Ennakointikamari. Majoitus- ja ravitsemisala Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ennakointikamari. Majoitus- ja ravitsemisala 2011. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista"

Transkriptio

1 Ennakointikamari Majoitus- ja ravitsemisala 2011 Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 4/2011

2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista Kyselyn tausta ja tavoite Toimialan esittely Uudellamaalla Vastaajien tausta Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö LIITE 1: Avoimet vastaukset

3 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Majoitus- ja ravitsemisalan kysely on ensimmäinen vuonna 2011 tehty kysely toimialan yrityksille ja oppilaitoksille Uudellamaalla. Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 80 %, on pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista kolmasosa, joten vastaajat edustavat henkilöstömäärän mukaan suurempaa työnantajajoukkoa kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Oppilaitoskyselyyn vastasivat 11 toimialan koulutusta antavaa oppilaitosta ja kaksi toimialajärjestöä. Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kyselyn perusteella voidaan arvioida yritysten ja oppilaitosten suhtautuvan positiivisemmin toimialan tulevaisuuteen kuin vuonna 2009 tehdyssä kyselyssä, jossa suurin osa molempien ryhmien vastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista yrityksistä, 72 %, oli maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Näistä vastaajista yli puolella on työntekijöitä enemmän kuin yhdestä, mutta vähemmän kuin kymmenestä eri kansallisuudesta työntekijöitä. Neljäsosalla vastaajista oli yli kymmenestä eri kansallisuudesta työntekijöitä ja lopuilla noin kymmenesosalla oli vain yhdestä kansallisuudesta työntekijöitä. Sekä yritysten (72 %) että oppilaitosten (95 %) vastaajien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Suurimpia majoitus- ja ravitsemisalan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvia muutoksia olivat työvoiman liittyvät muutokset, joista eniten mainintoja sai ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen. Toisena työvoimaan liittyvänä muutoksena suurena muutoksena nähtiin työvoimapula, työvoiman saatavuuden heikkeneminen kaiken kaikkiaan tulevaisuudessa sekä sitä kautta ulkomaalaisen työvoiman tarpeen kasvu. Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö (95 %) arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Työvoiman rekrytointivaikeudet ovat kasvaneet, sillä kahden vuoden takaisessa kyselyssä vastaajista 75 % arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Yrityksistä suurin osa olisikin halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia tai ikääntyneitä yli 50-vuotiaita yrityksen palvelukseen. Sitä vastoin reilu kolmasosa olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin. Vajaa puolet yrityksistä olisi valmis pitämään työntekijöitään töissä yli lakisääteisen eläkeiän. Yli puolella yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää ravintolakokkeja ja 44 % yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää tarjoilijoita. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 14 % ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Myös kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä nousivat esiin samat ammatit tai työtehtävät kärkeen, joihin oli 3

4 vaikeuksia saada työntekijöitä. Yritysten edustajien mielestä suurimmat syyt rekrytointivaikeuksiin ovat: toimialan palkkaus, avoimeen tehtävään ei ole hakijoita ja hakijoiden vähäinen työkokemus. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Sitä vastoin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa paremmin työelämän vaatimuksiin. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna tulokset ovat vastaavia, ainoastaan yritysten tyytyväisyys aikuisten ammattitaidon vastaavuuteen on lisääntynyt. Suurin osa sekä yritys että oppilaitosvastaajista arvioikin aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Yritysten edustajat olivat pääosin tyytyväisiä nuorten ja aikuisten alueen ammatilliseen koulutustarjontaan. Yrityksillä tulevaisuuden yleisosaamisessa korostuivat asiakaslähtöisyys ja käytännöntaidot, oppilaitoksilla vuorovaikutus- ja käytännöntaidot. Ammatillisessa osaamisessa yritysten edustajien kolmen kärki oli seuraava: asiakaspalvelutilanteet, töiden ajoittaminen ja eritysruokavaliotietous. Oppilaitosten kolmen kärki on lähes samanlainen: asiakaspalvelutilanteet, töiden ajoittaminen ja ruuanvalmistusmenetelmien hallinta. Yritykset käyttävät osaamisensa kehittämiseen pääasiassa omaa koulutusta (lähes 80 % vastaajista), työssäoppimista (lähes puolet vastaajista) ja oppisopimuskoulutusta (lähes kolmasosa vastaajista). Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista viisi toivottavaa ja toteuttamiskelpoista yhteistyömuotoa. Yritysten edustajien viiden kärki on seuraava: 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö 4. Rekrytointi 5. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa Oppilaitosten edustajien kolmen kärki on seuraava: 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä 3. Osallistuminen opiskelijoiden arviointiin 4. Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille 5. Oppilaitos ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin yritys osaa arvioida ja tukea sitä, miten työssäoppijat saavuttavat heille asetetut oppimistavoitteet. Vastauksissa nousi esiin kolme tekijää, joka vastaajien mielestä takaa oppimisen: oppijan selkeät tavoitteet, koulutettu ohjaaja (tai koko työyhteisö) sekä arviointi yhdessä opettajien kanssa. Osa vastaajista tyytyi vain toteamaan, että yrityksessä arviointi ja tukeminen toteutui hyvin. Muutamalla vastaajalla ei ollut tietoa asiasta tai koki, ettei ollut saanut riittävää ohjausta oppilaitokselta. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä mm. toimialan yritysten toiminnasta. Vastauksista käy ilmi, että opettajille järjestetään säännöllisesti työelämän jaksoja, koulutusta tai yritysvierailuja. Kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä tilanteeseen eikä vastauksissa ollut kehittämisehdotuksia. 4

5 Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Saadut vastaukset on kerätty taulukkoon 7.1. Alueen viisi tunnetuinta oppilaitosta olivat: 1. Omnia 2. Ravintolakoulu Perho 3. HAAGA-HELIA 4. Amiedu 5. Edupoli ja Keuda, Keski-Uudenmaan ammattiopisto 5

6 1 Kyselyn tausta ja tavoite Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Amisäätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on kaksivuotinen hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritys-oppilaitosselvitykset, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Osaamisselvityksiä tehdään vuonna 2011 viisi kappaletta: majoitus- ja ravitsemisala, talonrakennus, logistiikka, metalli- ja koneteollisuus sekä kulttuuriala. Nyt tehtävän majoitus- ja ravitsemisalan ennakkokyselyn tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Internet-kysely suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n jäsenyritysrekistereitä. Perusjoukosta jätettiin pois ne toimialan yritykset, joissa henkilöstömäärä jäi alle 2 henkilön. Linkki saatekirjeineen lähetettiin yhteensä 496 yritykselle. Yrityskyselyn vastausprosentti oli 9 % (n=44). Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat kuitenkin suurta osaa alueen yrityksistä, joten kysely tarjoaa myös arvokasta laadullista tietoa alan yritysten näkemyksistä. Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat pääkaupunkiseudun oppilaitokset (n=15), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Lisäksi kysely lähetettiin neljään edunvalvontajärjestöön. Oppilaitoksista 11 ja toimialajärjestöistä kaksi vastasi kyselyyn. Oppilaitoskyselyn vastausprosentti oli 68 %. Uudellamaalla tarjottavasta alan koulutuksesta järjestetään näiden 11 koulutuksen järjestäjän toimesta opiskelijamäärissä mitattuna noin 80 % (vuosi 2009) ja ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikoissa mitattuna noin 58 % (vuosi 2011). Oppilaitosvastaajat edustavat uudemman alan ammatillisen koulutuksen tarjonnasta 4/5-osaa. 6

7 Ennen tulosten esittelyä käydään läpi toimialan merkitystä alueella luvussa 2. Kyselyiden tulokset ja haastatteluista saadut vastaukset on jaettu tässä raportissa seuraaviin lukuihin: luku 3: Vastaajien tausta luku 4: Yritysten työvoiman tarve luku 5: Yritysten rekrytointi luku 6: Koulutuksen ja työelämän vastaavuus luku 7: Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö. Saatuja tuloksia verrataan aikaisempaan, kaksi vuotta sitten tehtyyn Ennakointikamarin kyselyyn, vertailuun soveltuvien kysymysten osalta. 7

8 2 Toimialan esittely Uudellamaalla Koko maan majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimipaikoista kolmasosa sijaitsee Uudellamaalla. Samoin henkilöstöstä 38 % työskentelee Uudellamaalla. Liikevaihdosta 40 % painottuu Uudellemaalle. (Tilastokeskus Yritysrekisteri 2009.) Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty toimialan henkilöstön ja toimipaikkojen osuus kaikista toimialoista Uudellamaalla kunnittain. Kuvio 2.1: Majoitus- ja ravitsemistoimialan henkilöstö ja toimipaikat Uudellamaalla kunnittain, % kunnan toimialoista yhteensä 8

9 Helsingin seudun toimialakatsauksen 1/2011 mukaan Helsingin seudun majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto kasvoi ennakkoarvion mukaan 4 % edellisvuodesta vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Vuodesta 2006 majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto on kasvanut 14 %. Tukkuhinnat ovat nousseet samana aikana 10 % ja kuluttajahinnat 9 %. Toimialan palkkasumma jatkoi vakaata kasvua vuoden lopussa ja kasvoi 2 % edellisestä vuodesta. Henkilöstömäärän trendin loiva kasvu taittui. Henkilöstömäärä supistui ennakkoarvion mukaan 2 % edellisvuodesta, hieman aiempaa hitaammin. Majoitus- ja ravitsemisalan palkkasumma on kasvanut 16 % vuodesta Alan henkilöstömäärä on samalla tasolla kuin vuonna Majoitus- ja ravitsemisalalla oli työvoimatutkimuksen mukaan noin työpaikkaa Helsingin seudulla viimeksi kuluneen vuoden aikana. Helsingin seudulla on arvioitu avautuvan vuoteen 2020 mennessä ammattiryhmittäin toimialalta työpaikkoja seuraavasti (muutos + poistuma työmarkkinoilta): - ravitsemisalan työntekijät: noin työpaikkaa - majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat: noin työpaikkaa - matkapalvelutyöntekijät: noin työpaikkaa - siivoustyöntekijä: noin työpaikkaa (Montén, 2010: Koulutus ja työvoima. Helsingin seutu 2020 osaamisella kohti tulevaisuutta.) 9

10 3 Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 80 %, on pk-yrityksiä 1 (kuvio 2.1). Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista viidesosa, mikä on noin 5 % enemmän kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Näin ollen vastaajat edustavat henkilöstömäärän mukaan suurempaa joukkoa kuin edellisessä kyselyssä. Lähes kaikki vastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä: vastaajien joukossa oli mm. toimitusjohtajia, omistajia/yrittäjiä sekä erilaisia päällikkötason esimiehiä. Kuvio 3.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä,% Yrityksen henkilöstömäärä % Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Amiedu Adulta Edupoli Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, aikuisopisto Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, ammattiopisto Helmi Liiketalousopisto Helsingin palvelualojen oppilaitos Keuda, Keski-Uudenmaan ammattiopisto Luksia oppisopimuskeskus Ravintolakoulu Perho Vantaan ammattiopisto Varia 1 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. 10

11 Lisäksi vastaajina toimivat myös seuraavat toimialajärjestöt: Suomen Restonomit Sure ry MaRa ry Oppilaitoskyselyn vastaajina toimivat koulutusyksikön johtajat, päälliköt tai kouluttajat. 4 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista reilu neljäsosa arvioi, että työpaikkojen määrä tulee säilymään ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa (kuvio 4.1). Suurin osa yritysvastaajista, 65 %, arvioi työpaikkojen määrän kasvavan ja vain 7 % puolestaan työpaikkojen vähenevän seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä suurin osa yritysvastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan, joten tällä hetkellä kyselyn perusteella voidaan arvioida yritysten suhtautuvan positiivisemmin tulevaisuuteen kuin vuonna Oppilaitosten edustajien enemmistö, 85 %, arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa ja 15 % säilyvän toimialalla ennallaan. Myös oppilaitoksissa suhtaudutaan tulevaisuuteen positiivisemmin kuin vuonna 2009 tehdyssä kyselyssä. Kuvio 4.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, % Työpaikkojen määrä kasvaa. Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee % Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yrityksiltä onko heillä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Suurimmalla osalla, 72 %, oli maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Näistä vastaajista yli puolella on työntekijöitä enemmän kuin yhdestä, mutta vähemmän kuin kymmenestä eri kansallisuudesta työntekijöitä. Neljäsosalla vastaajista oli yli kymmenestä eri kansallisuudesta työntekijöitä ja lopuilla noin kymmenesosalla oli vain yhdestä kansallisuudesta työntekijöitä. 11

12 Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana joko kasvamaan (72 %) tai säilymään ennallaan (26 %) (kuvio 4.2). Vain 2 % yritysten edustajista katsoi maahanmuuttajataustaisen työvoiman merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Oppilaitosten edustajien enemmistö, 95 %, oli sitä mieltä, että merkitys tulee kasvamaan. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna sekä yritykset että oppilaitokset korostavat maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitystä enemmän. Kuvio 4.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, % Merkitys kasvaa. Merkitys säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee % Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä majoitus- ja ravitsemisalan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvaa muutosta. Saadut vastaukset luokiteltiin sisällön mukaan ryhmiin, joista muodostettiin vastausluokat. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten ja oppilaitosten edustajien vastauksissa tärkeimmät muutokset koskivat työvoimaa. Tulevaisuuden tärkeimpinä muutoksina nähtiin ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen ja työvoimapula sekä ulkomaalaisen työvoimatarpeen kasvu. Näiden lisäksi vastaajia arvioivat muutoksia työntekijöiden työssäjaksaminen ja sitoutuminen työhön. Myös taloudelliset muutokset, kuten esim. palkkaus, verotus ja sopimukset nähtiin tulevaisuuden haasteina. Lisähaasteita tuovat vielä muutokset työssä mm. asenne työhön, osa-aikatyöt, työtehtävien monipuolistuminen sekä pirstaloituminen. Kuvio 4.3: Työmarkkinoiden muutokset vuoteen 2015 mennessä Työssäjaksaminen Sitoutuminen Palkka Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen MUUTOKSET TYÖVOIMASSA TALOUDELLISET MUUTOKSET Eläköityminen Työvoimapula työvoiman saatavuus Ulkomaalaisen työvoiman tarve Verotus Sopimukset Asenne Osa-aikatyöt MUUTOKSET TYÖSSÄ Kilpailu Monipuolistuminen - pirstaloituminen 12

13 5 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö (95 %) arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Vain noin 5 % vastaajista katsoi, ettei toimialalla ole rekrytointivaikeuksia lähitulevaisuudessa. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä vastaajista 75 % arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn, yritykset arvioivat tällä hetkellä rekrytointivaikeuksien lisääntyvän tulevaisuudessa. Kuvio 5.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, % Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa % Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yritysten halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia tai yli 50-vuotiaita yrityksen palvelukseen (taulukko 5.1). Sitä vastoin reilu kolmasosa olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osaaikatöihin. Vajaa puolet yrityksistä olisi valmis pitämään työntekijöitään töissä yli lakisääteisen eläkeiän. Taulukko 5.1: Yritysten %-osuus, jotka olisivat halukkaita: Kyllä, % Ei, % a) rekrytoimaan maahanmuuttajia b) rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin c) rekrytoimaan ikääntyneitä yli 50-vuotiaita d) pitämään työntekijöitä yli lakisääteisen eläkeiän yrityksen palveluksessa Yritysten edustajia pyydettiin vielä valitsemaan tai nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Taulukossa 5.2 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Yli puolella yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää ravintolakokkeja ja 44 % yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää tarjoilijoita. 13

14 Kyselyyn vastanneista yrityksistä 14 % ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Myös kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä nousivat esiin samat ammatit tai työtehtävät kärkeen, joihin oli vaikeuksia saada työntekijöitä. Taulukko 5.2: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm Ravintolakokki 24 Tarjoilija 19 Ravintolapäällikkö 10 Kahvilatarjoilija 9 Ravintolatyöntekijä 8 Baarimestari 8 Ravintolan tarjoilija 7 Keittiöpäällikkö 7 Vuoropäällikkö 7 Suurtalouskokki 4 Hotellin myyntisihteeri 4 Yritysten edustajien pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Kolmen kärki nousee esille selvästi: ensimmäisenä toimialan palkkaus, toisena se, ettei avoimeen tehtävään ole hakijoita ja kolmantena hakijoiden vähäinen työkokemus. Muina syinä vastaajat nimesivät seuraavia asioita: hakijoiden asenne työhön, ammattitaidon puute, työpaikkojen suuri tarjonta sekä toimipisteen sijainti. Kahden vuoden takaisen kyselyn kolmen kärki oli seuraava: ensimmäisenä hakijoiden vähäinen työkokemus, toisena hakijoiden koulutus ja kolmantena työaika. Ainoastaan hakijoiden vähäinen työkokemus on säilyttänyt paikkansa kärki kolmikossa. Kuvio 5.2: Yritysten edustajien valitsemat suurimmat syyt rekrytointiongelmiin, % Palkkaus toimialalla Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Hakijoiden vähäinen työkokemus Hakijoiden koulutus Työaika Toimialan huono imago Hakijoiden sosiaaliset taidot Hakijoiden kielitaito Vastaajien nimeämä muu haaste Hakijoiden vanhentunut osaaminen Työskentely-ympäristö % Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään ne työtehtävät, jotka vastaajien mielestä muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Vastauksissa korostui eniten ammatin kuvaan liittyvien työtehtävien muutokset mm. hallinto- ja esimiestehtäviin liittyvät koulutukset. Vastaukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan liitteestä 1. 14

15 6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitoksilla on asiasta selvästi positiivisempi näkemys kuin alan yrityksillä. Sekä yritysten edustajat (61 %) että oppilaitokset (55 %) arvioivat nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. 45 % oppilaitoksista arvioi koulutuksen vastaavan työelämän vaatimuksiin hyvin, kun yritysten edustajista arvioi niin vain 18 %. Viidennes yrityksistä katsoi koulutuksen vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti. Vastaavasti yksikään oppilaitoksen edustaja ei katsonut nuorten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän vaatimuksiin. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä saatiin aivan vastaava tulos. Kuvio 6.1: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti % Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajista 60 % ja yritysten edustajista lähes 50 % arvioivat aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Lisäksi oppilaitosten edustajista reilu kolmasosa ja yritysten edustajista lähes puolet arvioi ammattitaidon tyydyttävästi työelämän tarpeisiin. Molemmista vastaajaryhmistä alle kymmenesosa katsoi vastaavuuden olevan huono. 15

16 Verrattuna kahden vuoden takaisiin tuloksiin yritysten tyytyväisyys aikuisten ammattitaidon vastaavuuteen on lisääntynyt ja oppilaitosten pysynyt lähes ennallaan. Kuvio 6.2: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti % Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten tai/ja aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti tai erittäin huonosti, pyydettiin vielä perustelemaan mielipidettään lyhyesti. Nuorten koulutuksen vastaamattomuutta perusteltiin eniten nuorten asenne- ja motivaatio-ongelmilla ja puutteellisilla työelämätaidoilla. Valmistuneiden taidot ja osaaminen nähtiin usein myös puitteellisina, lääkkeeksi ehdotettiin lisää käytännön työharjoittelua. Lisäksi koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyöllä toivottiin saatavan lisää imua koulutukseen. Aikuiskoulutuksen vastaamattomuutta perusteltiin motivaation ja käytännönharjoittelun sekä koulutuksen puutteellisuudella. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, jota he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi yrityksen tarjoama oma koulutus, jonka valitsi lähes 80 % vastaajista kolmen kärkeen. Toisena oli työssäoppiminen, jonka valitsi hieman alle puolet vastaajista kolmen kärkeen. Kolmanneksi valikoitui oppisopimuskoulutus, jonka lähes kolmasosa vastaajista nosti kärki kolmikkoon. Kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä käytettiin hieman erilaista kyselymuotoa, joten vastaukset eivät ole aivan vertailukelpoisia. Silloin kolmenkärki oli seuraava: ensimmäisenä tutkintoperusteinen koulutus, toisena yritysten oma koulutus ja kolmantena rekrytointi. 16

17 Kuvio 6.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, % Oma koulutus Työssäoppiminen Oppisopimuskoulutus Lyhytkestoinen koulutus Rekrytointi Työnkierto Henkilöstövuorkaus Täydennys- ja lisäkoulutus Alihankinta Tutkintoperusteinen koulutus Maahanmuuttajien koulutus % Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään täydennys- ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Eniten mainintoja sai esimieskoulutus. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta. Oppilaitosten edustajista 65 % ja yritysten edustajista 64 % arvioi aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa (kuvio 6.4). Noin kolmasosa molemmista vastaaja ryhmistä arvioi merkityksen säilyvän ennallaan. Yritysten edustajista alle kymmenesosa arvioi merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn, on aikuiskoulutuksen merkitys säilynyt lähes tulkoon samana sekä yritysten että oppilaitosten edustajien mielestä. Kuvio 6.4: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, % Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee % 17

18 Kuviossa 6.5 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien kolmen kärki on seuraava: asiakaspalvelutaidot, asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja myyntiosaaminen. Oppilaitosten edustajien mukaan yleisosaamisessa kolmen kärki on seuraava: vuorovaikutus- ja viestintätaidot, asiakaspalvelutaidot, ryhmätyötaidot sekä vieraiden kulttuurien ymmärtäminen. Yrityksillä korostuvat asiakaslähtöisyys ja käytännöntaidot, oppilaitoksilla vuorovaikutus- ja käytännöntaidot. Kielitaidossa eniten mainintoja saivat venäjä (20 kpl) ja englanti (11 kpl). Yritysten muu nimeämä taito oli into, energia ja halu oppia uutta. Kuvio 6.5: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana,% Yritykset Asiakaspalvelutaidot Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Myyntiosaaminen Aloitekyky (aloitteellisuus) Käytännön taidot Kielitaito Vastuuntunto Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Kyky reagoida muutoksiin Ongelmaratkaisutaidot Joustavuus Ryhmätyötaidot Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Työturvallisuus Tietotekniikkataidot Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Ajanhallintataidot Työkyvyn edistäminen Yrittäjyys Oppimistaidot Tiedonhallintataidot Ergonomia Vastaajien nimeämä muu taito % 18

19 Oppilaitokset Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Asiakaspalvelutaidot Ryhmätyötaidot Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Kielitaito Ongelmaratkaisutaidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Kyky reagoida muutoksiin Vastuuntunto Joustavuus Käytännön taidot Yrittäjyys Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Ajanhallintataidot Tietotekniikkataidot Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Oppimistaidot Myyntiosaaminen Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Työkyvyn edistäminen Työturvallisuus Tiedonhallintataidot Ergonomia Vastaajien nimeämä muu taito % 19

20 Kuvio 6.6: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana,% Yritykset Asiakaspalvelutilanteet Töiden ajoittaminen Erityisruokavaliotietous Raaka-ainetuntemus Hygienia ja puhtaanapito Tarjoilutavat Tapatietous ja etiketti Ruuanvalmistusmenetelmien hallinta Kassatoimintojen hallinta Juomatietous Ruokalajituntemus Elintarvikekemia Kokouspalvelut Vastaajien nimeämä muu taito % Oppilaitokset Asiakaspalvelutilanteet Töiden ajoittaminen Ruuanvalmistusmenetelmien hallinta Erityisruokavaliotietous Raaka-ainetuntemus Tapatietous ja etiketti Hygienia ja puhtaanapito Ruokalajituntemus Vastaajien nimeämä muu taito Kokouspalvelut Tarjoilutavat Juomatietous Elintarvikekemia Kassatoimintojen hallinta % Kuviossa 6.6 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien kolmen kärki on seuraava: asiakaspalvelutilanteet, töiden ajoittaminen ja eritysruokavaliotietous. Oppilaitosten kolmen kärki on lähes samanlainen: asiakaspalvelutilanteet, töiden ajoittaminen ja ruuanvalmistusmenetelmien hallinta. 20

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki 2.2.2016 Lauri Kurvonen 1 Sisällys Missä ollaan, mihin mennään? Ammatillisen opettajan lähtökohdat digiloikkaan AM-reformi Miten pysyä menossa mukana? Lähde: Kunnas

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tulevaisuuden työpaikat ja uusien kilpailutekijöiden asettamat vaatimukset. Millaisia tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden työpaikat ja uusien kilpailutekijöiden asettamat vaatimukset. Millaisia tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa? Tulevaisuuden työpaikat ja uusien kilpailutekijöiden asettamat vaatimukset Millaisia tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa? Marja Kyllönen henkilöstöjohtaja Turun Osuuskauppa Turun Osuuskauppa (TOK) Toimii

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille

TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille 1 (5) TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille Työssä oppien ammattiin Yrittäjät ovat kiinnostuneita ottamaan nuoria työpaikalla tapatuvaan oppimiseen painottuvaan koulutukseen. Yrittäjät aluavat

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Työtaitovalmennus. Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi

Työtaitovalmennus. Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi Työtaitovalmennus Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi Lähtökohdat: Työtaitovalmennuksella vastataan nuorten itsensä, heidän kanssaan työskentelevien ja erityisesti työnantajien esittämään

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun

evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun Esimerkkejä tutkinnon muodostumisesta ammatillisessa koulutuksessa evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun Diat tuottanut Jukka Söderdahl Winna Tutkinnon osa kerrallaan - esimerkki tutkinnon

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä Veli-Matti Lamppu 11..200 1 Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä II/0 21 14 14 4 2 I/0 1 1 11 2 II/0

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy AMKE Johdon foorumi Merja Oljakka SOL Palvelut Oy SOL Aurinkokunta Haluamme luoda tarinan, joka vastaa sitä mitä olemme ja tahdomme nyt ja tulevaisuudessa. Sen päähenkilö on SOL moniosaaja, asiakkaalle

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot