ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Kyläsepän päiväkti Esipetusryhmä Spurtit Ylöjärven Yhtenäiskulu Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä Tiina Kärki Marj Vesa versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts

2 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi (740 tuntia) Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Päivittäinen esipetusaika (kl) Esipetuksen henkilökunta Lastentarhanpettaja Merja Kumant Lastentarhanpettaja Anneli Kalli Lähihitaja Mari Mäkinen Ryhmäavustaja Anna-Liisa Lahtinen Päiväjärjestys aamukkntuminen hjattu timinta pienryhmissä / ulkilu / mahdlliset lasten terapiat lunas hjattu timintahetki 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Suunnittelun perustana n valtakunnallinen Esipetuksen petussuunnitelman perusteet ja Ylöjärven kaupungin esipetussuunnitelma. Timinnan suunnittelun phjaa ludaan pedaggisessa tiimissä ja sitä jatketaan viikittaisissa tiimipalaverissa sekä esipettajien keskusteluissa ja timinnan reflektinnissa. Suunnittelun perustana n lasten havainninti, jssa käytetään apuna Eskarin arki - materiaalia. Vanhempien kanssa yhdessä määritellään lapsen henkilökhtaiset tavitteet lapsen esipetussuunnitelmaan. Lasten ja vanhempien sallisuus tteutuu hyödyntämällä heidän tiveitaan ja mielenkiinnn khteitaan timinnan suunnittelussa. Lasten henkilökhtaisista tavitteista mudstetut esipetusryhmän tavitteet vat phjana pienryhmien timinnalle.

3 2.2 Liikunta timintakulttuurissa Kyläsepän esipetuksessa tavitteena n innstaa lapsia liikkumaan mnipulisesti ja kkemaan liikkumisen ila. Samalla lasten yhdessä timimisen taidt kehittyvät ja heidän kehn hallintansa vahvistuu. He ppivat hahmttamaan maan kehaan ja sen eri sia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja vimaan. Ohjatun liikkumisen lisäksi hulehditaan lasten mahdllisuuksista päivittäiseen maehtiseen liikkumiseen sisällä ja ulkna. Timinnalliset pihavälineet innstavat mnipulisen liikkumiseen ulkilun aikana. Ohjatut liikuntahetket ja retket kuuluvat viikittaiseen hjelmaan siirtymissä tapahtuvien päivittäisten harjitteiden lisäksi. Timintaympäristö n järjestetty liikuntaan kannustavaksi ja ryhmän timintatavissa ja pihasäännöissä n humiitu mnipulisen liikkumisen mahdllisuus. Esipetuksessa humiidaan ulkna liikkuminen ja lähimetsä liikunnallisena ppimisympäristönä. Vanhemmat hitavat Kyläsepän maa luistinrataa, jnka käyttö mahdllistaa usein tistuvat luisteluharjitukset. Hiihtharjittelussa hyödynnetään kaupungin hultamia hiihtlatuja. Esikululaiset käyvät uimahallissa pieninä ryhminä ja sallistuvat erilaisiin esipetusikäisille järjestettäviin tapahtumiin, kuten sähly- ja jalkapall turnauksiin. Yhteistyössä hultajien kanssa lapsia rhkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajalla. Kyläsepän esipetuksessa harjitellaan mnipulisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä mtrisia perustaitja eri ympäristöissä. Tasapaina harjitellaan pysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla tai taitradalla leikitellen. Liikkumistaitja edistetään kierimistä, kiipeämistä, juksua ja hyppelyjä sisältävillä harjituksilla. Välineenkäsittelytaitja harjitellaan työntämällä ja vetämällä sekä käyttämällä mnipulisesti eri välineitä ja pallja. Lisäksi lapsia innstetaan harjaannuttamaan hienmtrisia taitjaan srminäppäryyttä ja tarkkuutta kehittävien pelien ja leikkien avulla. Tavitteena n, että timinta antaa kaikille lapsille mahdllisuuksia sallistumiseen, nnistumiseen ja liikunnan iln sekä tukee lasten hyvinvintia ja timintakykyä. 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa Ohjattu ja lasten maehtinen leikki vat lennainen sa Kyläsepän esipetuspäivää. Kkemukselliset ja timinnalliset työtavat tarjavat elämyksiä ja vahvistavat lasten ppimismtivaatita. Tavitteena n, että lapset käyttävät kaikkia aistejaan, liikkuvat, kehittävät muistiaan ja mielikuvitustaan sekä nauttivat ivaltamisesta. Yhdessä työskenneltäessä lapsia rhkaistaan kyselemään, ihmettelemään, tutkimaan, päättelemään ja ratkaisemaan ngelmia sekä timimaan tavitteellisesti yhteisen päämäärän suuntaisesti. Oppimisympäristönä hyödynnetään päiväkdin kaikkia tilja. Pienryhmähuneet tarjavat mahdllisuuden pitkäkestiseen keskeytymättömään leikkiin. Ohjattuina leikkeinä tteutetaan säännöllisesti aikuisen hjaamaa vurvaikutusleikkiä, tarpeen mukaan kuvin tuettua leikkiä ja erilaisia leikkikerhja.

4 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa Laaja-alaisella saamisella tarkitetaan tietjen, taitjen, arvjen, asenteiden ja tahdn mudstamaa kknaisuutta. Osaaminen tarkittaa myös kykyä käyttää tietja ja taitja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen saamisen kehittämisen tehtävä tetaan humin kaikessa esipetuksen timinnassa: timintakulttuuria ja ppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja petustyössä. Laaja-alaisen saamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Laaja-alaisen saamisen sa-alueet tukevat heidän valmiuttaan suuntautua elinikäisen ppimisen plulle ja luvat phjaa kestävän elämäntavan maksumiselle. Esipetuksessa painpisteenä vat kestävän elämäntavan ssiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lasten laaja-alaisen saamisen kehittymiseen vaikuttaa peteltavia tietsisältöjä enemmän se, miten esipetuksessa työskennellään, millaisiksi ppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten ppimista ja hyvinvintia tuetaan. Ajattelu ja ppiminen Oppiminen tapahtuu vurvaikutuksessa parin, pienryhmän, aikuisen ja kk ryhmän kesken. Uusia asiita maksutaan ja nnistumisen kkemuksia saadaan muun muassa timinnallisin menetelmin, kkeilemalla, tutkimalla ja vertaisppimalla. Tiedn jäsentäminen ja uuden luminen edellyttävät luvaa ja kriittistä ajattelua. Esipetuksen tehtävä n rhkaista ja auttaa lapsia kehittämään ajattelun ja ppimisen taitjaan sekä vahvistaa lasten luttamusta maan saamiseensa. Heitä rhkaistaan ilitsemaan nnistumisista ja kannustamaan tisia sekä samalla lemaan lannistumatta epännistumisista hyödyntäen Humaa hyvä! -materiaalia. Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu Esipetuspäivän arki tarjaa lapsille mahdllisuuksia harjitella vurvaikutus- ja ilmaisutaitja turvallisesti tisten lasten ja aikuisten kanssa. Esipetuksessa lapsi harjittelee khtaamaan lähiympäristön mnimutisuutta, arvstavaa suhtautumista ympärillä leviin lapsiin ja aikuisiin sekä maksuu kauniita käytöstapja. Lasten kielitietisuuden kehittymistä tuetaan ja heitä rhkaistaan ilmaisemaan itseään puheen, musiikin, rytmiikan, kuvallisen ilmaisun, kehnkielen, ilmeiden ja eleiden kautta käyttäen hyväksi myös tiettekniikan rajattmia mahdllisuuksia. Mnilukutait Mnilukutaidlla tarkitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuttamisen taitja, kykyä hankkia, mukata, tuttaa, esittää, arviida ja arvttaa tieta erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Siihen sisältyy erilaisia lukutaitja: perus-, numeerinen-, kuva- ja medialukutait, jita harjitellaan yksilö-, pari- ja ryhmätöinä esimerkiksi liikennemerkkien etsimistä, laskemista ja nimeämistä sanmalehdestä ja internetistä, sekä niiden tunnistamista ja tulkintaa liikenteessä. Esipetusvunna ryhmä sallistuu mahdllisuuksien mukaan erilaisiin kulttuuritapahtumiin tutustuen musen ja sallistuen teatteriin, knsertteihin ja näyttelyihin.

5 Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen Kyläsepän esipetuksessa tiet- ja viestintäteknlgisista välineistä käytetään esimerkiksi tietknetta, älypuhelinta, tablettitietknetta, kameraa, nauhittavaa mikrfnia, kirjja, kuvia, valkuvia, lehtiä, Smartbardia ja digitaalista mikrskppia. Tiettekniikan käyttö edistää lapsen luvaa ajattelua ja lisää vurvaikutustaitja, ppimisen taitja sekä vähitellen kehittyvää kirjitus- ja lukutaita. Pääpain n mediasisältöjen tuttamisessa, vurvaikutuksessa ja arviinnissa. Osallistuminen ja vaikuttaminen Kyläsepän eskarissa tuetaan lasten keskinäistä ja lasten ja aikuisten välistä vurvaikutusta mnin eri keinin. Ryhmän ilmapiiriin kiinnitetään humita ja varmistetaan kaikkien sallisuus. Timinnan suunnittelussa jätetään tilaa lasten ideille ja kiinnstuksen khteille. Kaverin auttaminen ja kuuleminen n tärkeää. 2.5 Oppimisympäristöt Oppimisympäristön esipetuksessa mudstavat tilat, paikat, välineet, yhteisöt ja käytännöt, jtka tukevat lasten kasvua, ppimista ja vurvaikutusta. Kyläsepän päiväkdin tilissa n humiitu ergnmia, eklgisuus, esteettisyys, esteettömyys ja muunneltavuus sekä tiljen hyvä valaistus, sisäilman laatu, siisteys, viihtyisyys ja timinnallisuus. Päivittäisessä timinnassa kiinnitetään humi myös pihan Ja lähimetsän mahdllisuuksien hyödyntämiseen. Pienessä yksikössä kaikki aikuiset ppivat tuntemaan lapset ja vurvaikutus n mutkatnta. Yhteinen ymmärrys lapsen parhaasta vahvistaa kasvatusyhteisöä. 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen Lasten timintaympäristö - lähilunt ja rakennettu ympäristö sekä muut esipetuksen ppimisympäristöt - tarjavat runsaasti aineksia lasten ppimiselle. Opetus liitetään lasten kkemusmaailmaan ja heidän timintaympäristöönsä vaihtelevien petusmenetelmien avulla. Lapsia hjataan eklgisesti kestäviin ratkaisuihin ja taludellisuuteen. Ympäristö- ja luntkasvatusta tteutetaan viikittaisilla metsäretkillä ja niihin liitetyillä tehtävillä. Kierrätys ja jätteiden lajittelu n päivittäistä. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Varhaiskasvatuksessa vuden 2018 painpisteenä n liikuntakasvatus sekä kaverija tunnetaitihin panstaminen. Tavitteena n edistää lasten hyvinvintia. Esipetuksen arjessa tapahtuvan liikunnan lisäksi lasten liikkumiseen pyritään vaikuttamaan muun muassa teemapäivillä, liikunnallisella vanhempainillalla ja erilaisilla urheilutempauksilla. Syksyllä 2017 päiväkti liittyi Yhteispelihankkeeseen, missä kehitetään käytännönläheisiä timintatapja lasten tunne ja vurvaikutustaitjen sekä mielenterveyden tukemiseksi. Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella Kyläsepän päiväkdin maksi kehittämiskhteeksi valittiin sallisuuden näkyväksi tekeminen.

6 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Lapsen sallisuus esipetuksessa tteutetaan kasvatushenkilöstön sensitiivisellä ja lasten ajattelua aktivivalla kasvatustteella. Se näkyy päivittäin lapsille tarjttuna itseilmaisun mahdllisuuksina, avimen keskustelun aktivimisena, keskinäisen vurvaikutuksen tukemisena, kehumisen kulttuurin edistämisenä, man tuttamisen ja kuvallisen ilmaisun lisäämisenä sekä turvallisen, tasa-arvisen ja kaikkia arvstavan ilmapiirin ylläpitämisenä. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa Vanhempien sallisuutta tuetaan humiimalla vanhempien tiveita ja mielipiteitä ja tarjamalla mahdllisuutta vaikuttaa tapahtumien ja vanhempainiltjen sisältöön. Vanhempien tiveita tiedttamiseen ja timinnan sisältöihin kysyttiin ja kuultiin syksyn vanhempainillassa ja niitä tivtaan lisää vuden aikana. Esikululaisten vanhemmille järjestettiin vanhempainilta, jssa käytiin läpi keskeiset asiat samalla kun vanhemmilla li mahdllisuus tutustua tisiinsa. Vanhempainillissa keskustellaan esikulun timinnasta ja kuunnellaan vanhempien tiveita ja ideita. Vuden aikana esipetuksessa järjestetään erilaisia tapahtumia ja juhlia, jihin vanhemmat vat tervetulleita. Julu- ja kevätjuhlat vat dtettuja kk perheen tapahtumia. Vuden aikana järjestetään erilaisia teemallisia pihatapahtumia. 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Esipetussuunnitelman laatimisen tavitteena n löytää lapsen vahvuudet ja ppimisen haasteet. Opetussuunnitelman laativat vanhemmat ja esipettajat. Suunnitelma phjautuu päivittäiseen havainnintiin sekä lapsen ja vanhempien tiveisiin. Esippilaan kanssa keskustellaan hänen esipetuksensa tavitteista ja ppimisen edistymisestä. Heillä n mahdllisuus vaikuttaa esipetuksen sisältöön. Heidän ääntään kuullaan jatkuvan sallistamisen keinin: lasten mielipidettä kysytään ja heidän keskinäistä vurvaikutustaan havainnidaan. Timinnassa kiinnitetään humita lasten mielenkiinnn khteisiin ja tetaan suunnittelussa humin lapsilta saatu palaute ja ehdtukset Tiedttaminen Pääasiallisena tiedtuskanavana timii sähköpstitse ja Päikky-järjestelmän kautta lähetettävät ryhmäviestit. Päivittäinen keskustelu vanhempien kanssa n tärkein ja npein yksilötasn tiedtusmut. Ryhmien eteistilissa n ilmitustaulut, jissa n yleisiä tiedtteita kaupungin palveluista ja esipetuksen tapahtumista, rukalistat ja yhteistyökumppanien tiedtteita. Vanhempainillassa n kerrttu esi- ja alkupetuksen yhteistyöstä ja vanhemmille tiedtetaan esipetusvuden kuluessa ajankhtaisista asiista.

7 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Yhteistyötä tehdään etenkin Tähkätaskun esipetusryhmän kanssa. Tähkätaskun ja Kyläsepän päiväkdin esipettajat järjestävät myös yhteisiä pedatiimejä, missä suunnitellaan yhteisiä tapahtumia. Esipetusryhmä sallistuu erilaisiin kaikille esipetusikäisille järjestettäviin tapahtumiin, kuten sähly- ja jalkapallturnauksiin. Yhteistyö varhaiskasvatuksen (taln muiden ryhmien) kanssa n päivittäistä. Esikululaiset sallistuvat Ylöjärven seurakunnan järjestämiin Gdly Play -hetkiin Kaurasmäen raamattuhuneella muutaman kerran lukukaudessa. Lepistön pariskunta timii Kyläsepän päiväkdin isvanhempina ja heidän puutarhansa päiväkdin naapurissa n esikululaisten lähin vierailukhde. Puutarhan kiipeilypuu ja jääkauden silttama avkalli innstavat esikululaisia kkeilemaan liikunnallisia rajjaan ja tutkimaan lunnn ihmeitä. 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen Yhteistyökulumme, Ylöjärven Yhtenäiskulun, ensimmäisten ja tisten lukkien pettajat kutsuvat esipettajat yhteistyöpalaveriin syksyllä. Tässä palaverissa suunnitellaan tulevaa yhteistyötä. Kevään 2019 aikana suunnitteilla n klme vierailukertaa kululla, jssa sallistutaan kummilukan petukseen ja tutustutaan kuluun ympäristönä. Tutustumiskäynneillä rukailemme kulun rukasalissa. Yhteyshenkilönä kululla timii alkupetuksen lukanpettaja, esipetuksessa Anneli Kalli. Tiednsiirtkaavakkeet täytetään päiväkdilla maaliskuussa ja palaute- ja tiednsiirtkeskustelut käydään vanhempien kanssa huhtikuussa ennen kuin kaavakkeet timitetaan esippilaiden tuleville kuluille. Tuen lasten palavereihin keväällä kutsutaan kulun erityispettaja tai lukanpettaja. 6. ARVIOINTI Esipettajat arviivat ppimisympäristöä, petusta ja kasvatusta keskustellen päivittäin sekä reflektiden tiimi-, peda- ja suunnittelupalavereissa. Esipetusryhmässä lapsia arviidaan havainnimalla heitä eri timinnissa. Lisäksi arviinnissa käytetään Eskarin arki -materiaalia, jhn liittyvät arviintitehtävät Makek, Lukimat ja KPT. Aikuisen tehtävänä n tehdä lapsen ma ppiminen näkyväksi. Lasten sallisuus timinnan arviinnissa tteutuu arkisissa keskustelutilanteissa. Lapsia kannustetaan itsearviintiin sanallisesti ja kuvallisesti. Tisilta lapsilta saatu vertaispalaute n myös tärkeää.

8 Vanhemmilla n aina mahdllisuus antaa suullista ja kirjallista palautetta. Saatu palaute käsitellään henkilökunnan kesken jk tiimipalaverissa tai työpaikkakkuksessa. Esipettajat käyttävät itsearviinnissaan vertaispalautetta sekä kntekstianalyysia tai AES-mittaria. Esipetuksen timintatapjen, -ympäristön ja -kulttuurin jatkuva reflektinti kehittää myös ammatillisuutta. Arviinnissa kiinnitetään erityisesti humita sallisuuden ja turvallisuuden tteutumiseen. Esipetuksen asiakastyytyväisyyskysely järjestetään keväällä vanhemmille. Siitä saatujen tulsten perusteella kehitämme timintaamme edelleen. 7. PEDAGOGINEN TUKI - klmiprtaisen tuen tteuttaminen, seuranta ja arviinti Yleinen tuki: Kun esippilaan tarvitsema tuki n lyhytaikaista ja tilapäistä, erityispettajan knsultaati tteutuu muun timinnan yhteydessä. Samalla vahvistetaan peruspedaggiikkaa yksilön näkökulmasta varhaiskasvatuksen Arjen tuki -lmaketta käyttäen. Opetusmenetelmien mnikanavaisuutta lisätään. Jäsennetään timintaa ja tetaan kk ryhmän käyttöön kasvatusta tukevia menetelmiä. Lapsen saama yleinen tuki kirjataan lapsen ppimissuunnitelmaan. Strukturitu päiväjärjestys: Strukturitu päiväjärjestys auttaa yleistä tukea tarvitsevaa lasta ennakimaan tulevia tapahtumia ja siirtymiä. Viikittain tistuvat tapahtumat kuten keskiviikn retkipäivä ja maanantain lelu- ja leikkipäivä tukevat nekin saltaan lapsen kehitystä. Pienryhmätiminta: Esikululaiset n jaettu klmeen pienryhmään. Näissä ryhmissä lapset timivat lähes päivittäin. Pienryhmässä lapsen n helpmpi keskittyä ja tulla kuulluksi. Pienryhmätiminta mahdllistaa lasten tarkemman havainnimisen ja tukemisen. Oppimisympäristön mukkaaminen: Päiväkdin tiljen mnipulinen käyttö mahdllistaa työskentelyn erilaisissa ryhmissä. Päiväkdin timintavälineet vat lasten käytettävissä ja saatavilla mahdllisimman paljn. Ryhmän ilmapiiri pyritään lumaan lapselle hyväksi ja turvalliseksi kasvuympäristöksi, jssa lapsi kkee tulevansa kuulluksi ja humiiduksi sekä tuntee levansa tärkeä ryhmän jäsen. Opetusmenetelmien mnipulisuus: Opetuksessa hyödynnetään kaikkia aistikanavia. Esipetuksessa käytetään vaihtelevia petusmenetelmiä. Oppimista tapahtuu muun muassa kuulemalla, näkemällä, kkeilemalla, tuntemalla. Havainninti: Esikululaisten havainninti ja tarkkailu kert lapsen vireystilasta ja kehitysvaiheesta ja mahdllisista tuen tarpeista. Havainnintia hyödynnetään timinnan suunnittelussa ja tteutuksessa sekä pedaggisessa dkumentinnissa.

9 Erityispetus: Varhaiskasvatuksen erityispettaja Miia Kujansuu n ryhmän timinnassa mukana trstaisin ja perjantaisin. Hän sallistuu aina lasten tuen palavereihin ja esikululaisten kuluplun suunnitteluun. Palaute: Esipetusryhmässä pidetään myönteisen palautteen antamista ja saamista erittäin tärkeänä. Sitä tapahtuu kaikessa vurvaikutuksessa lasten ja aikuisten välillä ja vertaispalautteena. Palautetta annetaan sanallisesti, eleillä ja ilmeillä sekä kuvallisesti, esimerkiksi liikennevalja käyttäen. Käytössä n Humaa Hyvä - materiaali, jnka avulla lapset ppivat humaamaan mia vahvuuksiaan ja antamaan myönteistä palautetta myös tisille. Myönteisen palautteen saaminen tukee esikululaisen itsetunta ja vahvistaa myönteistä minäkuvaa ppijana. Tehstettu tuki: Js yleinen tuki ei tunnu riittävältä, esipettaja tekee lapselle pedaggisen arvin, jka käsitellään yhdessä vanhempien ja varhaiskasvatuksen erityispettajan kanssa. Tämän phjalta päätetään lapsen mahdllisesta siirtymisestä tehstetun tuen piiriin. Tehstetulla tuella tarkitetaan jaksttaista (lyhytaikaista tai tilapäistä) vahvaa tuen tarvetta tai sa-aikaista/lievempää jatkuvan tuen tarvetta. Esippilaan kasvatus, petus ja arjen kuntutus tteutetaan vertaisympäristössä erilaisia menetelmiä käyttäen. Varhaiskasvatuksen erityispettajan palvelut vat käytössä viikittain. Vanhempien ja lapsen kuntutukseen sallistuvien tahjen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tehstettu tuki kirjataan lapsen esipetuksen tehstetun tuen ppimissuunnitelmaan. Viikittainen erityispettajan läsnäl ryhmässä auttaa tuen tarpeen määrittelyssä, suunnittelussa ja tteutuksessa. Tilapäisiin tuen tarpeisiin vastataan järjestämällä tarvittava tuki npeasti ja tehkkaasti tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Tehstetun tuen ppimissuunnitelmat pyritään saamaan npealla aikataululla valmiiksi ja tetaan käyttöön tarvittavat muutkset ppimisympäristössä ja hjausmenetelmissä. Js tehstettu tuki ei riitä tai lapsella n j tdettu erityisen tuen tarve, esipettaja tekee pedaggisen selvityksen, jka käsitellään mniammatillisessa työryhmässä. Varhaiskasvatuksen erityispettaja knsulti kuluterveydenhitajaa, kulukuraattria tai kulupsyklgia. Erityisessä tuessa tuen tarve n kkaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä; lapsen sallisuuden varmistaminen vaatii erityistä humita. Sillin lapsella n usealla kehityksen sa-alueella suuria haasteita tai jllakin alueella erittäin vahva tuen tarve. Lapsen hjaus vaatii jatkuvaa erityissaamista. Lapsen kasvatus, petus ja kuntuttava arki vertaisryhmässä edellyttävät erityistä humita ja paljn erilaisia menetelmiä kuten humattavan paljn apua ryhmässä timimiseen, paljn yksilöllistämistä ja aikaa perustaitjen harjitteluun. Varhaiskasvatuksen erityispettajan palvelut vat käytössä trstaisin ja perjantaisin, muullin knsultatiivisesti. Mniammatillisuus (myös päivähidn ulkpulinen)

10 näkyy arjessa, kun kuntutus- ja hitvastuu n määritelty päivähidn ulkpulelta ja yhteistyö n tiivistä. Erityisen tuen piiriin siirtyvälle lapselle laaditaan henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä vanhempien ja lasta kuntuttavien tahjen kanssa. Pidennetyn ppivelvllisuuden lapset kuuluvat aina erityisen tuen piiriin. Erityinen tuki järjestetään esippilaalle varhaiskasvatuksen resurssierityispettajaa knsultiden. Oppimisympäristöön ja henkilöstöresursseihin tehdään lapsen hjauksessa tarvittavat muutkset. Henkilöstön tarvitsema erityissaaminen varmistetaan knsultinnilla ja kulutuksella. Oppilashult: Klmiprtaisen tuen lisäksi tärkeänä tukimutna esipetuksessa n ppilashult, jnka suunnitelma n tämän lukuvusisuunnitelman liitteenä. 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva tulee edistää kaikessa petuksessa ja kulutuksessa. Peruspetuslain salta velvite kskee esipetusta, ppivelvllisten peruspetusta, lisäpetusta, aikuisten peruspetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää peruspetukseen valmistavaa petusta. Kaikkien näiden kulutusmutjen petussuunnitelmien perusteet krstavat sukupulten tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä. Tasa-arvn edistämiseksi kaikissa peruspetusta järjestävissä kuluissa n laadittava tasa-arvsuunnitelma. Tasaarvsuunnitelma n perusteltua laatia myös niille esipetusryhmille, jtka eivät timi kuluissa. Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva edistetään kulutuksessa ja petuksessa lasten ikä ja kehitys humin ttaen. Tasa-arvn tavite ja lähtökhta n kaikissa ikäryhmissä sama. Tasa-arvtyöllä edistetään sitä, että kaikkien ihmisten saaminen tulee ihmisen itsensä ja yhteiskunnan käyttöön. Tasa-arv tarkittaa samanarvisuutta, usein sukupulten välistä tasa-arva. Yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvn käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkittaa kaikkien kansalaisten tasa-arvista khtelua. Kyläsepän esipetuksessa humiidaan sukupulten välinen tasa-arvisuus. Sukupulitietinen petus perustuu herkkyydelle tunnistaa lasten yksilöllisyys ja persnallisuus jkaisessa lapsessa. Tyttöjä ja pikia khdellaan yhdenvertaisesti antaen heille mahdllisuus tehdä valintja ilman sukupulesta jhtuvia ennakkdtuksia tai rajituksia. Lapsia autetaan tunnistamaan mat vahvuutensa, löytämään ppimisen il ja rakentamaan phjaa malle ppimisplulleen ilman sukupuleen sidttuja rlimalleja. Oppimisympäristön rakentamisessa, työtavissa ja yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään humita sukupulittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja tarvittaessa niiden muuttamiseen. Lasten keskinäistä vurvaikutusta ja yhteisleikkien syntyä tuetaan esipetuksen arjessa, erilaisissa pari- ja ryhmätyöskentelyssä sekä leikissä.

11 Kyläsepän esipetuksessa psitiivisen pedaggiikan tavitteena n edistää lasten yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää ja syrjäytymistä. Omien lunteenvahvuuksien tunnistaminen ja niille rakentaminen avaavat tien saada itseluttamusta ja nnistumisen kkemuksia. Sitä kautta myös kulttuurien raja-aidat ylittyvät ja löytyy yhteinen kieli ymmärtää, mikä meissä n ehjää ja timivaa ja miten timimme ikein itseä, tisia ihmisiä ja ympäristöä arvstaen. Esipetusryhmässä kiinnitetään runsaasti humita lasten vurvaikutus- ja tunnetaitihin. Sen avulla ehkäistään kiusaamista, syrjintää ja syrjäytymistä. Vurvaikutustaitja tuetaan muun muassa viikittain kkntuvissa vurvaikutusleikkiryhmissä. Tunteita käsitellään Tunteelliset siilit - ja Askeleittain materiaalin avulla. Tänä vunna esipetusryhmän käytössä n Huiskeen esipetusmateriaali. Se n kettu elämykselliseksi, eheyttäväksi ja lasta sallistavaksi. Huiskeen hahmt tarjavat mnenlaisia samaistumiskhteita, ne vat lunteiltaan, timintataviltaan ja taidiltaan erilaisia. Mielikuvituslennt vat turvallinen väylä tunteiden ja erilaisuuden käsittelyyn. Tavitteena n antaa mallia tunneilmaisusta, uusista selviytymiskeinista ja vimavaraistaa lasta. Lasten yksilölliset tarpeet humiidaan ja esimerkiksi kuvien ja tukiviittmien avulla mahdllistetaan lasten tasavertaisuutta ja tuetaan itsenäisyyttä. Tukimateriaalia: Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, usknnn, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain tarkituksena n edistää ja turvata yhdenvertaisuuden tteutumista sekä tehstaa syrjinnän khteeksi jutuneen ikeussujaa syrjintätilanteissa. Kulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän ppilaitksen n arviitava yhdenvertaisuuden tteutumista timinnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin timenpiteisiin yhdenvertaisuuden tteutumisen edistämiseksi. Kulutuksen järjestäjän n hulehdittava siitä, että ppilaitksella n suunnitelma tarvittavista timenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaille ja heidän hultajilleen n varattava mahdllisuus tulla kuulluiksi edistämistimenpiteistä. Kulussa (esipetuksessa) suunnitelmalliseen tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävään työhön kuuluu svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti. Arviinti n luntevinta tehdä suunnitelman päivityksen yhteydessä vusittain. Timenpiteitä ja niiden vaikutusta arviidaan pedatiimissä ja tiimipalavereissa säännöllisesti sekä tarvittaessa ppilashulttyössä.

12 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri Merja Hietanen - lähetteellä terveydenhitaja Kirsi Paukkunen p psyklgi Juus Kuusjärvi p kuraattri Mikk Salmela p Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen Esi- ja alkupetuksen siirtymäkäytänteet ja ppimisen tuen prtaat Ylöjärven yhtenäiskulun rehtri kutsuu laajennetun ppilashultryhmän klle vähintään kerran vudessa. Tarvittaessa siihen kutsutaan ryhmän esipettaja. Yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu Kyläsepän esipetuksessa kahdesti lukukaudessa sekä tarvittaessa erilaisissa määrittelemissämme kknpanissa.

13 Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu Kyläsepän esipetuksessa kahdesti lukukaudessa sekä tarvittaessa erilaisissa määrittelemissämme kknpanissa. Yhteisölliseen ppilashultryhmään kuuluu päiväkdin jhtaja ja esipetuksen henkilökunta sekä kutsuttaessa varhaiskasvatuksen erityispettaja ja muut asiansaiset. Lasten tunne-ja vurvaikutustaitihin kiinnitetään runsaasti humita esikulun arjessa. Lapset sallistuvat säännöllisesti aikuisen hjaamaan vurvaikutusleikkiryhmään. Tunteita nimetään ja tunnistetaan mm. Tunteelliset siilit materiaalin, Nalle krttien ja kirjjen avulla. Myös Huiskeen satujen läpikäyminen antaa valmiuksia tunteiden nimeämiseen, tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen. Huiskeen sadut tarjavat aineksia myös tisten ihmisten khtaamiseen ja eettisen ajattelun taitjen kehittymiseen. Yhteispeli-menetelmän käytännönläheisten timintatapjen avulla tuemme lasten tunne- ja vurvaikutustaitja sekä mielenterveyttä. Humaa hyvä! -timintakrttien vahvuusvaris jhdattaa lapset löytämään mat lunteenvahvuutensa. Krttien avulla käymme läpi miten mat vahvuudet vi havaita ja miten niitä visi kehittää. Lasten riitjen selvittämiseksi meillä n käytössä sveltaen MiniVers svittelumalli. MiniVers lu edellytykset lasten sallisuudelle, jssa lasta kunniitetaan ja kuunnellaan ristiriitatilanteissa. Riitjen ratkaisu svitellen ei leimaa lapsia hyviksi ja pahiksi. El-syyskuussa 2018 esikululaisten kanssa n käyty läpi ryhmän ja kk päiväkdin sääntöjä. Huiskeen kirjan kertmuksissa n esiin nussut mm. tisten humiiminen, työrauhan antaminen, kaikkien mielipiteen kuuleminen ja sallisuus. Näihin asiihin palataan tistuvasti vuden kuluessa Humaa Hyvä! krttien aiheita käsitellessä. Esippilaiden pissalja seurataan jatkuvasti ja tistuviin pissalihin puututaan. Hultajat ilmittavat kirjallisesti yli viikn pissalista.

14 Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus Päivitetty syyskuussa 2018 Esipetuksen kuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet käsitellään tarkemmin, js ryhmään tulee kuljetusta tarvitseva esippilas. Pääsääntönä n, että kuljetusta tarvitsevan lapsen aikuinen saattaa ja vastaanttaa henkilökunnan vesta. Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti 9.3 Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä PÄIVITETTY: päivitetään syksyn 2018 aikana 9.4 Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. PÄIVITETTY: päivitetään syksyn 2018 aikana

15 9.5 Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Tarvittaessa lähihitaja laatii lapselle lääkehitsuunnitelman yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelmaan perehdytetään kk henkilökunta. Esippilaiden erityisrukavaliista vanhemmat timittavat tdistuksen kauden alussa ja sitä päivitetään tarvittaessa. Yksilökhtaisen ppilashultryhmän kutsuu klle esipettaja, jka vastaa myös yhteydentsta hultajiin, asiantuntijaryhmän kkamisesta ja hultajien sustumuksen hankkimisesta. Oppilashultkertmuksen laatii ryhmän kllekutsuja. Oppilashultrekisteri säilytetään päiväkdinjhtajan timistssa lukitussa kaapissa annettujen hjeiden mukaisesti. 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Kyläsepän esipetuksessa edistetään lasten ja hultajien aita khtaamista ja kuulemista lapsen kasvamiseen, ppimiseen ja hyvinvintiin liittyvissä asiissa päivittäisissä khtaamisissa, jihin pyritään lumaan välitön keskusteluilmapiiri. Avin vurvaikutus rhkaisee vanhempia kysymään, kertmaan ja ttamaan asiita puheeksi henkilökunnan kanssa. Ryhmän aikuisten kiinnstus lapsen kuulemiseen, lasten luttamus aikuisiin ja aikuisen ait läsnäl mahdllistavat arkjenkin aiheiden käsittelyn. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Päiväkdin jhtaja Tiina Kärki vastaa ppilashultsuunnitelman tteutumisesta ja tteutumisen arviinnista. Yhteisöllisen ppilashulln suunnittelusta, tteutuksesta ja arviinnista tiedtetaan vanhempia vanhempainillissa ja lapsen esipetuksen

16 ppimissuunnitelmapalavereissa. Tarvittaessa ppilashulln asiista tiedtetaan ja niitä arviidaan myös päivittäisissä tapaamisissa, sähköpstitse tai kirjallisesti. Lapsi ja hultaja vivat timia alitteen tekijänä yksilöllisen tai yhteisöllisen ppilashultpalaverin järjestämiseksi. He vivat lla mukana suunnittelemassa ppilashullllisia timenpiteitä, niiden tteuttamista ja arviintia. Oppilashultryhmä arvii yhteisöllisen ppilashulln tteutumista viimeisessä ppilashultryhmän kkntumisessa keväällä 2019.