ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
|
|
- Sakari Juha Turunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Veittijärven päiväkti Veittijärven päiväkti, Pääskyset ja Tuulihaukat Kauraslammen kulu Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts
2 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi (728 tuntia) Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Vapaapäivä Vapaapäivä Päivittäinen esipetusaika (kl) Esipetuksen henkilökunta: Pääskyset LTO Hanna Nieminen LTO Jenni Mäntysaari LH Merja Nieminen KKO Erja Pskiparta Tuulihaukat LTO Jhanna Vaini LH Art Aaltnen Päiväjärjestys Ulkilua Pienryhmät, esipetuksen tavitteiden mukaista timintaa. Esipetusryhmän tarkempi viikk-hjelma löytyy ryhmien ilmitustaululta ja lähetetään sähköpstitse vanhemmille. Timinnan pääasialliset sisältöalueet vat: liikunta kuvallinen ilmaisu/käden taidt kielelliset valmiudet matemaattiset valmiudet lunt ja ympäristö musiikki leikki tunne- ja vurvaikutustaidt timintaa rikastetaan englannin kielen alkeilla Lunas kulun rukalassa
3 Päiväpiiri Esipetusaika päättyy 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Lukuvusisuunnitelma perustuu valtakunnallisen esipetussuunnitelman perusteisiin ja Ylöjärven esipetussuunnitelmaan. Timintaa suunnitellaan yksilö- ja tiimitaslla sekä yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Tiimitasn suunnittelua tteutetaan sekä yhteistyössä ryhmän kaikkien työntekijöiden kesken että lastentarhanpettajien timesta. Ryhmän henkilökunta kkntuu viikittain maan tiimipalaveriin, jssa suunnitellaan ja arviidaan ryhmän timintaa. 2.2 Liikunta timintakulttuurissa (Ylöjärven esips s ) Liikuntakasvatus, liikkujaksi kasvattaminen ja masta kehsta/liikkumisesta ilitseminen n meille erityisen tärkeää. Liikuntakasvatus ymmärretään kknaisvaltaisena ja läpäisevänä sisältöalueena, jka antaa mnia elämässä ja prukassa pärjäämisen taitja. Aikuiset innstavat ja mtivivat lapsia liikkumaan malla esimerkillään, mukana liikkumalla ja liikunnan ila krstamalla. Tarjamme lapsille päivittäin mahdllisuuksia maehtiseen ja mnimutiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkna. Retkeilemme lähimetsissä viikittain luntliikunnan merkeissä. Ryhmillämme n käytössä kulun liikuntasali kerran viikssa tiistaisin. Käytämme liikuntaa mnipulisesti ja timinnallisesti uuden ppimisen keinna integrimalla siihen muita esipetuksen sisältöalueita. Krstamme hyötyliikuntaa ja menemme kävellen lähiretkikhteisiin. Kannustamme perheitä liikkumaan ja ulkilemaan yhdessä. 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa (Ylöjärven esips s ) Leikki n tärkeä ppimisen väline. Näemme lapset vahvasti aktiivisina, sallistuvina ja ivaltavina ppijina. Opetamme aina iln kautta. Timintamme n aikuisjhtista mutta vahvasti lapsilähtöistä. Esipetuksessa ihmetellään ja tutkitaan sekä etsitään ratkaisuja yhdessä. Tuemme ja mtivimme lasta löytämään man innstuksensa ppimiseen ja ivaltamiseen. Timinnallisuus, itse tekeminen ja kkeminen vat ensisijaisia menetelmiä peteltaessa uutta. Vahvistamme matemaattisia ja kielellisiä valmiuksia leikin ja timinnallisuuden keinin. Hyväksymme erilaiset tavat ppia ja sallistua. Tarjamme lapsille virikkeitä
4 mnipulisesti eri aistikanavia hyväksi käyttäen, jtta jkainen visi saada mahdllisimman hyvän ppimiskkemuksen ja löytää itselleen parhaan tavan ppia ja maksua uutta. 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa (Ylöjärven esips s ) Esipetuksessa tärkeänä tavitteena n lapsen itsenäisen ajattelun ja ppimisen taitjen vahvistaminen. Aikuinen timii lapsen matkakumppanina ja tarjaa mahdllisuuksia innstua ja kiinnstua ympärillä levista ilmiöistä. Kehitämme lapsen medianlukutaita ja mediakasvatus n sa arjen timintaamme. Tiet- ja viestintäteknlgisen saamisen kehittymisessä mahdllisuus kkeilla ja tuttaa itse vat meille tärkeitä. Kyseessä n kansalaistait, jnka kehittymisen tukeminen n sa aktiiviseen kansalaisuuteen ja tasaarvn kasvattamista. Tiet- ja viestintäteknlgia ei le timinnassamme mitään itseisarvista, vaan sitä käytetään tavilla, jtka tukevat mm. lasten vurvaikutusta, mielikuvitusta, leikkiä, liikuntaa, sallisuutta, ivaltamista sekä mahdllisuutta tuda maa ääntään ja ajatuksiaan kuuluville ja saksi yhteisiä prsesseja. Mediakasvatuksessa krstuvat lasten mahdllisuus ilmaista itseään ja tuda esiin näkökulmiaan aktiivisessa timinnassa yhdessä tisten kanssa. Lapsia kannustetaan maan tuttamiseen ja yhteiseen kuvitteluun digivälineitä hyödyntäen. Timinnassamme vat mukana mm. kuvaaminen, kuvien käsittely, animinti, erilaisten tekstien tuttaminen ja kamerakynäily aina kuhunkin ppimisen teemaan tarkituksenmukaisella tavalla. Kuvalliset aineistt mudstavat myös rikkaan dkumenttiaineistn, jka antaa phjaa mnenlaiselle phdinnalle ja yhteisten tunnekkemusten mudstumiselle ryhmissämme. Esipetuksien ryhmien lasten mediakulttuurit ja mediasuhteet vat kasvattajalle tärkeitä kiinnstuksen khteita, ja vastuullinen median käyttö tunnetaitja krstaen n tärkeä sa mediakasvatusta yksikössämme. Tunne-, vurvaikutus- ja turvataidt vat vahvasti läsnä timinnassamme läpi kk esipetusvuden. Tunnetaidt eli ihmistaidt auttavat lasta tunnistamaan sekä ymmärtämään maa ja tisten tapaa timia ja reagida tilanteisiin. Taidt vahvistavat lapsen valmiuksia työskennellä ryhmän täysipainisena ja yhteistyökykyisenä jäsenenä. Ryhmässä timimisen taidt, sekä kyky sietää pettymyksiä ja justaa vat ensiarvisen tärkeitä kuluvalmiuksia. Tunnetaitja harjittelemme luntevasti mnissa arjen tilanteissa sekä hjatusti pienryhmissä viikittaisilla tunnetukiilla. 2.5 Oppimisympäristöt (Ylöjärven esips s ) Oppimisympäristöajattelumme taustalla vaikuttaa meidän lapsikäsityksemme. Meille lapsi n kertva, phtiva, leikkivä, tunteva, timiva, tisiin lapsiin liittyvä ja tisten kanssa yhdessä ppiva lapsi. Haluamme nähdä ppimisympäristön rakentamisen prsessina, jssa lapset vat mukana ja jta työstetään lasten kanssa. Arvstamme mielikuvitusta ja rhkeaa sveltamista. Sääntöjen ja kieltjen sijaan haluamme pettaa lasta näkemään periaatteita ja hyvinvinnin tekijöitä yhteisen timinnan taustalla. Oppimisympäristö n ensisijaisesti turvallinen, innstava, hukuttelee tekemään ja timimaan aktiivisesti. Oppimisympäristömme n myös kielellisesti rikas, lapsille petetaan
5 mm. englannin kielen sanasta ja alkeita arjen lmassa. Käytämme mnipulisesti päiväkdin eri tilja ja hjaamme lapsia eri tilihin ppimaan ja leikkimään. Urbaani lähiympäristö sekä lunt vat meille tärkeitä ppimisympäristöjä ja retkikhteita. Liikumme, leikimme ja timimme päiväkdin lähilunnssa. Teemme havaintja, tutkimme, tunnistamme ja taiteilemme. Retkeilemme viikittain päiväkdin lähiympäristössä: metsä, kulun kenttä, Veittijärven ympäristö ja leikkipuistt vat ensisijaisia retkikhteitamme. Teemme myös retkiä esimerkiksi kirjastn, kauppaan ja Raamattuhuneelle. 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen (Ylöjärven esips s ) Tärkeitä arvjamme vat yhteisvastuullisuus ja eettisyys. Herättelemme välittämisen halua yhteisistä asiista sekä vahvistamme tunnetaitja ja empatiakykyä suhteessa itseen ja muihin. Opettelemme timimaan ja tutkimaan ympäristöä sitä vahingittamatta. Tutustumme maan kulttuuri-identiteettiimme ja erilaisiin kulttuureihin sekä vahvistamme erilaisuuden ymmärtämistä, jtta lapsi ppisi lemaan arvstava ja hyväksyvä muita khtaan. Lapsia rhkaistaan elämän mninaisuuden ja elämän tärkeiden kysymysten phdintaan turvallisesti yhdessä tisten kanssa. Ylläpidämme psitiivista uteliaisuutta uusia asiita ja ihmisiä khtaan. Usknt ja katsmuskasvatus n esipetuksessa lunnllista liittää sellaisiin arjen asiihin, juhliin ja ajankhtaisiin tapahtumiin, jilla n usknnllinen tai katsmuksellinen sisältö. Tavitteenamme n eri uskntjen ja katsmusten välinen myönteinen vurvaikutus ja jkaisen lapsen sallisuus myönteisyyden ja tasa-arvn rakentamiseen. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Kehittämiskhteina lukuvunna vat ulkliikunnan lisääminen ja sen mnipulistaminen sekä kielirikasteisuuden vahvistaminen timinnassa. Liikunnassa mahdllistamme lapsen maehtisen liikkumisen ja tietisesti lisäämme myös hjattuja ulkliikuntahetkiä. Englanninkielen alkeita harjittelemme mm. Le`s Englishmateriaalin avulla. 3 LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Tietisesti ja tavitteellisesti lumme yhdessä sallivaa ja erilaiset timijat humin ttavaa, avinta kasvatus- ja timintaympäristöä. Aidn sallisuuden kkeminen n mahdllista vain tällaisessa ympäristössä ja ilmapiirissä. Pienryhmätiminta mahdllistaa lasten kuulluksi tulemisen sekä turvallisen ja rauhallisen ilmapiirin asiiden ppimiseen ja harjitteluun. Panstamme kiireettömään ja kannustavaan ppimisilmapiiriin.
6 Harjittelemme hyviä kaveritaitja ja laadukasta vurvaikutusta, jssa jkainen tulee kuulluksi. Lapsi pystyy mana itsenään kkemaan aita sallisuutta ja ppimisen ila. Lumme vahvaa me-henkeä jssa jkainen lapsi kkee levansa tärkeä ryhmän jäsen. Kuuntelemme ja arvstamme lemalla aidsti läsnä lapselle. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa (Ylöjärven esips s ) Lapsen kasvun, kehityksen ja ppimisen kannalta ensisijaisen merkityksellistä n vanhempien ja kasvatushenkilöstön välinen yhteistyö, jka parhaimmillaan n aita kasvatuskumppanuutta. Panstamme päivittäisiin khtaamisiin hultajien kanssa, jaamme kkemuksia ja tamme lapsen mukaan keskusteluun ja arviintiin. Järjestimme syyskuun aikana vanhempainillat, jssa sallistimme hultajia suunnittelemaan kanssamme esipetusvutta sekä yhteistyökäytäntöjä. Vähintään kaksi kertaa lukuvuden aikana kutsumme hultajat ns. kasvatuskeskusteluun. Järjestämme myös tilaisuuksia tai tapahtumia, jihin kk perhe vi yhdessä sallistua ja tutustua samalla muihin perheisiin. Hultajien sallistumisen mahdllisuuksia varmistetaan ja vahvistetaan vanhempainillan, keskustelujen, päivittäisten khtaamisten ja kuulumisten vaihdn yhteydessä lisäksi myös asiakastyytyväisyyskyselyn avulla. Panstamme välittömyyteen ja avimuuteen, että hultajien lisi helpp lähestyä meitä kaikissa lapsiaan kskevissa asiissa. 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Yhteistyössä hultajien kanssa laadimme jkaiselle lapselle esipetuksen ppimissuunnitelman sekä tarvittaessa tehstetun tai erityisen tuen suunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan kunkin lapsen ppimista tukevat periaatteet ja käytännöt. Lasten ma sallisuus suunnitelmaan pyritään varmistamaan aikuisten aktiivisella läsnällla, lasten kuulemisella ja haastattelemisella sekä itsearviintia hyödyntäen. Lapsi tetaan mukaan ppimissuunnitelmakeskusteluun mahdllisuuksien mukaan. Lapsen äänen varmistamiseksi lapsen haastattelun anti tudaan aina saksi keskusteluja. Keskustelut tteutamme kaikkien lasten ja hultajien kanssa syksyllä ja keväällä. Syksyn keskustelussa laaditaan yhdessä ppimissuunnitelma ja kevään keskustelussa arviidaan ppimissuunnitelman tavitteiden tteutumista ja käydään läpi kulun alittamiseen liittyvä tiednsiirt päiväkdista kululle Tiedttaminen Tiedtamme hultajille esipetusryhmän ja päiväkdin timinnasta ja tapahtumista ryhmän malla ilmitustaululla, sanallisesti khtaamistilanteissa sekä sähköpstin välityksellä. Eteisen ilmitustaululla n aina nähtävillä ryhmän timinnan viikksuunnitelma ja muut tärkeät arjen kannalta tärkeät tiedt. Vanhempainillassa ja sähköpstilla n kerrttu hultajille esi-ja alkupetuksen yhteistyöstä eli Veittijärven justavien ryhmien (Veijt) timinnasta. Pidämme hultajat ajan tasalla myös Veijjen timinnan sisällöistä ja käytänteistä.
7 4 YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Teemme yhteistyötä naapuripäiväktien esipetusryhmien kanssa, kirjastn, päivähittimistn, varhaiskasvatuksen erityispettajan, perhekeskuksen, neuvlan ja seurakunnan kanssa. Kuluvan lukuvuden aikana tavitteena n tehdä yhteistyötä etenkin niiden lähiesipetusryhmien kanssa, jista siirtyy ppilaita samille kululukille. Syksyllä ja keväällä kknnumme esipetusryhmien yhteisen retken ja leikkien merkeissä. Yhteistyötahjamme vat tilanteen mukaan ja lasten henkilökhtaisiin tarpeisiin liittyen myös erilaiset kuntuttamiseen sallistuvat taht, kuten Tays ja eri terapeutit. Yhteistyökäytännöistä svitaan aina tapauskhtaisesti kunkin yhteistyötahn kanssa lapsen tarpeista lähtien. 5 ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen (Ylöjärven esips s ) Veittijärven esipetuksessa ja kulussa tteutetaan ja kehitetään aktiivisesti esi- ja alkupetuksen yhteistyötä eli alkulukkatimintaa. Alkulukkatimintaa tteutetaan Veijjen eli Veittijärven justavien ryhmien mudssa. Esi- ja alkupetuksen henkilökunta suunnittelevat yhdessä Veijjen timintaa ennen timinnan alkua sekä säännöllisesti lukuvuden aikana. Lukuvuden timinnan sisällöt tulevat peruspetussuunnitelman 1. lukan ympäristötiedn aihepiireistä. Esippilaat sekä ensimmäisen ja tisen lukan ppilaat sallistuvat justaviin ryhmiin jka perjantai. Ryhmiä hjaa vurtellen lukanpettaja tai esipettaja sekä avustava henkilökunta. Kulun erityispettaja sallistuu myös justavien ryhmien hjaamiseen. Tiivis yhteistyö mahdllistaa myös justavan kulun alituksen ja yksilöllisten kuluplkujen tteuttamisen Veittijärvellä. Timiminen samassa rakennuksessa mahdllistaa luntevan khtaamisen arjessa ja yhteistyön tekemisen läpi kk lukuvuden. Esikululaiset tutustuvat j eskarivuden aikana kulun tilihin ja pettajiin sekä timintatapihin. Eskarit rukailevat kulun rukalassa päivittäin sekä käyttävät kulun liikuntasalia. Kevätlukukaudella tteutamme ryhminä havainnintikäyntejä ekalukkaan ja ekalukkalaiset vierailevat eskarissa kertmassa kulunkäyntiin liittyvistä, lapsia kiinnstavista asiista. Viimeistään kevätlukukaudella ulkilemme myös yhdessä alkupetuksen ppilaiden kanssa kulun pihalla. Tteutamme lukuvuden aikana myös yhteisiä esi- ja alkupetuksen tapahtumia, juhlia ym. timintaa. Yhteistyökäytäntöihin kuuluvat myös yhteispelihankkeeseen liittyvät siirtymäkäytänteet, jtka pitävät sisällään erilaisia tutustumiskäyntejä ja tiednsiirtn liittyviä käytäntöjä.
8 Esi- ja alkupetuksen yhteistyön vastuuhenkilöinä timivat päiväkdin varajhtaja Hanna Nieminen ja Veittijärven timipisteen päivittäisjhtaja Lea Hynninen. 6. ARVIOINTI (Ylöjärven esips s ) Esipetuksen timintakäytäntöjen, petuksen ja kasvatuksen arviintia tteutamme jatkuvana pitkin timintavutta arjessa, missa viikkpalavereissamme ja tarpeen mukaan tteutetuissa iltapalavereissamme. Arviimme pedaggiikkamme nnistumista jkaisen lapsen ja ryhmän tukijana/innstajana sekä tarkistamme ja suuntaamme timintaa näiden havaintjen perusteella. Lasten ppimisen asiakirjissa käytämme vastuullista, psitiivista ja ratkaisukeskeistä varhaiskasvatuskieltä. Arviinti n avinta ja läpinäkyvää. Eskarin arki materiaali hjaa ja jäsentää lapsihavainnintia ja timii siten tärkeänä arviinnin välineenä. Lukukauden päätteeksi tuk-kesäkuussa 2017 teemme kk esipetusvudesta yhteenveta. Yhteenvedn perusteella kehitämme maa timintaamme seuraavalla lukukaudella. Oppimisympäristöä mukataan lapsiryhmän tarpeista lähtien jatkuvana timintana ja tarpeen mukaan. Havaittuihin asiihin reagidaan, uusia järjestelyjä kkeillaan ja niiden timivuutta arviidaan. Lapsia kuullaan ja haastatellaan sekä lasten kiinnstuksen khteisiin tartutaan ja vastataan ppimisympäristöä mukkaamalla ja timintaa tteuttamalla. Lapsia havainnidaan, lapsilta kysytään asiita ja heidän kanssaan keskustellaan päivittäin. Hultajien kanssa keskustellaan ja heidän mielipiteitään kysytään liittyen timintaan, petukseen, kasvatukseen ja ppimisympäristöön kasvatuskeskusteluissa ja vanhempainillissa, timinnallisissa yhteistyötapaamisissa sekä myös arjen tilanteissa. Hultajilla n mahdllisuus arviida timintaamme myös sallistumalla esipetusvuden aikana tteutettaviin asiakastyytyväisyyskyselyihin. Itsearviintimme perustuu mien kkemustemme ja saamamme palautteen jatkuvaan reflektintiin. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulkset ja alkupettajilta saatu palaute vat merkittäviä välineitä itsearviinnissamme. Esipetusryhmien palavereissa arviidaan tteutettua timintaa ja suunnitellaan sen perusteella tulevaa timintaa. Laajemmin arviimme työllemme asettamiemme tavitteiden timivuutta vähintään kaksi kertaa lukuvuden aikana ja tarvittaessa muutamme maa timintaamme. Itsearviinnin välineenä käytämme ainakin AES-mittaria, jnka avulla arviimme maa sensitiivisyyttämme lasten khtaamisessa ja heidän kuulemisessaan. Myös kerran vudessa tteutettavat kehityskeskustelut timivat itsearviinnin välineenä. Oman päiväkdin timintaa arviidaan myös suhteessa yhteiskunnassa puhaltaviin tuuliin ja tapahtuviin muutksiin. Esipetuksemme tulee tärkeä pystyä vastata muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin ja tulevaisuuden ppimistarpeisiin.
9 7 PEDAGOGINEN TUKI Esipetuksessa n käytössä klmiprtaisen tuen järjestelmä. Tuen prtaat vat yleinen, tehstettu ja erityinen tuki. Tuen tarvetta arviitaessa knsultidaan varhaiskasvatuksen erityispettajaa (ve), jka n myös mukana suunnittelemassa, mahdllisesti tteuttamassa ja arviimassa käynnistettyä tukimuta. Yleistä tukea tteutetaan sillin, kun lapsella n tarvetta tilapäisesti tehstaa harjittelua esim. ppimiseen liittyvän haasteen yhteydessä. Yleisen tuen keinina timivat esipetuksen pedaggisten menetelmien valinta, tteuttaminen ja tehstaminen. Yleisessä tuessa menetelmiä tetaan ryhmän yhteiseen käyttöön, timintaa suunnataan uudella, paremmin tuen tarpeisiin vastaavalla tavalla. Lapsen ppimissuunnitelmaan kirjataan tuen tarve, tavitteet, tteuttaminen ja lapsen edistymisen arviinti. Tehstettua tukea tarjtaan lapselle sillin, kun lapsella n esim. tilapäisesti vahvaa tuen tarvetta tai jatkuvampaa lievää tuen tarvetta. Omassa esipetusryhmässä tetaan käyttöön lapsen tuen tarpeisiin parhaalla mahdllisella tavalla vastaavia menetelmiä ja timintja. Ve n jälleen mukana hjaamassa prsessia ja hän vi myös antaa tarvittaessa lapselle erityispetusta pienryhmässä. Lapselle laaditaan tehstetun tuen suunnitelma, jhn kirjataan tuen tarve, tavitteet, tteuttaminen ja lapsen edistymisen arviinti. Erityinen tuki n tarpeen sillin, kun tehstettu tuki n riittämätöntä tai erityisen tuen tarve n tdettu tutkimuksissa. Lapsen tuen tarve n tällöin kkaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä. Erityisen tuen tarve ilmenee usean kehityksen sa-alueen haasteina ja lapsen hjaamisessa tarvitaan jatkuvaa erityissaamista. Ve n aktiivisesti mukana lapsen tukeen liittyvissä asiissa. Erityisen tuen lapselle laaditaan HOJKS eli henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma yhteistyössä lasta kuntuttavien tahjen kanssa. HOJKS:aan kirjataan tuen tarve, tavitteet, tteuttaminen ja lapsen edistymisen arviinti. 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Kaikki lapset ja perheet khdataan yksilöllisesti ja tasa-arvisesti, perheiden katsmuksia kunniittaen. Esipetustiminta suunnitellaan siten, että kaikilla n tasapulinen mahdllisuus sallistua kaikkeen timintaan. Lumme kiireetöntä arkea, jssa n aikaa kuunnella lasta. Lapsia kannustetaan ilmaisemaan itseään rhkeasti. Emme eriarvista työssämme sukupulia. Lapset saavat vapaasti valita mat leikkinsä ja tarjlla n mnenlaisia vaihtehtja. Esimerkiksi liikunnassa tytöt ja pjat tekevät samja asiita, pienryhmämme vat ns. sekaryhmiä ja emme suunnittele timintaa lähtökhtaisesti vain tytöille tai pjille. Lapsia rhkaistaan ja kannustetaan leikkimään ja timimaan kaikkien kanssa sukupulesta riippumatta. Lapset saavat sallistua tasapulisesti kaikkeen päiväkdin
10 timintaan. Arjessa tartumme tilanteisiin, jissa lapset keskustelevat esimerkiksi tyttöjen/pikien väreistä, ammateista, harrastuksista yms. ja rhkaisemme näkemään muutakin kuin tiettyjä steretypiita. Tteutamme tietisesti sukupulisensitiivistä ja tasaarvista työtetta. Khtelemme lapsia yhdenvertaisesti antaen kaikille tasapulisen mahdllisuuden kerta, ilmaista itseään ja tulla kuulluksi. Lasten yksilöllisyys humiidaan arjessa, lasten erilaisuutta ja erilaisia tapja timia ja lähestytään avimesti ja arvstavasti. Lasten yhdenvertaisia mahdllisuuksia ppia tuetaan mm. henkilökhtaisten ppimissuunnitelmien avulla. Kaikki lapset saavat tarvitsemansa tuen, jtta he vivat sallistua esipetuksen timintaan mahdllisimman samista lähtökhdista. Lumme yhdessä keskustelemalla ja phtimalla sellaista ilmapiiriä, jssa kaikki lapset vivat kkea levansa hyväksyttyjä sellaisena kuin vat. Tunnetaitkasvatuksemme tukee syrjinnän ehkäisyä pettamalla lapsille empatiaa, tunneilmaisua ja tunteiden tunnistamista. Hyvien kaveritaitjen ja vurvaikutustaitjen harjitteleminen n merkityksellistä. Käytössämme n esim. Yhteispeli-materiaalia, jnka avulla vahvistamme lasten vurvaikutustaitja. 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri Merja Hietanen terveydenhitaja Kirsi Paukkunen psyklgi Marja Pöyry kuraattri Maarit Mäkelä-Virtanen perhetyöntekijä Sanna Jutila
11 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen Kauraslammen kulualueen laajennettu ppilashultryhmä kkntuu nin kerran lukuvuden aikana. Oppilashultryhmän kkntumiseen vi kutsuttaessa sallistua myös alueen esipetuksen edustajia, (Ylöjärven esips s. 54) Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Veittijärven ja Asuntilan esipetusryhmien yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu kaksi kertaa lukuvuden aikana. Oppilashultryhmän kkntumisiin sallistuvat Kauraslammen kulualueen esipetuksen lastentarhanpettajat sekä mahdllisesti muita timijita. Oppilashullllisesti paintamme Veittijärven justavien ryhmien timintaa kiusaamisen ja syrjään jäämisen ehkäisemisen näkökulmasta. Veij-timinta edistää myös nivelvaiheen sujuvuutta sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä. Esipetusryhmässä n laadittu lasten kanssa säännöt Päivämäärä: Pissaljen seuraaminen ja niihin puuttuminen Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta.
12 Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus PÄIVITETTY 09/ Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti PÄIVITETTY: 09/ Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. PÄIVITETTY: 09/ Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen (Ylöjärven esips s ) Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi.
13 Lapsen sairauden vaatiman hidn, erityisrukavalin tai lääkityksen järjestäminen esipetuksessa: Lääkehitsuunnitelma tehdään säännöllistä tai akuuttiin khtaukseen lääkitystä tarvitseville lapsille. Kk ryhmän henkilökunta perehtyy laadittuihin lääkehitsuunnitelmiin ja pitää yllä tietämystään niistä läpi kk lukuvuden. Erityisrukavaliista vanhemmat ilmittavat esipetusryhmän henkilökunnalle ja timittavat tdistuksen Kauraslammen kulun keskuskeittiölle. Saatavilla levista tukipalveluista tiedtetaan vanhemmille ryhmän ilmitustaululla. Yksittäisen lapsen tuen tarpeen ja ppilashulln palvelujen järjestämiseksi esipettaja kkaa asiantuntijaryhmän. Ryhmään kutsutaan lapsen tilanteen tukemisen kannalta keskeiset timijat. Ryhmän kknpan perustuu hultajan yksilöityyn kirjalliseen sustumukseen. Oppilashultkertmuksen laatimisesta vastaa lapsen ryhmän esipettaja. Oppilashultrekisteriä säilytetään päiväkdin timistssa. Hultajan luvalla tiedt luvutetaan rehtrille lapsen siirtyessä kuluun. 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Lapsen kasvun, kehityksen ja ppimisen kannalta ensisijaisen merkityksellistä n vanhempien ja kasvatushenkilöstön välinen yhteistyö, jka parhaimmillaan n aita kasvatuskumppanuutta. Panstamme päivittäisiin khtaamisiin vanhempien kanssa ja jaamme kkemuksia. Kasvatuskeskusteluissa ja tiednsiirtpalavereissa käsitellään myös ppilashultn liittyviä käytänteitä. Lisäksi vanhemmilla n mahdllisuus spia henkilökunnan kanssa keskusteluaika aina kun he kkevat sen tarpeelliseksi. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Päiväkdin jhtaja vastaa ppilashultsuunnitelman tteutumisesta ja tteutumisen arviinnista. Lukuvuden ppilashultsuunnitelman tteutumista arviidaan vähintään kerran syys- ja kevätlukukaudella. Oppilashulttyöstä tiedtetaan hultajille ppimissuunnitelmakeskusteluissa sekä päiväkdin nettisivuilla. Oppilashullllisista asiista vidaan tarvittaessa keskustella lasten kanssa ja niitä vidaan phtia yhdessä.
14
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSI- SUUNNITELMA
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSI- SUUNNITELMA Lukuvusi 2018 2019 Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Veittijärven päiväkti Veittijärven päiväkti, Pääskyset ja
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2016 2017 Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Veittijärven päiväkti Veittijärven päiväkti, Pääskyset Veittijärven
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
Varhaiskasvatus ja esipetus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2018 2019 (Palautetaan 28.9.2018 mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
Varhaiskasvatus ja esipetus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2016 2017 Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Asuntila päiväkti Asuntilan esipetus
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
Varhaiskasvatus ja esipetus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2017 2018 Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Asuntilan päiväkti Asuntilan esipetus
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2018 2019 (Palautetaan 28.9.2018 mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Kallirinne-Asuntilan
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )
KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2018-2019 (Palautetaan 29.9.2018 mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Rinteen päiväkti
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2018 2019 (Palautetaan 28.9.2018 mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Vurentaustan
LisätiedotKUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen
KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,
LisätiedotMUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä
MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSI- SUUNNITELMA
Varhaiskasvatus ja esipetus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSI- SUUNNITELMA Lukuvusi 2018 2019 (Palautetaan 28.9.2018 mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2018 2019 (Palautetaan 28.9.2018 mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Metsäkylän päiväkti Metsäkylän esipetus, Pöllöt
LisätiedotTakamaan päiväkoti. Takamaan koulu
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2018 2019 (Palautetaan 28.9.2018 mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Takamaan päiväkti
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2018 2019 Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Kyläsepän päiväkti Esipetusryhmä Spurtit Ylöjärven Yhtenäiskulu
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2018 2019 Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Kangasniemen päiväkti Kangasniemi Metsäkylän kulu Käsitelty
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2017 2018 (Palautetaan 29.9.2017 mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Sauri-Mikkla
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
Varhaiskasvatus ja esipetus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2018 2019 Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Onnimannin päiväkti Kivupirtin esipetusryhmä
LisätiedotESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2018 2019 Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Kulukallin päiväkti Kulukallin päiväkti Siivikkalan kulu Käsitelty
Lisätiedot2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä
Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotOHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA
elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotLasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotMuistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.
Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotFibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotHengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia
LisätiedotVapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu
LisätiedotNURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016
NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.
LisätiedotLiikkujan polku -verkosto
Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuksen alkaessa lapsella n synnynnäinen tai tutkimusten perusteella erityiseen tukeen ikeuttava diagnsi ja erityisen tuen lausunt, tai havaittujen
LisätiedotMÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ
2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA
LisätiedotIkääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden
LisätiedotSelkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
Lisätiedotyksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto
1287/2013 Opiskeluhulta tteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä kk ppilaitsyhteisöä tukevana yhteisöllisenä piskeluhultna yksilökhtaisena piskeluhultna: piskeluterveydenhulln palvelut psyklgi- ja kuraattripalvelut
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan
LisätiedotRESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätoiminta. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu
RESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätiminta Oppimis ja hjauskeskus Valteri Piia Ruutu R - rentutus E - empatia S - spimus E - ennakinti T- taitjen harjittelu T tuettu tait I itsenäinen tait
LisätiedotRESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu
RESETTI perhelukat Oppimis ja hjauskeskus Valteri Piia Ruutu piia.ruutu@valteri.fi 0295335378 RESETTI perhelukat R - rentutus E - empatia S - spimus E - ennakinti T- taitjen harjittelu T tuettu tait I
LisätiedotMuistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,
LisätiedotKOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN
KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun
LisätiedotMissä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata
UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö
LisätiedotTerveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012
Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,
LisätiedotTeemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi
TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 Teema: Minä, perhe ja kaverit Päiväkdin timintakausi alitettiin Minä, perhe ja kaverit teemalla; keskeisenä tavitteena lapsiryhmän ryhmäytyminen, yhteisten sääntöjen ja spimusten kertaaminen
LisätiedotPERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011
PERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1. Timinnan järjestämisen periaatteet Timintasuunnitelma n laadittu petushalitukseen hjeiden mukaisesti. (Määräykset ja hjeet 2011:1 ) Aamu- ja iltapäivätiminnalla
LisätiedotMYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA
MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA 2016-2017 1. TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ Ihmisten mninaisuutta kskeva tasa-arv n yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisessa kulussa ei syrjitä alkuperän,
LisätiedotHengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien
LisätiedotPUKKILAN KUNTA. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos Luku 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. KH 19.5.
KH 19.5.2014 liite nr 4 PUKKILAN KUNTA Peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden muuts Luku 5.4 Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle! PUKKILAN KUNTA 07560
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotSydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
Lisätiedotqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf
qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz
LisätiedotAivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely
LisätiedotKuhmoisten kunnan elinkeinoja
Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten
LisätiedotKirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA
Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
LisätiedotPäiväkoti Tuulenpesän ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA Ulvilan kaupunki Päiväkoti Tuulenpesä Kaarinantie 1, Ulvila Ulvila
Päiväkti Tuulenpesän ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2016 2017 Ulvilan kaupunki Päiväkti Tuulenpesä Kaarinantie 1, 28400 Ulvila 28400 Ulvila 2 PERUSOPETUSLAIN MUKAISEN ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN PÄIVÄKOTI
LisätiedotMYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA
MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA 2018-2020 1. TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ Ihmisten mninaisuutta kskeva tasa-arv n yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisessa kulussa ei syrjitä alkuperän,
LisätiedotTämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.
FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset
LisätiedotLiikkuva koulu Ruosniemessä
Liikkuva kulu Rusniemessä Rusniemen kulu Kulu sijaitsee Prin phjissassa, nin 7 km Prin keskustasta. Oppilaita n 337 vusilukilla 1-6. Opettajia n 19. Liikunta n keskeisessä asemassa kulun timintakulttuurissa.
LisätiedotTyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit
LisätiedotOKLS545 Osaaminen ja asiantuntijuus: Opetusharjoittelu 4
1 OKLS545 Osaaminen ja asiantuntijuus: Opetusharjittelu 4 Nrssi a-jaks, viikt 35 41, hjeet harjittelulle 1 Harjittelun tavitteet Opetussuunnitelmassa levat tavitteet Opintjaksn suritettuaan piskelija ymmärtää
LisätiedotInkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015
Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...
LisätiedotLiite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot
1 Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO TILASTOT: väestötiedt ja palvelujen käyttötiedt 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Aavan lastensujelun tietja 2009-2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lastensujeluilmitukset
LisätiedotOppilashuollon toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat
5.4.5 Turun kaupunkikhtainen petussuunnitelma Oppilashulln tteuttamisen tavitteet ja timintatavat edistää ppilaiden ja piskelijiden ppimista, terveyttä ja hyvinvintia siirtää painpistettä nykyistä enemmän
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotTervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku
Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotLiikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018
Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018 Perustiedt: Hakuaika: 31.10.2017 päätös pyritään tekemään maaliskuun alkuun mennessä Haun tarkituksena n tukea Muutsta liikkeellä linjausten,
LisätiedotParasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio
Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä
LisätiedotSelvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa
1 Selvitys klmiprtaisen tuen tteutumisesta varhaiskasvatuksessa Sumenkielinen varhaiskasvatus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 22.10.2014 2 1. Selvityksen taustaa Espn varhais- ja petuslautakunta n
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotArvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta
ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
Lisätiedotme-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.
me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotInkoon kunnan Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2017
Inkn kunnan Aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2017 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat... 1.1. Timinta- ajatus... 1.2. Aamu- ja
LisätiedotVerkkokurssin suunnittelu
Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti
LisätiedotPARTION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
3.12.2018 / Saara Nykänen & Rbert Sundman, lunns 16.12.2018 / Snja Miettinen, lunns päivitetty esitykseksi hallituksen päätöksen mukaisesti 26.1.2019 / Partineuvstn järjestäytymiskkuksen käsittely PARTION
LisätiedotYLEISTAVOITTEET 21.12.2010
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella
LisätiedotHankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.
1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu
LisätiedotKärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM
Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikkeilu -sahankkeen laajennus Sitra 13.10.2017 Vukk Lehtimäki, hankepäällikkö, STM 1 Palvelusetelikkeilujen mahdllisuus laajentua Kärkihankkeen
LisätiedotLasten mielenterveystyön hoitoketju
Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1. Myllypuro-Vartiokylän tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki)
Lastensujelun kehittämisverkst pääkaupunkiseudulla KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lmake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: Lakisääteinen Lapsikeskeinen Laadukas Myllypur-Vartikylän tiimi (Itäinen perhekeskus,
LisätiedotLausuntopyyntökysely
SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta
LisätiedotTOUKOLANPUISTON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA
TOUKOLANPUISTON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisällysluettel 2 Luku 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 4 1.1 Tuklanpuistn kulun tuntijak 4 1.2 Yhteistyötyötaht Luku 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN
LisätiedotLUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA
LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen petussuunnitelma Peruspetuksen hjausjärjestelmän tarkituksena n varmistaa kulutuksen tasa-arv
LisätiedotSYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA
SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu
LisätiedotLiikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku
Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat
Lisätiedotw w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a
w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotHyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731
Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin
Lisätiedot