ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Kangasniemen päiväkti Kangasniemi Metsäkylän kulu Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Kirsti Kntteli Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts

2 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Päivittäinen esipetusaika (kl) Esipetuksen henkilökunta Esipettajat Marj, Christa, Sari ja Kristiina Lähihitajat Miia, Riitta, Heidi ja Terhi Ryhmäavustaja Miia Varhaiskasvatuksen erityispettaja Marja. Päiväkdin jhtaja Kirsti Esipetuksessa n 53 esippilasta. Esipetus tteutetaan neljässä (4) pienemmässä ryhmässä. Päiväjärjestys alkaen pienemmissä ryhmissä tai pienryhmissä etukäteen suunnitellun hjelman mukaisesti: vaihtelevasti esimerkiksi kielellisiä tai matemaattisia tehtäviä, kädentaitja, musiikkia, liikuntaa, vapaata tai hjattua ulkilua sekä vapaata tai hjattua leikkiä; sa ryhmistä ulkilee ensin ja sa ryhmistä n sisällä. Kaikki esippilaat sallistuvat sekä hjattuun timintaan että vapaaseen ja hjattuun ulkiluun prrastetusti esipetusaikana alkaen rukailut prrastetusti pienemmissä ryhmissä Ennen tai jälkeen rukailun luku-/rentutumishetket prrastetusti pienemmissä ryhmissä alkaen ryhmätimintaa sisällä tai ulkna esipetus päättyy

3 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Suunnittelua pidetään tärkeänä tekijänä hyvälle pedaggiikalle esipetuksessa. Esipettajilla n viikittain ma suunnitteluaikansa, jka n etukäteen merkitty työvurlistihin ja n pääsääntöisesti iltapäivisin. Esipettajien kesken suunnittelu- ja arviintipalavereja pyritään pitämään säännöllisesti, samin kuin työparien mia suunnitteluhetkiä. Kk esipetushenkilöstön palavereja järjestetään tarpeen ja mahdllisuuksien mukaan iltapalavereina. Svituista palaverikäytännöistä pyritään pitämään kiinni, vaikka kaikki eivät pääsisi sallistumaan palaveriin. Palaverimuistiiden avulla tiet siirtyy mahdllisille pissalijille ja asiihin vidaan tarvittaessa palata. Lasten esipetussuunnitelmakeskusteluissa suunnitellaan lapsen tarpeiden mukaista timintaa yhdessä vanhempien kanssa. Yksikkökhtaista ppilashulta käsitellään palavereissa säännöllisesti. Päiväkdin ja esipetuksen yhteisiä palavereja pidetään pääsääntöisesti viikittain. Kk päiväkdin lastentarhanpettajien pedagginen palaveri n kerran viikssa, samin kerran kuukaudessa lastenhitajien yhteinen palaveri. Suunnitteluiltja ja -päiviä järjestetään tarvittaessa. Eri tapahtumien tai teemjen ympärille perustetaan työryhmiä tarpeen mukaan. 2.2 Liikunta timintakulttuurissa Esipetusta tteutetaan timinnallisesti, jten liikunta n sa esikulun arkea ja jkapäiväistä timintaa. Esipetusryhmillä n käytettävissä ma viikittainen salivur päiväkdin liikuntasalissa. Liikunta tteutetaan sisällä salissa ja ulkna pihassa sekä metsässä. Retkiä päiväkdin pihan ulkpulelle järjestetään säännöllisesti. Liikuntasalia n mahdllista satunnaisesti käyttää myös iltapäivisin hjattuun tai vapaaseen timintaan. Liikuntavälineitä n lasten saatavilla sekä sisällä että ulkna. Välineitä vaihdellaan lasten kiinnstuksen ja tarpeen mukaan. Kiipeilyseinä n käytävällä päärakennuksessa. Myös pulapuut vat päärakennuksessa liikuntasalissa. Esipetusikäiset saavat liikuntaa myös siirtymisissä päärakennukseen sekä sieltä pis. Ulkliikunnassa hyödynnämme ppimisympäristönä päiväktimme lähiympäristöä.

4 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa Esikulun arjessa timintaa järjestetään pienemmissä ryhmissä prrastaen. Näin saadaan tilat mnipuliseen käyttöön. Lisäksi mahdllistetaan työrauha sekä hjattuun timintaan että vapaaseen leikkiin. Ryhmärajat vat justavat ja leikit eri ryhmissä levien lasten kesken mahdllistetaan. Eri ryhmien timinta n samansuuntaista ja yksilölliset tarpeet humiivaa. Pedagginen tteutus vi ryhmien kesken vaihdella. Esipetuksen tiimin kesken käydään keskustelua tavitteista ja timinnasta, myös ideita ja kkemuksia vaihdetaan. Tavitteenamme n suunnitella ja tteuttaa timintaa eri aihealueet humiiden; jkaiselle jtakin, kaikkien ei aina tarvitse tehdä kaikkea. Tavitteena n haastavienkin tehtävien khdalla antaa lapselle viesti: Olet taitava, luta itseesi ja luda ppimisen ila. 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa Ajattelu ja ppiminen Ajattelun ja ppimisen taidt kehittyvät vurvaikutuksessa ja mudstavat perustan muun saamisen kehittymiselle ja elinikäiselle ppimiselle. Lasten muistin ja mielikuvituksen kehittämiseksi lruilemme, musisimme sekä ilmaisemme itseämme draamallisesti sekä liikunnan avulla. Leikit, pelit ja Seikkailujen eskari- materiaali tarjavat lapsille elämyksiä ja uuden ppimista. Lasten mielenkiinnnkhteiden huminttaminen esipetuksen suunnittelussa ja tteutuksessa hjaavat lapsia kysymään, hankkimaan tieta sekä kyseenalaistamaan. Timintaa dkumentidaan kuvaamalla. Päikky-järjestelmään tallennetaan tieta ja kuvia esipetuksesta. Perheet vivat tutustua niihin yhdessä lapsen kanssa ktna. Osallistuminen ja vaikuttaminen Aktiivinen ja vastuullinen saaminen n yksi tärkeimmistä kansalaistaidista. Pyrimme avimeen ja kunniittavaan vurvaikutukseen kaikkien kesken. Pidämme tärkeänä lasten kuulluksi tulemista. Harjittelemme man mielipiteen kertmista esimerkiksi lasten kkuksissa ja äänestämällä vaikkapa retkikhteesta. Haluamme luda ilmapiirin, jssa kaikki kkevat levansa yhtä tärkeitä ja arvkkaita. Tämä lu perustaa hyvälle itsetunnlle ja itseluttamukselle. Kaikki esippilaat sallistuvat alkusyksyn aikana Kamu-ryhmään, jssa harjitellaan kaveritaitja ja man timinnan arviintia. Nämä pienryhmät kkntuvat kerran viikssa neljän viikn ajan. Lisäksi erillisiä teeman mukaisia pienryhmiä (esim. Kamu-kerh, luki-ryhmä) mudstetaan lasten tarpeiden mukaan yhteistyössä erityispettajan kanssa. Tunnetaitja harjitellaan mm. Lapsen Mieli - ja Pikimateriaalin avulla pienryhmissä. Kamu- ja Piki-materiaalien tarkituksena n myös vahvistaa lapsen sallisuutta vertaisryhmään; esimerkiksi ppia taitja, jilla pääsee saksi ryhmää. Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu Ssiaalisia ja ryhmässä lemisen taitja harjitellaan arjessa kk ajan. Tuemme lasten kaveritaitjen kehittymistä ja niiden ylläpitämistä. Alkusyksyn tavite n ryhmäyttää jkaisen ryhmän

5 lapset maan ryhmäänsä. Myöhemmin teemme yhteistyötä vaihtelevasti eri esipetus ryhmien kesken. Kannustamme lapsia slmimaan uusia kaverisuhteita tuleviin kulukavereihinsa yhteisten ulkilujen lisäksi järjestämällä yhteistä timintaa, tapahtumia, leikkipäiviä, retkiä ja juhlia vaihtelevissa pienryhmissä kaikkien eskareiden kesken. Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt Eskarilaiset saavat tuda man lelunsa mukanaan kerran viikssa lelupäivänä. Lapsia kannustetaan kuljettamaan maa reppuaan kdin ja esikulun välillä päivittäin. Tällöin lelut sekä muut tavarat ja vaatteet kulkevat helpsti mukana. Samalla he harjittelevat mista tavaristaan hulehtimista. Lapset hulehtivat itse myös mista eskarikirjistaan ja muistiinpanvälineistään säilyttäen niitä massa laatikssaan. Myös sillin tällöin annettavat ktiläksyt vat sa lapsen mista tavarista ja tehtävistä hulehtimista. Kannustamme lapsia matimisuuteen, esimerkiksi rukailutilanteissa lapset ttavat itse rukansa. Mnilukutait Esipetuksessa käytetään laajasti eri viestinnän välineitä. Esipetuksessa n käytössä kirja, jnka avulla tutustutaan erilaisiin lukutaidn mutihin. Esipetuksessa luetaan säännöllisesti päivittäin erilaista lastenkirjallisuutta lephetkellä. Kirjastaut käy päiväkdilla kahden viikn välein ja jka kerta lapsia n mukana lainaamassa kirjallisuutta. Sanmalehdet vat käytössä mm. sanmalehtiviiklla. Retkillä lähiympäristössä kiinnitämme humita liikennemerkkeihin jllin kuvaja symbli lukutait kehittyy. Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen Esipetuksessa n käytössä digi-petushjelmia; ipadit ppimisessa, tiednhankinnassa ja tallentamisessa. Lapsilla n sillin tällöin mahdllisuus mennä tietkneelle tarvittaessa. Lasten kanssa kuvataan, äänitetään ja videidaan erilaisia tilanteita ja niitä käytetään hyödyksi ppimisessa. 2.5 Oppimisympäristöt Esikulun ppimisympäristöihin kiinnitetään humita ja mahdllistetaan tiljen mnipulinen käyttö. Timintaa prrastamalla pyritään takamaan työ- ja leikkirauha sekä pitkäkestinen leikki. Lapset vivat valita timintaa ja leikkejä myös muista ryhmätilista ja esimerkiksi liikuntasalista. Esipetustilissamme n mahdllisuus vetäytyä leikkimään ja pelailemaan yksin tai kaksin, lapsilla n mahdllisuus rauhittumiseen. Päiväkdin henkilökunnan kesken n svittu, että jkainen ryhmä tarkistaa missa tilissa levat lelut ja pelit. Päiväkdin piha, lähiympäristö sekä läheinen metsä vat ahkerassa käytössämme. Ne tarjavat mnipulisia mahdllisuuksia leikkiin, tutkimiseen ja liikkumiseen. Esipetuspihassa n myös ismmille lapsille tarkitettu kiipeilyteline, jta käytetään vain aikuisen valvnnassa.

6 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen Esipetuksessa pyritään kestävän timinnan rakentamisessa humiimaan päivittäinen terveyttä ja turvallisuutta edistävä timinta. Esipetuksessa humiidaan liikunnallisen elämäntavan vaikutukset terveyteen mm. ppimisympäristöratkaisuin sekä mnipulisella ulkilulla. Ulkiltaessa humiidaan myös lähiympäristöstä hulehtiminen kestävän kehityksen periaattein. Esipetuksessa kiinnitetään humita päivittäiseen hygieniaan mm. käsienpesulla ennen päiväktiin tula, ennen rukailuja ja aina vessakäynnin jälkeen. Hamapaiden hidn hjauksessa, teemme vusittain erikseen svittavaa yhteistyötä hammashitajien kanssa. Rukailussa humiidaan sekä hyviin ja kestäviin rukatapihin liittyvät asiat että terveelliseen ravitsemukseen ppiminen. Esipetuksessa lapset ttavat rukaansa itse sen määrän, jnka jaksavat syödä. Lapset myös hulehtivat mat rukailuvälineensä paikilleen ja rukailun jälkeen kärryyn. Rukailussa vidaan kiinnittää myös humita bijätteen määrään ja maatumiseen, käsittelemällä aihetta timinnallisesti. Materiaaleissa ja välineissä humiidaan uusikäyttö mm. kierrätysmateriaaliaskarteluin. Yhteisistä leluista ja peleistä pidetään hulta ja niitä hulletaan. Pirkanmaan jätehulln Kmpstiina- esitys tilataan esipetukseen. Kangasniemen päiväkdin ikäryhmätiminta tukee kestävien ystävyys- ja kaveruussuhteiden syntymistä. Esipetuksessa kiinnitetään erityistä humita vanhjen kaverisuhteiden tukemiseen sekä uusien syntymiseen. Kestävää tulevaisuutta rakennetaan myös khtelemalla tista ihmistä hyvin ja timimaan ryhmässä niin, että kaikki vivat kkea levansa hyväksyttyjä. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Kangasniemen päiväkdin tavitteena vudelle 2018 n liikuntakasvatus. Esipetuksessa n paljn retkiä lähiympäristöön, viikttaiset salivurt, hjatut ulkleikit, talvella hiihtäminen ja luistelu vunna tavitteeksi muuttuu hyvinvinti strategiamme mukaisesti ravitsemuskasvatus ja terveelliset rukatttumukset. Kulttuuri kaikessa mudssaan n myös tärkeää, ja 1% kulttuuria lasten esipetusajasta täyttyy meillä hyvin. Kiusaamisen ehkäisy n vanhempien valitsema kehittämiskhde vudelle Esipetuksessa käytämme Mini- versa ja piirtämistä, Piki-materiaalia, Kamu kerha, Yhteispeliä sekä Lapsen Mielimateriaalia lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen harjaannuttamiseen.

7 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Lapsi khdataan päivittäin tervehtimällä lasta nimellä. Arjessa aikuiset vat läsnä ja kuuntelevat lapsia sensitiivisesti. Aikuiset havainnivat lapsia, suunnittelevat, tteuttavat ja arviivat timintaa yhteistyössä lasten kanssa. Lasten kkuksia pidetään säännöllisesti sekä lapset vivat vurllaan kerta ryhmälle asiita (esitellä lelun, kerta harrastuksestaan yms.) tiset esittävät asiasta kysymyksiä. Ryhmässä lasten tiveita ja mielenkiinnn khteita tteutetaan esipetussuunnitelma ja tavitteet humin ttaen. Henkilökunta keskustelee jkaisen lapsen kanssa ennen syksyn esipetussuunnitelmakeskusteluja kysellen lapsen taidista sekä kiinnstuksen khteista. Mahdllisimman paljn materiaaleja sekä tavarita n lasten saatavilla. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa Esipetuksessa levien lasten vanhemmat khdataan päivittäin. Työntekijät jakavat vanhempien kanssa lapsen/ryhmän kkemuksia eskaripäivästä, lapsen ppimisen riemuja sekä uusia taitja ja niiden käyttämistä päivän aikana. Vanhempien kanssa keskustellaan myös yhteisistä timintamalleista, js lapsi tarvitsee tukea taidissaan. Kannustamme vanhempia esittämään tiveitaan ja ajatuksiaan esipetuksesta ja lapsen kiinnstuksen khteista. Keskustelemme vanhempien kanssa myös Päikyn välityksellä. Päiväkdilla timii vanhempaintimikunta, jnka avulla perheet vivat sallistua erilaisten yhteisten tapahtumien järjestelyihin. Syksyn vanhempainillassa sallistujat miettivät erilaisia yhteistyömutja (esim. vanhempien ammattien esittely, vanhemman säestämä lauluhetki ) 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Jkaisen lapsen asiissa käydään esipetuksen ppimissuunnitelmakeskustelu, jssa syvennytään lapsen ppimisen vahvuuksiin ja haasteisiin. Jkaisen lapsen kanssa keskustellaan henkilökhtaisesti ennen k. keskustelua. Näin lapsen mielipiteet, esimerkiksi siitä, mitä hän haluaa ppia eskarissa, vidaan humiida ppimissuunnitelmakeskustelussa. Perheen kanssa yhteistyössä laaditaan knkreettiset tavitteet esipetusvudelle. Tavitteita arviidaan tarvittaessa vuden aikana ja viimeistään huhtikuussa kevään arviintikeskustelussa Tiedttaminen Tiedttaminen vanhemmille tapahtuu päivittäin keskustellen sekä sähköisesti Päikyn välityksellä. Viikk-hjelma n näkyvillä sekä vanhemmille että lapsille ryhmätilissa. Tavitteena n, että myös lapsi itse kert vanhemmille päivän tapahtumista (man timinnan reflektinti) ja aikuinen täydentää tai vahvistaa kerrtun. Päivittäin kirjataan ryhmän päivän puuhat ja erityisesti humiitavat

8 asiat. Kaikki henkilökunnasta saavat kerta kuulumiset vanhemmille viestin avulla, mikäli ryhmän maa aikuista ei le paikalla. Käytämme muistilappua Päikky-hjelmassa. Tarvittaessa vimme sittaa vanhemmille päivän aikana. Pyrimme avimeen ja luttamukselliseen suhteeseen perheiden kanssa. Kaikki lasta kskevat asiat vat tärkeitä ja merkityksellisiä. Esipetuksen vanhempainilta järjestettiin Vanhempien tiveita esipetusvutta kskien kuunnellaan ja niiden tteuttamista phditaan henkilökunnan kesken. Metsäkylän kulun erityispettajat järjestävät vanhempainillan taidista jita lapsen n hyvä sata kulun alittaessaan. Metsäkylän kulun rehtri järjestää tukkuussa vanhempainillan ja mahdllisuuksien mukaan esipetuksen henkilökuntaa sallistuu mlempiin tilaisuuksiin. Vanhemmille tiedtetaan muusta yhteistyöstä kuten kuluun tutustumisesta ja yhteisistä tapahtumista kulun tai muiden Metsäkylän esipetusryhmien kanssa. 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Päiväktimme esipetusryhmät tekevät yhteistyötä. Aamut ja illat hidetaan yhteistuumin. Lisäksi tilat vat yhteiset ja timinnasta sekä leikeistä svitaan yhdessä. Vaikka timimme pienemmissä ryhmissä, ryhmärajat vat justavat. Yhteistyötä tehdään läheisesti Kangasniemen päiväkdin muiden lasten ja henkilökunnan kanssa. Yhteiset tilat, liikuntasali ja piha vat kaikkien ryhmien käytössä; kk tal timii prrastetusti, jllin ulkilu n turvallisempaa ja sisätilat saadaan tehkkaasti käyttöön. Yhteistyötä tehdään mahdllisuuksien myös Metsäkylän muiden esipetusryhmien kanssa. Tavitteena n tutustuttaa tulevia lukkakavereita tisiinsa j etukäteen. Metsäkylän kulu järjestää kuluun tutustumispäivän keväällä. Mahdllisuuksien mukaan käymme tutustumassa kuluun ja harjittelemme kulurukailua j ennen tutustumispäivää. Tulevien kummilukkien (4.lk) pettajien kanssa svitaan yhteistyöstä ja mahdllisista tutustumiskäynneistä. Varhaiskasvatuksen perhetyöntekijä Sannan kanssa yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan. Metsäkylän neuvlan terveydenhitaja Jhannan kanssa tehdään yhteistyötä tarpeen mukaan mm. ppilashultpalavereissa. Päiväkdissamme timii vanhempaintimikunta, jhn kaikki vanhemmat vat tervetulleita. Timinta n vaihdellut vusittain; esimerkiksi vanhempainyhdistys n ideinut ja järjestänyt lasten knsertin. Yhteyshenkilönä päiväkdin pulelta timii lastentarhanpettaja Päivi. Yhteistyötä tehdään myös niiden tahjen kanssa, jtka vat mukana lapsen ja perheen asiissa (esim. psyklgit, timintaterapeutit, puheterapeutit, ssiaalityöntekijät, lääkärit).

9 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen Kaupunkimme yhteisiin siirtymäkäytänteisiin liittyvät tapaamiset svitaan yhdessä Metsäkylän kulun kanssa. Kknkutsujana n rehtri Ari Anttila. Yhteyshenkilönä timii päiväkdin jhtaja. Syksyn palaverissa svitaan siirtymäkäytännöistä ja sen aikatauluista. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään mniammatillisesti lapsen tuen tarpeen ja vaihtehtisten kuluplkujen arviinnissa. Esipettajien pyrkimyksenä n vierailla Metsäkylän kululla ensimmäisissä lukissa syksyn aikana. Metsäkylän kulun erityispettaja/lukanpettaja vierailee esipetusryhmissä man aikataulunsa mukaisesti lukuvuden aikana. Esipetuksen ja kulun yhteinen tiednsiirtpalaveri järjestetään lppukeväällä ennen kulun järjestämää tulevien ekalukkalaisten tutustumispäivää. Tehstetun tai erityisen tuen lasten tiednsiirtpalaverit svitaan erikseen, ja niihin pyydetään mukaan tulevan kulun erityispettaja tai tuleva lukanpettaja (mikäli n tiedssa). On myös mietitty mahdllisuutta, että kaikki alueen esikululaiset tunteva vre Marja lisi mukana kulun alituksessa saattajana muutaman päivän ajan. 6. ARVIOINTI Esipetusryhmien timintaa arviidaan jatkuvasti arjessa ja lemme valmiita tekemään muutksia mm. ppimisympäristöön sekä timintakäytäntöihin tarvittaessa npeastikin, esimerkiksi tekemällä uusia ryhmäjakja ja mukkaamalla leikkipaikkja. Havaintja ja humiita kirjataan ylös ja niistä keskustellaan henkilöstön kesken tarpeen vaatiessa npeastikin sekä yhteisissä työpari- ja/tai iltapalavereissa tai suunnittelupäivissä. Keväällä kauden lpussa arviidaan mennyt kausi ja humiidaan jhtpäätökset seuraavan kauden suunnittelussa. Oppimisympäristöjen järjestämisessä ja mukkaamisessa kuuntelemme ja tamme humin lasten tiveita ja ideita, esimerkiksi leikkirauhan saavuttamiseksi ja leikin rikastuttamiseksi. Lapsen esipetukselle asetettuja tavitteita arviidaan havainninnin ja pedaggisen dkumentinnin avulla sekä eri arviintimateriaaleja hyväksi käyttäen (mm. KPT, Makek, Lukimat ja Eskarin arkimateriaali). Arviintia tehdään yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Lapset harjittelevat itsearviintia pitkin vutta, lapsille kerrtaan kuvin mitä heiltä dtetaan, he phtivat itse pääsivätkö tavitteeseen vai eivät. Js eivät, lapset phtivat yhdessä aikuisen kanssa keinja miten timimalla seuraavalla kerralla saa nnistumisen kkemuksia. Ylöjärven kaupungin asiakastyytyväisyyskyselyyn annetaan vanhemmille mahdllisuus vastata sähköisesti j lasta tudessa tai hakiessa päiväkdin ipadilla. Avimen keskustelun kautta ja kysymällä suraan vanhemmilta saa timinnasta helpsti rehellistä palautetta. Näin pyrimme saamaan enemmän palautetta timinnastamme, jtta vimme humiida vanhempien tiveet ja arvit timinnassamme. Vastausten valmistuttua niitä käsitellään kk henkilökunnan kesken.

10 Henkilöstö arvii timintaa kk päiväkdin suunnittelupäivien ennakktehtävissä, ryhmätöissä, työparipalavereissa sekä vusittaisissa kehityskeskusteluissa. Jkaiselle svitaan myös arviinnin phjalta mat henkilökhtaiset vusitavitteet. 7. PEDAGOGINEN TUKI Lapsen n ikeus saada tukea ppimiseensa heti kun tuen tarve ilmenee. Yleisessä tuessa tuki n pedaggiselle timinalle asetettuja tavitteita ja menetelmiä, jtka auttavat lasta ppimisessa ja kasvussa. Varhaiskasvatuksen erityispettaja (vre) työskentelee päiväkdissamme vurviikin Metsäkylän päiväkdin kanssa sallistuen timinnan suunnitteluun, tteuttamiseen ja arviintiin. Vre sallistuu myös tarvittaessa lapsen esipetuksen ppimissuunnitelman laadintaa yhdessä lapsen, hultajien ja esipettajan kanssa. Havainninnin ja tuen tarpeiden kartittamisen apuna n käytössä Eskarin arki- materiaali. Js yleiseen tukeen liittyvät tavitteet ja menetelmät eivät le riittävät turvaamaan lapsen ppimisen, hänellä n ikeus pedaggisen arvin phjalta saada tehstettua tukea. Tehstetussa tuessa tavitteita pedaggiselle timinnalle lisätään ja ne määritellään tarkemmin lapsen tehstetun tuen suunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, hultajien, esipettajan, vren sekä niiden esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa, jtka tukevat lapsen kasvua ja kehitystä. Js tehstettuun tukeen sisältyvät tavitteet ja menetelmät pedaggiselle timinnalle eivät le riittävät auttamaan lasta ppimisessa, lapsella n ikeus saada erityistä tukea. Päätöksen erityisestä tuesta tekee varhaiskasvatuksen jhtaja asiantuntijalausunnn tai pedaggisen selvityksen ja asiantuntija lausunnn phjalta. Mikäli lapsi tarvitsee ppimisensa tueksi pidennettyä ppivelvllisuutta, päätöksen tekee petuspäällikkö. Erityiseen tukeen liittyvät pedaggiset tavitteet ja menetelmät kirjataan lapsen henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Hjks laaditaan yhdessä lapsen, hultajien, esipettajan, vren sekä niiden esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa, jtka tukevat lapsen kasvua ja kehitystä. Erityisessä tuessa lapsen ppimista tuetaan yksilöllisesti ja ppimisen tukena käytetään yhdessä svitttuja menetelmiä. Lapsen kasvua ja ppimista, tuen tarvetta kulussa sekä kulun alituspaikkaa arviidaan keväällä yhdessä hultajien, petushenkilöstön sekä muiden asiantuntijiden kanssa. Erityinen tuki näkyy arjessa henkilökhtaisena hjauksena ja vahvistettuna kuvatukena. Näin erityisen tuen piiriin kuuluville lapsille saadaan hjatun timinnan ajaksi jatkuva yksilöllinen tuki.

11 Tavitteena n myös aikuisten pysyvyys erityistä tukea tarvitsevien lasten salta, jllin mahdllistetaan jatkuvuus. 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Kangasniemessä lapset khdataan yksilöinä. Lasta kuullaan ja hänen mielipiteensä kuunnellaan. Hyväksymme lasten persnalliset piirteet. Timinnassa humiidaan tasavertaisuus ja tasaarvisuus, mutta ei tasapäisyys. Ajattelemme, että kaikkien lasten ei tarvitse saada täysin samja asiita llaksemme tasa-arvisia. Lasten erilaisten tarpeiden mukaan suunnitellaan tukitimet ja erityismenetelmät vain niitä tarvitseville lapsille. Esimerkiksi lukujnharjituksia vidaan tehdä yksilöllisesti, pienessä ryhmässä tai kk ryhmässä. Yksilöllisyys ei tarkita rajattmuutta, vaan kaikilla lapsilla esipetusryhmässä n samat säännöt, tiset tarvitsevat niiden nudattamiseen enemmän tukea, sillin hän saa sitä. Lasten yhdenvertaisia ppimismahdllisuuksia tuetaan järjestämällä pienryhmissä mnipulista, tarvittaessa eriytettyä, timintaa. Samaa aihetta vidaan käsitellä useammasta näkökulmasta, jllin erilaiset ppimistavat mahdllistuvat. On myös mahdllista keskittyä ja harjitella tarvittavia asiita enemmän tai syvemmin lasten tarpeiden ja/tai kiinnstuksen mukaan. Lasten erilaisuudesta ja erilaisista tavista timia vidaan keskustella lasten kanssa esimerkiksi piireillä, samalla välittäen viestiä erilaisuuden hyväksymisestä ja siitä, että kaikki vat samanarvisia. Mahdlliseen syrjintään puututaan heti sellaista havaittaessa, sen tulee tehdä kuka tahansa päiväkdin aikuisista. On mahdllista käyttää myös Mini-Vers -svittelua syrjintätilanteiden ratkaisemisessa. Lasten vanhemmat khdataan päivittäin. Lasten vanhempien kanssa keskustellaan perheen tiveista ja ajatuksista, esimerkiksi uskntn tai vakaumukseen liittyen, jtta vimme humiida ne timinnassamme. Esimerkiksi teatteriretkelle n lemassa vaihteht, mikäli teatteri ei le perheen vakaumuksen mukainen. Henkilöstö suhtautuu kunniittaen ja ymmärtäen arvmaailmaltaan erilaisiin perheisiin. Lasten ideat ja tiveet mukkaavat päivittäistä timintaa. Timinnassa pyritään siihen, että lapsen sukupulella ei le merkitystä. Lapset saavat valita leikkikaverinsa laajasti ja saavat leikkiä yleensä itse tivmiaan leikkejä. Päiväkdin tilat vat kaikkien lasten käytössä. Päiväkdissa tuetaan mnia erilaisia ystävyyssuhteita myös yli ryhmärajjen. Sukupulella ei le merkitystä kaverisuhteiden tukemisessa.

12 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. ammattinimike nimi lääkäri Merja terveydenhitaja Jhanna psyklgi Marj kuraattri Hanna 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen

13 Laajennetut ppilashult-palaverit kutsuu klle kulun rehtri Ari. Yhteyshenkilönä timii päiväkdin jhtaja. Näihin palavereihin sallistuu esipetusyksiköstä päiväkdin jhtaja, vähintään yksi esipettaja ja vre, mahdllisuuksien mukaan enemmänkin henkilökuntaa. Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta. Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Esipetuksessa yksikkökhtaiseen ppilashultn liittyviä kysymyksiä käsitellään kaksi kertaa syys- ja kaksi kertaa kevätkaudessa erikseen lkakuussa, julukuussa, helmikuussa ja huhtikuussa. Palavereissa vat mukana esipetuksen henkilökuntaa, erityispettaja, päiväkdin jhtaja ja tarvittaessa muut ppilashulln jäsenet Pissaljen ilmittaminen ja niihin puuttuminen Vanhemmat ilmittavat lapsen alle viiden päivän pissalt ryhmään kirjallisesti perusteluineen. Yli viikn pissalsta perhe täyttää hakemuksen, jnka hyväksyy päiväkdin jhtaja. Js lapsella tulee tistuvia pissalja niin esipettaja käy vanhempien kanssa keskustelun. Tarvittaessa keskusteluun vi sallistua myös päiväkdin jhtaja. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus Esipetuksessa timitaan tapaturmien ehkäisyssä ja hidssa Kangasniemen päiväkdin turvallisuussuunnitelman hjeistuksen mukaisesti. Muissakin turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä kuten pal- ja pelastustimissa timitaan kk päiväktia kskevien hjeistusten mukaisesti.

14 9.3 Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti Päiväkdissa n käytössä kiusaamisen ennaltaehkäisysuunnitelma. Lisäksi esipetustiimit vat laatineet mat kiusaamisen ehkäisysuunnitelmat. Kiusaamisen ehkäisyssä n käytössä tunne ja vurvaikutustaitihin liittyviä menetelmiä kuten Kamukerh. Kiusaamisen ehkäisyssä petellaan hyviä kaveritaitja sekä pyritään löytämään psitiivisia keinja ristiriitatilanteiden ratkmiseen, apuna käytämme Pikimateriaalia. Sen lisäksi esipetuksessa käytetään Mini-Verssvittelua sekä piirtämistä keskustelun tueksi. Kiusaamisen ehkäisyyn auttaa myös lapsen sallisuuden humiinti. Pidämme tärkeänä, että lapsella n kkemus tulla massa ryhmässään kuulluksi. Lapsen pitää saada myös tunne, että hän vi vaikuttaa man ja ryhmänsä timintaan, vaikka kaikki lapsen tiveet eivät tteutuisikaan. Esipetusryhmässä n laadittu lasten kanssa säännöt Päivämäärä: Kiusaamis- ja häirintätilanteissa timitaan päiväkdin kiusaamisen ehkäisysuunnitelman sekä päiväkdin turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Kiusaamissuunnitelma päivitetään päiväktikhtaisesti vusittain.

15 9.4 Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timinttavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. Äkillisissä uhka- ja vaaratilanteissa timitaan päiväkdin turvallisuussuunnitelman hjeistusten mukaisesti. 9.5 Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen (Ylöjärven esips s ) Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Esipetuksessa n erityisrukavaliita sekä päivittäistä lääkitystä vaativia ppilaita. Oppilaiden rukahulln sekä lääkityksen annstelusta vastaavat esipetuksen lähihitajat. Myös esipettajille n järjestetty kulutusta erityisesti diabeteksen hidsta. Kaikki esipetuksen työntekijät vat käyneet lääkehitkulutuksen. Lapsen erilaisiin tarpeisiin suhtaudutaan yksilöllisesti ja tukea tarvitaan tilanteen mukaan. Tukea tarjavat säännöllisesti esipetuksen henkilöstö sekä erityispettaja. Lisäksi esipetuksella n mahdllisuus knsultida kulukuraattria, -psyklgia tai terveydenhitajaa. Myös mniammatillinen Perheputi-menetelmä n käytössä esipetuksessa tarvittaessa. Esipetus timii kllekutsujana aina kun tarvitaan esipetuksen henkilöstöön kuulumattmia henkilöitä miettimään yksittäisen lapsen tukiasiita. Vanhempien tivtaan sallistuvan kaikkiin lasta kskeviin tapaamisiin. Esipetus kysyy tarvittaessa luvan vanhemmilta yhteistyöhön ulkpulisten työntekijöiden kanssa. Oppilashultn liittyvät asiakirjat säilytetään lukllisessa kaapissa päiväkdin timistssa.

16 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Vanhempien tivtaan sallistuvan kaikkiin lasta kskeviin tapaamisiin. Päivittäisissä tapaamisissa pyydetään lasta kertmaan vanhemmalle päivän tapahtumista. Henkilöstö vi tarvittaessa täydentää lapsen kertmaa. Esipetussuunnitelmakeskustelussa keskustellaan lapseen ppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asiista. Esippilas n san aikaa keskustelussa mukana tuden man näkemyksensä aiheeseen. Lasta haastatellaan ennen ps-keskustelua, jnka avulla lapsen n helpmpi kerta asiista vanhempien ja esipettajan läsnällessa. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvatimenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Oppilashulln tteutumista arviidaan paripalavereissa, sekä keskustellen yhteistyössä erityispetuksen sekä kulun kanssa. Mikäli ppilaishullllisia asiita n niin ne kirjataan seurantaa ja arvita varten vasutikulle. Erityispettaja timii esipetusryhmissä jka tinen viikk keskiviiksta tiistaihin. Erityispettajan kanssa käydään arviintia lasten ppilashullllisista asiista tarpeen mukaan. Esipetuksen henkilökunta reflekti timintaa yhdessä erityispettajan kanssa, esimerkiksi siitä minkälaisia tilanteita tuen tarpeisen lapsen kanssa n viikn aikana tullut ja miten niissä n timittu. Pal- ja pelastusturvallisuuteen ja väkivaltatilanteiden ehkäisyyn liittyvää suunnittelua ja arviintia tehdään yhdessä päiväkdin henkilöstön kanssa päiväkdin suunnittelupäivissä ja taln palavereissa. Mahdllisten pelastautumistilanteiden jälkeen käydään aina yksittäisen tilanteen purku mukana lleiden lasten ja henkilöstön kanssa. Kulun kanssa käydään suunnittelupalaveri lkakuussa. Suunnittelupalaverissa suunnitellaan esipetuksen yhteistyöhön liittyviä asiita sekä yhteisöllistä ppilashulta. Palaverissa arviidaan myös edellisen vuden yhteistyön tteumista ja suunnitellaan tulevaa vutta tämän phjalta. Tämän jälkeen yhteistyötä kulun kanssa tehdään syksyn aikana pettajavierailuin. Keväällä ppilashullllisia keskusteluja käydään kk ryhmän salta erilaisten vierailujen ja tutustumiskäyntien yhteydessä sekä tiednsiirrssa.

17 Oppilashullsta tiedtetaan vanhemmille yleisesti Päikyn kautta sekä vanhempainillissa. Olemme jakaneet ppilashulttiedtteen jkaiseen ktiin. Yksilöllisessä ppilashullssa tiedtusta ja keskustelua käydään henkilökhtaisesti ppilaan perheen kanssa. Yksilöllistä ppilashulta seurataan ja arviidaan vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa sekä säännöllisissä tuen palavereissa. Syksyn palaverissa arviidaan varhaiskasvatuksessa tarjttua tukea ja suunnitellaan esipetuksessa tarjttavaa tukea. Kevään tiednsiirtpalaverissa arviidaan esipetusvutta ja suunnitellaan kulussa tarvittavia tukitimia yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa.