1 Kyselyn tausta ja tavoite

Transkriptio

1

2 Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite Vastaajien tausta Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosyhteistyö Yhteenveto tuloksista...16 LIITE 1 Avoimet vastaukset

3 1 Kyselyn tausta ja tavoite Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Espoo, Helsinki, Vantaa, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsinki Business College Oy ja Malmin kauppaoppilaitos Oy ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on keskustelufoorumi, jossa osallistujien välistä tiedonvaihtoa tuetaan avoimella ja syvällisellä keskustelulla niistä konkreettisista tarpeista, joita toimialan tilanteeseen ja osaamiseen liittyy. Ennakointikamari kokoontuu toimialakohtaisesti, osallistujajoukon koostuessa kulloinkin käsiteltävän toimialan yritysedustajista, alan oppilaitosten edustajista ja muista toimialaa lähellä olevista tahoista. Ennakointikamarin aloitteesta tehtiin viime vuonna neljälle eri toimialalle ennakkokysely, joiden tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Minkälaista osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Mitä tiedotustarpeita toimialan yrityksillä on koskien seudun koulutustarjontaa. Edellisen vuoden hyvistä kokemuksista johtuen ennakkokyselyjä päätettiin jatkaa myös tänä vuonna. Ennakkokyselyt on tehty tänä vuonna teknisen kaupan ja yksityisten hyvinvointipalveluiden toimialoille. Internet kysely suunnattiin kiinteistöpalveluiden ja turvallisuus toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskyselyssä otosjoukkona olivat Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) jäsenyritykset ja Fonectan 1 kautta poimittu yritysotos. Kysely lähetettiin yhteensä 400 yritykselle 2. Vastauksia saatiin yhteensä 52 eli vastausprosentti oli noin 13 %:a, jota voidaan pitää kohtalaisena. Kysely tarjoaa myös arvokasta laadullista tietoa alan yritysten näkemyksistä. Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat pääkaupunkiseudun oppilaitokset (n=17), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Seitsemän eri oppilaitosta vastasi kyselyyn ja vastausprosentiksi saatiin 41 %. Kyselyiden tulokset ja haastatteluista saadut vastaukset on jaettu tässä raportissa seuraaviin lukuihin: luku 2: Vastaajien tausta luku 3: Yritysten työvoiman tarve luku 4: Yritysten rekrytointi luku 5: Koulutuksen ja työelämän vastaavuus luku 6: Oppilaitosyhteistyö luku 7: Yhteenveto tuloksista 1 TOL(2002): 70 (pl. 7011), 746, 747 tai TOL(2008): L, 80, 81 (pl ) 2 Otoksesta poistettiin ne henkilöt, joilla oli toimimaton sähköpostiosoite tai jotka olivat kyselyn kestoajan lomalla. 3

4 2 Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 83 %, on pk yrityksiä (kuvio 2.1). Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista noin 17 %. Vastaajat toimivat pääsääntöisesti ylemmissä johtotehtävissä: vastaajista 80 % oli toimitusjohtajia. Kuvio 2.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, lkm Henkilöstö lkm Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Amiedu Edupoli Helsingin tekniikan alan oppilaitos Invalidiliiton koulutuskeskus Järvenpää Keskuspuiston ammattiopisto Omnian ammattiopisto ja aikuisopisto Vantaan ammattiopisto Varia Oppilaitoskyselyyn vastanneiden asema vaihteli toimialajohtajasta opettajaan. 4

5 3 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa eli vuoteen 2014 asti. Yritysten edustajista peräti 69 % arvioi, että työpaikkojen määrä tulee kasvamaan seuraavan neljän vuoden kuluessa (kuvio 3.1). Noin kolmasosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan ja vain 2 % arvioi puolestaan työpaikkojen vähenevän seuraavan neljän vuoden kuluessa. Oppilaitosten edustajista 80 % arvioi työpaikkojen määrän kasvavan, reilu kymmenesosa pysyvän ennallaan ja 6 % vähenevän vuoden 2014 loppuun mennessä. Kuvio 3.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Työpaikkojen määrä kasvaa. Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee vastaajien lkm Yritysten edustajista 51 % arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee kasvamaan seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 3.2). Loput vastaajista katsoivat merkityksen säilyvän ennallaan ja yksikään vastaaja ei arvioinut työperäisen maahanmuuton merkityksen vähenevän. Myös oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Kuvio 3.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Merkitys kasvaa. Merkitys säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee vastaajien lkm 5

6 Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2012 mennessä tapahtuvaa muutosta. Yritysten edustajien vastauksissa tärkeimmiksi muutoksiksi nostettiin työntekijöiden eläköityminen ja osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa ja palkkaukseen liittyvät muutokset. Toimialalla oltiin huolissaan löydetäänkö eläkkeelle siirtyvien tilalle uusia, tarpeeksi ammattitaitoisia osaajia nuorista. Osa vastaajista ennusti tulevaisuudessa syntyvän kilpailua osaajista. Oppilaitosten edustajien vastaukset myötäilevät yritysvastauksia. Myös oppilaitokset nostivat esiin huolen eläköitymisestä ja osaavan työvoiman löytymisestä. Luokitellut vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 4 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista hieman yli puolet (62 %) arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 4.1). Viidesosa vastaajista katsoi, että toimialalla on suuria rekrytointivaikeuksia lähitulevaisuudessa. 17 % vastaajista arvioi, ettei toimialalla ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. Kuvio 4.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa vastaajien lkm Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään työtehtäviä, jotka vastaajien mielestä muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Muutokset liittyivät lähes kaikki työtehtävien sisällöllisiin muutoksiin. Eniten mainintoja saivat asiakaspalvelu ja taloushallintoon liittyvät työtehtävät, joiden ennustettiin tulevaisuudessa muuttuvan sähköisten palveluiden suuntaan. Lisäksi kiinteistön hoidossa ja isännöintipalveluissa arvioitiin muutoksia syntyvän mm. siivouspalveluiden lisääntymisenä. Myös henkilökunnan osaamisen arveltiin muuttuvan laaja alaisemmaksi moniosaamiseksi. Neljäsosa vastaajista katsoi kuitenkin, ettei alan tehtävissä tapahdu suuria muutoksia neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajia pyydettiin myös valitsemaan tai nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä tällä hetkellä. Taulukossa 4.1 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä kyseisiin tehtäviin. Eniten yrityksillä on vaikeuksia löytää osaajia kiinteistönhoitoa vaativiin työtehtäviin. Viidesosalla yrityksistä ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. 6

7 Taulukko 4.1: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm Kiinteistönhoito 19 Siivouspalvelut 15 Isännöinti 14 Kirjanpitäjä 6 Tekniset LVISKA palvelut 6 Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista syitä edellä mainittujen ammattien tai työtehtävien rekrytointiongelmiin. 48 % mielestä suurimpana syynä on ollut hakijoiden vähäinen työkokemus (kuvio 4.2). Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousi palkkaus toimialalla, jonka nosti 38 % yritysten edustajista kolmen tärkeimmän rekrytoinnin ongelman joukkoon. Kolmanneksi tärkeimmäksi syyksi rekrytoinnin ongelmiin nousi toimialan huono imago, jonka valitsi 35 % vastaajista. Työskentely ympäristö ja hakijoiden vanhentunut osaaminen saivat vähiten mainintoja. Vastaajat nimesivät muuna ongelmana mm. työmotivaation puutteen, koulutuksen tason ja työn kausiluonteisuuden. Kuvio 4.2: Yritysten edustajien valitsemat rekrytoinnin haasteet tärkeysjärjestyksessä, kolmen tärkeimmän joukkoon nostaneiden osuus, lkm Hakijoiden vähäinen työkokemus Palkkaus toimialalla Toimialan huono imago Hakijoiden sosiaaliset taidot Hakijoiden koulutus Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Työaika Hakijoiden kielitaito Vastaajien nimeämä muu ongelma Hakijoiden vanhentunut osaaminen Työskentely-ympäristö vastaajien lkm 7

8 5 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitoksilla on asiasta positiivisempi näkemys kuin alan yrityksillä. 71 % yritysten ja puolet oppilaitosten edustajista arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Viidesosa yritysten edustajista arvioi nuorten koulutuksen vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti ja vain 7 % piti vastaavuutta hyvänä. Sitä vastoin oppilaitoksista 42 % arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan hyvin työelämän vaatimuksia ja vain 7 % piti vastaavuutta huonona. Kuvio 5.1: Nuorten koulutuksesta valmistuvien ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, lkm Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti vastaajien lkm Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten (perus, täydennys ja lisäkoulutus) ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa ryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Yritysten edustajista 71 % oli sitä mieltä, että myös aikuisten ammattitaito vastasi tyydyttävästi työelämän tarpeisiin, ja viidesosan mielestä vastaavuus oli hyvä. Kymmenesosan mielestä vastaavuus oli huono. Oppilaitosten edustajista suurin osa arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Kuvio 5.2: Aikuisten koulutuksesta valmistuvien ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, lkm Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti vastaajien lkm 8

9 Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten ja/tai aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti, pyydettiin vielä esittämään kehittämisehdotuksia koulutuksen vastaavuuden parantamiseksi. Yritysvastaajat näkivät nuorten vastavalmistuneiden ammattitaidossa suurimpana puutteena vähäisen tieto taidon ja innottomuuden suorittavan tason työtehtäviin. Lääkkeenä ehdotettiin käytännönharjoittelujaksojen lisäämistä/pidentämistä. Lisäksi koulutukseen toivottiin joustavuutta mm. markkinoiden mukaan ja yritysten mukaan ottamista koulutuksen suunnittelussa. Nuorten työelämätaidoissa, asenteessa ja käytöstavoissa havaittiin puutteita, joihin toivottiin koulutuksessa puututtavan mm. työajat ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Myös oppilaitokset toivoivat elinkeinoelämän kanssa tiiviimpää yhteistyötä. Aikuiskoulutuksen puolella ongelmat ja kehittämisehdotukset olivat hyvin samanlaisia kuin nuorisopuolella. Aikuispuolella nostettiin enemmän esiin koulutettavien motivaation puutetta, mutta siihen ei löydetty hyviä kehittämisehdotuksia. Luokitellut vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, jota he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi yritysten oma koulutus, jonka puolet vastaajista nosti kolmen tärkeimmän keinon joukkoon. Toisena oli lyhytkestoinen koulutus (alle viikon) ja kolmanneksi tärkein oli työssä oppiminen sekä oppisopimuskoulutus. Vähiten tärkeimmäksi keinoksi jäi maahanmuuttajien koulutus, jonka ainoastaan kaksi vastaaja nosti kolmen tärkeimmän keinon joukkoon. Kuvio 5.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, kolmen tärkeimmän keinon joukkoon nostaneiden osuus Oma koulutus Lyhytkestoinen koulutus Työssäoppiminen Oppisopimuskoulutus Täydennys- ja lisäkoulutus Rekrytointi Tutkintoperusteinen koulutus Alihankinta Työkierto Henkilöstövuokraus Maahanmuuttajien koulutus % vastaajista Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään täydennys ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Mainintoja saivat yleinen koulutus mm. asiakaspalvelu ja tietotekniikkakoulutus sekä alan tutkintoihin tähtäävä koulutus. Kiinteistöpalveluiden puolella koulutuskohteina mainittiin mm. kir 9

10 janpito koulutus, kiinteistön hoitoon liittyvä koulutus sekä isännöinti. Turvallisuuspuolella koulutustarpeet vaihtelivat vartijakortista erityisturvapalveluihin. 42 % yrityksistä ei ollut koulutustarpeita. Vastaukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa liitteestä 1. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta (kuvio 5.4). Yritysten ja oppilaitosten edustajien näkemykset olivat samansuuntaisia. Oppilaitosten edustajista 67 % ja yritysvastaajista 58 % olivat sitä mieltä, että aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Lisäksi kolmasosa oppilaitosten ja 40 % yritysten edustajista arvioi aikuiskoulutuksen merkityksen pysyvän ennallaan. Vain 2 % yritysvastaajista katsoi merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Kuvio 5.4: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, lkm Merkitys kasvaa. Oppilaitokset Yritykset Merkitys säilyy ennallaan. Merkitys vähenee vastaajien lkm Kuviossa 5.5 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu alan ammatillisen peruskoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysvastauksissa erottui kolmen kärki: asiakaspalvelutaidot, asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja aloitekyky. Näiden vaihtoehtojen katsoi yritysvastaajista yli 50 % korostuvan seuraavan neljän vuoden aikana. Seuraavina olivat vuorovaikutus, viestintä ja käytännöntaidot, joiden yli 40 % vastaajista katsoi korostuvan tulevaisuudessa. Vähiten painotettiin ergonomiaa, yrittäjyyttä sekä myynti ja markkinointiosaamista. Oppilaitosten vastauksissa kolmen kärki oli seuraava: asiakaspalvelu, ongelmaratkaisu ja tietotekniikkataidot. Vastaajista yli 60 % katsoi näiden yleistaitojen painottuvan tulevaisuudessa. Seuraavina tulivat vieraiden kulttuurien ymmärtäminen, vastuuntunto, asiakastarpeiden tunnistaminen, aloitekyky, työturvallisuus ja käytännöntaidot. Vähiten painotettiin myynti ja markkinointiosaamista, yrittäjyyttä, ergonomiaa sekä oppimistaitoja. 10

11 Kuvio 5.5: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen peruskoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, korostuvana pitävien osuus, %. Yritykset Asiakaspalvelutaidot Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Aloitekyky (aloitteellisuus) Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Käytännöntaidot Vastuuntunto Ongelmanratkaisutaidot Kyky reagoida muutoksiin Tietotekniikkataidot Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely) Kielitaito Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Tiedon/osaamisen jakaminen Ajanhallintataidot Joustavuus Työturvallisuus Työkyvyn edistäminen Tiedonhallintataidot Liiketoiminnan ymmärtäminen Oppimistaidot Myynti- ja markkinointiosaaminen Yrittäjyys Ergonomia % vastaajista Oppilaitokset Asiakaspalvelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Tietotekniikkataidot Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Vastuuntunto Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Aloitekyky (aloitteellisuus) Työturvallisuus Käytännöntaidot Ajanhallintataidot Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely) Tiedon/osaamisen jakaminen Tiedonhallintataidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Joustavuus Kyky reagoida muutoksiin Kielitaito Liiketoiminnan ymmärtäminen Työkyvyn edistäminen Oppimistaidot Ergonomia Muu vastaajien nimeämä yleisosaaminen Yrittäjyys Myynti- ja markkinointiosaaminen % vastaajista 11

12 Kuviossa 5.6a on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu kiinteistöpalveluiden ammatillisen peruskoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Sekä yritysvastauksissa että oppilaitosten edustajien vastauksissa erottuu selkeä kolmen kärki, joka on lähes yhtenäinen. Yritysten mielestä tulevaisuudessa korostuvat kiinteistöautomaation käyttäminen, kiinteistöön liittyvät pienet huolto ja korjaustyöt sekä kiinteistön toimintakunnon arviointi. Oppilaitosten kolme kärki on lähes vastaavaa, kiinteistön toimintakunnon arvioinnin tilalle tulee kolmanneksi iv koneiden huolto. Vähiten, alle 10 %, mainintoja sekä yritysten että oppilaitosten edustajilta saivat teollisuuslaitosten, liikennevälineiden, rakennusaikainen sekä kauppa ja myymälätilojen puhtaanapito sekä nuohous. Kuvio 5.6a: Ammatillisen osaamisen korostuminen kiinteistöpalveluiden ammatillisen peruskoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, korostuvana pitävien vastaajien osuus, % Yritykset Kiinteistöautomation käyttäminen Kiinteistöön liittyvät pienet huolto- ja korjaustyöt Kiinteistön toimintakunnon arviointi Rakennustekniset korjaustyöt LV-järjestelmien huolto Iv-koneiden huolto Asuinkiinteistöjen puhtaanapito Ulkoalueiden hoito Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus Vastaajan nimeämä muu osaaminen Toimistopalvelut Kosteiden tilojen puhtanapito Koneiden käsittely Kauppa- ja myymälätilojen puhtaanapito Teollisuuslaitosten puhtaanapito Liikennevälineiden puhtaanapito Rakennusaikainen puhtaanapito Nuohous Oppilaitokset % vastaajista Kiinteistöautomation käyttäminen Kiinteistöön liittyvät pienet huolto- ja korjaustyöt Iv-koneiden huolto Kiinteistön toimintakunnon arviointi Ulkoalueiden hoito Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus LV-järjestelmien huolto Rakennustekniset korjaustyöt Asuinkiinteistöjen puhtaanapito Kosteiden tilojen puhtanapito Koneiden käsittely Toimistopalvelut Teollisuuslaitosten puhtaanapito Kauppa- ja myymälätilojen puhtaanapito Vastaajan nimeämä muu osaaminen Rakennusaikainen puhtaanapito Nuohous Liikennevälineiden puhtaanapito % vastaajista 12

13 Kuviossa 5.6b on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu turvallisuusalan ammatillisen peruskoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten ja oppilaitosten edustajien vastaukset tulevaisuuden osaamisalueista ovat hyvin samansuuntaisia: turvajärjestelmien käyttö ja tietoturvallisuustoiminta ovat molemmilla sijoilla kaksi ja kolme. Yritysvastauksissa kärkipaikkaa pitää kiinteistötekninentoiminta ja oppilaitosvastauksissa turvallisuusalan palvelutoiminta. Vähiten mainintoja sekä yritysten että oppilaitosten edustajilta saivat logistinen ja kansainvälinen turvallisuustoiminta. Kuvio 5.6b: Ammatillisen osaamisen korostuminen turvallisuusalan ammatillisen peruskoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, korostuvana pitävien vastaajien osuus, % Yritykset Kiinteistötekninen toiminta Turvajärjestelmien käyttö Tietoturvallisuustoiminta Uhkatilanteiden hallinta Järjestyksenvalvononan perustoiminta Vartiotoiminta Turvallisuusalan palvelutoiminta Ympäristöturvallisuustoiminta Turvallisuustekninen toiminta Pelastustoiminta Turvatarkastustoiminta Kansainvälinen turvallisuustoiminta Logistinen turvallisuustoiminta Vastaajan nimeämä muu osaaminen Oppilaitokset % vastaajista Turvallisuusalan palvelutoiminta Turvajärjestelmien käyttö Tietoturvallisuustoiminta Järjestyksenvalvononan perustoiminta Ympäristöturvallisuustoiminta Vartiotoiminta Turvallisuustekninen toiminta Turvatarkastustoiminta Uhkatilanteiden hallinta Kiinteistötekninen toiminta Pelastustoiminta Kansainvälinen turvallisuustoiminta Logistinen turvallisuustoiminta Vastaajan nimeämä muu osaaminen % vastaajista 13

14 Yritysten edustajilta kysyttiin, miten nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan määrällisiä tarpeita. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että alueen nuorille suunnattu koulutustarjonta vastaa määrällisesti toimialan tarpeita. 43 % vastaajista katsoi kuitenkin, ettei nuoria kouluteta riittävästi. Vain 6 % vastaajista piti nuorten koulutustarjontaa liiallisena. Aikuiskoulutuksen ja työssä olevan henkilöstön koulutustarjontaa piti määrällisesti sopivana 78 % vastaajista. Vastaajista 16 % piti koulutustarjontaa määrällisesti riittämättömänä ja vain 6 % liiallisena. Vastaajilla oli mahdollisuus perustella mielipidettään, jos he pitivät koulutustarjontaa riittämättömänä. Perusteluissa toivottiin lisää koulutuspaikkoja, sillä valmistuvien määrän vähäisyys ei riitä toimialan tarpeisiin. 6 Oppilaitosyhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista yhteistyömuotovaihtoehdoista toivottavia ja toteuttamiskelpoisia pyrittäessä kehittämään ammatillisista koulutusta tulevaisuudessa. Yritys vastauksissa yhteistyömuodoista eniten mainintoja sai oppilaitos ja oppisopimuskoulutusyhteistyö. Kakkossijalle pääsi kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille ja kolmantena oli työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille. Kolmen kärkeä piti toivottavina ja toteuttamiskelpoisina yli 50 % yritysvastaajista. Oppilaitosten edustajien vastauksissa yhteistyömuodoista eniten mainintoja sai työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille, jota piti toivottavana ja toteuttamiskelpoisena lähes kaikki vastaajat. Toisena oli toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä ja kolmantena osallistuminen opiskelijoiden arviointiin. Yritysten ja oppilaitosten edustajat olivat yksimielisiä vähiten toimivista yhteistyömuodoista, jotka olivat stipendit ja oppilaitoksen taloudellinen tukeminen. 14

15 Kuvio 6.1: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, osuus vastaajista Yritykset Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Rekrytointi Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Opinnäyteaiheiden antaminen Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Stipendit Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi Oppilaitokset % vastaajista Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Rekrytointi Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Opinnäyteaiheiden antaminen Stipendit Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi % vastaajista 15

16 Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he kehittäisivät ammatillisen koulutuksen yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Yritykset ehdottivat mm. yhteisseminaari, jossa kartoitetaan nykytilanne työpajoja, jossa ideoidaan tulevaa ja tehdään toimintasuunnitelma ohjausryhmä kehittämishankkeelle mielellään julkista rahoitusta hankkeelle työharjoittelun tuotteistamista päättötöiden arviointi tutustumisseminaareja Oppilaitokset ehdottivat seuraavia uusia yhteistyömalleja: ammatilliset neuvottelukunnat. yhteiset tilaisuudet työharjoittelupaikkojen ja kumppanuuksien luominen. opetussuunnitelman tekeminen in yhdessä paikallisten yritysten kanssa opettajat kentälle opettamaan tai valvomaan työssäoppijoita opettajien työelämäjaksot Oppilaitoksilta kysyttiin myös tarvetta/ halukkuutta tehdä yhteistyötä muiden alan oppilaitosten kanssa, ja kaikki olivat yhteistyöstä kiinnostuneita. Yhteistyömuotoina mainittiin mm. verkostoyhteistyö resurssien käytön optimoimiseksi, hyvien käytäntöjen jakaminen sekä opetussuunnitelmien tekeminen yhteistyössä. Vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. 7 Yhteenveto tuloksista Tässä sähköisesti toteutetussa ennakointikyselyssä selvitettiin kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan yritysten ja oppilaitosten tulevaisuuden näkymiä työvoimatarpeen, osaamisen ja koulutuksen näkökulmasta. Vastaajina olivat Helsingin seudulla toimivat alan yritykset ja oppilaitokset. Vuoteen 2014 mennessä sekä yritysvastaajat että oppilaitosten edustajat arvioivat, että kotimaisten työpaikkojen määrä tulee kasvamaan. Samalla aikajänteellä arvioituna molemmat vastaajaryhmät katsoivat, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee kasvamaan. Kolme tärkeintä toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2012 mennessä tapahtuvaa muutosta ovat työntekijöiden eläköityminen, huoli osaavan työvoiman löytymisestä tulevaisuudessa ja palkkarakenteen muutokset. Yritysvastaajien enemmistö arvioikin, että toimialalla tulee olemaan jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Tällä hetkellä on jo vaikeuksia löytää osaajia erityisesti kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin ja isännöintiin. Suurimpina syinä ovat hakijoiden vähäinen työkokemus, palkkaus toimialalla sekä toimialan huono imago. Yritysvastaajat nimesivät erilaisia työtehtäviä, jotka heidän mielestään tulevat muuttumaan (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Näitä olivat mm. asiakaspalvelu ja taloushallinnon sähköistyminen, siivouspalveluiden lisääntyminen, henkilökunnan osaamisen muuttuminen laajaalaisemmaksi moniosaamiseksi. Neljäsosa yritysvastaajista katsoi, ettei alan tehtävissä tapahdu suuria muutoksia. 16

17 Alan koulutuksessa nähtiin samanlaisia ongelmia sekä nuoriso että aikuispuolella, mm. vastavalmistuneiden vähäistä tieto taitoa ja innottomuutta suorittavan tason työtehtäviin. Lääkkeeksi ehdotettiin seuraavia toimenpiteitä: käytännönharjoittelujaksojen lisäämistä/pidentämistä, koulutuksen joustavuutta mm. markkinoiden mukaan, yritysten mukaan ottamista koulutuksen suunnittelussa ja vuorovaikutustaitojen huomioimista. Sekä yritysvastaajien että oppilaitosten edustajien mielestä alan oppilaitoksista valmistuvien aikuisten (perus, täydennys ja lisäkoulutus) ammattitaito vastasi paremmin työelämän vaatimuksiin kuin nuorten koulutuksesta valmistuvien. Suurin osa yritysvastaajista piti nuorten ja aikuisten ammatillista koulutustarjontaa alueella yritysten määrällisiä tarpeita vastaavana. Yritykset käyttävät eniten oman/henkilökuntansa osaamisen kehittämisessä hyödyksi omaa koulutusta. Vähiten hyödynnetään maahanmuuttajien koulutusta. Täydennys ja jatkokoulutustarpeiksi seuraavan neljän vuoden kuluessa yritykset nimesivät mm. seuraavia: asiakaspalvelu, kirjanpito, kiinteistönhoitoja tietotekniikkakoulutus, alan tutkintoihin tähtäävä koulutus sekä isännöinti. 42 % yrityksistä ei ollut koulutustarpeita. Tärkeimpänä tulevaisuuden yleisosaamisen taitona painottuvat sekä yritysten että oppilaitosten mielestä asiakaspalvelutaidot. Lisäksi arvostetaan aloitekykyä ja käytännöntaitoja. Vähiten yleisosaamisessa painottuvat ergonomia, yrittäjyys sekä myynti ja markkinointiosaaminen. Kiinteistöpalveluiden ammatillisena osaamisena painottuvat tulevaisuudessa sekä yritysten että oppilaitosten mielestä kiinteistöautomaation käyttäminen sekä kiinteistöön liittyvät pienet huolto ja korjaustyöt. Vähiten painotetaan teollisuuslaitosten, liikennevälineiden, rakennusaikainen sekä kauppa ja myymälätilojen puhtaanapitoa sekä nuohousta. Turvallisuusalan ammatillisena osaamisena painottuvat tulevaisuudessa sekä yritysten että oppilaitosten mielestä turvajärjestelmien käyttö ja tietoturvallisuustoiminta. Vähiten painotetaan logistista ja kansainvälistä turvallisuustoimintaa. Toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yhteistyömuotoja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi tulevaisuudessa olivat yritysvastaajien mielestä oppilaitos ja oppisopimuskoulutusyhteistyö, kesätyöpaikkojen ja työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille. Vastaavasti oppilaitosten edustajat näkivät kehittämisen yhteistyömuotoina työssäoppimispaikkojen tarjoamisen opiskelijoille, toimimisen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä ja yritysten osallistumisen opiskelijoiden arviointiin. Vähiten toimivina vastaajat kokivat stipendit ja oppilaitoksen taloudellisen tukemisen. Lisäksi yritykset ja oppilaitokset esittivät omia ehdotuksiaan siitä, miten he kehittäisivät ammatillisen koulutuksen yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Yritykset ehdottivat mm. kehittämishanketta ja työharjoittelun tuotteistamista. Oppilaitokset puolestaan ehdottivat mm. opetussuunnitelmien tekemistä yhdessä paikallisten yritysten kanssa ja opettajien työelämäjaksoja. Kaikki oppilaitokset olivat halukkaita tekemään yhteistyötä muiden alan oppilaitosten kanssa. Yhteistyömuotoina mainittiin mm. verkostoyhteistyö resurssien käytön optimoimiseksi, hyvien käytäntöjen jakaminen sekä opetussuunnitelmien tekeminen yhteistyössä. 17