Päiväkoti Tuulenpesän ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA Ulvilan kaupunki Päiväkoti Tuulenpesä Kaarinantie 1, Ulvila Ulvila

Transkriptio

1 Päiväkti Tuulenpesän ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA Ulvilan kaupunki Päiväkti Tuulenpesä Kaarinantie 1, Ulvila Ulvila

2 2 PERUSOPETUSLAIN MUKAISEN ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN PÄIVÄKOTI TUULENPESÄSSÄ: Opetuksen ja kasvatuksen perustana käytetään Ulvilan kaupungin vimassa levaa esipetussuunnitelmaa sekä petushallituksen esipetuksen petussuunnitelman perusteita. TYÖAIKA: Syyslukukausi (11.8) Kevätlukukausi LOMA-AJAT: Syyslma Jululma Talvilma Pääsiäinen ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AIKA: Esipetus järjestetään kl OPPILASMÄÄRÄT: Veijarit 15 Viikarit 19 Vekarat 12 Oskarit 1 Leppäkertut (Friitalan kulun eskari - ekalukassa) 12 ESIOPETTAJAT JA MUU HENKILÖKUNTA: Veijarit: Lastentarhanpettajat: Leila Pärssinen ja Matilda Suutari sekä mntessrihjaaja/lastenhitaja: Jaana Lepistö Viikarit: Lastentarhanpettajat: Maire Nännimäinen ja Tarja Viljanen sekä lastenhitaja: Hanna Bman Vekarat: Varhaiskasvatuksen erityispettaja Kirsi Kskinen, lastentarhanpettaja Heli Peltniemi, lastenhitaja: Katariina Peltmäki ja avustajat: Anne-Mari Salminen ja Janne Salmi Leppäkertut: lastentarhanpettaja: Kaarina Jaakkla-Virtanen Päiväkdinjhtaja: Eija Lehtvirta

3 3 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET ARVOPERUSTA Kaiken timinnan lähtökhtana n lapsilähtöinen kasvatus. Meille tärkeää n, että lapsen n hyvä ja turvallista tulla esipetukseen ja että hän saa kasvaa, kehittyä ja ppia yksilöllisen kasvurytminsä mukaan. Timinnassa pyrimme mnipulisuuteen humiimalla petussuunnitelman kaikki ppimiskknaisuudet. Esipetuksessa humiidaan lapsen eri kasvuympäristöt sekä lapsen vahvuudet. Lapsen vahvuuksien kautta pystymme rhkaisemaan, kannustamaan ja hjaamaan häntä myös niillä saalueilla, jissa hänellä n vielä harjiteltavaa. Erityisen tärkeänä pidämme lasten ssiaalisten taitjen karttumista: työskentelemme yksin ja yhdessä erilaisuus n meille rikkaus pyrimme ystävälliseen ja hyväksyvään ilmapiiriin harjittelemme tinen tistemme kunniittamista hyvät tavat Psitiivinen minäkuva n silta hyvään itsetuntn saan yrittää ja erehtyä kun välitän itsestäni, välitän myös muista YLEISET TAVOITTEET Esipetuksen tehtävänä n edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja ppimisedellytyksiä. Timintaa suunnitellaan lapsilähtöisesti ja sen tehtävä n vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja käsitystä itsestään ppijana. Tavitteena n, että lapset ppivat arvstamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja maa ainutlaatuisuuttaan. Vanhempien ja hultajien tuntemus masta lapsesta auttaa kasvatustyötä esipetuksessa. Tavitteena n tukea yhdessä lapsen vahvuuksia. VELVOITTEET Esipetuksen järjestämistä hjaavat velvitteet perustuvat Sumen perustuslakiin, peruspetuslakiin(628/1998) 14 2 mm. ja -asetukseen sekä sen njalla annettuun valtineuvstn asetukseen(422/2012), ppilas- ja piskelijahultlakiin sekä esipetuksen petussuunnitelman perusteisiin. Esipetuksella n myös tehtävä sivistykseen ja tasa-arvisuuden edistämiseen ja petuksen tulee turvata riittävä yhdenvertaisuus kk maassa. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista tavitteista säädetään valtineuvstn asetuksessa. Esipetusta Tuulenpesässä hjaa esipetuksen petussuunnitelman valtakunnalliset perusteet (Määräykset ja hjeet 2014:94) ja Ulvilan kaupungin esipetussuunnitelmaa. ESIOPETUS OSANA OPPIMISEN POLKUA Päiväkti Tuulenpesän esipetuksen tavitteena n rakentaa lapselle psitiivinen ja turvallinen plku esipetuksesta kuluun, tukien lapsen kasvua, kehitystä ja ppimista. Jkainen lapsi saa ppia ja kasvaa massa tahdissaan, massa esipetusryhmässään. Ryhmän timinnassa humiidaan jkaisen lapsen tarpeet.

4 Esipetusvuden aikana liitetään esipetus ja lapsen tarvitsema muu varhaiskasvatus yhdeksi kknaisuudeksi niin, että lapsen päivästä mudstuu yhtenäinen kasvua ja ppimista tukeva jatkum. Friitalan kulun läheisyys auttaa yhteistyön tekemistä esi- ja alkupetuksen välillä esipetusvuden aikana. Friitalan kululla timii myös yksi esipetusryhmä tehden yhteistyötä ekalukan kanssa. Myös tämä varmistaa esipetuksen saksi ppimisenplkua. 4 OPPIMISKÄSITYS Lapsen luntainen uteliaisuus tukee lapsen ppimista. Lapsi ppii leikkien, liikkuen ja kkeillen - käyttäen kaikkia aistejaan. Tavitteena n, että lapset saavat kkemuksia ppimisen ja ivaltamisen ilsta. Lapset saavat itse vaikuttaa esipetuksen timintaan mielenkiinnn khteidensa kautta, pettajien pedaggisessa hjauksessa. Timinnassa humiidaan jkaisen lapsen tapa ppia malla kehitystasllaan njaten lapsen aikaisemmin ppimaan tietn ja taitn. Aikuinen n ryhmässä lasta varten. Lasten ait khtaaminen vurvaikutustilanteissa lu edellytyksen lapsen kuulemiselle. Hän vahvistaa malla timinnallaan lapsen itsetunta ja hulehtii lapsen hyvinvinnista ja turvallisuudesta. Lasta kannustetaan yrittämään itse ja lapselle ludaan edellytyksiä nnistua. Lapsen kanssa harjitellaan myös vastinkäymisten sietämistä ja käsittelemistä. Vanhemmat sallistuvat kasvatuskumppaneina timinnan suunnitteluun, tteuttamiseen ja arviintiin. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisella saamisella tarkitetaan tietjen, taitjen, arvjen, asenteiden ja tahdn mudstamaa kknaisuutta. Osaaminen tarkittaa myös kykyä käyttää tietja ja taitja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen saamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Esipetuksessa vahvistetaan laaja-alaista saamista eri ppimiskknaisuuksia hyödyntäen. Laaja-alaista saamista vidaan vahvistaa esimerkiksi erilaisissa ppimisprsesseissa, jissa lapsi suunnittelee ja tteuttaa mia ideitaan aikuisen hjauksessa. Laaja-alaista saamista kehittäminen tetaan humin kaikessa esipetuksen timinnassa: timintakulttuuria ja ppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja petustyössä. Se vahvistuu vähitellen ppimisen plun aikana eri tiedn- ja taidnalihin liittyvässä piskelussa sekä arjen timinnassa ja vurvaikutuksessa. Laaja-alaisen saamisen tarve krstuu ympäröivän maailman muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, piskelu ja työn tek sekä kansalaisena timiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista, tiednalarajat ylittävää saamista. Laaja-alaista saamista vat ajattelu ja ppiminen, kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu, itsestä hulehtiminen ja arjen taidt, mnilukutait, tiet- ja viestintäteknlginen saaminen sekä sallistuminen ja vaikuttaminen.

5 5 2. KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI PERIAATTEET Timintakulttuuri n histriallisesti ja kulttuurisesti mututuva tapa timia, jka kehittyy esipetusyhteisön vurvaikutuksessa. Timintakulttuuri näkyy esipetusyhteisön vurvaikutuksessa, ilmapiirissä sekä pedaggisissa käytännöissä ja vaikuttaa aina lasten khtaamaan esipetuksen laatuun. Hyvä timintakulttuuri edistää ppimista ja hyvinvintia esipetusyhteisössä. Tuulenpesän esipetuksen hyvä kasvua ja ppimista tukeva timintakulttuuri sisältää keskustelua ja vurvaikutusta lapsen, vanhempien ja hultajien, esipetustiimin ja työyhteisön välillä. Se n myös timinnallista ppimista, jka tukee lapsen ajatusten ja ideiden kuulluksi tulemista. Esipetuspäivässä n aikaa myös lapsen leikille, alitteille ja kkeiluille. Esipetuksessa lapsilla n mahdllisuus leikkiä maehtisesti sekä petella uusia leikkejä ja pelejä. Leikkiä eri mudissaan hyödynnetään petuksessa mnipulisesti. Myönteinen ja kannustava ilmapiiri edistää lapsen kasvua ja ppimista. Jkainen lapsi humiidaan yksilönä ryhmän arjessa. Tavitteena n tuda lasten mielenkiinnn khteet näkyväksi, ja seurata erilaisin dkumentinnin keinin tteutuuk lapsen sallisuus esipetuksen arjessa. Henkilökunta päivittää ammatillista saamista ammatillisissa täydennyskulutuksissa, tuden uusia näkökulmia esipetuksen timintaan. Esipetuksessa arviidaan psyykkistä, fyysistä ja ssiaalista ympäristöä. Arviintia tteutetaan päivittäin havainniden sekä vurvaikutuksessa lasten ja hultajien kanssa. Hultajan kanssa tehtävä yhteistyö ja luttamuksellinen kasvatuskumppanuus luvat turvallisen phjan lapsen esipetukselle. Hultajalla n lapsestaan arvkasta kkemusta ja tieta, jta tetaan humin esipetusta järjestettäessä. Tuulenpesässä lasten kanssa harjitellaan tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Lapsia hjataan timimaan tiset humin ttaen erilaisissa ristiriitatilanteissa. Tässä apuna n Kimchis- tunne ja vurvaikutuspehmt. Esipetuksessa kiinnitetään humita terveisiin elämäntapihin. Lasten kanssa liikutaan mnipulisesti sekä sisällä että ulkna päiväkdin ja kulun pihassa sekä lähiympäristössä kuten metsässä. Lapsia hjataan timimaan turvallisesti ppimisympäristöissä

6 6 TUULENPESÄN TOIMINTAKULTTUURIIN KUULUVAT YHTEISET RETKET JA JUHLAT Massin vaellus syyskuussa värijuhla ja sadnkrjuunäyttely syys-lkakuussa julujuhlat, vieraina perheet kevätjuhlat, jissa myös perheet mukana muita yhteisiä tapahtumia: Hsianna-hetki alittaa julunajan 1.adventtina julukuussa juhlitaan julua helmikuussa Runebergin kahvila, ystävänpäivä, laskiainen ja Kalevalan päivä maaliskuussa pääsiäinen tukkuussa vappu ja kevään avaus Kk taln yhteiset lauluhetket nin kerran kuukaudessa

7 7 OPPIMISYMPÄRISTÖT Sisällä ja ulkna, lähilunnssa ja rakennetussa ympäristössä levaa leikki- ja timintaympäristöä kutsumme ppimisympäristöksi. Oppimisympäristöä mukataan lapsen ja lapsiryhmän tarpeista käsin. Ympäristöt tarjavat mahdllisuuksia leikkiin, luviin ratkaisuihin ja asiiden mnipuliseen tarkasteluun lapsia mtivivia ja timinnallisia työtapja käyttäen. Oppimisympäristössä n keskeistä aikuisen ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vurvaikutus, erilaiset timintatavat ja ppimistehtävät. Avin, rhkaiseva ja kiireetön ilmapiiri ja kunnssa levat tilat ja välineet niin sisällä kuin ulkna luvat lapselle turvalliset lsuhteet kasvamiseen ja ppimiseen. Esipetuksessa timivat lastentarhanpettajat suunnittelevat, tteuttavat ja arviivat ppimisympäristöä. Tarvittaessa knsultidaan varhaiskasvatuksen erityispettajaa tai psyklgia. Jkaisella ryhmällä n käytössä kaksi hunetilaa ja lisäksi eteistilat. Opetusmateriaalit ja - välineet (mm. pelit, lelut, kielen- ja vurvaikutuksen, matemaattisten ja tutkimisen välineet, askartelu- ja piirtämisvälineet sekä mntessripuuhat) vat lapsille jatkuvasti saatavilla herättämässä mielenkiinta ppimista ja tisten kanssa timimista khtaan. Huneet muuntautuvat tarvittaessa timinnalliseen pajatyöskentelyyn, jssa lapset pääsevät itse tutkien ja timien tutustumaan pittavaan asiaan aikuisen hjatessa tarvittaessa. Tuulenpesässä hyödynnetään tiet- ja viestintäteknlgiaa petuksessa. Vekariden esipetusryhmässä n lasten ja aikuisten käytössä älytaulu ja kaikissa ryhmissä ipadit ja PC-tietkne. Veijareiden ryhmässä n laaja mntessrivälineistö, jka saltaan hjaa lasten matimisuutta ja tutkivaa kehitystasista ppimista. Myös muissa ryhmissä hyödynnetään mntessrivälineistöä.

8 8 Metsä n yksi Tuulenpesälle tärkeä ppimisympäristö, jka mahdllistaa metsämörriretket ja timinnalliset esipetushetket lunnn keskellä. Samalla pitaan lunnn kunniittamista, ja ympäristöä säästävää kestävää timintatapaa. Tuulenpesässä järjestetään esipetuksen yhteinen vaellusretki Massin majalle syyskuussa jka timintakausi YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN AIKANA JA SIIRTYMÄVAIHEISSA Esipetuksessa tehdään yhteistyötä ssiaali- ja terveydenhulln henkilöstön kanssa lasten hyvinvinnin, kasvun ja ppimisen tukemiseksi. Lasten kasvun ja ppimisen tuen sekä esipetuksen ppilashulln käytäntöjä arviidaan ja kehitetään mnialaisessa yhteistyössä. Yhteistyöllä lähiympäristön timijiden kanssa edistetään ppimisympäristöjen mnipulisuutta. Näin lasten ppimisympäristöt avautuvat ympäröivään yhteisöön ja maailmaan. Henkilökunnan keskinäinen yhteistyö esipetuksessa n välttämätöntä petuksen laadun ja esipetusyhteisön hyvinvinnin kannalta. Yhteistyö esipetusyhteisön aikuisten kesken timii samalla esimerkkinä lapsille. Lasten yhteistyötaitjen vahvistaminen n yksi keskeisistä esipetuksen tavitteista. Tuulenpesässä näitä taitja harjitellaan myös Kimchis- tunne- ja vurvaikutuskulussa, ryhmien välisessä yhteistyössä ja erilaisissa pienryhmissä sekä leikki- ja ulkilutilanteissa. Lapsia

9 kannustetaan ja hjataan timimaan ryhmän jäsenenä, mm. hyviin tapihin, käyttämään kaunista kieltä tista khtaan ja ratkaisemaan ristiriidat rakentavasti. Tuulenpesän yhteistyötahja vat seurakunta vapaa-aikatimi terveystimi ssiaali- ja perhetyö liikunta- ja urheiluseurat, muut järjestöt piskelijat ja ppilaitkset 9 yhteistyö seurakunnan kanssa: seurakunnan vierailut päiväktiin julukirkk pääsiäisenä seurakuntakdilla pääsiäishartaus vierailu ktikirkssa esippilaiden kuluun siunaaminen Ulvilan kirkssa tukkuun lpulla Friitalan kulun pihassa leva lähiliikunta-alue mahdllistaa mnipulisen liikkumisen ja tutustuttaa esippilaita samalla tulevan kulun ympäristöön. Kulu tarjaa eskareille mahdllisuuden myös puutöiden tekemiseen kulun tilissa. Vanhemmat ja isvanhemmat tuvat esipetukseen uusia ppimisympäristöjä: *Erään isvanhemman rakentama tnttunäyttely ja vanhat leluaarteet, jihin lemme saaneet tutustua useana vunna. *Prin seudun isvanhempien järjestämä vapaaehtinen, maksullinen luistelukulu

10 10 Liikuntatimi järjestää esippilaille uimakulun Kaskeltin uimahallilla keväällä 2017 säiden salliessa hiihtlatu läheisellä pelllla ja päiväkdin pihalla luistelualue pallaitkseen pääsemme tutustumaan turvallisuuskulutuksen myötä keväällä 2017 liikuntatukit Ulvilan nurisseuran tallla trstai- aamuisin mahdllisuuksien mukaan retkiä ja kulttuuritapahtumia kevätlukukaudella Sumi 100v - teemalla esimerkiksi Satakunnan musen. YHTEISTYÖ SIIRTYMÄVAIHEESSA Yhteistyön tavitteina n, että esipetus, muu varhaiskasvatus ja peruspetus mudstavat jhdnmukaisen, lapsen kasvua ja ppimista tukevan jatkumn. Yhteistyöllä varmistetaan esipetuksen laatua sekä vahvistetaan lasten ja hultajien sallisuutta. Yhteistyö perustuu Esi- ja alkupetuksen yhteistyön timintasuunnitelmaan, jka tarkistetaan määräajin. Läheisin yhteistyökumppanimme n Friitalan kulu, jnne suurin sa esippilaista siirtyy alkupetukseen. Teemme yhteistyötä myös muiden kulujen kanssa lapsen siirtyessä muualle kuin Friitalan kuluun. Esi- ja alkupetuksen yhteistyö Tuulenpesän esippilaiden ja Friitalan kulun alkupetuksen kanssa n luntevaa läheisen sijainnin vuksi. Yhteistyötä tehdään kk lukuvuden ajan. Yhteistyömutja vat mm. keskustelut pettajien välillä Syksyllä 2016 n alkaneet säännölliset tapaamiset eskari- ja ekalukkien pettajien kesken, jssa phditaan keinja pehmentää esippilaiden siirtymistä kulun pulelle. ppilaiden vastavuriset vierailut *yhteiset liikunta- ja lauluhetket yhteinen ilmiöphjainen ppimisprjekti ekalukkalaisten kanssa keväällä 2017 pettajien vierailut esipetusryhmissä ja ekalukissa yhteistyö kulukuraattrin kanssa vanhempainilta esippilaitten vanhemmille yhteistyössä Friitalan kulun rehtrin ja alkupettajien kanssa keväällä 2017 Lapsen ja hultajan kanssa keskustellaan esipetukseen ja kuluun siirryttäessä alkavan petuksen tavitteista, tehtävästä sekä timintatavista. Tavitteena n, että lapset ja hultajat tutustuvat esi- ja alkupetuksen ppimisympäristöihin, timintaan ja henkilöstöön j ennen petuksen alkua. Peruspetukseen siirtyville lapsille ja heidän hultajilleen annetaan tieta peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminnasta.

11 11 3. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET MONIPUOLISET TYÖTAVAT Ulvilan esipetuksessa työtapjen valintaa ja käyttöä hjaavat esipetukselle annetut tehtävät ja tavitteet sekä lasten tarpeista ja mielenkiinnn khteista nusevat elementit. Havainnimalla lasten kasvua ja ppimista sekä keskustelemalla vanhempien ja lasten kanssa saadaan selville lapsen mielenkiinnn khteet ja yksilölliset kasvun ja ppimisen tarpeet. Havainnintia ja dkumentintia tehdään arjessa säännöllisesti ja sen phjalta mukataan työtapja ja ppimisympäristöä. ARVIOINTI OPETUKSEN JA OPPIMISEN TUKENA Jkaiselle lapselle laaditaan syksyn alussa yhteistyössä hultajien kanssa lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma. Esipetussuunnitelman avulla suunnitellaan ja kehitetään petusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvintia, kasvua ja ppimista. Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelmaan kirjataan esipetuksessa tehdyt arviinnit, esimerkiksi esikululaisen alkukartitus sekä lapsen maa arviintia esipetuksesta. Tuulenpesässä käytetyssä Taikamaaesipetusmateriaalissa n phjia kuukausittain tapahtuvalle arviinnille, jissa esippilaat ensin ryhmänä harjittelevat arviimista, esim. pukeutumis-, rukailutaitjansa. Ajan myötä lapset alkavat arviida kehittymistään itsenäisesti. Henkilökunta arvii työtään päivittäisissä juttutukiissa vanhempien, lasten ja henkilökunnan kesken ja säännöllisissä tiimi- ja päiväktipalavereissa. Tehtyjen havaintjen phjalta suuntaamme petusta, kehitämme ppimisympäristöjä jtta lapset saavat tarvitsemansa tuen ppimiseen. Keräämme lapsen maan kansin piirustuksia, mukavia muistja retkiltä ja päiväktiajalta, jihin lapset mielellään palaavat useasti.

12 12 OPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA OPPIMISKOKONAISUUDET Ilmaisun mnet mudt MUSIIKILLINEN TOIMINTA Perusrytmi taputtaen ja liikkuen Teria Hiljaisuus, tauk ja rentutuminen Laulaminen, sittaminen Erilaiset meldiat Musiikkimaalaus, musiikkiliikunta Knsertit ILMAISUN MONET MUODOT KUVATAITEELLINEN ILMAISU Revintä, leikkaaminen, painanta, smmittelu Piirtäminen, maalaus, väritys Askartelu, hiilityöt Maataide, lunnnmateriaalit, jätemateriaalit, kierrätys Elämykset, kkemukset, il lapsi n timija, ivaltaja minäkuvan ja itsetunnn vahvistaminen KÄSITYÖT SUULLINEN JA KIELELLINEN ILMAISU Sadut, kertmukset Lrut, runt, riimit Pelit, leikit, Nukketeatteri, näytelmä Vurvaikutusleikki Huvutus vhvelityöt mpelukuvat srmivirkkaus mpelu huvasta, kankaasta.. puutyöt, vaneriaskartelut

13 13 Kielen rikas maailma Lasta hjataan keskustelemaan, päättelemään ja ymmärtämään kuulemaansa petuskertmukset yhteiset keskustelut sadutus Lapsen kielellisen uteliaisuuden ja kielellisen tietisuuden herättäminen ja ylläpitäminen Oppimisympäristö hukutteleva Aakkset esillä seinällä tavupelit, kirjaimet riimikrtit, lrukrtit Aakkspelit Tiet- ja viestintäteknlgiaa hyödynnetään petuksessa KIELEN RIKAS MAAILMA Yksilöllinen tukeminen ja humiinti puhelin, vanh. sitt ja viestit tietkne, ipadit, ksketustaulu sähköiset petuspelit, tiednhaku, valkuvaus näppäimistökirjittaminen; esim. retkikertmukset kuvat, kuva+sanat, kuva+tavutetut istekstiset lauseet Tutustutaan kirjaimiin ja äänteisiin ja vahvistetaan lapsen kirjainäännevastaavuutta aakkspelit, puheen pilkkminen saniksi, tavuiksi, äänteiksi Tuetaan lapsen mnilukutaidn kehittymistä yhdessä vanhempien kanssa

14 14 Minä ja meidän yhteisömme Histria ja perinne Vuden kiert ja juhlapäivät - julujuhla, kevätjuhla, - Sumi 100 v. - Runebergin kahvila Ulvilan kaupungin histriaan ja keskiaikaisuuteen tutustuminen Yhteiskunta, media, lapsen ikeudet Yhteisön säännöt YK:n lapsen ikeudet Mediataidt ja mediakriittisyys TURVALLINEN JA MYÖNTEINEN ILMAPIIRI MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME SUVAITSEVAISUUS Eettinen kasvatus Hyvät käytöstavat tisen humin ttaminen tunnetaitjen harjitteleminen ikean ja väärän erttaminen Katsmuskasvatus Juhlapyhät, perinteet eril. perheiden katsmukset ktikirkkn tutustuminen

15 15 Tutkin ja timin ympäristössäni Ympäristökasvatus Ulvilan kaupungin kestävän kehityksen suunnitelma (KEKE) - Tuulenpesän kierrätyshahmt: - Silppu-Siili (paperi) - Rskasaurus (sekajäte) - Lassi-lasilisk (lasi) - Hevisaurus (metalli) - Valle-vesivalas (vesi) - Sähkökissa (sähkö) Osallistuminen Ulvila puhtaaksi päivään keväällä (rskien kerääminen lähialueelta) Jätevaakku/kierrätyshahm vierailee kertmassa kierrätyksestä Luntsuhteen vahvistaminen - luntretket, rairuhn ja kukkien kasvatus - pihassa kasvatuslaatikt Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen - tisen rska n tisen aarre, tavaranvaihtpäivät (lelu, peli, kirja) Lapset ppivat lunnn tuntemusta kkemustensa kautta - ulkilua jka säällä - vudenaikjen vaihtelu/sää- seuranta ja kkeet TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI Matemaattiset taidt Harjitellaan matemaattisia taitja pelien, leikkien, tariniden ja TVT:n avulla - laululeikit, frtunat, dmint - nppapelit, tangram, gelaudat, lgiset palat, matikkapelit Oppimisympäristö numert seinällä npat, numertaulut, mutpalikat, satatavarat, helmitaulu Tutustutaan numermerkkeihin, sekä vahvistetaan lukukäsitteen, lukumäärävastaavuuden, vertailemisen ja lukujntaitjen ppimista Teknlgiakasvatus Arkipäivän ajattelun tukeminen Tutustutaan teknisiin laitteisiin ja niiden käyttötarkituksiin

16 16 Kasvan ja kehityn Kuluttaminen Hyvinvinti ja terveys Kaverit, perhe Tisten humin ttaminen Tunteiden tunnistaminen ja hallinta Lep Vaatetus Mainsten tiedstaminen khtuullinen kuluttaminen Kestävän kehityksen suunnitelma (KEKE) KASVAN JA KEHITYN Liikkuminen hjattu liikunta Omaehtinen liikkuminen Liikuntasuunnitelma Karkea- ja hienmtriset perustaidt Yhteistyö seurjen ja yhdistysten kanssa Rukailu Hyvät tavat Rukailu ppimistilanteena Ravintkäsikirja Viihtyisyys Lautasmalli Turvallisuus Oppimisympäristö Arjen timintaympäristö, mm. lähiliikenne, TVT Fyysinen ja psyykkinen kskemattmuus Arvstava khtelu Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma (KEPSU) KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ERITYISKYSYMYKSET Lasten vaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet tetaan humin lapsen ja ryhmän henkilökhtaista suunnitelmaa tehtäessä.

17 17 4. LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKI TUEN JÄRJESTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Esipetuksessa kaikille lapsille laaditaan lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma yhdessä lapsen, hultajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijiden kanssa. Js lapsi tarvitsee lisätukea jllakin kehityksensä tai ppimisensa alueella, tamme yhdessä hulen puheeksi. Käytössämme n klmiprtainen tuen malli: yleinen, tehstettu- ja erityinen tuki. YHTEISTYÖ HUOLTAJAN KANSSA TUEN AIKANA Ulvilassa lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma, tehstetun ja erityisen tuen suunnitelmat laaditaan yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmille kerrtaan tuen klmiprtaisuudesta. Ulvilan varhaiskasvatuksessa n käytössä Lapset Puheeksi timintamalli, jka n perheen hyvinvintia tukeva työmenetelmä. Sen tarkituksena n kartittaa lapsen arkielämän sujumista sekä tukea vanhemmuutta ja lapsen kehitystä. Vanhemmille vidaan tarjta Lapset Puheeksi timintamallia sana esipetuskeskustelua. Mikäli lapsen taidista ja ppimisesta halutaan lisätietja, vanhemmat vivat ilmittaa lapsen TAITOREPPU -ryhmään, jka tteutetaan kevätlukukaudella. TAITOREPPU-ryhmän tteuttaa KVEO eli knsultiva varhaiskasvatuksen erityispettaja. Palautteen perusteella esipettajat saavat lisätieta asiista, jita vielä harjitellaan. Vanhemmat päättävät lapsen kuluunmensta.

18 18 YLEINEN TUKI ESIOPETUKSESSA = TEHDÄÄN JOTAIN TOISIN Tuulenpesässä humiidaan sekä yksittäisen lapsen että kk ryhmän valmiudet ja tuen tarpeet. Oppimisympäristön suunnittelussa kiinnitämme humita sekä rakenteellisiin, että pedaggisiin ratkaisuihin; tämä mahdllistaa lapsilähtöisen pedaggiikan tteuttamisen. Eriyttämällä timintaa humiimme lasten erilaisia vahvuuksia ja tarpeita. Tarkastelemme lasten erilaisia ppimistapja, työskentelyn rytmiä, valmiuksia, mielenkiinnn khteita, itsetunta ja mtivaatita. Valitsemme työtavat ja menetelmät ryhmäkhtaisesti siten, että jkainen lapsi saa mahdllisuuden harjitella taitjaan ja sittaa saamistaan. Eriyttämisessä humiidaan esimerkiksi ppimisympäristö, aika, tavitteet, sisältö, menetelmät, materiaalit ja petusvälineet. Knsultiva varhaiskasvatuksen erityispettaja Pauliina Raatesalmi sallistuu pyydettäessä Viikareiden, Veijareiden ja Oskareiden yleisen-, tehstetun- ja erityisentuen suunnitteluun ja tteuttamiseen yhdessä henkilökunnan kanssa. Varhaiskasvatuksen erityispettaja Kirsi Kskinen timii vastaavasti Vekarissa. TEHOSTETTU TUKI ESIOPETUKSESSA = TEHDÄÄN ENEMMÄN TOISIN Kun lapsen tuen tarve n säännöllistä tai mnella alueella ja yleisen tuen tukitimet arviidaan riittämättömiksi, laaditaan pedagginen arvi. Pedaggisen arvin laatii esipettaja yhdessä hultajan kanssa. Arvin laatimisessa vat tarvittaessa mukana myös muut lapsen petukseen ja kuntutukseen sallistuvat henkilöt. Tehstetun tuen alittaminen käsitellään pedaggisen arvin phjalta. Asian käsittelyyn sallistuvat henkilöt päätetään lapsikhtaisesti. ERITYINEN TUKI ESIOPETUKSESSA = TEHDÄÄN INTENSIIVISESTI TOISIN Tehstetun tuen piirissä levan lapsen tilanteesta laaditaan pedagginen selvitys sillin, kun n tarpeen selvittää, riittävätkö käytössä levat tukitimet vai tarvitaank erityistä tukea. Pedaggisen selvityksen laatiminen n mniammatillinen prsessi, jnka käynnistää esipettaja yhdessä varhaiskasvatuksen erityispettajan kanssa. Selvitys tehdään yhteistyössä hultajien ja muiden asiantuntijiden kanssa. Sivistysjhtaja tekee päätöksen erityisen tuen alittamisesta. Tuki järjestetään jk yleisen tai pidennetyn ppivelvllisuuden piirissä. Erityinen tuki kstuu erityispetuksesta ja muista esipetuksen tukitimista. Erityistä tukea kskevan päätöksen timeenpanemiseksi lapselle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta ilmenee päätöksen mukaisen petuksen ja muun tuen antaminen.

19 19 5. OPPILASHUOLTO Lapsella n ikeus saada maksutta ppilashult, jta petukseen sallistuminen edellyttää. Esipetuksen ppilashult kskee myös pidennetyn ppivelvllisuuden piirissä levia lapsia. Oppilashulllla tarkitetaan lapsen hyvän ppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä ssiaalisen hyvinvinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää timintaa esipetusyhteisössä. Esipetuksen ppilashult järjestetään mnialaisessa yhteistyössä petustimen ja ssiaali- ja terveystimen kanssa siten, että siitä mudstuu timiva ja yhtenäinen kknaisuus. Lasten kehitysympäristön ja esipetuksen timintaympäristön muutsten myötä ppilashullsta n tullut yhä tärkeämpi sa esipetuksen timintaa. Esipetuksen ppilashullsta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään ppilas- ja piskelijahultlaissa. MONIALAINEN OPPILASHUOLTO Ulvilan ppilashult timii klmella taslla ryhminä, jilla n mat tehtävänsä ja niiden perusteella määräytyvä kknpan. Kaikki ryhmät vat mnialaisia, eli ryhmissä n petushenkilöstön lisäksi esimerkiksi terveydenhit-, psyklgi- ja kuraattripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Ryhmien timinta perustuu ppilas- ja piskelijahultlakiin. Terveydenhitajat tavitetaan arkipäivisin lastenneuvlassa puhelinaikaan kl tai ajanvaraukseen tai sähköpstiin yhteydenttpyynnön jättämällä, puh Psyklgi- ja muut perheneuvlapalvelut varataan Prin perheneuvlan ajanvarauksesta, puh (ma - pe kl ). Kuraattripalveluita Ulvilassa hitavat petus- ja kasvatustimen yhteiset kuraattrit. Esipetuksen kuraattreina timivat Minna Puskala, puh ja Maarit Kski puh Tast vat: Ulvilan ppilashulln hjausryhmä, esipetuksen alueelliset ppilashultryhmät ja yksilökhtainen asiantuntijaryhmä. Päiväkti Tuulenpesä kuuluu Friitalan alueen ppilashultryhmään. Ulvilassa esipetuksen ppilashulttyöryhmä timii samalla varhaiskasvatuksen mniammatillisena työryhmänä, jnka kknkutsujana n varhaiskasvatuksen knsultiva erityispettaja. Päiväkti Tuulenpesässä esipetuksessa vastuu ppilashulln tteutumisesta ja esipetusyhteisön hyvinvinnista n esipetuksen henkilökunnalla. Mikäli esipetusyhteisössä tai lasten hyvinvinnissa havaitaan hulta, etsitään niihin ratkaisuja yhdessä hultajien kanssa. Yleisimpiä ppilashultpalveluitamme vat kuraattripalvelut, terveydenhitpalvelut sekä psyklgipalvelut. Friitalan kulun kulukuraattri n käytettävissämme kk esipetusvuden sekä siirtymävaiheessa kuluun. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisessä ppilashulttyössä seurataan, arviidaan ja kehitetään esipetusyhteisön ja ryhmien hyvinvintia. Lisäksi hulehditaan esipetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Lasten ja hultajien sallisuus ja kuulluksi tuleminen n yhteisöllisessä ppilashullssa tärkeää ja hyvinvintia vahvistavaa. Yhteisöllinen ppilashult lu esipetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, hulenpidlle ja avimelle vurvaikutukselle.

20 Osallisuutta lisäävät timintatavat edesauttavat myös ngelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Yksi tärkeä sa esipetusyhteisön hyvinvintia n luda ilmapiiri, jssa lapsen n hyvä ja turvallinen lla. Kiusaamiseen puututaan systemaattisesti ja päiväkdissa n lutu Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma. Tuulenpesän päiväkdissa halutaan vahvistaa vanhempien sallisuutta ja mahdllisuutta vaikuttaa esipetukseen. Timintakaudella käynnistyi ESKARIKAHVILA-timinta, jnka kautta vanhemmat pääsevät tutustumaan tisiinsa ja käymään arvkeskustelua heille tärkeistä teemista. Hyväksi havaittua timintaa jatketaan myös kuluvalla timintakaudella YKSILÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTO Mikäli päiväkdissa havaitaan lisätarvetta yksittäisen lapsen hyvinvinnin tukemiseen, järjestetään sillin yksilökhtaista ppilashulta. Yksilökhtaisella ppilashulllla tarkitetaan: lapselle annettavia terveydenhitpalveluja, jtka järjestetään terveydenhultlain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvlapalveluina ppilashulln psyklgi- ja kuraattripalveluja yksittäistä lasta kskevaa mnialaista ppilashulta. Yksilökhtaisen ppilashulln järjestämiseksi kutsustaan klle asiantuntijaryhmä, jka ktaan tapauskhtaisesti ja siellä käsitellään yksittäisen lapsen asiita. Yksi yksilökhtaisen ppilashulln mut vi lla Lapset Puheeksi Neuvnpit. Yksilökhtainen ppilashult perustuu aina lapsen hultajan sustumukseen. Ryhmän kkaa se esipetuksen tai ppilashulln palvelujen edustaja, jlla asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän mnialainen kknpan perustuu tapauskhtaiseen harkintaan ja käsiteltäviin asiihin. Ulvilassa EIJA LEHTOVIRTA, päiväkdin jhtaja

21 21