ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi (Palautetaan mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Metsäkylän päiväkti Metsäkylän esipetus, Pöllöt ja Naakat Esipetusyksikön yhteistyökulu: Metsäkylän kulu Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts

2 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi (740 tuntia) Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Päivittäinen esipetusaika (kl) Esipetuksen henkilökunta kl Pöllöt: Naakat: esipettaja esipettaja esipettaja lähihitaja lähihitaja lähihitaja (50%)

3 Sekä vre viikittain knsultatiivisena apuna sekä mukana ryhmien timinnassa tarpeen mukaan. Päiväjärjestys 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Suunnittelemme syksyllä ja keväällä kk päiväkdin yhteisiä linjja. Lisäksi esipetustiimi kkntuu useamman kerran lukukaudessa suunnittelemaan yhteistimintaa ryhmien kesken. Esipetuksen vusisuunnitelman rungn laativat esipettajat ja sitä täydennetään ja arviidaan yhdessä kk tiimin kesken. Esipettajat suunnittelevat timintaa työvurjen puitteissa esipetuksenajan jälkeen. Tiimit suunnittelevat timintaa jka tinen viikk. Päiväkdin pedagginen palaveri pidetään maanantaisin. Tarvittaessa pidetään myös lähihitajien mat pedaggiset palaverit. Timinnan suunnittelussa tamme humin lasten tiveet ja kiinnstuksen khteet. Naakkjen ja pöllöjen yhteisiä lastenkkuksia pidetään säännöllisesti. Lisäksi ryhmissä järjestetään lastenkkuksia tarvittaessa. Tartumme mahdllisuuksien mukaan lasten ideihin ja tiveisiin. Vanhempia kuullaan päivittäisissä khtaamisissa ja tarjamme heille mahdllisuuden sallistua timintamme suunnitteluun mm. vanhempainillissa. 2.2 Liikunta timintakulttuurissa (Ylöjärven esips s ) Liikunta n sekä ppimisen khde, että väline muiden ppisisältöjen ppimiseen. Liikunnan kautta harjittelemme esim. matemaattisia ja kielellisiä valmiuksia viikittain. Liikumme lasten kanssa päiväkdin ja kulun pihan lisäksi lähialueen puistissa ja metsissä. Teemme kk esipetusprukalla yhteisiä metsäretkiä lähes viikittain. Samalla lapset tutustuvat liikenteessä kulkemiseen.

4 Esipetusryhmillä n viikittain käytössä päiväkdin jumppasali. Pöllöillä n mahdllisuus käyttää myös kulun salia tistaiseksi. Käytämme tarpeen mukaan myös Ylöjärven jäähallia ja liikuntakeskusta. Käytössämme n myös viikittain vaihtuvat liikuntakassit, jtka mahdllistavat mnipulisen liikkumisen ja pelaamisen ryhmien missa tilissa. Päiväkdilla vietetään trstaisin tuhutrstaita, jllin käytössä vat pihalelujen asemesta pihaliikuntavälineet. Pihaliikuntavälineet vat päivittäin lasten saatavilla. Kannustamme lapsia erilaisiin ulkliikuntaleikkeihin järjestämällä hjattuja liikuntaleikkihetkiä. Aikuiset kannustavat ja hjaavat lapsia ulkliikuntavälineiden käyttöön. Käytämme Sprts trackeria kilmetrien mittaamiseen. Vuden aikana pyöräilemme lasten kanssa lähiseudulla. Mahdllisuuksien mukaan käymme luistelemassa ja hiihtämässä. 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa (Ylöjärven esips s ) Opetuksemme n timinnallista. Siinä maehtinen ja hjattu leikki sekä timinnalliset ppimishetket vurttelevat. Oppiminen tapahtuu vurvaikutuksessa tisten lasten ja aikuisten kanssa. Oppiminen tapahtuu useimmiten leikin kautta. Lapset harjittelevat ja syventävät pittuja taitjaan leikin avulla. Timinnallinen petus n lapsen ajattelua stimulivaa, jllin lapsi jutuu itse etsimään ratkaisuja tehtäviin. Aikuiset kannustavat ja auttavat lasta ppimisen plulla. Käytämme petuksessa erilaisia pelejä ja ppimismateriaaleja, jtka vat sveltuvin sin lasten käytössä petushetkien jälkeenkin. Jaamme ryhmää pienempiin ryhmiin timinnan mukaan, pedaggisin perustein. Pienryhmiin jakaminen lisää lasten sallisuutta ja siten tukee timinnallisen petuksen tavitteiden tteutumista. Pienryhmissä n 4-8 lasta timinnasta riippuen. Hetkittäin lapset työskentelevät myös pienemmissä prukissa pienryhmän sisällä esim. parityöskentely. Hulehdimme, että vapaalle leikille n suunniteltua aikaa esipetusaikana viikittain. Vapaan leikin hella lapsilla n mahdllisuus myös mm. maehtiseen askarteluun, maalaamiseen, muvailuun, pelaamiseen. Aikuiset hulehtivat, että välineet vat lasten saatavilla. Suunnittelemme ja tteutamme vuden aikana kahvilaprjektin lisäksi ainakin yhden pitkäkestisen yhteisen prjektin.

5 Käytössämme n Seikkailujen eskari -kirja lisämateriaaleineen. 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa (Ylöjärven esips s ) Laaja-alaisessa ppimisessa nähdään lapsi ja pittavat asiat kknaisuuksina ja niiden vaikutus lapsen elämään pidemmällä aikavälillä. Opetamme tietja ja taitja, jilla n merkitystä myös myöhemmin lapsen elämän pluilla. Tällaisia vat muun muassa ppimaan ppimisen taidt, mien vahvuuksien löytäminen ja sitä kautta itsetunnn vahvistaminen sekä rhkeus esiintymiseen ja maan tuttamiseen sekä niistä nauttiminen. Kulttuurinen saamisen, sumalaisena kasvaminen sekä muihin kulttuureihin tutustuminen n tarpeellista mnikulttuurisen maailman ymmärtämiseksi. Oman sekä ryhmän työskentelyn arviinti n sa laaja-alaisen ppimisen kknaisuutta. Lapset arviivat maa timintaansa päivittäin esipetuspäivän päätteeksi. Käytämme arviinnin apuna myös Seikkailujen eskari -kirjan lmaketta sekä kkeilemme itse kehiteltyä arviintilmaketta, jhn kirjataan esipetuksen ppimissuunnitelmakeskusteluissa svitut tavitteet esipetusvudelle. Lapsia kannustetaan kkeilemaan uusia asiita ja surittamaan tehtävät lppuun. Opettelemme kantamaan vastuuta tisistamme ja ryhmämme tilista sekä välineistä. Yhteiset siivuspäivät auttavat vastuun kantamisessa. Päiväktimme valitsi kehittämistavitteeksi tunne- ja kaveritaitjen tukemisen. Nämä taidt vat merkittäviä tulevaisuuden kulutien kannalta. Kaveritaitja harjitellaan päivittäin pienryhmissä, jtka kstuvat eri päivinä eri lapsista. Näin lapset ppivat timimaan mnenlaisissa ryhmissä erilaisten ihmisten kanssa. Teemme yhteistyötä myös Kangasniemen päiväkdin esipetusryhmien kanssa. Esipetusryhmissä harjittelemme tunne- ja kaveritaitja mm. Kamu -ryhmissä sekä Lapsen mieli-, Humaa hyvä- ja Eläin lasten elämää -materiaalien avulla sekä Yhteispeli timintamallin avulla. Käytämme lephetkillä Mindfullnes harjituksia. Tämä tavite tukee myös sisäistä yrittäjyyttä. Timintaa dkumentidaan mm. Padlet -palveluun lisättävien kuvien kautta sekä kirjaamalla havaintja lapsista.

6 2.5 Oppimisympäristöt (Ylöjärven esips s ) Pöllöt: Käytössä yksi kululukka Metsäkylän kulun 1.ssa kerrksessa. Lukka n järjestetty siten, että tilassa pystyy työskentelemään pöydän ääressä 8 lasta kerrallaan. Saamme myös käyttää muita lukkahuneita, js ne vat tyhjinä. Keskiviikkisin n käytössä myös päiväkdin sali. Naakat: Käytössä kkaikaisesti kaksi hunetta. Tinen huneista n vapaampi leikkitila, jka timii leptilana. Tisessa huneessa n pöytätilaa 12.lle lapselle. Rukailutila n käytössä aamupäivisin. Maanantaisin n käytössä päiväkdin sali. Pienryhmätilat vat käytössä mahdllisuuksien mukaan. Oppimisympäristöinä timivat myös erilaiset Ylöjärven kaupungin sekä ympäristökuntien tarjamat kulttuurikhteet ja kirjast. Teemme vuden aikana useamman retken lasten kiinnstuksen khteiden phjalta. Osallistuimme Maataidenäyttelyyn sekä lemme suunnitelleet man näyttelyn kkamista Eln kauppakeskukseen. Media: Ipadeja käytämme timinnassamme ppimisen syventäjinä. Padeja käytetään mm. kuvaamiseen, ppimispelien pelaamiseen sekä erilaisten ppimista tukevien svellusten käyttöön ja tiedn etsimiseen. Jkainen lapsi pääsee tutustumaan Ipadin käyttöön. Osallistumme Mediataitviikkn ensi keväänä. Harjittelemme tietkneen käyttöä ja tutustumme näppäimistöön ja hiireen. Sanmalehtiviikkn tulemme myös sallistumaan. 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen (Ylöjärven esips s ) Kestävä kehitys n sekä Ylöjärven varhaiskasvatuksen että Metsäkylän kulun painpistealueita. Lapsia hjataan hulehtimaan ympäristöstään ja sen viihtyisyydestä. Metsäretkillä käymme läpi jkamiehen ikeuksia ja hulehdimme, että metsä jää jälkeemme rskattmaksi.

7 Kestävä kehitys näkyy timinnassamme mnin tavin. Lajittelemme paperi ja pahvirskat erillisiin laatikihin ja hulehdimme niiden kuljettamisesta kierrätyspisteille. Päiväkdilla Naakat hulehtivat päiväkdin kierrätettävien jätteiden (muvi, lasi, metalli, pahvi ja paperi) kuljettamisesta lähikaupan kierrätyspisteelle. Kululla n käytössä wattivahti -kuvakrtit hjaamassa säästeliääseen sähkön käyttöön. Rukailussa lapset pettelevat spivan ruka-annksen ttamista itse ja uusien makujen maisteluun rhkaistaan. Pöllöillä n käytössä hävikki hiiri -purkki, jka kannustaa lapsia phtimaan spivaa rukamäärää. Kiinnitämme tänä vunna erityisesti humita terveelliseen ravintn. Pidämme hedelmä- ja vihannes nyyttikestejä perinteisten herkkunyyttikestien sijaan. Retkille pyydetään kta terveelliset eväät. Yritteliäisyyteen, innvatiivisuuteen ja pitkäjänteisyyteen kannustaminen kuuluu mielestämme kestävään kehitykseen. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Kehitämme kahden fyysisesti eri tilissa timivan esipetusryhmän yhteistyötä. Tavitteena n pettaa lapset timimaan yli ryhmärajjen sekä hulehtia siitä, että timinta säilyy yhtenevänä mlemmissa ryhmissä. 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Timinnan suunnittelussa tamme humin lasten tiveet ja kiinnstuksen khteet. Saamme arvkasta tieta lapsen ajattelusta kuuntelemalla ja haastattelemalla. Säännölliset lastenkkukset vat hyvä tapa ryhmän kiinnstuksen khteiden ja tiveiden selvittämiseen sekä yhteisistä asiista päättämiseen. Annamme timinnassamme tilaa lasten kanssa keskustelulle.

8 Kannustamme lasta tekemään itse ne asiat, jihin hän kykenee ja phtimaan eri vaihtehtjen välillä. Näin lapsi ppii kantamaan vastuuta päätöksistään. Lasta kuunteleva ilmapiiri mahdllistaa lapsen sallisuuden tunteen kehittymisen ryhmässä, kuten myös lasten välisten vurvaikutus- ja tunnetaitjen pettelun. Lapsen kanssa keskustellaan hänen ppimisen tavitteistaan ja ppimista seurataan lapsen kanssa yhdessä. Tähän tarkitukseen n kehitelty arviinti puu -lmaketta. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa (Ylöjärven esips s ) Vanhemmat sallistuvat lapsensa esipetuksen ppimissuunnitelman laatimiseen sekä keväällä lapsen kuluvalmiuksien arviintiin. Näissä tilaisuuksissa heillä n mahdllisuus vaikuttaa sekä arviida timintaamme. Syyskuussa pidämme timinnallisen vanhempainillan, jssa avaamme esipetuksen sisältöä vanhemmille näkyväksi. Vanhemmille annetaan mahdllisuus tutustua tisiinsa, esittää kysymyksiä timinnastamme ja keskustella lasten petukseen liittyvistä asiista. Tuen tarpeisten lasten vanhempien kanssa pidettävät tuen suunnitelma/hjks -palaverit krvaavat esipetuksen ppimissuunnitelmakeskustelut. Vanhempia sallistetaan timinnan suunnitteluun ja arviintiin myös asiakastyytyväisyys kyselyillä. Osallistamme perheitä timintaan myös myyjäisissä myytävien leipmusten valmistamisen kautta. Päiväkdissa herätellään timintaan myös vanhempain timikuntaa. 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Vanhemmat sallistuvat lapsen ppimissuunnitelman laatimiseen. Yhdessä phdimme lapsen vahvuuksia sekä niitä asiita, jita lapsen kanssa tulisi harjitella esipetusvuden aikana sekä ktna että esipetuksessa. Oppimissuunnitelmakeskustelut pidetään

9 lkakuun aikana. Vanhemmilla n halutessaan mahdllisuus uusiin keskusteluihin myös timintavuden aikana, jllin vidaan arviida ja päivittää ppimissuunnitelmaa. Timinta esipetuksessa suunnitellaan lasten tavitteet humin ttaen. Kevään tiednsiirtkeskusteluissa arviidaan myös lapsen ppimista. Lapsi sallistuu suunnitelman tekemiseen jk keskusteluun sallistumalla tai etukäteishaastattelun kautta Tiedttaminen Esipetuksesta ja esipetuksen sekä alkupetuksen yhteistyöstä tiedttaminen tapahtuu Päikky-palvelun kautta sekä päivittäisissä khtaamisissa. 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Yhteistyötä tehdään viikittain esipetusryhmien välillä. Lapsista mudstetaan vuden aikana ppimisryhmiä yli ryhmärajjen ja henkilökunta liikkuu justavasti ryhmien välillä. Kuukausittain pidettävissä kk esipettajien yhteisissä suunnittelutapaamissa tehdään raamit timinnalle ja näin llen hulehditaan timinnan yhteneväisyydestä. Yhteistyötä tehdään Kangasniemen sekä Mikklan päiväktien esipetusryhmien kanssa. Lasten aamu- ja iltapäivähit tapahtuu esipetusryhmän tilissa ja henkilökunnan timesta. Timinnassa tteutetaan Ylöjärven varhaiskasvatussuunnitelmaa. Esipetusryhmät timivat tiiviinä sana päiväkdin sekä fyysistä että timinnallista ympäristöä. Aikuisten kesken timitaan yhteisvastuullisesti. Yhteistyötä tehdään myös kulttuuritimen, seurakunnan ja terveydenhulln kanssa. 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen (Ylöjärven esips s ) Kulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä tullaan pitämään suunnittelupalaveri 12.. Kllekutsujana palaveriin timii Metsäkylän kulun rehtri Ari Anttila.

10 Yhteistyötä n aiempina timintakausina tehty tisten-, neljänsien- ja seitsemänsien lukkien pettajien kanssa. Tiednsiirtkeskustelu pidetään tukkuussa Tuentarpeisten lasten tiednsiirtkeskusteluihin n sallistunut myös kulun edustaja (erityispettaja, kuraattri). 6. ARVIOINTI (Ylöjärven esips s ) Arviimme esipetuksen timintakäytäntöjä sekä petus -ja kasvatusympäristöä vusittain päivittäessämme tätä asiakirjaa sekä tiimipalavereissa pitkin vutta tarpeen mukaan. Lapset pääsevät arviimaan ryhmän timintaa päivittäin, kun mietitään päivän kulkua esipetuksen päätteeksi. Lasta kannustetaan arviimaan maa sekä ryhmän työskentelyä myös timintahetkillä ja arjen tilanteissa. Lisäksi lapsia haastatellaan vuden aikana man ppimisen etenemisestä. Lapsille tudaan tietn tavitteet esipetusvudelle ja niiden tteutumista seurataan. Syksyllä 2018 kkeilemme kehittelemäämme vurikiipeilijä - arviintimallia. Hultajat arviivat lapsensa kehittymistä sekä ryhmän timintaa tapaamisissa, Päikyn kautta, keskusteluissa, vanhempainillissa sekä asiakastyytyväisyyskyselyjen kautta. Lasten ppimisen arviinnin välineinä käytetään arjen havainnintia sekä arviintilmakkeita (Lukimat, Makek, KPT, tarvittaessa Mavalka). Nämä vat suuntaa antavia ja timivat suunnitelmien ja ikea-aikaisen petuksen välineinä. Lisäksi lasten ppimisesta ja kehittymisestä keskustellaan tarpeen mukaan tiimeissä. Henkilökunnan itsearviinti tapahtuu reflektiivisen timintatavan kautta, jka n dialektista, kkeilevaa ja yhteisöllistä. Lisäksi kehityskeskustelut timivat man työn arviinnin välineenä. 7. PEDAGOGINEN TUKI Lapsen n ikeus saada tukea ppimiseensa heti kun tuen tarve ilmenee. Yleisessä tuessa tuki n pedaggiselle timinnalle asetettuja tavitteita ja menetelmiä, jtka auttavat lasta ppimisessa ja kasvussa.

11 Varhaiskasvatuksen erityispettaja (vre) työskentelee päiväkdissamme vurviikin Kangasniemen päiväkdin kanssa, sallistuen timinnan suunnitteluun, tteuttamiseen ja arviintiin. Vre sallistuu myös tarvittaessa lapsen esipetuksen ppimissuunnitelman laadintana yhdessä lapsen, hultajien ja esipettajan kanssa. Havainninnin ja tuen tarpeiden kartittamisen apuna n käytössä Eskarin arki- materiaali. Js yleiseen tukeen liittyvät tavitteet ja menetelmät eivät le riittävät turvaamaan lapsen ppimisen, hänellä n ikeus pedaggisen arvin phjalta saada tehstettua tukea. Tehstetussa tuessa tavitteita pedaggiselle timinnalle lisätään ja ne määritellään tarkemmin lapsen tehstetun tuen suunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, hultajien, esipettajan, vren sekä niiden esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa, jtka tukevat lapsen kasvua ja kehitystä. Js tehstettuun tukeen sisältyvät tavitteet ja menetelmät pedaggiselle timinnalle eivät le riittävät auttamaan lasta ppimisessa, lapsella n ikeus saada erityistä tukea. Päätöksen erityisestä tuesta tekee varhaiskasvatuksen jhtaja asiantuntijalausunnn tai pedaggisen selvityksen ja asiantuntija lausunnn phjalta. Mikäli lapsi tarvitsee ppimisensa tueksi pidennettyä ppivelvllisuutta, päätöksen tekee petuspäällikkö. Erityiseen tukeen liittyvät pedaggiset tavitteet ja menetelmät kirjataan lapsen henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Hjks laaditaan yhdessä lapsen, hultajien, esipettajan, vren sekä niiden esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa, jtka tukevat lapsen kasvua ja kehitystä. Erityisessä tuessa lapsen ppimista tuetaan yksilöllisesti ja ppimisen tukena käytetään yhdessä svittuja menetelmiä. Lapsen kasvua ja ppimista, tuen tarvetta kulussa sekä kulun alituspaikkaa arviidaan keväällä yhdessä hultajien, petushenkilöstön sekä muiden asiantuntijiden kanssa.

12 8.TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva tulee edistää kaikessa petuksessa ja kulutuksessa. Peruspetuslain salta velvite kskee esipetusta, ppivelvllisten peruspetusta, lisäpetusta, aikuisten peruspetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää peruspetukseen valmistavaa petusta. Kaikkien näiden kulutusmutjen petussuunnitelmien perusteet krstavat sukupulten tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä. Tasa-arvn edistämiseksi kaikissa peruspetusta järjestävissä kuluissa n laadittava tasa-arvsuunnitelma. Tasaarvsuunnitelma n perusteltua laatia myös niille esipetusryhmille, jtka eivät timi kuluissa. Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva edistetään kulutuksessa ja petuksessa lasten ikä ja kehitys humin ttaen. Tasa-arvn tavite ja lähtökhta n kaikissa ikäryhmissä sama. Miten tasa-arv tteutuu päiväkdissanne tällä hetkellä? Kaikkia lapsia ja perheitä khdellaan kunniittavasti. Lasten ja hultajien näkemyksiä arvstetaan ja etsitään yhteiset ratkaisut arjen ja timinnan tteuttamiselle. Lapset tulevat ryhmässä kuulluksi sallisuuteen tähtäävän pedaggiikan kautta. Lastenkkuksissa lapset saavat äänensä kuuluviin ja jkaisella n mahdllisuus esittää tiveita ja tulla kuulluksi. Lapset khdataan yksilöinä ryhmässäkin timien. Lapsille tarjtaan erilaista timintaa lapsen tarpeista ja ppimisen vaiheesta riippuen. Lapset ppivat timimaan vaihtelevissa ryhmissä mnenlaisten kavereiden kanssa. Leikkiryhmiä jaetaan pedaggisin perustein, jllin ryhmään saattaa tulla sekä tyttöjä että pikia. Timinta tarjtaan samanlaisena kaikille lapsille sukupulesta riippumatta. Lapsen kiinnstuksen khteet timivat hjenurana. Sallitaan jkaisen lapsen kasvaa mana itsenään. Timinta suunnitellaan siten, että kaikki lapset pääsevät sallistumaan timintaan mnipulisesti. Millä keinin edistätte päiväkdissanne lasten tasa-arvisuutta? Annetaan lapsille mahdllisuus timia arjessa mana persnanaan, hyväksyen jkaisen mat lunteenpiirteet ja kiinnstuksen khteet. Aikuiset eivät jattele lapsia ryhmiin sukupulen mukaan, vaan pedaggisin perustein. Vältämme steretyyppistä ajattelua timinnassa. Teemme töitä ludaksemme yleisen hyväksymisen ilmapiirin. Lumme turvallisen ilmapiirin ryhmässä, jllin lapsi uskaltaa lla ma itsensä. Sallimme kaikenlaiset tunteet ja autamme lasta niiden käsittelyssä.

13 Pyrimme järjestämään timintaamme siten, että lapsi pystyy tekemään valintja itsenäisesti, ilman ryhmäpainetta Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, usknnn, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain tarkituksena n edistää ja turvata yhdenvertaisuuden tteutumista sekä tehstaa syrjinnän khteeksi jutuneen ikeussujaa syrjintätilanteissa. Kulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän ppilaitksen n arviitava yhdenvertaisuuden tteutumista timinnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin timenpiteisiin yhdenvertaisuuden tteutumisen edistämiseksi. Kulutuksen järjestäjän n hulehdittava siitä, että ppilaitksella n suunnitelma tarvittavista timenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaille ja heidän hultajilleen n varattava mahdllisuus tulla kuulluiksi edistämistimenpiteistä. Miten yhdenvertaisuus tteutuu päiväkdissanne tällä hetkellä? Lapset khdataan yksilöinä ja timinta suunnitellaan vastaamaan lapsiryhmän tarpeita. Lapset jaetaan pienryhmiin pedaggisin perustein siten, että pystymme lumaan mahdllisimman hyvät edellytykset ppimiselle. Aikuiset hulehtivat, että kaikki pääsevät leikkiin mukaan ja auttavat sekä tukevat lasta, jlle ssiaaliset tilanteet vat vielä haastavia. Suunnittelemme timintamme niin, että se vidaan tarjta kaikille lapsille etnisestä tai kulttuurisesta taustasta, usknnsta tai vakaumuksesta riippumatta. Millä timenpiteillä yhdenvertaisuutta edistetään päiväkdissanne? Hulehdimme, että lapset vat yhdenvertaisia ryhmän jäseniä, riippumatta siitä, millaiset heidän taustansa, vakaumuksensa, tietnsa ja taitnsa vat. Tarjamme lisätukea sitä tarvitseville lapsille mahdllistaaksemme ppimisen. Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti päiväkdissa Kulussa (esipetuksessa) suunnitelmalliseen tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävään työhön kuuluu svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti. Arviinti n luntevinta tehdä suunnitelman päivityksen yhteydessä vusittain. Metsäkylän päiväkdin tasa-arvsuunnitelma n laadittu syksyllä 2016 ja sen tteutumista seurataan ja arviidaan timintavusittain sekä tarpeen vaatiessa.

14 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri terveydenhitaja Hanna Metsä-Mattila psyklgi Marj Huvinen kuraattri Hanna Marjamäki 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen Metsäkylän alueen laajennettu ppilashulttyöryhmä kkntuu kerran vudessa. Seuraavan kkntumisen ajankhta ei le vielä tiedssa (syksy 2018). Ryhmään sallistuvat kulun rehtri (kllekutsuja), erityispettajat, päiväkdinjhtajat ja esipetusryhmien pettajat Metsäkylän- sekä Kangasniemen päiväkdeista lisäksi lastensujelun edustaja, pliisi, alueen

15 perhekdin- ja lastensujeluyksikön edustajat, terveydenhitaja, kulukuraattri, nurispalveluiden edustaja ja kulupsyklgi. Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Metsäkylän päiväkdin esipetusryhmien yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu syyskaudella lkakuussa ja julukuussa sekä kevät kaudella helmikuussa ja huhtikuussa. Yhteisölliseen ppilashultryhmään kuuluu esipettajia, lähihitaja, päiväkdin jhtaja sekä vre. Tarvittaessa ryhmään kutsutaan kulukuraattri, kulupsyklgi tai terveydenhitaja. Yhteisöllisen ppilashulln painpisteinä Metsäkylän päiväkdin esipetusryhmissä vat lasten sallisuus sekä tunne- ja vurvaikutustaitjen edistäminen. Lasten sallisuutta pyritään lisäämään perushittilanteissa ja terävöittämään niissä käytettyä pedaggiikkaa. Lasten sallisuus mahdllistetaan kk esipetuspäivän aikana ja jkainen tilanne nähdään pedaggisesti tärkeänä. Tunne ja vurvaikutustaitja edistetään esipetusryhmissä varhaiskasvatuksen erityispettajan avustuksella (Kamu -ryhmät syyskaudella) sekä tteutetaan vurvaikutusleikkitukiita (tiistaisin tunne- ja kaveritait/vurvaikutusleikki aamupiirit). Metsäkylän päiväkti sallistuu Yhteispeli -hankkeeseen, jhn henkilöstöä kulutetaan timintavuden aikana. Esipetusryhmässä n laadittu lasten kanssa säännöt Päivämäärä: syyskuu 2017 Pissalja seurataan ja tarvittaessa niistä keskustellaan hultajien kanssa. Hultajat pyytävät kirjallisesti luvan yksittäisiin pissalihin ja yli viiden päivän pissalista hultajat tekevät anmuksen, jnka päiväkdin jhtaja myöntää tai evää.

16 Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus PÄIVITETTY syksy 2017, päivitetään vusittain Esipetusyksikössä ei le kuljetettavia lapsia lukuvunna Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti PÄIVITETTY: 2016

17 9.4 Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. PÄIVITETTY: syksy Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen (Ylöjärven esips s ) Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Lapsen sairauden vaatima hit tai lääkitys tteutetaan lääkehitsuunnitelman mukaisesti. Lääkehidsta esipetuksessa vastaavat lähihitajat. Erityisrukavali tteutetaan lääkärintdistuksen perusteella. Esipetuksen ppilashulln tuki lapsen elämäntilanteesta jhtuvissa vaikeuksissa järjestetään tarvittaessa ja tilanteen vaatimalla tavalla. Kllekutsujana timii ryhmän esipettaja. Esipetusikäisen yksilökhtaisessa ppilashullssa käytetään kulualueen kuraattrin, kulupsyklgin ja terveydenhitajan knsultaatita ja palveluja. Tarvittaessa käytettävissä vat myös perheneuvlan ja perhepudin palvelut. Esipetuksen henkilöstö miettii yhdessä varhaiskasvatuksen erityispettajan kanssa ppilashultryhmän kknpana. Esipettaja kysyy hultajien sustumuksen ryhmän kkntumiseen. Esipettajat laativat ppilashultkertmukset ja niitä säilytetään päiväkdin jhtajan timistssa lukitussa kaapissa.

18 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Millä tavalla esipetus edistää lasten ja hultajien aita khtaamista ja kuulemista lapsen kasvamiseen, ppimiseen ja hyvinvintiin liittyvissä asiissa? a. Oman timinnan arviintia ja lasten mielipiteiden kuulemista tteutetaan jatkuvasti. Oppimisesta ja nnistumisista annetaan myönteistä palautetta ja ristiriitjen selvittelyssä käytetään apuna mini-vers svittelumallia sekä piirtämistä. Minivers -svittelumalli kerrataan ryhmissä el-syyskuussa 2018 vren timesta. b. Hultajien kanssa päivittäiset khtaamiset sekä keskustelut lapsen ppimisesta ja kasvusta. Hultajien ja lasten kanssa laaditaan yhdessä tavitteet esipetusvudelle. Hultajat vivat halutessaan tulla seuraamaan lapsensa esipetuspäivää. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Päiväkdin jhtaja vastaa ppilashultsuunnitelman tteutumisesta ja tteutumisen arviinnista. Lukuvuden ppilashultsuunnitelman tteutumista seurataan yhdessä esipetushenkilöstön kanssa lukukausittain ja siitä tiedtetaan erikseen hultajille ja tarvittaville yhteistyötahille. Lasten kanssa arviidaan ppilashultsuunnitelmassa levia heitä kskevia asiita.