KESKI-POHJANMAA KIVI-16. Arvoluokka. Kannus. Kokkola. Toholampi. Kaustinen. Lestijärvi. Halsua !!! ! Perho ! 2

Transkriptio

1 Kokkola Kannus Toholampi Kaustinen 015 Halsua Lestijärvi KESKI-POHJANMAA KIVI-16 Perho Arvoluokka km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

2 KIVI Soidinkorpi ARVOKKAAT KIVIKKOALUEET Kivikkoalue Soidinkorpi Suojelualue m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos Mustikkakangas

3 SOIDINKORPI Tietokantatunnus: KIVI Muodostuma: Kor keus: 174 m mpy. Muodostuman kor keus: 12 m Ker rostumismuodon kor keus: Sijainti: Pinta-ala: 13,2 Kohde on arvotettu valtakunnallisesti melko arvokkaaksi. Kohde on geologisesti kohtalaisen edustava. Geologia 1-2 m Kangaskylästä 3 km luoteeseen maakuntarajan molemmin puolin, Kinnulasta 7 km luoteeseen. Luonnonsuojelualueet ja muut luontoa turvaavat alueet: Yleiskuvaus: Uhkurakka Moreenikivikko Ar voluokka: 4 ha Kinnula Lestijärvi Kar ttalehti: P4243F1 Soidinkorven kivikot ovat melko hyvin kehittyneitä uhkurakkoja. Alueella on myös jonkin verran moreenikivikkoa. Kivikot sijaitsevat matalien ja melko loivapiirteisten moreenikumpujen välissä ja pienten, ohuelti soistuneiden painanteiden reunoilla. Alue sijoittuu laajan kumpumoreenikentän pohjoisosaan. Kohdealue koostuu useista kapeista, soikeista ja haaroittuneista kivikoista. Kivikot ovat noin metriä pitkiä ja metriä leveitä. Koko alue on noin metriä pitkä ja 400 metriä leveä. Laajimmat kivikot ovat alueen keski- ja kaakkoisosassa, mutta parhaiten kehittyneet uhkurakat löytyvät kenties alueen ylimpänä sijaitsevasta luoteisosasta. Varsinkin alueen keskiosan kivikot ovat reunoiltaan melko vaihettuvia ja ne koostuvat osittain moreenikivikosta. Alueen kivikoissa on jonkin verran kasvipeitteisiä laikkuja, mutta laajimmat kivikot ovat pääosin avoimia. Kivikoiden pinnat ovat erityisesti keski- ja kaakkoisosassa epätasaiset, ja ne viettävät hyvin loivasti pohjoiseen ja kaakkoon. Rajauksesta on jätetty pois pienempiä, peitteisempiä tai heikommin kehittyneitä kivikoita lähinnä alueen lounais- ja eteläpuolelta. Kivien keskikoko on noin 0,3 2 metriä. Suuret kivet ovat noin 3 6 metrin kokoisia, ja alueella on lisäksi pari 7 8 metrin kokoista lohkaretta. Suurehkoja siirtolohkareita on seudulla melko yleisesti. Kivien pyöristyneisyys on 2,5 4,0 (melko kulmikas pyöristynyt). Osa kivistä on pystyssä. Kivitiheys on noin %. Kivilaji on pääasiassa granodioriittia ja kvartsidioriittia. Kivet edustavat paikallista tai lähialueen kallioperää, ja ne ovat kulkeutuneet vain lyhyen matkan (DigiKP ). Pohjavesi on paikoin näkyvissä. Kohdealueen ympäristön pintalohkareisuus on hyvin suuri, ja lähiympäristössä esiintyy hyvin runsaasti uhkurakkatyyppisiä kivikoita ja moreenikivikkoa. Ylin ranta on alueen eteläpuolella 13 kilometrin päässä noin 198 metrin korkeustasolla, ja se on syntynyt Ancylusjärvivaiheessa. Soidinkorven kivikot ovat syntyneet jäätikön kuljettamasta kiviaineksesta, jota on kerrostunut hyvin runsaasti matalaan ja melko loivapiirteiseen maastoon kumpumoreenikentän yhteyteen. Kun jäätikön reuna vetäytyi seudulta, alue oli noin metrin syvyydessä vedenpinnan alla. Alueen kohottua vedenpinnan tasoon sen pinta on ensin huuhtoutunut, ja kerrostuma on altistunut sen jälkeen roudan toiminnalle. Maisema ja muut arvot Kivikot hahmottuvat melko hyvin ympäristöstä, ja ne näkyvät osittain alueen poikki maakuntarajaa pitkin kulkevalta tieltä. Maastossa erottuvat parhaiten varttuneen metsän ympäröimät luoteisosan kivikot. Ympäristöstä on näkyvissä metsää, taimikoita, hakkuita, pieniä rämeitä ja matalia moreenikumpuja. Varsinaisia kaukonäkymiä ei ole. Sisäinen maisema on vaihteleva. Alueella on useita reunoiltaan mutkaisia kivikoita ja joitain suuria lohkareita, ja kummut ja soistumat lisäävät näkymien vaihtelevuutta. Keski- ja kaakkoisosissa tehdyt hakkuut ja harvennukset tekevät maisemasta hieman rikkonaisen, luoteisosassa maisemat ovat ehyempiä. Kivikoiden pinta on melko vaikeakulkuinen.

4 Suomenselän vedenjakaja kulkee alueen poikki suunnilleen maakuntarajan kohdalla. Alueen luoteisosa kuuluu Lestijoen vesistöön ja kaakkoisosa Kymijoen vesistöön. Alueen lounaispuolella kilometrin päässä on valtakunnallisesti arvokas Mustikkakankaan moreenimuodostuma (MOR-Y09-026). Kir jallisuus: DigiKP200 Bedrock of Finland DigiKP200. GTK. Version 1,0. Accessed

5 KIVI Kivimäki Mustikankylä Tervola Peltoniemi Kotiranta Kallio Ojala Kivimäki Tervah Ahvenlamminkangas Lehtola ARVOKKAAT KIVIKKOALUEET Ahvenlampi Kivikkoalue Suojelualue m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 3/2013 Suojelualueet Suomen Ympäristökeskus

6 KIVIMÄKI Tietokantatunnus: KIVI Muodostuma: Uhkurakka Kor keus: 158 m mpy. Muodostuman kor keus: 1 m Ker r ostumismuodon kor keus: Sijainti: Pinta-ala: 3,6 Kohde on arvotettu valtakunnallisesti melko arvokkaaksi. Geologisesti kohde on kohtalaisen edustava ja se on melko hyvin kehittynyt. Geologia Kivimäen talon pohjoispuolella Mustikankylässä, Lestijärveltä 13 km kaakkoon. Kivimäen kivikot ovat melko hyvin kehittyneitä uhkurakkoja. Kivikot sijaitsevat osittain soistuneessa painanteessa hyvin matalien ja loivapiirteisten moreenikumpujen välissä. Alue sijoittuu laajahkon kumpumoreenikentän luoteisreunalle. Kohdealue koostuu muutamista soikeista, kapeista ja hieman haaroittuneista kivikoista. Kivikot ovat noin metriä pitkiä ja metriä leveitä. Koko alue on noin 470 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Laajin kivikko on alueen keskellä. Kivikoissa on jonkin verran kasvipeitteisiä laikkuja, ja niiden reunat ovat paikoin hieman vaihettuvia. Kivikoiden keskellä ja välissä olevat matalat lohkareiset moreenikummut on rajattu alueen ulkopuolelle. Kivikoiden pinnat ovat epätasaiset, ja ne viettävät hyvin loivasti pohjoiseen ja länteen. Kivien keskikoko on noin 0,3 1,5 metriä. Suuret kivet ovat noin 2 4 metrin kokoisia. Kivien pyöristyneisyys on 2,0 4,0 (kulmikas pyöristynyt). Osa kivistä on pystyssä. Kivitiheys on noin %. Kivilaji on pääasiassa kvartsidioriittia tai gabroa, granodioriittia ja graniittia. Kivet edustavat paikallista tai lähialueen kallioperää, ja ne ovat kulkeutuneet vain lyhyen matkan (DigiKP ). Pohjavesi on paikoin näkyvissä. Kohdealueen ympäristön pintalohkareisuus on melko suuri, ja lähiympäristössä esiintyy melko runsaasti uhkurakkatyyppisiä kivikoita. Ylin ranta on alueen kaakkoispuolella 15 kilometrin päässä noin 198 metrin korkeustasolla, ja se on syntynyt Ancylusjärvivaiheessa. Kiviojan kivikot ovat syntyneet jäätikön kuljettamasta kiviaineksesta, jota on kerrostunut runsaasti matalaan painanteeseen. Kun jäätikön reuna vetäytyi seudulta, alue oli noin 50 metrin syvyydessä vedenpinnan alla. Alueen kohottua vedenpinnan tasoon sen pinta on ensin huuhtoutunut, ja kerrostuma on altistunut sen jälkeen roudan toiminnalle. Maisema ja muut arvot 1-2 m Luonnonsuojelualueet ja muut luontoa tur vaavat alueet: Yleiskuvaus: Ar voluokka: 4 Alue hahmottuu ympäristöstä kohtalaisesti, mutta kivikot näkyvät melko peitteisessä maastossa kunnolla vasta läheltä. Pieni osa kivikoista näkyy tieltä. Ympäristöstä on näkyvissä tiheää metsää, eikä kaukonäkymiä ole. Kivimäen autiotalo häämöttää etelässä. Sisäinen maisema on kohtalaisen vaihteleva. Alueella on useita, reunoiltaan mutkaisia kivikoita ja matalia kumpuja. Kivikoiden pinta on vaikeakulkuinen. Alueen itäreunalla on sähkölinja. Kir jallisuus: DigiKP200 Bedrock of Finland DigiKP200. GTK. Version 1,0. Accessed ha Lestijärvi Kar ttalehti: P4243D4

7 KIVI Petäjäkankaan kivikot Kiviaho Uusipaikka Puroaho Katsomo Tervah Mustikkapuro Muuransuo Kasalankangas Petäjäkangas ARVOKKAAT KIVIKKOALUEET Kivikkoalue Suojelualue m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 3/2013 Suojelualueet Suomen Ympäristökeskus

8 PETÄJÄKANKAAN KIVIKOT Tietokantatunnus: KIVI Muodostuma: Korkeus: 156m mpy. Muodostuman korkeus: 8m Kerrostumismuodon korkeus: 1-3 m Pinta-ala: 3,3 Sijainti: Yli-Lestistä 1 km etelään, Lestijärveltä 9 km kaakkoon. Luonnonsuojelualueet ja muut luontoa turvaavat alueet: Yleiskuvaus: Kohde on arvotettu valtakunnallisesti melko arvokkaaksi. Geologisesti kohde on kohtalaisen edustava ja se on melko hyvin kehittynyt. Geologia Uhkurakka Moreenikivikko Arvoluokka: 4 Petäjäkankaan kivikot ovat melko hyvin kehittyneitä uhkurakkoja ja moreenikivikoita. Kivikot sijaitsevat Petäjäkankaan matalan ja kumpuilevan kalliokohouman päällä, kumpujen välissä ja osittain suon reunalla. Alueen koillispuolitse kulkee suuri harjujakso. Luode-kaakkosuuntainen kohdealue koostuu luoteisosan kalliopaljastumien ympärillä olevasta melko peitteisestä moreenikivikosta ja sen kaakkoispuolella kalliokumpujen välisessä notkelmassa olevista hieman puustoisista uhkurakkakivikoista. Koko alue on jokseenkin yhtenäinen ja noin 600 metriä pitkä ja metriä leveä. Suuri osa rajatusta noin 200 metriä pitkästä moreenikivikosta lienee jäätikön lohkeilleista kallioista louhimaa ainesta, joka on kerrostunut lähes välittömästi. Kivikossa on muutamia suurista lohkareista koostuvia tihentymiä, joissa on pieniä luolamaisia onkaloita. Moreenikivikon rajaus on vaihettuva, ja hieman harvempaa moreenikivikkoa on ympäristössä runsaasti. Uhkurakka-alue koostuu kolmesta kapeiden peitteisten kannasten erottamasta osakivikosta. Kivikot ovat kapeita tai soikeita ja noin metriä pitkiä ja metriä leveitä. Parhaiten kehittynyt ja jokseenkin avoin uhkurakka on alueen keskellä. Luoteis- ja kaakkoispään uhkurakoissa on melko paljon kasvipeitteisiä laikkuja, ja niiden ympärillä on kivikuoppia. Kivikoita ympäröivät loivahkot moreenipeitteiset kalliokummut ovat noin 5 7 metriä korkeita. Kivikoiden pinnat ovat paikoin hyvin epätasaiset, ja ne viettävät alueen reunoilla loivasti länteen ja pohjoiseen kohti soita. Rajauksesta on jätetty pois alueen eteläpuolisia peitteisempiä ja hieman heikommin kehittyneitä uhkurakkoja. Kivien keskikoko on noin 0,3 3 metriä. Suuret kivet ovat noin 3,5 5 metrin kokoisia ja suurimmat jopa 6 7 metrin kokoisia. Kaakkoisosan uhkurakassa on lisäksi noin 8 x 6 x 3,5 metrin kokoinen lohkare. Suurimmat kivet ovat muodoltaan yleisesti laattamaisia tai kulmikkaita. Kivien pyöristyneisyys on 1,5 3,0 (melko särmikäs kulunut). Osa kivistä on pystyssä. Kivitiheys on uhkurakoissa noin % ja moreenikivikossa noin %. Kivilaji on pääasiassa granodioriittia ja porfyyristä granodioriittia. Kivet edustavat paikallista tai lähialueen kallioperää, ja ne ovat kulkeutuneet ilmeisesti vain hyvin lyhyen matkan (DigiKP ). Pohjavesi on uhkurakoissa paikoin näkyvissä. Kohdealueen ympäristön pintalohkareisuus on suuri, ja lähiympäristössä esiintyy jonkin verran uhkurakkatyyppisiä kivikoita, moreenikivikkoa ja jonkin verran siirtolohkareita. Ylin ranta on alueen eteläpuolella 20 kilometrin päässä noin 200 metrin korkeustasolla, ja se on syntynyt Ancylusjärvivaiheessa. Petäjäkankaan kivikot ovat syntyneet jäätikön kuljettamasta ja paikallisesta kallioperästä louhimasta kiviaineksesta, jota on kerrostunut runsaasti kallioalueen päälle. Huomattava osa alueen uhkurakkojen ja moreenikivikoiden tavallista suurikokoisemmasta ja kulmikkaammasta kiviaineksesta lienee peräisin aivan lähialueelta. Kun jäätikön reuna vetäytyi seudulta, alue oli noin metrin syvyydessä vedenpinnan alla. Alueen kohottua vedenpinnan tasoon sen pinta on ensin huuhtoutunut melko voimakkaasti, ja kerrostuman ha Lestijärvi Karttalehti: P4244C1 P4244C3

9 alimmat osat ovat altistuneet sen jälkeen roudan toiminnalle. Maisema ja muut arvot Alue hahmottuu keskiosassa kumpujen rajaamana melko hyvin ympäristöstä, mutta kivikot näkyvät maastossa kunnolla vasta läheltä. Alueen luoteis- ja kaakkoispäät ovat rajaukseltaan hieman vaihettuvia. Ympäristöstä on näkyvissä metsää ja metsäisiä rinteitä sekä tiheäpuustoinen räme. Varsinaisia kaukonäkymiä ei ole. Sisäinen maisema on melko vaihteleva. Alueella on kaksi kivikkotyyppiä, loivia rinteitä, isokokoista kivikkoa ja lohkareita sekä joitain vanhan puuston laikkuja. Kivikoiden pinta on vaikeakulkuinen. Puoli kilometriä alueen koillispuolella on laaja Kasalankankaan pohjavesialue. Kirjallisuus: DigiKP200 Bedrock of Finland DigiKP200. GTK. Version 1,0. Accessed

10 KIVI Pitkärämeen kivikot Pitkäräme Haanperä Tervah. ARVOKKAAT KIVIKKOALUEET Kivikkoalue Suojelualue m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 3/2013 Suojelualueet Tieneva Suomen Ympäristökeskus

11 PITKÄRÄMEEN KIVIKOT Tietokantatunnus: KIVI Muodostuma: Uhkurakka Korkeus: 145m mpy. Muodostuman korkeus: 4m Kerrostumismuodon korkeus: 1-2 m Pinta-ala: 4,8 Sijainti: Syristä 2 km etelään, Lestijärveltä 8 km luoteeseen. Luonnonsuojelualueet ja muut luontoa turvaavat alueet: Yleiskuvaus: Kohde on arvotettu valtakunnallisesti melko arvokkaaksi. Geologisesti kohde on kohtalaisen edustava ja se on melko hyvin kehittynyt. Geologia Pitkärämeen kivikot ovat hyvin tai melko hyvin kehittyneitä uhkurakkoja. Kivikot sijaitsevat matalien ja loivapiirteisten moreenikumpujen juurella ja soiden reunoilla. Alue sijoittuu laajahkolle kumpumoreenikentälle, ja sen koillispuolella on suuri harjumuodostuma. Hieman hajanainen lounas-koillissuuntainen kohdealue koostuu kolmesta erillisestä uhkurakka-alueesta, joista keskimmäinen jakautuu kapeiden kannasten erottamiin osakivikoihin. Erilliset kivikot ovat kapeita tai hieman haaroittuneita ja noin metriä pitkiä ja metriä leveitä. Koko alue on noin 850 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Uhkurakat sijaitsevat pääasiassa kapeina vyöhykkeinä moreenikumpujen juurella, ja ne rajautuvat suoraan soihin vain muutamassa kohdassa. Kivikoissa on paikoin kohtalaisesti kasvipeitteisiä laikkuja ja ne ovat reunoiltaan hieman vaihettuvia. Laajimpien kivikoiden hyvin kehittyneet ydinosat ovat kuitenkin jokseenkin avoimia. Kivikoiden liepeillä on kivikuoppia ja jonkin verran moreenikivikkoa. Kivikoita ympäröivät loivat moreenikummut ovat noin 1 3 metriä korkeita. Erikoisena piirteenä alueella ja sen lähiympäristössä ovat moreenikumpuja ja joitain uhkurakkoja paikoin reunustavat noin metrin korkuiset rantapalteet, jotka erottuvat parhaiten laserkeilausaineiston avulla. Kohdealueella palteita on lähinnä keskiosan kummun eteläreunalla. Kivikoiden pinnat ovat epätasaiset, ja ne viettävät hyvin loivasti kumpujen juurelta ulospäin. Rajauksesta on jätetty pois muutamia pieniä ja peitteisiä kivikoita. Kivien keskikoko on noin 0,3 2 metriä. Suuret kivet ovat noin 2,5 3 metrin kokoisia ja suurimmat laattamaiset lohkareet noin 4 6 metrin kokoisia. Kivien pyöristyneisyys on 1,5 3,5 (melko särmikäs melko pyöristynyt). Särmikkäimmät kivet ovat pakkasrapautumisen rikkomia. Osa kivistä on pystyssä. Kivitiheys on noin %. Kivilaji on pääasiassa granodioriittia ja graniittia. Kivet edustavat paikallista tai lähialueen kallioperää, ja ne ovat kulkeutuneet ilmeisesti vain melko lyhyen matkan (DigiKP ). Pohjavesi on paikoin näkyvissä, ja keskiosassa soiden reunoilla on jonkin verran pieniä allikoita. Pohjavedenpinnan tasossa ja sen alapuolella olevat paljaat kivet ovat värjäytyneet paikoin punertaviksi. Kohdealueen ympäristön pintalohkareisuus on suuri, ja lähiympäristössä esiintyy runsaasti uhkurakkatyyppisiä kivikoita. Kohdealue on melko edustava näyte noin 3,5 kilometriä pitkästä hajanaisesta luodekaakkosuuntaisesta uhkarakka-alueesta. Ylin ranta on alueen kaakkoispuolella 35 kilometrin päässä noin 200 metrin korkeustasolla, ja se on syntynyt Ancylusjärvivaiheessa. Alueen koillispuolisen Syrinharjun rinteillä ja liepeillä on runsaasti allekkaisia rantavalleja noin metrin korkeustasoilla. Pitkärämeen kivikot ovat syntyneet jäätikön kuljettamasta kiviaineksesta, jota on kerrostunut hyvin runsaasti matalaan ja loivapiirteiseen kumpumoreenimaastoon. Kun jäätikön reuna vetäytyi seudulta, alue oli noin metrin syvyydessä vedenpinnan alla. Alueen kohottua vedenpinnan tasoon sen pinta on ensin huuhtoutunut melko voimakkaasti ja jäät ovat puskeneet kumpujen ja kivikoiden reunoille palteita, ja kerrostuma on altistunut sen jälkeen roudan toiminnalle. Maisema ja muut arvot Arvoluokka: 4 ha Lestijärvi Karttalehti: P4242H2

12 Kivikot hahmottuvat ympäristöstä kohtalaisesti ja häämöttävät paikoin tielle. Ympäristöstä on näkyvissä metsää, nuoria mäntytaimikoita, matalia kumpuja ja ojitettuja rämeitä. Kaukonäkymiä ei ole. Sisäinen maisema on kohtalaisen vaihteleva. Alueella on useita melko mutkaisia kivikoita, matalia kumpuja ja melko suuria lohkareita. Kivikoiden pinta on pääosin vaikeakulkuinen. Kahden kilometrin päässä alueen koillispuolella on suurehko Syrinharju, jonka rinteillä on runsaasti rantavalleja ja muutamia dyynejä. Harjun ympärillä on laajahko pohjavesialue. Seudulla on myös runsaasti melko hyvin kehittyneitä juomumoreeniselänteitä ja moreenikumpuja. Kirjallisuus: DigiKP200 Bedrock of Finland DigiKP200. GTK. Version 1,0. Accessed