Jäsenhankintakilpailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäsenhankintakilpailu"

Transkriptio

1 S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E Jäsenhankintakilpailu jatkuu Tutkittua tietoa specialaisista f sivu3 f sivu7

2 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Eikö molempien sukupuolien tulisi kustantaa tulevaisuus? Näin kärjistetysti voisi asian kysyä, kun vanhemmuutta ja lasten hankkimista tarkastellaan työmarkkinoiden näkökulmasta. Tässä numerossa on tarjolla tutkittua tietoa meistä specialaisista. Tarjolla on myös tutkittua tietoa AEK:sta ja Akavasta. Tutut teemat nousevat jälleen kerran esille. Naisten euro on 80 senttiä. Nuoret lapsentekoiässä olevat naiset kärsivät erityisesti pätkätöistä ja epätyypillisistä työsuhteista. Korkeasti koulutettujen (tyypillisesti naisvaltaisten alojen) alipalkkaus on noussut tärkeimmäksi ongelmaksi koko Akavassa. Ei tarvitse tehdä ihmeellisempiä johtopäätöksiä asiasta, kun kukin voi pohtia, miten asiat kytkeytyvät toisiinsa. Niin tärkeää ja ihanaa kuin vanhemmuus onkin, on kohtuutonta, että lasten synnyttäminen ja vanhemmuus rasittavat erityisesti naisvaltaisia aloja ja naisten työuraa. Naiset saavat tuntea lapsentekomahdollisuuden kukkarossaan monin erin tavoin. Vakituisille työurille on vaikeampaa päästä kuin vastaavassa iässä olevien miehien. Palkkapussi ei tällä kehityksellä paksune, edut eivät kehity. Alku tulevalle alipalkkaukselle syntyy helposti jo työuran alkumetreillä. Pätkätyöläisten lisäkoulutukseen ei satsata, aiempaa vaativampia tehtäviä ei helposti saa. Syrjintä on tasa-arvolaissa kielletty, mutta piiloasenteita ja niiden perusteella tehtäviä valintoja eivät voi estää mitkään lait. Uudessa hallitusohjelmassa on kohta, jos on maininta tasaisemmasta vanhemmuuden kulujen jakamisesta. Tavoitteena on, että hallitus edistää samanpalkkaisuutta ja työelämän tasa-arvoa pitkäjänteisellä ohjelmalla yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on poistaa myös perusteettomat palkkaerot miesten ja naisten väliltä. Miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen. Perhevapaista aiheutuvia työnantajakustannuksia tasataan nykyistä enemmän. Odotettavaksi jää, miten asia konkretisoidaan? Mitä oikeasti tehdään? Miten asioita aidosti edistetään? Hyvä, jos valoa on tunnelin päässä. Tunneli on vain pitkä ja mutkainen. Tavoite on erittäin tärkeä ja se palvelisi koko suomalaista yh - teiskuntaa. Syntyvien ikäluokka pienenee vuosi vuodelta. Jos asiat eivät muutu, kehitys on Suomelle todella huolestuttava. Asenteiden murtamisessa ja asioiden muuttamisessa tarvitaan sekä naisten että miesten yhteystyötä niin työmarkkinoilla kuin työmarkkinajärjestöissä. Vanhoillisia asenteita kun löytyy molemmilta tahoilta. Perhevapaiden kustannusten jako naisten ja miesten kesken, pätkätöiden sijaan pitkätyötä ja siitä kannustavaa palkkaa olisivat tavoitteita, joista hyötyisimme kaikki. Heleän kaunista kesää teille kaikille! asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Salla Luomanmäki Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 4200 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puhelin Telekopio Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Salla Luomanmäki Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut AEK:n jäsensihteerit Puh Faksi (09) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki puhelin (09) Telekopio (09) puhelinaika: ma to klo 9 11 ke klo Salla Luomanmäki 2 a s i a n t u n t i j a

3 Jäsenhankinta kilpailu jatkuu Kuka ystäväsi, tuttavasi tai työkaverisi voisi kuulua joukkoomme? Toimiiko hän asiantuntija- tai esimiestehtävissä, onko hän ylempi toimihenkilö? Voisiko juuri hän olla SPECIA asiantuntijat ja esimiehet ry:n uusi jäsen? Suosittele hänelle jäsenyyttämme, me teemme jäsenhankinnan puolestasi ja sinä saat mukavan palkinnon. Muistamme palkinnolla myös ehdottamaasi uutta specialaista. Jäsen han kin - ta kilpailu jatkuu saakka. Tuo yksi uusi jäsen tai useampi Jokaisesta tuomastasi jäsenestä saat itsellesi henkilökohtaisen palkinnon. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden ja uusia jä se niä tuoneiden kesken arvotaan lokakuussa upea pääpalkinto lomaviikko Levillä Specian lomahuoneistossa vapaavalintai - sena ajankohtana tai vastaavan arvoinen matkalahjakortti. Kilpailun säännöt ovat yksinkertaiset: ehdottomasi uuden jäsenen hankinta kirjautuu jäsenhankinnaksi, kun henkilö täyttää Specia ry:n jäsenkriteerit ja hallitus on kokouksessaan hyväksynyt uuden jäsenen. Kuinka toimit? Suosittelusi tueksi saat hyödyllistä tietoa osoitteesta Tarvittaessa saat toimistosta myös esitteitä. Ilmoita meille yhteystiedot uudesta jäsenehdokkaasta. Otamme yhteyttä ehdokkaaseesi ja lähetämme hänelle kirjallisesti lisätietoa siitä, mitä etua ja iloa on kuulua nykyaikaiseen asiansa osaavaan ammattiyhdistykseen. Itsellesi on tärkeää ilmoittaa myös omat yh teystietosi, jotta hankkimasi uudet jäsenet kirjautuvat kilpailutietoihisi, ja pääset valitsemaan mieluisen palkinnon sekä osallistut pääpalkinnon arvontaan. Jäsenhankintakilpailuun osal listuminen ja tietojen välittäminen on helppoa. Voit toimia myös netin kautta osoitteessa: liittyminen tai ottamalla suoraan yhteyttä Specian toimistoon. Jäsenhankinnan palkinnot Jokaisesta tuomastasi ja hyväksytystä jäsenestä voit valita yhden palkinnon oheisesta listasta. Palkitsemme myös tuomasi ehdokkaan liittymislahjalla. Piristämme hänen iltaansa elokuvalipulla tai mielenkiintoisella kirjalla. Jäsenhankintapalkinnot (yksi palkinto jokaista uutta jäsentä kohti) P P P P P 2 kpl Finnkinon elokuvalippuja Mini Stereokasettisoitin Parisuhteen keittokirja Golfin käsikirja Viini&ruoka, opas makujen harmoniaan Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan lokakuussa pääpalkinto: viikko Specian lomahuoneistossa valitsemanasi ajankohtana vuoden 2004 aikana tai vastaavan suuruinen matkalahjakortti. Ota selvää sinulle tärkeistä asioista! Tiedä oikeutesi ja velvollisuutesi työmarkkinoilla Specia järjestää jäsenilleen koulutuspäivän työntekijöille tärkeistä asioista. Tiedä oikeutesi ja velvollisuuteesi työmarkkinoilla koulutuspäivä on Helsingissä lauantaina Koulutuksen tavoitteena on antaa lyhyillä tietoiskuilla perustiedot työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Päivän aikana käydään läpi mm. työntekijän oikeudet vuosilomaan ja lomakorvauksiin, sairausajan korvauksiin, työttömyysturvaan, erorahaan, eläkkeeseen sekä ylityökorvauksiin. Myös työntekijän velvollisuudet suhteessa työnantajaan ovat osa päivän sisältöä. Koulutuspäivä järjestetään Helsingissä hotelli Pasilassa lauantaina klo Koulutus on Specian jäsenille ilmainen (sisältää tulokahvin ja lounaan). Kouluttajina toimivat alan asiantuntijat. Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään ma 4.8. sähköpostilla osoitteeseen tai puhelinnumeroon Tästä numerosta saat koulutuksesta tarvittaessa lisätietoja toiminnanjohtaja Markku Saariselta. jäsenasiaa Levin vapaat viikot Levillä on tekemistä vuoden jokaisena aikana. Miksi et viettäisi rentouttavaa viikon lomaa Lapissa? Lisätietoja Levin lomahuoneistosta saat osoitteesta: Vapaita viikkoja on varattavista seuraavista: Viikot 26, 32, 33, 34, 35 ja a s i a n t u n t i j a 3

4 Tärkeitä sääntömuutoksia vuosikokouksessa vuosikokous Specian vuosikokous järjestettiin keväisessä Helsingissä 26. huhtikuuta Kokouksen tärkein anti oli uusien sääntömuutosesitysten hyväksyminen. Opiskelijajäsenyys Speciassa sai yksimielisen kannatuksen kuin myös jatkossa pidettävät kaksi vuosittaista yhdistyksen kokousta. Kokouksessa valittiin halli - tuksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja pu heen johtaja seuraavalle kaudelle. Ko kouk - ses sa hyväksyttiin myös yhdistyksen tilinpäätös vuodelta 2002 ja vuoden 2003 talous arvio. Kevätkokoukseen osallistui 23 edustajaa. Paikalla oli Specian jäseniä mm. pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Lahdesta, Imatralta ja Kajaanista. Uusien hyväksyttyjen sääntöjen mukaan specialaiset tapaavat jatkossa sääntömääräisissä kokouksissa kahdesti vuodessa keväisin ja loppusyksystä. Kokouksia hajautetaan tarpeen mukaan muualle Suomeen. Mukaan liitetään toisen kokouksen yhteyteen myös mielenkiintoista ja tärkeää lisäohjelmaa. Kevätkokouksessa käsitellään mm. edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. Syyskokouksessa käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä tehdään henkilövalinnat hallituksen ja puheenjohtajan osalta. Opiskelijat tervetulleita Specian jäseniksi Kevätkokous hyväksyi, että Specian ovet ovat auki myös alan opiskelijoille. Tyypillisimmät korkeakoulututkinnot specialaisten osalta ovat filosofian maisterin ja kasvatustieteen maisterin tutkinnot. Filosofian kandidaatteja ja maistereita järjestön 3800 jäsenestä on noin 39 prosenttia. Kasvatustieteen maisterin tutkinto on noin 15 prosentilla jäsenistöstä. Järjestöön liittyvät opiskelijat saavat asiantuntevaa neuvontaa Specian toimistosta tai AEK:n jäsensihteereiltä siitä, mikä on omaan opiskelutaustaan sopivin aek:lainen jäsenjärjestö. Jouko Lauhavalla on taka naan mo ni vuotinen ura hallituksen jäsenenä. 4 Jouko Lauhavan monivuotinen työ Specian hyväksi Jatkossa Lauhavan Jouko istuu kokoustuolin sijaan talvisin pilkkipenkillä ja kunnostaa kesäisin eläa s i a n t u n t i j a

5 kepäiviksi hankittua vapaa-ajan asuntoa. Näin ehkä Joukon monivuotiset kollegat Specian hallituksessa toivoisivat käyvän, kun nyt hänelle vapautuu lisää aikaa monivuotisen hallitustyön loppumisen jälkeen. Hän on yhdistyk sen perustajajäseniä. Vuosien saa tos sa Jou ko on an tanut työllään merkittävän panoksen siihen, et tä Specia on kasvanut yhdeksi AEK:n vaikutusvaltaisimmaksi järjestöksi. Jouko Lauhava on ansainnut järjestönsä valtavan kiitoksen muiden hyväksi tekemästään työstä. Hallituksessa Jouko on ollut rakentava ja viisas neuvonantaja. Jatkossa toivomme näkevämme hänet ainakin keväisin ja syksyisin yhdistyksen kokouksissa. Hallitukseen vaihtuvuutta Specian hallitus sai kevätkokouksessa suoritetussa vaalissa täydennyksenä uutta näkökulmaa, kun espoolainen 31-vuotias Mikko Männikkö valittiin hallituksen jäseneksi. Specian jäsenrakenteen kannalta on tärkeää, että Mikko on järjestön suurimman alan eli yksityisen sektorin edustaja. Mikko työskentelee Helsingissä Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Il marisen markkinointipäällikkönä. Hän on taustaltaan tyypillinen specialainen paitsi yksityissektorin edustajana, myös koulutuksensa osalta. Mikko on humanisti ja koulutustaustalla on filosofian maisterin tutkinto. Pääaine on ollut yleinen historia. Ennen suomalaisia yliopisto-opintoja ensimmäinen yliopisto- tutkinto tuli Skotlannista St. Andrew sin yliopistosta. Speciaan Mikko tutustui jo opiskeluaikanaan. Liityin jäseneksi jo yliopistossa. Tun sin, että työmarkkinoilla on erityisen tärkeää ajaa asiantuntija- ja humanistikoulutustaustaisen koulutuksen omaavien asemaa. Suomessa on perinteisesti korostettu liikaa opiskellun pääaineen merkitystä. Tärkeämpää ovat mielestäni korkeakoulusta hankitut taidot ja tiedot. Myös omalla persoonalla ja asenteella on vahva merkitys. Esim. Briteissä kemistin taustalla voidaan valita pankinjohtajaksi, kun Suomessa tämä ei ole toistaiseksi kovin yleistä, toteaa Mikko. Hänestä on hyvä, että työelämän edunvalvontaa ajetaan yhdessä. Mitä enemmän on jäseniä takana, sitä enemmän on painoa sanomalla. Specian hallitustyöskentelyssä haluan oppia yhteisten etujen ajamista järjestökentän kautta ja avartaa näkökantojani, pohtii Mikko. Uskon, että hallituksen jäsenten ja järjestön jäsenten kautta voin oppia uusia asioita. Vahvuutenani ovat mm. tietoni työeläkeuudistuksesta ja yleensäkin niistä kokemuksista, mitkä koen ja koin tärkeinä siirtyessäni opiskelusta työelämän pariin. Toivon, että Specian jäsenet ovat aktiivisia ja osallistuvat yhteisiin tilaisuuksiin ja antavat palautetta meille, jotka vastaamme asioista. Myös uusia virikkeitä ja terveisiä niistä tärkeitä asioista, joita jäsenet haluavat meidän edistävän, ovat varmasti mieluisia yhteydenottoja Speciaan päin. Mikko Männikkö on uusi kasvo hallituksessa. Salla Luomanmäki jatkaa hallituksen puheenjohtajana a s i a n t u n t i j a 5

6 Hallitus siirtymäajalla Jatkossa hallitus ja puheenjohtaja valitaan yhdistyksen vuosittaisessa syyskokouksessa, joka pidetään marraskuussa. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta alkaen aina kalenterivuoden alusta. Vuosittain on puolet hallituksesta erovuorossa. Puheenjohtaja valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Pidetyssä kevätkokouksessa valittiin erovuoroisten paikoille kolme hallituksen jäsentä, joiden toimikausi jatkuu vuoden 2004 loppuun saakka. Poikkeuksellisesti vajaat kaksi kalenterivuotta. Erovuoroisista Jouko Lauhava ei halunnut enää jatkaa hallituksessa. Mikko Männikkö tuli valituksi hänen tilalleen. Saara Ruokonen ja Anu Raappana olivat halukkaita jatkamaan ja käydyssä hallitusvaalissa tulivat myös valituiksi. Tulevassa syyskokouksessa tehdään jo seuraavat henkilövalinnat erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle. Kevätkokouksessa valittiin myös puheenjohtaja poikkeuksellisesti vuoden 2004 loppuun saakka. Jatkossa puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa aina seuraavaksi kalenterivuodeksi. Puheenjohtajana jatkaa Salla Luomanmäki. Specian hallitus: Puheenjohtaja Salla Luomanmäki, markkinointipäällikkö, Kustannusosakeyhtiö Tammi Jäsenet: Risto Keski-Nisula, toimistopäällikkö, Taideteollinen korkeakoulu Mikko Männikkö, markkinointipäällikkö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarinen Keijo Painola, toiminnanjohtaja, Salon Palvelutalosäätiö Anu Raappana, koulutussuunnittelija, Teknillinen korkeakoulu, Lahden toimipiste Saara Ruokonen, toiminnanjohtaja, Kristillisdemokraattiset naiset ry Leena-Maija Talikka, suunnittelija, CIMO 6 a s i a n t u n t i j a

7 Työmarkkinatutkimuksen tuloksia SPECIAn näkökulmasta Akavan Erityisalojen Keskusliitto AEK:n vuosittainen työmarkkinatutkimus suoritettiin joulukuun alussa Kysely - lomake postitettiin tällä kertaa poikke - uk sellisesti ainoastaan yksityisellä sektorilla työskenteleville AEK:n jäsenille. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös Internetin välityksellä täyttämällä AEK:n kotisivuilla oleva sähköinen kyselylomake. SPECIA:n vastausprosentti oli 37,5 %. Palkkatietojen lisäksi esitettiin mm. ylitöiden määrää ja niiden korvaamista, työsuhteen varmuutta ja ammatillista osaamista koskevia kysymyksiä. VASTANNEIDEN KOULUTUSTASO KORKEA AEK:n työmarkkinatutkimukseen vastanneita yksityisellä sektorilla työskenteleviä SPECIA:n jäseniä oli 535, joista neljäsosa oli miehiä. Vastanneiden keski-ikä oli 39,7 vuotta. Keskiikä oli korkeampi kuin edellisenä vuotena, jolloin mukana olivat myös julkisella sektorilla työssä olevat. Sekä miesten että naisten keski-ikä oli korkeampi kuin edellisenä vuonna. Miehet olivat keskimäärin lähes viisi vuotta vanhempia kuin naiset. Taustatietoja kyselyyn vastanneista,% Yhteensä Miehet Naiset (N= 535) Sukupuoli 100,0 25,3 74,7 Keski-ikä 39,7 43,1 38,5 Siviilisääty Naimisissa 53,2 64,1 49,7 Avoliitossa 19,6 15,6 21,1 Naimaton 18,7 15,6 19,7 Eronnut tai leski 8,4 4,8 9,5 Koulutusaste Keskiaste 4,0 9,6 2,3 Alin korkea-aste 6,5 9,0 5,6 Alempi korkeakoulututkinto 18,6 19,9 18,3 Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus 69,5 60,3 72,4 Ulkomailla suoritettu tutkinto 1,4 1,3 1,4 Toimiasema Johtotehtävät 31,0 42,8 26,9 Asiantuntijatehtävät 40,5 40,4 40,4 Toimihenkilöt 26,5 13,3 31,3 Yrittäjät ja muut 2,0 3,6 1,4 Kyselyyn vastanneiden koulutustaso oli korkea. Vähintään alemman korkeakoulututkinnon oli suorittanut 88 %:a kyselyyn vastanneista naiset miehiä useammin. Johtotehtävissä työskenteli kolmasosa. Miehet työskentelivät naisia yleisemmin johtotehtävissä ja naiset taas toimihenkilöinä miehiä yleisemmin. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat projektipäällikkö, toiminnanjohtaja, koulutussuunnittelija ja suunnittelija. Miehillä yleisimmät nimikkeet olivat projektipäällikkö ja toiminnanjohtaja. Naiset taas työskentelivät useimmiten koulutussuunnittelijana, toiminnanjohtajana, projektipäällikkönä, suunnittelijana tai teknisenä kirjoittajana. MIESTEN PALKOISSA SUURTA VAIHTELUA Palkkatietoja laskettaessa on otettu huomioon yksityisellä sektorilla kokopäivätyössä olleiden SPECIA:n jäsenten (535 henkilöä) palkkatiedot. Kokonaispalkka koostuu marraskuun lopulla maksetusta rahapalkasta bruttomääräisenä sekä mahdollisista bonuksista ja muista palkkioista, ylityökorvauksista sekä luontoisetujen verotusarvoista. SPECIA:n jäsenten keskipalkka oli 2827 euroa. Naisten keskipalkka oli 2629 euroa, joka oli 78 %:a miesten keskipalkasta (3356 euroa). Miesten palkat vaihtelivat enemmän kuin naisten. Kokonaispalkka iän mukaan, /kk Yhteensä Miehet Naiset Alle 30 vuotta Ikä nostaa keskipalkkaa molemmilla sukupuolilla; miehillä naisia enemmän. Miehet nauttivat maksimipalkkaansa vuotiaina ja naiset vuotiaina. Yksityisen sektorin sisällä keskipalkka on korkein yksityisissä yrityksissä. Vastaajista 62 %:a työskenteli yksityisissä yrityksissä ja neljäsosa yksityisissä yleishyödyllisissä yhteisöissä. Miehiä yrityksissä oli selvästi enemmän kuin yleishyödyllisissä yhteisöissä tai valtio- tai kuntaenemmistöisissä yrityksissä. Vastaajien koulutustaso taas oli korkein yleishyödyllisissä yhteisöissä. Johtotehtävissä olevia oli eniten yleishyödyllisissä yhteisöissä, asiantuntijoita ja toimihenkilöitä taas valtio- ja kuntaenemmistöisissä yrityksissä. Kokonaispalkka työnantajan mukaan, /kk Yhteensä Miehet Naiset Yksityinen yritys Yksityinen yleishyödyllinen yhteisö (esim. järjestö, säätiö, ) Valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys Kokonaispalkka koulutuksen mukaan, /kk Yhteensä Miehet Naiset Keskiaste/alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Vähintään ylempi korkeakouluaste Korkeinta keskipalkkaa nauttivat keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden keskipalkka oli näistä 87,8 %:a. Kokonaiskuukausiansioiden vaihtelu oli suurinta alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden joukossa. Sukupuolittain tarkasteltaessa käy ilmi, että miehillä koulutustaso ei tilastollisesti vaikuta palkkatasoon. Sen sijaan naisilla vähintään ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet saavat pienempää palkkaa kuin alemman koulutustason omaavat naiset. Kokonaispalkka toimiaseman mukaan, /kk Yhteensä Miehet Naiset Johtotehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilöt a s i a n t u n t i j a 7

8 Asiantuntijatehtävissä työskennelleistä miehistä vajaalla viidesosalla (18,5 %) oli joko keskiasteen tai alin korkea-asteen tutkinto. Asiantuntijatehtävissä keskimääräinen kokonaispalkka oli korkein juuri alimmalla koulutustasolla ja laski koulutustason kohotessa. Asiantuntijatehtävissä toimineiden naisten koulutustaso oli korkeampi kuin miesten. Kokonaispalkka marraskuussa 2002 Johtotehtävissä toimineiden keskipalkka oli 3456 euroa. Johtotehtävissä toimineiden naisten keskipalkka oli 79,8 %:a vastaavissa tehtävissä työskennelleiden miesten keskipalkasta. Toimihenkilötehtävissä tilastollisesti merkitsevää palkkaeroa miesten ja naisten keskipalkoissa ei ollut. Kokonaispalkka työssäkäyntialueen mukaan, /kk Lkm (%) Keskiarvo F10 Mediaani F90 Pääkaupunkiseutu 52, Etelä-Suomen lääni 10, Länsi-Suomen lääni 23, Itä-Suomen lääni 4, Oulun lääni 6, Kokonaispalkka marraskuussa 2002 Nauhakuvion vasen pää ilmoittaa tunnusluvun F10, oikea pää F90:n ja nauhan keskellä on mediaanipalkka (F50). Mediaanipalkka ilmoittaa palkan, jota pienempää saa puolet mukana olleista ja suurempaa puolet (50 %). F10 ilmoittaa palkan, jota pienempää saa 10 %:a ja suurempaa 90 %:a. F90:n ilmoittaman palkan alapuolelle jää 90 %:a ja yläpuolelle 10 %:a vastanneista. Mitä pidempi nauha on, sitä suurempaa on palkkojen hajonta. Vastaajista yli puolet kävi töissä pääkaupunkiseudulla. Korkein keskipalkka oli Etelä-Suomen läänissä työssä käyvillä, missä palkkojen vaihtelu oli myös suurinta. Etelä-Suomen läänissä työssä käyvien koulutustaso oli alhaisin alueittain tarkasteltaessa. Miesten osuus oli korkein Etelä-Suomen ja Oulun lääneissä työssä käyvillä. Näissä lääneissä myös keski-ikä oli korkein. Johtotehtävissä työskenteleviä oli Etelä-Suomen läänissä melkein puolet (49,1 %). Alhainen koulutustaso, korkeampi ikä, johtotehtävissä työskentely ja miessukupuoli ovat kaikki niitä tekijöitä, jotka näyttäisivät nostavan keskipalkkaa edellä esitetyn perusteella. Niinpä ei ole ihme, että Etelä-Suomen läänissä keskipalkka nousee muita työssäkäyntialueita korkeammaksi. PALKKAKEHITYS YKSITYISELLÄ SEKTORILLA SÄILYNYT HYVÄNÄ Yksityisellä sektorilla työskentelevien SPECI- An jäsenten palkat ovat nousseet keskimäärin 4,3 %:a vuoden 2001 marraskuusta vuoden 2002 marraskuuhun. Tilastokeskuksen julkaiseman Ansiotasoindeksin mukaan koko yksityisen sektorin palkat nousivat 3,2 %:a vuoden neljänneksestä vuoden neljännekseen. SPECIAlaisten palkkakehitys on siis ollut hieman parempaa kuin yksityisellä sektorilla yleensä. Myöskin SPECIA:n keskipalkka (2827 euroa) oli suurempi kuin keskiansio yksityisellä sektorilla yleensä (2275 euroa). Palkkakehitys Yhteensä SPECIA Keskipalkka 2002 ( /kk) 2827 Muutos (%) 2,6 Muutos (%) 4,4 Muutos (%) 4,3 Kaikki palkansaajat, yksityinen sektori* Keskiansio 2002/IV ( /kk) 2275 Ansiotasoindeksin muutos 2001/IV 2002/IV (%) 3,2 *Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus. Tarkasteltaessa SPECIAn yksityisen sektorin palkkakehitystä vuodesta 1999 lähtien huomataan, että parina viimeisenä vuotena palkkojen nousuvauhti on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. 8 a s i a n t u n t i j a

9 KOLMASOSA PITI TYÖMÄÄRÄÄNSÄ SOPIVANA SPECIAn yksityisellä sektorilla työskentelevien jäsenten työsopimuksessa tai muuten sovittu säännöllinen viikkotyöaika oli keskimäärin 37,1 tuntia ja todellinen viikkotyöaika keskimäärin 39,7 tuntia. Vuoden 2001 työmarkkinatutkimuksen mukaan todellinen viikkotyöaika yksityisellä sektorilla oli 40,9 tuntia. Todellinen viikkotyöaika on siis laskenut edellisestä vuodesta. Asiantuntijatehtävissä työskentelevien työsopimuksen mukainen viikkotyöaika oli lyhyempi kuin muissa tehtävissä työskentelevillä. Johtotehtävissä todellinen viikkotyöaika kohosi muita korkeammaksi. Myöskin iällä oli vaikutusta tehtyyn todelliseen viikkotyöaikaan. Vanhemmissa ikäluokissa todellinen viikkotyöaika oli korkeampi kuin nuoremmilla. Keskimääräinen viikkotyöaika, tuntia/vko Työsopimuksen Todellinen mukainen viikkotyöaika viikkotyöaika Yhteensä 37,1 39,7 Toimiasema Johtotehtävät 37,4 42,4 Asiantuntijatehtävät 36,8 39,2 Toimihenkilöt 37,7 38,3 IKÄ Alle 30 vuotta 37,2 38, vuotta 37,1 39, vuotta 37,4 40, vuotta 36,6 40,9 Työmääräänsä piti ajoittain liian suurena lähes puolet (49,7 %) vastaajista ja jatkuvasti liian suurena 13 %:a. Työmääräänsä oli tyytyväisiä kolmasosa vastaajista. Erityisesti johtotehtävissä työtaakkaa pidettiin liian suurena. Työmääränsä jatkuvasti liian suureksi kokevien määrä kasvoi iän myötä. Edellisenä vuotena yksityisellä sektorilla työskennelleistä SPECIAn jäsenistä 60 %:a piti työmääräänsä sopivana. Tässä kyselyssä ainoastaan kolmasosa oli tyytyväinen työmääräänsä. YLITYÖT RASITTAVAT JOHTOTEHTÄVISSÄ TYÖSKENTELEVIÄ SPECIAn jäsenistä 72 %:a teki ylitöitä. Eniten ylitöitä tekivät keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Ylitöiden tekeminen väheni koulutustason noustessa. Johtotehtävissä työskentelevistä jopa 83 %:a ilmoitti tekevänsä ylitöitä. Tehdyistä ylitöistä 43 %:a jäi kokonaan korvaamatta. Korvauksetta tehtyjen ylitöiden määrä yksityisellä sektorilla on hieman laskenut edellisestä vuodesta, jolloin vastaava luku oli 46 %:a vuotiaista jopa 63 %:a ei saanut tekemistään ylitöistä korvauksia. Tästä ryhmästä lähes kaksi kolmasosaa toimi johtotehtävissä. Osittaisen korvauksen tehdyistä ylitöistä sai vajaa kolmasosa (29 %) ja täysimääräisen korvauksen 28 %:a. Ylityökorvaukset olivat keskimäärin 191 euroa kuukaudessa. Mikäli ylityöt korvattiin vapaana viidesosalla vapaat jäivät pääsääntöisesti käyttämättä. Miehistä jopa kolmasosa ei pystynyt pitämään ylityövapaitaan. Alle 30-vuotiaista joka kymmenenneltä jäivät ylityövapaat pitämättä. Pitämättä jääneiden vapaiden määrä kasvoi vanhempiin ikäluokkiin mentäessä ja vuotiaista 40 %:lla vapaat jäivät käyttämättä. Kolmasosa vastaajista ilmoitti tekemiensä ylitöiden lisääntyneen verrattuna vuoteen Eniten ylitöiden määrä kasvoi johtotehtävissä työskentelevillä ja alle 30-vuotiailla. Ylityöt näyttävät erityisesti rasittavan johtotehtävissä työskenteleviä. Ylitöitä tehdään paljon, työmäärä koetaan ajoittain tai jatkuvasti liian suureksi eikä tehdyistä ylitöistä saada täyttä korvausta. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, kuinka moni johtotehtävissä työskennelleistä olisi ollut oikeutettu ylityökorvauksiin. Myös ylityövapaat jäävät johtotehtävissä monelta pitämättä ja tehtyjen ylitöiden määrä tuntuu aina vain lisääntyvän. AJANPUUTE ESTEENÄ KOULUTTAUTUMISELLE Tämänvuotisessa työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin laajalti ammatilliseen osaamiseen ja koulutukseen liittyviä asioita. Kyselyyn Koulutustarpeeseen merkittävästi tai jossain määrin vaikuttavat tekijät, % vastanneet antoivat omalle osaamiselleen nykyisessä työtehtävässään kouluarvosanan 8,4. Naiset pitivät omaa osaamistaan hieman parempana kuin miehet. Iän karttuessa luottamus omaan ammattitaitoon lisääntyi. Lähes puolella vastaajista olisi ollut valmiuksia selviytyä vaativammistakin työtehtävistä ja 13,5 %:a olisi tarvinnut lisäkoulutusta. Lisäkoulutuksen tarve oli suunnilleen sama molemmilla sukupuolilla, mutta naiset kokivat miehiä useammin olevansa ammattitaitoaan alemmissa työtehtävissä. Vaikka nuoret pitivät omaa osaamistaan huonompana kuin vanhemmat ikäluokat, niin nuoret kuitenkin katsoivat vanhempia useammin kykenevänsä vaativampiinkin tehtäviin kuin missä olivat tällä hetkellä. He myös pitivät omaa lisäkoulutustarvettaan vähäisempänä kuin vanhemmat työtoverinsa. Johtotehtävissä työskentelevistä viidesosa olisi mielestään Tekijät, jotka ovat esteenä oman ammatillisen osaamisen kartuttamiselle, % Koulutusmuodot, jotka sopivat erittäin hyvin vastaajille nykyisessä tilanteessa, % a s i a n t u n t i j a 9

10 tarvinnut lisäkoulutusta selvitäkseen nykyisistä työtehtävistään. Asiantuntijatehtävissä ja toimihenkilöillä lisäkoulutuksen tarve oli puolet pienempi. Toimihenkilöistä jopa 62,4 %:lla olisi ollut valmiuksia selviytyä vaativammistakin tehtävistä, kun johtotehtävissä työskentelevistä vain kolmasosalla. Vastaajista 42 %:a uskoi nykyisten työteh - tä viensä muuttuvan melko paljon tai erittäin paljon seuraavan kolmen vuoden aikana. Iäkkäämmät vastaajat uskoivat työtehtäviensä muuttuvan vähemmän kuin nuoremmat vastaajat. Tärkeimpänä mahdolliseen koulutustarpeeseen vaikuttavana tekijänä pidettiin oman osaamisen vahvistamista nykyisessä työtehtävässä. Tärkeinä pidettiin myös halua varmistaa oma työmarkkinakelpoisuus mahdollisessa työttömyystilanteessa, uralla eteneminen sekä halu suuntautua kokonaan uusille osaamisalueille. Oman ammatillisen osaamisen kartuttamiselle suurin este oli ajanpuute ja vaikeus irrottautua työpaikalta. Myöskin koulutuksen (kuten esim. täydennyskoulutus) aiheuttamat kustannukset ja se, ettei itselle sopivaa koulutustarjontaa ollut olivat esteenä. Koulutusmuodoista parhaiten vastaajille sopivat 1 3 päivää kestävät yhtäjaksoiset koulutustilaisuudet ja itseopiskelu. Sen sijaan jopa 39,7 %:a vastaajista ilmoitti, että 4 5 päivää kestävät yhtäjaksoiset koulutustilaisuudet eivät sopineet heille lainkaan. Mielipiteitä liiton toiminnasta, %:a kantansa ilmoittaneista enemmän kuin korkeammassa toimiasemassa työskentelevät. Työssäkäyntialueella oli myös vaikutusta mielipiteisiin liiton toiminnasta. Pääkaupunkiseudulla tai Etelä-Suomen läänissä työskentelevät pitivät liiton koulutus- ja tiedotustoimintaa sekä lakimiespalveluita parem- pana kuin muualla työssä käyvät. Erityisen tyytymättömiä koulutus- ja tiedotustoimintaan sekä lakimiespalveluihin olivat Itä-Suomen läänissä työskentelevät. Näyttääkin siltä, että mitä useammin liiton toimistoon oltiin yhteydessä sitä tyytyväisempiä liiton palveluihin oltiin. ITÄ-SUOMESSA OLTIIN TYYTYMÄTTÖMIMPIÄ LIITON TOIMINTAAN Yksityisellä sektorilla työskentelevistä SPECI- An jäsenistä 43,5 %:a oli ollut yhteydessä liiton toimistoon viimeisen vuoden aikana. Naiset ottivat yhteyttä liiton toimistoon miehiä useammin. Naiset myös arvostivat liiton palveluita enemmän kuin miehet. Nuoret alle 30- vuotiaat olivat useammin yhteydessä liittoon kuin vanhemmat ikäluokat ja myös arvostivat liiton edunvalvontaa ja lakimiespalvelua enemmän kuin vanhemmat. Sen sijaan koulutustoiminnan arvostus lisääntyi iän myötä. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutuksen omaavista jopa 46,4 %:a oli vuoden aikana ollut yhteydessä liiton toimistoon; keskiasteen tai alimman korkeaasteen tutkinnon suorittaneista sen sijaan ainoastaan vajaa kolmasosa. Korkeammin koulutetut myös pitivät toimiston yleistä jäsenpalvelua ja lakimiespalvelua parempana kuin alemman koulutustason omaavat. Toimihenkilötehtävissä työskentelevät olivat olleet useammin yhteydessä liiton toimistoon kuin johtotehtävissä työskentelevät ja myös arvostivat liiton yleistä jäsenpalvelua 10 a s i a n t u n t i j a

11 Tutkittua tietoa AEK:sta ja Akavasta mikä?miksi?miten? Tyypillinen akavalainen on 42- vuotias yksityisellä sektorilla työskentelevä asiantuntija, joka ansaitsee 3130 euroa kuukaudessa ja tekee keskimäärin 41-tuntista työviikkoa. Tilastokeskuksen viimeisimmän työvoimatutkimuksen mukaan kaikkien palkansaajien keski-ikä oli 39 vuotta, ja keskiansiot 2210 euroa kuukaudessa. Naisia akavalaisesta työvoimasta on 51 prosenttia. Määräaikaisten osuus edelleen nousussa Akavan työmarkkinatutkimus tehtiin lokakuussa Kyselyhetkellä lähes joka toinen alle 30- vuotias nainen oli määräaikaisesti palkattu. Osuus oli noussut edellisvuodesta. Samanikäisistä miehistä, joka viides oli määräaikainen. Keskimäärin akavalaisesta työvoimasta on määräaikaisia noin 13 prosenttia. Määräaikaisuus on yleisintä julkisella sektorilla, erityisesti valtion hallinnossa. Määräaikaiset työt saattavat olla ainut keino päästä työmarkkinoilla, mutta tutkimusten mukaan määräaikaiset solmivat mm. harvemmin avio- ja avoliittoja ja ostavat asuntoja kuin vastaavan ikäiset vakituisissa työsuhteissa olevat. Perheen perustamista ja lasten tekoa lykätään, koska tulevaisuus ja taloudellinen asema on määräaikaisuuksien myötä epävarma. Nuorille perheen perustamisiässä oleville naisille määräaikaisuus on erittäin ongelmallista ja vaikuttaa kielteisesti työuraan ja ansiokehitykseen. Alipalkattujen palkkauksen korjaaminen tavoitteeksi koko Akavalle? Akavan tärkeimmäksi lähivuosien tavoitteeksi nousi myös työmarkkinatutkimuksessa alipalkattujen palkkauksen korjaaminen. Asia on nostettu jo aiemmin Akavan Erityisalojen Keskusliiton lähivuosien yhdeksi tärkeimmäksi lähivuosien Lähivuosien tärkein tehtävä akavalaisten mielestä on työn vaati vuuteen nähden alipalkattujen palkkauksen kohentaminen. Tätä mieltä oli 66 pro senttia Akavan työmarkkina - tutkimukseen vastanneista. Toiseksi nousee nimellispalkkojen korottaminen. tavoitteeksi. AEK on tehnyt asiassa tiivistä yhteistyötä muiden akavalaisten naisvaltaisten järjestöjen kanssa. Ei enää lahjaksi -kampanja oli näkyvästi esillä mm. viime sopimuskierroksella. Korkeasti koulutettujen alipalkkaus on tyypillisempi naisten ongelma kuin miesten. Naisten ansiot ovat Tilastokeskuksen tietojen mukaan 82 prosenttia miesten ansioista. Ero on räikeä, koska on naiset ovat Suomessa yleisemmin myös paremmin koulutettuja kuin miehet. Naisista 37 prosentilla on korkeakoulututkinto, miehillä 30 prosentilla. Koulutuksen pitäisi olla yksi keskeisimpiä palkan kriteerejä, mutta tilastojen valossa arkitotuus on toinen. AEK:ssa tutkittiin yksityissektoria Poikkeuksellisesti AEK:n työmarkkinatutkimuksessa keskityttiin tällä kertaa yksityissektoriin. Naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat todettu kertaalleen myös oman jäsenistömme parissa. Naisten palkat ovat neljä viidesosaa miesten palkoista. Naisten keskipalkka oli 2502 euroa, miesten 2838 euroa. Specialaisten palkat olivat kahdeksan prosenttia keskiarvollisia palkkoja suuremmat. Työaika oli keskimäärin 37,5 tuntia. Todellinen viikkotyötuntimäärä oli naisilla 39,8 tuntia ja miehillä 40,8 tuntia. Myös työsuhteen määräaikaisuus oli AEK:n jäsenistön nuorimpien yleinen ongelma. Kyselyyn vastanneista alle 30- vuotiaista 27 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa, yli 50-vuotiaista noin kuusi prosenttia. Lisää tietoja tutkimuksista: Akavan työmarkkinatutkimus on julkaistu Akavan kotisivuilla AEK:n tutkimus löytyy osoitteesta a s i a n t u n t i j a 11

12 Lennä, lennä leppäkerttu...

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D. Speciassa jo 4000 jäsentä! sivu3. Tutkittua tietoa specialaisista! sivu6

S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D. Speciassa jo 4000 jäsentä! sivu3. Tutkittua tietoa specialaisista! sivu6 S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 2 2 0 0 4 Speciassa jo 4000 jäsentä! Tutkittua tietoa specialaisista! f sivu3 f sivu6 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Harrastuksesta tuli

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2005 Tutkittua tietoa specialaisista Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 6 sivu 15 pääkirjoitus Työ tekijäänsä kiittää kiittääkö työnantaja? T ämän

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi.

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi. SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2006 TEEMANA Uudet työmarkkinatutkimukset sivu 4 Specialaisten ammatteja Simon Huldén kehittämispäälliköksi sivu 10 sivu 14 pääkirjoitus Osaava ja hyvinvoiva

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Urallaan johtajiksi edenneillä miehillä on

Urallaan johtajiksi edenneillä miehillä on Miesjohtajalla ura ja perhe, entä naisjohtajalla? Leena Kartovaara Vanhan sanonnan mukaan menestyvän miehen takana on nainen. Mitä sitten on menestyvän naisen takana. Vai onko mitään? Urallaan johtajiksi

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus

Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S Julkaisuvapaa heti Lehdistötiedote 22.9.2006 Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus Lisätietoja Tiedottaja Heikki

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen 1/7 Palkkatutkimus 22 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen Sisällys 1. Kysely 1 2. Määrittelyt 3. Palkat vuonna 22 4. Aseman vaikutus palkkoihin 3 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

SMKJ pähkinänkuoressa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

SMKJ pähkinänkuoressa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ SMKJ pähkinänkuoressa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Toiminta-ajatus SMKJ toimii jäsentensä ammatillisena etujärjestönä, valvoo ja kehittää jäsenten yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ammatillisia

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

VÄESTÖLIITTO RY:N SÄÄNNÖT

VÄESTÖLIITTO RY:N SÄÄNNÖT VÄESTÖLIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Väestöliitto ry ja sen kotipaikka Helsingin kaupunki. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. 2 Liitto on yhdistyslain tarkoittama poliittisesti

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta.

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. SÄÄNTÖMUUTOSMUISTIO 23.09.2009 Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. Muistiossa on kirjattuna ensin nykyinen sääntökohta ja sen perään esitetty muutos perusteluineen.

Lisätiedot

T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 2 0 1 3

T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 2 0 1 3 T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 0 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 1.1. Vastaajien taustatietoja... 4. PALVELUSSUHDE... 6.1. Työmarkkinatilanne ja työnantaja... 6.. Palvelussuhteen laji... 8..

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

asiantuntij asiantuntiia

asiantuntij asiantuntiia S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 1 2 0 0 4 Specian kevätkokous huhtikuussa Tarjolla kevään koulutukset Valtion uusi palkkausjärjestelmä etenee f sivu6 f sivu9 f sivu

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja

Lisätiedot