ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi (Palautetaan mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Rinteen päiväkti Esikt Yhtenäiskulu Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts Jussi Ritla

2 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi (736 tuntia) Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Päivittäinen esipetusaika (kl) Vuresipetus / 8:30-12:30 Esipetuksen henkilökunta: LTO Jussi Ritla, LTO Piritta Misanen, LH Maria Issakainen, LH Sirkka-Liisa Niemenmaa, LH Kirsi Niemi ja avustaja Eila Tervalammi Päiväjärjestys: Hiiret (vur): Kissat 8:30 Ohjattu timinta/ppitunti 8:30-9:30 Ohjattu timinta/ppitunti 9:30 Leikki 9.30 Ulkilu Ulkilu Leikki 12:00 Rukailu 11:30-12:00 Ohjattu timinta/ppitunti 12:30 Ohjattu timinta/ppitunti Rentla 12:00 Rukailu 14:00 Välipala 12:30 Esipetus päättyy 14:30 Ulkilu leikki/hjattu timinta 17:15 Päivällinen 18:00 Esipetus päättyy

3 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Tiimipalaveri n trstaisin Opettajilla suunnitteluaikaa n seuraavasti: Opettajat sallistuvat pettajien yhteiseen pedaggiseen suunnitteluun maanantaisin kl Tämän lisäksi pettajilla n mat suunnitteluaikansa maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkisin. Timinta suunnitellaan tarkituksenmukaisesti siten, että mlemmille ryhmille (Kissat ja Hiiret) jää aikaa leikkiin sekä hjattuun timintaan. Tiljen käytön suunnittelu n päivittäistä ryhmän kn vuksi (30 lasta). 2.2 Liikunta timintakulttuurissa (Ylöjärven esips s ) Liikunta ja liikkuminen vat lennainen ja lunteva sa esipetustamme. Kannustamme lapsia liikkumaan. Useamman kerran viikssa teemme metsäretkiä vaihtelevassa maastssa. Aikuinen n mukana hjaamassa ja tsemppaamassa. Sisällä sählypeli yhtenä leikkivaihtehtna. Salimme n luvassa käytössä mninaisissa liikunnallisissa tehtävissä/jumpissa. 2.3 Leikki ja timinallisuus petuksessa (Ylöjärven esips s ) Esikilla syväymmärretään leikin merkityksen tärkeys esipetuksessa. Timiminen kahdessa ryhmässä mahdllistaa tiljemme maksimaalisen hyödyn leikkien rikastuttajana. Päivittäinen leikkiaika n määritelty päivän timintaan. Leikkiä kehitetään ja rikastetaan aikuisen hjauksessa. Leikki ja leikkiminen vat myös tärkeitä välineitä ppimiseen. Päivittäinen esipetus n hyvin timinnallista, hyödynnämme petuksessa mnipulisia ja raikkaita menetelmiä. 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa Oppiminen eskarissa n laaja-alaista, esim. metsäretkillä pimme liikkumista, lunnn kunniittamista, mtrisia taitja sekä vaihtelevin aihein myös muita sisältöalueita esim. kielellisiä ja matemaattisia taitja. Myös muskareissa yhdistyvät luvasti esimerkiksi musiikki, matematiikka, kielellinen kehitys ja liikunta. Timintamme perustuu kknaisvaltaiseen ppimiskäsitykseen. Esipetuksen ppimiskkemukset vat elämyksellisiä ja tukevat laaja-alaista ppimista. Timimme pienemmissä ryhmissä

4 suurimman san päivää. Lapset saavat kkemuksia myös isssa ryhmässä timimisesta, mikä nkin tärkeää kululaiseksi kasvamisessa.. Ryhmät mudstetaan tarkituksenmukaisesti aina kullisenkin timinnan mukaan, pääsääntöisesti lapset timivat kahdessa ryhmässä: Kissat ja Hiiret. Lapsia sallistetaan timinnassa päivittäin, esim. yhteiset kkntumiset, leikit jissa aikuinen mukana, käytännön asiiden miettiminen yhdessä lasten kanssa. Suhtaudumme avimesti ja kannustavasti lasten miin alitteisiin ja tteutamme niitä päivittäin. TVT n lunteva sa päiväämme: Pelit, yhteinen dkumentinti (kuvaaminen, videinti) ja musiikki. Lapsia hjataan havaitsemaan erilaisia vaikutuksen keinja (esim. mainkset) ja arviimaan ikärajjen merkitystä (esim. elkuva valinnissa). TVT n myös hyvä kein tukea lasten vurvaikutustaitja. Digipelejä pelaamme usein myös pareittain. Lasten itse tteuttamat haastattelut vat ensiaskeleita sisällön tuttamiseen. Lasten kanssa yhdessä suunnitellaan timintaa jten lapset ppivat arviimaan mia timintamahdllisuuksiaan sekä saavat harjitella arjen taitja turvallisessa ympäristössä. Bussiretket, kirjastretket, kaupassa käynti ym. vat sa esipetustamme. Ryhmän aikuiset ylläpitävät psitiivisen vurvaikutuksen ilmapiiriä ja vat helpsti lähestyttäviä. Taiteellinen ilmaisu n viikittainen sa esipetusta. Esimerkiksi kk ryhmämme muskarissa krstuu yhdessä laulamisen ja sittamisen riemu ja yhteisöllisyys. Musiikkimaalaus n myös tunteiden pettelua. Opettelemme myös erilaisia tekniikita esipetuksessa kuten hiilimaalaus, kalvkuviinti, narumaalaus jne. Lapset ppivat timimaan itsenäisesti mutta myös yhdessä tisten kanssa. Sisäistä mtivaatita herätellään antamalla lapsille mahdllisimman paljn sallistumismahdllisuuksia heitä kskeviin päätöksiin. Esimerkiksi näin timimme yhteisten retkien suunnittelussa. Yhteisissä päätöksissä n myös aina mahdllisuus ppia kestämään pettymyksiä, sillä kaikkien ehdtuksia ei vida samalla kertaa tteuttaa. Vurvaikutus- ja tunnetaidt kehittyvät esimerkiksi metsäretkillä, jissa lapset leikkivät selkeästi ismmissa ryhmissä ja leikkeihin n helpmpi päästä mukaan. Lasten kanssa puhutaan säännöllisesti käytöstavista sekä tisen ihmisen humin ttamisesta. Lapsia rhkaistaan vurvaikutukseen tisten kanssa esim. siten että aikuinen vi lla tukena leikkirlissa js n vaikeutta päästä leikkiin mukaan. Aikuinen hjaa malla esimerkillään ystävälliseen kielenkäyttöön.

5 2.5 Oppimisympäristöt (Ylöjärven esips s ) Lähimetsä n tärkeä ppimisympäristömme. Myös sisätiljen luva ja tarkituksenmukainen käyttö tukee ppimista ja leikkiä. Aikataulut ja niistä kiinni pitäminen mahdllistavat kiireettömän ja rauhallisen timinnan mlemmille ryhmille. Kaikessa timinnassa kannustamme lapsia liikkumaan ja kkeilemaan rhkeasti mia rajjaan esim. harjulla kiipeilyt. Turvallinen, rent ja kannustava ppimisympäristö mahdllistaa ppimisen. 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen (Ylöjärven esips s ) Lähimetsään tehdyt luntretket rakentavat luntsuhdetta. Esipetukseemme kuuluu lasten ma timinnan arviinti jnka kautta tarkastelemme lasten mista lähtökhdista esim. rukailua, liikkumista ja terveellisiä elämäntapja. Käymme esipetuksessa läpi kierrätystä ja kestävää kehitystä esim. pahvi- ja paperikierrätyksen kautta. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Esipetuksen kehittämiskhteina vat tunne- ja vurvaikutustaidt sekä lasten liikkuminen Tunne-ja vurvaikutustaitja harjitellaan mnissa leikeissä, peleissä sekä erilaisissa arjen tilanteissa. Kirjat vat myös hyvä väline käsittelemään näitä asiita. Kirjjen tapahtumat siivittävät helpsti hyviin keskusteluihin eri tunnetilista ja miten tai miksi niihin n juduttu. Liikunta n lunteva sa päivittäistä esipetusta. Kannustamme lapsia liikkumaan. Päiväkdin jumppasalia käytämme useita kertja viikssa. Käytävillämme n mahdllisuus pelata sählyä tai jalkapalla päivittäin. Lisäksi upea lähiluntmme tarjaa listavat mahdllisuudet retkeilyyn, missä käymmekin pari kertaa viikssa! 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Lasten sallisuus n sa jka päiväistä arkeamme. Juttelemme ja phdimme asiita yhdessä päivittäin. Myös pienemmissä arjen asiissa lapset saavat sana mielipiteensä ja tulevat kuulluksi.

6 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa (Ylöjärven esips s ) Hultajien kanssa timitaan luttamuksellisesti ja ylläpidetään luntevaa ja avinta keskusteluyhteyttä. Vanhempien huliin suhtaudutaan vakavasti ja asiat selvitetään aina mahdllisimman pian. Rhkaisemme vanhempia kertmaan pienistäkin hulista meille. Vanhemmat vat saaneet kerta tiveitaan esipetusvudelle ja niitä tteutetaan vuden mittaan. 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Jkaiselle esippilaalle tehdään esipetuksen ppimissuunnitelma. Oppimiskeskustelussa vanhempien kanssa lapsi n mukana san ajasta. Kuukausittain lasten kanssa tehdään ma itsearviinti vaihtelevin aihein. Vanhempien kanssa yhdessä mietitään tavitteet esipetukselle sekä phditaan mitä vahvuuksia ja haasteita lapsella mahdllisesti n Tiedttaminen Tiedttaminen tapahtuu Päikyn kautta sekä ryhmän vessa levilla ilmituksilla (ilmitetaan tärkeimmät). Vanhempainillissa annetaan tieta timinnastamme. Päivittäinen khtaaminen ja kuulumisten vaiht vat tärkeä tiedttamisen kanava. 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT - Kurun vurpäiväkdin kanssa tehtävä yhteistyö - Päiväkdin sisällä tapahtuva yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa n saumatnta ja päivittäistä. - Yhtenäiskulu, neuvla, perhekeskus, urheiluseurat, kirjast 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen (Ylöjärven esips s ) - käytännön yhteistyön tteuttamisen mudt (esim. justava ryhmittely) Kevätlukukaudella vierailut kululla. Syksyllä suunnitellaan yhteistyötä pettajien kanssa. Kululaiset vierailevat myös eskarissa. - vastuu- ja yhteyshenkilöt. Tulevat ekalukan ja tisen lukan pettajat, esipetuksen lastentarhanpettajat. - Keväällä pidetään siirtpalavari pettajien ja erityispettajien kanssa.

7 6. ARVIOINTI (Ylöjärven esips s ) - Syksyllä tehdään Makekn-aineistn avulla luki-valmiuksien ja matemaattisten taitjen lähtötasn arviinti. Syksyllä tehdään lisäksi Behmin käsiteanalyysi. - pettaja arvii ryhmän timintaa päivittäin ja viikittainen arviinti suritetaan tiimissä. Opettajien yhteisarviinti n myös päivittäistä. Lapset arviivat timintaansa jaksittain (nin kuukausittain) vaihtelevin aihein. (esim. rukailu, kaveritaidt). - Oppimisympäristöä arviidaan päivittäin siten että tilat vat tarkituksenmukaisessa käytössä. Ryhmien päivähjelma suunnitellaan siten, että vältämme ruuhkia ja liiallista hulinaa. 7. PEDAGOGINEN TUKI - Ryhmässämme n tällä hetkellä kaksi tehstettua ja yksi erityistä tukea tarvitsevaa ppilasta. Teemme yhteistyötä vren kanssa viikittain (mm ryhmän timintaan sallistuminen ja knsultaatit). 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Rinteen Päiväkdin esipetuksen tasa-arv- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 8.1 Miten tasa-arv tteutuu päiväkdissanne tällä hetkellä? Miten lasten erilaiset lähtökhdat humiidaan? Suhtaudumme perheisiin ammatillisesti ja tasapulisesti. Erilaisista lähtökhdista tuleviin lapsiin suhtaudutaan siten, että kaikki lapset lisivat samalla viivalla. Tiset lapset ja perheet tarvitsevat enemmän humita ja tukea kuin tiset. Tämä tsiasia tunnistetaan ja tunnustetaan, mutta sen ei anneta vaikuttaa suhtautumiseemme erilaisiin perheisiin. Suvaitsevainen ja tasa-arvinen khtelu n tärkeä arv esipetuksessamme. Miten lasten mielipiteet humiidaan? Lasten sallisuus n merkittävä sa esipetustamme kts 3.1.

8 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Khdellaank tyttöjä ja pikia samalla tavalla? Esimerkkejä. Khtaamme lapset persnina, emme steretyyppisesti sukupulensa edustajina. Lasten leikit määräytyvät heidän henkilökhtaisten mielenkiinnnkhteiden mukaan. Myös muussa timinnassa lapsia khdellaan tasapulisesti ja tasa-arvisesti. Esimerkiksi tytöt saavat lla vilkkaita ja liikkuvaisia ja pjat herkkiä ja hiljaisia ja tisin päin. Miten sukupulten välisiä ystävyyssuhteita tuetaan? Lapset saavat leikkiä haluamansa ystävän kanssa. Tytöt ja pjat timivat ryhmässämme luntevasti yhdessä. Saavatk lapset sallistua tasapulisesti kaikkeen päiväkdin timintaan? Kaikki lapset saavat sallistua tasapulisesti kaikkeen timintaan hitvurjensa mukaan. Vurhidssa humiidaan se, että lapset tulevat hyvin vaihteleviin aikihin päiväktiin. Pyrimme järjestämään timinnan siten, että ilta- ja viiknlppueskarilainenkin vi sallistua esipetukseen man hitvurnsa aikana. Miten humiidaan perheiden mninaisuus ja tasa-arvinen vurvaikutus? Mninaiset perheet ja heidän khtaamisensa tasa-arvisesti ja tasapulisesti n tärkeä arv esipetuksessamme. Vurvaikutus perheiden kanssa tiedstetaan tärkeäksi ja siihen kiinnitetään humita. 8.2 Millä keinin edistätte päiväkdissanne lasten tasa-arvisuutta? Jatkssa lisi hyvä ylläpitää arvkeskustelua esim. yllälevista seikista ja tuda näkyvämmin esiin ne arvt jtka vat varhaiskasvatuksemme ja esipetuksemme takana. 8.3 Miten yhdenvertaisuus tteutuu päiväkdissanne tällä hetkellä?. Esikiden ppilaat n jaettu kahteen ryhmään: Kissat ja Hiiret. Kissat- ryhmään kuuluvat ns. päivälapset ja heidän esikuluaikansa n Hiiret- ryhmään kuuluvat lapset, jiden hitvurt vat haastavampia, sisältäen myös ilta-ja viiknlppuvurja. Timimme siten, että näiden vurhita tarvitsevien eskareiden esipetus tteutuu lasten hitvurjen sisällä justavasti ja myös lapsen levn tarpeen humiiden. Meille n tärkeää, että vanhempien työaika ei määritä esipetuksen laatua! Miten lasten sallisuus tteutuu yhdenvertaisuuden näkökulmasta? (Kts 3.1.) Miten lasten erilaisuuteen ja erilaisiin tapihin timia suhtaudutaan? Hyväksymme lapset sellaisina kuin he vat. Tunnistamme ja ymmärrämme eri tavat timia ja muutamme timintaa sen mukaan, että lasten lisi mahdllisimman lunteva ja hyvä timia esipetuksessa.

9 Miten lasten yhdenvertaisia ppimismahdllisuuksia tuetaan? Perehdymme hulella kunkin lapsen ppimisvalmiuksiin erilaisin arviinnein (kts luku 6) ja tuemme niitä henkilökhtaisten ppimissuunnitelmien avulla. Päivittäisessä havainninnissa kiinnitetään humita lapsen ppimisvalmiuksiin ja tarvittaessa tuetaan niitä. Miten puututaan syrjintään? Paintamme syrjinnän ja kiusaamisen ehkäisyä. Päivittäinen havainninti ja aidsti läsnäleva aikuinen ehkäisee syrjintää. Jka päiväisessä timinnassamme esim satujen ja tariniden avulla puhutaan syrjinnän ja kiusaamisen kkemisesta ja siitä miltä tuntuu lla syrjitty. Empaattisuuden ja ystävällisyyden petteleminen ehkäisee syrjintää. Puutumme kiusaamiseen tiukasti ja meillä n nllatleranssi syrjivälle käyttäytymiselle. Miten etniseltä tai kulttuuriselta taustaltaan, usknnltaan, vakaumukseltaan tai arvmaailmaltaan erilaisten perheiden yhdenvertaisuus humiidaan? Timimme perheen tivmalla tavalla ja tamme humin erilaiset etniset taustat, usknnlliset ja muut vakaumukset. Ammatillinen suhtautuminen ja perheiden yhdenvertaisuus n tärkeä arv esipetuksessamme Millä timenpiteillä yhdenvertaisuutta edistetään päiväkdissanne? Yhdenvertaisuutta edistetään arvkeskustelua ylläpitämällä ja tumalla timintamme arvja esiin. Vanhempien kanssa käytävä keskustelu n myös merkittävässä asemassa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvn edistämisessä. Arvkeskustelu tiimeissä Arvkeskustelu kk taln kesken Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden tteutuminen käytännössä vaatii tietista ja ammatillista suhtautumista perheisiin ja lapsiin. Tätä vimme edistää esimerkiksi pettajien pedaggisissa ja lähihitajien palavereissa. Onk tteutuksessa llut ngelmia ja mistä tämä jhtuu? Mitä pitää krjata? Millaisia uusia timenpiteitä asia vaatii?

10 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike lääkäri terveydenhitaja psyklgi kuraattri nimi 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen Kuinka usein ja millä kknpanlla kkntuu alueesi laajennettu ppilashultryhmä? (Ylöjärven esips s. 54) Rehtrin kutsumalla kknpanlla vähintään kerran vudessa.

11 Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Kuinka usein ja millä kknpanlla päiväkdin / esipetusryhmän yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu? Yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu vusittain seuraavalla kknpanlla: Päiväkdin jhtaja, esipettajat, vre, terveydenhulln edustaja. Esipetusikäisen yksilökhtaisessa ppilashullssa käytetään kulualueen kuraattrin, kulupsyklgin ja -terveydenhitajan knsultaatita ja palveluja. Tarvittaessa käytettävissä vat myös perheneuvlan, perhepudin ja asiantuntijapudin palvelut. Suunnitelma timenpiteistä, jilla päiväkti edistää yhtä tai kahta painpisteeksi valitsemaansa yhteisöllisen ppilashulln sisältöaluetta lukuvunna Painpisteenä: Lasten sujaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Timenpiteet: Aikuisten ja lasten välisen luttamuksellisen ilmapiirin rakentaminen lapsia sallistamalla. Ristiriitatilanteiden ratkaisu mielekkäästi ja reilusti esim. Miniversn timintamallia käyttäen. Tunnetaitjen pettelu ja hjaaminen n sa viikittaista esipetusta. Esipetusryhmässä n laadittu lasten kanssa säännöt Päivämäärä: alitettiin ja sääntöjä käydään prsessinmaisesti läpi kk vuden ajan. Pissaljen seuraaminen ja niihin puuttuminen Lasten hultajia n tiedtettu esipetuksen velvittavuudesta. Vanhemmat ilmittavat vuresipetuksessa arkivapaat päikyn kautta. Lmat antaan erillisellä lmakkeella. Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus Päiväkdin turvallisuussuunnitelman mukaan pyrimme ennalta ehkäisemään tapaturmia kuitenkaan liikaa rajittamatta lasten liikkumista. Vanhempia tiedtetaan aina kun jtain sattuu. Esipetuksen kuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet (kuvataan yksikkökhtaisesti vain, js ryhmässä n kuljetettavia lapsia)

12 PÄIVITETTY YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Esi- ja peruspetuksen kulukuljetusperiaatteet 9.3 Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti PÄIVITETTY: Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. PÄIVITETTY: Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen (Ylöjärven esips s ) Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi.

13 Lapsen sairauden vaatiman hidn, erityisrukavalin tai lääkityksen järjestäminen esipetuksessa Lääkehit tapahtuu lääkehitsuunnitelman mukaan. Erityisrukavaliisen lapsen kanssa erityinen tarkkaivaisuus ja tiedn välittäminen sijaisille. Esipetuksen ppilashulln tuki lapsen elämäntilanteesta jhtuvissa vaikeuksissa Esipetuksen menettelytavat asiantuntijaryhmän kkamisessa ja sustumuksen hankkimisessa? Oppilashultkertmusten laatimisen ja säilyttämisen menettelytavat esipetuksessa 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Millä tavalla esipetus edistää lasten ja hultajien aita khtaamista ja kuulemista lapsen kasvamiseen, ppimiseen ja hyvinvintiin liittyvissä asiissa? a. lasten sallisuutta vahvistetaan päivittäisissä arjen tilanteissa. b. hultajien kanssa ylläpidetään luttamuksellista ja renta ilmapiiriä, jka helpttaa vaikeidenkin asiiden esille ttamista. Hultajien kanssa laaditaan esipetuksen ppimissuunnitelma. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Päiväkdin jhtaja vastaa ppilashultsuunnitelman tteutumisesta ja tteutumisen arviinnista. Miten lukuvuden ppilashultsuunnitelman tteutumista arviidaan? Arviintia tehdään läpi lukuvuden. Muutksia tehdään tarpeen mukaan. Miten ppilashulttyöstä tiedtetaan lapsille, hultajille ja yhteistyötahille? Oppilashulttyöstä n kerrttu vanhempainillassa. Jkaisen lapsen esipetuksen ppimissuunnitelmakeskustelussa kerrtaan asiasta.

14