Ennakointikamari. Talonrakennus. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ennakointikamari. Talonrakennus. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista"

Transkriptio

1 Ennakointikamari Talonrakennus Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 5/2011

2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 4 Johdanto Toimialan esittely Uudellamaalla Kyselyn lähtökohdat Taustatiedot Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Lähteet: LIITE 1: Avoimet vastaukset

3 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Talonrakennuksen yritys- ja oppilaitoskysely on toinen vuonna 2011 tehty kysely toimialan yrityksille ja oppilaitoksille Uudellamaalla. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet eli tutkimuksen kohteena on rajattu kokonaisuus, yksi tapahtuma. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 90 %, on pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista noin kymmenesosa, mikä on sama määrä kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko talorakentamisesta noin 9 % Uudellamaalla (Tilastokeskus: Rakentaminen toimialoittain v. 2009). Oppilaitoskyselyyn vastasivat 12 toimialan koulutusta antavaa oppilaitosta. Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Tulokset eivät ole muuttuneet kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Hieman yli puolella kyselyyn vastanneista yrityksistä, oli maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Näillä kaikilla on työntekijöitä maksimissaan viidestä eri kansallisuudesta. Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna molemmat vastaajatahot korostavat maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitystä enemmän. Suurimpana toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvana muutoksena nähtiin työvoimaan liittyvät muutokset, joista eniten mainintoja sai ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen ja eläköityminen sekä sitä kautta ulkomaalaisen työvoiman tarpeen kasvu. Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Rekrytointiin liittyvät vaikeudet ovat pysyneet samanlaisena verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia tai yli 50-vuotiaita yrityksen palvelukseen tai pitämään työntekijöitä yli lakisääteisen eläkeiän yrityksen palveluksessa. Sitä vastoin vain kaksi vastaajaa olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osaaikatöihin. Eniten on ollut vaikeuksia löytää työntekijöitä rakennusmestarin ja -insinöörin tehtäviin. Yritysten edustajien mielestä suurimmat syyt rekrytointivaikeuksiin ovat: avoimeen tehtävään ei ole hakijoita, hakijoiden vähäinen työkokemus ja hakijoiden koulutus. 4

4 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa paremmin työelämän vaatimuksiin oppilaitosten mielestä. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna tulokset ovat pysyneet samanlaisina. Suurin osa sekä yritys että oppilaitosvastaajista arvioikin aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Yritysten edustajat toivoivat lisää nuorten ammatillista koulutusta Uudellemaalle. Sitä vastoin aikuisten alueen ammatilliseen koulutustarjonnan määrään oltiin tyytyväisiä. Yrityksillä tulevaisuuden yleisosaamisessa korostuivat asiakaslähtöisyys sekä ryhmä- ja vuorovaikutustaidot, oppilaitoksilla samoin asiakaslähtöisyys sekä työturvallisuus ja aloitteellisuus. Ammatillisessa osaamisessa yritysten edustajien kolmen kärki oli seuraava: taloudellinen ja laadukas toiminta, materiaalinen käsittely ja käytön hallinta, rakennusalan laatuvaatimukset sekä työmaalla toimiminen. Oppilaitosten kolmen kärki on: korjausrakentaminen, rakennusalan laatuvaatimukset sekä työn kokonaisuuden hallinta. Yritykset käyttävät osaamisensa kehittämiseen pääasiassa omaa koulutusta, työssäoppimista, alihankintaa ja lyhytkestoista koulutusta. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista viisi toivottavaa ja toteuttamiskelpoista yhteistyömuotoa. Yritysten edustajien viiden kärki on seuraava: 1. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa 3. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 4. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Oppilaitosten edustajien viiden kärki on seuraava: 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Osallistuminen opiskelijoiden arviointiin 4. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa 5. Rekrytointi Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin yritys osaa arvioida ja tukea sitä, miten työssäoppijat saavuttavat heille asetetut oppimistavoitteet. Vastaajat kokivat, että arviointi voidaan hyvin suorittaa varsinaisen työn aikana seuraamalla työskentelyä. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä muun muassa toimialan yritysten toiminnasta. Vastauksista käy ilmi, että opettajille järjestetään säännöllisesti muun muassa työssäoppimista, työelämän jaksoja, yritysvierailuja ja yritysyhteistyötä. Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Alueen kolme tunnetuinta oppilaitosta olivat: 1. Amiedu 2. Rateko Rakennusteollisuuden koulutuskeskus 3. Vantaan ammattiopisto, Varia 5

5 Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Amisäätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on kaksivuotinen hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritys-oppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2011 viisi kappaletta: majoitus- ja ravitsemisala, talonrakennus, logistiikka, kone- ja metallituoteteollisuus sekä kulttuuriala. Nyt tehtävän talonrakentamisen yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu seitsemään eri lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 käydään läpi yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 3-7 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. Saatuja tuloksia verrataan aikaisempaan, kaksi vuotta sitten tehtyyn kyselyyn, vertailuun soveltuvien kysymysten osalta. 6

6 1 Toimialan esittely Uudellamaalla Koko maan rakentamisen toimialan henkilöstöstä ja toimipaikoista kolmasosa sijaitsee Uudellamaalla. Liikevaihdosta 37 % painottuu Uudellemaalle. (Tilastokeskus: Yritysrekisteri 2009.) Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty toimialan henkilöstön ja toimipaikkojen osuus kaikista toimialoista Uudellamaalla kunnittain. Kuvio 2.1: Rakentamisen F (tol2008) henkilöstö ja toimipaikat Uudellamaalla kunnittain, % kunnan toimialoista yhteensä Askola Espoo Hanko Hausjärvi Helsinki Vantaa Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Loppi Loviisa Lohja Myrskylä Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pornainen Pukkila Porvoo Riihimäki Raasepori Sipoo Siuntio Tuusula Vihti Uusimaa Koko maa Toimipaikat Henkilöstö % 7

7 Taulukko 2.1: Uusimaa 1 : Talonrakentaminen (tol 2008) Toimipaikkojen lukumäärä Liikevaihto Yrittäjien lkm Henkilöstö yhteensä v v v v Taulukossa 2.1 on esitetty Uudenmaa talonrakentamisen tunnuslukuja vuosilta Kaikki tunnusluvut kasvoivat vuoteen 2008 asti. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 mennessä toimipaikkojen lukumäärä supistui noin prosentin verran, liikevaihto lähes viidenneksen (19 %), yrittäjien lukumäärä noin 7 % ja henkilöstö 12 %. Koko ajanjaksolla vuodesta 2006 vuoteen 2009 mennessä toimipaikkojen määrä on kasvanut 20 %, liikevaihto noin 3 %, yrittäjien lukumäärä 24 % ja henkilöstö 5 %. Helsingin seudun toimialakatsauksen 1/2011 mukaan Helsingin seudun 2 rakennusalan liikevaihto kasvoi ennakkoarvion mukaan 12 % edellisvuodesta. Edellisen katsauksen ennakkoarvio korjautui huomattavasti ylöspäin, rakentamisen liikevaihto kasvoi 10 % vuoden kolmannella neljänneksellä. Rakennuskustannukset nousivat 2,4 % vuoden viimeisellä neljänneksellä. Alan trendi on viime vuosina ollut samankaltainen Helsingin seudulla ja koko maassa, mutta Helsingin seudulla laman aikainen lasku oli jyrkempää kuin koko maassa. Viimeaikaiset vaihtelut ovat kuitenkin olleet koko maassa jyrkempiä. Vuodesta 2006 alan liikevaihto on kasvanut seudulla 17 %. Rakennuskustannukset ovat nousseet samana aikana 11 %. Helsingin seudulla on arvioitu avautuvan vuoteen 2020 mennessä ammattiryhmittäin toimialalta työpaikkoja seuraavasti (muutos + poistuma työmarkkinoilta): rakennustyöntekijät: noin työpaikkaa rakennusalan johtajat ja asiantuntijat: noin työpaikkaa (Montén, 2010: Koulutus ja työvoima. Helsingin seutu 2020 osaamisella kohti tulevaisuutta.) 2 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet, eli tutkimuksen kohteena on rajattu kokonaisuus, yksi tapahtuma. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, )Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksi-kysymysten avulla. (Yin 1994, 5 13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- 1 Uusimaa: Uusimaa + Itä-Uusimaa; Lähde: Tilastokeskus: Rakentaminen toimialoittain 2 Helsingin seutu: pääkaupunkiseutu ja kehyskunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Kerava, Tuusula, Pornainen ja Sipoo 8

8 ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa? (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) 3 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitos kysely toteutettiin sähköisesti Internet-lomakkeella, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) ja Rakennusteollisuuden RT ry:n jäsenyritysrekistereitä. Perusjoukosta jätettiin pois ne toimialan yritykset, joissa henkilöstömäärä jäi alle 2 henkilön. Linkki saatekirjeineen lähetettiin yhteensä 265 yritykselle. Yrityskyselyn vastasi 17 yritystä, joista suurin osa, lähes 90 % on pk-yrityksiä 3 (kuvio 2.1). Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista noin kymmenesosa, mikä on sama määrä kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko talorakentamisesta noin 9 % Uudellamaalla (Tilastokeskus: Rakentaminen toimialoittain v. 2009). Lähes kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä: vastaajien joukosta lähes 60 % oli toimitusjohtajia. Loput olivat yrityksen omistajia, yrittäjiä tai erilaisia päällikkötason esimiehiä. Kuvio 3.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, %-vastaajista Yrityksen henkilöstömäärä (luokiteltu) %- vastaajista 3 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 9

9 Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat pääkaupunkiseudun oppilaitokset (n=20), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Oppilaitoksista 12 vastasi kyselyyn. Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään näiden 12 koulutuksen järjestäjän toimesta opiskelijamäärissä mitattuna noin 81 % 4. Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Amiedu Edupoli Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Heltech Hyria koulutus Oy Keskuspuiston ammattiopisto Porvoon ammattiopisto Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda Järvenpää Rastor College Siikarantaopisto TTS koulutus Vantaan ammattiopisto Varia Oppilaitoskyselyn vastaajina toimivat rehtorit, koulutusyksikön johtajat, koulutusasiantuntijat, toimialajohtajat, koulutuspäälliköt, osaston johtajat tai kouluttajat/opettajat. 4 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että työpaikkojen määrä kasvaa tai työpaikkojen määrä tulee säilymään ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa (kuvio 4.1). Kahden vuoden takaisen kyselyn tulokset noudattelevat nyt saatuja vastauksia. Oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi työpaikkojen määrän kasvavan (52 %) tai säilyvän ennallaan (40 %) seuraavan neljän vuoden kuluessa. Myös oppilaitoskyselyn tulokset noudattelevat kahden vuoden takaisen kyselyn tuloksia. Kuvio 4.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Työpaikkojen määrä kasvaa Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee %-vastaajista 4 Seuraavia tutkintoja on käytetty opiskelijamäärän arvioinnissa: Rakennusalan perustutkinto, Rakennusalan työmaapäällikön, Rakennustuotannon, Rakennustuotealan, Suunnitteluassistentin ja Talonrakennusalan ammattitutkinto sekä Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto ja Talotekniikan perustutkinto 10

10 Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yrityksiltä, onko heillä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Vastaajien enemmistöllä (53 %) oli töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Näissä kaikissa on työntekijöitä maksimissaan viidestä eri kansallisuudesta. Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana joko kasvamaan (53 %) tai säilymään ennallaan (35 %) (kuvio 4.2). Oppilaitosten edustajien enemmistö, 67 %, oli sitä mieltä, että merkitys tulee kasvamaan. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna sekä yritykset että oppilaitokset korostavat maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitystä enemmän. Kuvio 4.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee %-vastaajista Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä talonrakentamisen toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvaa muutosta. Saadut vastaukset luokiteltiin sisällön mukaan ryhmiin, joista muodostettiin vastausluokat. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten ja oppilaitosten edustajien vastauksissa tärkeimmät muutokset koskivat työvoimaa: ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen, eläköityminen, työvoimapula sekä ulkomaalaisen työvoimatarpeen kasvu. Toiseksi tärkeimpänä muutoksena olivat taloudelliset muutokset: harmaan talouden kuriin saaminen, palkkakehitys, palkkaerot, työehtosopimukset ja kustannusten nousu. Lisähaasteita tuovat vielä muut muutokset muun muassa kilpailutilanne ja kysyntä sekä energian kulutusta säätävät lait ja asetukset. Kuvio 4.3: Työmarkkinoiden muutokset vuoteen 2015 mennessä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen Eläköityminen Työssäjaksaminen Harmaa talous kuriin Työehtosopimukset MUUTOKSET TYÖVOIMASSA TALOUDELLISET MUUTOKSET MUUT MUUTOKSET Työvoimapula työvoiman saatavuus Ulkomaalaisen työvoiman tarve Palkkakehitys Palkkaerot Kustannusten nousu Kilpailu ja kysyntä Energian kulutusta säätävät lait ja asetukset 11

11 5 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Kyselyn tulokset olivat samansuuntaisia myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Kuvio 5.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksistatoimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa %-vastaajista Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yritysten halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan yli 50-vuotiaita yrityksen palvelukseen (79 %), pitämään työntekijöitä yli lakisääteisen eläkeiän yrityksen palveluksessa (73 %) tai rekrytoimaan maahanmuuttajia (67 %)(taulukko 5.1). Sitä vastoin vain 17 % olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osaaikatöihin. Taulukko 5.1: Yritysten %-osuus, jotka olisivat halukkaita: Kyllä, % Ei, % a) rekrytoimaan maahanmuuttajia b) rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin c) rekrytoimaan yli 50-vuotiaita d) pitämään työntekijöitä yli lakisääteisen eläkeiän yrityksen palveluksessa Yritysten edustajia pyydettiin vielä valitsemaan tai nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Taulukossa 5.2 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Yrityksillä on ollut eniten vaikeuksia löytää rakennusmestareita ja -insinöörejä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä viidesosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Taulukko 5.2: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm Rakennusmestari 4 Rakennusinsinööri 3 Rakennuspeltiseppä 2 Sähköasentaja 2 Kirvesmies 2 12

12 Yritysten edustajien pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Kolmen kärki on seuraava: avoimeen tehtävään ei ole hakijoita, hakijoiden vähäinen työkokemus ja hakijoiden koulutus. Kahden vuoden takaisen kyselyn kolmen kärki oli seuraava: hakijoiden vähäinen työkokemus, hakijoiden sosiaaliset taidot ja avoimeen tehtävään ei ole hakijoita. Näin ollen kaksi kolmesta on säilyttänyt paikkansa kärkikolmikossa. Kuvio 5.2: Yritysten edustajien valitsemat suurimmat syyt rekrytointiongelmiin, %-vastaajista Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Hakijoiden vähäinen työkokemus Hakijoiden koulutus Työskentely-ympäristö Hakijoiden vanhentunut osaaminen Vastaajien nimeä muu haaste Hakijoiden kielitaito Hakijoiden sosiaaliset taidot Toimialan huono imago Palkkaus toimialalla Työaika %-vastaajista Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään ne työtehtävät, jotka vastaajien mielestä muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Vastauksissa korostuivat eniten ammatin kuvaan liittyvien työtehtävien muutokset. Vastaukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan liitteestä 1. 13

13 6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitoksilla on asiasta selvästi positiivisempi näkemys kuin alan yrityksillä. Enemmistö sekä yritysten edustajista (69 %) että oppilaitoksista (56 %) arvioivat nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Lähes kolmasosa yritysvastaajista katsoi nuorten koulutuksen vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä samoin enemmistö vastaajista katsoi nuorten koulutuksen vastaavan työelämän vaatimuksiin tyydyttävästi. Kuvio 6.1: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, %-vastaajista Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti %-vastaajista Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajista 58 % arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Oppilaitosten edustajista lähes 40 % ja yritysten edustajista hieman yli 80 % arvioivat ammattitaidon vastaavan tyydyttävästi työelämän tarpeisiin. Molemmista vastaajaryhmistä noin 10 % vastaajista katsoi vastaavuuden olevan huono. Verrattuna kahden vuoden takaisiin tuloksiin vastaajien tyytyväisyys aikuisten ammattitaidon vastaavuuteen on pysynyt lähes ennallaan. Kuvio 6.2: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, %-vastaajista Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti %-vastaajista Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten tai/ja aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti tai erittäin huonosti, pyydettiin vielä perustelemaan mielipidettään lyhyesti. Nuorten koulutuksen vastaamattomuutta perusteltiin eniten koulutukseen liittyvillä puutteilla, koulutus ei vastaa tämän päivän tarpeisiin, työssäoppimisen kehittämisellä ja vähäisillä käytännön harjoitteluilla. Lisäksi oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö koettiin riittämättömäksi. Aikuiskoulutuksen vastaamattomuutta perusteltiin 14

14 aikuisopiskelijoiden työmotivaation ja alan kiinnostuksen puutteesta, käytännönharjoittelun vähäisyydellä sekä koulutuksen vastaamattomuudella tämän päivän haasteisiin. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi yrityksen tarjoama oma koulutus, jonka valitsi 63 % vastaajista kolmen kärkeen. Toisena oli työssäoppiminen, jonka valitsi 44 % vastaajista kolmen kärkeen. Kolmanneksi valikoitui alihankinta ja lyhytkestoinen koulutus (alle viikon), jonka reilu kolmasosa vastaajista nosti kärkikolmikkoon. Yksikään vastaajista ei valinnut maahanmuuttajien koulutusta. Kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä käytettiin hieman erilaista kyselymuotoa, joten vastaukset eivät ole aivan vertailukelpoisia. Silloin kolmen kärki oli seuraava: ensimmäisenä yritysten oma koulutus, toisena alihankinta ja kolmantena rekrytointi. Kuvio 6.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, %-vastaajista Oma koulutus Työssäoppiminen Alihankinta Lyhytkestoinen koulutus Henkilöstön vuokraus Täydennys- ja lisäkoulutus Työnkierto Rekrytointi Oppisopimuskoulutus Tutkintoperusteinen koulutus Maahanmuuttajien koulutus %-vastaajista Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään täydennys- ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Eniten mainintoja sai ammattitaitoa lisäävä koulutus. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta. Yksikään vastaaja ei arvioinut aikuiskoulutuksen merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Sitä vastoin suurin osa sekä yritys- että oppilaitosvastaajista katsoi, että aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa (kuvio 6.4). Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn, on aikuiskoulutuksen merkitys säilynyt lähestulkoon samana sekä yritysten että oppilaitosten edustajien mielestä. 15

15 Kuvio 6.4: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, %-vastaajista Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee %-vastaajista Kuviossa 6.5 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien kolmen kärki on seuraava: asiakkaan tarpeiden tunnistaminen, ryhmätyötaidot sekä vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Oppilaitosten edustajien mukaan yleisosaamisessa kolmen kärki on seuraava: työturvallisuus, asiakaan tarpeiden tunnistaminen, aloitekyky ja ryhmätyötaidot. Yrityksillä ja oppilaitoksilla ovat kärki kolmikossa lähes samat yleisosaamisen korostusalueet. Kielitaidossa eniten mainintoja saivat englanti (7 kpl) sekä venäjä ja viro (molemmat 4 kpl). Kuvio 6.5: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Yritykset Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Ryhmätyötaidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Aloitekyky Työturvallisuus Kyky reagoida muutoksiin Käytännön taidot Vastuuntunto Joustavuus Ongelmaratkaisutaidot Oppimistaidot Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Kielitaito Tietotekniikkataidot Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Työkyvyn edistäminen Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Yrittäjyys Tiedonhallintataidot Ajanhallintataidot Ergonomia Vastaajien nimeämä muu yleisosaaminen %-vastaajista 16

16 Oppilaitokset Työturvallisuus Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Aloitekyky Ryhmätyötaidot Ongelmaratkaisutaidot Oppimistaidot Vastuuntunto Ajanhallintataidot Käytännön taidot Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Kielitaito Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Kyky reagoida muutoksiin Yrittäjyys Joustavuus Työkyvyn edistäminen Tiedonhallintataidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Ergonomia Tietotekniikkataidot Vastaajien nimeämä muu yleisosaaminen %-vastaajista Kuvio 6.6: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Yritykset Taloudellinen ja laadukas toiminta Materiaalinen käsittely ja käytön hallinta Rakennusalan laatuvaatimukset Työmaalla toimiminen Korjausrakentaminen Työn kokonaisuuden hallinta Materiaalien ominaisuuksien tunteminen Rakennustyömaan vaiheiden tunteminen Suunnitelmien ja asiakirjojen noudattaminen Perustyövälineiden käytön hallinta Mittaustyöt Vastaajan nimeämä muu osaaminen Talonrakentamiseen liittyvien piirrustusten tulkitseminen Kirvesmiestyöt Teräsrakentaminen Talonrakennustyömaan perusvaiheen työmenetelmien hallinta Muuraus Kivirakentaminen Hirsirakentaminen Betonointi %-vastaajista 17

17 Oppilaitokset Korjausrakentaminen Rakennusalan laatuvaatimukset Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta Talonrakentamiseen liittyvien piirrustusten tulkitseminen Työmaalla toimiminen Materiaalien ominaisuuksien tunteminen Materiaalinen käsittely ja käytön hallinta Mittaustyöt Suunnitelmien ja asiakirjojen noudattaminen Rakennustyömaan vaiheiden tunteminen Kirvesmiestyöt Perustyövälineiden käytön hallinta Talonrakennustyömaan perusvaiheen työmenetelmien hallinta Betonointi Muuraus Kivirakentaminen Hirsirakentaminen Teräsrakentaminen Vastaajan nimeämä muu osaaminen %-vastaajista Kuviossa 6.6 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien kolmen kärki on seuraava: taloudellinen ja laadukas toiminta, materiaalien käsittely ja käytön hallinta, rakennusalan laatuvaatimukset ja työmaalla toimiminen. Oppilaitosten kolmen kärki on seuraava: korjausrakentaminen, rakennusalan laatuvaatimukset ja työn kokonaisuuden hallinta. Vähiten molemmista vastaajaryhmistä saivat mainintoja teräs- hirsi- ja kivirakentaminen sekä muuraus ja betonointi. Yritysten edustajilta kysyttiin, miten nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan määrällisiä tarpeita. Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että alueen nuorten koulutustarjonta ei vastaa määrällisesti toimialan tarpeisiin. Sitä vastoin aikuisten koulutustarjonta nähtiin sopivana toimialan tarpeisiin. Tulos oli samansuuntainen kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Myös silloin nousi esiin nuorten koulutustarjonnan puute alueella. Koulutustarjonnan riittämättömyyttä toimialan tarpeisiin nähden perusteltiin siten, ettei nuorten ja aikuisten puolella koulutusta järjestetä lainkaan tai koulutus on vähäistä alan tarpeisiin nähden. Vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 18

18 7 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista viisi toivottavaa ja toteuttamiskelpoista yhteistyömuotoa. Yritysten edustajien viiden kärki on seuraava (kuvio 7.1): 1. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa 3. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 4. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Opiskelijatöinä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Oppilaitosten edustajien viiden kärki on seuraava (kuvio 7.2): 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Osallistuminen opiskelijoiden arviointiin 4. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa 5. Rekrytointi Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä Kuvio 7.1: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, yritysvastaajat %-vastaajista Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Rekrytointi Opinnäyteaiheiden antaminen Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Stipendit Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi %-vastaajista 19

19 Kuvio 7.2: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, oppilaitosvastaajat %-vastaajista Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Rekrytointi Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Opinnäyteaiheiden antaminen Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Stipendit %-vastaajista Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin yritys osaa arvioida ja tukea sitä, miten työssäoppijat saavuttavat heille asetetut oppimistavoitteet. Vastaajat kokivat, että arviointi voidaan hyvin suorittaa varsinaisen työn aikana seuraamalla työskentelyä. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä muun muassa toimialan yritysten toiminnasta. Vastauksista käy ilmi, että opettajille järjestetään säännöllisesti muun muassa työssäoppimista, työelämän jaksoja, yritysvierailuja ja yritysyhteistyötä. Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Saadut vastaukset on kerätty taulukkoon 7.1. Alueen kolme tunnetuinta oppilaitosta olivat: 1. Amiedu 2. Rateko Rakennusteollisuuden koulutuskeskus 3. Vantaan ammattiopisto, Varia 20

20 Taulukko 7.1: Yritykset tunnistivat alueen oppilaitoksia ja niiden tarjontaa seuraavasti (oppilaitokset ovat aakkosjärjestyksessä) Oppilaitos Yritysmainintojen lkm AEL 5 Amiedu 12 Axxell 1 Edupoli 5 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia 3 Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Heltech 7 Helsingin oppisopimustoimisto 5 Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda 4 Luksia 1 Siikaranta-opisto 3 Työtehoseura 1 Rateko Rakennusteollisuuden koulutuskeskus 9 Vantaan ammattiopisto, Varia 8 Muu, mikä: Haminan-Kotkan ammattiopisto KYAMK Mercuria Metropolia Helsingin Maalariammattikoulu Espoon ammattikoulu Oppilaitoksilta kysyttiin halukkuutta tai tarvetta tehdä yhteistyötä muiden alan oppilaitosten kanssa. Oppilaitokset toivoivat yhteistyötä muun muassa: koulutuksen ja erikoistumisen kehittämisessä alueellisella ja valtakunnallisella tasolla tutustumiskäyntien ja vierailujen merkeissä yhteisten projektien ja kehittämistehtävien myötä Tarkemmat vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 21

21 Lähteet: Anttila, P Tutkimuksen taito ja tiedon hankinta. Helsinki: Gummerrus. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 10. painos. Helsinki :Tammi. Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Yin, R. K Case study research: Design and methods. Thousand Oaks, CA: Sage Sähköinen lähde: Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. 22

22 LIITE 1: Avoimet vastaukset Yritysten edustajien antamat vastaukset ovat mustalla ja oppilaitosten edustajien antamat vastaukset ovat sinisellä. Vastaukset ovat suoria lainauksia annetuista vastauksista. Mitkä ovat mielestänne kolme tärkeintä toimialanne työmarkkinoilla tapahtuvaa muutosta vuoteen 2015 mennessä? 1. Ensimmäiseksi tärkein: Työvoimaan liittyvät muutokset: työvoimapula (osaajista), eläköityminen ja ulkomainen työvoima - työvoiman puute - Työtekijäpula - Ammattitaitoisen työvoiman puute - Moniosaamisen tarve - osaamistarve muuttuu - työvoimapula - Työvoima - Ikääntyminen - ikääntyminen - eläköityminen - Eläköityminen - Suuret ikäluokat poistuvat - poistuma; eläke tms - eläkelöityminen - suurten ikäluokkien eläköityminen - eläköityminen - Eläköityminen - Eläköityminen - eläköityminen - eläkeikä - maahanmuuttajien osuus työvoimasta - ulkomainen työvoima - Ulkomainen työvoima - Ulkomaisen työvoiman lisääntyminen Taloudelliset muutokset: palkka, kustannukset - kustannusten nousu - työehdot ja palkankorotusten taso - harmaan talouden kuriin saanti - Harmaa työ tulee paremmin hallintaan - talous - ulkomainen halpatyövoiman on vähennyttävä Muut muutokset: - kysyntä - Rakennusvirheet kasvavat - Kilpailu avainresursseista projektinjohtomallilla toteutetuissa hankkeissa - rakennus - Korjausrakentamisen kasvu 23

23 - Tekniikka kehittyy - Energiakulutusta säätävät lait ja asetukset - virolaiset yritykset - ammattiyhdistysliikkeen vallan väheneminen - opetussuunnitelma ja sen toimivuus verrattuna työmarkkinoihin - ei muutu 2. Toiseksi tärkein: Työvoimaan liittyvät muutokset: - Ammattitait. nuorten saanti vaikeutuu - Nuorten tulo alalle vaikeutuu - osaaminen - ammattityövoiman merkitys kasvaa - ammattiväen puute - Osaamisen väheneminen - osaamisen muuttuminen - Osaamisen merkitys tulee takaisin - työjohdon saanti - Avainhenkilöstön ikääntyminen erityisesti työmaaorganisaatiossa sekä hankinnan ja laskennan tehtävissä - työvoima - Työvoima - työvoima - monikultuurisuus - Monikulttuurisuus - maahanmuuttajat - Työvoima kirjavoituu - ulkomainen keikkatyövoima - itä- Euroopasta tulee entistä enemmän edullista työvoimaa, joka leviää myös pohjoisempaan suomeen Taloudelliset muutokset: - työehtosopimukset joustavimmiksi - työehtosopimukset uudistaminen - Pitkät maksuehdot - palkkakehitys - kustannustaso - Harmaan talouden lisääntyminen Muut muutokset: - laatu heikkenee - työn laadun vahvistaminen - uusien materiaalien vaatima lisäkouluttautuminen - lisäkoulutus - teknologia - ammattitutkintojärjestelmän kehitys - energiakustannusten nousu - vastuun hajauttaminen - työpaikat - Korjausrakentaminen - Kosteuden hallinta 24

24 3. Kolmanneksi tärkein: Työvoimaan liittyvät muutokset: - Nuorten kyvykkyyksien hakeutuminen rakennusalan avaintehtäviin - amm.työvoiman saanti - ammattitaito - työvoiman riittävyys - kotimaisen ammattitaitoisen työvoiman saanti vaikeutuu, koska riittävää kokemusta omaavia työntekijöitä ei enää ole saatavilla - työvoiman vuokraus vähenee - kotimaiset työpaikat vähenee - kasvava kotimaisen työvoiman määrä kortistossa - Ulkomaalaisten osuus lisääntyy - ulkomaiset toimijat - maahanmuuttajat - ikääntyminen Taloudelliset muutokset - Käänteinen vero - Hinakilpailu kovenee - palkkausjärjestelmien kehittäminen - palkkaerot kasvavat - suomalaisen ja ulkomaisen työvoiman työsuhteet samanlaisiksi Suomessa - Kustannukset kasvavat Muut muutokset - jaksaminen - työpaikkojen pysyvyys ja työurien piteneminen - määräysten ja byrokratian lisääntyminen - Spelialitoituminen - Asiakaslähtöisyys - Halpuus ei ole jatkossa ainoa kriteeri - Energiamääräykset - julkisen rahoituksen kiristyminen - toimitila- ja teollisuusrakentamisen näkymät - Home yms korjausrakentamisessa - Saneerausrakentamisen kasvu - taloteknik Mitkä työtehtävät mielestänne muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessänne? Rakennustyöt - rakennustyöt ylipäätänsä - kaikki rakentamisen tehtävät - Korjausrakentaminen - Uudet materiaalit vaativat erityisosaamista, muuten itse työ muuttuu vähän. - julkisrakennustyöt 25

25 Hallinto- ja esimiestehtävät - Projektin- ja työmaan johtamiseen liittyvissä tehtävissä painottuvat vuorovaikutustaidot entistä enemmän Muut - liian paljon eläkkeelle lähteviä.. - Sähköasentaja - Paperin kulku muuttuu sähköiseksi yhä enemmän Ei muutoksia - ei mitkään - en osaa sanoa - Pysyvät ennallaan Koska nuorten koulutus vastasi tarpeita erittäin huonosti tai huonosti niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: Koulutuspuutteita - Asentajille tarvitaan myös asiakaspalvelukoulutusta, sillä he työskentelevät suoraan asiakasrajapinnassa. - Korjausrakentamiseen erikoistuminen - Sähköurakointiin tarvitaan korkealaatuista teknikkokoulutusta. Ammattioppilaitoksissa pitäisi enemmän painottua sähkövoimatekniikan opiskeluun. - AMK- insinöörit valmistuvat pääsääntöisesti tehtäviin, joissa he joutuvat jonkinasteiseen esimiesasemaan ja tulosvastuuseen, mutta koulutuksessa talous ja johtamisosaaminen puuttuvat lähes kokonaan - perusasioiden (luonnontieteiden: fysiikka, matematiikka, kemia ja äidinkielen parempi hallinta) sekä alan yleisen ammattitietouden ja määräysten hallinta (opetus) Koulutuksen päivittäminen - Käden taidot kunniaan, Oppipoika-kisälli-mestari koulutus - joko koulutus ammattikouluissa on heikkotasoista tai oppilasaines heikontunut. kisälli oppimiseen kannattaisi palata jos työt opitaan työmaa olosuhteissa ja teoria koulussa. koulunteoriat pitäisi tiivistää ja työssä oloa lisätä - Rakennuspeltisepäksi voi kouluttautua ainoastaan oppisopimuksella. Oppilaitosten ja oppilaiden pitäisi olla aktiivisempia hoitamaan käytännön järjestelyt. - Koulutus ei voi tuottaa ammattilaisia heti opintojen päätyttyä, eikä se ole tavoitteessakaan, koska annamme laaja-alaisia perusvalmiuksia. Koulun jälkeen henkilö rutinoituu ammattilaiseksi. Valinnaisuus on hyvä, työelämäyhteyksiä/ työssäoppimista lisää. Näyttöjen ja muun arvioinnin päällekkäisyys jurppii, näytöt yksinkertaisiksi, esim. yksi laaja näyttö opintojen loppupuolella. Työssäoppimisen kehittäminen - Koulutuksen pitäisi muuttaa tämän päivän vastaiseksi - Koulutuksen sisältöjä tulee miettiä enemmän ja todellisia käytännön osaajia enemmän kouluttamaan - yritysten on panostettava enemmän työssäoppijoiden ohjaukseen yhdessä opettajien kanssa. - koulutetut työpaikkaohjaajat - Työpaikkaohjaajien asemaa on parannettava. Lisääntynyt töiden ulkoistaminen ja tuoteosakauppa ovat merkittävästi vähentäneet oppilaiden mahdollisuuksia saada tehdä kunnon töitä ammatti-ihmisten opastuksella. - Työssäoppimisjaksoja syytä kehittää edelleen - työssäoppimisen laadun kehittäminen Käytännön työkokemus vähäistä lisää työharjoittelua - Käytännön harjoittelua enemmän oikeassa työelämässä. - Kolutuksesta tulevien pitäisi esim. saada työharjoittelu hyväksytysti suoritetuksi useamman työnantajan palveluksessa. Nuorille työntekijöille pitäisi saada perehdytysjaksolta tukea, jolloin olisi varaa antaa hyvä aloituskoulutus. - Ainakin mattomiehiä koulutettaessa täytyisi itse tekemisen olla pääosassa. Eihän puuseppäkään opi käsittelemään puuta, jos opiskelee ainoastaan teoriaa. Mattoasentajat ovat kädentaitajia, käsityöläisiä. - Kädentaitojen osaaminen nykyistä paremmalle tasolle, jokaiselle jokin työllistämiskynnyksen ylittävä erityisosaaminen laaja-alaisen osaamisen lisäksi. - Enemmän käytännön harjoitusta 26

26 Asenne ja työelämätaidot - Yleiset käytöstavat ja työelämän pelisäännöt voitaisiin opettaa - asenne ja motivaatio kuntoon - Tarkempi seula jo hakeutumisessa. Mukaan pääsee liikaa nuoria, jotka pyrkivät läpi vähimmällä mahdollisella satsauksella - Työelämän pelisäännöt selviksi nuorille. - Periaate koko ikäluokan ammatillisesta koulutuksesta toimii tällä hetkellä huonosti. Heikosti motivoituneet ja heikkolahjaiset/ oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat pitäisi pystyä eriyttämään nykyistä paremmin "parempien" opiskelijoiden joukosta. Työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä - Työelämän ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen ja monipuolistaminen - Parempi yhteys työelämään jotta koulutus vastaa markkinoiden tarvetta - laajempi yhteistyö koulutustahojen ja työelämän välillä - yritysten ja oppilaitosten yhteistyö Liian paljon / vähän koulutusta - Käsittääkseni koulutetaan automaalareita ja rakennusmaalareita. Teollisuusmaalareita / jauhemaalareita ei juurikaan kouluteta vaan tämä jää täysin yritysten harteille Muut - Lisää varoja, seurantaa, hömppäilyt pois Koska aikuiskoulutus vastasi tarpeita erittäin huonosti tai huonosti niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: Työmotivaatio ja kiinnostus alaa kohtaan - Varsinkin ammattioppilaitosten tulisi panostaa koulutuksen laatuun, puhun nyt sähköurakoinnista, ja oppilasmateriaaliin. Alalle tulijoiden tulisi oikeasti kokea ala omakseen. - seulonta jo koulutusvaiheessa tai työharjoittelussa - asenne ja motivaatio kuntoon Koulutuksen ajantasaisuus - ylimääräinen paikallaolo pitäisi vähentää ja opettajat motivoituneita JA HEILLÄ LÄHEISET SUHTEET TYÖELÄMÄÄN. - opettajien on seurattava alan yleistä kehitystä ja pystyttävä reagoimaan muuttuviin asioihin esim. määräykset, energiapolitiikka, uudet tekniset ratkaisut - Työelämän ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen ja monipuolistaminen. Mikäli aikuisopiskelijalla on ennestään vahvaa työkokemusta rakennusalalta, saa hän koulutuksesta enemmän irti ja vastaavuuskin paranee. - Tämä tarkoittaa ilmeisesti aikuiskoulutusta? Vähemmän kokemusta aikuiskoulutuksesta, mutta käsittääkseni ammattitaitoisten opettajien saannissa on ongelmia. Kuinka opetustyön houkuttelevuutta voitaisiin lisätä sekä nuoriso-, että aikuiskoulutuksessa? Käytännönharjoittelu - Enemmän käytännönharjoittelua oikeassa työelämässä. - Samat kuin nuorten kanssa, käytännön harjoitusta, käytännön harjoitusta - Työvoimapoliittisen koulutuksen jaksoja edes vähän pitemmiksi ja työharjoittelupaikkojen opastus paremmaksi - Kädentaitojen ja teoriaosaamisen yhdistäminen paremmaksi, asiakaslähtöinen monialaosaaminen paremmaksi, korjausrakentamisen osaaminen paremmaksi. - Työssäoppimisjaksoja lisättävä. Varmistettava, että opiskelijoilla on riittävän haastavia työtehtäviä - enempi työharjoittelua aidoissa rakennusalan työpaikoissa ja yrityksissä - Aikuisopiskelijoiden ammattitaito riippuu työpaikasta, voi olla hyvin suppeaa. 27

27 Puutteita koulutuksessa - Ammattikoulutukseen oma linja korjausrakentamiseen ja sinne pätevät kouluttajat jolla on vankka kokemus korjausrakentamisesta. - Käsittääkseni peltiseppä koulutusta ei tällä hetkellä ole tarjolla. - Kurssit usein sirpaleisia, kurssitettavat liian vähän aikaa opissa. Alalle kasvetaan vuosia=koulutuksen pituus. Muita huomioita - Ei ole kokemusta aiheesta Minkälaisia täydennys- tai jatkokoulutustarpeita yrityksellänne tulee olemaan seuraavan neljän vuoden aikana? Ammattitaitoa lisäävä koulutus - Sähköalan täydennyskoulutusta - Ammattipätevyyden laajennusta esim. maansiirtoautonkuljettajille sekä lakisääteiset korttikoulutukset: SPR, tulityö, tieturvat I ja II, työturvallisuuskoulutukset. - Maalarien jatkokoulutusta / kertauskoulutusta - pölynhallinta, turvallisuus erikoiskoulutukset: mm asbesti ym. - SRV Mallin koulutus, rakennusalan erikoisammattitutkinnot, johtamiskoulutus, markkinointi-, myynti- ja vuorovaikutustaidot - Rakennuslogistiikan koulutus Oma koulutus - Lyhytkestoiset, päivän-parin koulutukset olisivat parhaimpia - Oma koulutus - sisäistä koulutusta täydennettynä ulkopuolisilla opettajilla Esimieskoulutus - Johtamiskoulutus ja esimiestaidot eri tasoilla Koska nuorten koulutus ei vastannut määrällisiä tarpeitanne niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: Koulutusta ei järjestetä - sähkökonekorjaajia ja käämijöitä ei kouluteta ammattikouluissa yms. - Aikaisemmassa kohdassa olen jo vastannut tähän, eli ei ole koulutusta käsittääkseni ollenkaan. ks kohta Erkoisalallemme rakennuslogistiikka ja työmaapalvelut ei ole sopivaa koulutusta tällähetkellä. - onko sitä? Koulutuksen vähyys - Helsingin maalariammattikoulusta valmistuu kolmen vuoden koulutuksesta joka kolmas vuosi mattolinjalaisia. Edes heistä kaikki eivät jää alalle. - määrän lisäys.. - Kaikki halukkaat eivät saa jatkokoulutus paikka Koska aikuiskoulutus ei vastannut määrällisiä tarpeitanne niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: - koulutusta lisättävä - ei ole koulutuksia - Tarkoitan määrällisellä vajauksella sitä, että laadullisesti meitä hyödyttävää koulutusta on liian vähän 28

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Talonrakentaminen 25.5.2011 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Rakentaminen Uudellamaalla Lähde: Uudenmaan tietopalvelu: http://tietopalvelu.uudenmaanlitto.fi

Lisätiedot

Logistiikka 14.9.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Logistiikka 14.9.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Logistiikka 14.9.2011 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Logistiikan toimipaikat Uudellamaalla Hanko Vantaa Sipoo Loviisa Nurmijärvi Pornainen Tuusula

Lisätiedot

FINANSSIALAN ENNAKOINTIKAMARI 19.9.2012 P Ä I V I K I L P E L Ä I N E N T U T K I J A K A U P U N K I T U T K I M U S T A O Y

FINANSSIALAN ENNAKOINTIKAMARI 19.9.2012 P Ä I V I K I L P E L Ä I N E N T U T K I J A K A U P U N K I T U T K I M U S T A O Y FINANSSIALAN ENNAKOINTIKAMARI 19.9.2012 P Ä I V I K I L P E L Ä I N E N T U T K I J A K A U P U N K I T U T K I M U S T A O Y Esityksen sisältö: I. Toimiala Uudellamaalla II. Osaamisselvityksen taustatiedot

Lisätiedot

ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010. Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010. Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010 Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Kaupan liiketoiminta (Helsingin seudun toimialakatsaus 1/2010) Toimiala G: Tukkukauppa, agentuuritoiminta,

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI 10.5.2012

KIINTEISTÖPALVELUIDEN JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI 10.5.2012 KIINTEISTÖPALVELUIDEN JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI 10.5.2012 P Ä I V I K I L P E L Ä I N E N T U T K I J A K A U P U N K I T U T K I M U S T A O Y Esityksen sisältö: I. Toimiala Uudellamaalla II.

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Hyvinvointiala 6.3.2012. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Hyvinvointiala 6.3.2012. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Hyvinvointiala 6.3.2012 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Hyvinvointiala Hyvinvointiala Uudellamaalla, % -osuudet koko maasta 2009 Toimiala Toimipaikkoja

Lisätiedot

Ennakointikamari 2009 2012. Yritys- ja oppilaitoskyselyn YHTEENVETO eri toimialojen ammatillisen osaamisen tarpeista

Ennakointikamari 2009 2012. Yritys- ja oppilaitoskyselyn YHTEENVETO eri toimialojen ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari 2009 2012 Yritys- ja oppilaitoskyselyn YHTEENVETO eri toimialojen ammatillisen osaamisen tarpeista 2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 5 1 Kyselyn lähtökohdat... 6 2 Taustatiedot...

Lisätiedot

Ennakointikamari. Majoitus- ja ravitsemisala 2011. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista

Ennakointikamari. Majoitus- ja ravitsemisala 2011. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Ennakointikamari Majoitus- ja ravitsemisala 2011 Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 4/2011 Sisällys Tiivistelmä tuloksista...

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelut- ja turvallisuusalan ennakointikamari

Kiinteistöpalvelut- ja turvallisuusalan ennakointikamari Kiinteistöpalvelut- ja turvallisuusalan ennakointikamari Kiinteistöpalvelut- ja turvallisuusalan ennakointikamari Matti Husso Tuntiopettaja KM, tradenomi (turvallisuus) matti.husso@edu.hel.fi 040-33 40

Lisätiedot

Ennakointikamari. Logistiikka 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Ennakointikamari. Logistiikka 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari Logistiikka 2011 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2011 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 5 1 Toimialan

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla

Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Mara-alan Ennakointikamari 4.5.2011 klo 12.00-16.30, Taitotalo Kongressikeskus, auditorio Fakta, Helsinki Dan Koskinen Koulutusalavastaava Helsingin

Lisätiedot

Ennakointikamari. Kone ja metallituoteteollisuus 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Ennakointikamari. Kone ja metallituoteteollisuus 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari Kone ja metallituoteteollisuus 2011 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2011 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto...

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

Finanssiala. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Finanssiala. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Finanssiala Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 4 1 Toimialan esittely Uudellamaalla... 5 2 Kyselyn lähtökohdat6 3 Taustatiedot...

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla

Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan Ennakointikamari 10.5.2012 Matti Vesalainen, toimialajohtaja, Amiedu Sisällys Amiedun osaamiskeskukset Kiinteistöpalvelu-

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

ICT-alan ammatillisen koulutuksen tarjonta

ICT-alan ammatillisen koulutuksen tarjonta ICT-alan ammatillisen koulutuksen tarjonta ICT-alan Ennakointikamari 17.4.2012 Kari Lepistö, toimialajohtaja, Amiedu Esityksen sisältö ICT alan ammattilliset tutkinnot Suoritetut tutkinnot pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

ENNAKOINTIKAMARI: TALONRAKENNUS JA INFRA-ALA. Ennakkokyselyn tulokset

ENNAKOINTIKAMARI: TALONRAKENNUS JA INFRA-ALA. Ennakkokyselyn tulokset ENNAKOINTIKAMARI: TALONRAKENNUS JA INFRA-ALA Ennakkokyselyn tulokset Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 5/2009 Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite... 3 2 Vastaajien tausta... 4 3 Yritysten työvoiman

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli.. kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana.. kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Pukkila. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Inkoo. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA

KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA Ennakointikamari: KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 5 1 Toimialan esittely Uudellamaalla...

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Ennakointikamari. Kulttuuriala. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista

Ennakointikamari. Kulttuuriala. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Ennakointikamari Kulttuuriala Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 11/2011 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto...

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Liikenne- ja kuljetuspalvelualan ennakointikamari, pääkaupunkiseutu. 27.1.2009 Leija Tapio Jalonen

Liikenne- ja kuljetuspalvelualan ennakointikamari, pääkaupunkiseutu. 27.1.2009 Leija Tapio Jalonen Liikenne- ja kuljetuspalvelualan ennakointikamari, pääkaupunkiseutu 27.1.2009 Leija Tapio Jalonen Liikenne- ja kuljetuspalvelualan ammatillisen koulutuksen tarjonta pääkaupunkiseudulla Katsaus koulutustarjontaan

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Ennakointikamari ICT. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Ennakointikamari ICT. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari ICT Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 4/2012 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 5 1 Toimialan esittely

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

ENNAKOINTIKAMARI: MAJOITUS- JA RAVITSEMISALA Ennakkokyselyn tulokset

ENNAKOINTIKAMARI: MAJOITUS- JA RAVITSEMISALA Ennakkokyselyn tulokset ENNAKOINTIKAMARI: MAJOITUS- JA RAVITSEMISALA Ennakkokyselyn tulokset Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen Eeva Kostiainen 2/2009 Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite...3 2 Vastaajien tausta...4 3 Yritysten

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu 2014 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Hyvinvointiala 2012. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Hyvinvointiala 2012. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari Hyvinvointiala 2012 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen, Eeva Kostiainen 3/2012 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto...

Lisätiedot

Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle

Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Yrittäjä ja työnantaja: Hyödynnä avainkontaktisi Uudellamaalla 1 Apua henkilöstön hankintaan ja kehittämiseen Hyvä yrittäjä tai työnantaja Miten varmistat,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Hyvinvointialan koulutus miten vastaamme muuttuviin haasteisiin?

Hyvinvointialan koulutus miten vastaamme muuttuviin haasteisiin? Hyvinvointialan koulutus miten vastaamme muuttuviin haasteisiin? ENNAKOINTIKAMARI yksityiset hyvinvointialat 8.9.2010 Marja-Leena Räsänen-Ala-Aho Amiedu - Hyvinvointialan osaamiskeskus Hyvinvointialan

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

1 Kyselyn tausta ja tavoite

1 Kyselyn tausta ja tavoite Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite...3 2 Vastaajien tausta...4 3 Yritysten työvoiman tarve...5 4 Yritysten rekrytointi...6 5 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus...8 6 Oppilaitosyhteistyö...14 7 Yhteenveto

Lisätiedot

Yksityiset hyvinvointipalvelut

Yksityiset hyvinvointipalvelut Ennakointikamari Yksityiset hyvinvointipalvelut Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2010 Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite...

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, lokakuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, lokakuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao.

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao. ADR- SEMINAARI 2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Esityksen sisältö: - Toimiiko yhteistyö?

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, maaliskuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, maaliskuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot