Ennakointikamari. Talonrakennus. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ennakointikamari. Talonrakennus. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista"

Transkriptio

1 Ennakointikamari Talonrakennus Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 5/2011

2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 4 Johdanto Toimialan esittely Uudellamaalla Kyselyn lähtökohdat Taustatiedot Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Lähteet: LIITE 1: Avoimet vastaukset

3 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Talonrakennuksen yritys- ja oppilaitoskysely on toinen vuonna 2011 tehty kysely toimialan yrityksille ja oppilaitoksille Uudellamaalla. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet eli tutkimuksen kohteena on rajattu kokonaisuus, yksi tapahtuma. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 90 %, on pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista noin kymmenesosa, mikä on sama määrä kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko talorakentamisesta noin 9 % Uudellamaalla (Tilastokeskus: Rakentaminen toimialoittain v. 2009). Oppilaitoskyselyyn vastasivat 12 toimialan koulutusta antavaa oppilaitosta. Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Tulokset eivät ole muuttuneet kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Hieman yli puolella kyselyyn vastanneista yrityksistä, oli maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Näillä kaikilla on työntekijöitä maksimissaan viidestä eri kansallisuudesta. Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna molemmat vastaajatahot korostavat maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitystä enemmän. Suurimpana toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvana muutoksena nähtiin työvoimaan liittyvät muutokset, joista eniten mainintoja sai ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen ja eläköityminen sekä sitä kautta ulkomaalaisen työvoiman tarpeen kasvu. Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Rekrytointiin liittyvät vaikeudet ovat pysyneet samanlaisena verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia tai yli 50-vuotiaita yrityksen palvelukseen tai pitämään työntekijöitä yli lakisääteisen eläkeiän yrityksen palveluksessa. Sitä vastoin vain kaksi vastaajaa olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osaaikatöihin. Eniten on ollut vaikeuksia löytää työntekijöitä rakennusmestarin ja -insinöörin tehtäviin. Yritysten edustajien mielestä suurimmat syyt rekrytointivaikeuksiin ovat: avoimeen tehtävään ei ole hakijoita, hakijoiden vähäinen työkokemus ja hakijoiden koulutus. 4

4 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa paremmin työelämän vaatimuksiin oppilaitosten mielestä. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna tulokset ovat pysyneet samanlaisina. Suurin osa sekä yritys että oppilaitosvastaajista arvioikin aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Yritysten edustajat toivoivat lisää nuorten ammatillista koulutusta Uudellemaalle. Sitä vastoin aikuisten alueen ammatilliseen koulutustarjonnan määrään oltiin tyytyväisiä. Yrityksillä tulevaisuuden yleisosaamisessa korostuivat asiakaslähtöisyys sekä ryhmä- ja vuorovaikutustaidot, oppilaitoksilla samoin asiakaslähtöisyys sekä työturvallisuus ja aloitteellisuus. Ammatillisessa osaamisessa yritysten edustajien kolmen kärki oli seuraava: taloudellinen ja laadukas toiminta, materiaalinen käsittely ja käytön hallinta, rakennusalan laatuvaatimukset sekä työmaalla toimiminen. Oppilaitosten kolmen kärki on: korjausrakentaminen, rakennusalan laatuvaatimukset sekä työn kokonaisuuden hallinta. Yritykset käyttävät osaamisensa kehittämiseen pääasiassa omaa koulutusta, työssäoppimista, alihankintaa ja lyhytkestoista koulutusta. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista viisi toivottavaa ja toteuttamiskelpoista yhteistyömuotoa. Yritysten edustajien viiden kärki on seuraava: 1. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa 3. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 4. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Oppilaitosten edustajien viiden kärki on seuraava: 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Osallistuminen opiskelijoiden arviointiin 4. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa 5. Rekrytointi Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin yritys osaa arvioida ja tukea sitä, miten työssäoppijat saavuttavat heille asetetut oppimistavoitteet. Vastaajat kokivat, että arviointi voidaan hyvin suorittaa varsinaisen työn aikana seuraamalla työskentelyä. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä muun muassa toimialan yritysten toiminnasta. Vastauksista käy ilmi, että opettajille järjestetään säännöllisesti muun muassa työssäoppimista, työelämän jaksoja, yritysvierailuja ja yritysyhteistyötä. Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Alueen kolme tunnetuinta oppilaitosta olivat: 1. Amiedu 2. Rateko Rakennusteollisuuden koulutuskeskus 3. Vantaan ammattiopisto, Varia 5

5 Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Amisäätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on kaksivuotinen hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritys-oppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2011 viisi kappaletta: majoitus- ja ravitsemisala, talonrakennus, logistiikka, kone- ja metallituoteteollisuus sekä kulttuuriala. Nyt tehtävän talonrakentamisen yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu seitsemään eri lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 käydään läpi yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 3-7 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. Saatuja tuloksia verrataan aikaisempaan, kaksi vuotta sitten tehtyyn kyselyyn, vertailuun soveltuvien kysymysten osalta. 6

6 1 Toimialan esittely Uudellamaalla Koko maan rakentamisen toimialan henkilöstöstä ja toimipaikoista kolmasosa sijaitsee Uudellamaalla. Liikevaihdosta 37 % painottuu Uudellemaalle. (Tilastokeskus: Yritysrekisteri 2009.) Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty toimialan henkilöstön ja toimipaikkojen osuus kaikista toimialoista Uudellamaalla kunnittain. Kuvio 2.1: Rakentamisen F (tol2008) henkilöstö ja toimipaikat Uudellamaalla kunnittain, % kunnan toimialoista yhteensä Askola Espoo Hanko Hausjärvi Helsinki Vantaa Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Loppi Loviisa Lohja Myrskylä Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pornainen Pukkila Porvoo Riihimäki Raasepori Sipoo Siuntio Tuusula Vihti Uusimaa Koko maa Toimipaikat Henkilöstö % 7

7 Taulukko 2.1: Uusimaa 1 : Talonrakentaminen (tol 2008) Toimipaikkojen lukumäärä Liikevaihto Yrittäjien lkm Henkilöstö yhteensä v v v v Taulukossa 2.1 on esitetty Uudenmaa talonrakentamisen tunnuslukuja vuosilta Kaikki tunnusluvut kasvoivat vuoteen 2008 asti. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 mennessä toimipaikkojen lukumäärä supistui noin prosentin verran, liikevaihto lähes viidenneksen (19 %), yrittäjien lukumäärä noin 7 % ja henkilöstö 12 %. Koko ajanjaksolla vuodesta 2006 vuoteen 2009 mennessä toimipaikkojen määrä on kasvanut 20 %, liikevaihto noin 3 %, yrittäjien lukumäärä 24 % ja henkilöstö 5 %. Helsingin seudun toimialakatsauksen 1/2011 mukaan Helsingin seudun 2 rakennusalan liikevaihto kasvoi ennakkoarvion mukaan 12 % edellisvuodesta. Edellisen katsauksen ennakkoarvio korjautui huomattavasti ylöspäin, rakentamisen liikevaihto kasvoi 10 % vuoden kolmannella neljänneksellä. Rakennuskustannukset nousivat 2,4 % vuoden viimeisellä neljänneksellä. Alan trendi on viime vuosina ollut samankaltainen Helsingin seudulla ja koko maassa, mutta Helsingin seudulla laman aikainen lasku oli jyrkempää kuin koko maassa. Viimeaikaiset vaihtelut ovat kuitenkin olleet koko maassa jyrkempiä. Vuodesta 2006 alan liikevaihto on kasvanut seudulla 17 %. Rakennuskustannukset ovat nousseet samana aikana 11 %. Helsingin seudulla on arvioitu avautuvan vuoteen 2020 mennessä ammattiryhmittäin toimialalta työpaikkoja seuraavasti (muutos + poistuma työmarkkinoilta): rakennustyöntekijät: noin työpaikkaa rakennusalan johtajat ja asiantuntijat: noin työpaikkaa (Montén, 2010: Koulutus ja työvoima. Helsingin seutu 2020 osaamisella kohti tulevaisuutta.) 2 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet, eli tutkimuksen kohteena on rajattu kokonaisuus, yksi tapahtuma. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, )Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksi-kysymysten avulla. (Yin 1994, 5 13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- 1 Uusimaa: Uusimaa + Itä-Uusimaa; Lähde: Tilastokeskus: Rakentaminen toimialoittain 2 Helsingin seutu: pääkaupunkiseutu ja kehyskunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Kerava, Tuusula, Pornainen ja Sipoo 8

8 ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa? (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) 3 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitos kysely toteutettiin sähköisesti Internet-lomakkeella, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) ja Rakennusteollisuuden RT ry:n jäsenyritysrekistereitä. Perusjoukosta jätettiin pois ne toimialan yritykset, joissa henkilöstömäärä jäi alle 2 henkilön. Linkki saatekirjeineen lähetettiin yhteensä 265 yritykselle. Yrityskyselyn vastasi 17 yritystä, joista suurin osa, lähes 90 % on pk-yrityksiä 3 (kuvio 2.1). Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista noin kymmenesosa, mikä on sama määrä kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko talorakentamisesta noin 9 % Uudellamaalla (Tilastokeskus: Rakentaminen toimialoittain v. 2009). Lähes kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä: vastaajien joukosta lähes 60 % oli toimitusjohtajia. Loput olivat yrityksen omistajia, yrittäjiä tai erilaisia päällikkötason esimiehiä. Kuvio 3.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, %-vastaajista Yrityksen henkilöstömäärä (luokiteltu) %- vastaajista 3 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 9

9 Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat pääkaupunkiseudun oppilaitokset (n=20), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Oppilaitoksista 12 vastasi kyselyyn. Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään näiden 12 koulutuksen järjestäjän toimesta opiskelijamäärissä mitattuna noin 81 % 4. Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Amiedu Edupoli Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Heltech Hyria koulutus Oy Keskuspuiston ammattiopisto Porvoon ammattiopisto Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda Järvenpää Rastor College Siikarantaopisto TTS koulutus Vantaan ammattiopisto Varia Oppilaitoskyselyn vastaajina toimivat rehtorit, koulutusyksikön johtajat, koulutusasiantuntijat, toimialajohtajat, koulutuspäälliköt, osaston johtajat tai kouluttajat/opettajat. 4 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että työpaikkojen määrä kasvaa tai työpaikkojen määrä tulee säilymään ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa (kuvio 4.1). Kahden vuoden takaisen kyselyn tulokset noudattelevat nyt saatuja vastauksia. Oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi työpaikkojen määrän kasvavan (52 %) tai säilyvän ennallaan (40 %) seuraavan neljän vuoden kuluessa. Myös oppilaitoskyselyn tulokset noudattelevat kahden vuoden takaisen kyselyn tuloksia. Kuvio 4.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Työpaikkojen määrä kasvaa Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee %-vastaajista 4 Seuraavia tutkintoja on käytetty opiskelijamäärän arvioinnissa: Rakennusalan perustutkinto, Rakennusalan työmaapäällikön, Rakennustuotannon, Rakennustuotealan, Suunnitteluassistentin ja Talonrakennusalan ammattitutkinto sekä Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto ja Talotekniikan perustutkinto 10

10 Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yrityksiltä, onko heillä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Vastaajien enemmistöllä (53 %) oli töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Näissä kaikissa on työntekijöitä maksimissaan viidestä eri kansallisuudesta. Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana joko kasvamaan (53 %) tai säilymään ennallaan (35 %) (kuvio 4.2). Oppilaitosten edustajien enemmistö, 67 %, oli sitä mieltä, että merkitys tulee kasvamaan. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna sekä yritykset että oppilaitokset korostavat maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitystä enemmän. Kuvio 4.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee %-vastaajista Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä talonrakentamisen toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvaa muutosta. Saadut vastaukset luokiteltiin sisällön mukaan ryhmiin, joista muodostettiin vastausluokat. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten ja oppilaitosten edustajien vastauksissa tärkeimmät muutokset koskivat työvoimaa: ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen, eläköityminen, työvoimapula sekä ulkomaalaisen työvoimatarpeen kasvu. Toiseksi tärkeimpänä muutoksena olivat taloudelliset muutokset: harmaan talouden kuriin saaminen, palkkakehitys, palkkaerot, työehtosopimukset ja kustannusten nousu. Lisähaasteita tuovat vielä muut muutokset muun muassa kilpailutilanne ja kysyntä sekä energian kulutusta säätävät lait ja asetukset. Kuvio 4.3: Työmarkkinoiden muutokset vuoteen 2015 mennessä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen Eläköityminen Työssäjaksaminen Harmaa talous kuriin Työehtosopimukset MUUTOKSET TYÖVOIMASSA TALOUDELLISET MUUTOKSET MUUT MUUTOKSET Työvoimapula työvoiman saatavuus Ulkomaalaisen työvoiman tarve Palkkakehitys Palkkaerot Kustannusten nousu Kilpailu ja kysyntä Energian kulutusta säätävät lait ja asetukset 11

11 5 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Kyselyn tulokset olivat samansuuntaisia myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Kuvio 5.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksistatoimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa %-vastaajista Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yritysten halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan yli 50-vuotiaita yrityksen palvelukseen (79 %), pitämään työntekijöitä yli lakisääteisen eläkeiän yrityksen palveluksessa (73 %) tai rekrytoimaan maahanmuuttajia (67 %)(taulukko 5.1). Sitä vastoin vain 17 % olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osaaikatöihin. Taulukko 5.1: Yritysten %-osuus, jotka olisivat halukkaita: Kyllä, % Ei, % a) rekrytoimaan maahanmuuttajia b) rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin c) rekrytoimaan yli 50-vuotiaita d) pitämään työntekijöitä yli lakisääteisen eläkeiän yrityksen palveluksessa Yritysten edustajia pyydettiin vielä valitsemaan tai nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Taulukossa 5.2 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Yrityksillä on ollut eniten vaikeuksia löytää rakennusmestareita ja -insinöörejä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä viidesosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Taulukko 5.2: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm Rakennusmestari 4 Rakennusinsinööri 3 Rakennuspeltiseppä 2 Sähköasentaja 2 Kirvesmies 2 12

12 Yritysten edustajien pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Kolmen kärki on seuraava: avoimeen tehtävään ei ole hakijoita, hakijoiden vähäinen työkokemus ja hakijoiden koulutus. Kahden vuoden takaisen kyselyn kolmen kärki oli seuraava: hakijoiden vähäinen työkokemus, hakijoiden sosiaaliset taidot ja avoimeen tehtävään ei ole hakijoita. Näin ollen kaksi kolmesta on säilyttänyt paikkansa kärkikolmikossa. Kuvio 5.2: Yritysten edustajien valitsemat suurimmat syyt rekrytointiongelmiin, %-vastaajista Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Hakijoiden vähäinen työkokemus Hakijoiden koulutus Työskentely-ympäristö Hakijoiden vanhentunut osaaminen Vastaajien nimeä muu haaste Hakijoiden kielitaito Hakijoiden sosiaaliset taidot Toimialan huono imago Palkkaus toimialalla Työaika %-vastaajista Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään ne työtehtävät, jotka vastaajien mielestä muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Vastauksissa korostuivat eniten ammatin kuvaan liittyvien työtehtävien muutokset. Vastaukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan liitteestä 1. 13

13 6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitoksilla on asiasta selvästi positiivisempi näkemys kuin alan yrityksillä. Enemmistö sekä yritysten edustajista (69 %) että oppilaitoksista (56 %) arvioivat nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Lähes kolmasosa yritysvastaajista katsoi nuorten koulutuksen vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä samoin enemmistö vastaajista katsoi nuorten koulutuksen vastaavan työelämän vaatimuksiin tyydyttävästi. Kuvio 6.1: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, %-vastaajista Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti %-vastaajista Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajista 58 % arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Oppilaitosten edustajista lähes 40 % ja yritysten edustajista hieman yli 80 % arvioivat ammattitaidon vastaavan tyydyttävästi työelämän tarpeisiin. Molemmista vastaajaryhmistä noin 10 % vastaajista katsoi vastaavuuden olevan huono. Verrattuna kahden vuoden takaisiin tuloksiin vastaajien tyytyväisyys aikuisten ammattitaidon vastaavuuteen on pysynyt lähes ennallaan. Kuvio 6.2: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, %-vastaajista Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti %-vastaajista Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten tai/ja aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti tai erittäin huonosti, pyydettiin vielä perustelemaan mielipidettään lyhyesti. Nuorten koulutuksen vastaamattomuutta perusteltiin eniten koulutukseen liittyvillä puutteilla, koulutus ei vastaa tämän päivän tarpeisiin, työssäoppimisen kehittämisellä ja vähäisillä käytännön harjoitteluilla. Lisäksi oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö koettiin riittämättömäksi. Aikuiskoulutuksen vastaamattomuutta perusteltiin 14

14 aikuisopiskelijoiden työmotivaation ja alan kiinnostuksen puutteesta, käytännönharjoittelun vähäisyydellä sekä koulutuksen vastaamattomuudella tämän päivän haasteisiin. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi yrityksen tarjoama oma koulutus, jonka valitsi 63 % vastaajista kolmen kärkeen. Toisena oli työssäoppiminen, jonka valitsi 44 % vastaajista kolmen kärkeen. Kolmanneksi valikoitui alihankinta ja lyhytkestoinen koulutus (alle viikon), jonka reilu kolmasosa vastaajista nosti kärkikolmikkoon. Yksikään vastaajista ei valinnut maahanmuuttajien koulutusta. Kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä käytettiin hieman erilaista kyselymuotoa, joten vastaukset eivät ole aivan vertailukelpoisia. Silloin kolmen kärki oli seuraava: ensimmäisenä yritysten oma koulutus, toisena alihankinta ja kolmantena rekrytointi. Kuvio 6.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, %-vastaajista Oma koulutus Työssäoppiminen Alihankinta Lyhytkestoinen koulutus Henkilöstön vuokraus Täydennys- ja lisäkoulutus Työnkierto Rekrytointi Oppisopimuskoulutus Tutkintoperusteinen koulutus Maahanmuuttajien koulutus %-vastaajista Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään täydennys- ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Eniten mainintoja sai ammattitaitoa lisäävä koulutus. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta. Yksikään vastaaja ei arvioinut aikuiskoulutuksen merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Sitä vastoin suurin osa sekä yritys- että oppilaitosvastaajista katsoi, että aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa (kuvio 6.4). Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn, on aikuiskoulutuksen merkitys säilynyt lähestulkoon samana sekä yritysten että oppilaitosten edustajien mielestä. 15

15 Kuvio 6.4: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, %-vastaajista Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee %-vastaajista Kuviossa 6.5 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien kolmen kärki on seuraava: asiakkaan tarpeiden tunnistaminen, ryhmätyötaidot sekä vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Oppilaitosten edustajien mukaan yleisosaamisessa kolmen kärki on seuraava: työturvallisuus, asiakaan tarpeiden tunnistaminen, aloitekyky ja ryhmätyötaidot. Yrityksillä ja oppilaitoksilla ovat kärki kolmikossa lähes samat yleisosaamisen korostusalueet. Kielitaidossa eniten mainintoja saivat englanti (7 kpl) sekä venäjä ja viro (molemmat 4 kpl). Kuvio 6.5: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Yritykset Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Ryhmätyötaidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Aloitekyky Työturvallisuus Kyky reagoida muutoksiin Käytännön taidot Vastuuntunto Joustavuus Ongelmaratkaisutaidot Oppimistaidot Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Kielitaito Tietotekniikkataidot Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Työkyvyn edistäminen Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Yrittäjyys Tiedonhallintataidot Ajanhallintataidot Ergonomia Vastaajien nimeämä muu yleisosaaminen %-vastaajista 16

16 Oppilaitokset Työturvallisuus Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Aloitekyky Ryhmätyötaidot Ongelmaratkaisutaidot Oppimistaidot Vastuuntunto Ajanhallintataidot Käytännön taidot Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Kielitaito Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Kyky reagoida muutoksiin Yrittäjyys Joustavuus Työkyvyn edistäminen Tiedonhallintataidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Ergonomia Tietotekniikkataidot Vastaajien nimeämä muu yleisosaaminen %-vastaajista Kuvio 6.6: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Yritykset Taloudellinen ja laadukas toiminta Materiaalinen käsittely ja käytön hallinta Rakennusalan laatuvaatimukset Työmaalla toimiminen Korjausrakentaminen Työn kokonaisuuden hallinta Materiaalien ominaisuuksien tunteminen Rakennustyömaan vaiheiden tunteminen Suunnitelmien ja asiakirjojen noudattaminen Perustyövälineiden käytön hallinta Mittaustyöt Vastaajan nimeämä muu osaaminen Talonrakentamiseen liittyvien piirrustusten tulkitseminen Kirvesmiestyöt Teräsrakentaminen Talonrakennustyömaan perusvaiheen työmenetelmien hallinta Muuraus Kivirakentaminen Hirsirakentaminen Betonointi %-vastaajista 17

17 Oppilaitokset Korjausrakentaminen Rakennusalan laatuvaatimukset Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta Talonrakentamiseen liittyvien piirrustusten tulkitseminen Työmaalla toimiminen Materiaalien ominaisuuksien tunteminen Materiaalinen käsittely ja käytön hallinta Mittaustyöt Suunnitelmien ja asiakirjojen noudattaminen Rakennustyömaan vaiheiden tunteminen Kirvesmiestyöt Perustyövälineiden käytön hallinta Talonrakennustyömaan perusvaiheen työmenetelmien hallinta Betonointi Muuraus Kivirakentaminen Hirsirakentaminen Teräsrakentaminen Vastaajan nimeämä muu osaaminen %-vastaajista Kuviossa 6.6 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien kolmen kärki on seuraava: taloudellinen ja laadukas toiminta, materiaalien käsittely ja käytön hallinta, rakennusalan laatuvaatimukset ja työmaalla toimiminen. Oppilaitosten kolmen kärki on seuraava: korjausrakentaminen, rakennusalan laatuvaatimukset ja työn kokonaisuuden hallinta. Vähiten molemmista vastaajaryhmistä saivat mainintoja teräs- hirsi- ja kivirakentaminen sekä muuraus ja betonointi. Yritysten edustajilta kysyttiin, miten nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan määrällisiä tarpeita. Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että alueen nuorten koulutustarjonta ei vastaa määrällisesti toimialan tarpeisiin. Sitä vastoin aikuisten koulutustarjonta nähtiin sopivana toimialan tarpeisiin. Tulos oli samansuuntainen kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Myös silloin nousi esiin nuorten koulutustarjonnan puute alueella. Koulutustarjonnan riittämättömyyttä toimialan tarpeisiin nähden perusteltiin siten, ettei nuorten ja aikuisten puolella koulutusta järjestetä lainkaan tai koulutus on vähäistä alan tarpeisiin nähden. Vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 18

18 7 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista viisi toivottavaa ja toteuttamiskelpoista yhteistyömuotoa. Yritysten edustajien viiden kärki on seuraava (kuvio 7.1): 1. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa 3. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 4. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Opiskelijatöinä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Oppilaitosten edustajien viiden kärki on seuraava (kuvio 7.2): 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Osallistuminen opiskelijoiden arviointiin 4. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa 5. Rekrytointi Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä Kuvio 7.1: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, yritysvastaajat %-vastaajista Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Rekrytointi Opinnäyteaiheiden antaminen Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Stipendit Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi %-vastaajista 19

19 Kuvio 7.2: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, oppilaitosvastaajat %-vastaajista Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Rekrytointi Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Opinnäyteaiheiden antaminen Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Stipendit %-vastaajista Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin yritys osaa arvioida ja tukea sitä, miten työssäoppijat saavuttavat heille asetetut oppimistavoitteet. Vastaajat kokivat, että arviointi voidaan hyvin suorittaa varsinaisen työn aikana seuraamalla työskentelyä. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä muun muassa toimialan yritysten toiminnasta. Vastauksista käy ilmi, että opettajille järjestetään säännöllisesti muun muassa työssäoppimista, työelämän jaksoja, yritysvierailuja ja yritysyhteistyötä. Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Saadut vastaukset on kerätty taulukkoon 7.1. Alueen kolme tunnetuinta oppilaitosta olivat: 1. Amiedu 2. Rateko Rakennusteollisuuden koulutuskeskus 3. Vantaan ammattiopisto, Varia 20

20 Taulukko 7.1: Yritykset tunnistivat alueen oppilaitoksia ja niiden tarjontaa seuraavasti (oppilaitokset ovat aakkosjärjestyksessä) Oppilaitos Yritysmainintojen lkm AEL 5 Amiedu 12 Axxell 1 Edupoli 5 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia 3 Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Heltech 7 Helsingin oppisopimustoimisto 5 Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda 4 Luksia 1 Siikaranta-opisto 3 Työtehoseura 1 Rateko Rakennusteollisuuden koulutuskeskus 9 Vantaan ammattiopisto, Varia 8 Muu, mikä: Haminan-Kotkan ammattiopisto KYAMK Mercuria Metropolia Helsingin Maalariammattikoulu Espoon ammattikoulu Oppilaitoksilta kysyttiin halukkuutta tai tarvetta tehdä yhteistyötä muiden alan oppilaitosten kanssa. Oppilaitokset toivoivat yhteistyötä muun muassa: koulutuksen ja erikoistumisen kehittämisessä alueellisella ja valtakunnallisella tasolla tutustumiskäyntien ja vierailujen merkeissä yhteisten projektien ja kehittämistehtävien myötä Tarkemmat vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 21

21 Lähteet: Anttila, P Tutkimuksen taito ja tiedon hankinta. Helsinki: Gummerrus. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 10. painos. Helsinki :Tammi. Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Yin, R. K Case study research: Design and methods. Thousand Oaks, CA: Sage Sähköinen lähde: Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. 22

22 LIITE 1: Avoimet vastaukset Yritysten edustajien antamat vastaukset ovat mustalla ja oppilaitosten edustajien antamat vastaukset ovat sinisellä. Vastaukset ovat suoria lainauksia annetuista vastauksista. Mitkä ovat mielestänne kolme tärkeintä toimialanne työmarkkinoilla tapahtuvaa muutosta vuoteen 2015 mennessä? 1. Ensimmäiseksi tärkein: Työvoimaan liittyvät muutokset: työvoimapula (osaajista), eläköityminen ja ulkomainen työvoima - työvoiman puute - Työtekijäpula - Ammattitaitoisen työvoiman puute - Moniosaamisen tarve - osaamistarve muuttuu - työvoimapula - Työvoima - Ikääntyminen - ikääntyminen - eläköityminen - Eläköityminen - Suuret ikäluokat poistuvat - poistuma; eläke tms - eläkelöityminen - suurten ikäluokkien eläköityminen - eläköityminen - Eläköityminen - Eläköityminen - eläköityminen - eläkeikä - maahanmuuttajien osuus työvoimasta - ulkomainen työvoima - Ulkomainen työvoima - Ulkomaisen työvoiman lisääntyminen Taloudelliset muutokset: palkka, kustannukset - kustannusten nousu - työehdot ja palkankorotusten taso - harmaan talouden kuriin saanti - Harmaa työ tulee paremmin hallintaan - talous - ulkomainen halpatyövoiman on vähennyttävä Muut muutokset: - kysyntä - Rakennusvirheet kasvavat - Kilpailu avainresursseista projektinjohtomallilla toteutetuissa hankkeissa - rakennus - Korjausrakentamisen kasvu 23

23 - Tekniikka kehittyy - Energiakulutusta säätävät lait ja asetukset - virolaiset yritykset - ammattiyhdistysliikkeen vallan väheneminen - opetussuunnitelma ja sen toimivuus verrattuna työmarkkinoihin - ei muutu 2. Toiseksi tärkein: Työvoimaan liittyvät muutokset: - Ammattitait. nuorten saanti vaikeutuu - Nuorten tulo alalle vaikeutuu - osaaminen - ammattityövoiman merkitys kasvaa - ammattiväen puute - Osaamisen väheneminen - osaamisen muuttuminen - Osaamisen merkitys tulee takaisin - työjohdon saanti - Avainhenkilöstön ikääntyminen erityisesti työmaaorganisaatiossa sekä hankinnan ja laskennan tehtävissä - työvoima - Työvoima - työvoima - monikultuurisuus - Monikulttuurisuus - maahanmuuttajat - Työvoima kirjavoituu - ulkomainen keikkatyövoima - itä- Euroopasta tulee entistä enemmän edullista työvoimaa, joka leviää myös pohjoisempaan suomeen Taloudelliset muutokset: - työehtosopimukset joustavimmiksi - työehtosopimukset uudistaminen - Pitkät maksuehdot - palkkakehitys - kustannustaso - Harmaan talouden lisääntyminen Muut muutokset: - laatu heikkenee - työn laadun vahvistaminen - uusien materiaalien vaatima lisäkouluttautuminen - lisäkoulutus - teknologia - ammattitutkintojärjestelmän kehitys - energiakustannusten nousu - vastuun hajauttaminen - työpaikat - Korjausrakentaminen - Kosteuden hallinta 24

24 3. Kolmanneksi tärkein: Työvoimaan liittyvät muutokset: - Nuorten kyvykkyyksien hakeutuminen rakennusalan avaintehtäviin - amm.työvoiman saanti - ammattitaito - työvoiman riittävyys - kotimaisen ammattitaitoisen työvoiman saanti vaikeutuu, koska riittävää kokemusta omaavia työntekijöitä ei enää ole saatavilla - työvoiman vuokraus vähenee - kotimaiset työpaikat vähenee - kasvava kotimaisen työvoiman määrä kortistossa - Ulkomaalaisten osuus lisääntyy - ulkomaiset toimijat - maahanmuuttajat - ikääntyminen Taloudelliset muutokset - Käänteinen vero - Hinakilpailu kovenee - palkkausjärjestelmien kehittäminen - palkkaerot kasvavat - suomalaisen ja ulkomaisen työvoiman työsuhteet samanlaisiksi Suomessa - Kustannukset kasvavat Muut muutokset - jaksaminen - työpaikkojen pysyvyys ja työurien piteneminen - määräysten ja byrokratian lisääntyminen - Spelialitoituminen - Asiakaslähtöisyys - Halpuus ei ole jatkossa ainoa kriteeri - Energiamääräykset - julkisen rahoituksen kiristyminen - toimitila- ja teollisuusrakentamisen näkymät - Home yms korjausrakentamisessa - Saneerausrakentamisen kasvu - taloteknik Mitkä työtehtävät mielestänne muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessänne? Rakennustyöt - rakennustyöt ylipäätänsä - kaikki rakentamisen tehtävät - Korjausrakentaminen - Uudet materiaalit vaativat erityisosaamista, muuten itse työ muuttuu vähän. - julkisrakennustyöt 25

25 Hallinto- ja esimiestehtävät - Projektin- ja työmaan johtamiseen liittyvissä tehtävissä painottuvat vuorovaikutustaidot entistä enemmän Muut - liian paljon eläkkeelle lähteviä.. - Sähköasentaja - Paperin kulku muuttuu sähköiseksi yhä enemmän Ei muutoksia - ei mitkään - en osaa sanoa - Pysyvät ennallaan Koska nuorten koulutus vastasi tarpeita erittäin huonosti tai huonosti niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: Koulutuspuutteita - Asentajille tarvitaan myös asiakaspalvelukoulutusta, sillä he työskentelevät suoraan asiakasrajapinnassa. - Korjausrakentamiseen erikoistuminen - Sähköurakointiin tarvitaan korkealaatuista teknikkokoulutusta. Ammattioppilaitoksissa pitäisi enemmän painottua sähkövoimatekniikan opiskeluun. - AMK- insinöörit valmistuvat pääsääntöisesti tehtäviin, joissa he joutuvat jonkinasteiseen esimiesasemaan ja tulosvastuuseen, mutta koulutuksessa talous ja johtamisosaaminen puuttuvat lähes kokonaan - perusasioiden (luonnontieteiden: fysiikka, matematiikka, kemia ja äidinkielen parempi hallinta) sekä alan yleisen ammattitietouden ja määräysten hallinta (opetus) Koulutuksen päivittäminen - Käden taidot kunniaan, Oppipoika-kisälli-mestari koulutus - joko koulutus ammattikouluissa on heikkotasoista tai oppilasaines heikontunut. kisälli oppimiseen kannattaisi palata jos työt opitaan työmaa olosuhteissa ja teoria koulussa. koulunteoriat pitäisi tiivistää ja työssä oloa lisätä - Rakennuspeltisepäksi voi kouluttautua ainoastaan oppisopimuksella. Oppilaitosten ja oppilaiden pitäisi olla aktiivisempia hoitamaan käytännön järjestelyt. - Koulutus ei voi tuottaa ammattilaisia heti opintojen päätyttyä, eikä se ole tavoitteessakaan, koska annamme laaja-alaisia perusvalmiuksia. Koulun jälkeen henkilö rutinoituu ammattilaiseksi. Valinnaisuus on hyvä, työelämäyhteyksiä/ työssäoppimista lisää. Näyttöjen ja muun arvioinnin päällekkäisyys jurppii, näytöt yksinkertaisiksi, esim. yksi laaja näyttö opintojen loppupuolella. Työssäoppimisen kehittäminen - Koulutuksen pitäisi muuttaa tämän päivän vastaiseksi - Koulutuksen sisältöjä tulee miettiä enemmän ja todellisia käytännön osaajia enemmän kouluttamaan - yritysten on panostettava enemmän työssäoppijoiden ohjaukseen yhdessä opettajien kanssa. - koulutetut työpaikkaohjaajat - Työpaikkaohjaajien asemaa on parannettava. Lisääntynyt töiden ulkoistaminen ja tuoteosakauppa ovat merkittävästi vähentäneet oppilaiden mahdollisuuksia saada tehdä kunnon töitä ammatti-ihmisten opastuksella. - Työssäoppimisjaksoja syytä kehittää edelleen - työssäoppimisen laadun kehittäminen Käytännön työkokemus vähäistä lisää työharjoittelua - Käytännön harjoittelua enemmän oikeassa työelämässä. - Kolutuksesta tulevien pitäisi esim. saada työharjoittelu hyväksytysti suoritetuksi useamman työnantajan palveluksessa. Nuorille työntekijöille pitäisi saada perehdytysjaksolta tukea, jolloin olisi varaa antaa hyvä aloituskoulutus. - Ainakin mattomiehiä koulutettaessa täytyisi itse tekemisen olla pääosassa. Eihän puuseppäkään opi käsittelemään puuta, jos opiskelee ainoastaan teoriaa. Mattoasentajat ovat kädentaitajia, käsityöläisiä. - Kädentaitojen osaaminen nykyistä paremmalle tasolle, jokaiselle jokin työllistämiskynnyksen ylittävä erityisosaaminen laaja-alaisen osaamisen lisäksi. - Enemmän käytännön harjoitusta 26

26 Asenne ja työelämätaidot - Yleiset käytöstavat ja työelämän pelisäännöt voitaisiin opettaa - asenne ja motivaatio kuntoon - Tarkempi seula jo hakeutumisessa. Mukaan pääsee liikaa nuoria, jotka pyrkivät läpi vähimmällä mahdollisella satsauksella - Työelämän pelisäännöt selviksi nuorille. - Periaate koko ikäluokan ammatillisesta koulutuksesta toimii tällä hetkellä huonosti. Heikosti motivoituneet ja heikkolahjaiset/ oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat pitäisi pystyä eriyttämään nykyistä paremmin "parempien" opiskelijoiden joukosta. Työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä - Työelämän ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen ja monipuolistaminen - Parempi yhteys työelämään jotta koulutus vastaa markkinoiden tarvetta - laajempi yhteistyö koulutustahojen ja työelämän välillä - yritysten ja oppilaitosten yhteistyö Liian paljon / vähän koulutusta - Käsittääkseni koulutetaan automaalareita ja rakennusmaalareita. Teollisuusmaalareita / jauhemaalareita ei juurikaan kouluteta vaan tämä jää täysin yritysten harteille Muut - Lisää varoja, seurantaa, hömppäilyt pois Koska aikuiskoulutus vastasi tarpeita erittäin huonosti tai huonosti niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: Työmotivaatio ja kiinnostus alaa kohtaan - Varsinkin ammattioppilaitosten tulisi panostaa koulutuksen laatuun, puhun nyt sähköurakoinnista, ja oppilasmateriaaliin. Alalle tulijoiden tulisi oikeasti kokea ala omakseen. - seulonta jo koulutusvaiheessa tai työharjoittelussa - asenne ja motivaatio kuntoon Koulutuksen ajantasaisuus - ylimääräinen paikallaolo pitäisi vähentää ja opettajat motivoituneita JA HEILLÄ LÄHEISET SUHTEET TYÖELÄMÄÄN. - opettajien on seurattava alan yleistä kehitystä ja pystyttävä reagoimaan muuttuviin asioihin esim. määräykset, energiapolitiikka, uudet tekniset ratkaisut - Työelämän ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen ja monipuolistaminen. Mikäli aikuisopiskelijalla on ennestään vahvaa työkokemusta rakennusalalta, saa hän koulutuksesta enemmän irti ja vastaavuuskin paranee. - Tämä tarkoittaa ilmeisesti aikuiskoulutusta? Vähemmän kokemusta aikuiskoulutuksesta, mutta käsittääkseni ammattitaitoisten opettajien saannissa on ongelmia. Kuinka opetustyön houkuttelevuutta voitaisiin lisätä sekä nuoriso-, että aikuiskoulutuksessa? Käytännönharjoittelu - Enemmän käytännönharjoittelua oikeassa työelämässä. - Samat kuin nuorten kanssa, käytännön harjoitusta, käytännön harjoitusta - Työvoimapoliittisen koulutuksen jaksoja edes vähän pitemmiksi ja työharjoittelupaikkojen opastus paremmaksi - Kädentaitojen ja teoriaosaamisen yhdistäminen paremmaksi, asiakaslähtöinen monialaosaaminen paremmaksi, korjausrakentamisen osaaminen paremmaksi. - Työssäoppimisjaksoja lisättävä. Varmistettava, että opiskelijoilla on riittävän haastavia työtehtäviä - enempi työharjoittelua aidoissa rakennusalan työpaikoissa ja yrityksissä - Aikuisopiskelijoiden ammattitaito riippuu työpaikasta, voi olla hyvin suppeaa. 27

27 Puutteita koulutuksessa - Ammattikoulutukseen oma linja korjausrakentamiseen ja sinne pätevät kouluttajat jolla on vankka kokemus korjausrakentamisesta. - Käsittääkseni peltiseppä koulutusta ei tällä hetkellä ole tarjolla. - Kurssit usein sirpaleisia, kurssitettavat liian vähän aikaa opissa. Alalle kasvetaan vuosia=koulutuksen pituus. Muita huomioita - Ei ole kokemusta aiheesta Minkälaisia täydennys- tai jatkokoulutustarpeita yrityksellänne tulee olemaan seuraavan neljän vuoden aikana? Ammattitaitoa lisäävä koulutus - Sähköalan täydennyskoulutusta - Ammattipätevyyden laajennusta esim. maansiirtoautonkuljettajille sekä lakisääteiset korttikoulutukset: SPR, tulityö, tieturvat I ja II, työturvallisuuskoulutukset. - Maalarien jatkokoulutusta / kertauskoulutusta - pölynhallinta, turvallisuus erikoiskoulutukset: mm asbesti ym. - SRV Mallin koulutus, rakennusalan erikoisammattitutkinnot, johtamiskoulutus, markkinointi-, myynti- ja vuorovaikutustaidot - Rakennuslogistiikan koulutus Oma koulutus - Lyhytkestoiset, päivän-parin koulutukset olisivat parhaimpia - Oma koulutus - sisäistä koulutusta täydennettynä ulkopuolisilla opettajilla Esimieskoulutus - Johtamiskoulutus ja esimiestaidot eri tasoilla Koska nuorten koulutus ei vastannut määrällisiä tarpeitanne niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: Koulutusta ei järjestetä - sähkökonekorjaajia ja käämijöitä ei kouluteta ammattikouluissa yms. - Aikaisemmassa kohdassa olen jo vastannut tähän, eli ei ole koulutusta käsittääkseni ollenkaan. ks kohta Erkoisalallemme rakennuslogistiikka ja työmaapalvelut ei ole sopivaa koulutusta tällähetkellä. - onko sitä? Koulutuksen vähyys - Helsingin maalariammattikoulusta valmistuu kolmen vuoden koulutuksesta joka kolmas vuosi mattolinjalaisia. Edes heistä kaikki eivät jää alalle. - määrän lisäys.. - Kaikki halukkaat eivät saa jatkokoulutus paikka Koska aikuiskoulutus ei vastannut määrällisiä tarpeitanne niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: - koulutusta lisättävä - ei ole koulutuksia - Tarkoitan määrällisellä vajauksella sitä, että laadullisesti meitä hyödyttävää koulutusta on liian vähän 28

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä Veli-Matti Lamppu 11..200 1 Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä II/0 21 14 14 4 2 I/0 1 1 11 2 II/0

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 1 Johdanto Teknologiateollisuus ry:n Tampereen alueyksikkö ja Metallityöväen Liitto ry tekivät yhteistyössä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Uudenmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Toisen asteen infraopetuksen näkymät ja haasteet

Toisen asteen infraopetuksen näkymät ja haasteet Toisen asteen infraopetuksen näkymät ja haasteet Maarakennuspäivä 29.9.2016 Arto Pekkala, Opetushallitus Ammatillinen koulutus on muuttumassa Yksi toimintalaki Tutkintorakenteen ja tutkintojen kehittäminen

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Naistentautien alueellinen koulutus 7.11.2016 Erikoisuunnittelija Anna Heino anna.heino@thl.fi 13.11.2016 1 Raskaudenkeskeytysrekisteri Tilastoja kerätty 1950-luvulta,

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot