ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSI- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 Varhaiskasvatus ja esipetus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSI- SUUNNITELMA Lukuvusi (Palautetaan mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Tähkätaskun päiväkti Tuiskut Ylöjärven Yhtenäiskulu Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts

2 Varhaiskasvatus ja esipetus 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi (740 tuntia) Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Päivittäinen esipetusaika (kl) Esipetuksen henkilökunta: lt Pauliina Piipp, lt Minna Krkiakski, lh Aija Manninen, ryhmäavustaja Anne Rininen Päiväjärjestys: aamuhetki timintaa ja ulkilua pienryhmissä lunas kl päivähetki ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Timintaa suunnitellaan viikittain esipetusryhmän työntekijöiden palaverissa. Valtakunnalliset esipetuksen petussuunnitelman perusteet ja kaupungin esipetussuunnitelma vat suunnittelun phjana. Kerran viikssa pidetään pedatiimi eli päiväkdin pedagginen palaveri, jssa suunnitellaan ja svitaan kk päiväktia kskevia asiita ja tapahtumia. Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelman tavitteet hjaavat suunnittelua. Lisäksi kuuntelemme lasten alitteita ja ehdtuksia ja tamme ne humin suunnittelussa. Rhkaisemme vanhempia esittämään tiveita ja antamaan palautetta timinnastamme. 2.2 Liikunta timintakulttuurissa Liikunta n mukana jkaisessa päivässä sekä petuksellisena että virkistyksellisenä elementtinä. Opetustukit sisältävät liikunnallisia leikkejä ja sallittua liikkumista. Siirtymätilanteissa käytetään lasten luvuutta ja lapsia kannustetaan liikkumaan mnipulisesti ja mia rajja kkeillen. Kannustamme lapsia liikkumaan myös vapaaajallaan. Liikumme sisällä ja ulkna päivittäin. Retkeilemme myös lähimetsässä, jka tarjaa mnipulisen liikkumisympäristön. Kuljemme pääsääntöisesti kävellen eri paikkihin.

3 Varhaiskasvatus ja esipetus 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa Opetus tapahtuu leikin ja timinnallisuuden kautta. Timinta perustuu kkemuksellisiin ja timinnallisiin työtapihin. Innstamme lapsia aktiivisuuteen ja luvuuteen petustukiilla. Lasten saatavilla n mnipulisia leikkiin ja ppimiseen sveltuvia materiaaleja sekä havaint- ja työvälineitä. 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa Ajattelu ja ppiminen Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt Mnilukutait Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen Yritteliäisyys Oppiminen tapahtuu lasten ja aikuisten mnipulisessa vurvaikutuksessa. Ongelmanratkaisu, prjektiluntinen työskentely, mnilukutait ja tisten humiiminen sekä mnimutiset ppimisryhmät vat tärkeitä elementtejä petuksessa. Lasten mat valinnat ja vastuu valinnista ja luttamus masta saamisesta phjautuu hyvään itsetuntn ja tunne-elämän taitihin. Kannustamme lapsia sallistumaan itsenäisesti ja yhdessä tisten kanssa maan elämäänsä ja lähiympäristön hyvinvintiin. Lapsille tehdään näkyväksi heidän kasvuaan ja kehitystään erilaisten dkumentintien kautta. Lumme phjaa lasten elinikäiselle ppimiselle henkilökhtaisten tavitteiden ja itsearviinnin avulla. Kannustamme lapsia pitkäjänteisyyteen, sisukkuuteen ja yritteliäisyyteen. 2.5 Oppimisympäristöt Työskentelemme pääsin Tuiskujen ryhmätilassa, jssa mukkaamme lasten kanssa ppimisympäristöä tarpeen mukaan. Kaikki päiväkdin tilat vat tarvittaessa käytössämme. Tilamme mahdllistavat liikkumisen ja timinnallisen ppimisen. Työskentelemme työrauhaa kunniittaen ja tista auttaen. Päiväkdin piha mahdllistaa liikunnalliset leikit, petustukit ja virkistävän ulkilun. Lähimetsä ja läheinen kenttä vat aktiivisesti käytössämme. Svellamme petusmenetelmiä liikunnan ja metsäretkien avulla. Elämäntaita ja eettistä phdintaa tulee arjen tilanteissa lasten kkemusten ja kysymysten mudssa. Lisäksi harjittelemme tilanteita erilaisten ppimistehtävien avulla. Käymme myös Gdly play- kerhhuneella, jssa seurakunnan kummihjaaja kert lapsille raamatunkertmuksia ja lapset saavat leikkiä kertmuksiin liittyvillä havainnintivälineillä. Gdly play- tukit vat uskntn tutustumista, eivät usknnn harjittamista tai tunnustamista. Käymme kirjastssa ja kirjastautlla lainaamassa kirjja lasten kiinnstuksen ja tutkittavien asiiden tiimilla. Aikuisten välinen vurvaikutus ja tunneilmast vaikuttaa päivittäisessä vurvaikutuksessa ja timii mallina lapsille aikuisten tavasta tehdä yhteistyötä. Kasvattajatiimimme perusarvja vat ammatillisuus, tisen kunniittaminen, auttavaisuus ja huumri. Lasten keskinäisessä työskentelyssä krstamme työrauhaa, tisen kunniittamista ja tasavertasuutta. Kiusaamista emme hyväksy missään mudssa ja siihen puututaan heti. Opettelemme timimaan yhdessä ja ppimaan erilaisissa kknpanissa, yksin, pareittain tai erilaisissa ryhmissä työskennellen.

4 Varhaiskasvatus ja esipetus 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen Krstamme timinnassamme kestävän kehityksen periaatteita kierrättämällä materiaaleja ja miettimällä lasten kanssa eklgisia ratkaisuja. Susimme kävelyä retkillämme. Rukailussa yritämme syödä ttamamme ruuan ja jättää mahdllisimman vähän bijätteisiin vietäväksi. Käytämme askarteluissa kierrätysmateriaaleja. Haluamme kasvattaa lapset man lähipiirinsä vaikuttajiksi milla valinnillaan. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Timinnassamme meille n tärkeää yhteisöllisyys ja elämyksellisyys. Yhteisöllisyyttä lisätäksemme käytämme Yhteispelihankkeen- menetelmää (esim. aamuhetken kättely, lapsen man kerrnnan harjitteleminen, ryhmätyöskentelytaitjen ppiminen). Osallistumme päiväkdin yhteisiin tapahtumiin ja teemapäiviin. Haluamme käyttää timinnallisia menetelmiä erilaisten tietjen ja taitjen ppimiseen. 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Jkainen lapsi humiidaan henkilökhtaisesti hänen saapuessaan. Keskitymme tukemaan lasten välistä vurvaikutusta erilaisilla leikeillä ja harjituksilla. Lapsia kuunnellaan, ja heidän persnallisia piirteitään arvstetaan. Lapset vat aktiivisessa rlissa timinnan suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa. Heiltä kysytään tiveita ja ehdtuksia, sekä havainnidaan lasten kiinnstuksenkhteita. Vahvistamme lasten sallistumisen ja vaikuttamisen taitja kuuntelemalla, keskustelemalla ja yhdessä timimalla. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa Hultajat vat mukana timinnan suunnittelussa ja arviinnissa. Heidän kanssaan keskustellaan avimesti, ja heidän tiveensa tetaan humin timinnassa. Hultajilla n mahdllisuus tutustua esipetusryhmän timintaan. Vanhempainillissa hultajat saavat tieta esipetuksen sisällöistä, ja hultajilla n tilaisuus tuda esiin tärkeiksi kkemiaan asiita. Keskeistä hultajien kanssa tehtävässä yhteistyössä n luttamuksellisuus. Sen saavuttamiseksi meidän n keskusteltava heidän kanssaan avimesti. Samin n tettava humin perheiden erilaiset arvt, kasvatuskäytännöt, sekä kieli- ja kulttuuritausta. 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Esipetuksen ppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen ja hultajien kanssa. Lapsi kert ajatuksiaan esipetuksesta, ja arvii mia vahvuuksiaan, sekä haastavilta tuntuvia asiita. Samin hultajat kertvat man näkemyksensä lapsen vahvuuksista, mahdllisista tuen tarpeista ja mista tiveistaan esipetuksen suhteen. Suunnitelmaan kirjataan yhdessä lapsen ja hultajien kanssa tavitteet esipetusvudelle. Näiden tavitteiden tteutumista arviidaan vuden aikana lapsen kanssa keskustellen. Keväällä käydään hultajien

5 Varhaiskasvatus ja esipetus kanssa keskustelu, jssa arviidaan yhdessä tavitteiden saavuttamista, sekä lapsen vahvuuksia ja tuentarpeita alkupetukseen siirryttäessä. Samalla hultajien kanssa laaditaan tiednsiirt kuluun tiedttaminen Tiedtamme esipetuksen viikk-hjelmat ja tulevat tapahtumat Päikyssä sekä eteisen ilmitustaululla/vessa. Muistuttelemme myös suullisesti tulevista tapahtumista. Esi- ja alkupetuksen yhteistyöstä ilmitamme esipetusvuden aikana tapahtumien ja alkupetuksen yhteistyön aikataulun mukaisesti. 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Teemme yhteistyötä varhaiskasvatuksen erityispettajan (ve) Heidi Seppälän ja Kyläsepän pk:n esipetuksen kanssa. Suunnittelemme yhteisiä tapahtumia vuden mittaan. Ve käy tarvittaessa seuraamassa esipetusryhmän timintaa, sallistuu tuen palavereihin ja lapsi- ja ryhmäkhtaisen tuen suunnitteluun sekä antaa knsultaatita esipetusryhmän henkilöstölle. Esipettajat ja muut varhaiskasvatuksen työntekijät sallistuvat ja yhteisiin kulutuksiin. Varhaiskasvatuksen kanssa suunnittelemme yhteisiä tapahtumia ja retkiä. Liikunta- ja kulttuuripalveluita käytämme esipetukseen sveltuvin sin. 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen Teemme yhteistyötä alkupetuksen kanssa myöhemmin suunniteltavan aikataulun ja kulupiirijan mukaisesti. Alustavasti yhteistyötä n svittu kevätlukukaudelle Vastuuhenkilöinä timivat lastentarhanpettajat Pauliina Piipp Minna Krkiakski. Lapsen tuen tarpeisiin liittyvä yhteistyö sijittuu kevätlukukaudelle, jllin lapsen tulevan kulun erityispettajat sallistuvat lapsen tuen palaveriin tai vanhempien luvalla lapsen tuen tarpeista keskusteluun esipettajien kanssa. 6. ARVIOINTI Timintakäytännöt arviidaan esipetuksen petussuunnitelman ja lapsiryhmän mukaan vusittain ja timintakauden aikana tarvittaessa. Esipetuksen, petus ja kasvatus sekä ppimisympäristö arviidaan reflektin, keskustelun ja lasten ja hultajien palautteen phjalta. Esipetusryhmän arviintikäytäntöjä ja -menetelmiä vat havainninti ja dkumentinti sekä syksyisin ja keväisin tehtävät lasten taitjen kartitukset. Lasten sallisuus arviinnissa tetaan humin kysymällä lasten mielipiteitä arjen timintjen lmassa. Lapsia rhkaistaan ja tuetaan itsearviintiin sekä antamaan rakentavaa ja kannustavaa palautetta tisille lapsille.

6 Varhaiskasvatus ja esipetus Hultajien näkemys masta lapsesta ppijana n keskustelujen keskiössä, hultajilta saamamme tiet n tärkeässä asemassa timinnan suunnittelussa, tteutuksessa ja arviinnissa. Lapsille annetaan lukuvuden päätteeksi tdistus esipetusvudesta. Henkilöstö arvii timintaa ja maa timintaansa keskustellen ja lapsilta, hultajilta sekä alkupettajilta saamansa palautteen phjalta. 7. PEDAGOGINEN TUKI Lapsen kasvun ja ppimisen tuen klme tasa vat yleinen, tehstettu ja erityinen tuki. Tukea annetaan lapsen yksilöllisten tarpeiden ja tavitteiden mukaisesti. Lapsen hultajiin llaan heti yhteydessä, js lapsen ppimisessa ilmenee hulta. Pedagginen tuki khdistuu lapsen ppimisen haasteisiin. Yleistä tukea annetaan lapselle, jka tarvitsee lyhytaikaista tukea/hjausta. Yleisen tuen alittamiseen ei tarvita virallisia päätöksiä tai tutkimuksia. Mikäli lapselle annettu yleinen tuki ei riitä, ryhmän esipettaja ja varhaiskasvatuksen erityispettaja laativat lapsen ppimisen taidista pedaggisen arviin. Pedaggisen arviin perusteella lapsella alitetaan tarvittaessa tehstettu tuki, jllin lapsen ppimisen tavitteet ja käytettävät menetelmät kirjataan tehstetun tuen ppimissuunnitelmaan. Tehstetun tuen tteutumista ja tarvittavaa jatka arviidaan ennen kuluun siirtymistä. Js lapsella n tarvetta vahvaan ja kkaikaiseen tukeen, laaditaan hänestä pedagginen selvitys ja tämän phjalta tehdään hallinnllinen päätös erityisen tuen alittamisesta. Tämän jälkeen lapselle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). Opetuksessa käytettävät tuen menetelmät nusevat lapsen henkilökhtaisista tavitteista. Näitä vat esimerkiksi pienryhmä- ja yksilöpetus, aikuisen hjaus, timinnan strukturinti ja ppimisympäristön mukkaaminen. Tarvittaessa lapsella n ikeus saada sa-aikaista erityispetusta, mistä vastaa varhaiskasvatuksen erityispettaja. Lapsen edistymistä seurataan säännöllisesti esipetusvuden aikana. Suunnitelmien tteutumista arviidaan vähintään kerran vudessa ja tarvittaessa useammin. 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Lapsia khdellaan tasapulisesti ja lasta kunniittaen. Jkaisella n ikeus lla ma itsensä ryhmässä, ja timia kiinnstuksensa ja kykyjensä mukaisesti arjen timinnissa. Opetus ja kasvatus n lapsia puluepliittisesti, usknnllisesti ja katsmuksellisesti situttamatnta. Keskustelemme erilaisista asiista, mielipiteistä ja ilmiöistä sallien lasten ja perheiden erilaiset näkökulmat. Kannustamme lapsia tekemään perusteltuja / eettisiä valintja ja timimaan rhkeasti valintansa mukaan.

7 Varhaiskasvatus ja esipetus Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva tulee edistää kaikessa petuksessa ja kulutuksessa. Peruspetuslain salta velvite kskee esipetusta, ppivelvllisten peruspetusta, lisäpetusta, aikuisten peruspetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää peruspetukseen valmistavaa petusta. Kaikkien näiden kulutusmutjen petussuunnitelmien perusteet krstavat sukupulten tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä. Tasa-arvn edistämiseksi kaikissa peruspetusta järjestävissä kuluissa n laadittava tasa-arvsuunnitelma. Tasaarvsuunnitelma n perusteltua laatia myös niille esipetusryhmille, jtka eivät timi kuluissa. Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva edistetään kulutuksessa ja petuksessa lasten ikä ja kehitys humin ttaen. Tasaarvn tavite ja lähtökhta n kaikissa ikäryhmissä sama. Miten tasa-arv tteutuu päiväkdissanne tällä hetkellä? Lasten mielipiteitä kysytään mnissa heihin liittyvissä asiissa, ja heillä n mahdllisuus vaikuttaa timinnan sisältöihin. Kaikilla lapsilla n yhtäläiset ikeudet ja velvllisuudet. Kaikille lapsille annetaan puheenvur, heillä n vapaus ilmaista tunteitaan, ja valita mielekästä tekemistä. Lapsia kskevat säännöt vat sukupulesta riippumattmia, ja kaikilta vaaditaan mien taitjen mukaista suritusta. Kannustamme kaikkia tekemään parhaansa. Tuemme sukupulten välisiä ystävyyssuhteita järjestämällä lapsille leikkitilan ja antamalla leikkirauhan. Pienryhmissä timitaan luntevasti tyttöjen ja pikien kesken, ja lapset jaetaan pareihin vaihtelevasti. Perheitä khdellaan tasa-arvisesti. Keskustelemme vanhempien kanssa lasten asiista päivittäin, tiedtamme esipetukseen liittyvistä asiista yhteisesti kaikille, ja suhtaudumme ammatillisesti perheiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Millä keinin edistätte päiväkdissanne lasten tasa-arvisuutta? Kasvattajina meidän tehtävä n nähdä, tunnistaa ja tiedstaa ympäristöstä tasa-arvasiita. Kasvattajat timivat mallina ja malla asenteellaan viestittävät tasa-arvisuutta lapsiryhmässä. On tärkeää, että kk päiväkdin petus ja hjaus n tasa-arvista / sukupulitietista. Lapsien annetaan tehdä asiita sukupulesta riippumatta. Käytettävissä leva mnipulinen ppimateriaali tukee tasa-arva. On tärkeää, että lapsille löytyy samaistumisen khteita erilaisista rleista ja esim. tutun sadun vi lukea vaihtamalla rlien sukupulta. Kasvattajina kiinnitämme humita tasa-arvn ppimisympäristöissä ja takaamme tasapulisen tiljen käyttämisen. Pidämme hulta, että kaikki lapsiryhmän jäsenet saavat halutessaan tasapulisesti puheenvurn ja kannustamme kaikkia aktiiviseen sallistumiseen. Käytämme puhutellessa tistemme etunimiä. Tärkeintä n luda yhteisöllinen ja turvallinen ilmapiiri. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, usknnn, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain tarkituksena n edistää ja turvata yhdenvertaisuuden tteutumista sekä tehstaa syrjinnän khteeksi jutuneen ikeussujaa syrjintätilanteissa. Kulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän ppilaitksen n arviitava yhdenvertaisuuden tteutumista timinnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin timenpiteisiin yhdenvertaisuuden tteutumisen edistämiseksi. Kulutuksen järjestäjän n hulehdittava siitä, että ppilaitksella n suunnitelma tarvittavista timenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaille ja heidän hultajilleen n varattava mahdllisuus tulla kuulluiksi edistämistimenpiteistä. Miten yhdenvertaisuus tteutuu päiväkdissanne tällä hetkellä? Jkainen lapsi vi sallistua yhdenvertaisesti esipetusryhmän timintaan, ja vaikuttaa malta saltaan sen sisältöön. Lasten erilaisuutta arvstetaan, ja jkaisella n mahdllisuus timia yksilölliseen tapaan. Lasten kanssa keskustellaan erilaisuudesta, ja

8 Varhaiskasvatus ja esipetus syrjintään puututaan heti. Keskustelemme etniseltä tai kulttuuriselta taustaltaan erilaisten perheiden kanssa heidän tavistaan, tiveistaan ja perinteistään. Usknnltaan, vakaumukseltaan tai arvmaailmaltaan erilaisten perheiden kanssa keskustellaan heidän tiveistaan. Millä timenpiteillä yhdenvertaisuutta edistetään päiväkdissanne? Syrjinnässä n usein kyse tietämättömyydestä, jllin etsimme tarvittaessa lisää tieta aiheesta, ja keskustelemme lasten kanssa syrjinnän vaikutuksista tunnekasvatuksen keinin. Annamme lapselle/perheelle mahdllisuuden tulla kertmaan kulttuuristaan kk esipetusryhmälle, ja samin lapsi vi timia asiantuntijana man kulttuuritaustansa suhteen. Tarvittaessa tamme humin erilaiset tarpeet ppimisympäristön ja ppimisvälineiden mukkaamisessa. Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti päiväkdissa Keskustelemme säännöllisesti esipetusryhmän ja kk päiväkdin aikuisten kesken tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi svituista timenpiteistä ja niiden vaikutuksesta. Tarvittaessa puutumme mahdllisiin epäkhtiin ja mukkaamme timintaamme. Kulussa (esipetuksessa) suunnitelmalliseen tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävään työhön kuuluu svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti. Arviinti n luntevinta tehdä suunnitelman päivityksen yhteydessä vusittain. 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri Merja Hietanen -lähetteellä terveydenhitaja Kirsi Paukkunen p

9 Varhaiskasvatus ja esipetus psyklgi Juus Kuusjärvi p kuraattri Mikk Salmela p Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen Laajennettu ppilashultryhmä timii Yhtenäiskulun rehtrin alaisuudessa, jka kutsuu ryhmän klle vähintään kerran vudessa. Laajennettuun ppilashultryhmään kutsutaan petushenkilöstöä, terveydenhidn edustajia, psyklgi- ja kuraattripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Esipetusryhmän edustajia kutsutaan, js käsiteltävä aihe kskee myös alle kuluikäisiä. Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Tuiskujen yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu kaksi kertaa syyskaudella ja kaksi kertaa kevätkaudella. Oppilashultryhmän mudstavat lastentarhanpettajat Minna Krkiakski, Pauliina Piipp ja päiväkdin jhtaja Tiina Kärki. Tarvittaessa päiväkdinjhtaja Tiina Kärki kutsuu klle asiantuntijaryhmän, minkä kknpan perustuu tapauskhtaiseen harkintaan. Lapsien kanssa n keskusteltu ja käyty läpi asiita, mitkä takaavat turvallisen ln kk lapsiryhmälle erilaisissa ppimisympäristöissä. Kk ryhmän kanssa harjittelemme erilaisia myönteistä vurvaikutusta lisääviä taitja: esimerkiksi aamukättelypiiri, tisten kuunteleminen ja

10 Varhaiskasvatus ja esipetus leikkiin mukaan pyytäminen. Lukuvunna painpisteenämme n yhteisöllisyyden lisääminen ryhmässä. Tähän pyrimme käyttämällä mm. Yhteispeli-hankkeen menetelmiä ja pitämällä hulta hyvästä ryhmähengestä. Jatkuviin ja lapsen ppimiseen vaikuttaviin pissalihin puututaan keskustelemalla hultajien kanssa. Pissaljen määrää seurataan. Js lapsella n paljn pissalja lukuvuden aikana, ilmitamme asiasta lapsen tulevaan kuluun. Mikäli lapsen kehitys vaarantuu pissaljen vuksi, hänen tilanteestaan tehdään ilmitus lastensujeluviranmaiselle. Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus PÄIVITETTY: Turvallisuussuunnitelma päivitetty Uusi päivitys tehdään lkakuuhun 2018 mennessä. Esipetuksen kuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet (kuvataan yksikkökhtaisesti vain, js ryhmässä n kuljetettavia lapsia) PÄIVITETTY: Syksyllä 2018 Ryhmäavustaja n kuljetettavaa lasta vastassa jka aamu. Hän ttaa lapsen vastaan taksin ajaessa päiväkdin parkkipaikalle ja saattaa lapsen esipetusryhmään. 9.3 Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti PÄIVITETTY:

11 Varhaiskasvatus ja esipetus Päivitetään kaudella Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. PÄIVITETTY: Turvallisuusuunnitelma päivitetty Päivittäminen käynnissä. Valmistuu lkakuussa Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Lapsen sairauden vaatima hit tetaan humin petustilanteissa. Lääkitystä vaativa hit kirjataan yhdessä vanhempien kanssa lapsen lääkehitsuunnitelmaan. Erityisrukavaliista vanhemmat timittavat tarpeen mukaan lääkärin / terveydenhitajan tdistuksen esipetukseen. Laktsittman rukavalin saa ilmittamalla esipetukseen, eikä erillistä tdistusta tarvita. Esipetuksen ppilashulln tuen tarkitus n seurata ja edistää lapsen hyvinvintia ja ppimista sekä kknaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä eri elämäntilanteissa. Näin lapselle vidaan taata varhainen tuki ja ehkäistä ngelmia. Yksilökhtainen ppilashult perustuu hultajan sustumukseen. Lapsen tivmukset ja mielipiteet tetaan humin häntä kskevissa päätöksissä iän ja kehityksen mukaan. Asiantuntijaryhmä ktaan asian käsittelyä varten lapsen tueksi. Asiantuntijaryhmään vivat kuulua kulualueen kuraattri, kulupsyklgi, kuluterveydenhitaja. Tarvittaessa käytettävissä vat myös perheneuvlan ja perhepudin palvelut.

12 Varhaiskasvatus ja esipetus 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Esipetus edistää lasten ja hultajien kanssa aita khtaamista ja kuulemista lapsen kasvuun, ppimiseen ja hyvinvintiin liittyvissä asiissa. Esipetuksesta kerrtaan matalalla kynnyksellä hultajille, js lapsen kasvussa, ppimisessa tai hyvinvinnissa humataan jtain erityistä. Vanhempia kehtetaan kertmaan myös mia havaintjaan tai huliaan lapsesta. Hyvässä yhteistyöhengessä yritetään yhdessä löytää ratkaisu lapsen parhaaksi. Vanhempien kanssa yhdessä laaditaan lapselle esipetuksen ppimissuunnitelma, minne kuvataan lapsen mahdlliset tuen tarpeet. Oppimissuunnitelman laadintaan sallistuu myös lapsi ja hänen ajatuksensa ja tiveensa kirjataan suunnitelmaan. Oppimissuunnitelman tavitteet keskustellaan yhdessä lapsen kanssa. Yksittäisen lapsen ja kk lapsiryhmän kanssa käsitellään arjen eri tilanteissa esille tulevia asiita. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Päiväkdin jhtaja vastaa ppilashultsuunnitelman tteutumisesta ja tteutumisen arviinnista. Oppilashultsuunnitelman tteutumista arviidaan Tuiskujen yhteisöllisissä ppilashultryhmissä neljä kertaa lukuvudessa sekä päiväkdin yhteisissä palavereissa ja suunnitteluillissa. Oppilashulttyöstä tiedtetaan vanhempainillissa vanhemmille, yhteistyötahille tarpeen mukaan, lasten kanssa keskustelemme ppilashultsuunnitelman sisällöstä.