Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue"

Transkriptio

1 Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 211 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 176 / 212

2

3 Sisältö Yhteenveto... i 1. Taustaa Tarkkailuohjelmien kehittäminen Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä Vesiluvat ja ympäristöluvat Tarkkailun suoritus Havaintoasemien perustiedot Näytteenotto Valumamittaus ja kuormituslaskenta Järvien ja lampien minimiravinteet Käyttö- ja hoitotarkkailu Sääolot ja hydrologiset tiedot Kuormitustarkkailun tulokset ja niiden tarkastelu Valumavesien laatu Tuotantoalueiden ominais- ja kokonaiskuormitus Vesistötarkkailujen vedenlaatutulokset ja niiden tarkastelu Kangasjärven alue Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Virtapaikkojen veden laatu Järvien ja lampien veden laatu Virmasjärven alue (Jylhäsuo) Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Pakinsuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Tuusjärven alue (Vuotsinsuo, Lakeanrahka, Lenninsuo) Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu... 6 Vesistön veden laatu Karjalansuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Savisuo Tutkimusalue Tulokset ja niiden tarkastelu Lahnasuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Lintusuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Pyöreäsuo Tutkimusalue Tarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu... 79

4 7.1 Pohjasuo Tutkimusalue Tarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Liiteluettelo Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus Postiosoite Käyntiosoite PL 35 (YAD) Survontie Jyväskylän yliopisto Ambiotica, D-rakennus

5 i Yhteenveto Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä (sittemmin Etelä-Savon ympäristökeskus, nykyinen Etelä-Savon ELY) laadittiin vuonna 1993 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen turvetuotannon vesiensuojeluohjelma, jonka mukaan velvoitetarkkailuissa keskitytään vaikutusten kannalta ongelmallisiin tuotantoalueisiin. Tässä vesiensuojeluohjelmassa tarkkailun painopistealueiksi nimettiin seuraavat tuotantoalueet: 1) Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi; Vapo Oy:n tuotantoalueet Lakeanrahka ja Vuotsinsuo sekä Ay H & K Haavikon ja Partasen sahan omistama Linturahkan-Kaskisuo alue) 2) Jylhäsuo (Juva), 3) Pakinsuo (Juva) ja 4) Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli); Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueet). Em. alueille laadittiin vuonna 1994 uudet tarkkailuohjelmat, joiden mukaan tarkkailua on tehty vuodesta Vaikka tarkkailu keskitettiinkin em. alueille, esitetään vuosiraportissa kaikkien alueella sijaitsevien Vapon tuotantoalueiden pinta-alatiedot ja arvioidaan niiden kuormitus alapuoliseen vesistöön. Vuonna 1997 muutettiin Tuusjärven alueen ohjelmaa (Lenninsuon valmistelu turvetuotantoon aloitettiin) ja Kangasjärven alueen ohjelmaa (Rajasuolla otettiin käyttöön pintavalutuskenttä ja vesien johtaminen Haapajärveen lopetettiin). Sittemmin tarkkailun useille tuotantoalueille on tarkkailuohjelmaa tarkennettu ympäristölupapäätöksissä. Vuonna 211 tarkkailussa olleilla tuotantoalueilla seurattiin kuivatusvesien määrää ja laatua sekä alapuolisen vesistön virtapaikkojen ja järvien kuntoa. Vuonna 211 oli ns. suppean tarkkailun vuosi. Laajana tarkkailuvuotena vesistä analysoidaan liukoisia ravinteita ja eräillä vesistöhavaintopaikoilla oli suppeaa tarkkailuvuotta useampia näytteenottokertoja. Tarkkailualueella olevilla Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla oli 2557 ha tuotantokunnossa ja valmisteilla 151 ha. Tuotannossa vuonna 211 oli 1972 ha. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden aiheuttaman nettokuormituksen arvioitiin olleen jaksolla seuraava: kiintoaine 18 t, kemiallinen hapenkulutus 33 t, kokonaistyppi 24 t ja kokonaisfosfori 78 kg. Turvetuotantoalueilta tuleva kuivatusvesi on yleensä tummaa, ravinteikasta ja joillain alueilla varsin rautapitoista. Alapuoliseen vesistöön tulevaa ainekuormitusta vähennetään mm. laskeutus- ja sarkaoja-altailla, pintavalutuskentillä (Lahnasuo, Pohjasuo, Lintusuo, Rajasuo, Pyöreäsuo) ja kasvillisuuskentillä (Pakinsuo) sekä kemiallisella puhdistuksella (Ropolansuo, Viransuo, Vuotsinsuolla, Lakeanrahka). Turvetuotantoalueen vaikutus alapuoliseen vesistöön riippuu vesistön valuma-alueen suuruudesta ja luonnollisesti myös alapuolisen alueen veden laadusta. Mitä suurempi vesistöalue, sitä pienemmät vaikutukset ovat. Usein selvimmät vaikutukset ovat latvavesillä pieniin puroihin, jokiin ja lampiin. Vaikutus alapuoliseen vesistöön on aina tapauskohtainen. Seuraavassa on esitetty yhteenveto vuonna 211 vesistötarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden alapuolisen vesistön veden laadusta. Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi) Tuusjärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-alueeseen. Vuotsinsuon kuivatusvedet johdetaan Sääksjärveen, jonka vedet laskevat Tuusjärveen. Vuotsinsuon kemikalointi on parantanut merkittävästi kuivatusveden laatua, joka onkin sulanmaan aikaan selvästi parempi kuin Vuotsinsuon ulkopuoliselta alueelta Sääksjärveen tulevan veden laatu. Lopputalvella Sääksjärven alusveden happitilanne on ollut usein heikko. Näin myös vuonna 211. Matala Sääksjärvi on luokiteltavissa reheväksi järveksi, jossa kiintoainepitoisuus on ajoittain korkeahko. Vuonna 1997 ojitetun Lenninsuon kuivatusvesi on hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea. Lenninsuon veden laskevat Kartiskajoen kautta Tuusjärveen. Kartiskajoen suualueen vesi oli tummaa ja sen kokonaisfosforipitoisuus oli kesäaikaan varsin korkea. Lenninsuon osuus Kartiskajoen 18.8 km 2 :n valumaalueesta on vain 2.1 %. Myös Tuusjärveen laskevan Lakeanrahkan kuivatusvesi on ollut tummaa, hyvin ravinteikasta ja rautapitoista. Lakeanrahkalla kuivatusvedet alettiin pumpata pintavalutuskentälle huhtikuussa 29, minkä jälkeen pumppaus pintavalutuskentälle oli ympärivuotista. Vuonna 211 Lakeanrahkalla otettiin käyttöön kuivatusvesien kemikalointipuhdistus. Osa Lakeanrahkalta tulevasta kuormituksesta pidättyy tuotantoalueen alapuoliseen Kankaistenlampeen.

6 ii Tuusjärven pohjoisosan syvänteessä oli huhtikuussa ja elokuussa voimakasta hapenvajausta. Tuusjärven keskiosan syvänteessä oli huhtikuussa lievää ja elokuussa voimakasta hapenvajausta. Tuusjärvessä fosfori on erityisen selvästi kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Tuusjärven klorofyllipitoisuuksien ja fosforipitoisuuksien perusteella Tuusjärvi voidaan luokitella varsin lievästi reheväksi järveksi. Tuusjärvi on tummavetinen, lievästi rehevä järvi, jonka kokonaisfosforipitoisuudella on ollut lievästi aleneva muutossuunta. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan Tuusjärvi kuuluu luokkaan hyvä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemässä ekologisessa luokittelussa Tuusjärvi kuuluu luokkaan erinomainen. Virmasjärven alue (Juva) Virmasjärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Virmasjoen valuma-alueeseen, joka on osa Sysmäjärven valuma-aluetta. Virmasjärvi koostuu kahdesta erillisestä altaasta, Etelä- ja Pohjois-Virmaasta, joita yhdistää kapea salmi. Salmi estää veden vaihtumista ja järven eteläosan vesi onkin pohjoisosan vettä heikompilaatuista. Myös Jylhäsuon tuotantoalueelta tuleva vesi on ollut hyvin tummaa ja ravinteikasta sekä rautapitoista. Vuonna 211 Jylhäsuon kuivatusveden laatua parannettiin kemikaloimalla. Jylhäsuon kuivavedet laskevat Virmasjärveen Myllyojan kautta. Myllyjoen suualueen vesi on ollut Jylhäsuon kuivatusvettä selvästi parempaa väriarvon sekä typpi- ja rautapitoisuuden osalta. Etelä-Virmas on tummavetinen, ravinteikas järvi, jossa on ollut talviaikaan selvää hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Järven happitilanne on ollut talviaikaan heikko jo 196-luvun lopulla. Vuoden 211 lopputalvella alusvedessä oli happi kulunut vähiin. Levien määrää mittaavat a-klorofyllipitoisuudet kuvastavat järven olevan kohtalaisen rehevä. Viime vuosina veden laadulla ei ole ollut havaittavissa selvää muutossuuntaa. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan Etelä-Virmas on luokiteltavissa luokkaan tyydyttävä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemässä ekologisessa luokittelussa Etelä-Virmas kuuluu kokonaisarviossa luokkaan erinomainen. Kuhalammen alue (Juva) Jukajärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Jukajärven alueeseen, joka on osa Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-aluetta. Jukajärveen Pappilanjoen kautta laskeva Kuhalampi on matala, tummavetinen ja rehevä lampi, joka on osin kasvamassa umpeen. Kuhalammen tilan parantamiseksi on tehty kunnostussuunnitelmia. Pakinsuon kuivatusvesi on hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea. Myös Pakinsuon laskuojan suualueen veden laatu on heikko, mikä ei selity yksin Pakinsuolta tuleva veden laadulla, vaan myös muulta laskuojan valuma-alueelta tuleva vesi on heikkolaatuista. Valtaosa laskuojan valuma-alueesta onkin ojitettua aluetta. Juvan vanhalta kaatopaikalta tulevan ojan kautta Jukajärveen tuleva kuormitus on selvästi pienempi kuin Pakinsuon laskuojan kautta tuleva kuormitus ojan pienemmän valuma-alueen ja paremman veden laadun vuoksi. Aikaisemmin Pakinsuon kuivatusvedet on johdettu vesistöön laskeutusaltaiden kautta. Vuodesta 28 alkaen vedet on johdettu ympärivuotisesti 6 lasketusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja siitä edelleen kasvillisuuskentälle, jossa kasvaa ruokohelpeä sekä luonnonvaraisia kasveja. Kasvillisuuskenttä pidättää ravinteita ja kiintoainetta ja parantaa siten vesistöön johdettavan kuivatusveden laatua. Kuhalampi on matala, umpeenkasvava, tummavetinen, rehevä järvi, jossa on talviaikaan selvää hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Heikkojen happitilanteiden vuoksi veden ainepitoisuudet ovat usein olleet lopputalvella korkeita. Nykyisellään merkittävä osa Kuhalammen kuormituksesta tulee järvestä itsestään (pohjasta ja hajoavasta kasvillisuudesta liukenevista ravinteista) järven heikon happitilanteen ja runsaan kasvillisuuden vuoksi. Kuhalammen veden laatu vaihtelee huomattavasti eikä siinä ole ollut havaittavissa selvää muutossuuntaa 199- luvun alusta. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan Kuhalampi kuuluu lähinnä luokkaan välttävä.

7 iii Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli) Ropolan-, Huppion-, Vuotsin- ja Rajasuon turvetuotantoalueiden alapuolinen Kangasjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja on sen latvajärviä (Sysmäjärven vesistöalueeseen kuluva Sahinjoen-Välijoen valuma-alue) Suota valuma-alueesta on puolet, josta ojitettuna on liki 7 %. Erityisen tehokkaasti on ojitettu Kangasjärven lähialue. Kangasjärven alueen tuotantoalueilta lähtevä vesi on hyvin ravinteikasta ja tummaa. Erityisen heikko on ollut Rajasuolta tulevan veden laatu. Vuonna 1997 Rajasuolla käyttöönotettu pintavalutuskenttä on parantanut selvästi Rajasuon kuivatusveden laatua ja vähentänyt Rajasuolta Kangasjärveen tulevaa kuormitusta. Kangasjärveen laskevien jokien ja purojen leimallisimpia piirteitä on ollut suuri humuspitoisuus ja melko runsas ravinteisuus sekä happamuus. Esim. Höytiönjoessa veden ph-luku vaihteli vuoden 211 tutkimuskerroilla ja joen yläjuoksulla Naakkapurossa Höytiönlampeen kulkeutuvat Viransuon ja Huppionsuon valumavedet. Lammen pienuuden ja lyhyen viipymän vuoksi sen veden laatu on suhteellisen lähellä siihen tulevien valumavesien laatua, ts. lampi on tummavetinen, hyvin runsasravinteinen ja ainakin ajoittain hyvin hapan. Vaikka veden tummuus ehkäisee planktonlevien kasvua, ovat havaitut klorofyllipitoisuudet kuvastaneet selvästi rehevyyttä. Höytiönlammen vesi hyvin hapanta (ph avovesikautena Höytiölammen happamuutta lisännyt Viransuon kuivatusvesien kemikalointipuhdistus, sillä kemikaloinnista lähtevän veden ph on ollut hyvin alhainen Lammen veden nykyinen happamuus haittaa jo useimpien vesieliöiden kasvua ja edistää happamuutta suosivien lajien runsautta. Kangasjärvi on tummavetinen, matala järvi. Mataluudesta johtuen sen pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus on yleensä ollut kohtalainen talvellakin, hapenvajaus on ollut yleensä vain lievää. Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuus on ollut viime vuosina pääosin tasoa 3-4 µg P/l. Heiniönjoen vaikutus Heiniönlahden veden laatuun on näkynyt Heiniönlahden muuta Kangasjärveä heikompana veden laatuna. Havaitut klorofyllipitoisuudet kuvastavat rehevyyttä. Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuudella oli kohoava trendi 197-luvun loppupuolelta 9-luvun vaihteeseen asti. 199-luvulla alkaen fosforipitoisuudella on ollut lievä aleneva suuntaus. KHT-arvolla nousu ajoittuu luvulle. 198-luvun puolivälistä KHT-arvolla on ollut lievä aleneva suuntaus. Aseman Kangasjärvi 45 veden väri on ollut useilla vuosien tutkimuskerroilla alle 1 mg Pt/l. Näin alhaisia väriarvoja on mitattu Kangasjärvellä vain pari kertaa aiemmin 196- ja 197-luvuilla talvella ja keväällä. Ropolansuon ja Viransuon kemikalointipuhdistus lienee osaltaan vaikuttanut Kangasjärven veden väriä alentavasti. Kangasjärven vedet kulkeutuvat Haapajärveen, jonka vesi on tummaa ja ravinteikasta. Haapajärven syvänteessä on ollut lopputalvina ja loppukesällä havaittavissa alusvedessä voimakasta hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Vuonna 211 alusveden happi oli kulunut loppuun huhti- ja elokuun tutkimuskerroilla. Haapajärven veden laatu on poikennut yleisesti ottaen yllättävän vähän Kangasjärven veden laadusta. Haapajärven veden johtokyvyllä on ollut hitaasti nouseva suuntaus 198-luvulta vuoteen 28 saakka. Vuosina johtokyky on ollut muutamaa edellisvuotta alhaisempaa tasoa. Vuosina Haapajärven aseman 36 veden fosforipitoisuus on ollut aikaisempia vuosia alhaisempaa tasoa. Yleisen vedenlaatuluokituksen perusteella Kangasjärven veden laatu on verrattain lähellä tyydyttävän luokan laatuvaatimuksia kuten myös Haapajärvi. Höytiönlampi on selvästi huonompi, ts. laatuluokkaa välttävä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemän ekologisen luokittelun mukaan Kangasjärvi kuuluu luokkaan hyvä ja Haapajärvi luokkaan tyydyttävä. Karjalansuon alapuolinen vesistö (Juva) Karjalansuon kuivatusvedet johdetaan Kalliokoskenpuroa pitkin Taikinajokeen ja siitä edelleen Sorvasenjoen kautta Lumpeiseen. Laskeutusaltaiden kautta kulkee tuotantoalueen vesiä yhteensä 13 hehtaarin alueelta. Karjalansuon tuotantoalue kuuluu Pekurilanjoen valuma-alueeseen. Kalliokoskenpuron vesi oli lievästi hapanta, tummaa, kohtalaisen ravinteikasta ja rautapitoista. Taikinajoen vesi oli laadultaan parempaa Kalliokoskenpuron vesi. Sen laatu erosi Kalliokoskenpuron veden laadusta alhaisemman ammoniumtyppipitoisuutensa ja rautapitoisuutensa perusteella. Myös veden fosforipitoisuus ja KHT-arvo sekä väri ovat olleet jonkin verran alhaisempia.

8 iv Karjalansuon kuivatusvesien vaikutus näkyy Kalliokoskenpuron veden laadussa, mutta Taikinajokeen sen vaikutus jää pieneksi. Taikinajoen latva-alueella sijaitsee Nääringinjärvi, mikä parantaa joen veden laatua. Savisuo alapuolinen vesistö (Kerimäki) Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaista Kummunojaa pitkin Rauvanjärveen, jonne on 1.5 km vesimatka tuotantoalueelta. Rauvanjärvi laskee Puruveden Hepolahteen Heponotkonjoen kautta. Savisuon kuivatusvesi on lievästi humuspitoista ja kohtalaisen ravinteikasta. Savisuolla vesistötarkkailua tehdään joka 2. vuosi (viimeksi v. 21). Matalan Rauvanjärven vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista. Järvessä oli elokuussa lievää hapenvajausta. Rauvanjärven laskuojan veden laatu on ollut lähellä Rauvanjärven veden laatua. Samoin Puruveteen laskevan Hepojoen veden laatu on ollut useimmiten varsin lähellä Rauvanjärven laskuojan veden laatua. Hepojoki laskee Puruveden Hepolahteen. Puruveden veden laatua seurattiin syvänteessä, jossa vettä oli 1 metriä. Aseman happitilanne oli hyvä kaikilla v. 21 tutkimuskerroilla. Vesi oli hyvin kirkasta (näkösyvyys m) ja sen ravinnepitoisuudet olivat hyvin alhaisia (järvi on kirkasvetinen niukkaravinteinen ja karu). Lahnasuon alapuolinen vesistö (Pieksämäki) Lahnasuon kuivatusvedet ohjataan kokoojaojista kolmen laskeutusaltaan ja pumppausaltaan kautta pintavalutuskentälle, josta vedet johdetaan edelleen laskuojaa myöten Voikoskenpuroon ja edelleen Kekrinpuroa myöten Perkainjokeen. Perkainjoesta vedet laskevat Iso-Perkai -nimiseen järveen. Lahnasuon laskuojassa kuivatusvesien vaikutukset näkyvät vielä korkeina ravinnepitoisuuksina ja orgaanisen aineksen (humuksen) pitoisuutena. Kekrinpurossa veden laatu on jo parempi, selvimmin veden laadun parantuminen näkyi alentuneena ammoniumtyppipitoisuutena. Perkainjoen (asema P3) veden laatu oli edelleen parempaa kuin Kekrinpuron (as. P2) veden laatu, sen ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineen pitoisuus olivat alhaisempia. Matalan Iso-Perkai -järven veden laatu oli odotetusti hyvin lähellä Perkainjoen veden laatua, koska järven viipymä lienee lyhyt. Koska Lahnasuon tuotantoalueen osuus Niskakoskenjoen valuma-alueen pinta-alasta on alle 1 % jää Lahnasuon kuivatusvesien vaikutus vähäiseksi jo Niskakoskenjoessa. Lintusuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Lintusuon alue sijaitsee Mikkelin kaupungin keskustasta noin 25 km pohjoiseen. Lintusuon turvetuotantoalue sijaitsee Kyyveden valuma-alueella. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta Roitonlampeen. Lammesta vedet virtaavat laskujokoea ja Papinjokea pitkin Hietajärveen, josta edelleen Sahinjokea myöten Kyyveden eteläosaan Ala-Sitroon. Hietajärveä on laskettu vuonna 1939 ja 195-luvulla. Papinjoki on perattu Kyyveteen kuormitusta aiheuttavat lähinnä maa- ja metsätalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Roitonlammen laskujoen vesi on ollut hapanta (ph 5-5.3), hyvin tummaa, humuksista ja varsin ravinteikasta. Papinjokeen tulee vesiä Roitonlammen lisäksi myös pohjoispuolisesta Haisevinlammesta. ja siihen yhtyvät etelästä myös Kovalansuon laskuojan vedet. Papinjoen veden fosfori- ja rautapitoisuudet olivat selvästi korkeampaa tasoa kuin Roitonlammen laskujoen pitoisuudet. Liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat Papinjoessa merkittävästi suurempia kuin Roitonlammen laskujoessa. Papinjoki laskee Hietajärven pohjoispäähän. Asemalla Hietajärvi eteläpää 27oli kaikilla tutkimuskerroilla lievää tai selvää hapenvajausta. Hietajärven ravinne- ja rautapitoisuudet sekä orgaanisen aineksen pitoisuus olivat selvästi alhaisempaa tasoa kuin Papinjoen pitoisuudet. Klorofyllipitoisuuksien perusteella arvioituna Hietajärvi on rehevä järvi, jossa leväkasvun seurauksena leville käyttökelpoisten liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat varsin alhaisia kesäaikaan. Hietajärven vedet laskevat Sahinjoen kautta Kyyveden Ala-Sitroon. Ala-Sitron havaintoasemalla 246 veden laatu oli hieman parempi kuin Hietajärven (ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineksen pitoisuudet olivat hieman alhaisempia), mutta sen klorofyllipitoisuudet olivat hyvin korkeita, mikä kuvasti järven rehevyyttä

9 v Pyöreäsuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Pyöreäsuo sijaitsee noin viisitoista kilometriä Mikkelin kaupungin keskustasta pohjoiseen. Pyöreäsuon tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Susiojaan ja siitä edelleen Pieneen Orilampeen ja Orilampeen. Orilammesta vedet laskevat edelleen Syrjälampeen, josta edelleen Hakojokea ja Leveäjokea myöten Kyyveden YläSitroon ja Kivisalmen kautta Ala-Sitroon ja edelleen Mustaselän kautta KoiraseläIle. Tutkimusvesistöjen laatua leimaavat valuma-alueen laajat suoalueet. Lisäksi alueella kulkevassa harjujaksossa muodostuvat pohjavedet vaikuttavat osaltaan veden laatuun niiden purkautuessa soille ja vesistöihin. Susiojan vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista myös Pyöreäsuon laskuojan yläpuolella. Pyöreäsuolta tuleva kuormitus nostaa Susiojan veden orgaanisen aineen ja ravinteiden ainepitoisuuksia. Selvin muutos oli raudan ja fosforin pitoisuuksissa. Orilammen vesi oli tummaa, runsashumuksista, ravinteikasta ja rautapitoista. Syrjälammessa pohjan läheisessä vesikerroksessa oli happi kulunut lähes loppuun. Elokuussa lammen alusvedessä oli hapettomuutta. Orilammen vesi on tummaa ja runsashumuksista. Näkösyvyys on ollut vain.4-.5 m. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Kyyveden Koiraselän veden laatu on odotetusti parempaa kuin esim. Ala-Sitron veden laatu, koska Kyyveden Koiraselälllä järvessä tapahtuva aineiden hajoaminen ja sedimentoituminen järven pohjasedimenttiin ehtii parantaa veden laatua. Lyhytviipymäisissä järvissä veden laatu on usein lähellä siihen tulevien valumavesien laatua. Kyyveden Koiraselällä pohjanläheisessä vesikerroksessa lopputalvella voimakasta ja loppukesällä selvää hapenvajausta ja pohjanläheisen vesikerroksen fosforipitoisuus oli talvella kohonnut selvästi päällysveden pitoisuuteen verrattuna. Päällysveden fosforipitoisuus ja rautapitoisuus ovat Koiraselällä selvästi alhaisempaa tasoa kuin Ori- ja Syrjälammessa ja myös Ala-Sitrossa. Myös Kyyveden Koiraselällä vesi on valuma-alueen turvemaiden seurauksena tummaa (runsashumuksista). Näkösyvyys on ollut talvella 1 m ja kesällä 2 m. Loppukesän klorofyllipitoisuuksien perusteella Koiraselkää voidaan pitää rehevänä. Pohjasuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Pohjasuon turvetuotantoalue Mikkelin kaupungin Vuolingon ja Kirkonkylän kylissä noin 11 km keskustasta luoteeseen. Pohjasuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 37.9 ha. Vuonna 211 alueesta oli tuotantokunnossa 21.8 ha ja valmistelussa 16.1 ha. Tuotannossa vuonna 211 oli 18.1 ha. Turvetuotantoalueelle on rakennettu pintavalutuskenttä (3.8 ha), joka otettiin käyttöön v. 211 huhtikuun lopulla. Pumppaus kentälle on ympärivuotista. Pohjasuon käsitellyt kuivatusvedet johdetaan Sarastonojaan, joka laskee noin 3.9 km:n päässä hankealueesta 16 ha:n kokoiseen Verijärveen. Vesistöreitti jatkuu Verijärvensalmen kautta Korpijärveen. Pohjasuon pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön johdettu kuivatusvesi oli tummaa,, ravinteikasta ja rautapitoista. Pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli hapanta, tutkimuskerroilla ph vaihteli välillä Verijärven pohjoispään asemalla 289 on vesisyvyys 4 m ja siellä elokuussa vain hyvin lievää hapenvajausta (pit. 6.6 mg/l). Asemalla Verijärvi 156 (syvyys 2 m) oli alusvedessä elokuussa voimakasta hapenvajausta (pit. 1. mg/l) ja lokakuussa oli lähes hapettomuutta (.1 mg/l). Asemalla Vesijärvi 156 pohjanläheisen vesikerroksen rautapitoisuudet olivat päällysveteen verrattuna selvästi kohonneita. Verijärvi on tummavetinen, kohtalaisen ravinteikas järvi. Verijärvi on rehevyystasoltaan lähinnä rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä.

10 Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien turvetuotanto-alueiden käyttöhoito, kuormitus- ja vesistötarkkailu vuodelta Taustaa 1.1 Tarkkailuohjelmien kehittäminen Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä (sittemmin Etelä-Savon ympäristökeskus, nykyinen Etelä-Savon ELY) laadittiin vuonna 1993 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen turvetuotannon vesiensuojeluohjelma (julkaistu Vesi- ja ympäristöhallinnon monistesarjan numerossa 493), joka palvelee turvetuotantoalueiden vesiensuojelun kehittämistyötä ja valvontaa. Vesiensuojeluohjelman mukaan tarkkailuissa keskitytään vaikutusten kannalta ongelmallisiin tuotantoalueisiin. Em. vesiensuojeluohjelmassa tarkkailun painopistealueiksi nimettiin seuraavat alueet: Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi), jolla sijaitsevat: -Vapo Oy:n tuotantoalueet Lakeanrahka ja Vuotsinsuo. -Ay H & K Haavikon omistama Linturahkan alue, jonka Kaskisuolla oleva laajennusosa on Haavikkojen ja Partasen Sahan Oy:n omistuksessa. Jylhäsuo (Juva) Pakinsuo (Juva) Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli) -Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueet Vesiensuojeluohjelmaan liittyen pitivät Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri ja Vapon Itä-Suomen yksikkö neuvottelun , jossa keskusteltiin velvoitetarkkailujen järjestämisestä. Neuvottelussa päätettiin, että em. alueille laaditaan uudet tarkkailuohjelmat. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus laati ehdotukset uusiksi tarkkailuohjelmiksi, jotka Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi päivätyssä kirjeessään (kirje nro 592H22/861, 593A22/171, 594A53/171, 594A54/171). Kangasjärven alueen soiden ohjelmaan tehtiin vielä muutosehdotus, jonka piiri hyväksyi päivätyssä kirjeessään (nro 592H22/861). Muiden piirin alueen soiden tarkkailu lopetettiin. Tarkkailujen tulokset sovittiin raportoitavan yhdessä siten, että myös muiden kuin em. tuotantoalueiden vesistökuormitusta arvioidaan em. tarkkailuissa saatujen ominaiskuormitusten perusteella. Kangasjärven tarkkailuohjelmaa muutettiin vuonna 1996 Rajasuon pintavalutuskentän käyttöönoton myötä. Ympäristökeskus hyväksyi päivätyn tarkkailuohjelman päivätyssä kirjeessään. Lenninsuon turvetuotantoalueen perustamisen myötä Tuusjärveen alueen tarkkailuohjelmaa muutettiin. Ympäristökeskus hyväksyi pienin muutoksin päivätyn tarkkailuohjelman päivätyssä kirjeessään. Tarkkailuohjelmaa korjattiin ympäristökeskukseen vaatimalla tavalla. Uusi tarkkailuohjelma on päivätty Vuodesta 1998 Huppionsuon näytteenottoa harvennettiin Vapon ehdotuksesta vastaamaan Viransuon näytteenottoa (Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiskirje , DNro 595Y49-133). Aiemmin Huppionsuolta otettiin näytteitä yhtä tiheästi kuin Ropolansuolta. Vuonna 26 tarkkailuun otettiin mukaan myös Karjalansuo ja Savisuo. Karjalansuon tarkkailu tehtiin päivätyn, hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Savisuon tarkkailu tehtiin päivätyn, hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 29 tarkkailuun otettiin mukaan Pyöreäsuo ja Lintusuo (Mikkeli) (tarkkailu ympäristöpien mukaisesti) sekä Lahnasuo (Pieksämäki)( tarkkailuohjelma ). Vuonna 211 vesitarkkailuun otettiin mukaan Pohjasuo (Mikkeli).

11 2 1.2 Vesiluvat ja ympäristöluvat Itä-Suomen vesioikeus on annetulla päätöksellä 117/93/2 myöntänyt luvan Ropolansuon, Huppionsuon ja Viransuon turvetuotantoalueiden vesien johtamiseen Kangasjärveen, Heiniönlampeen ja Höytiönlampeen sekä Rajasuon vesien johtamiseen Kangasjärveen. Em. luvasta valitettiin vesiylioikeuteen, joka antoi asiasta päätöksen (nro 52/1995). Vesiylioikeus myönsi luvan Ropolansuon, Huppionsuon ja Viransuon turvetuotantoalueiden vesien johtamiseen Kangasjärveen, Heiniönlampeen ja Höytiönlampeen sekä Rajasuon vesien johtamiseen Kangasjärveen. Lupa velvoittaa tarkkailemaan turvetuotantoalueilta tulevien vesien määrää, laatua ja vaikutuksia Kangasjärvessä, Heiniönlammessa, Höytiönlammessa ja Haapajärvessä sekä lietealtaiden tehoa Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tuotantokunnossa tai valmistelussa saa päätöksen mukaan olla eri tuotantoalueilla enintään seuraavat pinta-alat: Ropolansuo 522 ha, Huppionsuo 211 ha, Viransuo 353 ha ja Rajasuo 328 ha. Vesiylioikeus lisäsi Rajasuon osalta ehdon, että Rajasuon turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on viimeistään tuotantokaudesta 1997 lähtien puhdistettava kemiallisesti tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla tavalla. Etelä-Savon ympäristökeskus on hyväksynyt vesienkäsittelytavaksi pintavalutuksen (hyväksymiskirje , DNro 595Y49-133). Päätöksen mukaan ympäristökeskuksen tulee esittää tarkkailuohjelma, jolla voidaan riittävän tarkasti seurata pintavalutukseen tulevan ja siitä lähtevän jäteveden puhdistumista. Ympäristökeskukselle jätettiin uusi kirjattu tarkkailuohjelmaehdotus, jonka keskus hyväksyi päivätyssä kirjeessään. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 6/1/2 myöntänyt Ropolansuon 5 ha, Huppionsuon 173 ha, Viransuon 322 ha ja Rajasuon 278 ha suuruisten turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiselle jatkoluvan. Samalla ympäristölupavirasto myönsi kuivatusvesien johtamisluvan Ropolansuon 79 ha, Viransuon 85 ha ja Rajasuon 43 ha lisäalueille. Yhteensä luvitettua tuotantokelpoista pinta-alaa on 148 ha. Luvan saajan esityksestä kuivatusvesien kemiallinen puhdistus on määrätty ja toteutettukin Ropolansuolle ja Viransuolle, sekä jo vuosia käytössä ollut pintavalutus Rajasuolle. Huppionsuolla tuotantopinta-ala tulee pysymään alkaneella uudella lupakaudella yli 1 ha:ssa, mutta alenee kauden lopulla lähelle 1 ha:ia. Itä-Suomen vesioikeus on annetulla päätöksellä (nro 19/YmII/83) myöntänyt luvan Vuotsinsuon turvetuotantoalueen perustamiseen ja vesien johtamiseen Sääksjärveen, Joroisten ja Rantasalmen kunnissa. Tästä päätöksestä tehdyt valitukset on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja vesiylioikeudessa Kummankaan päätöksessä ei ole muutettu vesioikeuden päätöstä. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueelta kertyvän veden määrää ja laatua sekä Sääksjärven veden laatua. Vapo jätti hakemuksen Vuotsinsuon lupaehtojen tarkistamiseksi. Itä- Suomen vesioikeus antoi kirjatulla päätöksellään (Dnro 1998/13 Hp) luvan Vuotsinsuon kuivatusvesien johtamiseen Sääksjärveen. Lupa oli voimassa vuoteen 21 saakka. Itä-Suomen AVI-virasto antoi Vuotsinsuota koskevan lupapäätöksen nro 26/211/1 (dnro ISAVI/175/4.8/21). Päätöksen mukaan kemiallisen käsittelyn poistotehon on oltava käsittelyajan keskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien vähintään seuraava: kemiallinen hapenkulutus, COD Mn 75 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 3 %. Itä-Suomen vesioikeus on annetulla päätöksellä myöntänyt luvan Lenninsuon turvetuotantoalueen perustamiseen ja vesien johtamiseen Tuusjärveen, Joroisten ja Rantasalmen kunnissa. Tästä päätöksestä tehdyt valitukset on käsitelty vesiylioikeudessa, jonka päätöksessä ( , nro 77/95/2) ei muutettu vesioikeuden päätöstä. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotantoalueen päästöjä vesistöön ja päästöjen vaikutusta purkuvesistössä. Lenninsuolla on uusi lupapäätös, nro 1/6/2, ISY-24-Y-15, annettu Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asia edelleen käsittelyssä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi päätöksessä (nro 3/4/2, Dnro ISY-22-Y-26) luvan Pakinsuon vesien johtamiseen. Päätöksessä velvoitettiin ottamaan kasvillisuussuodatin otettava käyttöön kahden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotantoalueen päästöjä vesistöön ja päästöjen vaikutusta purkuvesistössä. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus päätöksessä ( : Numero 5/92/2, Dnro 519/4/533) lupaa ja vesiensuojelua koskevat määräykset pidettiin voimassa. Kasvillisuussuodattimen osalta on määrättiin tarkistushakemukseen tehtäväksi selvitys kasvillisuussuodattimen toiminnasta ja hoidosta sekä perusteltu arvio toteutuneesta puhdistustehosta. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallintooikeuteen, joka antoi päätöksensä (taltionumero 3682, Dnro 1382/1/5) Korkein hallinto-oikeus pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja hylkäsi luvasta ym. Juvan kunnanhallituksen tekemän valituksen.

12 3 Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi päätöksellään nro 19/5/2 (Dnro ISY-24-Y-274) luvan Karjalansuon kuivatusvesien johtamiseen. Ympäristölupavirasto myönsi Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Savisuon turvetuotantoalueella Kerimäen kunnassa (päätös nro 11/5/2, dnro ISY- 24-Y-269). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Pyöreäsuota koskevan lupapäätöksen (Nro 7/5/2, Dnro ISY-23-Y-259). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Lintusuota koskevan lupapäätöksen (Nro 73/7/2, Dnro ISY-26-Y-14). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Lakeanrahkaa koskevan lupapäätöksen (Nro 45/7/2, Dnro ISY-25-Y-144). Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajentumista 115 ha:lla koskeva hakemus tuli alun perin vireille Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut asiassa päätöksen nro 67/1/1. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 1/747/3 kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian Itä-Suomen aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Alueella tehtiin YVA-tarkastelu. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi päivätyssä päätöksessään Nro 82/211/1 (Dnro ISAVI/1/4.8/211) luvan Lakeanrahkan tuotantoalueen laajentumiseen (yhteensä noin 331 ha). Ympäristölupavirasto määräsi, että luvan saaja voi ottaa käyttöön turvetuotantoalueen kuivatusvesien kemiallisen käsittelyn tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.. Kemiallisen puhdistamon puhdistustehot pitää lupamääräysten mukaan olla vuosikeskiarvona vähintään: kemiallinen hapen kulutus 75 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 4 %. Päätöksestä valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä (nro 12/25/1) myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan La keanrahkan turvetuotannon laajentamiselle. Myös tästä päätöksestä on valitettu. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Lahnasuota koskevan lupapäätöksen (Nro 21/8/2, Dnro ISY-26-Y-244). Itä.-Suomen ympäristölupavirasto on antanut vuonna 29 seuraavassa esitetyt ympäristölupapäätökset (päätöksistä on valitettu, joten ne eivät ole vielä lainvoimaisia): Viransuo, , lupapäätös nro 119/2/2, Dnro ISY-28-Y-33 - uutta aluetta 6 ha ja vanhaa aluetta 44 ha - päätöksessä ympäristölupa myönnetty uudelle ja vanhalle alueelle - toiminnanaloittamislupa laajennukselle myönnetty - kemiallinen käsittely, mahdollisimman pitkän ajan vuodesta - kemialliselle käsittelylle puhdistustehovaatimus: kok.p 8 %, kok.n 3 %, COD 75 % Huppionsuo, , lupapäätös nro 117/9/2, Dnro ISY-28-Y-34 - vanhaa aluetta 1 ha - ympäristölupa myönnetty - perustaso ja virtaaman säätö Rajasuo, , lupapäätös nro 118/9/2, Dnro ISY-28-Y-32 - vanhaa aluetta 338 ha ja uutta 2 ha - ympäristölupa myönnetty. - toiminnanaloittamislupa myönnetty laajennukselle - vesien johtaminen ja käsittely hakemuksen mukaan (pintavalutuskenttä otetaan ympärivuotiseen käyttöön jo talvella ). Ropolansuo, , lupapäätös nro 12/9/2, Dnro ISY-27-Y uutta aluetta 6 ha ja vanhaa 577 ha - ympäristölupa myönnetty sekä uudelle että vanhalle alalle. - toiminnanaloittamislupa evätty laajennukselta - Kemiallinen käsittely, mahdollisimman pitkän ajan - Kemialliselle käsittelylle puhdistustehovaatimus: kok.p 8 %, kok.n 4 %, COD 75 %. - pintavalutus ympärivuotinen (uusi ala) - pintavalutukselle puhdistustehovaatimus sulan maan aikana: kiintoaine 5 %, kok.p 5 %,

13 4 kok.n 2 %: - muuna aikana pintavalutuksen puhdistusteholle tavoitearvot: kiintoaine 5 %, kok.p 5 %, Pohjasuo, , lupapäätös nro 28/1/1, Dnro ISAVI/8/4.8/21 Jylhäsuo, , lupapäätös nro 19/211/1, Dnro ISAVI/62/4.8/21 Kuva 1. Tutkimusalueiden sijainnit (merkitty punaisilla ympyröillä, pohjakartta ympäristöhallinnon Herttatietokannasta). Lahnasuo sijaitsee hieman kuva-alan vasemmalla puolella Tarkkailun laajuus Vuoden 211 tarkkailu oli tarkkailuohjelman mukainen suppean tarkkailun vuosi. Laajana tarkkailuvuotena (joka 3. vuosi) näytteenottokertoja on eräillä paikoilla suppeaa vuotta enemmän ja tällöin analyysivalikoimaan kuuluvat tällöin myös ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraatti-nitriittityppi (NO 2+3 -N) ja fosfaattifosfori (PO 4 -P).

14 5 2. Tarkkailualueella sijaitsevat suot Etelä-Savon ympäristökeskuksen sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-alat käyvät ilmi taulukosta 1 (sijainnit on esitetty kuvassa 1 ja liitteessä 1a). Tarkkailussa olevien tuotantoalueiden tarkempi sijainti ja veden laadun havaintoasemat on esitetty raportissa kunkin alueen vesistötarkkailuosassa. 3. Tarkkailun suoritus 3.1 Havaintoasemien perustiedot Kuormitustarkkailujen havaintoasemien perustiedot on esitetty taulukossa 2. Ropolansuolla ja Viransuolla otettiin käyttöön kuivatusvesien kemikalointi vuonna 21. Vuonna 211 Viransuolla koko 365 ha alueen vedet kemikaloitiin Viransuolle rakennettiin uusi kemikalointilaitos loka-marraskuussa. Ropolansuolla 68 ha vedet kemikaloitiin ajalla Rajasuolla kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Vuotsinsuolla kuivatusvedet kemikaloitiin Kemikalointialtaan valuma-alue oli saakka 1.97 km 2, sen jälkeen uusien ojajärjestelyiden seurauksena valuma-alue on ollut 1.26 km 2. Pakinsuolla kuivatusvedet johdettiin kasvillisuuskentälle (ruokohelpi) koko vuoden. Lahnasuolla pintavalutuskenttä valmistui v. 29 keväällä ja vedet alettiin pumpata kasvillisuuskentälle toukokuusta 29 alkaen. Myös Lintusuolla pintavalutuskenttä valmistui keväällä 29 ja vedet alettiin pumpata kasvillisuuskentälle huhtikuussa Näytteenotto Kuormitusnäytteitä otettiin touko-lokakuun välisenä aikana eri tuotantoalueilla seuraavat määrät: Kuormitusnäytteiden Kuormitusnäytteitä Tuotantoalue tavoitetiheys yht. vuonna 21 Vuotsinsuo kunnostusvaiheessa -6 kpl / kausi + 2 rankkasadenäytettä 6 -ojitusvaihe kerran viikossa -muuten kerran kuussa lokak. loppuun Lakeanrahka 12 kpl / vuosi 9 (ei virtausta talvella) Lenninsuo kunn.vaiheessa -6 kpl / kausi 6 Jylhäsuo -6 kpl / kausi 6 Pakinsuo -talvella 1/kk, kesällä 2/kk, tulva 1/vko 21 Ropolansuo 1 kpl / 2 viikkoa (touko-lokakuu) 12 Huppionsuo 1 kpl / kuukausi (tammi-joulukuu) 1 (+2 kertaa ei virtausta vesistöön)3 Viransuo 1 kpl / 2 viikkoa (touko-lokakuu) 11 (+1 kerta ei virtaamaa, ei näytettä) Rajasuo -pintavalut. tul & lähtevä -2 kpl/kk kesäaika, alvella 1 kpl/kk 12 (+ 2 kertaa ei virtaama vesist) Savisuo - ei kuormitustarkkailua (3 vesinäytettä vesistönäytteenoton yht.) Lintusuo - 2 / kk, tulva-aika 1/vko 15 Pyöreäsuo 1 / kk touko-joulukuussa 7 (+2 kertaa ei virt. vesistöön) Lahnasuo tulva-aika 1/vko, 2 /kk (touko-loka) 16 Lakeanrahkalla pintavalutuskenttä otettiin käyttöön keväällä 29. Lakeanrahkan pumppuallas rakennettiin maaliskuussa ja pintavalutuskentän vallit valmistuivat huhtikuussa ja pumppaus kentälle alkoi huhtikuun loppupuolella. Lakeanrahkalla kuivatusvedet alettiin kemikaloida v. 211 huhtikuussa. Pyöreäsuolle on rakennettu pintavalutuskenttä vuonna 28 ja se on ollut toiminnassa v Tuotantoalueen kunnostus alkoi v. 29. Lintusuolla oli kevättalvella 29 käynnissä pintavalutuskentän rakentaminen, kenttä valmistui kevään 29 aikana ja pumppaus alkoi huhtikuussa 29. Lahnasuolla,

15 6 Pyöreäsuolla, Lintusuolla ja Pakinsuolla vedet johdettiin vuonna 211 pintavalutuskentälle (Pakinsuolla kasvillisuuskentälle) koko vuoden ajan. Tuotantoaluekohtaiset näytepäivämäärät käyvät ilmi liitetaulukoista liitteessä 6c. Kuormitustarkkailunäytteistä tehtiin seuraavat analyysit: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, sähkönjohtokyky, ph, alkaliniteetti, väri, KHT (kemiallinen hapen tarve), kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti-nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaatti ja rauta. Taulukko 1. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesistöalueet v. 211 Poistunut ala sisältää viitenä viime vuotena poistuneen alan. Pinta-ala ha Poistu- Tuot.211 Ojit. Tuot. Tuotantoalue tuot.kunn. valmist. nut ha ha alkoi alkoi Vesistöalue Kunta Suur-Saimaan alue Lenninsuo Tuusjärven alue Juva Lakeanrahka Tuusjärven alue Juva Vuotsinsuo Pahakkalanjoen va Joroinen Pakinsuo Jukajärven alue Juva Savisuo Rauvanjärven-Hepo-ojan va Kerimäki Haukiveden -Kallaveden alue Palokorvensuo Puikonjoen va Rantasalmi Ropolansuo Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Huppionsuo Isojoen-Sahinjoen va Juva Viransuo Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Rajasuo Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Jylhäsuo Virmasjoen va Juva Karjalansuo Sysmäjärven Juva Syysjärven Mäntyharjun reitin valuma-alue Mäkelänsuo Puulaveden alue Mikkeli Pohjasuo Puulaveden alue Mikkeli Kovalansuo Kyyveden alue Mikkeli Lahnasuo Kyyveden alue Pieksämäki Lintusuo Kyyveden alue Mikkeli Pyöreäsuo Kyyveden alue Mikkeli Yhteensä ha Taulukko 2. Kuormitustarkkailun havaintoasemat ja niiden valuma-alueet sekä tuotantoalueen ulkopuolisen alueen osuudet. Vuotsinsuolla ei-valmisteltu alue sisältää vanhoja turvehautoja, jotka tulevat tuotantoon kentän mataloituessa. Ropolansuolla ja Viransuolla valuma-alueeseen sisältyy saarekkeita ja tukialueita. Vuotsinsuon kemikaloinnin valuma-alue muuttui alkaen. Levossa + Poistunut Ulkopuol.+ Havainto- Valuma- Tuotanto- Valmist. Ei valmist. Ulkop. valmistelem. Tuotantoalue asema alue ha kunn. ha ha ha alue ha osuus % Lakeanrahka kemikal. läht Vuotsinsuo kemikal. läht Lenninsuo altaan alap Pakinsuo mittakaivo Ropolansuo kemikalointi Huppionsuo mittakaivo Viransuo kemikalointi Rajasuo pintaval. lähtevä Jylhäsuo altaan alap Savisuo altaan alap Lahnasuo pintaval.läht Lintusuo pintaval.-läht Pohjasuo pintaval. läht Pyöreäsuo pintaval. läht kenttä

16 7 Muiden Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella olevien turvetuotantoalueiden kuormitusta arvioidaan em. alueiden ominaiskuormituksiin perustuen. Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty edempänä raportissa kunkin alueen vesistötarkkailutulosten yhteydessä. Järvipisteistä määritettiin edellä esitettyjen analyysien lisäksi näkösyvyys, happipitoisuus ja a-klorofylli. Analyysimenetelmien kuvaus on esitetty taulukossa 3. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen laboratorio on FINASin akkreditoima testauslaboratorio (T142). Akkreditoinnin pätevyysalue on ympäristönäytteiden analytiikka ja vesitutkimusten näytteenotto 3.3 Valumamittaus ja kuormituslaskenta Virtaamat Tuotantoalueelta tulevan kuormituksen luotettava arvioiminen edellyttää riittävän tiheää virtaamanmittausta. Virtamaa seurattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla Kangasjärven alueella Huppionsuolla ja Rajasuolla sekä Ropolansuolla. Virtaamat laskettiin keskimääräisiksi vuorokausivirtaamiksi. Lenninsuolla ja Lakeanrahkalla ei ollut virtaamamittausta. Ropolansuolla, Viransuolla ja Vuotsinsuolla, jotka ovat pumppukuivatuksessa ja jonka kuivatusvedet kemikaloitiin, valunnan seuranta perustui kuivatuspumpun käyntituntimääriin. Vuonna 211 käyttökelpoisia virtaamatuloksia oli seuraavasti: Huppionsuo Vuotsinsuo kuivatuspumpun käyntitietoja Ropolansuo kuivatuspumpun käyntitietoja Viransuo kuivatuspumpun käyntitietoja Pakinsuo Lahnasuo ja Lakeanrahka Rajasuo Pohjasuo Taulukko 3. Tarkkailun analyysit ja niitä vastaavat menetelmäohjeet. Määritys Yksikkö Menetelmäohje Lämpötila /C Happipitoisuus mg/l SFS 34 Hapen kyllästysaste % Sameus FNU SFS-EN ISO 727:2 Kiintoaine mg/l SFS-EN 872:25 Kiintoaineen hehkutushäviö mg/l GFC/GFA-suodatin, hehkutus 55 /C, gravimetrinen määritys Sähkönjohtokyky ms/m SFS-EN ph SFS 321 Alkaliniteetti mmol/l SFS 35, titraus ph 4,5 ja 4,2 (Vesihallituksen ohje) Väriluku Pt mg/l SFS-EN ISO 7887 COD Mn mg O 2 /l SFS 336 Kokonaistyppi µg/l Näytt. hapetus SFS 331 mukaan, analysointi FIA- analysaattorilla. NH 4 µg/l SFS332:1976 Kok.P µg/l Validoitu sisäinen menetelmä A4 B (Aquakem) PO 4 -P µg/l Validoitu sisäinen menetelmä A4 A (Aquakem) Rauta µg/l SFS 328 Rauta (yli 5 µg/l) µg/l SFS 344, 347 a-klorofylli µg/l SFS 5772

17 8 Aikaisemmin Pakinsuon kuivatusvedet on johdettu vesistöön laskeutusaltaiden kautta. Vuodesta 28 alkaen vedet on johdettu ympärivuotisesti 6 lasketusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja edelleen kasvillisuuskentälle (alaltaan 5.1 ha), jossa kasvaa ruokohelpeä sekä luonnonvaraisia kasveja. Eri laitteilla ja menetelmillä saatavat ravinnepitoisuustulokset voivat poiketa merkitsevästi toisistaan erityisesti humuspitoisissa ja sameissa vesissä. Aikaisempina vuosina ammoniumtypen pitoisuutta määritettäessä vesinäyte tislattiin orgaanisen aineen aiheuttaman häiriön poistamiseksi ja määritettiin sen jälkeen standardin SFS 332 mukaisesti. Tällainen näytteen tislauksen sisältävä analyysimenetelmä antaa humusvedestä suurempia ammoniumtyppipitoisuuksia kuin standardin SFS 332 mukainen analyysimenetelmä. Koska ammoniumtypen määritys tehdään yleisesti standardin SFS 332 mukaisesti, siirryttiin myös nyt esitettävässä tarkkailussa v. 24 alkaen käyttämään standardin SFS 332 mukaista menetelmää ammoniumtypen määrityksessä. Tästä syystä v. 24 tarkkailussa ja sitä seuraavina vuosina saadut vesistön ammoniumtyppipitoisuudet olivat alhaisempaa tasoa kuin aiemmin tässä tarkkailussa saadut pitoisuudet. Huomaa:. Kiintoainepitoisuuden määritysraja on vaihtunut vuosien mittaan. Keski-Suomen ympäristökeskuksen laboratorion toiminnot siirrettiin v. 23 alusta ympäristöntutkimuskeskuksen laboratoriolle. Tällöin otettiin käyttöön ympäristökeskuksen laboratorion analyysimenetelmiä, mm. kiintoainepitoisuus. Kiintoaineen määritysrajana oli v mg/l (oli aiemmin 2 mg/l). V. 21 alkaen määritysraja on ollut.5 mg/l Ominaiskuormituksen ja ainekuormien laskenta Mitattujen valumien ja sademäärätietojen perusteella arvioitiin, kuinka pitkää ajanjaksoa mikin vedenlaatutulos edustaa (näytteen edustaman jakson tarkka pituus vuorokausina on esitetty kuormituslaskentaliitteissä). Jakson keskimääräinen ainehuuhtouma laskettiin jakson mitatun tai arvioidun keskivaluman avulla (ei näytteenottoajankohdan valuman avulla). Touko-lokakuun ominaiskuormitusluvut (g/ha/d) laskettiin laskemalla jaksojen kuormat yhteen ja jakamalla ne seurantajakson kokonaispituudella. Tuotantoalueiden touko-lokakuun ainehuuhtouma laskettiin sekä brutto- että nettohuuhtoumana. Nettokuormitus arvioitiin vähentämällä lasketusta kuormituksesta ns. luonnonhuuhtouma. Nettokuormitusta laskettaessa vähennetään eräiden vedenlaatumuuttujien osalta havaitusta huuhtoumasta ns. taustahuuhtouma, jolloin nettokuormitus kuvaa turvetuotannon aikaansaamaa kuormituslisää. Ainekuormitukset laskettiin sekä brutto- että nettokuormituksena. Nettokuormitusta laskettaessa vähennetään bruttokuormasta taustakuormitus, jolloin nettokuormitus kuvaa turvetuotannon aikaansaamaa kuormituslisää. Velvoitetarkkailuissa yleisesti käytettyjä luonnontilaisten soiden taustapitoisuuksia ovat olleet seuraavat (Wahlgren, 1988): kokonaisfosfori 2 µg/l, kiintoaine 5 mg/l, PO 4 -P 5 µg/l, kok. N 6 µg/l, NH 4 -N 2 µg/l. Kiintoaineen osalta taustapitoisuuskäytäntö on vaihdellut. Luonnontilaisen suon taustapitoisuus on 1-1 mg/l (Ahtiainen ym. 199, Marja-aho & Koskinen 1989 ja Ihme ym. 1992). Eräissä selvityksessä sen taustapitoisuudeksi on oletettu mg/l. Luonnontilaisen suon liuenneen orgaanisen aineksen (COD Mn ) pitoisuus on tasoa mg O 2 /l (Ahtiainen ym. 199, Marja-aho & Koskinen 1989 ja Ihme ym. 1992). Vapolla pidettiin Vapon tuotantoalueita koskeva palaveri kuormitustarkkailujen kehittämisestä. Siellä sovittiin tuotantoalueiden kuormitusten laskennasta seuraavaa. Taustapitoisuutena käytetään seuraavia pitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Taustakuormaa laskettaessa käytetään tuotantoalueella mitattua valuntaa. Em. taustapitoisuuksien lisäksi käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia: org. kiintoaine 1 mg/l, COD Mn 2 mg O 2 /l, NH 4 -N 2 µg N/l ja rauta 23 µg/l. Taustakuormituksia laskettaessa käytettiin tuotantoalueella mitattuja valumia. Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen ainehuuhtoumana käytettiin taustahuuhtoumaa. Jos veden laadun havaintoasemalle tulee merkittävästi ulkopuolisia valumavesiä ja jos ulkopuolisten vesien ainepitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin taustapitoisuudet, saattaa em. laskentamenettely yliarvioida tuotantoalueen ominaiskuormitusta. Rajasuon ominaiskuormitusluvut ja ainekuormitus laskettiin pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon koko 38 ha alueelle, joka sisältää osin myös Vapon hallussa olevaa, mutta vielä valmistelematonta aluetta (sisältää myös 24 ha pintavalutuskentän). Rajasuosta tuotantokunnossa on 272 ha.

18 9 Tuotantoalueen vuotuista kuormitusta arvioitaessa pitää laskea tarkkailukauden kuormitus ja arvioida lisäksi talvikauden aikainen kuormitus. Pakinsuolla virtaamia ja kuormitusta mitattiin koko vuoden ajan, muilla tuotantoalueilla tarkkailukausi oli vain osan vuotta. Talvikauden aikainen kuormitus tuotantoalueelle arvioitiin Pakinsuon vuotuisen kuormituksen jakauman avulla, ts. muiden tuotantoalueiden kuormituksen oletettiin noudattavan samankaltaista vuosijakaumaa. Mikäli tuotantoalueella on kuivatusvesien puhdistusmenetelmä (kemikalointi tai pintavalutus), joka oli käytössä vain osan vuotta, talviajan kuormitus laskettiin 'kesäajan' käsittelemättömän kuormituksen ja Pakinsuolta saadun vuosijakauman avulla Järvien ja lampien minimiravinteet Vuosi 21 oli laaja tarkkailuvuosi, jolloin näytteenottokertoja oli normaalivuotta enemmän ja vesinäytteistä analysoitiin myös nitraatti- ja ammoniumtyppi sekä fosfaattifosfori. Liukoisten ravinteiden pitoisuuksia tarkastelemalla voidaan arvioida, onko levien kasvua rajoittava minimitekijä fosfori vaiko typpi. Rehevöitymistä säätelevinä ravinteina on totuttu pitämään yleensä fosforia ja typpeä. Typpi on aminohappojen olennainen osa, ja siten tärkeä solujen rakenteissa ja entsyymeissä. Typpi on siis "rakennusaine". Fosfori on taas tärkeä osa solun sisäisessä energia-aineenvaihdunnassa, kuten hengityksessä ja hapetuspelkistysreaktioissa. On yleisesti tunnettua, että elävät solut tarvitsevat energia-aineenvaihduntaansa fosforia, ilman energiaa ei myöskään tapahdu uuden solumaterian synteesiä. Yleensä fosforia on totuttu pitämään vesistöjen rehevöitymistä säätelevänä ravinteena. Vasta viime aikoina on ruvettu keskustelemaan myös typen osuudesta vesistöjen rehevöittäjänä. Suomen vesiensuojelun painopiste on viimeiset parikymmentä vuotta ollut fosforikuormituksen vähentämisessä. Ainakin osittain tämän seurauksena vesistöjen kokonaisfosforipitoisuudet ovat pienentyneet, mutta samaan aikaan typpipitoisuudet ovat olleet hienoisessa kasvussa (Pietiläinen & Kauppi 1993, Poikolainen 1992). Fosforipitoisuuksien pienenemisestä huolimatta vesistöjen rehevöityminen on yhä jatkunut. Typen merkityksen on siksi ounasteltu olevan aiemmin arveltua suuremman. On toisaalta myös mahdollista, etenkin toipuvien ekosysteemien ollessa kyseessä, ettei ole täysin ymmärretty ravinteiden kiertoa ja kierron merkitystä järviekosysteemissä (e.g. Lappalainen 1991). Typpi saattaa joissakin tapauksissa edistää levien kasvua, toisissa tapauksissa typen puute voi suoda molekyylityppeä yhteyttämään kykeneville sinileville t. sinibakteereille kilpailuedun. Ammoniumtypen hapettuminen nitrifikaation kautta kuluttaa puolestaan happea ja alentaa veden ph:ta, denitrifikaatiossa veden ph saattaa puolestaan nousta. Mikä kulloinkin on typen merkittävin vaikutustapa, vaihtelee eri vesistöissä. Rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta voidaan yrittää arvioida joko ravinnesuhtein tai levätestein. Ravinnesuhteiden käyttö minimitekijän selvittämisessä perustuu yhteyttävien organismien keskimääräisen typpi/fosforisisällön ja veden ravinnesuhteiden (typpi/fosforisuhteet) vertaamiseen. Käytettyjä ravinnesuhteita on kolme (Pietiläinen & Kauppi 1993) (ravinteet fosforina ja typpenä): 1) kokonaisravinnesuhde, kok.n : kok.p, 2) mineraaliravinnesuhde, (NH 4 + NO 3 + NO 2 ) : PO 4. Suhde ilmaistaan myös DIN:DIP. 3) ravinteiden tasapainosuhde, (kok.n : kok.p) : ((NH 4 + NO 3 + NO 2 ): PO 4 ). Yleisimmin käytetty arvio solujen keskimääräisestä sisäisestä typpi/fosfori-painosuhteesta on seitsemän (Redfield ym. 1963). Heckyn ym. (1993) mukaan makeiden vesien hiukkasmateriaalissa suhde on tosin keskimäärin selvästi suurempi ja toisaalta enemmän vaihteleva kuin "Redfieldin suhde", joka perustuu laajaan meriaineistoon. Veden typpi/fosforisuhteen ollessa lähellä seitsemää voivat sekä typpi että fosfori säädellä levien kasvua. Forsbergin ym. (1978) mukaan typpi rajoittaa levien kasvua, kun veden mineraaliravinnesuhde on alle 5. Suhteen ollessa yli 12 fosfori on rajoittava ravinne. Kokonaisravinteille vastaavat rajat ovat 1 ja 17 (Forsberg ym. 1978). Chiaudanin ja Vighin (1974) mukaan mineraaliravinnesuhteen ollessa yli 1 fosfori rajoittaa levien kasvua. Ravinteiden tasapainosuhteen ollessa yli yhden on typpi minimiravinteena, muuten fosfori. Ravinnesuhteen tulkintaa hankaloittaa se, että eri levillä on erilaiset ravinnevaatimukset. Samaan aikaan toisten levien kasvua voi rajoittaa typpi, toisten fosfori. Ravinnesuhteita voidaan lisäksi käyttää minimiravinteen määräämisessä silloin, kun ravinnepitoisuudet ovat suhteellisen pieniä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein, tulosten luotettavuuden kannalta valitettavasti, pitoisuuksia määritysrajan tuntumassa. Kun ravinteita on runsaasti, levien kasvua rajoittaa jokin muu tekijä, yleensä valo tai lämpötila.

19 1 Tarkkailun järvistä tutkittiin kasviplanktontuotannon minimiravinteet kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhteilla. Mikäli kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhde on suurempi kuin 1, on typpi minimitekijänä, päinvastaisessa tapauksessa fosfori. Tässä laskettu suhde on siis edellä mainittu ravinteiden tasapainosuhde. 4. Käyttö- ja hoitotarkkailu Käyttö- ja hoitotarkkailun tarkoituksena on antaa taustatietoja kuormitustarkkailulle, ts. selvittää mitä alueella on tehty, missä ja milloin. Käyttö- ja hoitotarkkailussa kirjataan kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä sekä ja sen tavoitteena on myös vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttö- ja hoitotarkkailuun kuuluvilla turvetuotantoalueilla tarkkailun suorittaminen on tuottajan vastuulla. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan: - tiedot ojitus-, kunnostus-, ja tuotantotoiminnan etenemisestä - ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - altaiden ja lietetaskujen tyhjennys - mittapatojen asennus ja vedenkorkeuslukemat - vesinäytteiden ottoajankohdat - sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä työmaalla mitataan - sekä kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai kuormitukseen. Tiedot tuotantoaloista, tuotantojakoista ja menetelmistä ja mm. laskeutusaltaiden tyhjennyksistä, ojituksista yms. on esitetty kunkin tutkimusalueen liitetaulukoissa. 5. Sääolot ja hydrologiset tiedot Sääolot vuonna 211 Tammikuussa koko maassa satoi keskimääräistä enemmän. Lumipeitettä kertyi myös tavanomaista runsaammin lähes koko maahan. Jäät olivat Etelä- ja Keski-Suomessa pitkänajan keskiarvoa paksumpia. Helmikuun alku oli sateinen, ja lumen määrä kasvoi koko maassa. Alkukuun jälkeen pakkaset kiristyivät ja sateet jäivät vähäisiksi. Lunta oli maan etelä- ja keskiosissa selvästi tavallista enemmän. Vedenpinnat jatkoivat helmikuussa laskuaan. Lumen sulaminen alkoi maaliskuun puolivälin jälkeen Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta kuukauden viimeisellä viikolla lunta satoi jälleen etelässäkin. Kylmien säiden takia vedenpintojen lasku jatkui maaliskuussa, ja virtaamat pysyivät pieninä. Huhtikuu oli koko maassa vähäsateinen ja lämmin. Lumien sulaminen oli nopeaa. Vedenpinnat nousivat sulamisvesien takia nopeasti, ja kevättulvat olivat rannikkoalueilla selvästi tavallista suurempia. Jäät lähtivät Etelä- ja Länsi-Suomen järvistä huhtikuun loppupuolella. Toukokuu oli sääoloiltaan vaihteleva mutta kokonaisuutena melko keskimääräinen. Jäät lähtivät maan keskiosan järvistä kuukauden alkupuolella. Kesäkuun loppupuolella etenkin Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla satoi paljon. Sateet kasvattivat virtaamia ja nostivat vedenpintoja. Kuukauden päättyessä Keski-Suomessa mitattiin jopa 24-asteista vettä. Heinäkuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi. Suuressa osassa maata satoi runsaasti. Vedenpinnat nousivat paikoitellen hyvinkin korkealle, ja virtaamat olivat sateisilla alueilla suuria. Pohjaveden pinnat pysyivät alhaalla Itä- ja Keski-Suomessa. Elokuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja kuukauden sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Paikoin sadetta kertyi poikkeuksellisen runsaasti.

20 11 Syyskuu oli lämmin ja sateinen. Maan etelä- ja keskiosassa satoi selvästi tavanomaista enemmän. Poikkeuksellisen runsaat sateet nostivat vesistöjen vedenpintoja ja virtaamia erityisesti Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, joissa vedenpinnat kävivät ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkealla. Pohjaveden pinnat kääntyivät nousuun sateiden myötä. Lokakuu oli tavallista lämpimämpi. Maan etelä- ja keskiosassa satoi keskimääräistä vähemmän. Vedenpinnat olivat lokakuussa korkealla maan keskiosassa, mutta ne olivat laskeneet jo monin paikoin suurimmista lukemista. Marraskuu oli koko maassa selvästi tavallista leudompi. Kuukauden sadanta oli suuressa osassa maata keskimääräistä niukempi. Talven tulo oli myöhässä koko maassa. Joulukuu oli hyvin leuto ja etelässä paikoin jopa ennätyksellisen sateinen. Poikkeukselliset sateet nostivat etelä- ja lounaisrannikon vesistöjen pinnat jouluviikolla ajankohtaan nähden hyvin korkealle, paikoin jopa kevättulvakorkeuksiin. Pohjaveden pinnat olivat suuressa osassa maata keskimääräistä ylempänä. Kuukauden keskilämpötila ( C) vuonna 211 Jyväskylän lentoasemalla Kk I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII x C Kuukauden keskilämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sademäärä (mm) kuukausittain vuonna 211 Jyväskylän lentoasemalla Kk I II III IV V 5 38 VI VII VIII IX X 57 6 XI XII Yht Sademäärä mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Kuukausittaiset sadannat Jyväskylässä v. 211 ja vuosien keskimääräinen kuukausisadanta (Mikkelistä ei ollut saatavilla enää tietoja). Valumat tuotantoalueilla Vuorokausittaiset keskivalumat tarkkailun turvetuotantoalueilla on esitetty liitteessä 12 sekä kuvassa 3. Kuukausittaiset keskivalumat ovat liitteessä 12. Talvella valumat olivat alhaisia. Kevättulvan aika alkoi huhtikuun alussa ja se kesti toukokuun alkuun. Kesäaikaankin oli selviä valuntahuippuja, Syyskuussa oli suuria valuntoja, Joulukuussa valumat olivat korkeita. Huppionsuolla touko-lokakuun vesimäärä muodosti 41 % koko vuoden vesimäärästä (kuva 3).

21 12 l/s/km Ropolansuo Viransuo Pakinsuo Vuotsinsuo Huppionsuo Kuva 3. Ropolan-, Viran-, Pakin-, Vuotsin- ja Huppionsuolla mitatut valumat (l/s/km 2 ) vuonna 211 (huomaa erilaiset skaalat eri alueilla).

22 13 6. Kuormitustarkkailun tulokset ja niiden tarkastelu Suon ottaminen turvetuotantoon vaikuttaa soiden vesitaseeseen ja valumavesien laatuun mm. kohottamalla valumavesien kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia. Tämä lisää suolta alapuoliseen vesistöön tulevaa ainekuormitusta. 6.1 Valumavesien laatu Vuoden 211 havaintokerroittaiset kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitetty liitteissä 2a, 3a, 4a, 5a- 5c, 6a, 7a, 8a, 9a, 1a ja 11. Tarkkailun tuotantoalueilta vesistöön lähtevän veden tunnusluvut vuoden 211 on esitetty taulukossa 4. Tuotantokunnossa olevilta tuotantoalueilta tuleva vesi oli tummaa, rautapitoista ja ravinteikasta ja sen liuenneen orgaanisen aineksen, jota kemiallinen hapentarve (KHT) kuvastaa, määrä oli suuri (taulukko 4, ks. myös kuva 4). Erityisen ravinteikkaita ja tummia kuivatusvedet ovat olleet Kangasjärven alueella (Ropolansuo, Huppionsuo, Viransuo ja varsinkin Rajasuolla ennen pintavalutuskentän käyttöönottoa). Viransuolla, Ropolansuolla ja Vuotsinsuolla kemikalointi on parantanut vesistöön johdettavan veden laatua Vuosina 1995, 1998, 2, 24, 27 ja 21 seurattiin kuivatusvesien liukoisten ravinteiden pitoisuuksia (taulukko 5). Vertailemalla fosfaattifosforin ja kokonaisfosforin sekä nitraatti+ammoniumtypen ja kokonaistypen suhdetta saadaan kuvaa siitä, kuinka suuri osuus em. ravinteista on leville käyttökelpoisessa muodossa tuotantoalueiden kuivatusvesissä. Fosforin keskipitoisuudesta arvioituna leville käyttökelpoisen fosforin osuus on ollut pääosin alle 25 % Lenninsuolla, Rajasuolla ja Vuotsinsuolla. Vuosien 1995, 1998, 21, 24, 27 ja 21 tulosten perusteella mineraalitypestä valtaosa on ammoniumtyppenä, nitraattinitriittitypen osuus on selvästi alhaisempi kaikilla tuotantoalueilla. Rajasuolta tulevan veden laatu oli ennen vuotta 1997 heikompi kuin muilta Kangasjärven alueen tuotantoalueilta tulevan veden laatu. Vuonna 1997 Rajasuon kuivatusvedet johdettiin pintavalutuskentälle. Aikaisemmin Rajasuon veden laatua seurattiin altaan 1 alapuolella ja lohkon 5-6 alapuolella. Rajasuon laskeutusaltaan 1 (as. Rajasuo 1) vesi kuvasti huonosti Rajasuon tuotantoalueelta tulevan veden laatua, koska havaintoaseman valuma-alueesta lähes puolet oli tuotantoalueen ulkopuolista aluetta. Rajasuon lohkoilta 5-6 tulevan (as. Rajasuo 2) veden keskimääräinen KHT-arvo oli korkea vuosina (tasoa mg O 2 /l) eli noin kertainen Ropolan-, Huppion- ja Viransuon arvoihin verrattuna. Rajasuon veden laatu on eronnut selvästi muista alueista selvästi korkeamman veden värin ja osin myös kokonaisfosforin suhteen. Vuosina Rajasuon kuivatusvedet on johdettu sulanmaan aikaan pintavalutuskentän kautta. Vuoden 21 syksystä alkaen pintavalutus muutettiin ympärivuotiseksi. Pintavalutuskentältä vesistöön johdettavan veden keskimääräinen laatu poikkesi aseman Rajasuo 1 vuosien veden laadusta selvimmin alhaisemman ph-arvonsa ja kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- sekä varsinkin rautapitoisuutensa perusteella (taulukko 4). Rajasuon pintavalutuskentän vaikutusta kuivatusveden laatuun oli vaikea arvioida vuoden 1997 tulosten perusteella, koska Rajasuon pintavalutuskentältä tulevan veden laatu vuonna 1997 kuvasti vasta kentän käyttöönoton aikaista tilannetta ja koska pintavalutuskentälle tulevasta vedestä ei saatu kuin seitsemän näytettä. Vuoden 1998 tulosten perusteella Rajasuon pintavalutuskentän vaikutusta voitiin arvioida luotettavammin. Pintavalutuksen vaikutusta kuivatusveden laatuun arvioitiin vertaamalla pintavalutukseen tulevan ja siitä lähtevän veden laatua havaintokerroilta, jolloin molemmilta havaintopaikoilta on tuloksia. Pintavalutuksen vaikutusta ainekuormitukseen arvioitiin laskemalla tulevan pintavalutukseen tuleva ja lähtevä ainekuormitus. Tulosten mukaan pintavalutuskenttä parantaa merkittävästi kuivatusveden laatua ja alentaa alapuoliseen vesistöön tulevaa ainekuormitusta. Vuonna 1998 kiintoaineen, kokonaisfosforin ja raudan osalta reduktio oli tasoa % (taulukko 6a). Pintavalutuskentälle johdetusta vedestä vähintään 27 % suodattui maaperään tai haihtui (sateen vaikututusta ei ole huomioitu arviossa). Rajasuon kuivatusveden keskimääräinen rautapitoisuus on pintavalutuskentän vaikutuksesta selvästi alempi kuin muilla tuotantoalueilla, mutta sen KHT-arvo on ollut korkea ollen samaa tasoa Pakinsuon ja Lenninsuon kanssa (kuva 4). Rajasuolta alapuoliseen vesistöön johdetun veden keskimääräisellä KHT-arvolla on ollut laskeva suuntaus.

23 14 Taulukko 4. Tuotantoalueilta lähtevän keskimääräinen laatu vuosina Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu sellaisille paikoille, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia. Viransuolla v. 21 veden laatu on kemikaloimattoman (touko-kesäkuu) ja kemikaloidun (lheinä-lokakuu) veden keskiarvo. Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 NO 2+3 Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg µg/l µg N/l µg N/l µg/l µg P/l µg/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Ropolansuo < Ropolansuo kemikaloitu vesi < < < < < Huppionsuo < Viransuo < < < Rajasuo Rajasuo

24 15 Taulukko 4. jatkuu Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 NO 2+3 Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg µg/l µg N/l µg N/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Rajasuo pintavalutuksesta lähtevä < < <, < < Jylhäsuon kemikaloinnista lähtevä < Jylhäsuo Pakinsuo kasvillisuuskentältä lähtevä Pakinsuo Savisuo

25 16 Taulukko 4. jatkuu Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 NO 2+3 Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg µg/l µg N/l µg N/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Vuotsinsuo <, < <, < Lenninsuo Lakeanrahka, kemikaloinnista lähtevä Lakeanrahka Lahnasuo Lintusuo Pyöreäsuo Pohjasuo

26 Taulukko 5. Leville käyttökelpoisessa muodossa olevan typen ja fosforin osuudet (%) tuotantoalueiden kuivatusvesissä (laskettu vuoden keskimääräisistä pitoisuuksista) 17 kok.n kok.p kok.n kok.p Ropolansuo Huppionsuo Viransuo Rajasuo pintavalutuskentän alapuoli Rajasuo Pakinsuo Jylhäsuo Vuotsinsuo Lakeanrahka Ropolansuo -kemikaloimaton vesi kemikaloitu vesi 7 51 Huppionsuo Viransuo -kemikaloimaton vesi kemikaloitu vesi Rajasuo pintavalutuskentän alapuoli 15 1 Pakinsuo Jylhäsuo Vuotsinsuo kemik. vesi Lakeanrahka Lenninsuo Ropolansuo Huppionsuo Viransuo Rajasuo Pakinsuo Jylhäsuo Vuotsinsuo Lenninsuo Lakeanrahka Savisuo Ropolansuo Huppionsuo Viransuo Rajasuo Pakinsuo 57 5 Jylhäsuo 43 3 Vuotsinsuo Lenninsuo 51 6 Lakeanrahka Savisuo 52 Pyöreäsuo 45 Lintusuo 2 3 Vuoden 211 tammi - joulukuun välisenä aikana Rajasuon pintavalutuskenttä pidätti 9 % kiintoaineesta, 75 % fosforista, 49 % typestä ja 19 % kemiallisesta hapenkulutuksesta (tulevan ja lähtevän vesimäärän oletettiin olevan sama, taulukko 6a).

27 18. Taulukko 6a. Rajasuon pintavalutuskentän reduktiokyky (%) v keskimääräisen vedenlaadun muutoksen (ja ainekuormituksen) perusteella arvioituna. Kiintoaine COD Mn Kok. N kok.p Fe Arvion peruste V.1998 ( ) Keskim. veden laatu Ainekuormitus V.1999 (3 näytettä) Keskim. veden laatu V.2 (4 näytettä) Keskim. veden laatu V.21 (11 näytettä) Keskim. veden laatu V.22 (6 näytettä) Keskim. veden laatu V.23 (12 näytettä) Keskim. veden laatu V.24 (12 näytettä) Keskim. veden laatu V.25 (12 näytettä) Keskim. veden laatu Ainekuormitus V.26 (11 näytettä) Keskim. veden laatu Ainekuormitus V.27 (11 näytettä) Keskim. veden laatu Ainekuormitus *) V.28 (12 näytettä) Keskim. veden laatu Ainekuormitus *) V.29 (12 näytettä) Keskim. veden laatu V.21 (13 näytettä) Ainekuormitus *) V.211 (19 näytettä) Ainekuormitus *) *) tuleva ja lähtevä vesimäärä oletettiin samaksi. Pakinsuolla vedet on johdettu vuodesta 28 alkaen ympärivuotisesti 6 lasketusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja edelleen kasvillisuuskentälle, jossa tulee kasvamaan ruokohelpeä sekä luonnonvaraisia kasveja. Vuoden 28 elo-joulukuussa ( ) Pakinsuon kasvillisuuskentälle johdetusta vedestä haihtui (tai imeytyi pohjavedeksi) 29 %. Helpikentän alensi selvästi alapuoliseen vesistöön johdetun veden kiintoainepitoisuutta ja jonkin verran myös typpi- ja fosforipitoisuutta. Ainekuormista arvioituna Pakinsuon helpikenttä vähensi merkittävästi (7 %) alapuoliseen vesistöön johdetun kiintoaineen määrää ja selvästi myös ravinteiden ja orgaanisen aineksen määrää (taulukko 6b). Vuonna 29 kasvillisuuskentältä lähtenyt vesimäärä oli mittausten mukaan 37 % korkeampi kuin kentälle pumpatun veden määrä. Ero ei ole todellinen, sillä vuonna 29 mitatut virtaamat olivat liian suuria loppukesällä ja alkusyksyllä. Mittausanturi korjattiin Vuodelle 29 kasvillisuuskentän reduktiokykyä

28 19 ei voitu arvioida ainekuormien perusteella. Ainepitoisuuksista arvioituna kentän reduktiokyky oli vuonna 29 hyvin samankaltainen kuin vuonna 28. Vuoden 211 tulosten perusteella arvioituna Pakinsuon kasvillisuukenttä pidätti merkittävästi kiintoainetta, fosforia ja rautaa. Typen ja orgaanisen aineksen (KHT) osalta kentän pidätyskyky on selvästi vähäisempi. Taulukko 6b. Pakinsuon kasvillisuukentän ( v. 28 huhti-joulukuu, v. 29, 21 ja 211 koko vuosi) ja Lahnasuon sekä Lintusuon pintavalutuskenttien reduktiokyky (%) v keskimääräisen vedenlaadun muutoksen ja ainekuormituksen perusteella arvioituna. Lakeanrahkalla otettiin v. käyttöön kemikalointi. Arvion peruste Kiintoaine COD Mn Kok. N kok.p Fe Vesimäärä Pakinsuo V. 211 (tammi-joulukuu) Keskim. veden laatu Ainekuormitus V. 21 (tammi-joulukuu) Keskim. veden laatu Ainekuormitus V. 29 (tammi-joulukuu) Keskim. veden laatu V. 28 (huhti-joulukuu) Keskim. veden laatu (huhti-joulukuu) Ainekuormitus ( ) Lahnasuo 211 (huhti-joulukuu) Ainekuormitus Keskim. veden laatu (huhti-joulukuu) Ainekuormitus Keskim. veden laatu Keskim. veden laatu (kesä-lokakuu) Lintusuo 211 (huhti-lokakuu) Ainekuormitus Keskim. veden laatu (huhti-lokakuu) Ainekuormitus Keskim. veden laatu Keskim. veden laatu (huhti-joulukuu) Pyöreäsuo 211 ( ) Keskim. veden laatu Kuormat ( ) Keskim. veden laatu Kuormat Keskim. veden laatu (touko-joulukuu) Lakeanrahka kemikalointi 211 Keskim. veden laatu Kuormat Lakeanrahka pintavalutus 21 (huhti-joulukuu)

29 Keskim. veden laatu Kuormat Keskim. veden laatu (V-XII) Lintusuolla pintavalutuskenttä alensi vuosina selvästi kuivatusveden kiintoainepitoisuutta. Liuenneen orgaanisen aineen (KHT) ja fosforin pitoisuudet olivat sen sijaan korkeampia kasvillisuuskentältä lähtevässä veden kuin sinne tulevassa. Lakeanrahkalla, Lahnasuolla, Lintusuolla ja Pyöreäsuolla pintavalutuskentät ovat alentaneet kuivatusveden kiintoainepitoisuutta. Näillä alueilla liuenneen orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat olleet korkeampia pintavalutuksesta lähtevässä kuin sinne tulevassa vedessä. Keskimääräisen veden laadun muutoksesta lasketut reduktiot eivät kuvaa kasvillisuuskentillä todellista reduktiota, sillä kuivina aikoina veden haihtuminen kasvillisuuskentällä nostaa ainepitoisuuksia. Lakeanrahkalla otettiin v. 211 käyttöön kemikalointi. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi päivätyssä päätöksessään Nro 82/211/1 (Dnro ISAVI/1/4.8/211) luvan Lakeanrahkan tuotantoalueen laajentumiseen. Ympäristölupavirasto määräsi, että luvan saaja voi ottaa käyttöön turvetuotantoalueen kuivatusvesien kemiallisen käsittelyn tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.. Kemiallisen puhdistamon puhdistustehot pitää lupamääräysten mukaan olla vuosikeskiarvona vähintään: kemiallinen hapen kulutus 75 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 4 %. Lakeanrahkan puhdistustehot vuonna 211 olivat seuraavat (laskettu kuormista, taulukko 6b): kemiallinen hapen kulutus 54 %, kokonaisfosfori 74 % ja kokonaistyppi 29 %. Lakeanrahkalle ympäristöluvassa asetetut puhdistustehovaatimukset eivät täyttyneet. Suovesien ph vaihtelee suon ravinteisuuden mukaan erittäin voimakkaasti. Letoilla vesi saattaa olla lievästi emäksistä ja karuilla soilla ph voi olla alle neljän (Sallantaus 1986a). Mikäli ojat ulottuvat syvällä sijaitseviin minerotrofisiin turvekerroksiin, suon ojitus yleensä vähentää valumaveden happamuutta (Sallantaus 1983, 1986). Kangasjärven alueen tuotantoalueiden valumavesille ja myös alueen purojen ja jokien vedelle on ollut tyypillistä alhainen ph ja alkaliniteetti. Erityisen alhainen ph on ollut Rajasuon pintavalutuskentältä tulevassa vedessä (vuonna 211 minimi oli3.5, maksimi 4.3), jossa kivennäismaan neutraloiva vaikutus jää pieneksi, koska pintavalutuskenttä on luonnontilaista ojittamatonta aluetta. Kemikaloinnin vaikutus Vuotsinsuon valumaveden kokonaisfosforipitoisuuteen ja veden KHT-arvoon (veden humuksen määrään) on ollut selvä. Vuonna 1996 Vuotsinsuolta lähtevän veden laadussa oli huomattavaa vaihtelua sen mukaan miten hyvin kemikalointi onnistui. Kemikaloinnin ajoittainen epäonnistuminen johtui saostusaltaan liian pienestä tilavuudesta. Altaan täyttyessä jo kertaalleen laskeutunutta sakkaa on kulkeutunut altaasta pois. Alueelle rakennettiin kesällä 1997 uusi isompi allas, mutta sitä ei otettu käyttöön vielä vuonna 1997 vaan vasta vuonna Vuosien tulosten mukaan (taulukko 7b) kemikalointi on yleensä alentanut Vuotsinsuolla selvästi vesistöön johdettavaa ainekuormitusta kemikaloinnin ollessa toiminnassa. Vuotsinsuon kuivatusveden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus ja KHT-arvo olivat selvästi alempia kuin tuotantoalueilla, joilla ei ole kemikalointipuhdistusta (kuva 4). Itä-Suomen AVI-virasto antoi Vuotsinsuota koskevan lupapäätöksen nro 26/211/1 (dnro ISAVI/175/4.8/21). Päätöksen mukaan kemiallisen käsittelyn poistotehon on oltava käsittelyajan keskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien vähintään seuraava: kemiallinen hapenkulutus, COD Mn 75 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 3 %. Vuonna 211 poistotehot olivat: kemiallinen hapenkulutus 67 %, kokonaisfosfori 81 % ja kokonaistyppi 34 %. Vuotsinsuolla puhdistustehovaatimus täyttyi typen ja fosforin osalta, kemiallisen hapenkulutuksen osalta poistoteho 67 % oli hieman alempi kuin vaadittu 75 %. Myös Viransuolla ja Ropolansuolla kemikaloinnilla onnistuttiin parantamaan merkittävästi kuivatusveden laatua ja alentamaan ainekuormaa kemikaloinnin aikana (taulukko 7b, kuva 4). Viransuon ympäristöluvan (3.1.29, lupapäätös nro 119/2/2, Dnro ISY-28-Y-33) mukaan kemialliselle käsittelylle puhdistustehovaatimus on: kok.p 8 %, kok.n 3 %, COD 75 %. Viransuolla puhdistustehot (ainekuormista) vuonna 211 olivat: kok.p 73 %, kok.n 31 %, COD 72 %. Viransuolla puhdistustehovaatimus täyttyi typen osalta. Kemiallisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta puhdistustehot olivat hieman alempia kuin ympäristöluvassa esitetyt vaatimukset.

30 21 Taulukko 7a. Kemikaloinnin vaikutus (%) ainepitoisuuksiin ja kuormiiin Vuotsinsuon, Ropolansuon ja Viransuon kemikalointias la (vaikutus laskettu kemikaloinnin ajalle). Lakeanrahkan tulokset taulukossa 6b. K-aine COD Mn Kok.N Kok.P Fe mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l Vuotsinsuo Kemikaloinnin vaikutus keskipitoisuuteen % v v v v v v v v v v.22 (n=4) v.21 (n=6) v v v v v Kemikaloinnin vaikutus ainekuormaan % v v v v v v v v v v Ropolansuo Kemikaloinnin vaikutus pitoisuuteen % v v v v v v v v v v v Kemikaloinnin vaikutus ainekuormaan % v v v v v v v v v v v Viransuo Kemikaloinnin vaikutus pitoisuuteen % v v v v v v v v v v v Kemikaloinnin vaikutus ainekuormaan % v v v v v v v v v v v

31 22 mg/l Kiintoaine Ropola Hupp io Viran Raja Jylhä Pakin Vuotsin L ennin Lakean Savisuo mg O 2 /l Kemiallinen hapenkulutus Ropola Huppio Viran Raja Jylhä Pakin Vuo tsin L ennin Lakean Savisuo µg N/l Kok. typpi Ropola Hupp io Viran Raja Jylhä Pakin Vuotsin Len nin L akean Savisuo µg P/l Kok. fosfori Ropola Huppio Viran R aja Jylhä Pakin Vuotsin Lennin Lakean Savisu o µg Fe/l Rauta Ropola Huppio Viran Raja Jylhä Pakin Vuotsin Lennin Lakean Savisuo Kuva 4. Kuivatusveden keskimääräinen laatu tuotantoalueilla v Ropolansuon veden laatu v. 21 on kemikaloimattoman veden laatu, koska vain osa alueen vesistä kemikaloitiin ja vain osan aikaa tuotantokaudesta.

32 mg/l µg N/l K-aine Kok.N NH4-N µg N/l 35 Kok.P Kok.P COD Mn mg O 2 /l CODMn CODMn Kuva 5a. Ropolansuon kuivatusveden laatu vuosien eri kuukausien näytteenottokerroilla (v. 21 esitetty sekä kemikaloimattoman että kemikaloidun veden laatu).

33 mg/l K-aine ms/m Fe µg/l Johtokyky Rauta ug N/l ug P/l Kok.P Kok.N COD Mn mg O 2 /l CODMn Kuva 5b. Huppionsuolta lähtevä veden laatu vuosien näytteenottokerroilla.

34 25 mg/l Kiintoaine KHT mg O 2 /l Väri Pt mg/l KHT Väri µg N/l 1 Kok. typpi µg P/l Kok. fosfori µg Fe/l Rauta Kuva 5c. Lenninsuon kuivatusveden laatu vuosien näytteenottokerroilla.

35 mg/l Kiintoaine mg O2/l KHT µg N/l Kok. typpi µg P/l Kok. fosfori µg Fe/l Rauta Kuva 5d. Vuotsinsuon kuivatusveden laatu vuosien näytteenottokerroilla.

36 27 Ropolansun ympäristöluvassa (3.1.29, lupapäätös nro 12/9/2, Dnro ISY-27-Y-221) kemialliselle käsittelylle on esitetty puhdistustehovaatimus: kok.p 8 %, kok.n 4 %, COD 75 %. Ropolansuolla puhdistustehot (ainekuormista) vuonna 211 olivat: kok.p 77 %, kok.n 23 %, COD 55 %. Ropolansuolla puhdistusteho oli fosforin osalta hieman alempi kuin ympäristöluvassa esitetyt vaatimus. Typen ja COD:n osalta puhdistustehovaatimus ei täyttynyt. Itä-Suomen AVI antoi Jylhäsuolle päivätyn ympäristölupapäätöksen (nro 19/211/1, Dnro ISAVI/62/4.8/21). Luvassa määrättiin rakennettavaksi pintavalutuskenttä sekä uutta että vanhaa aluetta varten. Kentän rakentamiseen on saatu toiminnan aloittamislupa, mikä edellyttää kyseisen kentän rakentamista ennen turvetuotannon jatkamista alueella. Koska suunnitellun pintavalutuskentän rakentaminen ennen tuotannon aloittamista käytännön syistä viivästyi VAPO esitti, että pintavalutuskenttä korvataan yksinkertaisella kemiallisella veden käsittelyllä, millainen VAPO Oy:llä oli ollut käytössä Leppisuolla kesän 211 ajan kokeiluluontoisesti. Etelä-Savon ELY-keskus katsoi päivätyssä kirjeessään (dnro ESAELY/193/7./21), että esitetyn suunnitelman mukainen Jylhäsuon vesien kemikalointi voitiin toteuttaa. Päätöksen mukaan kemikalointikäsittelyn reduktion tuli olla kuukausikeskiarvoina fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta vähintään 65 %. Jylhäsuon kemikalointikäsittelyn reduktio täytti em. 65 % tavoitteen touko-elokuussa lähes kaikilta osin. Elokuussa kemiallisen hapenkulutuksen reduktio oli 5 % (taulukko 7b) Taulukko 7b. Jylhäsuon kuivatusvesien COD Mn -arvot ja fosforipitoisuuden keskiarvot v. 211 touko-elokuussa ja keskipitoisuuksista lasketut reduktiot (%). COD Mn mg O 2 /l Reduktio Kok.P µg/l Reduktio Kuukausi Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % Lenninsuo oli valmistelussa vuonna 1997 ja tuotantokunnossa vuonna 1998, mutta tuotanto alkoi vasta vuonna Lenninsuon kuivatusvesi on ravinteikasta ja sen väriluku ja KHT-arvo ovat olleet korkeita (taulukko 4, kuva 4). Savisuon kuivatusveden ravinteiden ja orgaanisen aineen pitoisuudet ovat olleet varsin alhaisia muiden tarkkailun tuotantoalueiden kuivatusvesiin verrattuna. Ropolan- Huppion-, Lenninsuon ja Vuotsinsuon veden laadun vuodenaikainen vaihtelu käy ilmi kuvista 5a- 5d. 6.2 Tuotantoalueiden ominais- ja kokonaiskuormitus Tuotantoaluekohtaiset ainehuuhtoumat eri näytteenottokerroilla, ominaiskuormitusluvut ja tarkkailujakson (jolta virtaamatietoja ) kokonaiskuormitus on esitetty liitteessä 8. Savisuolta virtaamaa on mitattu siivikkomittauksina konsultin näytteenottoajankohtina. Mittaus tehtiin laskeutusaltaiden alapuolelta laskuojan alkupäästä. Virtaaman mittaaminen ko. kohdassa on epätarkkaa, koska oja on leveä, veden syvyyden mittaaminen vaikeaa ja virtaamat ovat alhaisia. Tästä syystä Savisuon valumina käytettiin Vuotsinsuo, Ropolansuon ja Viransuon valumien keskiarvoja. Ominaiskuormitukset vaihtelevat huomattavasti eri tuotantoalueiden välillä, mikä johtuu eroista turpeen laadussa, valunnassa, ojaeroosiossa jne. Vuosittaiset ominaiskuormitukset vaihtelevat samallakin tuotantoalueella huomattavasti sekä keskivalunnan että merkittävässä määrin myös voimakkaiden sateiden vaihtelun mukaan. Vuoden 1996 korkeat ominaiskuormitukset johtuivat osin rankkasateiden aiheuttamasta kuormituksesta. Kuivatusvesien korkeiden ainepitoisuuksien vuoksi useiden Kangasjärven alueen tuotantoalueiden ominaiskuormitusluvut olivat vuosina KHT:n ja raudan osalta korkeampia kuin turvetuotannon vesiensuojelua koskevassa valvontaohjeessa (Vesi- ja ympäristöhallitus 1991) esitetyt normaalikesän ominaiskuormitusluvut (taulukko 8).

37 28 Vuonna 1997 em. ominaiskuormitusluvut olivat Kangasjärven alueella keskimäärin samaa tasoa tai pienempiä verrattuna valvontaohjeessa esitettyihin normaalikesän arvoihin. Vuonna 1998 em. alueiden ominaiskuormitusluvut olivat kiintoaineen, typen ja fosforin osalta osin suurempia kuin valvontaohjeessa esitetyt normaalikesän arvot mutta kuitenkin selvästi alempia kuin valvontaohjeen sateisen kesän arvot. Vuosina 1999 ja 2 em. alueiden ominaiskuormitusluvut olivat kesien kuivuuden vuoksi alempia kuin valvontaohjeessa esitetyt normaalikesän arvot. Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen ainehuuhtoumana käytettiin taustahuuhtoumaa. Jos veden laadun havaintoasemalle tulee merkittävästi ulkopuolisia valumavesiä ja jos ulkopuolisten vesien veden ainepitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin taustapitoisuudet, saattaa em. laskentamenettely yliarvioida selvästi tuotantoalueen ominaiskuormitusta. Taulukko 8a. Eri tuotantoalueiden keskimääräiset ominaiskuormitusarvot (g/d/ha) touko-lokakuussa vuosina (* tulokset vain osalta vain osalta tarkkailukautta). Laskuperusteet on esitetty tekstissä. Nettoarvoja laskettaessa bruttokuormituksesta on vähennetty ns. luonnonhuuhtouma. Kohdassa 'Valvontaohje' on esitetty turvetuotannon vesiensuojelua koskevassa valvontaohjeen (Vesi- ja ympäristöhallitus 1991) normaali- ja sateisen kesän ominaiskuormitusluvut. Alue K.aine Org.ka KHT kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Brutto g/ha/d Ropolansuo kemikaloimaton vesi Ropolansuo kemikaloitu vesi Huppionsuo Viransuo Viransuo kemikaloitu vesi 21* jatkuu

38 Taulukko 8a jatkuu. Alue K.aine Org.ka KHT kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Britto g/ha/d Rajasuo Pakinsuo Jylhäsuo Vuotsinsuo Lakeanrahka

39 3 Taulukko 8a jatkuu. Alue K.aine Org.ka KHT kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Britto g/ha/d Lenninsuo Savisuo Lahnasuo Lintusuo Pyöreäsuo Pohjasuo Valvontaohje Normaali kesä Sateinen kesä Alue K.aine Org.ka KHT kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Netto g/ha/d Ropolansuo kemikaloimaton vesi Ropolansuo kemikaloitu vesi Huppionsuo Viransuo jatkuu

40 31 Taulukko 8a jatkuu. Alue K.aine Org.ka KHT kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Netto g/ha/d Viransuo kemikaloitu vesi 21* 63 3 < < Rajasuo < Pakinsuo Jylhäsuo Vuotsinsuo < <

41 32 Taulukko 8a jatkuu. Alue K.aine Org.ka KHT kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Netto g/ha/d Lakeanrahka Lenninsuo Savisuo Lahnasuo Lintusuo Pyöreäsuo Pohjasuo Netto keskiarvo (alueet joilla ei ole kemikalointia eikä pintavalutusta)

42 33 Taulukko 8b. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella olevien Vapo Oy:n tuotantoalueilta tuleva, turvetuotannosta johtuva ainekuormitus (nettokuormitus, kg/d) touko-lokakuun 211 aineiston perusteella arvoituna sekä v vastaava kuormitus (vuosien yhteiskuormissa on mukana myös Jaakkolansuon ja Soimasuon sekä Lavia- ja Muskasensuon kuormat, nykyisin nämä alueet eivät kuulu enää Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueeseen). Vuodelle 21 ei kuormitusarviota laskettu. K.aine Org.ka COD Mn kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Suur-Saimaan alue Lakeanrahka Lenninsuo Vuotsinsuo Pakinsuo Savisuo Yhteensä v v v v v v v v v v v v v v v v Haukiveden -Kallaveden alue Palokorvensuo Ropolansuo Huppionsuo Viransuo Rajasuo Jylhäsuo Karjalansuo Yhteensä v v v v v v v v v v v v v v v v Kymijoen alue Laviasuo +Muskasensuo v v v Sysmän reitin alue Jaakkolansuo + Soimasuo v v v jatkuu

43 34 Taulukko 8b jatkuu. K.aine Org.ka COD Mn kok.n NH 4 -N NO 23 -N kok.p PO 4 -P Fe Mäntyharjun reitin valuma-alue Mäkelänsuo Pohjasuo Lahnasuo Kovalansuo Lintusuo Pyöreäsuo Yhteensä v v v v v v v v v v v v v v v v Kaikki yhteensä v v v v v v v v v v v v v v v v Vuoden 1998 ominaiskuormitukset olivat sateisuuden vuoksi yleisesti korkeampia kuin vuonna Vuosina 1999 ja 2 ominaiskuormitukset jäivät kuivien kesien seurauksena tavanomaista alemmiksi. Rajasuolla pintavalutuskentän käyttöönotto pienensi merkittävästi Rajasuon kuormitusta alapuoliseen vesistöön vuosina Vuodelle 21 ei Rajasuolle laskettu ominaiskuormitusta, koska virtaamatiedot olivat niin puutteellisia ja koska Rajasuon valumia ei voida arvioida muiden alueiden valumien perusteella (pintavalutuskenttä). Aiempina vuosina kuormitustarkkailu tehtiin tarkkailuohjelmien mukaisesti touko-lokakuun välisenä aikana. Huppionsuolla siirryttiin kokovuotiseen tarkkailuun vuonna 26. Aikaisten keväiden ja lämpimien syksyjen myötä tehostettu vesienkäsittely on aloitettu aikaisin huhtikuussa ja jatkunut marraskuulle (Rajasuon pintavalutuskenttä sekä Ropolansuon, Viransuon ja Vuotsinsuon kemikalointiasemat). Tästä syystä ominaiskuormitukset on laskettu näillä alueilla koko tehostetun käsittelyn jaksoille. Huppionsuolla kuormitusta ja valuntaa on seurattu koko vuoden ajan. Vuonna 29 Huppionsuolla toukokesäkuun aikainen kuormitus vesistöön muodosti koko vuoden kuormasta seuraavat osuudet: vesi 42%, kiintoaine 56 %, kemiallinen hapenkulutus 56 %, kokonaistyppi 38 % ja kokonaisfosfori 53 %. Turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta alapuoliseen vesistöön Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella vuosien touko-lokakuussa on arvioitu tuotantoalueiden pinta-alojen ja taulukossa 8a esitettyjen netto-ominaiskuormituslukujen perusteella. Niiden tuotantoalueiden, joilta ei ollut kuormitusnäytteitä, kuormitukset laskettiin käyttämällä taulukossa 8 esitettyjä nettokeskiarvoja. Muiden tuotantoalueiden kuormitus laskettiin ko. alueen tulosten perusteella. Tulokset on esitetty taulukossa 8. Usean tuotantoalueen kuormitusarvio perustuu muilta soilta laskettuun keskimääräiseen kuormitukseen. Tämä heikentää kuormitusarvion luotettavuutta, sillä eri tuotantoalueiden valumat ja veden laatu poikkeavat huomattavasti toisistaan. Toisaalta yhä useammalla alueella on jatkuva virtaamamittaus, mikä parantaa kuormitusarvion tarkkuutta.

44 35 Taulukko 9a. Eri tuotantoalueiden keskimääräiset netto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/d) tammi-joulukuussa vuonna 211. *) -merkityillä tuotantoalueilla käytettiin keskimääräistä ominaiskuormitusta, joka oli laskettu niiden tuotantoalueiden keskikuormituksena, joilla ei ollut tehostettua vesienkäsittelyä (kemikalointi, pintavalutuskenttä) Alue Netto K.aine KHT kok.n kok.p Lakeanrahka Lenninsuo Vuotsinsuo Pakinsuo Savisuo Palokorvensuo Ropolansuo Huppionsuo Viransuo Rajasuo Jylhäsuo *) Karjalansuo *) Mäkelänsuo Pohjasuo *) Kovalansuo Lahnasuo Lintusuo Pyöreäsuo Taulukko 9b. Eri tuotantoalueiden ainekuormat (netto, kg) tammi-joulukuussa vuonna 211 Alue K.aine KHT kok.n kok.p Lakeanrahka Lenninsuo Vuotsinsuo Pakinsuo Savisuo Palokorvensuo Ropolansuo Huppionsuo Viransuo Rajasuo Jylhäsuo Karjalansuo Mäkelänsuo Pohjasuo Kovalansuo Lahnasuo Lintusuo Pyöreäsuo Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vuonna 211 ympärivuotinen vedenlaadun ja vesimäärien seuranta oli Huppionsuolla, Pakinsuolla, Lakeanrahkalla ja Rajasuolla. Huppionsuon kuormituksen vuosijakaumaa voitiin käyttää arvioitaessa turvetuotantoalueiden koko vuoden kuormitusta. Tuotantoalueilla, joilla on käytössä tehostettu kuivatusvesin puhdistus (kemikalointipuhdistus tai pintavalutus), talviaikaisen kuormituksen arvio perustui kemikalointiin tai pintavalutukseen tulevaan kuormitukseen. Mikäli alueella oli ympärivuotinen vesimäärien seuranta laskettiin talviajan kuormitus vesimäärien ja arvoitujen vedenlaatujen perusteella,

45 36 Kullekin tuotantoalueelle laskettiin ominaiskuormitukset koko vuodelle (taulukko 9a) ja ominaiskuormituksen avulla vuosikuorma (taulukko 9b). Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden aiheuttaman nettokuormituksen arvioitiin olleen jaksolla seuraava (taulukko 9b): kiintoaine 18 t, kemiallinen hapenkulutus 33 t, kokonaistyppi 24 t ja kokonaisfosfori 78 kg. 7. Vesistötarkkailujen vedenlaatutulokset ja niiden tarkastelu 7.1. Kangasjärven alue Tutkimusalue Turvetuotantoalueiden alapuolinen Kangasjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja on sen latvajärviä (Sysmäjärven vesistöalueeseen kuluva Sahinjoen-Välijoen valuma-alue 4.253). Se sijaitsee noin 35 km Mikkelistä eteläkaakkoon, kuva 5). Järven pinta-ala on 19.6 km 2 ja sen valuma-alue on järven luusuassa 134 km 2 (Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri). Kangasjärven valuma-alueen järvisyys on 18.7 %. Suota valuma-alueesta on puolet, josta ojitettuna 67 %. Erityisen tehokkaasti on ojitettu Kangasjärven lähialue. Kangasjärven valuma-alueella sijaitsevista turvetuotantoalueista Ropolansuon ja Huppionsuon alueet ovat vanhoja tuotantoalueita, pinta-alaltaan yhteensä 7.5 km 2 (taulukko 1). Viransuon aluettakin on tosin ojitettu jo yli 15 vuotta sitten, mutta tuotanto siellä aloitettiin vasta Tarkkailun tuotantoalueiden sijainti on esitetty kuvassa 6. Tuotantoalueiden koot ja tuotannossa ollut pinta-ala vuonna 211 käy ilmi taulukosta 1 (sivu 7). Tuotantoalueiden käyttö- ja hoitotarkkailutiedot on esitetty liitteessä 2g. Taulukko 1. Kangasjärven valuma-alueella sijaitsevat Ropolan-, Huppion-, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueet; tuotantoalueen koko tarkoittaa suunniteltua tuotantopinta-alaa (ts. teoreettista maksimaalista tuotantokelpoista alaa, joka käytännössä ei ole missään vaiheessa kokonaan käytössä). Ropolansuo Huppionsuo Viransuo Rajasuo Tuotantoalue, ha km² Ojituksen aloitusvuosi Tuotannon aloitusvuosi Laskeutusaltaat, perustamisvuosi Ropolansuo Vuonna 211 Ropolansuon tuotantokunnossa oleva ala oli 576 ha (5.76 km²) (tiedot Vapo Oy:n ympäristörekisteristä). Vuonna 211 yhteensä 68 ha (sis. saarekkeita, valmistelmatonta, tukialuetta) alalta suoraan Kangasjärveen ohjattavat vedet kemikaloitiin ajalla Huppionsuo Huppionsuon tuotantokunnossa oleva ala Kangasjärven valuma-alueella oli 118 ha (1.18 km²) vuonna 211. Alueesta oli tuotannossa 11 ha v Alueella on 1 laskeutusallassysteemi, joka koostuu neljästä erillisestä altaasta. Tuotantoalueen ja reunaojien vedet kulkeutuvat lopulta Naakkapuroa myöten Höytiönlampeen, jonka Höytiönjoki yhdistää Kangasjärveen. Viransuo Viransuon tuotantokunnossa oleva ala oli 384 ha (3.84 km²) vuonna 211. Tuotannossa oli 36 ha. Viransuolla 452 ha (sis. mm. tukialuetta) vedet kemikaloitiin ajalla Viransuolle rakennettiin uusi kemikalointilaitos loka-marraskuussa. Alueen valumavedet kulkeutuvat Höytiönlampeen (ks. liite 2g).

46 37 Rajasuo Rajasuon tuotantokunnossa oleva ala oli 331ha (3.31 km²) vuonna 211, tuotannossa oli 128 ha ja valmistelussa 182 ha.. Lohkojen 1-4 valumavedet kulkeutuvat laskuojan 1 kautta Heinäjokea pitkin Kangasjärveen. Aiemmin lohkojen 5 ja 6 vedet laskivat laskuojaa 2 pitkin Haapajärveen. Vuonna 1997 Rajasuolla rakennettiin ja otettiin käyttöön pintavalutuskenttä. Samalla kuivatusvesien johtaminen Haapajärveen lopetettiin. Rajasuon kuivatusvedet pumpataan ympärivuotisesti kahdeksan esiselkeytysaltaan kautta pintavalutuskentälle. Vesi leviää 24 ha:n suuruiselle luonnontilaiselle suolle. Sieltä vedet virtaavat kenttää keräilyojaan ja siitä edelleen laskuojaa nro 3 pitkin Kangasjärveen Vesistötarkkailun suoritus Tutkimusalueelta haettiin vesinäytteitä yhteensä neljä kertaa. Havaintopaikat on olivat seuraavat (ks. kuva 6): Heinäjoki Heiniönjoki Puro Heiniönlampeen Puro Akonlahteen Höytiönjoki Naakkapuro Rakkineenjoki Höytiönlampi Kangasjärvi Kangasjärvi Kangasjärvi Kangasjärvi Haapajärvi Haapajärvi Virtahavaintopaikoilta näytteet otettiin neljä kertaa: 1.5., 25.5., ja 4.1. Järvihavaintopaikoilta näytteet otettiin 5.4.,23.8. ja Tulokset ja niiden tarkastelu Virtapaikkojen veden laatu Kangasjärven alueen tuotantoalueiden kuivatusvesi on hyvin ravinteikasta ja tummaa (liitteet 2a, 2b). Suuri osa tuotantoalueilta tulevasta kiintoaineesta on ollut orgaanista ainesta. Kangasjärven tuotantoalueiden vesien ph-arvot ovat olleet tutkimusvuosina selvästi happaman puolella ja veden ph arvo on laskenut voimakkaiden sateiden aikaan. Alueen pintamaan happamuutta kuvastaa se, että Rajasuon pintavalutuskentältä lähtevän veden ph on ollut huomattavan alhainen (vuonna 211 välillä , liitteet 2a ja 2b). Tuotantoalueilla ph nousee syvempiä turvekerroksia kohti ja ojien ulottuminen kivennäismaahan nostaa ph-arvoa. Myös tutkimusalueen jokien ph on ollut alhainen. Höytiönlammesta laskevan Höytiönjoen vesi on ollut ajoittain hyvin hapanta, sen veden ph-luku vaihteli vuoden 211 tutkimuskerroilla. Myös Höytiönlammen yläpuolisen Naakkapuron vesi oli hapanta, mutta sen happamuus (ph ) oli ajoittain selvästi vähäisempää kuin Höytiönjoen happamuus (liite 2c). Höytiönlammen ja siten myös Höytiönjoen happamuutta lisää Viransuon kuivatusvesien kemikalointipuhdistus. Vuosina 28 ja 29 veden happamuus oli ollut hieman muutamaa edellisvuotta vähäisempää (kuva 7a). Vuonna 21 tutkimuskerroilla Höytiönlammen veden ph oli välillä ja vuonna 211 välillä (v. 211 alhaisin ph oli lokakuussa). Sulanmaan aikaan Rajasuon pintavalutuskenttä parantaa Rajasuon kuivatusveden laatua varsinkin kiintoaineen, raudan ja ravinteiden osalta. Erityisesti Rajasuon pintavalutuksesta lähtevän veden liukoisten ravinteiden (fosfaattifosfori ja nitriitti-nitraattityppi) pitoisuudet ovat olleet erittäin alhaisia (ks. vuoden 1998, 21, 24, 27 ja 21 tulokset). Ropolansuolla ja Viransuolla kuivatusvesien kemikalointipuhdistus alensi merkittävästi vesistöön johdettavan veden fosforipitoisuutta sekä orgaanisen aineen määrää.. Viransuolla kemikalointi alensi myös kiintoainepitoisuutta. Kangasjärven alueen turvetuotantoalueilta lähtevät vedet ovat tyypillisesti hyvin tummia, ts. liuenneen orgaanisen aineksen määrä on ollut suuri (ks. myös taulukko 4). Tämä on näkynyt vesianalyysien väri- ja KHT-arvoista (liite 2a). Tuotantoalueilta lähtevissä ojissa eri vuosien keskimääräiset KHT-arvot ovat Rajasuon lohkoa 6 ja Ropolan- sekä Viransuon kemikaloituja vesiä lukuun ottamatta vaihdelleet välillä 39-83

47 38 mg O 2 /l, kun esim. Heinäjoessä ja Airikanjoessa, jotka nekin ovat vahvasti humuksen värjäämiä, luvut ovat olleet välillä mg O 2 /l. Kangasjärveen laskevien jokien ja purojen leimallisimpia piirteitä on ollut happamuus, suuri humuspitoisuus ja melko runsas ravinteisuus (liitteet 2c, 2d). Kuva 6. Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueiden sijainti Kangasjärven vesistöalueella ja osa alapuolista vesistöä. Veden laadun havaintopaikat on merkitty mustilla ympyröillä tunnusnumeroineen. Suluissa olevat havaintopaikat eivät kuulu nykyiseen tarkkailuohjelmaan, mutta niiltä on esitetty tuloksia taulukoissa. Laskeutusaltaat on merkitty mustilla suorakaiteilla (numero viittaa altaan numeroon).

48 39 Kangasjärveen laskevat joet ja purot voidaan ryhmitellä karkeasti kahteen luokkaan vuosien aineistosta laskettujen keskimääräisten veden laatujen (liite 2d) perusteilla: KHT Kok.N Kok.P PO 4 -P Rauta mg O 2 /l µg/l µg/l µg P/l µg P/l Ryhmä I Heinäjoki Airikanjoki Ryhmä II Heiniönjoki Höytiönjoki (Puro Akonlahteen) COD Mn mg O 2/l CODMn ms/m Sähkönjohtavuus kok.p µg/l Kok.P Kuva 7a. Höytiönjoen veden keskimääräinen KHT-arvo, fosforipitoisuus ja sähkönjohtavuus vuosina

49 4 Viransuon kuivatusvesien kemikalointipuhdistuksen seurauksena Höytiönjoen fosforipitoisuus ja orgaanisen aineksen pitoisuus (KHT) on tosin ollut viime vuosina aiempaa alhaisempaa ja johtokyky korkeampaa tasoa (kuva 7a). Vuoden 26 elokuussa fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat epätavallisen korkeita (21 :g/l ja 45 mg/l), tällöin vesistön virtaamat olivat ennätyksellisen alhaisia ja myös yläpuolisen Naakkapuron pitoisuudet olivat korkeita. Vähäisten vesimäärien takia keskimääräinen Akonlahteen laskevan puron kokonaisfosforipitoisuus oli vuosina aiempia vuosia korkeampi (tasoa 16-3 µg/l). Vuosina Ropolansuon kemikaloidut kuivatusvedet on johdettu Akonlahteen laskevan puron kautta ja sen johtokyky ja rautapitoisuus on ollut aiempia vuosia korkeampi ja KHT-arvo, ph-arvo sekä fosforipitoisuus aiempia vuosia alhaisempia. Vuonna 211 Akonlahteen laskevan puron ph-arvo vaihteli tutkimuskerroilla välillä Järvien ja lampien veden laatu Höytiönlampeen laskevat Viransuon ja Huppionsuon (valuma-alueosuus noin 13 %) kuivatusvedet. Lammen pienuuden ja lyhyen viipymän vuoksi sen veden laatu on ollut suhteellisen lähellä siihen tulevien valumavesien laatua (liitteet 2d ja 2f), ts. lampi on tummavetinen, aiemmin runsasravinteinen, nykyisin kohtalaisen ravinteikas ja ainakin ajoittain hyvin hapan. Vuonna 1997 Höytiönlammen happipitoisuus oli hyvin alhainen maaliskuussa (.9 mg O 2 /l), mikä näkyi hyvin korkeana fosforipitoisuutena (23 µg P/l). Vuoden 22 elokuussa Höytiönlammen pintavedessä oli lievää ja selvää hapenvajausta (kuva 7b). Höytiönlammen näytteenottopiste sijaitsi vuotta 23 aiemmin lähellä lammen luusuaa varsin matalasta paikassa (kok. syv. noin 2 m), jossa happitilanne on ollut kohtuullisen hyvä. Lammesta löytyy kuitenkin syvempikin paikka. Lammen todellisen happitilanteen selvittämiseksi otettiin vuoden 1998 elokuussa ylimääräinen happinäyte noin 1 m aseman 48 eteläpuolelta ('Höytiönlammen lisäpiste'). Tällä paikalla happipitoisuus oli 3 m syvyydessä 4.1 mg O 2 /l (selvä hapenvajaus) kun varsinaisella asemalla se oli 6.5 mg O 2 /l. Tulosten perusteella aseman 48 antama kuva Höytiönlammen happitilanteesta on liian hyvä. Vuodesta 23 alkaen Höytiönlammen näytteet on otettu asemalta Höytiönlampi 163, jossa vettä on noin 3 m. Vuonna 211 asemalla Höytiönlampi 163 oli huhtikuun alussa hapettomuutta, elokuussa happitilanne oli hyvä (7. mg/l) ja lokakuussa oli vain hyvin lievää hapenvajausta (6.2). Viransuon kuivatusvesien kemikaloinnin vaikutuksesta Höytiönlammen fosforipitoisuus on ollut ajoittain varsin alhainen (tasoa 2-4 :g/l). Vuoden 211 tutkimuskerroilla (huhti-, elo- ja lokakuu) päällysveden fosforipitoisuudet olivat 18, 76 ja 43 :g/l. Vaikka Höytiönlammessa veden tummuus ehkäisee planktonlevien kasvua, ovat havaitut a- klorofyllipitoisuudet kuvastaneet usein selvästi rehevyyttä. Vuoden 211 tutkimuskerroilla Höytiönlammen klorofyllipitoisuudet olivat 27 ja 12 :g/l ja pitoisuudet olivat lokakuuta lukuun ottamatta alhaisempia kuin Kangasjärven klorofyllipitoisuudet. Vuonna 24 Höytiönlammen päällysveden ph oli avovesikaudella hyvin alhainen ollen välillä ja veden puskurikykyä kuvastava alkaliniteetti oli alle määritysrajan (<.1). Edellisenä laajan tarkkailun vuotena 21Höytiönlammen ph-arvot olivat selvästi v. 24 arvoja korkeampia ollen avovesikautena välillä Vuonna 27 vesi oli avovesikauden edelleen hyvin hapanta (ph ). Vuosien 28 ja 29 avovesikausina havaitut ph-arvot (v. 28 elokuussa 4.7 ja lokakuussa 4.7, v. 29 elokuussa 5.1 ja lokakuussa 4.6) olivat v. 27 korkeampia. Vuonna 21 ph oli avovesikauden tutkimuskerroilla Vuonna 211 ph oli avovesikaudella 4.2 ja 4.. Lammen veden nykyinen happamuus haittaa jo useimpien vesieliöiden kasvua ja edistää happamuutta suosivien lajien runsautta. Höytiölammen happamuutta on lisännyt Viransuon kuivatusvesien kemikalointipuhdistus, sillä kemikaloinnista lähtevän veden ph on ollut hyvin alhainen (vuonna 211 välillä ).

50 41 mg/l /86 4/87 3/88 3/89 5/9 4/91 3/92 3/93 3/94 1/94 6/95 8/95 2/96 3/97 1/97 6/98 8/98 3/99 1/99 1/ 3/1 7/1 1/1 8/2 8/3 6/4 8/4 3/5 1/5 8/6 3/7 7/7 1/7 8/8 3/9 1/9 6/1 8/1 4/11 1/11 ph K.aine ph COD Mn mg O 2 /l /86 4/8 7 3/88 3/89 5/9 4/91 3/92 3/9 3 3/94 1/94 6/95 8/95 2/96 3/9 7 1/97 6/98 8/98 3/99 1/99 1/ 3/1 7/1 1/1 8/2 8/3 6/ 4 8/4 3/5 1/5 8/6 3/7 7/ 7 1/7 8/8 3/9 1/9 6/1 Väri mg Pt/l /1 4/11 1/11 CODMn Väri Näkosyv. m /86 4/8 7 3/88 3/89 5/9 4/9 1 3/92 3/93 3/94 1/9 4 6/95 8/95 2/96 3 /97 1/97 6/98 8/98 3 /99 1/99 1/ 3/1 7/1 1/1 8/2 8/3 6/4 8/4 3/5 1/5 8/6 3/7 7/7 1/7 8 /8 3/9 1/9 6/1 8 /1 4/11 1/11 Fe ug/l Näkösyv. Fe ug N/l 3 ug P/l /86 4/8 7 3/88 3/89 5/9 4/91 3/92 3/93 3/94 1 /94 6/95 8/95 2/96 3/97 1/9 7 6/98 8/98 3/99 1/99 1/ 3/1 7/1 1 /1 8/2 8/3 6/4 8/4 3/ 5 1/5 8/6 3/7 7/7 1/7 8/8 3/9 1 /9 6/1 8/1 4/11 1/11 O2 mg/l 12 1 Kok-N Kok-P ms/m /86 4/87 3/88 3/89 5/9 4/91 3/92 3/93 3/94 1/94 6/95 8/95 2/96 3/97 1/97 6 /98 8/98 3/99 1/99 1/ 3/1 7 /1 1/1 8/2 8/3 6/4 8/4 3/ 5 1/5 8/6 3/7 7/7 1/7 8/ 8 3/9 1/9 6/1 8/1 4/11 1/11 O2 Sähkönjohtavuus Kuva 7b. Höytiönlammen veden laatu vuosina (v aseman 48 päällysvesi (1 m), vuodesta 23 alkaen aseman 163 päällysvesi (happi 1 m pohjasta)).

51 42 Kangasjärvi on matala järvi. Kangasjärven syvänteessä asemalla 45 pohjan läheisen vesikerroksessa (4-5 m syvyys) on ollut talvella usein lievää tai selvää hapenvajausta. Vuosien 22, 23, 25, lopputalvina hapenvajaus oli selvää, vuosien 24, 26 ja 27 lopputalvina vain lievää (kuva 7 b). Vuoden 211 huhtikuun näytteenottokerralla aseman Kangasjärvi 45 vesinäytteiden tulokset poikkesivat muiden Kangasjärven tuloksista ph:n, johtokyvyn, COD:n ja typen osalta niin paljon, että analyysituloksia ei voitu pitää oikeina. Näytteenottaja ei muistanut havainneensa näytteissä mitään erikoista. Aseman Kangasjärvi 45 huhtikuun tulokset hylättiin Vuoden 1996 kevättalvella hapenvajaus oli voimakasta Heiniönjoen suualueen edustalla sijaitsevalla asemalla Kangasjärvi 115 (1.7 mg O 2 /l ), mutta vuosina aseman happitilanne on ollut hyvä. Vuosien tulosten perusteella pintaveden laatu oli heikointa järven pohjoisosassa asemalla 113 (liite 2f).Vuonna 23 keskimääräinen veden laatu asemalla Kangasjärvi 113 oli parempaa kuin aiempina vuosina. Tähän on vaikuttanut se, että Ropolansuolta.ei enää ohjata kuivatusvesiä sinne. Ropolansuolta Heiniönlampeen ja edelleen Kangasjärven pohjoisosaan laskeneet laskuojat 6 ja 8 eivät ole enää käytössä. Kaikki Ropolansuon kuivatusvedet laskevat nyt laskuojan 5 kautta Kangasjärven keskiosaan. Vuoden 211 tutkimuskerroilla Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuus oli pääosin tasoa µg P/l ( liite 2e). Kangasjärveen laskevien jokien ja järven laskujoen laatua vertaamalla voidaan yleistäen todeta, että useiden aineiden pitoisuudet alenevat Kangasjärvessä aineiden sedimentoitumisen ja hajoamisen seurauksena noin puoleen. Kiintoaineen osalta em. tarkastelu ei ole mielekäs. Kangasjärven mataluudesta johtuen pohjaan laskeutunutta ainesta joutuu merkittävässä määrin takaisin veteen tuulen vaikutuksesta, mikä heikentää veden laatua. Turvetuotantoa edeltävältä ajalta on Kangasjärvestä vedenlaatutietoja vain vuosilta 1965 ja 1966 (talviajan tulokset). Seuraavat vedenlaatutiedot ovat vuodelta Em. aikavälillä järven veden väri näyttää kohonneen selvästi (kuva 7b). Vuoden 1975 kevättalven korkea väriarvo ja KHT-arvo johtunevat vuoden 1974 syksyn voimakkaista sateista. Kangasjärven aseman 45 päällysveden ph-arvolla oli nouseva suuntaus 199-luvun puolivälistä vuoteen 22. Vuosina aseman veden ph-arvo ollut pääosin alle 6 ollen siten alhaisempaa tasoa kuin 2-luvun vaihteessa. Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuudella oli kohoava trendi 197-luvun loppupuolelta 9-luvun vaihteeseen asti. 199-luvulla alkaen fosforipitoisuudella on ollut lievä aleneva suuntaus. KHT-arvolla nousu ajoittuu luvulle, mutta 198-luvun puolivälistä nykypäivään KHT-arvolla on ollut lievästi aleneva suuntaus. Aseman Kangasjärvi 45 veden väriluku on ollut useilla vuosien tutkimuskerroilla alle 1 mg Pt/l. Näin alhaisia väriarvoja on mitattu Kangasjärvellä vain pari kertaa aiemmin 196- ja 197-luvuilla talvella ja keväällä (kuva 7d). Ropolansuon ja Viransuon kemikalointipuhdistus. lienee vaikuttanut Kangasjärven veden väriä alentavasti. Aseman Kangasjärvi 45 kokonaisfosforitaso on ollut viime vuosina pääosin tasoa 3-4 µg P/l. Mahdollisesti kuivatusvesien kemikaloinnin seurauksena Kangasjärven veden johtokyky on ollut vuosina hieman aiempaa korkeampaa tasoa (ks. kuva 7d).

52 43 mg/l 6 ph /65 4/75 3/78 4/79 4/8 4/81 4/82 1/83 9/83 5/84 6/84 8/84 2/85 8/86 3/88 K.aine 5/9 3/92 3/94 6/95 2/96 ph 8/97 7/98 8/99 1/ 8/1 11/2 2/4 1/4 3/6 6/7 3/8 8/9 7/1 1/11 4 COD 35 Mn mg O2/l Väri mg Pt/l /65 4/75 3/78 4/79 4 /8 4 /8 1 4 /8 2 1 /8 3 9/83 5/84 6/84 8/84 2/85 8/86 3/88 Näkösyv. m 2.5 Fe ug/l /65 4/7 5 3/78 4/79 4/8 4/81 4/8 2 1/83 9 /83 5/84 6/84 8/84 2/85 8/ 86 3/88 5/9 3/92 3/94 6/95 2/96 8 /97 7/98 8/99 1/ 8/1 11/2 2/4 1/4 3/6 6/7 3/8 8/9 7/1 1/11 Näkösyv. Fe ug N/l 14 ug P/l /65 4/7 5 3/78 4/79 4/8 4/81 4/8 2 1/83 9/83 5/84 6/84 8/8 4 2/85 8/86 3/88 5/9 3/9 2 3/94 6/95 2/96 8/97 7/98 8/99 1/ 8/1 11/2 2/4 1/4 3/6 6/7 3/8 8/9 7/1 1/11 Kok-N NH4-N Kok-P O2 mg/l /65 4/75 3/78 4/79 4/8 4/81 4/82 1/83 9/8 3 5/8 4 6/84 8/84 2/85 8/86 3/88 5/9 3/92 3/94 6/9 5 2/9 6 8/97 7/98 5 /9 8/99 1/ 8/1 11/2 2/4 1/4 3/6 6/ 7 3/ 8 8/9 7/1 1/11 3 /9 2 3 /9 4 6 /9 5 2 /9 6 8/97 7/98 8/99 1/ 8/1 11/2 2/4 1/4 3 / 6 6 / 7 3 / 8 8 / 9 7 /1 1/11 CODMn Väri O2 Kuva 7c. Kangasjärven aseman 45 pintaveden laatu (happi 1 m pohjasta) vuosina

53 44 ms/m /65 4/75 3/78 4/79 4/8 4/8 1 4/82 1/83 9/83 5/8 4 6/84 8/84 2 /85 8/86 3/88 5/9 3/92 3/94 6/95 2/9 6 8/97 7/98 8/99 1/ 8/1 11/2 2/ 4 1/4 3/6 6/7 3/8 8/9 7/1 1/11 Johtokyky Kuva 7d. Aseman Kangasjärvi 45 veden johtokyky vuosien tutkimuskerroilla. Myös Haapajärven vesi on tummaa ja ravinteikasta. Haapajärven havaintoasemalla 36 on ollut lopputalvina ja loppukesällä havaittavissa alusvedessä voimakasta hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Vuonna 211 alusvedessä oli hapettomuutta huhti- ja elokuussa (kuva 7e). Haapajärven veden laatu on poikennut yleisesti ottaen yllättävän vähän Kangasjärven veden laadusta (liitteet 2e, 2f). Haapajärven veden laadun voisi olettaa poikkeavan selvemmin Kangasjärven veden laadusta, koska suurissa vesistöissä turvetuotannon vaikutukset rajoittuvat yleensä selvästi ensimmäiseen järvialtaaseen (Marja-Aho & Koskinen 1989) eli tässä tapauksessa Kangasjärveen. Kangasjärven alueelta tuleva kuormitus muodostaa tosin vain osan Haapajärveen tulevasta kuormituksesta. Haapajärven aseman 36 veden laatu on ollut hieman parempaa kuin Haapajärven asemalla 37. Tähän vaikuttaa Haapajärvessä tapahtuva aineiden hajoaminen ja sedimentaatio. Haapajärven veden johtokyvyllä oli hitaasti nouseva suuntaus 198-luvulta vuoteen 28 saakka. Vuosina johtokyky on ollut muutamaa edellisvuotta alhaisempaa tasoa.vuosina Haapajärven aseman 36 veden fosforipitoisuus on ollut aikaisempia vuosia alhaisempaa tasoa (kuva 7e). Tutkimusalueen järvien ja lampien a-klorofyllipitoisuudet (µg/l) olivat seuraavat vuonna 211: K.arvo Höytiönlampi Kangasjärvi Kangasjärvi Kangasjärvi Kangasjärvi Haapajärvi Haapajärvi Järvissä havaitut klorofyllipitoisuudet kuvastavat rehevyyttä. Taulukossa 11 ja kuvassa 8 on esitetty vuosien keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet. Osin vuosien välinen vaihtelu klorofyllimäärissä on todellista, osin se kuvastanee sitä, sattuiko näytteenotto planktonlevien huipun aikaan.

54 45 mg/l ph /66 6/78 4/86 8/87 3/89 9/9 3/92 9/93 6/94 1/94 6/95 8/95 9/96 8/97 6/98 1/98 1/99 1/ 7/1 2/2 2/3 2/4 8/4 8/5 8/6 6/7 11/7 1/8 1/9 7/1 4/11 K.aine ph COD Mn mg O 2 /l 3 Väri mg Pt/l /66 6/78 4 /86 8/87 3/89 9/9 3/92 9 /93 6/94 1/94 6/95 8/95 9/ 96 8/97 6/98 1/98 1/99 1/ 7/1 2/2 2/3 2/4 8/4 8/5 8/6 6/7 11/ 7 1 /8 1/9 7/1 4/11 CODMn Väri Fe µg/l 3 Näkösyv. m /66 6/78 4/86 8/87 3 /89 9 /9 3 /92 9/93 6/94 1/94 6/95 8/95 9/96 8/97 6/98 1/98 1/99 1/ 7/1 2/2 2 /3 2 /4 8/4 8/5 8/6 6/7 11/7 1/8 1/9 7/1 4/11 Fe Näkösyv. ug N/l 12 ug P/l /66 6/78 4/86 8/8 7 3/89 9/9 3/92 9/93 6/94 1/94 6 /95 8/95 9/96 8/97 6/98 1/98 1/99 1/ 7/1 2/2 2/3 2/4 8/4 8 /5 8 /6 6/7 11/7 1/8 1/9 7/1 4/11 Kok-N NH4-N Kok-P O 2 mg/l 12 Johtokyky ms/m /66 5/76 6 /7 9 4 /86 4/87 3/88 3/89 5 /9 4 /9 1 3/92 3/93 1/94 6 /9 4 8 /94 1/95 6/95 7/95 1 /9 5 9 /9 6 3/97 1/97 6/98 8/98 3 /9 9 1 /99 7/ 3/1 7/1 1 / 1 8/2 2/3 11/3 6/4 8 / 4 3 /5 1/5 8/6 3/7 7 / 7 11 / 7 8/8 3/9 1/9 6/1 8 /1 4 /11 1/11 1 O2 Johtokyky Kuva 7e. Haapajärven aseman 36 pintaveden laatu (happipitoisuus 1m pohjasta).

55 46 Taulukko 11. Keskimääräinen a-klorofyllin pitoisuus (µg/l) eri järvihavaintopaikoilla vuosina (vuosittaiset näytemäärät vaihtelevat) Höyt Kangasj Kangasj Kangasj Kangasj Kangasj Haapaj Haapaj a-klor µg/l Höyt. 48 Kangasj. 115 Kangasj. 113 Kangasj. 44 Kangasj. 45 Kangasj.184 Haapaj. 37 Haapaj. 36 Kuva 8. Tutkimusalueen järvien keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet vuosina (vuosittainen havaintojen määrä vaihtelee). Minimiravinteet Laajoina tarkkailuvuosina määrtietään vesistä leville käyttökelposia ravinteita (ammoniumtyppi, nitraattinitriittityppi, fosfaattifosfori). Edellinen minimiravinnetarkastelu tehtiin vuoden 21 tulosten perusteella. Tulokset on esitetty seuraavassa. Haapajärven asemalla 36 oli fosfaattifosfori kulunut vähiin heinä- ja elokuun tutkimuskerroilla (taulukko 12). Kangasjärvessä ja Haapajärvessä mineraalityppi oli kulunut vähiin heinä- ja elokuun tutkimuskerroilla. Höytiönlammessa oli lähes kaikilla tutkimuskerroilla runsaasti fosfaattifosforia. Liukoista typpeä oli runsaasti kaikilla tutkimuskerroilla. Höytiönlammessa levät eivät kykene käyttämään ravinteita vähiin, rajoittavana tekijänä lienevät veden tummuus ja ajoittain myös happamuus.

56 47 Mineraaliravinnesuhteesta arvioituna typpi oli Kangasjärvessä kasvua rajoittavana ravinteena heinälokakuussa (taulukko 12). Haapajärvessä typpi oli rajoittavana minimiravinteena kesä-, (heinä-) ja elokuussa. Taulukko 12. Ravinnesuhteiden perusteella arvioidut levätuotantoa rajoittavat minimiravinteet Kangasjärven alueen järvissä vuonna 21. Talviajan ravinnepitoisuudet on myös esitetty, mutta ravinnesuhteita ei ole laskettu. Ravinnesuhteet on selitetty luvussa 3.4. Kun nitraatti-nitriittitypen pitoisuus oli alle määritysrajan (2 :g/l), käytettiin laskuissa pitoisuutta 1 :g/l. Ravinnesuhteet Rajoittava ravinne kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P kok.n/ miner.n/ tasapaino- kok.n/ miner.n/ tasapaino- :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l kok.p PO 4 -P suhde kok.p PO 4 -P suhde Höytiönlampi P P N N N N N N N P P P Kangasjärvi P - N N N N N N N N Kangasjärvi P - N N N N N N Kangasjärvi N N N N N N N Kangasjärvi P - N N N N N N N Haapajärvi N N N N N N N N Haapajärvi P N N N N N P - N Vesistön laadullinen luokitus Vesistön laadullisen yleisluokituksen vedenlaatuluokkaan III (tyydyttävä) luetaan vesialue, joka on jätevesien, hajakuormituksen tai muun muuttavan toiminnan lievästi likaama tai laadullisesti muuttama, tai luonnostaan huomattavan rehevä. Tällainen vesistö soveltuu yleensä tyydyttävästi useimpiin vesien käyttömuotoihin. Luokkaan tyydyttävä luettaville vesille on annettu seuraavanlaiset vedenlaatumuuttujien raja-arvot: - happipitoisuus päällysvedessä 7-12 %, alusvedessä saattaa esiintyä hapettomuutta - väriluku alle 15 - fekaalisia koliformisia bakteereita tai fekaalisia streptokokkeja alle 1 kpl/1 ml - a-klorofylli kasvukauden keskiarvona alle 2 µg/l - kokonaisfosfori alle 5 µg/l

57 48 Kun vesistön hygieenistä tilaa ei ole seurattu, voidaan tähänastisista tuloksista osoittaa, että Kangasjärven veden laatu on verrattain lähellä tyydyttävän luokan laatuvaatimuksia. Väriluvun laatuvaatimus ei ole tässä kovin oleellinen, mutta veden rehevyyttä kuvaavista muuttujista Kangasjärvi täyttää viime vuosina fosforitason vaatimuksen, kun taas mitatut klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain tyydyttävän luokkaan vaadittavaa suurempia (taulukko 11). Kangasjärven eri osien väliset vedenlaatuerot ovat olleet suhteellisen pieniä avovesiaikaan, talviaikaan erot ovat aiemmin olleet selviä. Keskimääräisen veden laadun perusteella Haapajärven havaintopaikat 37 sekä 36 eivät poikkea merkittävästi Kangasjärven lukemista (liite 2f), joten tälle vesialueelle sopii samanlainen luokituskuvaus. Höytiönlampi on selvästi huonompi, ts. laatuluokkaa välttävä. Veden happamuus, vaikka se ei sisällykään laatuluokitukseen, on olennainen laatutekijä Kangasjärvessä. Happamuuslukemat liikkuvat ajoittain sillä ph-alueella, jota pidetään särkikaloille tuhoisana. Vaikka runsas humuspitoisuus todennäköisesti lieventää happamuuden vaikutuksia, alimmat mitatut ph-lukemat (jopa 4.7, yleensä ) saattavat haitata särkikalojen lisääntymistä Kangasjärvessä. Alkaliniteetti tarkoittaa vedessä olevien emäksisten yhdisteiden kokonaismäärää ja kuvaa veden kykyä vastustaa ph:n eli happamuuden muutoksia. Kangasjärven alkaliniteetti on ollut alhainen (pääosin tasoa.2-.7). Alkaliniteetillä arvioituna Kangasjärven puskurikyky on välttävä. Kuitenkin humusvesissä, jollainen Kangasjärvikin on, myös humusaineet toimivat puskureina. Haapajärven alkaliniteettia voidaan pitää tyydyttävänä. Höytiönlampi on sulanmaan aikaan selvästi happamampi kuin Kangasjärvi. Höytiönlammen alkaliniteetti on ollut sulanmaan aikaan usein alle määritysrajan, joten lammen puskurikyky oli huono. Vesistöjen tilan luokituksessa on siirrytty pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun. Pintavesien ekologisella ja kemiallisella luokittelulla kuvataan vesistöjen tilaa ja siinä tapahtuneita muutoksia ihmistoiminnan seurauksena. Ekologisessa luokittelussa on otettu huomioon ensisijaisesti biologiset laatutekijät, jolloin vesistöjen tilaa arvioidaan vesieliöstön (kalat, pohjaeläimet, vesikasvit ja levät) perusteella. Luokituksessa huomioidaan myös veden kemialliset laatutekijät (esim. ph ja kokonaisravinteet) sekä vesistön hydromorfologiset muutokset (mm. säännöstely ja kalojen vaellusesteet). Luokitusta varten vesistöt on jaettu ominaispiirteiltään erilaisiin pintavesityyppeihin, joille kullekin on asetettu tyyppikohtaiset laatuvaatimukset ja luokituksen raja-arvot. Aikaisemmassa vesien yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa kaikki vesistöt luokiteltiin samoin perustein eikä vesistöjen luontaisia erityispiirteitä huomioitu. Uudessa luokituksessa esimerkiksi veden humuksisuus vaikuttaa pintavesityypin määräytymiseen eikä vaikuta itse luokitustulokseen. Ekologinen luokka määräytyy vertaamalla kunkin vesistön mittaustuloksia vastaavan pintavesityypin vertailuolosuhteisiin eli sellaisiin pintavesiin, joissa ihmistoiminnan vaikutus on mahdollisimman vähäistä. Siten uusi ekologinen luokitus heijastaa ihmistoiminnan vaikutuksia aikaisempaa luokituskäytäntöä paremmin. Järvet ja joet on luokiteltu viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokitteluun on käytetty pääosin vuosien 2-27 seurantatuloksia. Varsinaiseen ekologiseen luokitukseen on tarvittu monipuolisen vedenlaatuaineiston lisäksi tietoja biologisista laatutekijöistä. Mikäli biologista aineistoa ei ole ollut käytettävissä, on tila-arvio tehty asiantuntija-arviona veden laadun ja muiden ympäristötekijöiden perusteella. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemän ekologisen luokittelun mukaan Kangasjärvi kuuluu luokkaan hyvä ja Haapajärvi luokkaan tyydyttävä.

58 Virmasjärven alue (Jylhäsuo) Tutkimusalue Tutkimusalue kuluu Vuoksen vesistöön Virmasjoen valuma-alueeseen (nro 4.255, pinta-ala 9.9 km 2 ), joka on osa Sysmäjärven valuma-aluetta (4.25). Virmasjärvi koostuu kahdesta erillisestä altaasta, Etelä- ja Pohjois- Virmaasta, joita yhdistää kapea salmi. Salmi estää veden vaihtumista ja järven eteläosan vesi on pohjoisosan vettä heikompilaatuista. Virmasjärven pinta-ala on 12.1 km 2. Etelä-Virmaan eteläosaan laskee kaksi jokea, Myllyjoki ja Itäjoki, jotka muodostavat valtaosan Etelä-Virmaan valuma-alueesta. Alustavan karttatarkastelun perusteella Etelä-Virmaan valuma-alue on noin 38 km 2. Jylhäsuon turvetuotantoalue sijaitsee Juvan kunnassa noin 15 km Juvan keskustasta luoteeseen (peruskartan nro ja , ks. kuva 9). Sen vedet kulkeutuvat Myllyjokea pitkin Etelä-Virmakseen. Jylhäsuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 79.8 ha, josta oli 67.2 ha tuotannossa vuonna 211. Aluetta ei ollut valmistelussa. Tuotantomenetelmänä on ollut imuvaunu. Tuotanto alkoi vuonna Sen jälkeen alue on ollut tuotannossa vuosina 1986, 1989, 1992, ja Vuonna 211 Jylhäsuolla oli käytössä kuivatusvesien kemikalointi ( kevytversio ). Jylhäsuon laskuojan valuma-alue heti tuotantoalueen alapuolella on 5.4 km 2 ja laskuojan suun eli Myllyjoen valuma-alue on 2.52 km 2. Jylhäsuon tuotantoalue tuotantokunnossa oleva alue muodostaa siten Myllyjoen valuma-alueesta 3.7 %. Osuus laskuojassa heti tuotantoalueen alapuolella on 14.4 %. Etelä-Virmaan valumaalueesta Jylhäsuo muodostaa 2.1 %. Itä-Suomen AVI antoi Jylhäsuolle päivätyn ympäristölupapäätöksen (nro 19/211/1, Dnro ISAVI/62/4.8/21). Luvassa määrättiin rakennettavaksi pintavalutuskenttä sekä uutta että vanhaa aluetta varten. Kentän rakentamiseen on saatu toiminnan aloittamislupa, mikä edellyttää kyseisen kentän rakentamista ennen turvetuotannon jatkamista alueella. Koska suunnitellun pintavalutuskentän rakentaminen ennen tuotannon aloittamista käytännön syistä viivästyi VAPO esitti, että pintavalutuskenttä korvataan yksinkertaisella kemiallisella veden käsittelyllä, millainen VAPO Oy:llä oli ollut käytössä Leppisuolla kesän 211 ajan kokeiluluontoisesti. Etelä-Savon ELY-keskus katsoi päivätyssä kirjeessään (dnro ESAELY/193/7./21), että esitetyn suunnitelman mukainen kemikalointi voitiin toteuttaa Vesistötarkkailun suoritus Tuotantoalueelta lähtevän (=altaan alapuoli) veden laadun lisäksi alapuolisen vesistön veden laatua seurattiin seuraavilla havaintoasemilla (koordinaatit suluissa) Myllyjoki 19 ( ) Etelä-Virmas 53 ( ) (syvyydet 1, 3, 4.5 m) Vuonna 211 Myllyjoesta näytteet otettiin 12.5., 9.6., ja 2.1. ja Etelä-Virmaasta 7.4., 9.6., ja 2.1. Samoilta asemilta on vedenlaatutuloksia myös vuosilta Myös nämä tulokset on esitetty vedenlaatuliitteissä 3a ja 3b Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Tuotantoalueen kuivatusvesi on ollut hyvin tummaa ja varsin ravinteikasta sekä rautapitoista (liite 3a). Vuonna 21 kuivatusvesien kemikaloinnilla saatiin alennettua kuivatusveden orgaanisen aineksen (humuksen) ja fosforin pitoisuutta. Myllyjoen suun veden keskimääräinen väriarvo ja typpi- sekä rautapitoisuus ja usein myös fosforipitoisuus ovat olleet selvästi alempia kuin Jylhäsuolta tulevassa vedessä (liite 3a). Vuonna 1996 Myllyjoen fosforipitoisuus oli korkea elokuun ja lokakuun näytteenottokerroilla (2 ja 98 µg P/l). Vuonna 1997 fosforipitoisuus oli korkea lokakuussa (13 µg P/l). Tällöin tuotantoalueelta lähtevän kuivatusveden pitoisuus oli 64 µg P/l. Vuonna 211 suurin havaittu Myllyjoen fosforipitoisuus oli 75 µg P/l (keskipitoisuus 36 :g/l). Myllyjoen suun veden alkaliniteetti ja ph ovat olleet ajoittain selvästi alempia kuin Jylhäsuolta tulevan veden vastaavat arvot. Suon ojitus ja turvetuotantoon otto vaikuttavatkin usein ph-arvoja kohottavasti, sillä ph

59 5 nousee turvekerroksessa syvemmälle mentäessä (Sallantaus 1983). Vuonna 211 käytössä ollut kuivatusvesien kemiallisen puhdistuksen seurauksena Jylhäsuolta lähtevän veden ph oli selvästi aiempaa alhaisempi (pääosin alle 4, miniarvo 2.7). Vuonna 211 Myllyjoen ph arvo oli elokuussa alhainen (4.5). Kuva 9. Jylhäsuon turvetuotantoalue ja osa alapuolista vesistöä. Veden laadun havaintopaikat on merkitty mustilla ympyröillä tunnusnumeroineen.

60 51 Jylhäsuolta tuleva ainekuormitus vaikuttaa Myllyjoen veden ja pohjan laatuun. Etelä-Virmaaseen vaikutus on selvästi pienempi, koska Myllyjoen valuma-alue muodostaa Etelä-Virmaan valuma-alueesta vain osan (6 % valuma-alueesta itse järviallas pois luettuna). Etelä-Virmas on tummavetinen, ravinteikas järvi, jossa on ollut talviaikaan selvää hapenvajausta tai lähes hapettomuutta (liite 3b, kuva 1). Vuoden 211 huhtikuussa oli alusvedessä happi kulunut vähiin (1.1 mg/l). Elokuun tutkimuskerralla happitilanne oli hyvä, koska vesi ei ollut enää termisesti kerrostunut. Järven päällysveden ph-arvo on ollut lähes kaikilla vuosien avovesikauden havaintokerroilla tasoa Pintaveden alkaliniteetti on ollut pääosin tasoa.8-.11, ts. tyydyttävä-hyvä. Etelä-Virmaan sulanveden aikaiset kokonaisfosforipitoisuudet kuvastavat kohtalaista ravinteisuutta. Fosforipitoisuus on ollut usein talviaikaan selvästi kesää alempi. Levien määrää kuvastavat a-klorofylli -pitoisuudet ( :g/l vuonna 211) kuvastavat rehevyyttä. Leville käyttökelpoisia ravinteita tutkittiin v. 21 tarkkailussa. Vuonna 21 Etelä-Virmaassa fosfaattifosforin pitoisuus oli alhainen kaikilla tutkimuskerroilla (heinäkuun tulokset puuttuivat). Kesä- ja heinäkuussa mineraalityppeä oli jäljellä, elo- ja lokakuun tutkimuskerroilla myös mineraalitypen pitoisuudet olivat alhaisia (taulukko 13). Mineraaliravinnesuhteen perusteella fosfori oli tuotantoa rajoittava minimitekijä kesäkuussa. Elo- ja lokakuussa sekä mineraalifosforin että -typen pitoisuudet olivat niin alhaisia että ilmeisesti molemmat rajoittivat tuotantoa. Taulukko 13. Ravinnesuhteiden perusteella arvioidut levätuotantoa rajoittavat minimiravinteet Etelä- Virmaassa vuonna 21. Ravinnesuhteet on selitetty luvussa 3.4. Ravinnesuhteet Rajoittava ravinne kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P kok.n/ miner.n/ tasapaino- kok.n/ miner.n/ tasapaino- :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l kok.p PO 4 -P suhde kok.p PO 4 -P suhde P P P P P N N P N N Etelä-Virmaan varhaisimmat vedenlaatutulokset ovat vuosilta 1965, 1966 ja 1974 (kuva 11). Tulosten mukaan Etelä-Virmaksen veden laatutuloksista 196-luvulta 199-luvun puoliväliin voidaan päätellä varauksin seuraavaa: näkösyvyys on alentunut, veden väri on noussut lievästi, KHT-arvo ja rautapitoisuus ovat kasvaneet ja kokonaisfosforipitoisuus on ehkä hieman kasvanut. Aikajaksolla ei ole havaittavissa. selviä muutoksia veden laadussa Johtopäätösten tekoa vaikeuttaa se, että vanhoja vedenlaatutuloksia on niukasti ja näytteenotto on eri vuosina tapahtunut eri aikaan. Järven happitilanne on ollut talviaikaan heikko jo 196-luvun lopulla. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan (Vesi- ja ympäristöhallitus 1988) Etelä-Virmas kuuluu lähinnä luokkaan hyvä. Alusveden hapettomuuden mukaan arvioituna arvioituna Etelä-Virmas kuuluisi luokkaan tyydyttävä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemässä ekologisessa luokittelussa Etelä-Virmas kuuluu kokonaisarviossa luokkaan erinomainen.

61 52 mg/l Näkösyvyys m /6 5 7/74 1/83 9/89 8 /9 8/91 7/92 1 /9 3 8/93 6/94 1 /9 4 6/95 8/95 2/96 8 /9 6 3/97 8/97 3 /9 8 7/98 1/98 6 /9 9 1/99 6/ 1 / 6 / 1 8/1 2/2 8 / 2 6/3 11/3 6 / 4 9/4 4/5 8 / 5 4 / 6 8/6 3/7 7 / 7 1/7 6/8 1 / 8 6/9 1/9 6/1 9 /1 6/11 1/11. Näkösyv. K.aine COD Mn mg O 2 /l /65 5/79 9/89 5/91 7/92 6/93 6/94 3/95 8/ 95 6/ 96 3/97 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 9/3 6/4 1/4 8/ 5 6/ 6 3/7 8/7 6/8 3/9 1/9 8/1 6/11 Fe ug/l CODMn Fe ug N/l 16 ug P/l /65 5/79 9/89 5/9 1 7/92 6/93 6/94 3/95 8/95 6/96 3 /97 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6/1 1/ 1 8/2 9/3 6/4 1/4 8/5 6 /6 3 /7 8/7 6/8 3/9 1/9 8/1 6/11 Kok-N NH4-N Kok-P O2 mg/l /65 5/ 79 9/89 5/91 7/92 6/93 6/94 3/95 8/95 6/96 3/9 7 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6 /1 1/1 8/2 9/3 6/4 1 /4 8/5 6/6 3/7 8/7 6/8 3/9 1/9 8/1 6/ 11 O2 Kuva 1. Pintaveden laatu havaintoasemalla Etelä-Virmas 53 vuosien havaintokerroilla (kk/vuosi). Happipitoisuus 1 m pohjasta.

62 Pakinsuo Tutkimusalue Tutkimusalue kuuluu Vuoksen vesistöön Jukajärven alueeseen (4.176), joka on osa Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-aluetta. Jukajärven valuma-alueen koko on 75.9 km 2 ja järvisyys 8.1 %. Järven on mesopolyhumoosinen ja siinä on havaittavissa rehevyydestä johtuvaa happikatoa alusvedessä. Jukajärvestä on vedenlaatutuloksia 196-luvun alkupuolelta saakka. Jukajärven pintaa on aikanaan laskettu, mikä on heikentänyt järven tilaa. Jukajärveen Pappilanjoen kautta laskeva Kuhalampi on matala (maksimisyvyys 1.5 m), pinta-alaltaan noin 4 ha suuruinen lampi, jonka valuma-alue on noin 8-9 km 2. Kuhalampi on tummavetinen, rehevä lampi, joka on osin kasvamassa umpeen. Kuhalammen tilan parantamiseksi on tehty kunnostussuunnitelmia. Pakinsuon tuotantoalue sijaitsee välittömästi Juvan kunnan keskustan luoteispuolella (peruskartan nro ) Kaihunmäen ja Poikolan kylissä. Matkaa Juvan kirkolle on noin 2 km. Sen vedet kulkeutuvat Juvan keskustassa sijaitsevan Kuhalammen kautta Jukajärveen (kuva 11). Vapo Oy:llä on hallussaan maata Pakinsuon alueella yhteensä ha. Alueen valmistelu turvetuotannolle aloitettiin vuonna 1976 ja tuotanto alkoi Tuotannon arvioitu loppumisaika on 225. Hallussa olevasta alueesta on ha käytössä olevaa tuotantokenttää. Aikaisemmin Pakinsuon kuivatusvedet on johdettu vesistöön laskeutusaltaiden kautta. Vuodesta 28 alkaen vedet on johdettu ympärivuotisesti 6 lasketusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja edelleen kasvillisuuskentälle, jossa kasvaa ruokohelpeä sekä luonnonvaraisia kasveja. Sekä kuntoonpanovaiheen että tuotantovaiheen päästötarkkailu tehdään kasvillisuuskentän alapuolisella mittapadolla, jonka kautta koko tuotantoalueen (161.1 ha) vedet johdetaan. Kasvillisuuskentän pinta-ala on 5.1 ha Vuonna 211 alueesta oli tuotannossa ha (ks. liite 4c).Tuotantomenetelminä ovat olleet haku ja imuvaunu. Tuotantoalueen laskuojan suualueelta on olemassa vedenlaatutuloksia jo 197-luvun loppupuolelta Vesistötarkkailun suoritus Tuotantoalueelta kuivatusveden (=altaan alapuoli) laadun lisäksi alapuolisen vesistön veden laatua seurattiin seuraavilla havaintoasemilla (koordinaatit suluissa): Pakinsuon laskuoja 63 ( ) Kuhalammen laskujoki 56 ( ) Kuhalampi, länsiosa ( ) Pakinsuolta lähtevästä vedestä otettiin 18 näytettä vuonna 211 (ks. liite 4a). Vesistötarkkailun näytteenottoajankohdat vuonna 211 olivat 12.5., 1.8. ja 6.1. Juvan kunnan vanhan kaatopaikan (nykyisen kompostointialueen) vesistötarkkailussa on otettu vesinäytteitä Kuhalammesta ja lammen koillisosaan laskevasta ojasta. Tulokset on esitetty liitteissä 4a ja 4b. Samoilta asemilta on vedenlaatutuloksia myös aiemmilta vuosilta. Nämäkin tulokset on esitetty liitteissä Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Pakinsuon kuivatusvesi on ollut hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea (liite 4a). Kasvillisuukentältä lähtevän veden ph vaihteli vuoden 211 tutkimuskerroilla välillä Pakinsuon veden laadun keskiarvot tutkimusvuosilta on esitetty aiemmin taulukossa 4.

63 54 Kuva 11. Pakinsuon turvetuotantoalue ja osa alapuolista vesistöä. Veden laadun havaintopaikat on merkitty mustilla ympyröillä.

64 55 Myös Pakinsuon laskuojan suualueen vesi on ollut tummaa ja ravinteikasta. Edustavampi kuva vedenlaadusta saadaan tarkastelemalla useamman vuoden keskiarvoja. Pakinsuolla otettiin käyttöön pintavalutus v. 28. Tästä syystä seuraavassa tarkastellaan keskimääräisiä veden laatuja kahdella vuosijaksolla: v.2-27 ja v Seuraavassa jaotelmassa on esitetty Pakinsuon kuivatusveden ja laskuojan suun keskimääräinen veden laatu vuosien 2-27 ja vuosikeskiarvoista laskettuna: Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l v Pakinsuo Laskuojan v Pakinsuo Laskuojan Pintavalutuskentän käyttöoton jälkeen Pakinsuolta vesistöön johdetun veden KHT-arvo sekä fosfori- ja rautapitoisuus ovat olleet aiempaa alhaisempia. Viime vuosina laskuojan suualueella veden keskimääräinen fosfori- ja rautapitoisuus on ollut hieman selvästi korkeampi ja KHT-arvo hieman alempi kuin Pakinsuolta kuivatusveden vastaavat arvot. Pakinsuon laskuojan koko valuma-alueen suuruudeksi on arvioitu alustavan karttatarkastelun perusteella noin 6 km 2. Laskuojan valuma-alue heti tuotantoalueen alapuolella on noin 2.4 km 2. Tuotantoalue muodostaa siten laskuojan suun valuma-alueesta noin 18 %. Laskuojan kautta Kuhalampeen tulevan veden huono laatu ei selity yksin Pakinsuolta tuleva veden laadulla, vaan myös muulta laskuojan valuma-alueelta tuleva vesi on tummaa, ravinteikasta ja hyvin rautapitoista. Valtaosa laskuojan valuma-alueesta onkin ojitettua aluetta. Juvan vanhalta kaatopaikalta tuleva vesi on ollut hyvin tummaa ja kohtalaisen ravinteikasta (liite 3b). Vanhan kaatopaikan ojan valuma-alue on suuruusluokaltaan noin 1 km 2, joten sen kautta tuleva kuormitus on selvästi pienempi kuin Pakinsuon laskuojan kautta tuleva kuormitus. Pakinsuon laskuojan ja vanhan kaatopaikan ojan lisäksi Kuhalampeen tulee valumavesiä lammen kaakkoisja luoteisosassa sijaitsevilta pelloilta. Pakinsuo muodostaa Kuhalammen valuma-alueesta (järvi pois luettuna) noin 13 %, joten tuotantoalueelta tuleva kuormitus muodostaa merkittävän osan Kuhalampeen tulevasta ulkoisesta kuormituksesta. Myös muulta Kuhalammen valuma-alueelta tuleva vesi ravinteikasta ja sen orgaanisen aineksen määrä on korkea, onhan valtaosa Kuhalammen valuma-alueesta ojitettua turvemaata tai peltoa. Tästä syystä Pakinsuo on vain yksi kuormittaja muiden joukossa. Nykyisellään merkittävä osa Kuhalammen kuormituksesta tulee järvestä itsestään (pohjasta ja hajoavasta kasvillisuudesta liukenevista ravinteista) järven heikon happitilanteen ja runsaan kasvillisuuden vuoksi. Kuhalammen valuma-alue on noin 9 km 2. Keskisyvyydellä.75 m lammen viipymäksi saadaan vain noin 1.5 kk. Lyhyen viipymän vuoksi aineiden hajoaminen ja sedimentaatio ei ehdi merkittävässä määrin vaikuttaa lammen veden laatuun. Tästä johtuen lammen veden laatu on suhteellisen lähellä siihen tulevien valumavesien laatua (ts. ravinteikasta ja tummaa) ja sen laatu vaihtelee huomattavasti (liite 4 b ja kuva 12). Kuhalammessa on ollut ajoittain heikko happitilanne. Vuodesta 28 alkaen järven happitilannetta ei ole enää seurattu (uusi tarkkailuohjelma). Järvessä ajoittain havaitut korkeat klorofyllipitoisuudet kuvastavat voimakasta rehevyyttä Vuonna 29 klorofylliä ei enää mitattu. Lammen rautapitoisuus on ollut usein hyvin korkea. Vuoden 21 elokuussa nitraattityppi oli kulunut vähiin, mutta ammoniumtyppeä oli leville käytettävissä vielä hieman. Fosfaattifosforia oli tuolloin vielä runsaasti (taulukko 14). Veden tummuuden vuoksi valon määrä on levätuotantoa merkittävästi rajoittava tekijä.

65 56 Taulukko 14. Ravinnesuhteiden perusteella arvioidut levätuotantoa rajoittavat minimiravinteet Kuhalammessa vuonna Ravinnesuhteet on selitetty luvussa 3.4. Ravinnesuhteet Rajoittava ravinne kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P kok.n/ miner.n/ tasapaino- kok.n/ miner.n/ tasapaino- :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l kok.p PO 4 -P suhde kok.p PO 4 -P suhde N N N N N N N N N N N Veden laatunsa perusteella Kuhalampi on luokiteltavissa tummavetiseksi, runsasravinteiseksi järveksi, jossa on talviaikaan selvää hapenvajausta tai jopa hapettomuutta (liite 3b, kuva 14). Lammen talviaikainen heikkohappisuus käy hyvin ilmi myös Kuhalammen laskujoen 56 aiemmista vedenlaatutuloksista. Kuhalammen laskujoen (asema 56) veden laatu kuvannee varsin hyvin Kuhalammen länsiosan veden laatua. Kuhalammesta purkautuvan veden laatu vaihtelee huomattavasti (kuva 13). Lammesta purkautuvan veden happipitoisuus on ollut ajoittain alhainen sekä alkukesällä ja loppukesällä että syksylläkin (liite 4b, kuva 15). Kuhalammen ja sen laskujoen ph on ollut tutkimusvuosina lumien sulamisaikaa lukuun ottamatta 5.7 tai suurempi ja puskurikyky on ollut hyvä. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan (Vesi- ja ympäristöhallitus 1988) Kuhalampi kuuluu lähinnä luokkaan välttävä.

66 57 mg/l Sameus FTU /65 6/94 5/65 6/95 3/12 2/96 6/96 1/96 6/97 3/98 7/98 6/99 6/ 6/1 2/2 2/3 8/3 6/4 8/4 6/5 4/6 9/6 6/7 5/8 1/8 8/9 5/1 9/1 8/11 K.aine Sameus CODMn mg O2/l /65 6/94 5/65 6/95 3/12 2/96 6/96 1 /96 6/97 3/98 7/98 6/99 KHT 6/ 6/1 2/2 2/3 8/3 Rauta 6/ 4 8/4 6/5 4/6 9/6 6/ 7 5/8 1/8 8/9 5/1 9/1 8/11 Fe ug/l ug N/l /65 6/94 5/65 6/95 3/12 2/9 6 6/96 1/96 6/97 3/98 7/98 6/99 6/ 6/1 2/ 2 2/3 8/3 6/4 8/4 kok.n NH4-N kok.p 6/ 5 4/6 9/6 6/7 5/ 8 1/8 8/9 5/1 9/1 8 /11 ug P/l O2 mg/l / 65 6/94 5/65 6/95 3/12 2/96 6/96 1/ 96 6/97 3/98 7/98 6/99 6/ 6/1 O2 2/ 2 2/3 8/3 6/4 8/ 4 6/5 4/6 9/ 6 6/7 5/8 1/8 8/ 9 5/1 9/1 8/1 1 Kuva 12. Veden laatu Kuhalammen länsiosassa havaintoasemalla vuosien havaintokerroilla (kk/vuosi).

67 58 mg/l /75 6/81 3/84 11/84 8/85 1/87 6/94 1/94 6/95 9/95 6/96 1/96 6/97 1/97 8/98 6/99 1/99 8/ 5/1 8/1 5/2 8/2 5/3 9/3 5/4 9/4 5/5 8/5 5/6 8/6 5/7 8/7 5/8 1/8 8/9 5/1 9/1 8/11 K.aine Org.ka CODMn mg O2/l /75 6/81 3/84 11/84 8/85 1/87 6/94 1/94 6/95 9/ 95 6/9 6 1 /96 6/97 1 /97 8/98 6 /99 1/99 8/ 5/1 8/1 5/2 8/2 5/3 9/3 5/4 9/4 5/5 8/5 5/6 8/6 5/7 8/7 5/8 1/8 8/9 5/1 Väri mg Pt/l /1 8/11 CODMn Väri Fe µg/l /75 6/81 3/84 11/84 8/85 1/87 6/94 1/94 6/95 9/95 6/96 1/96 6/97 1/97 8/98 6/99 1/99 8/ 5/1 8/1 5/2 8/2 5/3 9/3 5/4 9/4 5/5 8/5 5/6 8/6 5/7 8/7 5/8 1/8 8/9 5/1 9/1 8/11 Fe ug N/l 3 ug P/l /75 6 /81 3/84 11/84 8/85 1 /87 6/94 1/94 6/95 9/95 6 /96 1/96 6/97 1/97 8/98 6/99 1/99 8/ 5/1 8 /1 5/2 8/2 5/3 9/3 5/4 9/4 5/5 8/5 5/ 6 8/6 5/7 8/7 5/8 1/ 8 8/9 5/1 9/1 8/1 1 Kok-N NH4-N Kok-P O2 mg/l /75 6/81 3/8 4 11/84 8/8 5 1/87 6/94 1/94 6/95 9/95 6/96 1/9 6 6/97 1/97 8/98 6/99 1/99 8/ 5/1 8/1 5 /2 8/2 5/3 9/3 5/4 9/4 5/5 8/ 5 5/6 8 /6 5/7 8/7 5/8 1/8 8/ 9 5/1 9/ 1 8/11 O2 Kuva 13. Kuhalammen laskujoen aseman 56 veden laatu vuosien havaintokerroilla (kk/vuosi).

68 7.4 Tuusjärven alue (Vuotsinsuo, Lakeanrahka, Lenninsuo) Tutkimusalue 59 Vuoksen vesistöön Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-alueeseen kuuluva Tuusjärvi (valuma-alueella nro 4.173, Tuusjärven alue, km 2 ) sijaitsee Juvan ja Rantasalmen alueella (kuva 1). Tuusjärven pinta-ala on 18.8 km 2 ja sen valuma-alue on 23 km 2. Järvi on melko syvä, maksimisyvyys on 17 m. Joutsniemen rajoittaman pohjoisosan pinta-ala on 3 km 2 ja sen veden laatu on hieman heikompi kuin muualla Tuusjärvessä. Tuusjärven pohjoispuolella sijaitseva 2.9 km 2 laajuinen Sääksjärvi (valuma-alue nro 4.174, Pahakkalanjoen alue) on matala, keskisyvyyden ollessa alle 2 metriä. Sääksjärven valuma-alue on 22 km 2. Sen vedet laskevat Tuusjärven pohjoisosaan Pahakkalanjoen joen kautta. Pahakkalanjoen valuma-alue on 89.8 km 2. Myös Hakojärven veden laskevat Pahakkalanjoen kautta. Tutkimusalueen vedet kulkeutuvat viimein Saimaan Pihlajaveteen. Sääksjärven veden laatu on heikentynyt metsäojituksen vuoksi 197-luvun lopun tilanteesta. Ravinnetaso on noussut ja erityisesti veden humuspitoisuus on kasvanut yhdessä veden värin ja rautapitoisuuden kanssa. Tuusjärven-Kyrsyänjärven vesistöalueen tilaa on käsitellyt Manninen (1992). Alueella on tehty metsäojituksia vielä nykyäänkin. Vuotsinsuon tuotantoalue sijaitsee Joroisten kunnassa. Sen suunniteltu kokonaispinta-ala on noin 197 ha (tuotantopinta-ala on suurimmillaan 154 ha). Alueen valumavedet kulkeutuvat laskuojaa pitkin Sääksjärveen ja Pahakkalanjoen kautta edelleen Tuusjärveen (kuva 14). Alue on ollut aiemmin A.Ahlström Oy:n omistuksessa ja siirtynyt tehdyllä kaupalle Vapo Oy:lle. Vuonna 1993 alueelle alettiin kaivaa laskeutusaltaita. Varsinainen kuivatusojitus aloitettiin elokuussa vuonna 1994, jolloin sarkaojitettiin yhteensä 58 ha. Vuotsinsuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä käytetään roudattomana aikana kemikalointia. Kemikalointialtaan valuma-alue oli 1.97 km saakka, sen jälkeen uusien ojajärjestelyiden seurauksena valuma-alue on ollut 1.26 km 2. Tuotannossa vuonna 211 oli 96 ha. Lakeanrahkan tuotantoalue sijaitsee Juvan kunnan Tuusmäen ja Suurniemen kylissä sekä Rantasalmen kunnan Tuusmäen kylässä noin 1 km Juvan kuntakeskuksesta koilliseen Tuusjärven pohjoispään länsipuolella. Sen nykyinen tuotantokelpoinen kokonaispinta-ala on noin 184 ha, joka oli kokonaisuudessaan tuotantokunnossa (158 ha tuotannossa vuonna 211). Alueen laajennusta koskevasta ympäristölupapäätöksestä on valitettu. Alueelle tehtiin vuoden 29 loppuun mennessä 6 laskeutusallasta. Lakeanrahkan kuivatusvedet alettiin johtaa pintavalutuskentälle vuoden 29 huhtikuusta lähtien. Pintavalutuskentän käyttö oli ympärivuotista. Vuonna 211 Lakeanrahkalla otettiin käyttöön kemikalointi. Kuivatusvedet kulkeutuvat metsäojaa pitkin pieneen Kankaistenlampeen ja Kummunpuron kautta edelleen Tuusjärveen Kummunlahteen. Alueella on kaksi laskeutusallasta. Alue on ollut aiemmin Osuuskunta Metsäliiton omistuksessa ja siirtynyt syksyllä 1992 tehdyllä kaupalla Vapo Oy:lle. Lenninsuon sijaitsee Joroisten kunnassa Kaitaisten kylässä noin 14 km Juvan kirkonkylästä pohjoiseen. Lenninsuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 36 ha (sen sisällä on 5 ha alue, jota ei voi hyödyntää). Alueen valmistelu turvetuotantoon aloitettiin vuonna 1997 ja alue oli tuotantokunnossa vuonna 1998 mutta tuotanto alkoi vasta vuonna Vuonna 211 tuotantokunnossa oli 33 ha ja tuotannossa 29.6 ha. Lenninsuon valumavedet kulkeutuvat noin 8.5 km matkan laskien Kartiskajoen kautta Tuusjärveen pohjoisosaan hieman Pahakkalanjoen eteläpuolelle. Lenninsuo osuus Kartiskajoen 18.8 km 2 :n valuma-alueesta on 2.1 %. Peltojen osuus Kartiskajoen valuma-alueesta on 7 %. Sääksärven ja Tuusjärven väliseen jokeen laskevat Kaskisuon ja Linturahkan kuivatusvedet. Tuotantoalueet sijaitsevat Joroisten kunnassa noin 16 km Joroisten kirkonkylästä etelään (peruskarttalehti ). Avoin yhtiö H & K Haavikon omistaman 3.5 ha Linturahkan tuotantoalueen vedet laskevat yhden laskeutusaltaan kautta Haisevanjokea pitkin Pahakkalanlampeen ja sieltä edelleen Tuusjärveen. Linturahkan alue on ollut jo tuotannossa. Välittömästi Linturahkan pohjoispuolella sijaitsevan Kaskisuon lohkoista 2 ja 3 (yht. 4.5 ha) ovat Ay H & K Haavikon hallinnassa ja lohko 4 (45.5 ha) on Partasen sahan hallinnassa. Kaskisuon kunnostus on aloitettu talvella Kaskisuon vedet kulkeutuvat kahden laskeutusaltaan kautta Haisevanjokeen. Tuotantoalueilla on oma tarkkailunsa.

69 Vesistötarkkailun suoritus Kuormitustarkkailun havaintopaikat olivat seuraavat Vuotsinsuo Lakeanrahka Lenninsuo -kemikalointiaseman alapuoli -kemikaloinnista lähtevä vesi -laskeutusaltaan alapuoli Tarkkailun virtahavaintopaikat koordinaatteineen ovat seuraavat (myös hakasuluissa esitettyjen, tarkkailuun kuulumattomien asemien tuloksia esitetään tässä raportissa): Laskuoja Sääksjärveen 87 ( ) Sääksjärven luusua 43 ( ) Kummunpuro 94 ( ) Kartiskajoki 68 ( ) [Pahakkalanjoki 146 [Pahakkalanjoki 69 ( ) -tulokset PIVET-tietokannasta] ( ) -tulokset PIVET-tietokannasta] Virtahavaintopaikoilta vesinäytteet otettiin 12.5, 8.6., ja 2.1. Tarkkailun järvihavaintopaikat, niiden koordinaatit ja näytesyvyydet ovat seuraavat: Sääksjärvi 65 ( ) (1m, 3m) Kankaistenlampi 93 ( ) (1 m) Tuusjärvi 19 ( ) (1m, 5m, 1m, m) Tuusjärvi pohjoispää 51 ( ) (1m, 5m, 1m) Järviasemilla näytteenottoajankohdat vuonna 211 olivat 7.4., 8.6., ja Samoilta asemilta on vedenlaatutuloksia myös aiemmilta vuosilta. Myös näitä tuloksia on esitetty tulosliitteissä Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Vuotsinsuolta tuleva kemikaloimaton vesi on ollut hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea (liite 5a). Kemikalointi alentaa selvästi lähtevän veden ravinnepitoisuuksia sekä veden liuenneen orgaanisen aineksen määrää. Vuoden 211 näytteenottokerroilla kemikaloinnista lähtevän kuivatusveden ph vaihteli välillä Vuotsinsuon laskuojan suualueen veden ph-arvo vaihteli vuonna 211 välillä (liite 5a). Vuotsinsuon laskuojan suualueelta on vedenlaatutuloksia jo vuosilta (liite 5a). Laskuojan veden laatu oli heikko jo vuonna Vuotsinsuon ojituksen alkamisen (elokuu 1994) jälkeen laskuojan suun kiintoainepitoisuudet olivat korkeita (syys- ja lokakuu), vaikka Vuotsinsuolta ei laskettu ojituksen aikana vesiä ojiin. Laskuojan suun veden laadun muuttumisesta ojituksen alkamisen myötä on vaikea tehdä johtopäätöksiä, siksi paljon ojan veden laatu vaihteli jo vuonna Laskuojan valuma-alueella tehtiin kesällä 1994 myös metsäojituksia (suullinen ilmoitus, Kakkonen, Vapo Oy). Vuosina 1995 ja 1997 otettiin näytteitä myös Vuotsinsuon reunaojista, joiden kautta tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on ohjattu. Asemien 'Reunaoja' ja 'Ulkopuolinen metsäoja' kiintoainepitoisuudet olivat samaa tasoa tai korkeampia kuin Vuotsinsuon kemikalointiin tulevan veden kiintoainepitoisuus (liite 5a). Myös ulkopuolisten asemien kokonaistyppi ja -fosforipitoisuudet olivat vuonna 1995 samaa tasoa kuin Vuotsinsuon kemikalointiin tulevan veden pitoisuudet, ulkopuolisen veden KHT-arvo oli kuitenkin vain noin 7 % Vuotsinsuon kemikaloimattoman veden pitoisuudesta. Vuonna 1997 aseman 'ulkopuolinen oja' typpipitoisuus oli selvästi alempi kuin vuonna Koska Vuotsinsuon kuivatusvesi puhdistetaan kemikaloimalla, on sen veden laatu selvästi ravinteiden ja orgaanisen aineksen osalta parempi kuin Vuotsinsuon ulkopuoliselta alueelta tulevan veden laatu. Ulkopuolisten vesien korkeaan kiintoainepitoisuuteen ovat voineet vaikuttaa ojaeroosio ja alueen metsäojitukset.

70 61 Kuva 14. Vuotsinsuon, Lenninsuon ja Lakeanrahkan turvetuotantoalueet ja osa alapuolista vesistöä. Veden laadun havaintopaikat on merkitty mustilla ympyröillä. Vuotsinsuon ulkopuolista vedenlaatua kuvaavat havaintoasemat Metsä-oja ja Reunaoja sijaitsevat aivan laskeutusaltaan vieressä.

71 62 Sääksjärven aseman 65 pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne oli edellisvuosien tapaan hyvin heikko vuoden 211 talvella (alusvedessä hapettomuutta, kuva 15, liite 5d). Kesäaikaan järvi kerrostuu vain satunnaisesti, joten avovesikaudella happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä. Veden ph-arvo oli päällysvedessä talvella 6.6 ja avovesikaudella Järven veden puskurikyky on varsin hyvä. Sääksjärven veden kiintoainepitoisuudet ovat olleet ajoittain järvivedeksi korkeahkoja. Sääksjärvi on luokiteltavissa reheväksi havaittujen kokonaisfosforipitoisuuksien (v. 211 avovesikaudella 3-6 :g/l) ja a-klorofyllipitoisuuksien (12-32 :g/l, keskiarvo 18 :g/l) perusteella. Vuonna 1998 veden ainepitoisuudet olivat hieman edellisvuotta korkeampia sateisen kesän vuoksi. Vuoden 1998 sateiden vaikutus oli havaittavissa veden korkeana värinä ja KHT-arvona vielä helmikuussa vuonna 1999 (kuva 15). Viime vuosina Sääksjärven veden laadussa ei ole selvää muutossuuntaa. Vuotsinsuon reunaojien rajaama alue (197 ha) muodostaa Sääksjärven valuma-alueesta 9.2 %. Koska Vuotsinsuon valumavedet kemikaloidaan ei alueen valmistelu turvetuotantoon ole vaikuttanut havaittavasti järven veden laatuun. Jos Sääksjärven keskisyvyyden oletetaan olevan 1.3 m saadaan Sääksjärven veden viipymäksi niinkin pitkä aika kuin 6.6 kk. Viipymän pituuden vuoksi aineiden sedimentaatio ja hajoaminen ehtii parantaa järveen tulevien valumavesien laatua ennen niiden poistumista Sääksjärvestä. Sääksjärvestä poistuvan veden (Sääksjärven luusua 43) laatu on ollut yleensä varsin lähellä Sääksjärven aseman 65 laatua. Sääksjärven ja Pahakkalanjoen suun väliselle alueelle tulee vesiä lännestä Haisevanjoen valuma-alueelta ja idästä Hakojärven-Hiidenlammen-Kuvaksenlammen kautta. Koko Haisevanjoen valuma-alue on 33.9 km 2 ja Kuvaksenlammen luusuan valuma-alue on alle 2 km 2. Sääksjärven valuma-alueen arvioitiin muodostavan Pahakkalanjoen valuma-alueesta suunnilleen 24 % (22 km 2 ), joten Pahakkalanjoen veden laatu määräytyy siten suurelta osin muualta kuin Sääksjärven kautta tulevan veden laadun perusteella. Pahakkalanjoesta on käytettävissä vedenlaatutuloksia asemilta 43 ja 146 (molemmat asemat sijaitsevat Pahakkajoen suualueella) vuosilta (liite 5d). Pahakkalanjoen suualueen vesi on ollut KHT-arvon ja rautapitoisuuden sekä ainakin ajoittain myös kokonaisfosforipitoisuuden osalta laadultaan heikompaa kuin Sääksjärvestä lähtevän veden laatu. Syynä tähän on Sääksjärven ja Tuusjärven väliselle alueelle tuleva kuormitus. Lenninsuon kuivatusvesi on ollut hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea (liite 5b). Lenninsuon vedet laskevat Kartiskajoen kautta Tuusjärveen. Myös Kartiskajoen vesi on tummaa. Sen fosforipitoisuus vuonna 211 vaihteli välillä µg P/l. Kartiskajoen veden laatu on ollut hieman heikompi kuin Pahakkalanjoen veden laatu. Vaikka Lenninsuon kuivatusveden laatu onkin heikko, ei Kartiskajoen veden ravinnepitoisuudet ja humuksen määrä selity kuin vain pieneltä osalta Lenninsuon vaikutuksella. Lenninsuon osuushan Kartiskajoen 18.8 km 2 :n valuma-alueesta on vain 2.1 %. Lakeanrahkan pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön johdettu vesi on ollut hyvin tummaa, hyvin ravinteikasta ja kesäaikaan varsin rautapitoista (liite 5c). Vuonna 211 Lakenrahkalla otettiin käyttöön kuivatusvesien kemikalointi. Kemikaloinnista lähtevän veden ph-arvo vaihteli välillä vuoden 211 tutkimuskerroilla. Lakeanrahkan kuivatusveden fosfaattifosforipitoisuudet ovat aiemmin olleet korkeita esim. Lenninsuohon verrattuna. Vuotta 1989 aiemmissa tarkkailuissa Lakeanrahkan tuotantoalueen vesinäytteet otettiin laskuojasta (as. 1) kohdasta, johon tuli valumavesiä sekä tuotantoalueelta että tuotantoalueen ulkopuoliselta valuma-alueelta. Lakeanrahkan vedet laskevat Kummunpuron kautta Tuusjärveen. Kummunpuron suualueen veden keskimääräinen ravinne- ja rautapitoisuudet ja useina vuosina myös kiintoainepitoisuus ovat olleet selvästi alempia kuin Lakeanrahkan kuivatusveden pitoisuudet (liite 5c). Osa Lakeanrahkalta tulevasta kuormituksesta pidättyy tuotantoalueen alapuoliseen Kankaistenlampeen. Kankaistenlammen vesi oli tummaa, ravinteikasta ja rautapitoista. Mataluudesta johtuen sen happitilanne oli hyvä avovesikaudella. Lopputalvella (huhtikuu) lammen vesi oli hapetonta. Havaitut klorofyllipitoisuudet (kesä- ja elokuussa 77 ja 14 :g/l) kuvastavat lammen oleva hyvin rehevä (liite 5e).

72 63 mg/l /93 8/93 6/94 3/95 8/95 6/96 3/97 1/9 7 7/98 2 /99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 6/3 6/4 1/4 8/5 6/6 3/7 8/ 7 6/8 3/9 1/9 7/1 Sameus FTU 14 4/ K.aine Org.ka Sameus CODMn mg O2/l 3 Väri mg Pt/l mmol/l /93 8/93 6/94 3/95 8/95 6 /96 3/97 1/97 7/98 2 /99 1/99 8/ 6/1 1/ 1 8/2 6/3 6/4 1/ 4 8/5 6/6 3/7 8/7 6/8 3/9 1/9 7 /1 4/11 Fe µg/l Alkalin. Fe µg N/l 14 µg P/l /93 8/93 6/94 3 /95 8/95 6/96 3/97 1/97 7/9 8 2/99 1/99 8/ 6/1 1/ 1 8/2 6/3 6/4 1/4 8/ 5 6/6 3/7 8/7 6/8 3/9 3/93 1/9 8/93 7 /1 6/94 4/11 3/95 8/95 6/96 3/97 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 6/3 6/4 1/4 8/5 6/6 3/7 8/7 6/8 3/9 1/9 7/1 4/11 CODMn Väri Kok-N NH4-N Kok-P O2 mg/l /93 8/93 6/94 3/95 8/95 6/96 3/9 7 1/97 7/98 2 /99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 6/3 6 /4 1/4 8/5 6/6 3/7 8/7 6/8 3/ 9 1/9 7/1 4/11 O2 Kuva 15. Sääksjärven aseman 65 pintaveden laatu vuosien näytteenottokerroilla (happipitoisuus pohjan läheltä).

73 64 mg/l Sameus FTU /65 7/74 4/87 7/88 4/89 7/89 4/93 6/94 3/95 8/95 6/96 3/97 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 6/3 3/4 9/4 6/5 4/6 1/6 7/7 3/8 1/8 8/9 6/1 9/1 8/11 K.aine Sameus CODMn mg O2/l Fe ug/l /65 7/74 4/87 7/88 4/89 7/89 4/93 6 /94 3/95 8/95 6/96 3/ 97 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 6/3 3/4 9/4 6/5 4/ 6 1/6 7/7 3/8 1/ 8 8 /9 6/1 9/1 8/11 CODMn Fe ug N/l /65 7/74 4/87 7/88 4/89 7/89 4/93 6/94 3/95 8/95 6/96 3/97 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 6/3 3/4 9/4 6/5 4/6 1/6 7/7 3/8 1/8 8/9 6/1 9/1 8/11 ug P/l Kok-N Kok-P O2 mg/l Näkösyvyys m /65 7/74 4/87 7/88 4/8 9 7/89 4/93 6/94 3 /95 8/95 6/96 3/97 1/97 7/98 2/ 99 1/99 8/ 6/1 1 /1 8/ 2 6/3 3/4 9/4 6/5 4/6 1/6 7/7 3/8 1/8 8/ 9 6/1 9/1 8/11 O2 Näkösyv. Kuva 16. Aseman Tuusjärvi 19 veden laatu vuosien näytteenottokerroilla (kk/vuosi) (happi 1 m pohjasta).

74 65 mg/l Sameus FTU /74 9/85 4/94 1/94 7/95 2/96 1 /96 8/9 7 6/98 1/98 8/99 6/ 4/1 8/ 1 6/2 2/3 11/3 7/4 4/5 1/ 5 8/6 6/7 1/7 8/8 6/9 3/1 8/1 6/11. K.aine Sameus CODMn mg O2/l Fe ug/l /74 9/85 4/94 1/94 7/95 2/96 1 /96 8/97 6/98 1/98 8/ 99 6/ 4/1 8/1 6/ 2 2/3 11/3 7/4 4/5 1/5 8/6 6 /7 1/7 8/8 6/9 3/ 1 8/1 6/11 CODMn Fe ug N/l /74 9/85 4/94 1/94 7/95 2/96 1/96 8/97 6/98 1/98 8 /99 6/ 4/1 8/1 6/2 2/3 11 /3 7/4 4/5 1 /5 8/6 6/7 1/ 7 8/8 6/9 3 /1 8/1 6/11 ug P/l Kok-N Kok-P O2 mg/l Näkösyv. m /74 9/85 4/94 1/9 4 7/95 2/96 1 /96 8/97 6/98 1/98 8/99 6/ 4/1 8/1 6/2 2/3 11/3 7/4 4/5 1/5 8/6 6/7 1/7 8/8 6/9 3/1 8/1 6/1 1. O2 Näkösyv. Kuva 17. Aseman Tuusjärvi 51 päällysveden (1 m) laatu vuosien näytteenottokerroilla (kk/vuosi) (happi 1 m pohjasta).

75 66 Vuonna 211 Tuusjärven pohjoisosan syvänteessä (asema 51) oli huhti- ja elokuussa alusvedessä voimakasta hapenvajausta (pit..5 ja 1. mg/l, liite 5e, kuva 17). Tuusjärven keskiosan syvänteessä (as. 19) oli huhtikuussa vain lievää hapenvajausta ja elokuussa hapenvajaus oli voimakasta (pit. 1.6 mg/l, kuva 16). Tuusjärven veden puskurikyky on ollut hyvä. Tuusjärven havaintoasemien klorofyllipitoisuuksien ( :g/l, keskipitoisuudet 4.2 ja 459 :g/l) ja fosforipitoisuuksien (päällysvedessä :g /l) perusteella Tuusjärvi voidaan luokitella varsin lievästi reheväksi järveksi. Tuusjärven veden mineraaliravinteissa kiinnittää huomiota nitraattitypen suuri pitoisuus kautta vuoden. Ilmiö saa selityksensä, kun tarkastellaan fosfaattifosforin pitoisuuksia, jotka olivat koko vuoden hyvin alhaisia (taulukko 15). Tuusjärvi on erittäin selvästi fosforirajoitteinen järvi, jonka mineraalityppeä levät eivät voi käyttää fosforin puutteen vuoksi. Tästä syystä fosfaattifosforin kuormituksen kasvu vaikuttaa perustuotantoa lisäävästi. Taulukko 15. Ravinnesuhteiden perusteella arvioidut levätuotantoa rajoittavat minimiravinteet Sääksjärvessä ja Tuusjärvessä v 21. Ravinnesuhteet on selitetty luvussa 3.4. Ravinnesuhteet Rajoittava ravinne kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P kok.n/ miner.n/ tasapaino- kok.n/ miner.n/ tasapaino- :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l kok.p PO 4 -P suhde kok.p PO 4 -P suhde Sääksjärvi P P P P P P P N Tuusjärvi P P P P P P P P P P Tuusjärvi P P P P P P P P P N 3 µg/l /85 7/88 8/88 6/89 7/89 7/89 8/89 8/91 6/94 1/94 7/95 9/95 8/96 7/97 1/97 7/98 1/98 8/99 6/ 1/ 7/1 1/1 8/2 6/3 6/4 9/4 6/5 1/6 8/6 6/7 8/7 6/8 1/8 8/9 6/1 8/1 6/11 1/ Kuva 18. Tuusjärven asemien 19 ja 51 a-klorofyllipitoisuudet vuosien näytteenottokerroilla (kk/vuosi).

76 67 Myös Sääksjärvessä fosfaattifosforin pitoisuudet ovat olleet alhaisia ja fosfori on ollut minimiravinteena. Tuusjärven fosforipitoisuudella on ollut lievä laskevan suuntaus 198-luvulta nykypäivään (kuva 17). Tuusjärven pohjois- ja keskiosan klorofyllimäärissä ei ole ollut merkittävää eroa. Tuusjärvessä havaittiin vuosien 1991 ja 1994 loppukesinä korkeita a-klorofyllipitoisuuksia (kuva 18). Viime vuosien klorofyllipitoisuudet kuvastavat lievää rehevyyttä. Tulosten perusteella Tuusjärven keskiosa on luokiteltavissa meso- ja polyhumoosisen rajalla olevaksi (lievästi tummavetinen - tummavetinen), lievästi reheväksi järveksi. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan (Vesihallitus 1988) Tuusjärvi kuuluu luokkaan hyvä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemässä ekologisessa luokittelussa Tuusjärvi kuuluu kokonaisarviossa luokkaan erinomainen.

77 Karjalansuo Tutkimusalue Karjalansuon turvetuotantoalue sijaitsee Juvan kirkonkylästä länteen noin 16 km, Hyötyyn ja Nääringin kylissä (pkl , 8, 1). Lähialueet ovat pääasiassa ojitettuja metsäalueita, jonkin verran läheisyydessä on maataloutta. Karjalansuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka kuntoonpanotyöt on aloitettu vuonna 198 ja tuotanto vuonna Vuonna 211 tuotantokunnossa oli 93.2 ha ja tuotannossa oli ha. Karjalansuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mm. Etelä-Savon Energian (Mikkeli), Termian (Pieksämäki) ja Suur-Savon sähkön (Juva) tarpeisiin. Karjalansuolla oli tarkoitus laajentaa turvetuotantoa uudelle alueelle, joka on Karjalansuon pohjoispäässä. Pohjoispään laajennus kuitenkin peruuntui koska sille ei saatu ympäristölupaa. Karjalansuon turvetuotantoalue sijaitsee Pekurilanjoen ja Isojoen - Sahinjoen valuma-alueiden rajalla. Tuotantoalueen kaakkoisosa kuuluu Pekurilanjoen valuma-alueeseen (4.167), jonka pinta-ala on km 2 ja järvisyys noin 5 %. Tuotantoalueen luoteis-osa, noin 65 ha, kuuluu Isojoen - Sahinjoen valuma-alueeseen (4.253), jonka pinta-ala on 37.9 km 2 ja järvisyys 12.8 %. Karjalansuon eteläosan kuivatusvedet ohjataan kokoojaojista kahden laskeutusaltaan kautta Kalliokoskenpuroa pitkin Taikinajokeen ja siitä edelleen Sorvasenjoen kautta Lumpeiseen. Laskeutusaltaiden kautta kulkee tuotantoalueen vesiä yhteensä 95.5 hehtaarin alueelta Karjalansuon tuotantoalue, 11.5 ha, kuuluu Pekurilanjoen valuma-alueeseen (4.167). Pekurilanjoen valumaalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 4.98 %. Kuva 19. Karjalansuon sijainti (ks. myös kuva 1 sivulla 3)

78 69 Kuva 2. Karjalansuon vesistötarkkailupisteet Kuivatusvesien purkureittinä on Kalliokoskenpuro - Taikinajoki Sorvasenjoki - Lumpeinen Unijoki Luikujärvi Pekurilanjoki Rautjärvi. Tuotantoalueelta Taikinajokeen on matkaa noin 1.8 km, Sorvasenjokeen noin 7 km ja Lumpeiseen noin 9 km. Valuma-alueelle sijoittuva turvetuotantoalue 95.5 ha on 2 % Kalliokoskenpuron valuma-alueesta, 2.6 % Taikinajoen valuma-alueesta (alarajana Sorvasenjoki) ja.6 % Pekurilanjoen valuma-alueesta. Pekurilanjoen valuma-alueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Karjalansuon turvetuotantoalueella kuntoonpanotyöt on aloitettu vuonna 198 ja tuotanto vuonna Tuotannossa olevien lohkojen 1-7 pinta-ala on 11.5 ha ja niillä tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Turve kootaan mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantoalueella on 2 metrin jaotuksella tehty sarkaojitus. Sarkaojien alapäässä on lietesyvennykset, joista vesi johdetaan läpimitaltaan mm:n putkilla kokoojaojiin. Putkien yläpäässä on lietteenpidättimet. Lohkojen 1-6 vesienkäsittelyä on tehostettu asentamalla kokoojaojiin virtaamia rajoittavia rakenteita. Tuotantolohkon 7 (1. ha) alueelta vedet ovat laskeneet luonnontilassa Nevajärven suuntaan, mutta turvetuotantoalueen perustamisvaiheessa vedet on ojitettu Kalliokoskenpuron suuntaan Vesistötarkkailun suoritus Vesinäytteet otettiin 26.5., ja seuraavilta havaintoasemilta: P1 Kalliokoskenpuro, tuotantoalueen alapuoli ( ) P2 Taikinajoki, maantiesilta ( )

79 Tulokset ja niiden tarkastelu Kalliokoskenpuron vesi on ollut lievästi hapanta (vuonna 211 ph tavallista alhaisempi kesä- ja elokuussa ph 4.3 ja 4.1), tummaa, kohtalaisen ravinteikasta ja rautapitoista (liite 6). Kalliokoskenpuro yhtyy Taikinajokeen. Taikinajoen vesi on ollut laadultaan hieman parempaa kuin Kalliokoskenpuron vesi. Sen laatu erosi Kalliokoskenpuron veden laadusta alhaisemman ammoniumtyppipitoisuutensa ja rautapitoisuutensa perusteella. Myös Taikinajoen veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus sekä väri ovat olleet jonkin verran alhaisempia kuin Kalliokoskenpuron pitoisuudet. Karjalansuon kuivatusvesien vaikutus näkyy Kalliokoskenpuron veden laadussa, mutta Taikinajokeen sen vaikutus jää pieneksi. Taikinajoen latva-alueella sijaitsee Nääringinjärvi, jossa tapahtuva aineiden sedimentaatio ja hajoaminen parantaa Nääringinjärven ja sieltä alapuoliseen vesistöön virtaavan veden laatua. 7.6 Savisuo Tutkimusalue Savisuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 1 km Kerimäen kirkonkylästä pohjoiseen Kumpurannan ja Ylä-Kuonan kylissä, kantatie 71 ja paikallistie 474 välissä. Lähialueet ovat pääasiassa ojitettuja metsäalueita. Jonkin verran läheisyydessä on myös maataloutta. Savisuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka kuntoonpanotyöt on aloitettu vuonna 1983 ja tuotanto vuonna Tuotantokunnossa olevaa aluetta oli 55.2 ha, josta tuotannossa vuonna 211 oli 35.7 ha.savisuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mm. Järvi-Suomen Voiman tarpeisiin. Savisuon vesienkäsittelymenetelmänä ovat sarkaojakohtaiset lietteenpidättimet ja laskeutusaltaat. Savisuon vesienkäsittelymenetelmiä tehostetaan asentamalla tuotantoalueelle kaksi virtaamansäätöpatoa. Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaista Kummunojaa pitkin Rauvanjärveen, jonne on 1.5 km vesimatka tuotantoalueelta. Rauvanjärvi laskee Puruveden Hepolahteen Heponotkonjoen kautta, jonne on suolta matkaa noin 3.2 km. Savisuon tuotantoalue sijaitsee Rauvanjärven - Hepojoen valuma-alueella (4.185). Rauvanjärven - Hepojoen valuma-alueen pinta-ala on km2 ja järvisyys 2.52 %. Savisuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 3.8 % Rauvanjärven - Hepojoen valuma-alueesta. Rauvanjärven - Hepojoen valuma-alueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Aiemmin Rauvanjärvi on laskenut Myllyjokea pitkin Puruveden Hautalahteen, mutta nykyisin Rauvanjärvi purkautuu vuosikymmeniä sitten kaivettua uomaa Heponotkonjokeen ja edelleen sitä pitkin noin 4 metriä Myllyjokea idempänä Puruveden Hepolahteen Vesistötarkkailun suoritus Savisuolla ei ollut vesistötarkkailua vuonna 211 (tehdään joka 2. vuosi). Seuraavassa esitetään v. 21 tarkkailutulokset. Tarkkailun virtahavaintopaikat ja koordinaatit ovat seuraavat: P1 Kummunoja 66, tuotantoalueen alapuoli ( ) P3 Rauvanjärven laskuoja, maantiesilta ( ) P4 Hepojoki 38, maantiesilta ( ) Virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet 3 kertaa vuodessa: kevättulvan aikaan (huhti-toukokuussa), kesäkuussa ja elo-lokakuussa. Tarkkailun järvihavaintopaikat ja koordinaatit ovat seuraavat: P2 Rauvanjärvi, 1 m P5 Puruvesi 135 ( ) 1 m, 5 m ja 9 m

80 71 Kuva 21. Savisuon tarkkailun havaintoasemat (karttapohja ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta) Vesinäytteenotto Rauvanjärvestä on ollut ongelmallista. Talvella järvi on yleensä jäässä pohjaan saakka, eikä järvestä saa talviajan näytettä (ei saatu vuonna 21). Järven rannat ovat täynnä vesi kasvillisuutta eikä järvellä ole venettä saatavilla. Rauvanjärven vesinäyte on otettu rannasta läheltä järven luusuaa (vesinäytteenotto on ollut vaikeaa rantakasvillisuuden vuoksi). Rauvanjärvestä ei saatu vesinäytettä myöskään kesäkuussa. Tuolloin järven soistunut ranta ja korkealla ollut vesi estivät pääsyn avoveteen ja siten myös vesinäytteenoton Tulokset ja niiden tarkastelu Savisuon kuivatusvesi on lievästi humuspitoista ja kohtalaisen ravinteikasta (liite 7). Savisuon kuivatusvesi on ollut kuitenkin laadultaan selvästi parempaa (vähäravinteisempaa, eikä niin tummaa) kuin muiden Etelä- Savon alueen tarkkailussa olevan tuotantoalueiden kuivatusvedet (em. ei koske kemikalointipuhdistettuja vesiä). Savisuon kuivatusvesistä otettiin vesinäytteet muun näytteenoton yhteydessä, vaikka Savisuolla ei olekaan varsinaista kuormitustarkkailua. Kuivatusvesien ph-arvo vuonna 21 vaihteli välillä Tuotantoalueen alapuolisen Kummunojan vesi on ollut hieman happamampaa kuin Savisuon kuivatusvesi ja sen typpi- ja fosforipitoisuus on ollut alempi.

81 72 Matalan Rauvanjärven vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista. Järvessä oli elokuussa lievää hapenvajausta. Rauvanjärven laskuojan veden laatu on ollut lähellä Rauvanjärven veden laatua. Samoin Puruveteen laskevan Hepojoen veden laatu on ollut useimmiten varsin lähellä Rauvanjärven laskuojan veden laatua. Hepojoki laskee Puruveden Hepolahteen. Puruveden veden laatua on seurattu syvänteessä, jossa vettä on 1 metriä. Aseman Puruvesi 135 happitilanne oli hyvä kaikilla v. 21 tutkimuskerroilla. Vesi oli hyvin kirkasta (näkösyvyys m) ja sen ravinnepitoisuudet ja rautapitoisuus ovat olleet hyvin alhaisia. Fosforipitoisuus oli päällysvedessä 6-8 :g/l. Puruveden Hepolahti on kirkasvetinen, niukkaravinteinen ja karu järvi. 7.7 Lahnasuo Tutkimusalue Lahnasuon turvetuotantoalue sijaitsee Pieksämäen kaupungin Vanajan kylässä Naarajärveltä noin 18.5 km luoteeseen. Lähialueet ovat pääasiassa ojitettua metsätalousaluetta ja lisäksi Lahnasuon ympäristössä on jonkin verran peltoa. Lahnasuon on uusi turvetuotantoalue, jonka kuntoonpanotyöt aloitettiin vuonna 28 puuston hakkuilla. Eritysojat kaivettiin maaliskuussa ja reunaojat kesäkuussa 29. Pintavalutuskentän vallit rakennettiin tammikuussa 29. Laskeutusaltaat kaivettiin ja pumppaamo asennettiin maaliskuussa 29. Vesien pumppaus pintavalutuskentälle aloitettiin toukokuussa 29. Vuonna 21 tehtiin tuotantoalueen viimeistelytöitä ja pintavalutuskentän viimestelyä. Vuonna 211 Lahnasuolla tuotantokunnossa oleva ala oli 66.4 ha, josta tuotannossa oli 56.7 ha. Lahnasuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mm. Termian (Pieksämäki) tarpeisiin. Lahnasuon kuivatusvedet ohjataan kokoojaojista kolmen laskeutusaltaan ja pumppausaltaan kautta pintavalutuskentälle, josta vedet johdetaan edelleen laskuojaa myöten Voikoskenpuroon ja edelleen Kekrinpuroa myöten Perkainjokeen. Perkainjoesta vedet laskevat Iso-Perkai -nimiseen järveen. Lahnasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen Mäntyharjun reitin valuma-alueella (14.9) ja siellä tarkemmin Niskakoskenjoen valuma-alueella (14.936). Pyhäjärveen laskevan Mäntyharjun reitin vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 2.6 %. Niskakoskenjoen valuma-alueen pinta-ala on 8.96 km 2 ja järvisyys 6.99 %. Lahnasuon tuotantoalueen (68.7 ha) osuus Niskakoskenjoen valuma-alueen pinta-alasta on alle 1 %. Niskakosken joki laskee Niskajärveen ja edelleen Nykälänjoen kautta Kyyveteen. Iso-Perkaijärven pinta-ala on 135 ha ja se on hyvin matala. Valuma-alueella on lähinnä metsämaata, ojitettuja soita, pieniä peltoaloja sekä järviä. Valuma-aluetta kuormittavat lähinnä maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. Kekrinpuron virtaama on pieni ja puro on matala. Puroon kohdistuu melko paljon hajakuormitusta Ympäristöviranomaisten tekemän ja vuosien 2-23 vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Iso-Perkaijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Voikoskenpuroa, Kekrinpuroa tai Perkainjokea ei ole luokiteltu.

82 73 Kuva 22. Lahnasuon sijainti Vesistötarkkailun suoritus Vesistötarkkailun avulla pyritään selvittämään ja tarkkailemaan turvetuotantoalueiden vesien vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun. Vuonna 211 vesistönäytteet otettiin 4.4., 1.5., ja 3.1. Tarkkailun virtahavaintopisteet ja koordinaatit ovat seuraavat: Tarkkailupiste Koordinaatit Lahnasuon alapuoli, P Kekrinpuro, P Perkainjoki, P Iso-Perkai 1 P Tulokset ja niiden tarkastelu Lahnasuolta lähtevä kuivatusvesi on ollut ravinteikasta ja humuspitoista. Vuosien tuloksista arvioituna Lahnasuon laskuojassa (asemalla P1) veden keskimääräinen COD Mn -arvo, typpipitoisuus fosforipitoisuus olivat noin 6-7 % Lahnasuon kuivatusveden pitoisuuksista (liite 8). Kekrinpurossa asemalla P2 veden laatu oli selvästi parempi kuin asemalla P1 ( ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineksen pitoisuus oli alempia). Selvin ero oli ammoniumtypellä, jonka keskipitoisuus asemalla P2 on ollut v noin 1 % aseman P1 keskipitoisuudesta.

83 74 Kuva 23. Lahnasuon vesistötarkkailupisteet P1 - P4 Perkainjoen (asema P3) veden laatu oli edelleen parempaa kuin Kekrinpuron (as. P2) veden laatu, sen ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineen pitoisuus olivat alhaisempia. Matalan Iso-Perkai -järven veden laatu oli odotetusti hyvin lähellä Perkainjoen veden laatua, koska järven viipymä lienee lyhyt.. Koska Lahnasuon tuotantoalueen osuus Niskakoskenjoen valuma-alueen pinta-alasta on alle 1 % jää Lahnasuon kuivatusvesien vaikutus vähäiseksi jo Niskakoskenjoessa. Lahnasuon pintavalutuskenttä tasaa valumia ja vähentää erityisesti kiintoainekuormitusta alapuoliseen vesistöön. 7.8 Lintusuo Tutkimusalue Lintusuon alue sijaitsee Mikkelin kaupungin keskustasta noin 25 km pohjoiseen Vehmaskylän ja Alamaan kylissä (kuva 24). Lintusuon pohjoisosa on valmisteltu tuotantokuntoon vuosina ja se on ollut tuotannossa vuodesta 1986 lähtien. Lintusuon suunniteltu pinta-ala on hehtaaria. Tuotantokunnossa aluesta oli ha. Kuivatusvedet ohjataan kolmeen uuteen laskeutusaltaaseen. Altaiden jälkeen vedet pumpataan pintavalutuskentälle. Pintavalutus-kentän pinta-ala on 6.7 ha. Pintavalutuskenttä on käytössä ympäri vuoden. Pintavalutuskenttä on metsäojitettua aluetta, mutta ojat ovat vanhoja ja osittain umpeenkasvaneita. Ojiin rakennetaan oikovirtauksen estäviä patoja. Ulkopuoliset vedet ohjataan eritysojilla tuotantoalueen ohi. Kaivuaikaisten haittojen minimoimiseksi ojiin kaivetaan syvennyksiä. Etelä-osan valmistelu aloitettiin tienteolla marraskuussa 28. Eristys ja reunaojat kaivettiin tammimaaliskuussa 29 ja sarkaojat kaivettiin maalis-huhtikuussa. Pintavalutuskentän vallit tehtiin maalikuussa 29, altaat kaivettiin huhtikuussa 29 ja pumppaamo asennettiin huhtikuussa. Aluetta jyrsittiin ja tasattiin elokuussa 29. Pumppaus pintavalutuskentälle aloitettiin Pumppaus pintavalutuskentälle on ympärivuotista. Vuonna 211 alueesta oli tuotantokunnossa josta tuotannossa oli 19.7 ha. Turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen Mäntyharjun reitin valuma-alueella (14.9) Kyyveden alueella (14.93), tarkemmin sanottuna Kyyveden lähialueeseen (14.932). Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta

84 75 Roitonlampeen. Lammesta vedet virtaavat laskujokoea ja Papinjokea pitkin Hietajärveen, josta edelleen Sahinjokea myöten Kyyveden eteläosaan Ala-Sitroon. Hietajärveä on laskettu vuonna 1939 ja 195-luvulla. Papinjoki on perattu Kyyveteen kuormitusta aiheuttavat lähinnä maa- ja metsätalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Kuva 24. Lintusuon ja Pyöreäsuon sijainti. Lintusuon tuotantoalueen osuus Roitonlammen 3.6 km 2 valuma-alueesta on noin 5 % ja Hietajärven 34.4 km 2 valuma-alueesta noin 4 %. Kyyveden lähialueen valuma-alueen (14.932) pinta-alasta tuotantoalue on noin.25 % Vesistötarkkailun suoritus Vesistötarkkailun avulla pyritään selvittämään ja tarkkailemaan turvetuotantoalueiden vesien vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun. Vuonna 211 vesistönäytteet otettiin 5.4.,5.7. ja 1.8. Tarkkailun virtahavaintopisteet ja koordinaatit ovat seuraavat: Havaintoasema Koordinaatit Roitonlampi Roitonlampi laskujoki Valtatie 72-silta (Papinjoki) Hietajärvi eteläpää Kyyvesi, Ala-Sitro Tarkkailuohjelman mukaan Roitonlammesta otetaan vesinäytteet. Lampi oli talvella jäässä lähes pohjaan saakka eikä siitä ole saatu näytettä. Kesällä alueella ei ollut käytettävissä venettä, mistä syystä vesinäytteet otettiin Roitonlammen luusuan läheltä Roitonlammen laskujoesta. Vuoden 211 vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 9.

85 76 Kuva 25 Lintusuon vesistötarkkailuasemien sijainti (karttapohja ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta) Tulokset ja niiden tarkastelu Lintusuon pintavalutuskentältä Roitonlampeen johdettu vesi oli hapanta (ph ), humuspitoista ja ravinteikasta. Roitonlampi on matala ja järvi ja kiintoainekuormitus voi osaltaan voimistaa lammen pohjan liettymistä sekä lisätä veden tummuutta ja rehevyyttä. Vesistöön joutuvaa kiintoainekuormitusta vähennetään Lintusuolla johtamalla kuivatusvesi laskeutusaltaiden kautta pintavalutuskentälle ja sieltä edelleen Roitonlampeen. Roitonlammen laskujoen vesi on ollut hapanta (ph ), hyvin tummaa, humuksista ja varsin ravinteikasta. Huhtikuussa joen veden happipitoisuus oli alhainen (2.5 mg/l). Heinä- ja elokuussa havaitut klorofyllipitoisuudet 51 ja 122 :g/l yli kuvastavat voimakasta rehevyyttä. Lammesta lähtevässä vedessä nitraatti-nitriittypen pitoisuus (4 :g/l) oli avovesikaudella alhainen kuten myös fosfaattifosforin pitoisuus (3 :g/l). Papinjokeen tulee vesiä Roitonlammen lisäksi myös pohjoispuolisesta Haisevinlammesta. ja siihen yhtyvät etelästä myös Kovalansuon laskuojan vedet. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Papinjoessa suurempia kuin Roitonlammen laskujoessa (levät ovat käyttäneet em. ravinteita Roitonlammessa).

86 77 Papinjoki laskee Hietajärven pohjoispäähän. Asemalla Hietajärvi eteläpää 27 oli kaikilla havaintokerroilla lievää hapenvajausta maaliskuussa voimakasta hapenvajausta, elokuussa hapenvajaus oli lievää. Hietajärven ravinne- ja rautapitoisuudet sekä orgaanisen aineksen pitoisuus olivat selvästi alhaisempaa tasoa kuin Papinjoen pitoisuudet. Klorofyllipitoisuuksien (26 ja 4 :g/l)perusteella arvioituna Hietajärvi on rehevä järvi, jossa leväkasvun seurauksena leville käyttökelpoisten liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat varsin alhaisia kesäaikaan. Mineraaliravinnesuhteen perusteella arvioituna typpi oli minimiravinne kesäkussa. Elokuun tutkimuskerralla minimiravinteena ei ollut selvästi typpi tai fosfori. Veden tummuus ja sameus rajoittanevat levätuotantoa. Hietajärven vedet laskevat Sahinjoen kautta Kyyveden Ala-Sitroon. Hhavaintoasemalla Ala-Sitro 246 oli hyvä happitilanne 1 m syvyydessä kaikilla tutkimuskerroilla. Ala-Sitron veden laatu oli hieman parempi kuin Hietajärven (ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineksen sekä raudan pitoisuudet olivat hieman alhaisempia). Klorofyllipitoisuudet olivat korkeita (14 ja 17 :g/l), mikä kuvastaa järven rehevyyttä. Ala-Sitrossa leville käyttökelpoisten ravinteiden pitoisuudet olivat ammoniumtyppeä lukuun ottamatta varsin alhaisia kesäaikaan. Mineraaliravinnesuhteen perusteella arvioituna fosfori oli minimiravinne kesäkuussa. Elokuun tutkimuskerralla minimiravinteena ei ollut selvästi typpi tai fosfori. 7.9 Pyöreäsuo Tutkimusalue Pyöreäsuon turvetuotantoalue sijaitsee Mikkelin kaupungin Harjumaan, Ihastjärven, Rantakylän ja Rämälän kylissä noin viisitoista kilometriä Mikkelin kaupungin keskustasta pohjoiseen Ihastjärvelle menevän tien varressa (peruskartan lehdet n:o ja 6) (ks. kuva 24). Pyöreäsuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 83.5 ha. Osa alueesta on valmisteltu turvetuotantoon vuonna 1983, mutta sitä ei ole otettu tuotantoon. Tuotanto on kokonaan jyrsinturvetuotantoa. Tuotantomenetelmänä on mekaaninen kokoojavaunu tai vähäpäästöinen imuvaunu. Uuden alueen valmistelu aloitettiin energiapuun poistolla huhtikuussa 27, loppukesällä tehtiin tie, eristysojat ja altaat kaivettiin elo-syyskuussa v. 28. Pintavalutuskentältä hakattiin puusto elokuussa ja pintavalutuskentän reunavallit tehtiin elo syyskuussa 28. Kunnostettava alue jyrsittin syyskuussa 28 ja alue putkitettiin marras-joulukuussa 28. Vuonna 211 alueesta oli tuotantokunnossa 74 ha ja tuotannossa 69.2 ha. Turvetuotantoalueella on vesiensuojelurakenteina kaksi laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Kaikki Pyöreäsuon tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Susiojaan ja siitä edelleen Pieneen Orilampeen ja Orilampeen. Orilammesta vedet laskevat edelleen Syrjälampeen, josta edelleen Hakojokea ja Leveäjokea myöten Kyyveden YläSitroon ja Kivisalmen kautta Ala-Sitroon ja edelleen Mustaselän kautta KoiraseläIle. Matkaa suolta Pieneen-Orilampeen on noin 2.5 km ja Kyyveteen (Ala-Sitro) noin 9.5 km. Tutkimusvesistöjen laatua leimaavat valuma-alueen laajat suoalueet. Lisäksi alueella kulkevassa harjujaksossa muodostuvat pohjavedet vaikuttavat osaltaan veden laatuun niiden purkautuessa soille ja vesistöihin.

87 78 Kuva 26. Pyöreäsuo Tutkimusalue kuuluu Kyyveden lähialueeseen (14.932). Kyyveden lähialueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 24.3 %. Pyöreäsuon tuotantoala 85.3 ha on.14 % Kyyveden lähialueen pinta-alasta Tarkkailun suoritus Vesistötarkkailun avulla pyritään selvittämään ja tarkkailemaan turvetuotantoalueiden vesien vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun. Vuonna 211 vesistönäytteet otettiin 5.4, 11.5., 7.6. ja 1.8. Pyöreäsuon tarkkailun virtahavaintopaikat ja koordinaatit ovat seuraavat (kuva 28): Havaintoasema Koordinaatit P1 Susioja, laskuojan yläpuoli P2 Susioja, laskuojan alapuoli P3 Orilampi P4 Syrjälampi P5 Kyyvesi Koiraselkä

88 79 Kuva 27. Pyöreäsuon kuormitustarkkailun havaintoasemien sijainti Tulokset ja niiden tarkastelu Vuoden 211 tarkkailun vedenlaatutulokset ja vuosikeskiarvot v on esitetty liitteessä 1. Pyöreäsuon pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön johdettu kuivatusvesi oli tummaa, ravinteikasta ja rautapitoista. Pintavalutuskentältä lähtevän ph vaihteli välillä Susiojan vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista myös Pyöreäsuon laskuojan yläpuolella. Pyöreäsuolta tuleva kuormitus nostaa Susiojan veden orgaanisen aineen ja ravinteiden ainepitoisuuksia. Selvin muutos oli raudan ja fosforin pitoisuuksissa. Vuosien keskimääräisestä veden laadusta laskettuna Susiojan aseman P2 (laskuojan alapuoli) keskipitoisuus aseman P1 (laskuojan yläpuoli) pitoisuuteen verrattuna seuraava: fosforin 1.6 kertainen, kemiallisen hapenkulutus 1.3-kertainen, rauta 1.3-kertainen, kiintoaine 1.2-kertainen.

89 8 Kuva 28. Pyöreäsuon vesistötarkkailun havaintoasemien sijainti (karttapohja ympäristöhallinnon Herttatietokannasta)

90 81 Susiojan veden laskevat Pieneen Orilampeen ja Orilampeen. Orilammesta vedet laskevat edelleen Syrjälampeen. Orilammen vesi oli odotetusti tummaa, runsashumuksista, varsin ravinteikasta ja rautapitoista. Syrjälammessa oli huhtikuussa ja elokuussa hapettomuutta. Syrjälammen vesi on tummaa ja runsashumuksista. Näkösyvyys on ollut vain.4-.5 m. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Syrjälampi laskee Hakojokea ja Leveäjokea myöten Kyyveden YläSitroon ja Kivisalmen kautta Ala-Sitroon. Suomen ympäristökeskuksen vedenlaaturekisterin mukaan Leveäjoen vesi on rehevää, humuspitoista ja tummaa. Ajoittain vesi on ollut myös hapanta ja hyvin sameaa. Ala-Sitron veden laatua on seurattu Lintusuon vesistötarkkailussa. Tulosten mukaan Ala-Sitro on tummavetinen, runsashumuksinen ja rehevä järvi, jossa on jonkinasteista hapenvajausta. Kyyveden Koiraselän veden laatu on odotetusti parempaa kuin esim. Ala-Sitron veden laatu, koska Kyyveden Koiraselälllä järvessä tapahtuva aineiden hajoaminen ja sedimentoituminen järven pohjasedimenttiin ehtii parantaa veden laatua. Lyhytviipymäisissä järvissä veden laatu on usein lähellä siihen tulevien valumavesien laatua. Kyyveden havaintoaseman Koiraselkä 143 syvyys on 27 metriä. Asemalla oli pohjanläheisessä vesikerroksessa huhtikuussa hyvin voimakasta hapenvajausta (pit..3 mg/l) ja loppukesällä selvää hapenvajausta (3. mg/l) ja pohjanläheisen vesikerroksen fosforipitoisuus oli talvella kohonnut päällysveden pitoisuuteen verrattuna. Päällysveden fosforipitoisuus (9 ja 12 :g/l) ja rautapitoisuus olivat Koiraselällä selvästi alhaisempaa tasoa kuin Ori- ja Syrjälammessa ja myös Ala-Sitrossa. Myös Kyyveden Koiraselällä vesi on valuma-alueen turvemaiden vaikutuksesta tummaa (polyhumoosista). Näkösyvyys on ollut tasoa 1-2 m. Loppukesän klorofyllipitoisuuden (8.9 :g/l) perusteella Koiraselkää voidaan pitää rehevänä. 7.1 Pohjasuo Tutkimusalue Pohjasuon turvetuotantoalue Mikkelin kaupungin Vuolingon ja Kirkonkylän kylissä noin 11 km keskustasta luoteeseen. Pohjasuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 37.9 ha. Vuonna 211 alueesta oli tuotantokunnossa 21.8 ha ja valmistelussa 16.1 ha. Tuotannossa vuonna 211 oli 18.1 ha.. Turvetuotantoalueelle rakennettiin pintavalutuskenttä (3.8 ha), joka otettiin käyttöön v. 211 huhtikuun lopulla. Pumppaus kentälle on ympärivuotista. Pohjasuon käsitellyt kuivatusvedet johdetaan Sarastonojaan, joka laskee noin 3.9 km:n päässä hankealueesta 16 ha:n kokoiseen Verijärveen. Vesistöreitti jatkuu Verijärvensalmen kautta Korpijärveen. Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksessa Pohajsuon alue sijaitsee Kymijoen vesistön (14) Mäntyharjun reitillä (14.9) ja siellä tarkemmin Puulan alueen (14.92) Korpijoen valuma-alueella (14.929). Korpijoen valuma-alueen (alaraja Puula, Heposelkä) pinta-ala on km 2 ja järvisyys %. Sarastonojan arvioitu valuma-alue on 8.6 km 2, josta hankealue on n. 6.8 %. Verijärvi muodostaa Korpijärven kanssa yhdessä järviparin, jonka pinta-ala on km 2. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa Verijärven salmen kautta. Tuotanto-alueen valuma-alueosuus on Verijärvensalmessa 2.8 %. Pohjasuon osuus koko Korpijoen valumaalueesta on alle.5 %. Keskivirtaamat Sarastonojan suulla laskussa Verijärveen (.7 m 3 /s) ja Verijärven-salmessa (.172 m 3 /s) on laskettu Valkealan Niittyjoen valuma-alueen vuosien keskimääräisen valunnan mukaan, joka oli 8.16 l/s/km 2.

91 82 Kuva 29. Pohjasuon sijainti ja vesistötarkkailun havaintoasemien Verijärvi 156 ja 289 sijainti (karttapohja ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta) Tarkkailun suoritus Pohjasuon tarkkailua on tehty Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymän velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Pyöreäsuon tarkkailun havaintopaikat ja koordinaatit ovat seuraavat (kuva 28): Havaintoasema Koordinaatit Pohjasuo, pintavalutukseen tuleva Pohjasuo, pintavalutuksesta lähtevä Verijärvi Verijärvi

92 83 Kuva 3. Pohjasuon kuormitustarkkailun havaintoasemien sijainti Tulokset ja niiden tarkastelu Pohjasuon vuoden 211 tarkkailun vedenlaatutulokset ja vuosikeskiarvot on esitetty liitteessä 11. Verijärvestä näytteet otettiin elokuussa ja lokakuussa. Pohjasuon pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön johdettu kuivatusvesi oli tummaa (runsashumuksinen, väriluku 4-1 mg Pt/l), ravinteikasta ja rautapitoista. Pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli hapanta, tutkimuskerroilla ph vaihteli välillä Verijärven pohjoispään asemalla 289 on vesisyvyys 4 m ja siellä elokuussa vain hyvin lievää hapenvajausta (pit. 6.6 mg/l). Asemalla Verijärvi 156 (syvyys 2 m) oli alusvedessä elokuussa voimakasta hapenvajausta (pit. 1. mg/l) ja lokakuussa oli lähes hapettomuutta (.1 mg/l). Asemalla Vesijärvi 156 pohjanläheisen vesikerroksen rautapitoisuudet olivat päällysveteen verrattuna selvästi kohonneita. Verijärven veden ph vaihteli välillä Verijärvi on tummavetinen, kohtalaisen ravinteikas järvi. Näkösyvyydet vaihtelivat välillä m. Tutkimustiedon mukaan Verijärvi on rehevyystasoltaan lähinnä rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä.

93 84 Jyväskylä, marraskuu 211 kiveij ola tutkija heikki.t.veijola(zijjyu.fi Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus Postiosoite Käyntiosoite PL 35 (YAD) Survontie Jyväskylän yliopisto Ambiotica, D-rakennus Lähteet Chiaudani, G. & Vighi, M The N:P ratio and tests with Selenastrum to predict eutrophication in lakes. Wat. Res. 8: Forsberg, C., Ryding, S-O., Claesson, A. & Forsberg, A Water chemical analyses and/or aigal assay? - Sewage effluent and polluted lake water studies. - Mitt. Int. Ver. Limnol. 21: Järvinen.. & Vänni T. 199: Sadeveden pitoisuus-ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Vesi-ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro 236: Kivinen, J. 1977: Alustava raportti Kangasjärveen purkautuvien humusaineiden määrästä ja niiden vaikutuksesta. - Mikkelin vesipi irin vesitoimisto s. Lappalainen, K-M Sisävesien typenpoiston tarve miljardiluokan - musta aukko? Vesitalous 5/1991:1-6. Manninen, P. 1992: Vesistöalueiden tilakartoitus vuosina Mikkelin lääni, Tuusjärven Kyrsyänjärven vesistöalue. - Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro s. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri 1993: Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen turvetuotannon vesiensuojeluohjelma. - Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro s. Pietiläinen, O-P. & Kauppi, L Suomen sisävesistöjen typpi/fosforisuhteista - käyttökelpoista vesiensuojelun kannalta? - Vesitalous 6 XXXIV:1-7. tietoa Poikolainen, M-L Vesistöjen veden laatu ja vesistökuormitus. Ympäristökatsaus 1/1992:7 - Ympäristötietokeskus. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. 8. Redfield, A.C., Ketchum, B.H. & Richards, F.A The influence oforganisms on the composition ofsea water. In: Hiil, M.N. (ed.):the Sea, vol 2. Interscience. New York: Sallantaus. T. 1987: Uutta turvetuotannosta vesistöjen kuormittajana. - Turvetuotannon ja maatalouden vesistöhaitat ja niiden vähentäminen. Oulun vesistötutkimuspäivät Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja No 22: Suomen standardoimisliitto SFS 1989: Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-rioutimella pehmeiltä pohjilta. - Standardi SFS 576 Veijola, H. 1999: Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito, kuormitus ja vesistötarkkailuraportti vuodelta Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 112/ s. + liitteet.

94 Veijola, H. & Hynynen J. 27: Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito, kuormitus ja vesistötarkkailuraportti vuodelta Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 123/ s. + liitteet. Vesi- ja ympäristöhallitus 1988: Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. - Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja s. Wiederholm, T. 198: Use of benthos in lake monitoring. - J. Water Pollut. Cont. Fed. 52: Liiteluettelo 1 Tuotantoalueiden sijainti Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella 2a Kangasjärven alueen tuotantoalueilta lähtevän veden laatu vuonna b Kangasjärven alueen tuotantoalueilta lähtevän veden keskimääräinen laatu tarkkailuvuosina. 2c Veden laatu Kangasjärven alueen virtahavaintopaikoilla eri ajankohtina d Veden keskimääräinen laatu Kangasjärven virtahavaintopaikoilla vuosina e Veden laatu Kangasjärven alueen lammissa ja järvissä vuonna f Keskimääräinen veden laatu tutkimusalueen järvissä vuosina g Kangasjärven alueen tuotantoalueiden käyttö- ja hoitotarkkailutietoja vuodelta 211 3a Jylhäsuolta lähtevän veden ja Myllyjoen suun veden laatu vuosina b Veden laatu havaintoasemalla Etelä-Virmas 53. 3c Jylhäsuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja vuodelta 211 4a Pakinsuolta lähtevän ja laskuojan suun veden laatu. 4b Veden laatu havaintoasemalla asemilla Kuhalampi länsiosa ja Kuhalampi 32 4c Pakinsuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja vuodelta 211 5a Vuotsinsuolta lähtevän veden laatu sekä laskuojan suun veden laatu vuonna b Lenninsuolta lähtevän veden laatu sekä laskuojan suun veden laatu vuonna c Lakeanrahkan altaasta lähtevän veden laatu sekä laskuojan alun ja suualueen (Kummunpuro) veden laatu vuonna d Veden laatu havaintoasemalla Sääksjärvi 65, Sääksjärven luusua 43 ja Pahakkalanjoki 146 5e Veden laatu Tuusjärven havaintoasemilla 19 ja 51. 5f Veden keskimääräinen laatu Tuusjärven havaintoasemalla 19 ja 51. 5g Vuotsinsuon ja Lakeanrahkan käyttö- ja hoitotarkkailutietoja vuodelta Karjalansuon vedenlaatutulokset v. 211 Karjalansuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja v Savisuon vedenlaatutulokset v. 211 Savisuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja v Lahnasuon vedenlaatutulokset v. 211 Savisuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja v Lintusuon vedenlaatutulokset v. 211 Linstusuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja v Pyöreä vedenlaatutulokset v. 211 Savisuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja v Pohjasuon vedenlaatutulokset v. 211 Pohjasuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja v.211

95 12a Valumatuloksia vuodelta b Tuotantoaluekohtaiset ainehuuhtoumat, ominaiskuormitusluvut ja tarkkailujakson aikainen kokonaiskuormitus. Viikkojen numero ilmaisee, minkä viikkojen päiviä ko. näyte edustaa ja jakson pituus ilmaisee näytteen edustaman jakson tarkan pituuden.

96 Liite 1a.Turvetuotantoalueiden sijainti Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella (Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri 1993). Kuvassa käytetyt numerot viittaavat seuraaviin Vapo Oy:n tuotantoalueisiin (* tähdellä merkityt alueet eivät kuulu enää Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueeseen): 1 *Jaakkolansuo (Hartola) 2 *Soimasuo (Hartola) 4 Rajasuo (Mikkeli) 5 Ropolansuo (Mikkeli) 11 *Laviasuo (Heinola) 12 *Muskasensuo (Heinola) 14 Huppionsuo (Juva) 15 Jylhäsuo (Juva) 16 Karjalansuo (Juva) 17 Lakeanrahka 18 Pakinsuo (Juva) 19 Savisuo (Kerimäki) 2 Kovalansuo (Mikkeli) 21 Lintusuo (Mikkeli) 22 Mäkelänsuo (Mikkeli) 24 Pohjasuo (Mikkeli) 25 Viransuo (Mikkeli) 26 Palokorvensuo (Mikkeli)

97

98 Liite 2. Kangasjärven alueen tarkkailun vedenlaatutuloksia

99 Liite 2a. Lähtevän veden laatu Ropolan-, Huppion-, Viran- ja Rajasuolla vuoden 211 näytteenottokerroilla. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (* asiditeetti). Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Alkal aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mmol/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Ropolansuo, kemikalointiallas <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <.1 Ropolansuo, kemikalointiallas <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <.1 Ropolansuo, kemikalointiin tuleva vesi Huppionsuo mittakaivo <,

100 Liite 2a jatkuu. Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Alkal aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mmol/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Viransuo, kemikaloitu vesi <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <.1 Viransuo, kemikalointiin tuleva vesi Rajasuo pintavalutuskentälle tuleva Rajasuo pintavalutuskentältä lähtevä <, <,5 <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <,5 <, <, <,5 <, <, <, <, <.1

101 Liite 2b. Keskimääräinen lähtevän veden laatu Ropolan-, Huppion-, Viran- ja Rajasuolla vuosina Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (* asiditeetti). Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Ropolansuo lask.allas 2 läht < < < Ropolansuo kemikaloitu vesi < < < Huppionsuo mittakaivo Huppionsuo allas 1 lähtevä < Viransuo lask.allas 1 läht Viransuo kemikaloitu vesi

102 Liite 2b jatkuu. Keskimääräinen lähtevän veden laatu Ropolan-, Huppion-, Viran- ja Rajasuolla vuosina Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (* asiditeetti). Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Rajasuo 1, allas 1 lähtevä Rajasuo 2, lohko < * Rajasuo pintavalutuskentälle tuleva Rajasuo pintavalutuskentältä lähtevä < < < < < <

103 Liite 2c. Veden laatu Kangasjärven alueen virtahavaintopaikoilla (syv..1 m) näytteenoton ajankohtina vuonna 211. Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Alkal Fe aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mmol/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Rakkineenjoki Heiniönjoki Heinäjoki Höytiönjoki <, <, <, <, Akonlahteen lask. oja <, <, <, <, <.1 24 Naakkapuro <, <, Heiniönlampeen lask.oja Rajasuon peltoalue <, <,

104 Liite 2d. Veden keskimääräinen laatu Kangasjärven virtahavaintopaikoilla vuosina Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (* asiditeettikeskiarvo). Taulukossa on esitetty myös vuoden 199 tarkkailuraportissa lasketut vuosien keskimääräiset veden laadut. ( tulokset Kivinen 1977). Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Alkal. Fe aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mmol/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Heinäjoki Heiniönjoki <

105 Liite 2d jatkuu. Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Alkal. Fe aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mmol/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Puro Heiniönlampeen < Puro Akonlahteen < Airikanjoki

106 Liite 2d jatkuu. Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Alkal. Fe aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mmol/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Höytiönjoki < * Naakkapuro * Rakkineenjoki <

107 Liite 2e. Veden laatu Kangasjärven alueen lammissa ja järvissä vuonna 211 (klorofyllipitoisuus kokoomanäytteestä -1 tai -2 m) Syv. Alkal. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -NKok-P PO 4 -P Fe Sam.a-klor m mmol/l mg/l % aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Höytiönlampi <, <, <, <, Kangasjärvi Kangasjärvi <,5 <, Kangasjärvi <, <, Kangasjärvi Huhtikuun tulokset hylätty Haapajärvi Haapajärvi <,5 <,

108 Liite 2f. Keskimääräinen veden laatu tutkimusalueen järvissä vuosina Näytteenottosyvyys on 1 m, ellei toisin mainittu. Vedenlaatumittaukset on tehty kaksi kertaa (lopputalvella ja elokuussa). Alkaliniteettisarakkeeseen tähdellä (*) merkitty lukema on asiditeetti. Klorofyllipitoisuudet kokoomanäytteistä. Alkal. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHTKok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam.a-klor mmol/l mg/l % aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Höytiönlampi < * x Höytiönlampi m m m m m m m m m m m m m m m m < m m Kangasjärvi < x

109 Liite 2f jatkuu. Keskimääräinen veden laatu tutkimusalueen järvissä vuosina Näytteenottosyvyys on 1 m, ellei toisin mainittu. Vedenlaatumittaukset on tehty kaksi kertaa (lopputalvella ja elokuussa). Alkaliniteettisarakkeeseen tähdellä (*) merkitty lukema on asiditeetti. Klorofyllipitoisuudet kokoomanäytteistä. Alkal. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHTKok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam.a-klor mmol/l mg/l % aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Kangasjärvi < x Kangasjärvi < < (91?) 9.. x Kangasjärvi m < < x

110 Liite 2f. Keskimääräinen veden laatu tutkimusalueen järvissä vuosina Näytteenottosyvyys on 1 m, ellei toisin mainittu. Vedenlaatumittaukset on tehty kaksi kertaa (lopputalvella ja elokuussa). Alkaliniteettisarakkeeseen tähdellä (*) merkitty lukema on asiditeetti. Klorofyllipitoisuudet kokoomanäytteistä. Alkal. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHTKok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam.a-klor mmol/l mg/l % aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Kangasjärvi m < < x Kangasjärvi < x Haapajärvi n x

111 Liite 2f. jatkuu Keskimääräinen veden laatu tutkimusalueen järvissä vuosina Näytteenottosyvyys on 1 m, ellei toisin mainittu. Vedenlaatumittaukset on tehty kaksi kertaa (lopputalvella ja elokuussa). Alkaliniteettisarakkeeseen tähdellä (*) merkitty lukema on asiditeetti. Klorofyllipitoisuudet kokoomanäytteistä. Alkal. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHTKok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam.a-klor mmol/l mg/l % aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Haapajärvi m n x Haapajärvi (5m+9m)/ o n x

112 Liite 2g. Kangasjärven alueen turvetuotantoalueiden käyttö- ja hoitotietoja v KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO TYÖMAAN NIMI Viransuo KOK.PINTA-ALA ha 46 SIJAINTIKUNTA Mikkeli TUOTTAJA/LUVANHALTIJA Juha Tiusanen YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Ilkka Laitinen TUOTANTOPINTA-ALA ha 3 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha 6 TUOTANTOMENETELMÄT HAKU x IMUVAUNU x MEK.VAUNU x PALA x MUU TUOTTEET JT x PT x YT x MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 9.touko LOPETUS PVM 26.elo Tuotantopäivien lkm 5 PUMPPAUS ALOITETTU PVM Pumppaus jatkuvaa, kemikalointi aloitettu 1.5 PUMPPAUS LOPETETTU PVM vanhalla asemalla, ja jatkettu uuden valmistuttua PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h1; 1445, 2; 665 SADANTA 443 jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus koko työmaa Lokakuu Lietetaskujen puhdístus koko työmaa Lokakuu Laskeutusaltaiden puhdistus koko työmaa 7.6, 3.8, Rakennettu uusi keppari lokakuun lopulla ja marrask Kaivutyöt valmiit ja kemppari koeajovaiheessa. KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO TYÖMAAN NIMI Ropolansuo KOK.PINTA-ALA ha 57 SIJAINTIKUNTA Mikkeli TUOTTAJA/LUVANHALTIJA Koneurakointi J & M Seppänen YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Hannu Mikkanen TUOTANTOPINTA-ALA ha 45 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU x IMUVAUNU MEK.VAUNU x PALA x MUU TUOTTEET JT x PT x YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 6.touko LOPETUS PVM 28.elo Tuotantopäivien lkm 5 PUMPPAUS ALOITETTU PVM 2.touko PUMPPAUS LOPETETTU PVM 21.marras PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h1: 1462 h, 2: 633 h SADANTA 55,5 mm jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus koko työmaa Lokakuu ja Marras Lietetaskujen puhdístus kok työmaa Laskeutusaltaiden puhdistus 8.6, 2.8, Massansiirtoja Lohkot 1, 5, 8, 4,

113 KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO TYÖMAAN NIMI Rajasuo KOK.PINTA-ALA ha 34 SIJAINTIKUNTA Mikkeli TUOTTAJA/LUVANHALTIJA Juhani Saarelainen YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Hannu Mikkanen TUOTANTOPINTA-ALA ha 128 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU x PALA MUU TUOTTEET JT x PT YT x MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 7.touko LOPETUS PVM 15.elo Tuotantopäivien lkm 4 PUMPPAUS ALOITETTU PVM Käynnissä ympäri vuoden PUMPPAUS LOPETETTU PVM Käyntiaika asennuksesta käynnissä vuoden ympä PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h1; 3787, 2; 3484 SADANTA 288 mm jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus Kokotyömaa turvekerroksen sallimissa rajoissa Joulukuu Lietetaskujen puhdístus Massansiirtojen yhteydessä läpi työmaan kesäkuden aikana Laskeutusaltaita kaivettu 2 talvella, kolmas s joukuussa, muotoiltu läjitysaltaat ja puhdistettu joulukuu KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO VHO:n päätös TYÖMAAN NIMI Huppionsuo KOK.PINTA-ALA ha 1 2/333/2, dnro 196/ SIJAINTIKUNTA Juva TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 1 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU X PALA MUU TUOTTEET JT X PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 1.6. LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm 3 PUMPPAUS ALOITETTU PVM PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA 395 jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus 8ha Lietetaskujen puhdistus 8ha , Laskeutusaltaiden puhdistus kunnostusjyrsintä 23ha ojien kunnostuksia 1,2,4,5 15ha massansiirto lohko 1 8ha , VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 23.6.,29.6.,8.7.,12.7.,28.7.,3.8.,16.8.

114 Liite 3. Jylhäsuon tarkkailun vedenlaatutuloksia

115 Liite 3a. Jylhäsuolta lähtevän veden ja Myllyjoen suun veden laatu vuosina (syvyys.1 m). Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia. Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Jylhäsuon kemikaloinnista lähtevä <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, Jylhäsuon kemikaloinnista lähtevä < Jylhäsuo lähtevä Myllyjoki < <2. < < <2. <2 4.5 < <

116 Liite 3a jatkuu. Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Myllyjoki < < 2 < <, <, <, <, <, <,5 <, <, Myllyjoki 19 Keskiarvo

117 Liite 3b. Veden laatu havaintoasemalla Etelä-Virmas 53 (a-klorofylli -2m). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sam. a-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Etelä-Virmas <2. < <2. < <2. < < <2. < <2. < < < < < <2 < <2 < <2 < <2 < <2 < < <2 < < < <2 < < < < < < < < < < < < <2 < < <2 < <2 < < < < 2 < < 2 < < 2 < < 2 < <,1 <, <, <, < 2 31 < < < < < <

118 Liite 3b jatkuu. Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sam. a-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Etelä-Virmas < < < < < < <

119 Liite 3b jatkuu. Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sam. a-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Etelä-Virmas <,5 <, <,5 <, < 2 < 2 2 < < 2 < 2 2 < < 2 < 2 2 < < 2 < < < <,5 <, <,5 <,

120 Liite 3b jatkuu. Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sam. a-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Etelä-Virmas 53 Keskiarvot <2 < <2 < <

121 Liite 3c. Jylhäsuon käyttö- ja hoitotietoja v. 211 KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Nro 19/211/1 VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO Dnro ISAVI/62/4.8/2 TYÖMAAN NIMI Jylhäsuo KOK.PINTA-ALA ha 66 ha SIJAINTIKUNTA Juva TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 211 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU x PALA MUU TUOTTEET JT x PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 11.touko LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm 34 PUMPPAUS ALOITETTU PVM PUMPPAUS LOPETETTU PVM kemiallinen vedenpuhdistus tuotannon aikana PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm 415 jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus 55ha Lietetaskujen puhdístus , Laskeutusaltaiden puhdistus kem kunnostusjyrsintä 48 ha VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 7.5,11.6.,23.6.,6.7.,27.7.

122 Liite 4. Pakinsuon tarkkailun vedenlaatutuloksia

123 Liite 4a. Pakinsuolta lähtevän ja laskuojan suun veden laatu. Tähdellä merkityt tulokset ovat Juvan kunnan vanhan kaatopaikan tarkkailutuloksia. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia. Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mgo 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l Pakinsuo altaan alapuoli Pakinsuo mittakaivo (kasvillisuuskentältä lähtevä) < Pakinsuo pumppuallas (kentälle johdettava vesi) <

124 Liite 4a jatkuu Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mgo 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l Pakinsuon laskuoja <

125 Liite 4b. Veden laatu asemilla Kuhalampi länsiosa ja Kuhalampi 32 (a-klorofylli -1m) (*näyte lammen luusuasta, ** vanhan kaatopaikan tarkkailun tuloksia). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam. a-klor Koli44 Fek.str. m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l /1ml /1ml mg/l mg/l ms/m mg/l Oja vanhalta kaatopaikalta (Kuhalampeen laskeva oja 175) 9594** ** ** ** ** ** ** ** < ** ** < x < ** 7, ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** < <5 19 Kuhalampi Kuhalampi (länsiosa 16) < < **

126 Liite 4b jatkuu Kuhalampi (länsiosa 16) Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam. a-klor Koli44 Fek.str. m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l /1ml /1ml mg/l mg/l ms/m mg/l < < < ** ** < < < <

127 Liite 4b jatkuu. Veden laatu asemilla Kuhalampi länsiosa ja Kuhalampi 32 (a-klorofylli -1m) (*näyte lammen luusuasta, ** vanhan kaatopaikan tarkkailun tuloksia). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam. a-klor Koli44 Fek.str. m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l /1ml /1ml mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Kuhalammen laskujoki < <5 < < < jatkuu

128 Liite 4b jatkuu. Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam. a-klor Koli44 Fek.str. m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l /1ml /1ml mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Kuhalammen laskujoki < < Keskiarvot

129 Liite 4c. Pakinsuon käyttö- ja hoitotietoja v. 211 KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO KHO 3682/1382/1/5 TYÖMAAN NIMI Pakinsuo KOK.PINTA-ALA ha 161 ha SIJAINTIKUNTA Juva TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 115 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU X PALA MUU TUOTTEET JT X PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 2.5. LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm 33 PUMPPAUS ALOITETTU PVM pintavalutus helpikentälle PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm 49 jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus , Lietetaskujen puhdístus , Laskeutusaltaiden puhdistus 4.1. ojituskunnostus ja päisteputkien lasku lohko 1, 5ha VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 4.4., 29.4., 4.5., 5.5., 16.5., 2.6., 8.6., 22.6., 29.6., 15.7.,

130 Liite 5. Tuusjärven alueen tarkkailun vedenlaatutuloksia

131 Liite 5a. Vuotsinsuolta lähtevän veden laatu sekä laskuojan suun veden laatu vuonna 21 ja aiempien vuosien keskiarvot. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (*= asiditeetti). Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mgo 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l Vuotsinsuo, tuleva vesi Vuotsinsuo, altaan alapuoli Ei vettä vesistöön Ei vettä vesistöön <, <, <, <, < < Vuotsinsuo, reunaoja Vuotsinsuo, ulkop. oja x Vuotsinsuo, laskuoja Sääksjärveen <, <, <,

132 Liite 5b. Lenninsuolta lähtevän kuivatusveden ja Kartiskajoen suualueen veden laatu vuonna 211 ja aiempien vuosien veden laatu. Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Lenninsuo <, Kartiskajoki <, <

133 Liite 5c. Lakeanrahkan altaasta lähtevän veden laatu sekä laskuojan alun ja suualueen (Kummunpuro) veden laatu vuonna 211 Taulukossa on esitetty myös aiempien tarkkailuvuosien keskiarvoja. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (*= asiditeetti). Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU mg/l mg/l ms/m mg/l Lakeanrahka, kemikalointiin tuleva vesi Lakeanrahka, kemikaloinnista lähtevä <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, <, Lakeanrahka, kemikaloinnista lähtevä Lakeanrahka pintavalutuksesta lähetvä Lakeanrahka altaan alapuoli Lakeanrahkan laskuojan alkupää x x x x jatkuu

134 Liite 5c. Lakeanrahkan altaasta lähtevän veden laatu sekä laskuojan alun ja suualueen (Kummunpuro) veden laatu vuonna 21. Taulukossa on esitetty myös aiempien tarkkailuvuosien keskiarvoja. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (*= asiditeetti). Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU mg/l mg/l ms/m mg/l Kummunpuro <, < <, <, < < < <5 14 < < < <2. < < < < < <

135 Liite 5d. Veden laatu havaintoasemalla Sääksjärvi 65, Sääksjärven luusua 43 ja Pahakkalanjoki 146 ja Pahakkalanjoki 69 vuosina (* tulokset PIVET-tietokannasta) (a-klorofylli kokoomanäyte -1 m tai -2 m). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Sääksjärvi <2. < <2. < < < <2 < < < < < < < < < < < <5 25 < <2 < <2 < < 2 < < 2 < <, <, < 2 < 2 41 < < < < < < < < 2 < <

136 Liite 5d jatkuu Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Sääksjärvi <, < < 2 48 < < 2 51 < <,5 <, Sääksjärvi

137 Liite 5d jatkuu (Pahakkalanjoen joen tulokset Pivet-tietokannasta) Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Sääksjärven luusua < < < <5 4 < < < < 2 < < < 2 28 < < < < <

138 Liite 5d jatkuu (Pahakkalanjoen joen tulokset Pivet-tietokannasta) Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Pahakkalanjoki < 5 < < < Pahakkalanjoki

139 Liite 5e. Veden laatu Tuusjärven havaintoasemalla 19 ja 51 (a-klorofylli -2m) ja Kankaistenlampi 93 v Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l Tuusjärvi <2. < <2. < <2. < <2. < <2. < <2. < <2. < < <2. < <2. < <2. < < <2. < <2. < <2. < <2. < <2 < < <2 < <2 < <2 < <2 < < <2 < < <2 < < <2 < < <2 < < <2 < < <2 < < <2 < <2 < < <2 < <2 < < <2 < <2 < < <2 < <2 < <2 < < <2 < <2 < <2 < <2 < < 2 < < 2 < < 2 < < 2 < < 2 < < 2 < < 2 < < 2 < < 2 < < 2 < < 2 < < 2 < <,1 <, <, <, <,1 <, <, <, < <, < <, < < < < < < <

140 Liite 5e jatkuu (a-klorofylli -2 m kokoomanäytteistä). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Tuusjärvi <, <, <, < < < < < <, < < < <

141 Liite 5e jatkuu (a-klorofylli -2 m kokoomanäytteistä). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Tuusjärvi <, < <, < < < < < < < < < <,5 <, <,5 <, <,5 <, <,5 <, <, <, <, Tuusjärvi pohjoispää <2. < <2. < <2. < < < < <2. < <2. < <2. < <2. < < <2 < < <2 < <2 < <2 < < <2 < < <2 < < <2 < < <2 < < <2 < < <2 < <2 < <2 < <2 < <2 < < <2 < <2 < <2 < <2 < < 2 < < 2 < < 2 < < 2 < < 2 < < < 2 < < 2 < < 2 <

142 Liite 5e jatkuu (a-klorofylli -2 m kokoomanäytteistä). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Tuusjärvi pohjoispää <,1 <, <, <, <, < < < < < < <, < < < <, < < <

143 Liite 5e jatkuu (a-klorofylli -2 m kokoomanäytteistä). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Tuusjärvi pohjoispää <, < < < < <,5 <, <,5 <, Kankaistenlampi < <,

144 Liite 5f. Keskimääräinen veden laatu Tuusjärven havaintoasemilla 19 ja 51 (a-klorofylli -2m). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l Tuusjärvi 19 1m <2 < m <2 < m <2 < m <2 <

145 Liite 5f jatkuu. Keskimääräinen veden laatu Tuusjärven havaintoasemilla 19 ja 51 (a-klorofylli -2m). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l Tuusjärvi <2 < <2 < <2 <

146 Liite 5g. Vuotsinsuon, Lenninsuon ja Lakeanrahkan käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Nro 26/211/1 VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO Dnro ISAVI/175/4.8/2 TYÖMAAN NIMI Vuotsinsuo KOK.PINTA-ALA ha 125 SIJAINTIKUNTA Joroinen TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 63 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU X PALA x MUU TUOTTEET JT X PT YT X MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 9.5. LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm 28 PUMPPAUS ALOITETTU PVM kemiallinen vedenpuhdistus PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm 43 jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus , 1-1 Lietetaskujen puhdístus tarvitttavat , Laskeutusaltaiden puhdistus kem. puhd , massansiirto lohko 6 15ha , , 1-8 veto-ojan puhdistus , kunnostusjyrsintä 27 ha VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm TUOTANNON AIKANA PÄIVITTÄIN ja26.4., 5.5., 1.6., KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO 6/35/3 TYÖMAAN NIMI Lenninsuo KOK.PINTA-ALA ha /6/5115 SIJAINTIKUNTA Joroinen TUOTTAJA/LUVANHALTIJA Vapo Oy YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 28 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU x MEK.VAUNU PALA MUU TUOTTEET JT X PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm 34 PUMPPAUS ALOITETTU PVM PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm 521 jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus 28ha , Lietetaskujen puhdístus Laskeutusaltaiden puhdistus seuraojan kaivuu 2,5 km kunnostusjyrsintä 28 ha , sarkojen ruuvaus ja muotoilu 28 ha VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 14.4., 3.8.,

147 KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Nro 45/7/2 VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO Dnro ISY-25-Y-144 TYÖMAAN NIMI Lakearahka KOK.PINTA-ALA ha 184 ha SIJAINTIKUNTA Juva TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 15 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU x PALA MUU TUOTTEET JT PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm 38 PUMPPAUS ALOITETTU PVM kemiallinen vedenpuhdistus ympärivuoteinen PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm52 jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus 9ha, 45km Lietetaskujen puhdistus 55ha , altaiden puhdistus VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 12.4., 6.5., 16.5., 15.6., 15.7., 18.7., 3.8.,

148 Liite 6a. Karjalansuon tarkkailun vedenlaatutulokset v Syv. Lämp. K.aine ph Väri COD Mn Kok.N NH4-N Kok.P Rauta m C mg/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P1, Kalliokoskenpuro P2, Taikinajoki <,

149 Liite 6b. Karjalasuon käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO 19/5/2 ISY TYÖMAAN NIMI Karjalansuo KOK.PINTA-ALA ha 85 SIJAINTIKUNTA Juva TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 7 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU X PALA MUU TUOTTEET JT X PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 9.touko LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm 35 PUMPPAUS ALOITETTU PVM PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm 425 jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus 6ha Lietetaskujen puhdístus , Laskeutusaltaiden puhdistus 23.loka massansiirto lohko ha , vetoojan puhdistus VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 21.5,4.6.,17.6.,21.6.,23.6.,29.6.,28.7,16.8.

150 Liite 7. Savisuon tarkkailun tuloksia Liite 7a. Savisuon vedenlaatutulokset v (ei vesistötarkkailua v. 211) Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Sam. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N Kok-P PO 4 -P Fe Näkö m /C mg/l % mg/l FNU Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l syv. m mg/l O 2 /l Savisuo, lask.alt.alapuoli P1, Kummunoja P2, Rauvanjärvi P3, Rauvanjärven laskuoja, mts P4, Hepojoki P5, Puruvesi <, <, <,

151 Liite 7a jatkuu. Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Sam. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N Kok-P PO 4 -P Fe Näkö m /C mg/l % mg/l FNU Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l syv. m mg/l O 2 /l P5, Puruvesi <, < <, <, <, <,

152 Liite 7b. Savisuon käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Nro 11/5/2 VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO Dnro ISY-24-Y-269 TYÖMAAN NIMI Savisuo KOK.PINTA-ALA ha 65 SIJAINTIKUNTA Kerimäki TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 36 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU X PALA MUU TUOTTEET JT X PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM ei tuotantoa v11 LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm PUMPPAUS ALOITETTU PVM ei tuotantoa 211 PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus Lietetaskujen puhdístus Laskeutusaltaiden puhdistus 2 kpl massansiirto lohko 3 8 ha VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 15.4., 27.4., 5.5., 19.5., 1.6., 7.6., 8.9.,

153 Liite 8. Lahnasuon tarkkailun tuloksia Liite 8a. Lahnasuon vedenlaatutulokset v. 211 ja vuosikeskiarvoja Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Org.ka Sam. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 23 Kok-P PO 4 -P Fe Näkö m /C mg/l % mg/l mg/l FNU Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l syv. m mg/l O 2 /l Lahnasuon pumppuallas (tuleva) Lahnasuo mittapato (lähtevä) < Lahnasuon alapuoli P Kekrinpuro P <

154 Liite 8. jatkuu Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Org.ka Sam. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 23 Kok-P PO 4 -P Fe Näkö m /C mg/l % mg/l mg/l FNU Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l syv. m mg/l O 2 /l Perkainjoki P < Iso-Perkai 1 (P4)

155 Liite 8b. Lahnasuon käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO ISY-26-Y-244 TYÖMAAN NIMI Lahnasuo KOK.PINTA-ALA ha 66.4 SIJAINTIKUNTA Pieksämäki TUOTTAJA/LUVANHALTIJA Vapo Oy YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 56.7 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU PALA MUU TUOTTEET JT PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm PUMPPAUS ALOITETTU PVM PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA SADANTA jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus Lietetaskujen puhdístus Laskeutusaltaiden puhdistus VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm

156 Liite 9. Lintusuon tarkkailun tuloksia Liite 9a. Lintusuon tarkkailun vedenlaatutulokset v. 211 ja vuosikeskiarvoja Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Org.ka Sam. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 23 Kok-PPO 4 -P Fe a-klor N-syv m /C mg/l % mg/l mg/l FNU Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l m mg/l O 2 /l Lintusuo pintavalutukseen tuleva < Lintusuo pintavalutuksesta lähtevä < Roitonlampi Jäässä pohjaan saakka Roitonlampi laskujoki 329 (koord ) Papinjoki 33 (valtatie 72-silta) ( koord ) Hietajärvi eteläpää < < < <

157 Liite 9a jatkuu. Lintusuon tarkkailun vedenlaatutulokset v. 211 ja vuosikeskiarvoja Kyyvesi, Ala-Sitro Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Org.ka Sam. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 23 Kok-PPO 4 -P Fe a-klor N-syv m /C mg/l % mg/l mg/l FNU Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l m mg/l O 2 /l < < < 2 28 < < <

158 Liite 9b. Lintusuon käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO TYÖMAAN NIMI Lintusuo KOK.PINTA-ALA ha 11 SIJAINTIKUNTA Mikkeli TUOTTAJA/LUVANHALTIJA JHM-Service YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Hnnu Mikkanen TUOTANTOPINTA-ALA ha 95 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU X MEK.VAUNU x PALA MUU TUOTTEET JT x PT YT x MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 6.touko LOPETUS PVM 8.elo Tuotantopäivien lkm 5 PUMPPAUS ALOITETTU PVM Jatkuvaa ympäri vuoden PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h 366 SADANTA mm jaksolla Koko käyntiaika vuodesta 21 lähtien VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus koko työmaa lokakuu Lietetaskujen puhdístus koko työmaa 8,9,1,11,ja 12.9 Laskeutusaltaiden puhdistus koko työmaa 3.syys Kunnostusjyrsitty Lohkot 4,5 ja 6 48 Syyskuu VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm Keväällä huhtikuussa, sitten 2 viikon välein

159 Liite 1. Pyöreäsuon tarkkailun tuloksia Liite 1a. Pyöreäsuon tarkkailun vedenlaatutulokset v. 211 ja keskiarvoja (klorofyllit -2 m kokoomia) Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Org.ka ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 23 Kok-P Fe a-klor N-syv. m /C mg/l % mg/l mg/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l m mg/l O 2 /l Py1 Pyöreäsuo pintaval. tuleva vesi Py2 Pyöreäsuo pintaval lähtevä <,5 <, < < P1 Susioja, laskuojan yläpuoli P2 Susioja, laskuojan alapuoli Orilampi (P3) Syrjälampi (P4) Kyyvesi Koiraselkä <,

160 Liite 1b. Pyöreäsuon käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO TYÖMAAN NIMI Pyöreäsuo KOK.PINTA-ALA ha 7 SIJAINTIKUNTA Mikkeli TUOTTAJA/LUVANHALTIJA Kone ja Kuljetus P. Eskelinen YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Hannu Mikkanen TUOTANTOPINTA-ALA ha 7 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU x PALA MUU TUOTTEET JT x PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm 45 PUMPPAUS ALOITETTU PVM PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus koko työmaa Joulukuu Lietetaskujen puhdístus koko työmaa Syyskuu Laskeutusaltaiden puhdistus 3.loka Kunnostusjyrsintä koko työmaa Lokakuu VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm Keväällä tuotannon alkaessa, sitten 2 viikkon välein

161 Liite 11. Pohjasuon tarkkailutuloksia Liite 11a. Pohjasuon tarkkailun vedenlaatutulokset v. 211 ja keskiarvoja (klorofyllit -2 m kokoomia) Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Org.ka Sähk. Alkail. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N Kok-P Fe N-syv. m /C mg/l % mg/l mg/l ms/m mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l m mg/l O 2 /l Pohjasuo, pintavalutus tuleva Pohjasuo, pintavalutus lähtevä Verijärvi Verijärvi

162 Liite 11b. Pohjasuon käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO TYÖMAAN NIMI Pohjasuo KOK.PINTA-ALA ha 58 SIJAINTIKUNTA Mikkeli TUOTTAJA/LUVANHALTIJA JHM-Service YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Hannu Mikkanen TUOTANTOPINTA-ALA ha 2 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha 15 TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU x PALA MUU TUOTTEET JT x PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 15.touko LOPETUS PVM 22.elo Tuotantopäivien lkm 55 PUMPPAUS ALOITETTU PVM 21.huhti PUMPPAUS LOPETETTU PVM Pumppaus on ympärivuotista PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h 866 SADANTA 26 jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus koko työmaa Mass. siirr. yht. kesä Lietetaskujen puhdístus koko työmaa Laskeutusaltaiden puhdistus Rakennettu pumppaamo ja pintavalutuskenttä, käyttöön huhtikuun lopulla 3.loka

163 Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo Liite 12. Sivu 1 / 7

164 Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo Liite 12. Sivu 2 / 7

165 Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo Liite 12. Sivu 3 / 7

166 Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo Liite 12. Sivu 4 / 7

167 Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo Liite 12. Sivu 5 / 7

168 Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo Liite 12. Sivu 6 / 7

169 Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo Keskivalumat l/s/km 2 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu K.arvo K.arvo Liite 12. Sivu 7 / 7

170 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Ropolansuo Asema: Ropolansuo kemikalointiasema Pinta-ala ha: 68 (kemikaloitu ala) Valuma-alue ha : 68. Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Kemikaloinnin aika Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo Jakson painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) jakso K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Kemikaloidun veden laatu laskettu kemikalointialtaiden 1 ja 2 veden laatujen keskiarvona. Kemikaloinnin aika Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d pitoisuudet edell. ja seuraavan keskiarvoja kg jaksolla (tuolloin altaita puhdistettiin, ei lähtevän näytettä) netto kg/d kg jaksolla

171 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 21 Tuotantoalue: Ropolansuo Asema: Ropolansuo kemikalointiasema Pinta-ala ha: 68 (kemikaloitu ala) Valuma-alue ha : 68. Ulkop. aluetta ha: Kemikaloinnin aika, kemikalointiin tuleva Kemikaloinnin aika Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe # # # # # # # # # # # Aritm. k.arvo Touko-lokakuun painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) jakso K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Kemikaloidun veden laatu laskettu kemikalointialtaiden 1 ja 2 veden laatujen keskiarvona. Kemikaloinnin aika Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d pitoisuudet edell. ja seuraavan keskiarvoja kg jaksolla ##### (tuolloin altaita puhdistettiin, ei lähtevän näytettä) netto kg/d kg jaksolla

172 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Huppionsuo Asema: Huppionsuo mittakaivo Pinta-ala ha: 212 Pinta-ala on mittapadon valuma-alue Valuma-alue ha : Sisältää tuotannosta poistunutta aluetta, josta Ulkop. aluetta ha: TAMMI-JOULUKUU osa on kasvittumatonta, osa metsätaloudessa ja peltoenergialla. Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo #DIV/! #DIV/!.21 #DIV/! 8.6 Painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d kg tarkkailujaksolla netto kg/d kg tarkkailujaksolla

173 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Viransuo Asema: Viransuo allas 1 Pinta-ala ha: 452 Valuma-alue ha : 452 Ulkop. aluetta ha: Koko vuosijakso Pumppausta tehty myös talvella. Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe *) ei vettä alapuoliseen vesistöön *) Aritm. k.arvo (touko-lokakuu) Touko-lokakuun painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Huom! Pumppausta ympärivuoden. Virtaamatietoja Loppuvuoden virtaamatiedot Lahnasuon valuman perusteella. Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Kuivatusvedet kemikaloitiin ajalla brutto kg/d *) Alku ja loppuvuoden veden laatu arvioitu kemikaloimattoman veden laadusta kg tarkkailujaksolla (11.5. ja veden laadun keskiarvona) netto kg/d kg tarkkailujaksolla

174 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Viransuo Asema: Viransuo allas 1 Pinta-ala ha: 452 Valuma-alue ha : 452 Tuleva vesi Ulkop. aluetta ha: Kemikaloinnin aika Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo (touko-lokakuu) Touko-lokakuun painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Huom! Pumppausta ympärivuoden. Virtaamatietoja Loppuvuoden virtaamatiedot Lahnasuon valuman perusteella. Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Kuivatusvedet kemikaloitiin ajalla brutto kg/d kg tarkkailujaksolla netto kg/d kg tarkkailujaksolla

175 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Rajasuo Asema: Rajasuo pintavalutuskentältä lähtevä Pinta-ala ha: 38 JAKSO Valuma-alue ha : 38 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat alle määritysrajan Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo (touko-lokakuu) #DIV/! #DIV/! 2 ##### #DIV/! #DIV/!.16 #DIV/! 1.3 Jakson painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Huom.! Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d kg tarkkailujaksolla netto kg/d kg tarkkailujaksolla

176 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Rajasuo Asema: Rajasuo pintavalutuskentälle tuleva Pinta-ala ha: 38 JAKSO Valuma-alue ha : 38 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo (touko-lokakuu) Jakson painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Huom.! Valumat mittapadon valumia Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d kg netto kg/d kg

177 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Lenninsuo Asema: Lenninsuon alapuoli Pinta-ala ha: 36 Valuma-alue ha : 36. Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe # # # # # # Aritm. k.arvo Touko-lokakuun painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Lenninsuon valumina käytettiin Pakinsuon valumia Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d kg touko-lokakuu netto kg/d kg touko-lokakuu

178 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Vuotsinsuo Asema: Vuotsinsuo altaan alapuoli Pinta-ala ha: 126 Valuma-alue ha : 126 Ulkop. aluetta ha: Jakso Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ei vettä vesitöön Ei vettä vesistöön, vedenpinta 1 cm alle padon reunan Ei vettä vesitöön Ei vettä vesistöön Aritm. k.arvo Touko-lokakuun painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Huom! Valumat laskettu pumppujen käyntituntien perusteella Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Kuivatusvedet kemikaloitiin ajalla brutto kg/d kg tarkkailujaksolla netto kg/d kg tarkkailujaksolla

179 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 21 Tuotantoalue: Vuotsinsuo Asema: Vuotsinsuo kemaikalointiin tuleva vesi Pinta-ala ha: 126 Valuma-alue ha : 126 kemik. tuleva Ulkop. aluetta ha: Jakso Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo (touko-lokakuu) Touko-lokakuun painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Huom! Valumat laskettu pumppujen käyntituntien perusteella Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d Kuivatusvedet kemikaloitiin ajalla kg touko-lokakuu netto kg/d kg touko-lokakuu

180 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Lakeanrahka Asema: Lakeanrahka kemikaloinnista lähtevä Pinta-ala ha: 196 (mittapadon valuma-alue) Valuma-alue ha : 196. Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe # # Aritm. k.arvo #DIV/! #DIV/! 34 #DIV/! jakson painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Tarkkailujakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Huom! Valumat Valumat Lakeanrahkalta Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Valumat Pakinsuolta brutto kg/d kg tarkkailujaksolla Vuonna 211 Lakeanrahkalla ympärivuotinen kemikalointi netto kg/d kg tarkkailujaksolla

181 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Lakeanrahka Asema: Lakeanrahka kemikalointiin tuleva Pinta-ala ha: 196 (mittapadon valuma-alue) Valuma-alue ha : 196. Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe # Aritm. k.arvo jakson painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Tarkkailujakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Huom! Valumat Valumat Lakeanrahkalta Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Valumat Pakinsuolta brutto kg/d kg tarkkailujaksolla netto kg/d kg tarkkailujaksolla

182 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Pakinsuo Asema: Pakinsuo kasvillisuuskentän alapuoli Pinta-ala ha: 156 Valuma-alue ha : 18. Ulkop. aluetta ha: 36.8 Jakso: Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo Vuoden painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Tarkkailujakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d kg tarkkailujaksolla netto kg/d kg tarkkailujaksolla

183 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Pakinsuo Asema: Pakinsuo pintavalutukseen tuleva vesi Pinta-ala ha: 156 Valuma-alue ha : 175. Ulkop. aluetta ha: 8.7 Kursivoidut luvut ovat arvioita JAKSO: Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo #DIV/! Jakson painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) jaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Virtaamat mittapadon valumia, koska pumpun valumat mittapatoa alhaisempia Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d kg jaksolla netto kg/d kg jaksolla

184 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 21 Tuotantoalue: Jylhäsuo Asema: Jylhäsuo Pinta-ala ha: 75.9 Valuma-alue ha : 75.9 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo Touko-lokakuun painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Huom! Valumat Ropolansuon, Viransuon ja Pakisnuon valumien keskiarvoja Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d kg touko-lokakuu netto kg/d kg touko-lokakuu

185 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Jylhäsuo Asema: Jylhäsuo kemikal. tuleva vesi Pinta-ala ha: 79.8 Valuma-alue ha : 79.8 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 94 #DIV/! Touko-lokakuun painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Huom! Valumat Pakinsuon valumia. Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Kemikalointijakso: brutto kg/d kg touko-lokakuu netto kg/d kg touko-lokakuu

186 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Lahnasuo Asema: Lahnasuo pintavalutuksesta lähtevä Pinta-ala ha: 66.4 Valuma-alue ha : 66.4 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo Vuosi painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Jaksoilla ja valumat Viransuolta muut valumat Lahnasuolta Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d kg touko-lokakuu netto kg/d kg touko-lokakuu

187 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Lahnasuo Asema: Lahnasuo, pintavalutukseen tuleva vesi Pinta-ala ha: 66.4 Valuma-alue ha : 66.4 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe # # # # # # Aritm. k.arvo #DIV/! #### #DIV/! #DIV/! #DIV/! 53 #DIV/! #DIV/! #DIV/!.17. Touko-lokakuun painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Pakinsuon valumia, loppuvuosi Lahnasuon valumia Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d kg touko-lokakuu netto kg/d kg touko-lokakuu

188 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 21 Tuotantoalue: Lintusuo Asema: Lintusuo pintavalutuksesta lähetevä Pinta-ala ha: 132 Valuma-alue ha : 132 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jakso Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo Tarkkailujakson painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Tarkkailujakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Valumat: Huppionsuo Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Lintusuon valumia brutto kg/d kg tarkkailujaksolla netto kg/d kg tarkkailujaksolla

189 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 21 Tuotantoalue: Lintusuo Asema: Lintusuo Pinta-ala ha: 132 Valuma-alue ha : 132 TULEVA VESI Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jakso Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe # # # # # Aritm. k.arvo Tarkkailujakson painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Tarkkailujakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Valumat: Huppionsuo Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Lintusuon valumia brutto kg/d kg tarkkailujaksolla netto kg/d kg tarkkailujaksolla

190 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 21 Tuotantoalue: Pyöreäsuo Asema: Pyöreäsuo, pintavalutuksesta lähetevä Pinta-ala ha: 74 Valuma-alue ha : LÄHTEVÄ Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe # # # # # Aritm. k.arvo Touko-lokakuun painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Valumat näytekertojen valumia mittapadolta Huhtikuun virtaamaa pyöristetty Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Toukokuun virtaama arvioitu brutto kg/d kg touko-lokakuu netto kg/d kg touko-lokakuu

191 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Pyöreäsuo Asema: Pyöreäsuo Pinta-ala ha: 74 Valuma-alue ha : 74 TULEVA Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe # # # # # Aritm. k.arvo Jakson painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Valumat näytekertojen valumia mittapadolta Huhtikuun virtaamaa pyöristetty Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Toukokuun virtaama arvioitu brutto kg/d kg touko-lokakuu netto kg/d kg touko-lokakuu

192 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Pohjasuo Asema: Pohjasuo pintavalutuskentältä lähtevä Pinta-ala ha: 52.5 Valuma-alue ha : 52.5 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat alle määritysrajan Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo (touko-lokakuu) Jakson painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Huom.! Vedet alettiin johtaa pintavalutuskentälle alkaen. Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe touko- ja kesäkuun kerroilla ei vettä vesistöön brutto kg/d Valumat Pohjasuolta kg tarkkailujaksolla Valumat Viransuolta netto kg/d kg tarkkailujaksolla

193 Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Pohjasuo Asema: Pohjasuo pintavalutuskentältä tuleva Pinta-ala ha: 52.5 Valuma-alue ha : 52.5 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat alle määritysrajan Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Aritm. k.arvo #DIV/! #DIV/! Jakson painotettu k-arvo Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d Luonnonhuuhtouma kg/km²/d Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto netto Huom.! Vedet alettiin johtaa pintavalutuskentälle alkaen. Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe touko- ja kesäkuun kerroilla ei vettä vesistöön brutto kg/d Valumat Pohjasuolta kg tarkkailujaksolla Valumat Viransuolta netto kg/d kg tarkkailujaksolla

194 Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tarkkailuraportti vuodelta 211 Lähetämme ohessa Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tarkkailuraportin vuodelta 211. Jyväskylässä Heikki Veijola tutkija Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus puh heikki.t.veijola@jyu.fi Jakelu sähköpostilla Etelä-Savon ELY, Teemu Tuovinen Etelä-Savon ELY, kirjaamo Vapo Oy, Heikki Torpström Mikkelin kaupunki, ympäristöpalvelut, Heikki Tanskanen Keski-Savon ympäristötoimi, Hanna Kakriainen Rantasalmen kunta, Juvan kunta ja Joroisten kunta, Pekka Sorjonen Kerimäen kunta, ymp. sihteeri Paula Pulkkinen Jakelu paperikopiona Etelä-Savon ympäristökeskus, Teemu Tuovinen Vapo Oy, Heikki Torpström Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus PL 35 (YAD), 414 Jyväskylän yliopisto Ambiotica, D-rakennus

Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2014

Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2014 Vapo Oy Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 214 Nab Labs Oy - ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti

Lisätiedot

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 21 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Lisätiedot

Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2013

Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2013 Vapo Oy Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 213 Nab Labs Oy - ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti

Lisätiedot

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2012 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Vapo Oy Etelä Savon Ely-keskuksen alueen kuormitus- ja vesistötarkkailu vuosiyhteenveto vuodelta 2016

Vapo Oy Etelä Savon Ely-keskuksen alueen kuormitus- ja vesistötarkkailu vuosiyhteenveto vuodelta 2016 Tutkimusraportti 32/2017 Vapo Oy Etelä Savon Ely-keskuksen alueen kuormitus- ja vesistötarkkailu vuosiyhteenveto vuodelta 2016 Nab Labs Oy Tuomo Laitinen Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Tarkkailun yhteiset

Lisätiedot

Vapo Oy Etelä Savon Ely-keskuksen alueen kuormitus- ja vesistötarkkailu vuosiyhteenveto vuodelta 2017

Vapo Oy Etelä Savon Ely-keskuksen alueen kuormitus- ja vesistötarkkailu vuosiyhteenveto vuodelta 2017 Vapo Oy Etelä Savon Ely-keskuksen alueen kuormitus- ja vesistötarkkailu vuosiyhteenveto vuodelta 2017 Eurofins Nab Labs Oy Tuomo Laitinen 1 Sisällys 1 Johdanto... 6 2 Tarkkailun yhteiset tiedot... 7 2.1

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012 LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017 TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 16 112823 15.11.16 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 HANKE-

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin

Lisätiedot

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017

Lisätiedot

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018

Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa

Lisätiedot

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019 1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.8.2012 ASIA HAKIJA Viurusuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja vesilain mukainen poikkeuslupa sekä toiminnan- ja

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot