Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue"

Transkriptio

1 Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2012 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 150 / 2013 Heikki Veijola Juhani Hynynen

2

3

4 Sisältö Yhteenveto... i 1. Taustaa Tarkkailuohjelmien kehittäminen Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä Vesiluvat ja ympäristöluvat Tarkkailun suoritus Havaintoasemien perustiedot Näytteenotto Valumamittaus ja kuormituslaskenta Järvien ja lampien minimiravinteet Käyttö- ja hoitotarkkailu Sääolot ja hydrologiset tiedot Kuormitustarkkailun tulokset ja niiden tarkastelu Valumavesien laatu Tuotantoalueiden ominais- ja kokonaiskuormitus Vesistötarkkailujen vedenlaatutulokset ja niiden tarkastelu Kangasjärven alue Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Virtapaikkojen veden laatu Järvien ja lampien veden laatu Virmasjärven alue (Jylhäsuo) Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Pakinsuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Tuusjärven alue (Vuotsinsuo, Lakeanrahka, Lenninsuo) Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Karjalansuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Savisuo Tutkimusalue Tulokset ja niiden tarkastelu Lahnasuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Lintusuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Pyöreäsuo Tutkimusalue Tulokset ja niiden tarkastelu... 84

5 7.10 Pohjasuo Tutkimusalue Tarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Pohjaeläntarkkailu Menetelmät Tulokset ja niiden tarkastelu Kangasjärven pohjaeläimistö Etelä-Virmaksen pohjaeläimistö Tuusjärven pohjaeläimistö Pohjaeläintutkimuksen kehittäminen Liiteluettelo Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus Postiosoite Käyntiosoite PL 35 (YAD) Survontie Jyväskylän yliopisto Ambiotica, D-rakennus

6 i Yhteenveto Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä (sittemmin Etelä-Savon ympäristökeskus, nykyinen Etelä-Savon ELY) laadittiin vuonna 1993 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen turvetuotannon vesiensuojeluohjelma, jonka mukaan velvoitetarkkailuissa keskitytään vaikutusten kannalta ongelmallisiin tuotantoalueisiin. Tässä vesiensuojeluohjelmassa tarkkailun painopistealueiksi nimettiin seuraavat tuotantoalueet: 1) Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi; Vapo Oy:n tuotantoalueet Lakeanrahka ja Vuotsinsuo sekä Ay H & K Haavikon ja Partasen sahan omistama Linturahkan-Kaskisuo alue) 2) Jylhäsuo (Juva), 3) Pakinsuo (Juva) ja 4) Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli); Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueet). Em. alueille laadittiin vuonna 1994 uudet tarkkailuohjelmat, joiden mukaan tarkkailua on tehty vuodesta Vaikka tarkkailu keskitettiinkin em. alueille, esitetään vuosiraportissa kaikkien alueella sijaitsevien Vapon tuotantoalueiden pinta-alatiedot ja arvioidaan niiden kuormitus alapuoliseen vesistöön. Vuonna 1997 muutettiin Tuusjärven alueen ohjelmaa (Lenninsuon valmistelu turvetuotantoon aloitettiin) ja Kangasjärven alueen ohjelmaa (Rajasuolla otettiin käyttöön pintavalutuskenttä ja vesien johtaminen Haapajärveen lopetettiin). Sittemmin tarkkailun useille tuotantoalueille on tarkkailuohjelmaa tarkennettu ympäristölupapäätöksissä. Vuonna 2012 tarkkailussa olleilla tuotantoalueilla seurattiin kuivatusvesien määrää ja laatua sekä alapuolisen vesistön virtapaikkojen ja järvien kuntoa. Vuonna 2012 oli ns. suppean tarkkailun vuosi. Laajana tarkkailuvuotena vesistä analysoidaan liukoisia ravinteita ja eräillä vesistöhavaintopaikoilla oli suppeaa tarkkailuvuotta useampia näytteenottokertoja. Vuonna 2012 tarkkailuun kuului kolmella alueella myös pohjaeläintutkimus (tehdään joka 3. vuosi). Tarkkailualueella olevilla Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla oli 2541 ha tuotantokunnossa. Tuotannossa vuonna 2012 oli 1882 ha. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden aiheuttaman nettokuormituksen arvioitiin olleen jaksolla seuraava: kiintoaine 155 t, kemiallinen hapenkulutus 270 t, kokonaistyppi 21 t ja kokonaisfosfori 530 kg. Turvetuotantoalueilta tuleva kuivatusvesi on yleensä tummaa, ravinteikasta ja joillain alueilla varsin rautapitoista. Alapuoliseen vesistöön tulevaa ainekuormitusta vähennetään mm. laskeutus- ja sarkaoja-altailla, pintavalutuskentillä (Lahnasuo, Pohjasuo, Lintusuo, Rajasuo, Pyöreäsuo) ja kasvillisuuskentillä (Pakinsuo) sekä kemiallisella puhdistuksella (Ropolansuo, Viransuo, Vuotsinsuo, Lakeanrahka). Turvetuotantoalueen vaikutus alapuoliseen vesistöön riippuu vesistön valuma-alueen suuruudesta ja luonnollisesti myös alapuolisen alueen veden laadusta. Mitä suurempi vesistöalue, sitä pienemmät vaikutukset ovat. Usein selvimmät vaikutukset ovat latvavesillä pieniin puroihin, jokiin ja lampiin. Vaikutus alapuoliseen vesistöön on aina tapauskohtainen. Seuraavassa on esitetty yhteenveto vuonna 2012 vesistötarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden alapuolisen vesistön veden laadusta. Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi) Tuusjärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-alueeseen. Vuotsinsuon kuivatusvedet johdetaan Sääksjärveen, jonka vedet laskevat Tuusjärveen. Vuotsinsuon kemikalointi on parantanut merkittävästi kuivatusveden laatua, joka onkin sulanmaan aikaan selvästi parempi kuin Vuotsinsuon ulkopuoliselta alueelta Sääksjärveen tulevan veden laatu. Lopputalvella Sääksjärven alusveden happitilanne on ollut usein heikko. Näin myös vuonna Matala Sääksjärvi on luokiteltavissa reheväksi järveksi, jossa kiintoainepitoisuus on ajoittain korkeahko. Vuonna 1997 ojitetun Lenninsuon kuivatusvesi on hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea. Lenninsuon veden laskevat Kartiskajoen kautta Tuusjärveen. Kartiskajoen suualueen vesi oli tummaa ja sen kokonaisfosforipitoisuus oli kesäaikaan varsin korkea. Lenninsuon osuus Kartiskajoen 18.8 km 2 :n valumaalueesta on vain 2.1 %. Myös Tuusjärveen laskevan Lakeanrahkan kuivatusvesi on ollut tummaa, hyvin ravinteikasta ja rautapitoista. Lakeanrahkalla kuivatusvedet alettiin pumpata pintavalutuskentälle huhtikuussa 2009, minkä jälkeen pumppaus pintavalutuskentälle oli ympärivuotista. Vuonna 2011 Lakeanrahkalla otettiin käyttöön

7 ii kuivatusvesien kemikalointipuhdistus. Osa Lakeanrahkalta tulevasta kuormituksesta pidättyy tuotantoalueen alapuoliseen Kankaistenlampeen. Tuusjärven pohjoisosan syvänteessä oli maaliskuussa ja elokuussa voimakasta hapenvajausta kuten myös Tuusjärven keskiosan syvänteessä. Tuusjärvessä fosfori on erityisen selvästi kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Tuusjärven klorofyllipitoisuuksien ja fosforipitoisuuksien perusteella Tuusjärvi voidaan luokitella varsin lievästi reheväksi järveksi. Tuusjärvi on tummavetinen, lievästi rehevä järvi, jonka kokonaisfosforipitoisuudella on ollut lievästi aleneva muutossuunta. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan Tuusjärvi kuuluu luokkaan hyvä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemässä ekologisessa luokittelussa Tuusjärvi kuuluu luokkaan erinomainen. Virmasjärven alue (Juva) Virmasjärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Virmasjoen valuma-alueeseen, joka on osa Sysmäjärven valuma-aluetta. Virmasjärvi koostuu kahdesta erillisestä altaasta, Etelä- ja Pohjois-Virmaasta, joita yhdistää kapea salmi. Salmi estää veden vaihtumista ja järven eteläosan vesi onkin pohjoisosan vettä heikompilaatuista. Myös Jylhäsuon tuotantoalueelta tuleva vesi on ollut hyvin tummaa ja ravinteikasta sekä rautapitoista. Vuonna 2012 Jylhäsuolla otettiin käyttöön pintavalutuskernttä. Jylhäsuon kuivavedet laskevat Virmasjärveen Myllyojan kautta. Myllyjoen suualueen vesi on ollut Jylhäsuon kuivatusvettä selvästi parempaa väriarvon sekä typpi- ja rautapitoisuuden osalta. Etelä-Virmas on tummavetinen, ravinteikas järvi, jossa on ollut talviaikaan selvää hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Järven happitilanne on ollut talviaikaan heikko jo 1960-luvun lopulla. Vuoden 2012 lopputalvella alusvedessä oli voimakasta hapenvjausta. Levien määrää mittaavat a-klorofyllipitoisuudet kuvastavat järven olevan rehevä. Viime vuosina veden laadulla ei ole ollut havaittavissa selvää muutossuuntaa. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan Etelä-Virmas on luokiteltavissa luokkaan tyydyttävä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemässä ekologisessa luokittelussa Etelä-Virmas kuuluu kokonaisarviossa luokkaan erinomainen. Kuhalammen alue (Juva) Jukajärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Jukajärven alueeseen, joka on osa Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-aluetta. Jukajärveen Pappilanjoen kautta laskeva Kuhalampi on matala, tummavetinen ja rehevä lampi, joka on osin kasvamassa umpeen. Kuhalammen tilan parantamiseksi on tehty kunnostussuunnitelmia. Pakinsuon kuivatusvesi on hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea. Myös Pakinsuon laskuojan suualueen veden laatu on heikko, mikä ei selity yksin Pakinsuolta tuleva veden laadulla, vaan myös muulta laskuojan valuma-alueelta tuleva vesi on heikkolaatuista. Valtaosa laskuojan valuma-alueesta onkin ojitettua aluetta. Juvan vanhalta kaatopaikalta tulevan ojan kautta Jukajärveen tuleva kuormitus on selvästi pienempi kuin Pakinsuon laskuojan kautta tuleva kuormitus ojan pienemmän valuma-alueen ja paremman veden laadun vuoksi. Aikaisemmin Pakinsuon kuivatusvedet on johdettu vesistöön laskeutusaltaiden kautta. Vuodesta 2008 alkaen vedet on johdettu ympärivuotisesti 6 lasketusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja siitä edelleen kasvillisuuskentälle, jossa kasvaa ruokohelpeä sekä luonnonvaraisia kasveja. Kasvillisuuskenttä pidättää ravinteita ja kiintoainetta ja parantaa siten vesistöön johdettavan kuivatusveden laatua. Kuhalampi on matala, umpeenkasvava, tummavetinen, rehevä järvi, jossa on talviaikaan selvää hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Heikkojen happitilanteiden vuoksi veden ainepitoisuudet ovat usein olleet lopputalvella korkeita. Nykyisellään merkittävä osa Kuhalammen kuormituksesta tulee järvestä itsestään (pohjasta ja hajoavasta kasvillisuudesta liukenevista ravinteista) järven heikon happitilanteen ja runsaan kasvillisuuden vuoksi. Kuhalammen veden laatu vaihtelee huomattavasti eikä siinä ole ollut havaittavissa selvää muutossuuntaa 1990-luvun alusta. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan Kuhalampi kuuluu lähinnä luokkaan välttävä.

8 iii Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli) Ropolan-, Huppion-, Vuotsin- ja Rajasuon turvetuotantoalueiden alapuolinen Kangasjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja on sen latvajärviä (Sysmäjärven vesistöalueeseen kuluva Sahinjoen-Välijoen valuma-alue) Suota valuma-alueesta on puolet, josta ojitettuna on liki 70 %. Erityisen tehokkaasti on ojitettu Kangasjärven lähialue. Kangasjärven alueen tuotantoalueilta lähtevä vesi on hyvin ravinteikasta ja tummaa. Erityisen heikko on ollut Rajasuolta tulevan veden laatu. Vuonna 1997 Rajasuolla käyttöönotettu pintavalutuskenttä on parantanut selvästi Rajasuon kuivatusveden laatua ja vähentänyt Rajasuolta Kangasjärveen tulevaa kuormitusta. Kangasjärveen laskevien jokien ja purojen leimallisimpia piirteitä on ollut suuri humuspitoisuus ja melko runsas ravinteisuus sekä happamuus. Esim. Höytiönjoessa veden ph-luku vaihteli vuoden 2012 tutkimuskerroilla ja joen yläjuoksulla Naakkapurossa Höytiönlampeen kulkeutuvat Viransuon ja Huppionsuon valumavedet. Lammen pienuuden ja lyhyen viipymän vuoksi sen veden laatu on suhteellisen lähellä siihen tulevien valumavesien laatua, ts. lampi on tummavetinen, hyvin runsasravinteinen ja ainakin ajoittain hyvin hapan. Vaikka veden tummuus ehkäisee planktonlevien kasvua, ovat havaitut klorofyllipitoisuudet kuvastaneet selvästi rehevyyttä. Höytiönlammen vesi hyvin hapanta (ph avovesikautena Höytiölammen happamuutta lisännyt Viransuon kuivatusvesien kemikalointipuhdistus, sillä kemikaloinnista lähtevän veden ph on ollut hyvin alhainen Lammen veden nykyinen happamuus haittaa jo useimpien vesieliöiden kasvua ja edistää happamuutta suosivien lajien runsautta. Kangasjärvi on tummavetinen, matala järvi. Mataluudesta johtuen sen pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus on yleensä ollut kohtalainen talvellakin, hapenvajaus on ollut yleensä vain lievää. Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuus on ollut viime vuosina pääosin tasoa µg P/l. Heiniönjoen vaikutus Heiniönlahden veden laatuun on näkynyt Heiniönlahden muuta Kangasjärveä heikompana veden laatuna. Havaitut klorofyllipitoisuudet kuvastavat rehevyyttä. Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuudella oli kohoava trendi 1970-luvun loppupuolelta 90-luvun vaihteeseen asti luvulla alkaen fosforipitoisuudella on ollut lievä aleneva suuntaus. KHT-arvolla nousu ajoittuu luvulle luvun puolivälistä KHT-arvolla on ollut lievä aleneva suuntaus. Aseman Kangasjärvi 045 veden väri on ollut useilla vuosien tutkimuskerroilla alle 100 mg Pt/l. Näin alhaisia väriarvoja on mitattu Kangasjärvellä vain pari kertaa aiemmin ja 1970-luvuilla talvella ja keväällä. Ropolansuon ja Viransuon kemikalointipuhdistus lienee osaltaan vaikuttanut Kangasjärven veden väriä alentavasti. Kangasjärven vedet kulkeutuvat Haapajärveen, jonka vesi on tummaa ja ravinteikasta. Haapajärven syvänteessä on ollut lopputalvina ja loppukesällä havaittavissa alusvedessä voimakasta hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Vuonna 2012 alusvedessä oli hapettomuutta maalis- ja elokuun tutkimuskerroilla. Haapajärven veden laatu on poikennut yleisesti ottaen yllättävän vähän Kangasjärven veden laadusta. Haapajärven veden johtokyvyllä on ollut hitaasti nouseva suuntaus 1980-luvulta vuoteen 2008 saakka. Vuosina johtokyky on ollut muutamaa edellisvuotta alhaisempaa tasoa. Vuosina Haapajärven aseman 036 veden fosforipitoisuus on ollut aikaisempia vuosia alhaisempaa tasoa. Yleisen vedenlaatuluokituksen perusteella Kangasjärven veden laatu on verrattain lähellä tyydyttävän luokan laatuvaatimuksia kuten myös Haapajärvi. Höytiönlampi on selvästi huonompi, ts. laatuluokkaa välttävä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemän ekologisen luokittelun mukaan Kangasjärvi kuuluu luokkaan hyvä ja Haapajärvi luokkaan tyydyttävä. Karjalansuon alapuolinen vesistö (Juva) Karjalansuon kuivatusvedet johdetaan Kalliokoskenpuroa pitkin Taikinajokeen ja siitä edelleen Sorvasenjoen kautta Lumpeiseen. Laskeutusaltaiden kautta kulkee tuotantoalueen vesiä yhteensä 103 hehtaarin alueelta. Karjalansuon tuotantoalue kuuluu Pekurilanjoen valuma-alueeseen. Kalliokoskenpuron vesi oli lievästi hapanta, tummaa, kohtalaisen ravinteikasta ja rautapitoista. Taikinajoen vesi oli laadultaan parempaa Kalliokoskenpuron vesi. Sen laatu erosi Kalliokoskenpuron veden laadusta alhaisemman ammoniumtyppipitoisuutensa ja rautapitoisuutensa perusteella. Myös veden fosforipitoisuus ja KHT-arvo sekä väri ovat olleet Taikinajoessa jonkin verran alhaisempia kuin Kalliokoskenpurossa.

9 iv Karjalansuon kuivatusvesien vaikutus näkyy Kalliokoskenpuron veden laadussa, mutta Taikinajokeen sen vaikutus jää pieneksi. Taikinajoen latva-alueella sijaitsee Nääringinjärvi, mikä parantaa joen veden laatua. Savisuo alapuolinen vesistö (Kerimäki) Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaista Kummunojaa pitkin Rauvanjärveen, jonne on 1.5 km vesimatka tuotantoalueelta. Rauvanjärvi laskee Puruveden Hepolahteen Heponotkonjoen kautta. Savisuon kuivatusvesi on lievästi humuspitoista ja kohtalaisen ravinteikasta. Savisuolla vesistötarkkailua tehdään joka 2. vuosi (viimeksi v. 2012). Matalan Rauvanjärven vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista. Järvessä oli elokuussa selvää hapenvajausta. Rauvanjärven laskuojan veden laatu on ollut lähellä Rauvanjärven veden laatua. Samoin Puruveteen laskevan Hepojoen veden laatu on ollut useimmiten varsin lähellä Rauvanjärven laskuojan veden laatua. Hepojoki laskee Puruveden Hepolahteen. Puruveden veden laatua seurattiin syvänteessä, jossa vettä oli 10 metriä. Aseman happitilanne oli hyvä kaikilla v tutkimuskerroilla. Vesi oli hyvin kirkasta (näkösyvyys m) ja sen ravinnepitoisuudet olivat hyvin alhaisia (järvi on kirkasvetinen, niukkaravinteinen ja karu). Lahnasuon alapuolinen vesistö (Pieksämäki) Lahnasuon kuivatusvedet ohjataan kokoojaojista kolmen laskeutusaltaan ja pumppausaltaan kautta pintavalutuskentälle, josta vedet johdetaan edelleen laskuojaa myöten Voikoskenpuroon ja edelleen Kekrinpuroa myöten Perkainjokeen. Perkainjoesta vedet laskevat Iso-Perkai -nimiseen järveen. Lahnasuon laskuojassa kuivatusvesien vaikutukset näkyvät vielä korkeina ravinnepitoisuuksina ja orgaanisen aineksen (humuksen) pitoisuutena. Kekrinpurossa veden laatu on jo parempi, selvimmin veden laadun parantuminen näkyi alentuneena ammoniumtyppipitoisuutena. Perkainjoen veden laatu oli edelleen parempaa kuin Kekrinpuron veden laatu, sen ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineen pitoisuus olivat alhaisempia kuin Kekrinpurossa. Matalan Iso-Perkai -järven veden laatu oli odotetusti hyvin lähellä Perkainjoen veden laatua, koska järven viipymä lienee lyhyt. Koska Lahnasuon tuotantoalueen osuus Niskakoskenjoen valuma-alueen pinta-alasta on alle 1 % jää Lahnasuon kuivatusvesien vaikutus vähäiseksi jo Niskakoskenjoessa. Lintusuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Lintusuon alue sijaitsee Mikkelin kaupungin keskustasta noin 25 km pohjoiseen. Lintusuon turvetuotantoalue sijaitsee Kyyveden valuma-alueella. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta Roitonlampeen. Lammesta vedet virtaavat laskujokoea ja Papinjokea pitkin Hietajärveen, josta edelleen Sahinjokea myöten Kyyveden eteläosaan Ala-Sitroon. Hietajärveä on laskettu vuonna 1939 ja 1950-luvulla. Papinjoki on perattu Kyyveteen kuormitusta aiheuttavat lähinnä maa- ja metsätalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Roitonlammen laskujoen vesi on ollut hapanta (ph ), hyvin tummaa, humuksista ja varsin ravinteikasta. Papinjokeen tulee vesiä Roitonlammen lisäksi myös pohjoispuolisesta Haisevinlammesta. ja siihen yhtyvät etelästä myös Kovalansuon laskuojan vedet. Papinjoen veden fosfori- ja rautapitoisuudet olivat selvästi korkeampaa tasoa kuin Roitonlammen laskujoen pitoisuudet. Liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat Papinjoessa merkittävästi suurempia kuin Roitonlammen laskujoessa. Papinjoki laskee Hietajärven pohjoispäähän. Asemalla Hietajärvi eteläpää 207oli kaikilla tutkimuskerroilla lievää tai selvää hapenvajausta. Hietajärven ravinne- ja rautapitoisuudet sekä orgaanisen aineksen pitoisuus olivat selvästi alhaisempaa tasoa kuin Papinjoen pitoisuudet. Klorofyllipitoisuuksien perusteella arvioituna Hietajärvi on rehevä järvi, jossa leväkasvun seurauksena leville käyttökelpoisten liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat varsin alhaisia kesäaikaan. Hietajärven vedet laskevat Sahinjoen kautta Kyyveden Ala-Sitroon. Ala-Sitron havaintoasemalla 246 veden laatu oli hieman parempi kuin Hietajärven (ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineksen sekä raudan pitoisuudet olivat hieman alhaisempia), mutta sen klorofyllipitoisuudet olivat hyvin korkeita, mikä kuvasti järven olevan rehevä.

10 v Pyöreäsuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Pyöreäsuo sijaitsee noin viisitoista kilometriä Mikkelin kaupungin keskustasta pohjoiseen. Pyöreäsuon tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Susiojaan ja siitä edelleen Pieneen Orilampeen ja Orilampeen. Orilammesta vedet laskevat edelleen Syrjälampeen, josta edelleen Hakojokea ja Leveäjokea myöten Kyyveden YläSitroon ja Kivisalmen kautta Ala-Sitroon ja edelleen Mustaselän kautta KoiraseläIle. Tutkimusvesistöjen laatua leimaavat valuma-alueen laajat suoalueet. Lisäksi alueella kulkevassa harjujaksossa muodostuvat pohjavedet vaikuttavat osaltaan veden laatuun niiden purkautuessa soille ja vesistöihin. Susiojan vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista myös Pyöreäsuon laskuojan yläpuolella. Pyöreäsuolta tuleva kuormitus nostaa Susiojan veden orgaanisen aineen ja ravinteiden ainepitoisuuksia. Selvin muutos on ollut ammoniumtypen, raudan ja fosforin pitoisuuksissa. Orilammen vesi oli tummaa, runsashumuksista, ravinteikasta ja rautapitoista. Syrjälammessa pohjan läheisessä vesikerroksessa oli hapettomuutta maalis- ja elokuussa. Orilammen vesi on tummaa ja runsashumuksista. Näkösyvyys on ollut vain m. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Kyyveden Koiraselän veden laatu on odotetusti parempaa kuin esim. Ala-Sitron veden laatu, koska Kyyveden Koiraselälllä järvessä tapahtuva aineiden hajoaminen ja sedimentoituminen järven pohjasedimenttiin ehtii parantaa veden laatua. Lyhytviipymäisissä järvissä veden laatu on usein lähellä siihen tulevien valumavesien laatua. Kyyveden Koiraselällä pohjanläheisessä vesikerroksessa lopputalvella lievää ja loppukesällä selvää hapenvajausta. Päällysveden fosforipitoisuus ja rautapitoisuus ovat Koiraselällä selvästi alhaisempaa tasoa kuin Ori- ja Syrjälammessa ja myös Ala-Sitrossa. Myös Kyyveden Koiraselällä vesi on valuma-alueen turvemaiden seurauksena tummaa (runsashumuksista). Näkösyvyys on ollut talvella 1 m ja kesällä 2 m. Loppukesän klorofyllipitoisuuksien perusteella Koiraselkää voidaan pitää rehevänä. Pohjasuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Pohjasuon turvetuotantoalue Mikkelin kaupungin Vuolingon ja Kirkonkylän kylissä noin 11 km keskustasta luoteeseen. Pohjasuolla tuotannossa vuonna 2012 oli 41 ha. Vesistötarkkailu alueella on tehty vuonna Turvetuotantoalueelle on rakennettu pintavalutuskenttä (3.8 ha), joka otettiin käyttöön v huhtikuun lopulla. Pumppaus kentälle on ympärivuotista. Pohjasuon käsitellyt kuivatusvedet johdetaan Sarastonojaan, joka laskee noin 3.9 km:n päässä hankealueesta 160 ha:n kokoiseen Verijärveen. Vesistöreitti jatkuu Verijärvensalmen kautta Korpijärveen. Pohjasuon pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön johdettu kuivatusvesi oli tummaa,, ravinteikasta ja rautapitoista. Pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli hapanta, v tutkimuskerroilla ph vaihteli välillä Verijärven pohjoispään asemalla 289 on vesisyvyys 4 m ja siellä oli v elokuussa vain hyvin lievää hapenvajausta (pit. 6.6 mg/l). Asemalla Verijärvi 156 (syvyys 20 m) oli alusvedessä elokuussa voimakasta hapenvajausta (pit. 1.0 mg/l) ja lokakuussa oli lähes hapettomuutta (0.1 mg/l). Asemalla Vesijärvi 156 pohjanläheisen vesikerroksen rautapitoisuudet olivat päällysveteen verrattuna selvästi kohonneita. Verijärvi on tummavetinen, kohtalaisen ravinteikas järvi. Verijärvi on rehevyystasoltaan lähinnä rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä.

11 vi Pohjaeläintarkkailu Pohjaeläinnäytteitä otettiin Kangasjärvestä, Etelä-Virmaksesta ja Tuusjärvestä (kaksi syvänneasemaa). Kangasjärven runsasta orgaanista kuormitusta ja huonohkoja happioloja ilmentää Chironomus-surviaissääskien sekä sulkasääskien runsaus. Myös biomassan taso kuvastaa rehevää sedimenttiä. Etelä.Virmaksessa lajistoa luonnehtivat runsasta orgaanista kuormitusta ilmentävät surviaissääskentoukat sekä alhaista happipitoisuutta kestävät sulkasääskentoukat. Biomassa oli korkeampi kuin vuoden 2009 jtutkimuskerralla ja oli vuoden 2006 tutkimuskerran tasoa.. Tulosten perusteella syvännealue on ollut aiemmin ja on edelleenkin huonokuntoinen. Tuusjärven pohjaeläimistön lajistokoostumuksesta voidaan päätellä molempien syvänteiden orgaanisen kuormituksen olevan kohtalaisen suurta. Molemmissa syvänteissä esiintyi isoja Chironomus-surviaissääsken toukkia, jotka ilmentävät runsasta orgaanista kuormitusta ja kestävät suhteellisen alhaista happipitoisuutta. Sulkasääsken toukkien kohtalaisesta runsaudesta voidaan päätellä pohjanläheisten vesikerrosten kärsivän ajoittaisesta hapenvajauksesta.

12 Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien turvetuotanto-alueiden käyttöhoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailu vuodelta Taustaa 1.1 Tarkkailuohjelmien kehittäminen Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä (sittemmin Etelä-Savon ympäristökeskus, nykyinen Etelä-Savon ELY) laadittiin vuonna 1993 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen turvetuotannon vesiensuojeluohjelma (julkaistu Vesi- ja ympäristöhallinnon monistesarjan numerossa 493), joka palvelee turvetuotantoalueiden vesiensuojelun kehittämistyötä ja valvontaa. Vesiensuojeluohjelman mukaan tarkkailuissa keskitytään vaikutusten kannalta ongelmallisiin tuotantoalueisiin. Em. vesiensuojeluohjelmassa tarkkailun painopistealueiksi nimettiin seuraavat alueet: Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi), jolla sijaitsevat: -Vapo Oy:n tuotantoalueet Lakeanrahka ja Vuotsinsuo. -Ay H & K Haavikon omistama Linturahkan alue, jonka Kaskisuolla oleva laajennusosa on Haavikkojen ja Partasen Sahan Oy:n omistuksessa. Jylhäsuo (Juva) Pakinsuo (Juva) Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli) -Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueet Vesiensuojeluohjelmaan liittyen pitivät Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri ja Vapon Itä-Suomen yksikkö neuvottelun , jossa keskusteltiin velvoitetarkkailujen järjestämisestä. Neuvottelussa päätettiin, että em. alueille laaditaan uudet tarkkailuohjelmat. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus laati ehdotukset uusiksi tarkkailuohjelmiksi, jotka Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi päivätyssä kirjeessään (kirje nro 0592H022/861, 0593A220/171, 0594A053/171, 0594A054/171). Kangasjärven alueen soiden ohjelmaan tehtiin vielä muutosehdotus, jonka piiri hyväksyi päivätyssä kirjeessään (nro 0592H022/861). Muiden piirin alueen soiden tarkkailu lopetettiin. Tarkkailujen tulokset sovittiin raportoitavan yhdessä siten, että myös muiden kuin em. tuotantoalueiden vesistökuormitusta arvioidaan em. tarkkailuissa saatujen ominaiskuormitusten perusteella. Kangasjärven tarkkailuohjelmaa muutettiin vuonna 1996 Rajasuon pintavalutuskentän käyttöönoton myötä. Ympäristökeskus hyväksyi päivätyn tarkkailuohjelman päivätyssä kirjeessään. Lenninsuon turvetuotantoalueen perustamisen myötä Tuusjärveen alueen tarkkailuohjelmaa muutettiin. Ympäristökeskus hyväksyi pienin muutoksin päivätyn tarkkailuohjelman päivätyssä kirjeessään. Tarkkailuohjelmaa korjattiin ympäristökeskukseen vaatimalla tavalla. Uusi tarkkailuohjelma on päivätty Vuodesta 1998 Huppionsuon näytteenottoa harvennettiin Vapon ehdotuksesta vastaamaan Viransuon näytteenottoa (Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiskirje , DNro 0595Y ). Aiemmin Huppionsuolta otettiin näytteitä yhtä tiheästi kuin Ropolansuolta. Vuonna 2006 tarkkailuun otettiin mukaan myös Karjalansuo ja Savisuo. Karjalansuon tarkkailu tehtiin päivätyn, hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Savisuon tarkkailu tehtiin päivätyn, hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2009 tarkkailuun otettiin mukaan Pyöreäsuo ja Lintusuo (Mikkeli) (tarkkailu ympäristöpien mukaisesti) sekä Lahnasuo (Pieksämäki) ( tarkkailuohjelma ). Vuonna 2011 vesitarkkailuun otettiin mukaan Pohjasuo (Mikkeli).

13 2 1.2 Vesiluvat ja ympäristöluvat Itä-Suomen vesioikeus on annetulla päätöksellä 117/93/2 myöntänyt luvan Ropolansuon, Huppionsuon ja Viransuon turvetuotantoalueiden vesien johtamiseen Kangasjärveen, Heiniönlampeen ja Höytiönlampeen sekä Rajasuon vesien johtamiseen Kangasjärveen. Em. luvasta valitettiin vesiylioikeuteen, joka antoi asiasta päätöksen (nro 52/1995). Vesiylioikeus myönsi luvan Ropolansuon, Huppionsuon ja Viransuon turvetuotantoalueiden vesien johtamiseen Kangasjärveen, Heiniönlampeen ja Höytiönlampeen sekä Rajasuon vesien johtamiseen Kangasjärveen. Lupa velvoittaa tarkkailemaan turvetuotantoalueilta tulevien vesien määrää, laatua ja vaikutuksia Kangasjärvessä, Heiniönlammessa, Höytiönlammessa ja Haapajärvessä sekä lietealtaiden tehoa Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tuotantokunnossa tai valmistelussa saa päätöksen mukaan olla eri tuotantoalueilla enintään seuraavat pinta-alat: Ropolansuo 522 ha, Huppionsuo 211 ha, Viransuo 353 ha ja Rajasuo 328 ha. Vesiylioikeus lisäsi Rajasuon osalta ehdon, että Rajasuon turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on viimeistään tuotantokaudesta 1997 lähtien puhdistettava kemiallisesti tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla tavalla. Etelä- Savon ympäristökeskus on hyväksynyt vesienkäsittelytavaksi pintavalutuksen (hyväksymiskirje , DNro 0595Y ). Päätöksen mukaan ympäristökeskuksen tulee esittää tarkkailuohjelma, jolla voidaan riittävän tarkasti seurata pintavalutukseen tulevan ja siitä lähtevän jäteveden puhdistumista. Ympäristökeskukselle jätettiin uusi kirjattu tarkkailuohjelmaehdotus, jonka keskus hyväksyi päivätyssä kirjeessään. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 60/01/2 myöntänyt Ropolansuon 500 ha, Huppionsuon 173 ha, Viransuon 322 ha ja Rajasuon 278 ha suuruisten turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiselle jatkoluvan. Samalla ympäristölupavirasto myönsi kuivatusvesien johtamisluvan Ropolansuon 79 ha, Viransuon 85 ha ja Rajasuon 43 ha lisäalueille. Yhteensä luvitettua tuotantokelpoista pinta-alaa on 1480 ha. Luvan saajan esityksestä kuivatusvesien kemiallinen puhdistus on määrätty ja toteutettukin Ropolansuolle ja Viransuolle, sekä jo vuosia käytössä ollut pintavalutus Rajasuolle. Huppionsuolla tuotantopinta-ala tulee pysymään alkaneella uudella lupakaudella yli 100 ha:ssa, mutta alenee kauden lopulla lähelle 100 ha:ia. Itä-Suomen vesioikeus on annetulla päätöksellä (nro 19/YmII/83) myöntänyt luvan Vuotsinsuon turvetuotantoalueen perustamiseen ja vesien johtamiseen Sääksjärveen, Joroisten ja Rantasalmen kunnissa. Tästä päätöksestä tehdyt valitukset on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja vesiylioikeudessa Kummankaan päätöksessä ei ole muutettu vesioikeuden päätöstä. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueelta kertyvän veden määrää ja laatua sekä Sääksjärven veden laatua. Vapo jätti hakemuksen Vuotsinsuon lupaehtojen tarkistamiseksi. Itä-Suomen vesioikeus antoi kirjatulla päätöksellään (Dnro 1998/103 Hp) luvan Vuotsinsuon kuivatusvesien johtamiseen Sääksjärveen. Lupa oli voimassa vuoteen 2010 saakka. Itä-Suomen AVI-virasto antoi Vuotsinsuota koskevan lupapäätöksen nro 26/2011/1 (dnro ISAVI/175/04.08/2010). Päätöksen mukaan kemiallisen käsittelyn poistotehon on oltava käsittelyajan keskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien vähintään seuraava: kemiallinen hapenkulutus, COD Mn 75 %, kokonaisfosfori 80 % ja kokonaistyppi 30 %. Itä-Suomen vesioikeus on annetulla päätöksellä myöntänyt luvan Lenninsuon turvetuotantoalueen perustamiseen ja vesien johtamiseen Tuusjärveen, Joroisten ja Rantasalmen kunnissa. Tästä päätöksestä tehdyt valitukset on käsitelty vesiylioikeudessa, jonka päätöksessä ( , nro 77/95/2) ei muutettu vesioikeuden päätöstä. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotantoalueen päästöjä vesistöön ja päästöjen vaikutusta purkuvesistössä. Lenninsuolla on uusi lupapäätös, nro 10/06/2, ISY-2004-Y-150, annettu Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asia edelleen käsittelyssä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi päätöksessä (nro 3/04/2, Dnro ISY-2002-Y-260) luvan Pakinsuon vesien johtamiseen. Päätöksessä velvoitettiin ottamaan kasvillisuussuodatin otettava käyttöön kahden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotantoalueen päästöjä vesistöön ja päästöjen vaikutusta purkuvesistössä. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus päätöksessä ( : Numero 05/0092/2, Dnro 00519/04/5303) lupaa ja vesiensuojelua koskevat määräykset pidettiin voimassa. Kasvillisuussuodattimen osalta on määrättiin tarkistushakemukseen tehtäväksi selvitys kasvillisuussuodattimen toiminnasta ja hoidosta sekä perusteltu arvio toteutuneesta puhdistustehosta. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä (taltionumero 3682, Dnro 1382/1/05) Korkein hallinto-oikeus pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja hylkäsi luvasta ym. Juvan kunnanhallituksen tekemän valituksen.

14 3 Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi päätöksellään nro 109/05/2 (Dnro ISY-2004-Y-274) luvan Karjalansuon kuivatusvesien johtamiseen. Ympäristölupavirasto myönsi Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Savisuon turvetuotantoalueella Kerimäen kunnassa (päätös nro 110/05/2, dnro ISY Y-269). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Pyöreäsuota koskevan lupapäätöksen (Nro 70/05/2, Dnro ISY-2003-Y-259). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Lintusuota koskevan lupapäätöksen (Nro 73/07/2, Dnro ISY-2006-Y-14). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Lakeanrahkaa koskevan lupapäätöksen (Nro 45/07/2, Dnro ISY-2005-Y-144). Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajentumista 115 ha:lla koskeva hakemus tuli alun perin vireille Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut asiassa päätöksen nro 67/10/1. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 10/0747/3 kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian Itä-Suomen aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Alueella tehtiin YVA-tarkastelu. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi päivätyssä päätöksessään Nro 82/2011/1 (Dnro ISAVI/10/04.08/2011) luvan Lakeanrahkan tuotantoalueen laajentumiseen (yhteensä noin 331 ha). Ympäristölupavirasto määräsi, että luvan saaja voi ottaa käyttöön turvetuotantoalueen kuivatusvesien kemiallisen käsittelyn tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.. Kemiallisen puhdistamon puhdistustehot pitää lupamääräysten mukaan olla vuosikeskiarvona vähintään: kemiallinen hapen kulutus 75 %, kokonaisfosfori 80 % ja kokonaistyppi 40 %. Päätöksestä valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä (nro 12/0250/1) myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan La keanrahkan turvetuotannon laajentamiselle. Myös tästä päätöksestä on valitettu. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Lahnasuota koskevan lupapäätöksen (Nro 21/08/2, Dnro ISY-2006-Y-244). Itä.-Suomen ympäristölupavirasto on antanut vuonna 2009 seuraavassa esitetyt ympäristölupapäätökset (päätöksistä on valitettu, joten ne eivät ole vielä lainvoimaisia): Viransuo, , lupapäätös nro 119/02/2, Dnro ISY-2008-Y-33 - uutta aluetta 60 ha ja vanhaa aluetta 404 ha - päätöksessä ympäristölupa myönnetty uudelle ja vanhalle alueelle - toiminnanaloittamislupa laajennukselle myönnetty - kemiallinen käsittely, mahdollisimman pitkän ajan vuodesta - kemialliselle käsittelylle puhdistustehovaatimus: kok.p 80 %, kok.n 30 %, COD 75 % Huppionsuo, , lupapäätös nro 117/09/2, Dnro ISY-2008-Y-34 - vanhaa aluetta 100 ha - ympäristölupa myönnetty - perustaso ja virtaaman säätö Rajasuo, , lupapäätös nro 118/09/2, Dnro ISY-2008-Y-32 - vanhaa aluetta 338 ha ja uutta 20 ha - ympäristölupa myönnetty. - toiminnanaloittamislupa myönnetty laajennukselle - vesien johtaminen ja käsittely hakemuksen mukaan (pintavalutuskenttä otetaan ympärivuotiseen käyttöön jo talvella ). Ropolansuo, , lupapäätös nro 120/09/2, Dnro ISY-2007-Y uutta aluetta 60 ha ja vanhaa 577 ha - ympäristölupa myönnetty sekä uudelle että vanhalle alalle. - toiminnanaloittamislupa evätty laajennukselta - Kemiallinen käsittely, mahdollisimman pitkän ajan - Kemialliselle käsittelylle puhdistustehovaatimus: kok.p 80 %, kok.n 40 %, COD 75 %. - pintavalutus ympärivuotinen (uusi ala) - pintavalutukselle puhdistustehovaatimus sulan maan aikana: kiintoaine 50 %, kok.p 50 %,

15 4 kok.n 20 %: - muuna aikana pintavalutuksen puhdistusteholle tavoitearvot: kiintoaine 50 %, kok.p 50 %, Pohjasuo, , lupapäätös nro 28/10/1, Dnro ISAVI/8/04.08/2010 Jylhäsuo, , lupapäätös nro 19/2011/1, Dnro ISAVI/62/04.08/2010 Kuva 1. Tutkimusalueiden sijainnit (merkitty punaisilla ympyröillä, pohjakartta ympäristöhallinnon Herttatietokannasta). Lahnasuo sijaitsee hieman kuva-alan vasemmalla puolella Tarkkailun laajuus Vuoden 2012 tarkkailu oli tarkkailuohjelman mukainen suppean tarkkailun vuosi. Laajana tarkkailuvuotena (joka 3. vuosi) näytteenottokertoja on eräillä paikoilla suppeaa vuotta enemmän ja tällöin analyysivalikoimaan kuuluvat tällöin myös ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraatti-nitriittityppi (NO 2+3 -N) ja fosfaattifosfori (PO 4 -P).

16 5 2. Tarkkailualueella sijaitsevat suot Etelä-Savon ympäristökeskuksen sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-alat käyvät ilmi taulukosta 1 (sijainnit on esitetty kuvassa 1 ja liitteessä 1a). Tarkkailussa olevien tuotantoalueiden tarkempi sijainti ja veden laadun havaintoasemat on esitetty raportissa kunkin alueen vesistötarkkailuosassa. 3. Tarkkailun suoritus 3.1 Havaintoasemien perustiedot Kuormitustarkkailujen havaintoasemien perustiedot on esitetty taulukossa 2. Ropolansuolla ja Viransuolla otettiin käyttöön kuivatusvesien kemikalointi vuonna Viransuolle rakennettiin uusi kemikalointilaitos v loka-marraskuussa. Vuonna 2012 Viransuolla koko 365 ha alueen vedet kemikaloitiin ympärivuotisesti. Ropolansuolla 680 ha vedet kemikaloitiin ajalla Rajasuolla kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Vuotsinsuolla kuivatusvedet kemikaloitiin Kemikalointialtaan valuma-alue oli saakka 1.97 km 2, sen jälkeen uusien ojajärjestelyiden seurauksena valuma-alue on ollut 1.26 km 2. Pakinsuolla kuivatusvedet johdettiin kasvillisuuskentälle (ruokohelpi) koko vuoden. Lahnasuolla pintavalutuskenttä valmistui v keväällä ja vedet alettiin pumpata kasvillisuuskentälle toukokuusta 2009 alkaen. Myös Lintusuolla pintavalutuskenttä valmistui keväällä 2009 ja vedet alettiin pumpata kasvillisuuskentälle huhtikuussa Jylhäsuolla otettiin pintavalutuskenttä käyttöön Näytteenotto Kuormitusnäytteitä otettiin touko-lokakuun välisenä aikana eri tuotantoalueilla seuraavat määrät: Kuormitusnäytteiden Kuormitusnäytteitä Tuotantoalue tavoitetiheys yht. vuonna 2012 Vuotsinsuo kunnostusvaiheessa -6 kpl / kausi + 2 rankkasadenäytettä 6 -ojitusvaihe kerran viikossa -muuten kerran kuussa lokak. loppuun Lakeanrahka 12 kpl / vuosi 29 Lenninsuo kunn.vaiheessa -6 kpl / kausi 13 Jylhäsuo -6 kpl / kausi 9 Pakinsuo -talvella 1/kk, kesällä 2/kk, tulva 1/vko 23 Ropolansuo 1 kpl / 2 viikkoa (touko-lokakuu) 15 Huppionsuo 1 kpl / kuukausi (tammi-joulukuu) 13 Viransuo 1 kpl / 2 viikkoa (touko-lokakuu) 16 Rajasuo -pintavalut. tul & lähtevä -2 kpl/kk kesäaika, alvella 1 kpl/kk 37 Savisuo - ei kuormitustarkkailua Lintusuo - 2 / kk, tulva-aika 1/vko 16 Pyöreäsuo 1 / kk touko-joulukuussa 12 Lahnasuo tulva-aika 1/vko, 2 /kk (touko-loka) 17 Pohjasuo 38 Lakeanrahkalla pintavalutuskenttä otettiin käyttöön keväällä Lakeanrahkan pumppuallas rakennettiin maaliskuussa ja pintavalutuskentän vallit valmistuivat huhtikuussa ja pumppaus kentälle alkoi huhtikuun loppupuolella. Lakeanrahkalla kuivatusvedet alettiin kemikaloida v huhtikuussa. Lakeanrahkalla oli vuonna 2012 käytössä ympärivuotinen kemikalointi. Pyöreäsuolle on rakennettu pintavalutuskenttä vuonna 2008 ja se on ollut toiminnassa v Tuotantoalueen kunnostus alkoi v Lintusuolla oli kevättalvella 2009 käynnissä pintavalutuskentän rakentami-

17 6 nen, kenttä valmistui kevään 2009 aikana ja pumppaus alkoi huhtikuussa Lahnasuolla, Pyöreäsuolla, Vuonna 2012 Lintusuolla vedet johdettiin pintavalutuskentälle ja Pakinsuolla kasvillisuuskentälle koko vuoden ajan. Tuotantoaluekohtaiset näytepäivämäärät käyvät ilmi liitetaulukoista liitteessä 6c. Kuormitustarkkailunäytteistä on tehty seuraavia analyysejä: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, sähkönjohtokyky, ph, alkaliniteetti, väri, KHT (kemiallinen hapen tarve), kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti-nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaatti ja rauta. Taulukko 1. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesistöalueet v Poistunut ala sisältää viitenä viime vuotena poistuneen alan. Pinta-ala ha Poistu- Tuot.2012 Ojit. Tuot. Tuotantoalue tuot.kunn. valmist. nut ha ha alkoi alkoi Vesistöalue Kunta Suur-Saimaan alue Lenninsuo Tuusjärven alue Juva Lakeanrahka Tuusjärven alue Juva Vuotsinsuo Pahakkalanjoen va Joroinen Pakinsuo Jukajärven alue Juva Savisuo Rauvanjärven-Hepo-ojan va Kerimäki Haukiveden -Kallaveden alue Palokorvensuo Puikonjoen va Rantasalmi Ropolansuo Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Huppionsuo Isojoen-Sahinjoen va Juva Viransuo Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Rajasuo Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Jylhäsuo Virmasjoen va Juva Karjalansuo Sysmäjärven Juva Syysjärven Mäntyharjun reitin valuma-alue Mäkelänsuo Puulaveden alue Mikkeli Pohjasuo Puulaveden alue Mikkeli Aveasuo Kyyveden alue Mikkeli Kovalansuo Kyyveden alue Mikkeli Lahnasuo Kyyveden alue Pieksämäki Lintusuo Kyyveden alue Mikkeli Pyöreäsuo Kyyveden alue Mikkeli Yhteensä ha Taulukko 2. Kuormitustarkkailun havaintoasemat ja niiden valuma-alueet sekä tuotantoalueen ulkopuolisen alueen osuudet. Vuotsinsuolla ei-valmisteltu alue sisältää vanhoja turvehautoja, jotka tulevat tuotantoon kentän mataloituessa. Ropolansuolla ja Viransuolla valuma-alueeseen sisältyy saarekkeita ja tukialueita. Vuotsinsuon kemikaloinnin valuma-alue muuttui alkaen. Levossa + Poistunut Ulkopuol.+ Havainto- Valuma- Tuotanto- Valmist. Ei valmist. Ulkop. valmistelem. Tuotantoalue asema alue ha kunn. ha ha ha alue ha osuus % Lakeanrahka kemikal. läht Vuotsinsuo kemikal. läht Lenninsuo altaan alap Pakinsuo mittakaivo Ropolansuo kemikalointi Huppionsuo mittakaivo Viransuo kemikalointi Rajasuo pintaval. lähtevä Jylhäsuo altaan alap Savisuo altaan alap Lahnasuo pintaval.läht Lintusuo pintaval.-läht Pohjasuo pintaval. läht Pyöreäsuo pintaval. läht kenttä

18 7 Muiden Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella olevien turvetuotantoalueiden kuormitusta arvioidaan em. alueiden ominaiskuormituksiin perustuen. Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty edempänä raportissa kunkin alueen vesistötarkkailutulosten yhteydessä. Järvipisteistä määritettiin edellä esitettyjen analyysien lisäksi näkösyvyys, happipitoisuus ja a-klorofylli. Analyysimenetelmien kuvaus on esitetty taulukossa 3. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen laboratorio on FINASin akkreditoima testauslaboratorio (T142). Akkreditoinnin pätevyysalue on ympäristönäytteiden analytiikka ja vesitutkimusten näytteenotto Taulukko 3. Tarkkailun analyysit ja niitä vastaavat menetelmäohjeet. Määritys Yksikkö Menetelmäohje Lämpötila /C Happipitoisuus mg/l SFS 3040 Hapen kyllästysaste % Sameus FNU SFS-EN ISO 7027:2000 Kiintoaine mg/l SFS-EN 872:2005 Kiintoaineen mg/l GFC/GFA-suodatin, hehkutus 550 /C, gravimetrinen määritys hehkutushäviö Sähkönjohtokyky ms/m SFS-EN ph SFS 3021 Alkaliniteetti mmol/l SFS 3005, titraus ph 4,5 ja 4,2 (Vesihallituksen ohje) Väriluku Pt mg/l SFS-EN ISO 7887 COD Mn mg O 2 /l SFS 3036 Kokonaistyppi µg/l Näytt. hapetus SFS 3031 mukaan, analysointi FIA- analysaattorilla. NH 4 µg/l SFS3032:1976 Kok.P µg/l Validoitu sisäinen menetelmä A40 B (Aquakem) PO 4 -P µg/l Validoitu sisäinen menetelmä A40 A (Aquakem) Rauta µg/l SFS 3028 Rauta (yli 500 µg/l) µg/l SFS 3044, 3047 a-klorofylli µg/l SFS Valumamittaus ja kuormituslaskenta Virtaamat Tuotantoalueelta tulevan kuormituksen luotettava arvioiminen edellyttää riittävän tiheää virtaamanmittausta. Virtamaa seurattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla Huppionsuolla, Rajasuolla, Lahnasuolla, Lintusuolla, Pohjasuola, Pakinsuolla, Pyöreäsuolla sekä Ropolansuolla. Virtaamat laskettiin keskimääräisiksi vuorokausivirtaamiksi. Lenninsuolla ei ollut virtaamamittausta. Ropolansuolla, Viransuolla, Vuotsinsuolla ja Lakeanrahkalla, jotka ovat pumppukuivatuksessa ja jonka kuivatusvedet kemikaloitiin, valunnan seuranta on perustunut kuivatusvesipumpun käyntituntimääriin. Vuonna 2012 Viransuon pumppaamon käyttötuntien perusteella lasketut virtaamat ovat moninkertaisia, koska pumppaamo "fuskasi", jolloin jo pumpattu vesi palautui takaisin pumpattavaksi. Lisäksi pumput eivät saavuttaneet laskennallista pumppaustehoa, koska kaivossa oleva takaiskuläppä ei pelannut.

19 Vuonna 2012 käyttökelpoisia virtaamatuloksia oli seuraavasti: Huppionsuo Vuotsinsuo kuivatuspumpun käyntitietoja Ropolansuo kuivatuspumpun käyntitietoja Pakinsuo ja Lahnasuo ja Lakeanrahka kuivatuspumpun käyntitietoja Rajasuo Pohjasuo Pyöreäsuon Eri laitteilla ja menetelmillä saatavat ravinnepitoisuustulokset voivat poiketa merkitsevästi toisistaan erityisesti humuspitoisissa ja sameissa vesissä. Aikaisempina vuosina ammoniumtypen pitoisuutta määritettäessä vesinäyte tislattiin orgaanisen aineen aiheuttaman häiriön poistamiseksi ja määritettiin sen jälkeen standardin SFS 3032 mukaisesti. Tällainen näytteen tislauksen sisältävä analyysimenetelmä antaa humusvedestä suurempia ammoniumtyppipitoisuuksia kuin standardin SFS 3032 mukainen analyysimenetelmä. Koska ammoniumtypen määritys tehdään yleisesti standardin SFS 3032 mukaisesti, siirryttiin myös nyt esitettävässä tarkkailussa v alkaen käyttämään standardin SFS 3032 mukaista menetelmää ammoniumtypen määrityksessä. Tästä syystä v tarkkailussa ja sitä seuraavina vuosina saadut vesistön ammoniumtyppipitoisuudet olivat alhaisempaa tasoa kuin aiemmin tässä tarkkailussa saadut pitoisuudet. Huomaa:. Kiintoainepitoisuuden määritysraja on vaihtunut vuosien mittaan. Keski-Suomen ympäristökeskuksen laboratorion toiminnot siirrettiin v alusta ympäristöntutkimuskeskuksen laboratoriolle. Tällöin otettiin käyttöön ympäristökeskuksen laboratorion analyysimenetelmiä, mm. kiintoainepitoisuus. Kiintoaineen määritysrajana oli v mg/l (oli aiemmin 2 mg/l). V alkaen määritysraja on ollut 0.5 mg/l Ominaiskuormituksen ja ainekuormien laskenta Mitattujen valumien ja sademäärätietojen perusteella arvioitiin, kuinka pitkää ajanjaksoa mikin vedenlaatutulos edustaa (näytteen edustaman jakson tarkka pituus vuorokausina on esitetty kuormituslaskentaliitteissä). Jakson keskimääräinen ainehuuhtouma laskettiin jakson mitatun tai arvioidun keskivaluman avulla (ei näytteenottoajankohdan valuman avulla). Touko-lokakuun ominaiskuormitusluvut (g/ha/d) laskettiin laskemalla jaksojen kuormat yhteen ja jakamalla ne seurantajakson kokonaispituudella. Tuotantoalueiden touko-lokakuun ainehuuhtouma laskettiin sekä brutto- että nettohuuhtoumana. Nettokuormitus arvioitiin vähentämällä lasketusta kuormituksesta ns. luonnonhuuhtouma. Nettokuormitusta laskettaessa vähennetään eräiden vedenlaatumuuttujien osalta havaitusta huuhtoumasta ns. taustahuuhtouma, jolloin nettokuormitus kuvaa turvetuotannon aikaansaamaa kuormituslisää. Ainekuormitukset laskettiin sekä brutto- että nettokuormituksena. Nettokuormitusta laskettaessa vähennetään bruttokuormasta taustakuormitus, jolloin nettokuormitus kuvaa turvetuotannon aikaansaamaa kuormituslisää. Velvoitetarkkailuissa yleisesti käytettyjä luonnontilaisten soiden taustapitoisuuksia ovat olleet seuraavat (Wahlgren, 1988): kokonaisfosfori 20 µg/l, kiintoaine 5 mg/l, PO 4 -P 5 µg/l, kok. N 600 µg/l, NH 4 -N 20 µg/l. Kiintoaineen osalta taustapitoisuuskäytäntö on vaihdellut. Luonnontilaisen suon taustapitoisuus on 1-10 mg/l (Ahtiainen ym. 1990, Marja-aho & Koskinen 1989 ja Ihme ym. 1992). Eräissä selvityksessä sen taustapitoisuudeksi on oletettu 0 mg/l. Luonnontilaisen suon liuenneen orgaanisen aineksen (COD Mn ) pitoisuus on tasoa mg O 2 /l (Ahtiainen ym. 1990, Marja-aho & Koskinen 1989 ja Ihme ym. 1992). Vapolla pidettiin Vapon tuotantoalueita koskeva palaveri kuormitustarkkailujen kehittämisestä. Siellä sovittiin tuotantoalueiden kuormitusten laskennasta seuraavaa. Taustapitoisuutena käytetään seuraavia pitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Taustakuormaa laskettaessa käytetään tuotantoalueella mitattua valuntaa. Em. taustapitoisuuksien lisäksi käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia: org. kiintoaine 1 mg/l, COD Mn 20 mg O 2 /l, NH 4 -N 20 µg N/l ja rauta 2300 µg/l. Taustakuormituksia laskettaessa käytettiin tuotantoalueella mitattuja valumia.

20 9 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen ainehuuhtoumana käytettiin taustahuuhtoumaa. Jos veden laadun havaintoasemalle tulee merkittävästi ulkopuolisia valumavesiä ja jos ulkopuolisten vesien ainepitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin taustapitoisuudet, saattaa em. laskentamenettely yliarvioida tuotantoalueen ominaiskuormitusta. Rajasuon ominaiskuormitusluvut ja ainekuormitus laskettiin pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon koko 380 ha alueelle, joka sisältää osin myös Vapon hallussa olevaa, mutta vielä valmistelematonta aluetta (sisältää myös 24 ha pintavalutuskentän). Rajasuosta tuotantokunnossa on 272 ha. Tuotantoalueen vuotuista kuormitusta arvioitaessa pitää laskea tarkkailukauden kuormitus ja mikäli tarkkailu ei kata koko vuotta pitää arvioida lisäksi talvikauden aikainen kuormitus. Eräillä alueilla talvikauden aikainen kuormitus tuotantoalueelle arvioitiin Rajasuon vuotuisen kuormituksen jakauman avulla, ts. tuotantoalueen kuormituksen oletettiin noudattavan samankaltaista vuosijakaumaa. Mikäli tuotantoalueella on kuivatusvesien puhdistusmenetelmä (kemikalointi tai pintavalutus), joka oli käytössä vain osan vuotta, talviajan kuormitus laskettiin 'kesäajan' käsittelemättömän kuormituksen ja Rajasuolta saadun vuosijakauman avulla Järvien ja lampien minimiravinteet Laajana tarkkailuvuotena, jolloin näytteenottokertoja oli normaalivuotta enemmän ja vesinäytteistä analysoitiin myös nitraatti- ja ammoniumtyppi sekä fosfaattifosfori. Liukoisten ravinteiden pitoisuuksia tarkastelemalla voidaan arvioida, onko levien kasvua rajoittava minimitekijä fosfori vaiko typpi. Rehevöitymistä säätelevinä ravinteina on totuttu pitämään yleensä fosforia ja typpeä. Typpi on aminohappojen olennainen osa, ja siten tärkeä solujen rakenteissa ja entsyymeissä. Typpi on siis "rakennusaine". Fosfori on taas tärkeä osa solun sisäisessä energia-aineenvaihdunnassa, kuten hengityksessä ja hapetuspelkistysreaktioissa. On yleisesti tunnettua, että elävät solut tarvitsevat energia-aineenvaihduntaansa fosforia, ilman energiaa ei myöskään tapahdu uuden solumaterian synteesiä. Yleensä fosforia on totuttu pitämään vesistöjen rehevöitymistä säätelevänä ravinteena. Vasta viime aikoina on ruvettu keskustelemaan myös typen osuudesta vesistöjen rehevöittäjänä. Suomen vesiensuojelun painopiste on viimeiset parikymmentä vuotta ollut fosforikuormituksen vähentämisessä. Ainakin osittain tämän seurauksena vesistöjen kokonaisfosforipitoisuudet ovat pienentyneet, mutta samaan aikaan typpipitoisuudet ovat olleet hienoisessa kasvussa (Pietiläinen & Kauppi 1993, Poikolainen 1992). Fosforipitoisuuksien pienenemisestä huolimatta vesistöjen rehevöityminen on yhä jatkunut. Typen merkityksen on siksi ounasteltu olevan aiemmin arveltua suuremman. On toisaalta myös mahdollista, etenkin toipuvien ekosysteemien ollessa kyseessä, ettei ole täysin ymmärretty ravinteiden kiertoa ja kierron merkitystä järviekosysteemissä (e.g. Lappalainen 1991). Typpi saattaa joissakin tapauksissa edistää levien kasvua, toisissa tapauksissa typen puute voi suoda molekyylityppeä yhteyttämään kykeneville sinileville t. sinibakteereille kilpailuedun. Ammoniumtypen hapettuminen nitrifikaation kautta kuluttaa puolestaan happea ja alentaa veden ph:ta, denitrifikaatiossa veden ph saattaa puolestaan nousta. Mikä kulloinkin on typen merkittävin vaikutustapa, vaihtelee eri vesistöissä. Rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta voidaan yrittää arvioida joko ravinnesuhtein tai levätestein. Ravinnesuhteiden käyttö minimitekijän selvittämisessä perustuu yhteyttävien organismien keskimääräisen typpi/fosforisisällön ja veden ravinnesuhteiden (typpi/fosforisuhteet) vertaamiseen. Käytettyjä ravinnesuhteita on kolme (Pietiläinen & Kauppi 1993) (ravinteet fosforina ja typpenä): 1) kokonaisravinnesuhde, kok.n : kok.p, 2) mineraaliravinnesuhde, (NH 4 + NO 3 + NO 2 ) : PO 4. Suhde ilmaistaan myös DIN:DIP. 3) ravinteiden tasapainosuhde, (kok.n : kok.p) : ((NH 4 + NO 3 + NO 2 ): PO 4 ). Yleisimmin käytetty arvio solujen keskimääräisestä sisäisestä typpi/fosfori-painosuhteesta on seitsemän (Redfield ym. 1963). Heckyn ym. (1993) mukaan makeiden vesien hiukkasmateriaalissa suhde on tosin keskimäärin selvästi suurempi ja toisaalta enemmän vaihteleva kuin "Redfieldin suhde", joka perustuu laajaan meriaineistoon. Veden typpi/fosforisuhteen ollessa lähellä seitsemää voivat sekä typpi että fosfori säädellä levien kasvua. Forsbergin ym. (1978) mukaan typpi rajoittaa levien kasvua, kun veden mineraaliravinnesuhde on alle 5. Suhteen ollessa yli 12 fosfori on rajoittava ravinne. Kokonaisravinteille vastaavat rajat ovat 10 ja 17 (Forsberg ym. 1978). Chiaudanin ja Vighin (1974) mukaan mineraaliravinnesuhteen ollessa yli 10 fosfori

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 21 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v.2012 + Pertti Manninen ja Antti Haapala, Etelä-Savon ELY -keskus Kuormitusarviot/ kuormitusosuudet

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 23.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina 2014-2015 Nab Labs Oy Tutkimusraportti 22 / 2016 Arja Palomäki 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Etelä-Savon ELY-keskus tilasi Nab Labs Oy:ltä Pieksäjärven ainetasetutkimuksen,

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

BioTar-hankkeen yleisesittely

BioTar-hankkeen yleisesittely BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi

Lisätiedot

SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992

SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 2/1993 .... SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN.... OULUN JARVISSA 1992 ~Oulun kaupunki,,,, Ympäristövirasto ~ Julkaisu

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 39/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 227

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 39/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 227 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 39/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 227 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2007 ASIA Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamon tehostamista koskevien määräaikojen

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot