ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus

Transkriptio

1 Varhaiskasvatus ja esipetus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Onnimannin päiväkti Kivupirtin esipetusryhmä Viljakkalan yhtenäiskulu Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts

2 Varhaiskasvatus ja esipetus 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi (740 tuntia) Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Päivittäinen esipetusaika (kl) Esipetuksen henkilökunta Katja, Sirpa ja Jarna Päiväjärjestys Kl Aamupiiri Kl Timintaa pienryhmissä / kk ryhmänä (ulkilu, ilmaisun mnet mudt, kielen rikas maailma, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja timin ympäristössäni, kasvan ja kehityn) Kl Tunnepiiri Kl Lunas Kl Satuhetki Kl Esipetus päättyy

3 Varhaiskasvatus ja esipetus 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Onnimannin esipetusryhmässä timintaa suunnittelee lastentarhanpettaja yhdessä lähihitajan ja ryhmäavustajan kanssa. Timintaa suunnitellaan myös viikittain tiimipalavereissa, jtka järjestetään Kivupirtti-ryhmässä perjantaisin kl Esipettajan työajasta n varattu timinnan ja yhteistyön suunnitteluun viisi tuntia. Suunnitteluaika tteutetaan päiväkdilla. Viikksuunnitelmia tehdään yhdessä muun varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Timintaa suunnitellaan myös Onnimannin päiväkdin yhteisissä palavereissa ja suunnitteluillissa syksyllä sekä keväällä. 2.2 Liikunta timintakulttuurissa Tavitteenamme n liikunnan il ja tämän vuksi innstammekin lapsia liikkumaan mahdllisimman mnipulisesti. Timintaympäristö n järjestetty liikuntaan kannustavaksi ja tilihin tehdään arjessa myös muutksia, jtta liikuntaa vitaisiin hyödyntää mahdllisimman paljn. Harjittelemme mnipulisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä karkea- ja hienmtrisia perustaitja, kuten tasapain-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitja eri ympäristöissä. Hyödynnämme esipetuksessa myös päiväkdista tiseen kiertäviä liikuntavälineitä. Onnimannin päiväkdin suuri piha, viereinen metsä, is sali ja läheiset puistt antavat mnipuliset mahdllisuudet lasten liikkumiselle. Teemme metsäretkiä viikittain ja hyödynnämme metsää ppimisen eri sisältöalueilla. Talvella käymme hiihtämässä Pirkan uralla ja luistelemassa Mannin kentällä. Lasten sekä vanhempien tiveita tetaan humin ja lapset saavat lla mukana suunnittelemassa esipetuksen liikuntaa. Syksyllä järjestetään vusittaiset Vekaralympialaiset Ansnmäessä yhdessä Kultakylän päiväkdin kanssa. Vekaralympialaisissa tarjtaan lapsille sekä heidän vanhemmilleen liikunnan ila ja riemua. Tänä vunna Vekaralympialaiset järjestettiin Esipetusryhmässämme n myös käytössä ReimaG-svellus ja aktiivisuusrannekkeet, jiden avulla seuraamme ryhmämme lasten aktiivisuutta ja jiden avulla pyrimme kannustamaan lapsia liikkumaan enemmän. Näemme ryhmämme tabletilta sekä yksittäisten lasten että kk lapsiryhmän liikkuvuustasn, ja vanhemmat vivat seurata man svelluksensa kautta man lapsensa aktiivisuutta. 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa Leikki eri mudissaan sekä havainnlliset lasten aktiivisuutta ja luvuutta edistävät työtavat vat lennainen sa esipetuksen timintaa. Mnipulisilla työtavilla tuetaan lasten kasvua ja ppimista, heidän laaja-alaisen saamisensa kehittymistä sekä vahvistetaan lasten ssiaalisia taitja.

4 Varhaiskasvatus ja esipetus Metsäretket Onnimannin päiväkdin vieressä sijaitsevaan metsään ja Pirkan uralle timivat itsessään ppimista eheyttävänä elementtinä. Lähilunt aktivi lapsia timinnallisuuteen ja syventää uuden ppimista kkemusten, elämysten ja ilmiöphjaisen tutkimisen kautta. Tiveita timinnallisiin puuhiin kysellään lapsilta säännöllisissä lastenkkuksissa. Keväällä 2019 jkainen eskarilainen saa vurllaan lla Viikn tähtieskari, ja hänen tivepuuhiaan tteutetaan ulkna ja sisällä viikn aikana. 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa Laaja-alaista saamista vahvistetaan Onnimannin esipetuksessa eri tiedn- ja taidnalihin liittyvissä (lasten ideista lähtevistä) prjekteista sekä arjen timinnassa ja vurvaikutuksessa. Timintakulttuuria ja ppimisympäristöä kehitettäessä tetaan humin laaja-alaisen saamisen kehittämisen tehtävä. Kasvattajan tehtävä n timia muun muassa rhkaisijana, kannustajana ja ennen kaikkea mahdllistajana Ajattelu ja ppiminen Rhkaisemme ja autamme lapsia kehittämään ajattelun ja ppimisen taitjaan sekä vahvistamme lasten luttamusta maan saamiseensa. Lruttelemme, riimittelemme, musisimme. Leikimme, vietämme lautapelipäiviä, havainnimme ja tutkimme asiita, teemme tieteellisiä kkeita. Liikumme mnipulisesti sekä sisällä että ulkna ja teemme lunnssa erilaisia havaintmtrisia harjituksia. Kannustamme lapsia kkeilemaan, ja tähän liittyen hyväksymään erehdykset mutta myös ilitsemaan nnistumisista. Ohjaamme heitä kysymään ja kyseenalaistamaan. Hankimme yhdessä tieta ja phdimme ratkaisuja niin yksin, pareittain kuin ryhmässäkin. Käytännössä tämä tarkittaa mnikanavaisten työtapjen käyttöä ppimistilanteissa sekä jatkuvaa kannustavan ja lasten vahvuuksia humiivan palautteen antamista lapselle. Ohjaamme lasta myös arviimaan maa timintaansa: tämän tarkituksena n tehdä lapselle itselleen näkyväksi maa ppimistaan ja saamistaan. Krjaava palaute annetaan myönteiseen sävyyn, jtta lapsella säilyisi ppimisen il sekä rhkeus kkeilla Kulttuurinen saaminen sekä vurvaikutus ja saaminen Tarjamme lapsille mahdllisuuksia harjitella vurvaikutus- ja ilmaisutaitjaan turvallisesti vertaisryhmän ja lähiyhteisön aikuisten kanssa. Esipetuksessa vietettävät erilaiset juhlat, kuten esimerkiksi syysjuhla ja julujuhla luvat mahdllisuuksia harjitella käyttäytymistä eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Esimerkiksi syysjuhlassa eskarilaiset tarjilevat syyssadn tarjttavat pienemmille ja pitävät hulta, että jkainen saa syysherkkuja maistellakseen. Ylöjärvellä kulttuuritimella ja varhaiskasvatuksella n yhteinen kulttuurikudeverkst, jnka avulla

5 Varhaiskasvatus ja esipetus vahvistetaan esipetuksessa levien lasten mahdllisuuksia tutustua ja sallistua kulttuuriin mnipulisesti. Esipetusryhmämme tekee retkiä lähiympäristöön, Viljakkalan kululle jne. Hyödynnämme mahdllisuuksien mukaan ryhmämme hultajien erityissaamista Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt Esipetuksessa lapsia hjataan edellytystensä mukaan hulehtimaan itsestään, tisista, mista tavaristaan ja yhteisestä ympäristöstä. Esipetuksessa ja yhteistyössä vanhempien kanssa käsitellään lasten arkielämän rytmiä sekä rukailun ja levn merkitystä. Erityisesti kiinnitetään humita mnipuliseen ja riittävään liikuntaan lasten hyvinvinnin ja ppimisen edellytyksenä. Liikenteessä kulkiessamme nudatamme ja pimme liikennesääntöjä sekä käytämme aina turvaliivejä. Rhkaisemme ja petamme lasta hakemaan apua aikuisilta ngelmatilanteissa. Osallistumme syksyllä Onnimannin päiväkdissa järjestettävään Tulikettu-kulutukseen, jssa lapsi harjittelee käyttäytymistä tulipaln sattuessa Mnilukutait Mnilukutaidlla tarkitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuttamisen taitja. Se liittyy kiinteästi ajattelun ja viestinnän taitihin ja kykyyn hankkia, mukata, tuttaa, esittää, arviida ja arvttaa tieta erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Medialukutait n kyky lukea ja ymmärtää mediaa sekä tait käyttää asianmukaisia laitteita. Käytännössä tämä tarkittaa ryhmässämme esimerkiksi sitä, että sallistuimme liikenneturvallisuusviikkn. Tutkimme sanmalehdistä ja retkellä liikennemerkkejä sekä luemme kirjja ja sanmalehtiä ja havainnimme ja tulkitsemme niiden kuvia Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen Lasten kanssa tutustutaan mediaan ja teknlgiaan, esimerkiksi valkuviin, lehtiin, kirjihin, elkuviin, tablettiin, televisin ja kameraan. Tarjamme lapsille yhteisiä elämyksiä ja keskusteluja vertaisryhmässä ja aikuisten kanssa median herättämistä ajatuksista. Tavitteena n lapsen sallisuus, tasapaininen mediasuhde sekä kriittinen medialukutait. Lapsiin lutetaan mediakäyttäjinä ja heille annetaan mahdllisuuksia median parissa leikkimiseen, pelaamiseen ja tuttamiseen. Lapset kuvaavat esipetuksessa I-Padillä valkuvia, videita ja ääniä. Niitä esitellään vertaisryhmässä ja vanhemmille. Hyödynnämme kiertävän medialaukun sisältöä ja harjittelemme hjelmintia Beebt-laitteen avulla. Harjittelemme myös QR-kdien käyttöä.

6 Varhaiskasvatus ja esipetus Osallistuminen ja vaikuttaminen Lasten ikeuksiin kuuluvat sallisuus maan elämäänsä vaikuttavissa asiissa ja kuulluksi tuleminen. Onnimannin esipetuksessa timintaa suunnitellaan, tteutetaan ja arviidaan yhdessä lasten, esipetuksen henkilöstön ja hultajien kanssa Ollaan aidsti läsnä, kuunnellaan ja arvstetaan lasta. Esipetuksessa harjitellaan ja pitaan ryhmätimintaa, prjektityöskentelyä ja verkstitumista. Harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä tisten kanssa sekä timimaan pitkäjänteisesti. Esipetuksessa tutustutaan lähipiirin ammatteihin. Lapset saavat kkemuksia työntesta myös leikin kautta. Tällöin harjitellaan tilanteeseen spivaa, asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja sekä humataan vurvaikutustaitjen merkitys. Tästä esimerkkinä keväällä vietettävä Kaikki maksaa -päivä, jssa lapsilla n päivän alussa tietty määrä leikkirahaa. Kaikki timinnt ja rukailut maksavat tietyn summan. Käytettävää rahaa saa ansaita lisää tekemällä pieniä tehtäviä. Samalla pitaan rahan käyttöä ja matemaattisia taitja. Lasten mista ideista lähtevät ppimiskknaisuudet esim. kauppaleikki vat hyvä tapa edistää kiinnstusta ja myönteistä asennetta työelämää khtaan. Kaikissa laaja-alaisen saamisen alueissa mainitaan vurvaikutuksen merkitys. Onnimannin esipetusryhmässä tunne- ja vurvaikutustaitja pitaan tunnepiirillä ja Yhteispeli-timintamallia hyödyntäen. 2.5 Oppimisympäristöt Onnimannin esipetuksessa välineet, sisä- ja ulktilat, viereinen metsä ja lähipuistt tukevat lapsen kasvua, ppimista ja vurvaikutusta. Oppimisympäristöjä suunnitellessa humiimme, että ne vat mtivivia ja mahdllistavat liikkumisen ja timinnallisen esipetuksen. Oppimisympäristömme n mnipulinen ja mahdllistaa hyvin lasten leikin ja maehtisen tutkimisen. Humiimme ppimisympäristössämme lasten saamisen ja heidän kiinnstuksen khteensa sekä yksilölliset tarpeensa. Lasten ideat ja tutkset näkyvät Kivupirtti-ryhmän ppimisympäristössä. Välineet ja materiaalit vat lasten saatavilla. Oppimisympäristö n terveellinen ja turvallinen. Lapsella n myös mahdllisuus työskennellä rauhassa sekä kiireettömässä ilmapiirissä. 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen Elämysten kautta ppiminen vi parhaimmillaan vaikuttaa kk tulevaisuuteemme. Henkilökhtaisten elämysten ja kkemusten kautta (metsäretket) suhde ympäristöön lujittuu ja niiden kautta pitaan myös ympäristöstämme välittämistä. Harjittelemme metsäretkillä muun muassa jkamiehenikeuksia käytännön taslla. Tavitteena n saavuttaa eklgisesti vastuullista käyttäytymistä. Lunnssa lapselle annetaan mahdllisuus tehdä mia ainutlaatuisia havaintjaan

7 Varhaiskasvatus ja esipetus tutkittavasta aiheesta. Siksi lunt mnimutisuudessaan mahdllistaakin juuri havaintjen kautta ppimista, jlla taas n lapsen ppimiselle suuri merkitys. Opettelemme esipetusryhmässämme ttamaan spivan ruka-annksen, jtta rukaa ei päätyisi juurikaan jätteeksi. Kierrätämme mait- sekä metallipurkit ja lajittelemme paperirskat ja bijätteet, sekä keräämme metsäretkillä rskia pis lunnsta. Teemme lasten kanssa myös maatumiskkeen lunnssa. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Tavitteenamme n kehittää lasten vurvaikutus- ja kaveritaitja. Onnistuneista leikkitilanteista sekä kaverin humiimisesta annetaan psitiivista palautetta. Päivittäin tteutettavalla tunnepiirillä käydään Tunteiden kirjast -kuvamateriaalin avulla läpi lasten tunteita. Mini-Vers-vertaissvittelua käytetään sittain hyödyksi selviteltäessä lasten välisiä knfliktitilanteita. Mini-Verstimintamallissa svittelukulutuksen saanut kasvattaja auttaa lapsia itse löytämään ratkaisuja ristiriitihin. Tavitteena n saada riidan sapulina levat lapset aidsti khtaamaan tisensa. Mini- Vers-vertaissvittelu n myös yksi lapsia sallistava menetelmä esipetusryhmässämme. 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Onnimannin esipetuksessa humiidaan lasten tiveita ja lapsilla n mahdllisuus vaikuttaa mm. timintaympäristön mukkaamiseen. Lapset sallistuvat yhteisten retkien, viikk-hjelman, juhlien ja tapahtumien suunnitteluun. Lasten kanssa keskusteleminen ja lasten mielipiteiden kuunteleminen n tärkeää, jtta aikuinen ppii tuntemaan lapsen ja tietää mikä ryhmässä n ajankhtaista. Tärkeää n kuunnella lapsia ja tarttua sellaisiin hetkiin, jista vi kasvaa aita sallisuutta. Esipetusryhmässämme pidettävät säännölliset lasten kkukset lisäävät lapsen kuulluksi tulemista. Lasten kkuksissa phdimme esimerkiksi millaisia yhteisiä sääntöjä meidän eskarissa tarvitaan. Onk saanut leikkiä mieluista leikkiä ja nk llut kavereita? Onk itse llut reilu ja hyvä kaveri? Tai js n llut riitaa ja pahaa mieltä, vimme yhdessä phtia asiaa ja petella svinnn tekemistä. Vertaisryhmältä saatu neuv ja tuki kannustaa mnesti lasta paremmin ppimaan ja yrittämään kuin pelkkä aikuisen puhe.

8 Varhaiskasvatus ja esipetus 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa Vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä päivittäin lasta tudessa ja haettaessa. Vanhemmat sallistuvat esipetukseen näiden päivittäisten keskustelujen kautta. Käydään keskustelua arjen sujumisesta, kasvun ja ppimisen etenemisestä esipetuksessa. Vanhempainillassa vanhemmille kerrttiin esipetuksen tavitteista ja sisällöistä, ppilashullsta sekä tarjttiin mahdllisuus tuda esille mia esipetusta kskevia tiveitaan. Järjestämme avimien vien päiviä ja tärkeän ihmisen päivän, jissa vanhemmille tarjtaan mahdllisuus tutustua ja sallistua lapsensa esipetuspäivään. 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Jkaiselle esippilaalle tehdään esipetuksessa syys- ja lkakuun taitteessa ppimissuunnitelma. Esipettajan ja perheen kanssa käydään ppimissuunnitelmaan liittyvä keskustelu ja laaditaan yhdessä esippilaan ppimissuunnitelma. Lapsi sallistuu myös keskusteluun ja saa kerta tiveistaan ja tavitteistaan esipetusvuden aikana. Oppimissuunnitelmaan kirjattuja tavitteita seurataan esipetusvuden aikana ja niitä tarkennetaan tarvittaessa yhdessä vanhempien kanssa. Esippilaan tavitteita mietittäessä hyödynnetään Eskarin Arki- materiaalin havainnintilmakkeita. Oppimissuunnitelmaa arviidaan perheen kanssa esipetusvuden keväällä Tiedttaminen Onnimannin esipetuksessa vanhemmille lähetetään kuukausittain kuukausikirje sähköpstilla. Kuukausikirjeessä kerrtaan tteutuneesta timinnasta ja tulevista tärkeistä tapahtumista. Kuukausikirje n nähtävillä myös esipetusryhmän ulketeisessä. Tärkeistä tapahtumista tai asiista sekä esi- ja alkupetuksen yhteistyöstä tiedtetaan vanhempainillissa sekä sähköpstiviestien avulla. Tiedtamme vanhempia myös Päikyn kautta sekä muistutamme vielä tarpeen vaatiessa lapsen tunti- ja hakutilanteissa.

9 Varhaiskasvatus ja esipetus 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT 4.1 Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa Onnimannin päiväkdissa esipetuksessa levilla lapsilla n mahdllisuus saada päivä- ja vurhita Onnimannin päiväkdissa. Ennen kell kahdeksaa ja kl 17 jälkeen hidssa levat lapset kkntuvat Tuhitupa-ryhmän tilihin. Muina aikina timinta tapahtuu Kivupirtti- ja Naavantk-ryhmien yhteisissä tilissa. Kivupirtti-esipetusryhmä n mukana päiväkdin yhteisessä timinnassa, mm. tärkeän ihmisen päivässä, avimissa vissa, eri juhlissa ja muissa tilaisuuksissa. 4.2 Esipetusyksikön esipetusryhmien välinen yhteistyö Teemme yhteistyötä Viljakkalan kulun Kultajyvät-esipetusryhmän kanssa. Käymme perinteistä kirjeenvaihta ja lemme yhteistyössä Whatsup-viestein. Käymme tutustumassa Kultajyvien esipetusryhmään ja esippilaisiin kerran syksyllä ja kerran keväällä. Tapaamme Kultajyvän esipetusryhmän lapsia myös mm. Viljakkalan kulun 1- ja 2-lukan kanssa järjestettävissä yhteisissä pajapäivissä. 4.3 Muut yhteistyökumppanit Onnimannin päiväkdissa timii aktiivinen vanhempainyhdistys Onni. Vanhemmilla n mahdllisuus liittyä vanhempainyhdistys Onniin. Onni järjestää timintaa päiväkdin lapsille ja kerää timinnallaan varja esimerkiksi esipetuksen retkiin. Lisäksi yhteistyökumppaneinamme vat seurakunta, kirjast, Viljakkalan martat ja muut ilmiöphjaiseen ppimiseemme spivat yhteistyötaht. 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen Ensimmäinen yhteistyöpalaveri n lkakuussa, ja tässä palaverissa suunnitellaan käytännön yhteistyötä. Vastuu- ja yhteyshenkilöinä vat Marj Rahikka ja Katja Hautaniemi. 5.2 Miten lapsen tuki tteutuu esi- ja alkupetuksen yhteistyössä Kulun erityspettaja Tarja Pajulahti käy esipetusryhmissä keväällä Lapsen tuki esi- ja alkupetuksen yhteistyössä tteutuu kevään tiednsiirtpalaverissa, jssa n mukana lastentarhanpettaja, varhaiskasvatuksen erityispettaja, kulun pettaja ja erityispettaja.

10 Varhaiskasvatus ja esipetus 6. ARVIOINTI Esipetuksen petussuunnitelman mukaan esipetuksen timintakäytännöt, petus ja kasvatus sekä ppimisympäristö arviidaan vusittain. 6.1 Esipetusryhmän arviintikäytännöt ja -menetelmät Käytämme Kivupirtti-esipetusryhmässä Eskarin arki -havainnintimateriaalia ja dkumentimme lapsen taitja havainnintilmakkeisiin. Tämän lisäksi kartitamme lapsen kielellisiä ja matemaattisia valmiuksia KPT:n, Lukimadn ja Makek 1:n avulla. 6.2 Lasten sallisuus arviinnissa Esipetus n tavitteellista timintaa ja tavitteet tehdään lapsille selväksi kuvin ja keskustellen. Näin lapsi tietää, mitä häneltä dtetaan. Lapsi sallistuu esipetussuunnitelmansa tekn sekä keväällä sen arviintiin. Esimerkiksi kirjaintehtävissä lapsi saa valita parhaimmin nnistuneen kirjaimen, jnka ryhmän kasvattaja humii ympyröimällä ja piirtämällä hymynaaman. Lapsen itsearviinti-lmake, jhn kirjataan mitä n pittu, ja yhdessä arviidaan ppimista. Kehutaulut lapsista. Lapset miettivät tisistaan, missä asiassa jku n hyvä. Esimerkiksi Olet hyvä leikkimään legilla. Lasten kkuksissa ja keskusteluissa lasten kanssa mietitään viikn lpussa mikä n llut kivaa, nk jku asia mennyt hunsti. Käytetään peukku ylös tai peukku alas -arviintia. 6.3 Hultajien sallisuus arviinnissa Lapsen sallisuuden tteutuminen edellyttää myös lapsen hultajien sallisuuden kkemusta. Ait ymmärrys lapsen elämiseen vidaan saavuttaa vain tekemällä aktiivisesti yhteistyötä vanhempien kanssa. Hultajille annetaan mahdllisuus sallistua esipetusryhmän timintaan sekä timinnan suunnitteluun ja arviintiin. Esipetusryhmässä järjestetään avimien vien viikk. Esipettaja käy lasten ja hultajien kanssa arviintikeskusteluja, jissa suunnitellaan ja arviidaan lapsen ppimista ja timintaa. Vurvaikutuksellinen ja avin suhde vanhempiin auttaa humiimaan vanhempien sallisuutta arviinnissa. Kuuntelemme vanhempien tiveita läpi timintavuden ja himme käytänteitämme palautteen mukaiseksi. Keväällä vanhemmat sallistuvat esipetussuunnitelman arviintiin yhdessä lapsensa kanssa. Esipetuksessa tehdään asiakastyytyväisyyskyselyjä ja kehitämme myös näiden kautta saadun tiedn avulla timintaamme.

11 Varhaiskasvatus ja esipetus 6.4 Henkilöstön itsearviinti sveltuvaa mittaria käyttäen Onnimannin päiväkdissa esipetusta arviidaan tiimipalavereissa viikittain. Arviintia käytetään apuna timinnan kehittämisessä, ja henkilökunta arvii maa saamistaan kehityskeskustelussa keväällä Itsearviinnissa käytetään sveltuvia mittareita, kuten esim. kntekstianalyysia / AES-mittaria. 7. PEDAGOGINEN TUKI Esipetusvuden alussa hultajille tiedtetaan esipetuksessa käytettävissä levista tukimudista. Js lapsen kasvussa, kehityksessä tai ppimisessa havaitaan tuen tarvetta, tukitimet suunnitellaan ja kirjataan lapsen esipetuksen ppimissuunnitelmaan. Esipetuspäivässä päivän struktuuri esitetään lapsille kuvin ja puhuen. Varhaiskasvatuksen erityispettaja Tanja Sirèn vierailee esipetusryhmässä säännöllisesti. Yleinen tuki n lapsen massa esipetusryhmässä annettavaa tukea. Yleinen tuki n tietista pedaggisten tukitimien käyttöä lapsen hyväksi. Yleisen tuen tarve n lyhytaikaista ja pääsääntöisesti tilapäistä. Yleisessä tuessa hyödynnetään Arjen tuki -lmaketta, jnka avulla muutetaan timinta- ja ppimisympäristöä sekä petusmenetelmiä lapsen tarpeita vastaavaksi. Tuen mutina vat varhaiskasvatuksen erityispettajan knsultaatiapu, hjattu pienryhmätiminta, petuksen eriyttäminen ja tarvittaessa yksilöhjaus. Yleinen tuki näkyy Onnimannin esipetuksessa mm. Esipetusryhmässä selkeä struktuuri, jka auttaa hahmttamaan päivän kulkua. Käytetään kuvia helpttamaan päiväjärjestyksen maksumista sekä viiknpäivien ja kuukausien ppimista. Aikuinen mukana leikissä, hjaa leikkiä ja sanittaa ja jäsentää. Tavitteiden pilkkminen, jäsentäminen ja sanittaminen. Tilan jakaminen ja pienryhmät. Kertaus, tist, lisäaika, sektrikelln käyttö ajan rajaamiseen ja ennakintiin. Selkeä puhe ja lyhyet hjeet. Esim. tavitetaulu, jhn kerätään leimja tai tarrja, kun nnistuu. Onnistumisen näkyväksi tekeminen.

12 Varhaiskasvatus ja esipetus Js yleisen tuen timet eivät riitä, siirrytään yleisestä tuesta tehstettuun tukeen. Tällöin tehdään pedagginen arvi. Tehstetussa tuessa n tarjlla kaikki samat tukimudt ja elementit kuin yleisenkin tuen pulella. Tehstetussa tuessa tarjttava erityispettajan tuki vi lla ven tai kulun erityispettajan tarjamaa knsultaatita, samanaikaispetusta, pienryhmä- tai yksilöpetusta. Tehstetussa tuessa lapsella vi lla paikkakerrin ven tai muun asiantuntijan susituksella. Ryhmän resurssina vi lla myös ryhmäavustaja. Lisäksi lapsen tukena vat eri asiantuntijista kstuvat verkstpalaverit. Lapsen kasvua ja kehitystä tehstetussa tuessa arviivat lapsen esipettaja ja vanhemmat sekä lapsi itse. Pedagginen selvitys tehdään, ellei tehstettu tuki riitä. Erityisen tuen tehtävänä n tarjta lapselle kknaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja ppimisen tukea. Ylöjärvellä lapsen erityinen tuki järjestetään tavallisessa esipetusryhmässä, tuetussa esipetusryhmässä tai pienennetyssä ryhmässä jk yleisen tai pidennetyn ppivelvllisuuden piirissä. Rakenteellisena tukitimena vi lla paikkakerrin tai ryhmäavustaja. Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä hultajia kuullaan pedaggisen selvityksen laatimisen yhteydessä. Mikäli erityisen tuen päätös tehdään asiantuntijalausunnn perusteella, laatii varhaiskasvatuksen erityispettaja erityisen tuen susituksen, jhn sisältyy hultajien ja lapsen kuuleminen. Varhaiskasvatuksen jhtaja tekee hallinnllisen päätöksen erityisestä tuesta esipetukseen. 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva tulee edistää kaikessa petuksessa ja kulutuksessa. Peruspetuslain salta velvite kskee esipetusta, ppivelvllisten peruspetusta, lisäpetusta, aikuisten peruspetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää peruspetukseen valmistavaa petusta. Kaikkien näiden kulutusmutjen petussuunnitelmien perusteet krstavat sukupulten tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä. Tasa-arvn edistämiseksi kaikissa peruspetusta järjestävissä kuluissa n laadittava tasa-arvsuunnitelma. Tasaarvsuunnitelma n perusteltua laatia myös niille esipetusryhmille, jtka eivät timi kuluissa. Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva edistetään kulutuksessa ja petuksessa lasten ikä ja kehitys humin ttaen. Tasa-arvn tavite ja lähtökhta n kaikissa ikäryhmissä sama.

13 Varhaiskasvatus ja esipetus Tasa-arvn tteutuminen Onnimannin päiväkdissa: Jkainen lapsi tetaan yksilöllisesti humin, asetetaan yksilölliset tavitteet vanhempien kanssa vasu- ja esips-keskusteluiden ja arjen keskusteluiden kautta. Otetaan humin lapsen saaminen, ikä, sisarusten vaikutus, sekä erilaiset tavat ppia. Lapsi humiidaan jka päivä niin, että hän saa kkea tulleensa kuulluksi ja nähdyksi, annetaan pienikin aika arjessa. Humiidaan lasten mielenkiinnt timinnan suunnittelussa. Ei tehdä rajaa tyttöjen ja pikien lelujen ja leikkien välille vaan jkainen saa man mielenkiintnsa ja mieltymyksensä mukaan valita mitä leikkii ja kenen kanssa - tytöt vivat ttaa autja ja mpja leikkeihin tai leikkiä ritarilinnalla ja pjat vivat hitaa vauvanukkia ja leikkiä ktileikkejä ei le sukupulisidnnaisia leikkejä, ja myös aikuisten tietinen asenne tukee tätä ajatusta. Mikäli leikeissä esimerkiksi tulee ristiriitaa lasten välillä siitä, että pika ei vi sallistua tähän leikkiin tai tytöt eivät vi sallistua tähän leikkiin, niin aikuinen auttaa lapsia miettimään minkä rlin pika/tyttö visi ttaa aikuinen tukee näin sukupulten välisten suhteiden ja leikkien syntymistä. Kaikki leikkivät yhdessä kaikkien kanssa eli lapset vivat valita kenet vain leikkikaveriksi vapaassa leikissä ja vastaavasti hjatuissa hetkissä aikuinen kats niin, että tytöt ja pjat timivat yhdessä. Jkaiselle lapselle annetaan tasapulinen mahdllisuus kaikkeen timintaan, kuten kerhihin, pienryhmätimintaan, tukiihin, piireihin ym. Lasten mielipiteitä kuunnellaan arjessa ja kysymällä heiltä aiheista piireillä ja tukiilla - jkainen lapsi saa mahdllisuuden kerta ajatuksiaan. Jkainen perhe humiidaan yksilöllisesti, mutta tasa-arvisesti ketään ei susita ja kaikille n samanlaiset hjeet päiväktikäytäntöihin liittyen, jkainen perhe khdataan päivittäin, humiidaan perheiden taustalla vaikuttavat tekijät (usknt/etiikka/perhesuhteet), humiidaan että jkainen vanhempi n myös ma persnansa, arvstetaan ja humiidaan se, että jkainen vanhempi n man lapsensa asiantuntija ja heidän tietämyksellään ja mielipiteellään n suuri merkitys.

14 Varhaiskasvatus ja esipetus Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, usknnn, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain tarkituksena n edistää ja turvata yhdenvertaisuuden tteutumista sekä tehstaa syrjinnän khteeksi jutuneen ikeussujaa syrjintätilanteissa. Kulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän ppilaitksen n arviitava yhdenvertaisuuden tteutumista timinnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin timenpiteisiin yhdenvertaisuuden tteutumisen edistämiseksi. Kulutuksen järjestäjän n hulehdittava siitä, että ppilaitksella n suunnitelma tarvittavista timenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaille ja heidän hultajilleen n varattava mahdllisuus tulla kuulluiksi edistämistimenpiteistä. Yhdenvertaisuuden tteutuminen Onnimannin päiväkdissa: Timimalla samilla tavilla yhtenäisesti tukien lasten yksilöllisyyttä ja mia tavitteita kuitenkin varmistaen pienryhmillä, piirihetkillä, arjentilanteissa sekä tukiilla lapsen yhteisöllisyyden ja sallisuuden tunteen. Kaikilla n mahdllisuus käyttää kk päiväktia timintaympäristönä ja leikkiympäristönä. Ristiriitatilanteet selvitetään jkaisen lapsen khdalla samalla tavin, ei tule kkemuksia siitä, että miksi minulle santaan, mutta tiselle ei?. Näissä tilanteissa jkainen myös saa kerta man näkemyksensä, kun tilannetta ratktaan. Aikuinen ei leta tilanteen alittajaa vaan etsitään ratkaisua yhdessä. Kaikille lapsille mahdllistetaan lunteesta ja persnasta riippumatta mien näkemysten esiin tunti (li lapsi äänekäs ja ajatuksiaan esille tuva tai hieman hiljaisempi, niin mahdllistetaan jkaiselle hetkensä tulla kuulluksi). Jkaisen lapsen etnistä tai kulttuurista taustaa, usknta tai vakaumusta kunniitetaan päiväkdin arjessa. Hyväksymme erilaiset taustat ja keskustelemme niistä kunniittavaan, ei-arvttavaan sävyyn. Tutustumme esimerkiksi esipetuksessa ReimaG:n kautta eri maansiin sekä erilaisiin uskntihin. Yhdenvertaisuuden edistäminen Onnimannin päiväkdissa: Jkaisella lapsella n samat säännöt päiväkdissa. Jkainen lapsi tulee khdatuksi ja humiiduksi hulimatta siitä, minkä ikäinen, mikä kansalaisuus, tai mitä usknta edustaa - llaan aidsti läsnä jkaiselle. Jkaisella lapsella n samat mahdllisuudet vaikuttaa itseään kskevissa arjen asiissa ikätas humiiden; leikinvalinta, man lelun käyttö, leikkikaverin valinta, päivälevn asustus, rukailussa ruan määrä, pukemis- ja riisumistilanteissa matimisuuden harjittelu, tiveiden puu. Timitaan ikälukat yhdessä pienryhmissä, jllin kaikki saavat sallistua samaan timintaan kuitenkin humiiden jkaisen lapsen ikä- ja kehitystas. Lisäksi jkaiselle lapselle turvataan myös man ikäryhmänsä timintaa kerhilla, esimerkiksi viskaritiminta /

15 Varhaiskasvatus ja esipetus pienten jumppa jne. tarjtaan erilaisia ppimiskkemuksia yhteisön jäsenenä, jkaisella mahdllisuus ppia ja saada tieta/taita päivän aikana. Hyväksytään jkaisen lapsen persnalliset piirteet: jkainen n erilainen ja jkaisella lapsella n erilainen tapansa timia. Aikuinen humii tämän asenteessaan ja timintatavassaan lukien sensitiivisesti lasta ja lapsen tunnetta/vireyttä (tarvitseek keskittymiseen esimerkiksi lelun hypistelyä tai rauhittuuk paremmin penkissä kuin lattialla, tarvitseek enemmän syliä päivän aikana timiakseen paremmin jne.). Suhtaudutaan kunniittaen ja ymmärtäen arvmaailmaltaan erilaisiin perheisiin, ei pyritä muuttamaan heidän näkemyksiään vaan keskustellaan asiista. Syrjintään puututaan heti, mikäli sellaista havaitaan ja ennaltaehkäistään sitä pettamalla lapsia timimaan ja lemaan kaikkien kanssa (kauden aikana vaihtuvat pienryhmät ja kerht mahdllistavat tämän). Opetetaan lapsia kunniittamaan tisia. Päiväkdin ilmapiiriin kuuluu, että llaan kaikkien kavereita, ketään ei jätetä yksin. Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti päiväkdissa Kulussa (esipetuksessa) suunnitelmalliseen tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävään työhön kuuluu svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti. Arviinti n luntevinta tehdä suunnitelman päivityksen yhteydessä vusittain. Päiväkdin suunnitelma n päivitetty: syksy OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri Merja Hietanen terveydenhitaja th Tuire Landstedt (Viljakkalan kulu) th Essi Virkkilä (Viljakkalan neuvla) psyklgi Marja Pöyry kuraattri Hanna Marjamäki

16 Varhaiskasvatus ja esipetus 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen Esipetusryhmän ja lähikulun yhteistyö yhteisöllisessä ppilashullssa Tapaamme kaksi kertaa lukuvudessa. Mukana tapaamisissa n terveydenhitaja, kulukuraattri, kulupsyklgi sekä Viljakkalan mlempien esipetusryhmien lastentarhanpettajat. Keskustelemme yleisesti siirtymävaiheesta esipetuksesta alkupetukseen sekä tarpeen vaatiessa yksittäisten lasten ppilashultpalveluiden tarpeesta. Siirtymäyhteistyö alitettiin yhteistyön suunnittelupalaverilla. Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Kuinka usein ja millä kknpanlla päiväkdin / esipetusryhmän yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu? (Vähintään kaksi kertaa syys- ja kaksi kertaa kevätkaudessa). Kknnumme kerran kahdessa kuukaudessa pedaggisen tiimipalaverin yhteydessä. Paikalla n Onnimannin päiväkdin sekä Kultakylän päiväkdin lastentarhanpettajia sekä päiväktien jhtaja.

17 Varhaiskasvatus ja esipetus Suunnitelma timenpiteistä, jilla päiväkti edistää yhtä tai kahta painpisteeksi valitsemaansa yhteisöllisen ppilashulln sisältöaluetta lukuvunna ) Esipetusympäristön fyysinen, psyykkinen ja ssiaalinen turvallisuus: Jkaisella lapsella n ikeus turvalliseen ppimisympäristöön, jhn kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin ssiaalinenkin turvallisuus. Lähtökhtana n lasten ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ympäristö edistää työrauhaa. Yhteisissä tiimipalavereissa pyrimme suunnittelemaan ja jatkuvasti kehittämään ppimisympäristöämme ja fyysisiä tiljamme turvallisuusnäkökulma humiiden. Lastenkkus aiheesta, mitä tarkittaa turvallisuus 2.) Lasten ja hultajien sallisuus ja kuulluksi tuleminen Pedatiimeissä arviidaan kunkin tiimin humiita ja jaetaan hyviksi havaittuja käytänteitä. Kts. khdat 3.1 ja 3.2 Esipetusryhmässä n laadittu lasten kanssa säännöt Päivämäärä: Pissaljen seuraaminen ja niihin puuttuminen Vanhemmat ilmittavat lastensa pissalista. Pissaljen seuraaminen nnistuu hyvin Päikky-hjelman avulla. Keskustelemme vanhempien ja lasten kanssa pissaljen syistä, mikäli niitä alkaa lla säännöllisesti. 1 5 pv:n luvan antaa lastentarhanpettaja ja sitä pidemmistä pissalista päättää päiväkdin jhtaja. Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus PÄIVITETTY Esipetuksen kuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet (kuvataan yksikkökhtaisesti vain, js ryhmässä n kuljetettavia lapsia) PÄIVITETTY

18 Varhaiskasvatus ja esipetus 9.3 Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti Päiväkdin suunnitelma n päivitetty: Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. Päiväkdin suunnitelma n päivitetty: syksy Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Lapsen sairauden vaatiman hidn, erityisrukavalin tai lääkityksen järjestäminen esipetuksessa: Ryhmässämme n muutama lapsi, jilla n erityisrukavali. Hultajat vat timittaneet terveydenhitajan- tai lääkärintdistuksen Elkaaren keittiölle. Erikisrukavali n keittiöllä

19 Varhaiskasvatus ja esipetus tiedssa. Js kyseisenä päivänä n lapsella maa erikisrukavali-rukaa, se tulee massa nimikidussa astiassa. Lapset muistavat j hyvin itsekin erikisrukavalinsa, mutta aikuinen vielä muistuttaa asiasta ja näyttää ikean ruka-astian. Lapsille, jilla n lääkitys, n laadittu lääkehitsuunnitelma. Kasvattajat hulehtivat siitä, että lääke säilytetään lasten ulttumattmissa, lääkekaapissa. Kasvattajat myös hulehtivat siitä, että lapsi saa lääkkeen ikeaan aikaan ja hjeen mukaan. Esipetuksen ppilashulln tuki lapsen elämäntilanteesta jhtuvissa vaikeuksissa: Vanhempien hulia kuunnellaan tarvittaessa ja niistä keskusteluun varataan erillinen aika heidän kanssaan. Päivittäiset khtaamiset vat tärkeitä esipetuksessa. Esipetuksesta hjataan vanhempia ja lapsia spivan tuen pariin esim. ertilanteessa apua saa erillista, jissa vanhemmat tapaavat vertaisryhmää. Esipetuksen menettelytavat asiantuntijaryhmän kkamisessa ja sustumuksen hankkimisessa: Kun hulta n, tetaan yhteyttä vanhempiin. Suullisen luvan saamisen jälkeen, vanhempia khdatessa pyydetään heiltä kirjallinen lupa. Mahdllisesta kieltäytymisestä n myös saatava kirjallinen allekirjitus. Oppilashultkertmusten laatimisen ja säilyttämisen menettelytavat esipetuksessa: Yhteisesti yhteisöllisessä ppilashullssa svitussa lukitussa kaapissa. 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Lasten ja hultajien aidn khtaamisen ja kuulemisen edistäminen lapsen kasvamiseen, ppimiseen ja hyvinvintiin liittyvissä asiissa a. Lasten kanssa: Näemme lapset yksilöinä ja ymmärrämme heidän muvautuneen perheensä ja aiempien kasvattajakkemuksiensa myötä sellaisiksi kuin he vat. Pyrimme antamaan heille myönteisen, lämmöllä muistettavan kasvattajakkemuksen Onnimannin esipetuksessa. Kuuntelemme ja lemme aidsti läsnä, ja tärkeää n ppimisen il sekä nnistumisen kkemukset.

20 Varhaiskasvatus ja esipetus b. Hultajien kanssa: Ymmärrämme vanhempien levan lastensa parhaita asiantuntijita. Teemme avinta, hyvää yhteistyötä, aidsti kuunnellen ja tukien ktikasvatusta. Kerrmme lasten haasteista rehellisesti, sillä varhainen asiihin puuttuminen n lapsen ja hultajan etuikeus. Meillä n kiireetöntä aikaa kuunnella vanhempia heidän tudessaan ja hakiessaan lasta. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Päiväkdin jhtaja vastaa ppilashultsuunnitelman tteutumisesta ja tteutumisen arviinnista. Lukuvuden ppilashultsuunnitelman tteutumisen arviinti Arviidaan pedaggisissa tiimeissä keskustellen. Mikä n nnistunut ja missä n kehitettävää, ja mitä visi vielä lisätä. Oppilashulttyötä kskeva tiedtus lapsille, hultajille ja yhteistyötahille Vanhempainillissa kerrtaan ppilashulttyöstä yleisesti hultajille. Yhteistyöpalavereissa tiedtamme asiista yleisesti yhteistyötahille. Hultajiin tetaan yhteyttä sittamalla, tai asiat tetaan puheeksi tunti- tai hakutilanteessa.