erityisen viileisiin lukemiin. Elokuu oli koko maassa tavallista lämpimämpi. Kuukauden aikana satoi vaihtelevasti sekä ajallisesti että alueellisesti. Idässä ja etelässä sadetta kertyi tavallista enemmän, kun taas pohjoisessa ja lännessä vähän. Kuukauden alun sateet kasvattivat hetkellisesti virtaamia ja nostivat vedenkorkeuksia maan etelä- ja keskiosassa sekä pysäyttivät pohjaveden pinnan laskun sateisilla alueilla. Pintaveden lämpötilat olivat elokuussa pääosin ajankohdan keskiarvoa ylempiä. Kuukauden keskilämpötila ( C) vuonna 213 Jyväskylän lentoasemalla Kk I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII x C Kuukauden keskilämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sademäärä (mm) kuukausittain vuonna 213 Jyväskylän lentoasemalla Kk I II III IV V VI VII VIII IX X 6 66 XI XII Yht Sademäärä mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Kuukausittaiset sadannat Jyväskylässä v. 213 ja vuosien keskimääräinen kuukausisadanta (Mikkelistä ei ollut saatavilla enää tietoja). Syyskuu oli lämmin ja suuressa osassa maata vähäsateinen. Niukkojen sateiden takia sekä vesistöjen että pohjaveden korkeudet olivat monin paikoin ajankohdan keskiarvoa alempana ja laskusuunnassa. Useiden jokien keskivirtaamat olivat vain puolet tavanomaisesta. Lämpimän sään myötä vesistöjen pintalämpötilat olivat tavanomaista korkeampia ja haihdunta monin paikoin ajankohtaan nähden runsasta. Kuukauden puolivälissä vesistöt olivat ajankohtaan nähden jopa ennätyslämpimiä. Lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa tavallista lämpimämpi. Kuukausi alkoi hyvin kuivana, mutta muuttui vetiseksi loppua kohden. Kuukauden viimeisinä viikkoina satoi maan etelä- ja keskiosassa runsaasti, minkä myötä vedenpinnat ja virtaamat kääntyivät muutaman kuukauden kuivan jakson jälkeen taas nousuun. Pohjavesivarastoja lokakuun sateet eivät vielä ehtineet täydentää liiemmin, mutta käänsivät pinnat kuitenkin nousuun. Maan etelä- ja keskiosassa järvivedet olivat pääosin hieman tavallista lämpimämpiä.

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 21 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Lisätiedot

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2012 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 1.12.2015

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella Vapo Oy, Läntisen Suomen Hämeen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 23.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja yksityiset turvetuottajat

Lisätiedot

Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus, Ilmajoki

Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus, Ilmajoki Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 167/2011/1 Dnro LSSAVI/349/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2011 ASIA HAKIJA Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus,

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue 22.6.2011 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Keski-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Ohraneva, Kauhava... 1 Kampinneva, Lapua... 2 Haisuneva, Lapua... 3 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 4 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 5 Isokerusneva,

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue 22.6.2011 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN

Lisätiedot