Ennakointikamari Yritys- ja oppilaitoskyselyn YHTEENVETO eri toimialojen ammatillisen osaamisen tarpeista

Transkriptio

1 Ennakointikamari Yritys- ja oppilaitoskyselyn YHTEENVETO eri toimialojen ammatillisen osaamisen tarpeista

2

3 2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto Kyselyn lähtökohdat Taustatiedot Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys Maahanmuuttajat työvoimana Yritysten osaamisen kehittäminen Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Tulevaisuuden yleisosaaminen Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö Lähteet Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2012

4 3 Tiivistelmä tuloksista Tämä raportti on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan enemmän laadullisia tapaustutkimuksia kuin tiukkaa tilastollista dataa. Kyselyitä on tehty vuosien aikana yhteensä 16 ja ne on toteutettu sähköisellä web-lomakkeella. Yrityskyselyn perusjoukkona on käytetty Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksiä kyseessä olevalta toimialalta. Vuosien aikana yritysjoukkoa täydennettiin Fonectan otoksella, lisäksi vuosina osoitetietoja saatiin toimialajärjestöiltä sekä oppilaitosten yritysyhteystiedoista. Oppilaitosotoksen tiedot ovat koostuneet aina kunkin toimialan opetusta järjestävistä Uudenmaan ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista. Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys Kaikkien toimialojen yritysten edustajista ( ) suurin osa (46 %) arvioi, että toimialan kotimaisten työpaikkojen määrä kasvaa seuraavan neljän vuoden kuluessa. Reilu kolmasosa arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan ja lähes viidesosa arvioi kotimaisten työpaikkojen määrän vähentyvän seuraavan neljän vuoden kuluessa. Samansuuntaisia olivat myös oppilaitosten edustajien arviot: 56 prosenttia arvioi työpaikkojen määrän kasvavan, reilu kolmasosa säilyvän ennallaan ja kymmenesosa määrän vähenevän. Kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan sekä hyvinvointialojen yritysten ja oppilaitosten edustajat arvioivat toimialan työpaikkojen määrän kasvua toimialoista positiivisimmin. Maahanmuuttajat työvoimana Yritysten edustajilta on kysytty vuodesta 2011 lähtien, onko heillä henkilöstössään maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Kaikki toimialat huomioiden suurimmalla osalla yrityksistä oli kyselyhetkellä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Eniten maahanmuuttajataustaista työvoimaa käytettiin kone- ja metallituoteteollisuudessa. Vastaavasti vähiten maahanmuuttajataustaista työvoimaa oli finanssi-, kulttuuri- ja ICT -alalla sekä logistiikassa. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia ( ) pyydettiin arvioimaan maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kaikkien toimialojen yrityksistä yhteensä 47 prosenttia arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Lähes yhtä suuri osa, 45 prosenttia, arvioi että merkitys tulee kasvamaan. Oppilaitosten edustajien selvä enemmistö (67 %) arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Toimialoittain tarkasteltuna finanssi- ja ICT -alalla (2012), teknisen kaupan alalla (2010) ja LVIS alalla (2009) sekä yritysten että oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi merkityksen säilyvän ennallaan, kun muilla toimialoilla merkityksen arvioitiin kasvavan. Edellä mainittujen lisäksi talonrakentamisen ja infran yritysten edustajista suurin osa, sekä kulttuurialalla (2011) ja kone- ja metallituoteteollisuudessa (2011) oppilaitosten edustajista suurin osa, arvioi merkityksen säilyvän ennallaan. Yritysten osaamisen kehittäminen Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista yhdestätoista vaihtoehdosta ne keinot, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi toimialoista riippumatta nousi oma koulutus, joka oli kaikkien muiden toimialojen ensimmäinen osaamisen kehittämisen keino lukuun ottamatta ICT -alaa sekä kone- ja metallituoteteollisuutta. Toiseksi käytetyimpänä keinona oli työssäoppiminen ja kolmantena oli lyhytkestoinen koulutus. Vähiten valittiin annetuista osaamisen kehittämisen vaihtoehdoista maahanmuuttajien koulutusta. Yritysten rekrytointi Yritysten edustajien enemmistö, 58 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Noin neljäsosa vastaajista arvioi, että toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Toimialoittain tarkasteltuna majoitus- ja ravitsemisalan (2011) yrityksistä lähes puolet (48 %) sekä logistiikka-alan (2011 ja 2009) yrityksistä 40 prosenttia arvioi seuraavan neljän vuoden aikana tulevan suuria vaikeuksia rekrytointiin. Vastaavasti kulttuurin sekä kone- ja metallituoteteolli-

5 4 suuden (2011) yritysten edustajista noin neljäsosa arvioi, ettei toimialalla tule olemaan rekrytointivaikeuksia seuraavan neljän vuoden aikana. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ja aikuisten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Toimialasta riippumatta aikuisten ammattitaidon vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Toimialoittain tarkasteltuna tyytyväisempiä koulutuksen vastaavuuteen ovat olleet hyvinvointialojen yritysten ja oppilaitosten edustajat. Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he parantaisivat koulutuksen ja työelämän vastaavuutta. Vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia riippumatta toimialasta. Eniten molemmissa vastaajaryhmissä toivottiin opiskeluun liittyvien käytännönharjoittelujaksojen lisäämistä. Tulevaisuuden yleisosaaminen Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia on pyydetty ( ) valitsemaan yleisosaamisen taitoja, joiden he katsovat korostuvan omalla toimialallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Annetut vaihtoehdot ovat jonkin verran muuttuneet vuosien kuluessa, mutta siitä huolimatta seuraavat yleisosaamisen taidot korostuvat läpi eri toimialojen molemmilla vastaajaryhmillä: asiakaspalvelutaidot, ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, aloitekyky, ryhmä- tai tiimityötaidot sekä asiakkaan tarpeiden tunnistaminen. Lisäksi oli havaittavissa toimialoittain korostuvia yleisosaamisen taitoja muun muassa hyvinvointialalla tiimi- ja ryhmätyötaidot sekä talonrakentamisessa työturvallisuus. Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia on pyydetty arvioimaan yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Vuosina molempia vastaajaryhmiä pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista ne yhteistyömuodot, joita he pitävät toivottavina ja toteuttamiskelpoisimpina. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajien mielestä paras ja toivottavin yhteistyömuoto on työssäoppimispaikkojen. Toiseksi tärkein yhteistyömuoto yritysten edustajilla oli kesätyöpaikkojen. Vastaavasti oppilaitosten edustajilla toiseksi tärkeimmäksi yhteistyömuodoksi nousi yritysten osallistuminen opiskelijoiden arviointiin. Vuoden 2012 alusta kysymyksen muotoilua muutettiin ja yritysten edustajia pyydettiin avovastauksella kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista he olisivat kiinnostuneet, ja/tai mistä yritys parhaiten hyötyisi toimialan ammatillisten oppilaitosten kanssa Uudellamaalla. Vastaavasti oppilaitosten edustajia pyydettiin avovastauksella kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista oppilaitos parhaiten hyötyisi yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa. Kysymystyyppiä vaihtamalla oletettiin, että saataisiin enemmän vastausvariaatioita ja eroavaisuuksia esiin toimialojen välille. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan edelleen yritys-oppilaitosyhteistyön kärjessä ovat samat yhteistyömuodot: työssäoppimispaikkojen ja kesätyöpaikkojen. Oppilaitosten välisessä yhteistyössä hyödyllisimpiä muotoja ovat erilaiset yhteiset tilaisuudet, verkostoituminen ja toimintamallien vertailu sekä hyvien käytäntöjen löytäminen.

6 Johdanto 5 Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helmi Liiketalousopisto ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö sopivat vuonna 2008 yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö nimettiin Ennakointikamariksi. Vuoden 2011 alusta Ennakointikamari kehittyi yhteistyöprosessiksi ammatillisten osaamistarpeiden ennakoimiseksi sekä yritysten että koulutuksen järjestäjien yhteistyöllä. Uutena yhteistyökumppanina aloitti Uudenmaan liitto. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritys-oppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä on tehty vuoden 2009 alusta vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä 16 kertaa yhdelletoista eri toimialalle (ks. taulukko 1). Taulukko 1: Osaamiskyselyiden toimialat eri vuosina Vuosi Toimiala 2009 Logistiikka Majoitus- ja ravitsemisala Talonrakennus ja infra-ala LVIS 2010 Tekninen kauppa Hyvinvointiala Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala 2011 Majoitus- ja ravitsemisala Talonrakennus Logistiikka Kone- ja metallituoteteollisuus Kulttuuri 2012 Hyvinvointiala ICT -ala Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala Finanssiala Yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Yritysten tarvitsema osaaminen Yritysten tarpeet rekrytoitavien pohjakoulutukselle Oppilaitoksista valmistuvien taitojen sopivuus yrityksille Yritysten vastauksia oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten Yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä Vertailua koulutuksen järjestäjien ja yritysten käsityksistä Osaamisselvityksen kyselylomaketta on uudistettu useaan eri otteeseen. Näin ollen vuoden 2009 lopusta, LVIS toimialasta eteenpäin, vuoden 2012 loppuun on säilynyt neljä kysymystä samanlaisessa muodossaan ja näiden osalta saatuja tuloksia voidaan verrata kaikkien toimialojen kesken.

7 6 1 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten edustajien mielipiteet. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksi-kysymysten avulla. (Yin 1994, 5 13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi tilastoja tai analysoida aineistoa määrällisesti, ja määrällisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan hyödyntää aineistoina tekstejä tai muita vastaavia yleensä laadullisiksi määriteltyjä aineistoja. Laadullista tutkimusta luonnehtivia seikkoja ovat muun muassa: - tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi - harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta - hypoteesittomuus; ei lukkoon lyötyjä ennakko-oletuksia tuloksista Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineiston rajaus tapahtuu teoreettisen edustavuuden ehdoilla: tutkittu tapaus/tapaukset voidaan nähdä esimerkkinä yleisestä (Eskola & Suoranta 1998). Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa. (Saaranen Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen Kauppinen & Puusniekka 2006.)

8 2 Taustatiedot 7 Yritys- ja oppilaitoskyselyt on toteutettu sähköisellä web-lomakkeella. Yrityskyselyn otosjoukkona on käytetty Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksiä. Vuosien aikana otosta täydennettiin Fonectan otoksella, lisäksi vuosina täydennystä otokseen saatiin toimialajärjestöiltä sekä oppilaitosten yritysyhteystiedoista. Oppilaitosotoksen tiedot ovat koostuneet aina kunkin toimialan opetusta järjestävistä alueen ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista. Kyselyyn vastanneiden yritysten ja oppilaitosten edustajien määrä on vaihdellut toimialoittain. Vastausprosentti on jäänyt keskimäärin yrityspuolella noin kymmeneen prosenttiin ja oppilaitosten osalta 58 prosenttiin (ks. taulukko 2.1). Oppilaitosten osalta on päästy huomattavasti korkeampaan vastausprosenttiin, mihin vaikuttaa otokseen kuuluvien oppilaitosten pienempi lukumäärä verrattuna yritysten lukumäärään. Oppilaitoksia on keskimäärin 17 toimialaa kohden, kun yritysten lukumäärä on keskimäärin 470. Vastausprosentin kohottamiseen on käytetty erilaisia keinoja muun muassa kyselyn muokkaaminen vastaajaystävällisemmäksi lyhentämällä kyselyä ja vähentämällä avovastausten määrää sekä muokkaamalla saateviestiä vastaajia motivoivampaan suuntaan. Vuonna 2011 otettiin käyttöön ns. ennakkomarkkinointikirje, joka lähetetään noin kuukautta ennen varsinaista kyselyä. Lisäksi vastaajien motivoimiseksi alettiin arpoa vastaajien kesken kolme kirjapalkintoa. Taulukko 2.1: Kyselyyn vastanneiden yritysten ja oppilaitosten edustajien otoskoot, lukumäärät ja vastausprosentit toimialoittain Vuosi Toimiala Yritykset Oppilaitokset (vastanneet opettajat) lkm/ otoskoko vastausprosentti lkm/ otoskoko vastausprosentti 2009 Logistiikka 33/ /13 (8) 62 Majoitus- ja ravitsemisala 98/ /13 (14) 77 Talonrakennus ja infra-ala 44/ /22 (9) 36 LVIS 83/ /18 (9) Tekninen kauppa 62/ /25 (11) 40 Hyvinvointiala 85/ /16 (13) 63 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala 52/ /17 (15) Majoitus- ja ravitsemisala 44/ /15 (19) 73 Talonrakennus 17/ /20 (27) 60 Logistiikka 28/ /18 (25) 50 Kone- ja metallituoteteollisuus 18/ /15 (28) 66 Kulttuuri 18/ /30 (51) Hyvinvointiala 58/ /19 (80) 63 ICT -ala 32/ /15 (22) 67 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala 41/ /18 (31) 56 Finanssiala 27/ /10 (21) 90 Yhteensä 740/ /284 (383) 58 Reliabiliteetin nostamiseksi vastaajien edustavuuden mittarina alettiin käyttää vuodesta 2011 lähtien yritysten henkilöstömäärää ja oppilaitosten opiskelijamäärää. Vastanneiden yritysten henkilöstömäärät on laskettu yhteen ja tulosta on verrattu koko Uudenmaan toimialan yritysten henkilöstömäärään 1. Henkilöstömäärät on haettu Tilastokeskuksen KunTo-tietokannasta. Vastaavasti oppilaitosten opiskelijamäärät on haettu Opetushallituksen Wera-tietokannasta (ks. taulukko 2.2). Yritysten henkilöstömäärällä mitattuna vuodesta 2011 eteenpäin yritysvastaajien edustavuus on ollut keskimäärin 30 prosenttia ja oppilaitosten edustavuus opiskelijamäärällä mitattuna 69 prosenttia. Yrityspuolen edustavuuteen vaikuttaa se, että kaikki toimialat huomioiden vastaajista 15 prosenttia edustaa yli 250 henkilön yrityksiä. Tämä noudattaa myös alueen normaalijakaumaa eli noin 85 prosenttia on pk-yrityksiä. 1 Kaikkien toimialojen osalta ei ole voitu näin suoraviivaisesti laskea kaikkien vastanneiden henkilöstömääriä yhteen, sillä esim. osa yrityksistä on ilmoittanut koko konsernin henkilöstömäärän eikä kyseisellä toimialalla toimivien määrän. Henkilöstömäärä ei ole ollut vertailukelpoinen, jos yritys on tol2008 luokituksessa jossain muussa toimialaluokassa kuin mitä kyselyssä on tarkoitettu. Näiden yritysten osalta on käytetty muita tietolähteitä muun muassa HSY:n yritysraporttia yrityksen henkilöstömäärän arvioinnissa.

9 8 Lähes kaikki yritysten edustajat ovat toimineet ylemmissä johtotehtävissä (toimitusjohtajina, yrittäjinä tai päällikkötason tehtävissä). Oppilaitosten edustajat ovat toimineet muun muassa rehtoreina, lehtoreina, koulutusalan vastaavina ja opettajina. Taulukko 2.2: Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärät ja oppilaitosten opiskelijamäärät Uudellamaalla toimialoittain Vuosi Toimiala Yritysten henkilöstömäärä Oppilaitosten opiskelijamäärä Uudellamaalla, % Uudellamaalla, % 2011 Talonrakennus 9 81 Logistiikka Kone- ja metallituoteteollisuus Kulttuuri Hyvinvointiala ICT -ala Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala Finanssiala 39 - Yhteensä Yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä suurin osa eri toimialoilla on ollut pk-yrityksiä 2 (ks. kuvio 2.1.). Reilu kolmasosa vastanneista yrityksistä on henkilöstömäärältään joko alle 10 henkilön yrityksiä tai hengen yrityksiä. Poikkeuksen alueen yritysten kokoluokan normaalijakaumaan (pk-yrityksiä 85 % ja yli 250 henkilön yrityksiä 15 %) tekevät finanssi- (2012), kiinteistöpalveluiden ja turvallisuus- (2012) ICT- (2012), majoitus- ja ravitsemis- (2011) ja logistiikkaalan (2009) kyselyt, joissa yli 250 henkilön yrityksiä on enemmän kuin 15 prosenttia. Lisäksi talonrakennus ja infra-alan (2009), teknisen kaupan (2010) ja kulttuurialan (2012) kyselyissä on pk-yritysten osuus yli edustettuna verrattuna normaalijakaumaan. Kuvio 2.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä luokiteltuna toimialoittain, % 1-9 hlöä hlöä hlöä hlöä 250+ Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / 2011 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2010 Hyvinvointiala / 2010 Tekninen kauppa / 2010 LVIS / 2009 Talonrakennus ja infra-ala / 2009 Majoitus- ja ravitsemisala / 2009 Logistiikka / % vastaajista 2 Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko pk-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus)

10 3 Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys 9 Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Tämä kysymys on ollut vuoden 2009 lopusta samanlaisena aina vuoden 2012 loppuun asti. Kuvioissa 3.1 ja 3.2 vastaukset ovat nähtävillä toimialoittain. Kaikkien toimialojen yritysten edustajista suurin osa (46 %) arvioi, että toimialan kotimaisten työpaikkojen määrä kasvaa seuraavan neljän vuoden kuluessa. Reilu kolmasosa arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan ja 16 prosenttia arvioi kotimaisten työpaikkojen määrän vähentyvän seuraavan neljän vuoden kuluessa. Seuraavilla toimialoilla yli puolet yritysten edustajista arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa: kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala (2012, 2010), hyvinvointiala (2012, 2010) sekä majoitus- ja ravitsemisala (2011). Tämän kysymyksen kohdalla vastauksissa heijastuu todennäköisesti yleinen taloudellinen tilanne, sillä vuosina 2009 ja 2011 osaamiskyselyihin osallistuneiden yritysten edustajat ovat arvioineet työpaikkojen määrä kehitystä varovaisemmin kuin muina vuosina tehdyissä kyselyissä. Seuraavilla toimialoilla vähintään viidesosa yritysten edustajista arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden kuluessa: finanssi- ja ICT-ala (2012), kone- ja metallituoteteollisuus ja logistiikka (2011), tekninen kauppa (2010), talonrakentaminen ja infra, majoitus- ja ravitsemisala sekä logistiikka (2009). Kuvio 3.1: Toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraan neljän vuoden kuluessa toimialoittain, % yritysten edustajista 3 Määrä vähenee Säilyy ennallaan Määrä kasvaa Tyhjä Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / 2011 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2010 Hyvinvointiala / 2010 Tekninen kauppa / 2010 LVIS / 2009 Talonrakentaminen ja infra / 2009* Majoitus- ja ravitsemisala / 2009* Logistiikka / 2009* % yritysten edustajista Kaikkien oppilaitosten edustajista yli puolet (54 %) arvioi, että toimialan kotimaisten työpaikkojen määrä kasvaa seuraavan neljän vuoden kuluessa. Reilu kolmasosa arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan ja hieman alle kymmenesosa arvioi kotimaisten työpaikkojen määrän vähentyvän seuraavan neljän vuoden kuluessa. Oppilaitosten edustajien voidaan sanoa arvioineen positiivisemmin työpaikkojen määrä kehitystä kuin yritysten edustajien. 3 * Toimialojen kohdalla on yhdistetty vastausvaihtoehdot vastaamaan vuoden 2009 lopusta asti vallitsevaa käytäntöä. Vastausvaihtoehtojen yhdistämineni: määrä vähenee, yhdistetty työpaikkojen määrä vähenee voimakkaasti ja työpaikkojen määrä vähenee. määrä kasvaa, yhdistetty työpaikkojen määrä kasvaa voimakkaasti ja työpaikkojen määrä kasvaa.

11 10 Seuraavilla toimialoilla yli puolet oppilaitosten edustajista arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa: finanssiala (2012), hyvinvointiala (2012, 2010), logistiikka, talonrakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemisala (2011) sekä kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala (2010). Vastaavasti neljällä toimialalla vähintään viidesosa oppilaitosten edustajista arvioi työpaikkojen määrän vähenevän. Nämä toimialat ovat ICT-ala (2012), kulttuuriala (2011), talonrakennus ja infra-ala (2009) sekä majoitus- ja ravitsemisala (2009). Kuvio 3.2: Toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraan neljän vuoden kuluessa toimialoittain, % oppilaitosten edustajista 4 Määrä vähenee Säilyy ennallaan Määrä kasvaa Tyhjä Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / 2011 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2010 Hyvinvointiala / 2010 Tekninen kauppa / 2010 LVIS / 2009 Talonrakennus ja infra-ala / 2009* Majoitus- ja ravitsemisala / 2009* Logistiikka / 2009* % oppilaitosten edustajista 4 Toimialojen kohdalla on yhdistetty vastausvaihtoehdot vastaamaan vuoden 2009 lopusta asti vallitsevaa käytäntöä. Vastausvaihtoehtojen yhdistämineni: määrä vähenee, yhdistetty työpaikkojen määrä vähenee voimakkaasti ja työpaikkojen määrä vähenee. määrä kasvaa, yhdistetty työpaikkojen määrä kasvaa voimakkaasti ja työpaikkojen määrä kasvaa.

12 11 4 Maahanmuuttajat työvoimana Yritysten edustajilta on kysytty vuodesta 2011 lähtien, onko heillä henkilöstössään maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Kaikki toimialat huomioiden niukalla enemmistöllä yrityksistä oli kyselyhetkellä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Toimialoittain tarkasteluna vähiten maahanmuuttajataustaista työvoimaa oli finanssi- kulttuuri- ja ICT - alalla. Vastaavasti eniten maahanmuuttajataustaista työvoimaa oli kone- ja metallituoteteollisuudessa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalalla. Kuvio 4.1: Onko yrityksissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa, % yritysten edustajista Kyllä Ei Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / % yritysten edustajista Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Tämä kysymys on ollut vuoden 2009 lopusta samanlaisena aina vuoden 2012 loppuun asti. Kuvioissa 4.2 ja 4.3 vastaukset ovat nähtävillä toimialoittain. Kaikkien toimialojen yrityksistä yhteensä niukka enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Lähes yhtä suuri osa arvioi, että merkitys tulee kasvamaan. Toimialoittain tarkasteltuna majoitus- ja ravitsemisalalla (2011), kiinteistöpalveluissa ja turvallisuusalalla (2012), logistiikka-alalla (2011) ja hyvinvointialalla (2010 ja 2012) yli puolet vastaajista arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvavan. Ainoastaan teknisen kaupan alalla (2010), ICT -alalla (2012) ja LVIS alalla (2009) yritysten vastaajien enemmistö arvioi merkityksen säilyvän ennallaan. Kaikilla toimialoilla (pl. talorakennus ja infra-ala) vain noin kymmenesosa arvioi merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Kun verrataan vuosina 2009 ja 2010 tehtyjä kyselyitä vuosien 2011 ja 2012 tehtyihin kyselyihin toimialoittain, havaitaan, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 2009 majoitus- ja ravitsemisalan kyselyssä 43 prosenttia arvioi merkityksen kasvavan, kun vuonna 2011 peräti 74 prosenttia oli tätä mieltä. Vastaavasti vuonna 2009 tehdyssä logistiikka-alan kyselyssä 47 prosenttia arvioi merkityksen kasvavan, kun vuonna 2011 yli puolet vastaajista eli 57 prosenttia oli tätä mieltä.

13 12 Kuvio 4.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, % yritysten edustajista 5 Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / 2011 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2010 Hyvinvointiala / 2010 Tekninen kauppa / 2010 LVIS / 2009 Talonrakentaminen ja infra / 2009* Majoitus- ja ravitsemisala / 2009* Logistiikka / 2009* Merkitys vähenee Säilyy ennallaan Merkitys kasvaa Tyhjä % yritysten edustajista Oppilaitosten edustajat arvioivat yritysten edustajiin verrattuna maahanmuuttajataustaisen työvoiman ja työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvun positiivisemmaksi, sillä enemmistö (67 %) arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Reilu kolmasosa arvioi, että merkitys säilyy ennallaan ja neljä prosenttia arvioi merkityksen vähenevän. Majoitus- ja ravitsemisalan (2011 ja 2009) oppilaitosten edustajista lähes kaikki vastaajat arvioivat merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Toimialoittain tarkasteltuna ainoastaan teknisen kaupan alalla (2010), ICT -alalla (2012) ja LVIS alalla (2009) oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi merkityksen säilyvän ennallaan. 5 Toimialojen kohdalla on yhdistetty vastausvaihtoehdot vastaamaan vuoden 2009 lopusta asti vallitsevaa käytäntöä. Vastausvaihtoehtojen yhdistämineni: merkitys vähenee, yhdistetty merkitys vähenee voimakkaasti ja merkitys vähenee. merkitys kasvaa, yhdistetty merkitys kasvaa voimakkaasti ja merkitys kasvaa.

14 13 Kuvio 4.3: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, % oppilaitosten edustajista 6 Merkitys vähenee Säilyy ennallaan Merkitys kasvaa Tyhjä Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / 2011 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2010 Hyvinvointiala / 2010 Tekninen kauppa / 2010 LVIS / 2009 Talonrakennus ja infra-ala / 2009* Majoitus- ja ravitsemisala / 2009* Logistiikka / 2009* % oppilaitosten edustajista 13 6 Toimialojen kohdalla on yhdistetty vastausvaihtoehdot vastaamaan vuoden 2009 lopusta asti vallitsevaa käytäntöä. Vastausvaihtoehtojen yhdistämineni: merkitys vähenee, yhdistetty merkitys vähenee voimakkaasti ja merkitys vähenee. merkitys kasvaa, yhdistetty merkitys kasvaa voimakkaasti ja merkitys kasvaa.

15 14 5 Yritysten osaamisen kehittäminen Vuoden 2011 kevääseen saakka vastaajia pyydettiin valitsemaan 11:sta annetusta vaihtoehdoista kolme tärkeintä osaamisen kehittämisen keinoa. Vuoden 2011 syksyllä (logistiikka-alasta eteenpäin) kysymyksen muotoilu muutettiin siten, että vastaajien pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista ne keinot, joita yrityksessä käytetään. Keinot ovat olleet vuoden 2009 ensimmäisen kyselyn jälkeen seuraavat: - alihankinta, - henkilöstön vuokraus, - lyhytkestoinen koulutus, - maahanmuuttajien koulutus, - oma koulutus, - oppisopimuskoulutus, - rekrytointi, - tutkintoperusteinen koulutus, - työnkierto, - työssäoppiminen sekä - täydennys- ja lisäkoulutus. Tärkeimmäksi keinoksi toimialasta riippumatta nousi oma koulutus, joka oli kaikkien muiden toimialojen ensimmäinen osaamisen kehittämisen keino lukuun ottamatta ICT -alaa sekä kone- ja metallituoteteollisuutta. Toiseksi käytetyimpänä keinona oli työssäoppiminen ja kolmantena lyhytkestoinen koulutus. Vähiten vastaajat valitsivat annetuista osaamisen kehittämisen keinoista maahanmuuttajien koulutusta. Toimialoilla, joissa on tehty tarkastelujaksonaikana useampi kysely, oli vain vähän vaihtelua osaamisen kehittämisen keinoissa. Näitä toimialoja ovat muun muassa hyvinvointi sekä kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala. Taulukko5.1: Yritysten osaamisen kehittämisessä kolme eniten käytettyä keinoa Vuosi Toimiala Ensimmäinen keino Toinen keino Kolmas keino 2012 Finanssiala Oma koulutus Työssäoppiminen Rekrytointi Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala Oma koulutus Oppisopimuskoulutus Lyhytkestoinen koulutus ICT -ala Työssäoppiminen Oma koulutus Alihankinta Hyvinvointiala Oma koulutus Täydennys - ja lisäkoulutus Lyhytkestoinen koulutus Rekrytointi 2011 Kulttuuri Oma koulutus Työssäoppiminen Lyhytkestoinen koulutus Kone- ja metallituoteteollisuus Työssäoppiminen Alihankinta Lyhytkestoinen koulutus Logistiikka Oma koulutus Lyhytkestoinen koulutus Työssäoppiminen Talonrakentaminen Oma koulutus Työssäoppiminen Lyhytkestoinen koulutus Alihankinta Majoitus- ja ravitsemisala Oma koulutus Työssäoppiminen Oppisopimuskoulutus 2010 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala Oma koulutus Työssäoppiminen Lyhytkestoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Hyvinvointiala Oma koulutus Lyhytkestoinen koulutus Työssäoppiminen Tekninen kauppa Oma koulutus Työssäoppiminen Rekrytointi 2009 LVIS Oma koulutus Työssäoppiminen Lyhytkestoinen koulutus Talonrakennus ja infra-ala Oma koulutus Alihankinta Työnkierto Majoitus- ja ravitsemisala Oma koulutus Työssäoppiminen Rekrytointi Logistiikka *) Oma koulutus Täydennys - ja lisäkoulutus Rekrytointi *) Vaihtoehdoista puuttuivat työnkierto ja työssäoppiminen

16 6 Yritysten rekrytointi 15 Yhteensä eri toimialojen yritysten edustajien enemmistö (58 %), arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 6.1). Noin neljäsosa vastaajista arvioi, että toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. 16 prosenttia vastaajista arvioi, ettei toimialalla ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Toimialoittain tarkasteltuna majoitus- ja ravitsemisalan (2011) yrityksistä lähes puolet sekä logistiikka-alan (2011 ja 2009) yrityksistä 40 prosenttia arvioi seuraavan neljän vuoden aikana tulevan suuria vaikeuksia rekrytointiin. Vastaavasti finanssi- ja hyvinvointialojen (2012), kulttuurin (2012) sekä kone- ja metallituoteteollisuuden (2011) yritysten edustajista noin neljäsosa arvioi, ettei toimialalla tule olemaan rekrytointivaikeuksia seuraavan neljän vuoden aikana. Kuvio 6.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Suuria vaikeuksia Jonkin verran vaikeuksia Ei vaikeuksia Tyhjä Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / 2011 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2010 Hyvinvointiala / 2010 Tekninen kauppa / 2010 LVIS / 2009 Talonrakentaminen ja infra / 2009 Majoitus- ja ravitsemisala / 2009 Logistiikka / % yritysten edustajista Vuodesta 2011 eteenpäin yritysten edustajilta on kysytty halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen (ks. kuvio ). Yhteensä kaikki vastaajat huomioiden yritysten edustajista 84 prosenttia oli halukas rekrytoimaan yli 50-vuotiaita yrityksen palvelukseen, samoin 65 prosenttia oli halukas työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä. Vastaajista 43 prosenttia oli myös halukas rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin. Monimuotoisten ryhmien rekrytointihalukkuuteen vaikuttaa myös paljon kyseessä olevan toimialan työtehtävät ja vastaajien arvio siitä, miten arvioitavana olevat eri ryhmät työtehtävien suorittamisesta selviytyisivät. Jos vertaillaan toimialoittain työvoiman rekrytointimahdollisuuksia tulevaisuudessa ja monimuotoisten ryhmien rekrytointihalukkuutta, havaitaan, että esimerkiksi hyvinvointialojen yritysten edustajista noin viidesosa arvioi, ettei toimialalla tule olemaan rekrytointivaikeuksia ja suurin osa alan yritysten edustajista on myös valmis rekrytoimaan yli 50 vuotiaita, vajaakuntoisia tai työllistämään yli lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä henkilöitä. Vastaavasti logistiikka-alan yrityksistä vain neljä prosenttia arvioi, ettei toimialalla tule olemaan rekrytointivaikeuksia tulevaisuudessa. Suurin osa toimialan yritysten edustajista ei ollut halukas työllistämään yli lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä ja rekrytoimaan vajaakuntoisia yrityksen palvelukseen.

17 16 Yli 50 vuotiaiden rekrytoimiseen halukkaimpia olivat hyvinvointialan (2012) ja kulttuurialan (2012) yritysten edustajat. Vähiten ajatusta kannattivat majoitus- ja ravitsemisalan (2011) yritysten edustajat, joista kolmasosa ei ollut halukas rekrytoimaan yli 50 vuotiaita. Kuvio 6.2: Yritysten halukkuus rekrytoida yli 50-vuotiaita yrityksen palvelukseen, % Kyllä Ei Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / % yritysten edustajista Yli lakisääteisen eläkeiän ylittäneiden työllistämisessä halukkaimpia olivat kulttuurialan (2012) yritysten edustajat. Vähiten ajatusta kannattivat majoitus- ja ravitsemisalan (2011) yritysten edustajat sekä logistiikka-alan (2011) yritysten edustajat, joista yli puolet ei ole halukas työllistämään yli lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä. Kuvio 6.3: Yritysten halukkuus työllistää yli lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä yrityksen palvelukseen, % Kyllä Ei Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / % yritysten edustajista

18 17 Vajaakuntoisten rekrytoimiseen halukkaimpia olivat hyvinvointialan (2012), kulttuurialan (2012) sekä kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan yritysten edustajat. Vähiten ajatusta kannattivat talonrakentamisen (2011) ja logistiikka-alan (2011) yritysten edustajat, joista yli 80 prosenttia ei ollut halukas rekrytoimaan vajaakuntoisia. Kuvio 6.4: Yritysten halukkuus rekrytoida vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin, % Kyllä Ei Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / % yritysten edustajista 63

19 7 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus 18 Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ja aikuisten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia (ks. kuviot ). Toimialasta riippumatta aikuisten ammattitaidon vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Tätä eroa voi selittää se, että vastauksissa tuli nuorten koulutuksen kohdalla esiin myös se, ettei nuorilla välttämättä ole vielä yleisiä työelämän taitoja hallussaan (muun muassa kohteliaat tavat ja työaikojen noudattaminen). Myös työ- ja opiskelumotivaatio saattaa olla heikompi kuin aikuisopiskelijoilla. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Kuvio 7.1: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % yritysten edustajista 7 Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Tyhjä Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / 2011 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2010 Hyvinvointiala / 2010 Tekninen kauppa / 2010 LVIS / 2009 Talonrakentaminen ja infra / 2009* Majoitus- ja ravitsemisala / 2009* Logistiikka / 2009* % yritysten edustajista Yritysten edustajista yhteensä reilu kymmenesosa arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan hyvin työelämän vaatimuksiin ja 62 prosenttia tyydyttävästi. Lähes neljäsosa katsoi ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän vaatimuksiin. Toimilaoittain tarkasteluna tyytyväisimpiä nuorten ammattitaitoon ovat olleet finanssi- ja hyvinvointialojen (2012) sekä kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan (2012) yritysten edustajat. Tyytymättömimpiä ovat olleet kulttuuri (2012), LVIS (2009) sekä talonrakentaminen ja infra (2009) alojen yritysten edustajat, joista kolmasosa arvioi nuorten ammattitaidon vastaavuuden työelämän vaatimuksiin huonoksi. 7 Toimialojen kohdalla on yhdistetty vastausvaihtoehdot vastaamaan vuoden 2009 lopusta asti vallitsevaa käytäntöä. Vastausvaihtoehtojen yhdistämineni: huonosti, yhdistetty erittäin huonosti ja huonosti. hyvin, yhdistetty erittäin hyvin ja hyvin.

20 19 Kuvio 7.2: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % yritysten edustajista 8 Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Tyhjä Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / 2011 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2010 Hyvinvointiala / 2010 Tekninen kauppa / 2010 LVIS / 2009 Talonrakentaminen ja infra / 2009* Majoitus- ja ravitsemisala / 2009* Logistiikka / 2009* % yritysten edustajista Aikuisten ammattitaito vastasi lähes kolmasosan mielestä hyvin työelämän vaatimuksiin ja 56 prosentin mielestä tyydyttävästi. Ainoastaan kymmenesosa vastaajista arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän vaatimuksiin. Tyytyväisimpiä aikuisten ammattitaitoon ovat olleet finanssi- ja hyvinvointialan (2012), kone- ja metallituoteteollisuuden (2011) sekä majoitus- ja ravitsemisalan (2011) yritysten edustajat. Vastaavasti tyytymättömimpiä ovat olleet logistiikan (2009) sekä talonrakentamisen ja infra-alan (2009) yritysten edustajat. 8 Toimialojen kohdalla on yhdistetty vastausvaihtoehdot vastaamaan vuoden 2009 lopusta asti vallitsevaa käytäntöä. Vastausvaihtoehtojen yhdistämineni: huonosti, yhdistetty erittäin huonosti ja huonosti. hyvin, yhdistetty erittäin hyvin ja hyvin.

21 20 Kuvio 7.3: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % oppilaitosten edustajista 9 Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Tyhjä Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / 2011 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2010 Hyvinvointiala / 2010 Tekninen kauppa / 2010 LVIS / 2009 Talonrakennus ja infra-ala / 2009* Majoitus- ja ravitsemisala / 2009* Logistiikka / 2009* % oppilaitosten edustajista Oppilaitosten edustajista yhteensä 41 prosenttia arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan hyvin työelämän vaatimuksiin ja 62 prosenttia tyydyttävästi. Vain neljä prosenttia katsoi ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän vaatimuksiin. Toimilaoittain tarkasteluna tyytyväisimpiä nuorten ammattitaitoon ovat olleet hyvinvointialojen (2012 ja 2010), majoitus- ja ravitsemisalan (2011 ja 2009), teknisen kaupan (2010), talonrakennus ja infra-alan sekä logistiikkaalan (2009) oppilaitosten edustajat. Tyytymättömimpiä ovat olleet kone- ja metallituoteteollisuuden (2011) oppilaitosten edustajat. 9 Toimialojen kohdalla on yhdistetty vastausvaihtoehdot vastaamaan vuoden 2009 lopusta asti vallitsevaa käytäntöä. Vastausvaihtoehtojen yhdistämineni: huonosti, yhdistetty erittäin huonosti ja huonosti. hyvin, yhdistetty erittäin hyvin ja hyvin.

22 21 Kuvio 7.4: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % oppilaitosten edustajista 10 Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Tyhjä Yhteensä Finanssiala / 2012 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2012 ICT-ala / 2012 Hyvinvointiala / 2012 Kulttuuri / 2011 Kone- ja metallituoteteollisuus / 2011 Logistiikka / 2011 Talonrakentaminen / 2011 Majoitus- ja ravitsemisala / 2011 Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala / 2010 Hyvinvointiala / 2010 Tekninen kauppa / 2010 LVIS / 2009 Talonrakennus ja infra-ala / 2009* Majoitus- ja ravitsemisala / 2009* Logistiikka / 2009* % oppilaitosten edustajista Aikuisten ammattitaito vastasi oppilaitosten edustajien enemmistön (62 %) mielestä hyvin työelämän vaatimuksiin ja 41 prosentin mielestä tyydyttävästi. Ainoastaan kaksi prosenttia vastaajista arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän vaatimuksiin. Tyytyväisimpiä aikuisten ammattitaitoon ovat olleet hyvinvointialojen (2012 ja 2010), majoitus- ja ravitsemisalan (2011 ja 2009) sekä talonrakennus ja infra-alan (2009) oppilaitosten edustajat. Vähiten tyytyväisiä ovat olleet logistiikka-alan (2009) oppilaitosten edustajat. 10 Toimialojen kohdalla on yhdistetty vastausvaihtoehdot vastaamaan vuoden 2009 lopusta asti vallitsevaa käytäntöä. Vastausvaihtoehtojen yhdistämineni: huonosti, yhdistetty erittäin huonosti ja huonosti. hyvin, yhdistetty erittäin hyvin ja hyvin.

23 22 Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he parantaisivat koulutuksen ja työelämän vastaavuutta. Kuviossa 7.5 on esitetty saaduista vastauksista yleisimmät ehdotukset koulutuksen ja työelämän vastaavuuden parantamiseen. Vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia riippumatta toimialasta ja alla olevassa kuviossa eri toimialojen vastauksia ei ole eritelty. Eniten molemmissa vastaajaryhmissä toivottiin opiskeluun käytännönharjoittelujaksojen lisäämistä. Kuvio 7.5: Ehdotuksia koulutuksen ja työelämän vastaavuuden parantamiseksi Yritysten edustajat Käytännönharjoittelun lisääminen Yhteistyön parantaminen oppilaitosten kanssa Oppisopimuskoulutuksen tukeminen Koulutuksen joustavuus - vastaavuus nykypäivän tilanteeseen tai täsmäkoulutuksen mahdollisuus Yleisten työelämäntaitojen parantaminen mm. työajat, vuorovaikutustaidot Opettajien tietotaitojen ajantasaisatminen Oppilaitosten edustajat Käytännönharjoittelu ja työssäoppiminen Lisää yhteistyötä yritysten kanssa - työelämä mukaan koulutusten suunnitteluun Työssäoppimispaikan valmiuksien parantaminen Opettajien työelmäntaitojen parantaminen Opiskelijoiden motivaatio parantaminen Sisällölliset parannukset opintosuunnitelmiin

24 23 8 Tulevaisuuden yleisosaaminen Vuodesta 2009 alkaen sekä yritysten että oppilaitosten edustajia on pyydetty valitsemaan annetuista vaihtoehdoista ne yleisosaamisen taidot, joiden he kokevat korostuvan toimialallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Kysymyksen muotoilu oli vuoden 2009 ensimmäisissä kyselyissä erilainen, joten saatuja tuloksia voidaan verrata vasta vuoden 2009 viimeisen kyselyn osalta (LVIS). Lisäksi vaihtoehdot ovat hieman muuttuneet vuosien kuluessa. Vuonna 2009 vaihtoehdot olivat seuraavat: ajanhallintavalmiudet aloitekyky (aloitteellisuus) kielitaito kyky reagoida muutoksiin oppimistaidot ongelmanratkaisutaidot ryhmätyötaidot tietotekniikkataidot työkyvyn edistäminen työturvallisuus vastuuntunto vieraiden kulttuurien ymmärtäminen vuorovaikutus- ja viestintätaidot yrittäjyys muu, mikä Vuonna 2010 listaan lisättiin vielä seuraavat vaihtoehdot: asiakaspalvelutaidot asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ergonomia joustavuus käytännöntaidot liiketoiminnan ymmärtäminen myynti- ja markkinointiosaaminen tiedonhallintataidot vastuuntunto Vuoden 2011 ensimmäiseen kyselyyn (majoitus- ja ravitsemisala) lisättiin vielä vaihtoehto kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen. Vuoden 2012 alusta listaa tarkastettiin ja vaihtoehtojen määrää supistettiin huomattavasti. Lisäksi tehtiin muutama vaihtoehdon sanallinen uudistus: ajanhallintavalmiudet alaistaidot aloitekyky (aloitteellisuus) asiakaspalvelutaidot esimiestaidot kielitaito kyky reagoida muutoksiin liiketoimintaosaaminen myyntiosaaminen ongelmanratkaisutaidot tietotekniikkataidot tiimityötaidot työturvallisuus vuorovaikutus- ja viestintätaidot muu, mikä

25 24 Taulukko 8.1:Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % yritysten ja oppilaitosten edustajista Vuosi Toimiala Vastaajaryhmä Yleisosaamisen taidot, kolmen kärki Ensimmäinen yleisosaaminen Toinen yleisosaaminen % Kolmas yleisosaaminen % % 2012 Finanssiala Yritykset Vuorovaikutus- ja 78 Asiakaspalvelutaidot 74 Myyntiosaaminen 74 viestintätaidot Oppilaitokset Vuorovaikutus- ja 81 Ongelmanratkaisutaidot 67 Aloitekyky 57 viestintätaidot Tiimityötaidot Verkosto-osaaminen Kiinteistöpalvelu- ja Yritykset Asiakaspalvelutaidot 66 Ongelmanratkaisutaidot 51 Aloitekyky 49 turvallisuusala Oppilaitokset Asiakaspalvelutaidot 65 Ongelmanratkaisutaidot 65 Vuorovaikutus- ja 61 viestintätaidot ICT -ala Yritykset Tietotekniikkataidot 63 Aloitekyky 53 Asiakaspalvelutaidot 50 Ongelmanratkaisutaidot Oppilaitokset Vuorovaikutus- ja 78 Ongelmanratkaisutaidot 65 Asiakaspalvelutaidot 57 viestintätaidot Tiimityötaidot Hyvinvointiala Yritykset Vuorovaikutus- ja 72 Tiimityötaidot 67 Asiakaspalvelutaidot 59 viestintätaidot Oppilaitokset Vuorovaikutus- ja 80 Tiimityötaidot 64 Kyky reagoida muutoksiin 50 viestintätaidot 2011 Kulttuuri Yritykset Asiakkaan tarpeiden 56 Myyntiosaaminen 56 Kyky reagoida muutoksiin 50 tunnistaminen Oppilaitokset Kyky reagoida muutoksiin 53 Asiakaspalvelutaidot 41 Ongelmanratkaisutaidot 41 Kone- ja metallituoteteollisuus Yritykset Laadun ymmärtäminen 61 Aloitekyky 56 Vastuuntunto 39 Oppilaitokset Käytännöntaidot 52 Ongelmanratkaisutaidot 41 Ryhmätyötaidot 41 Logistiikka Yritykset Asiakaspalvelutaidot 50 Käytännöntaidot 43 Vastuuntunto 39 Oppilaitokset Asiakaspalvelutaidot 68 Vastuuntunto 56 Aloitekyky 48 Talonrakentaminen Yritykset Asiakkaan tarpeiden 60 Ryhmätyötaidot 60 Vuorovaikutus- ja 53 tunnistaminen viestintätaidot Oppilaitokset Työturvallisuus 63 Aloitekyky 52 Ryhmätyötaidot 52 Asiakkaan tarpeiden Vastuuntunto tunnistaminen Yritykset Asiakaspalvelutaidot 66 Asiakkaan tarpeiden 59 Myyntiosaaminen 57 Majoitus- ja ravitsemisala Oppilaitokset Vuorovaikutus- ja tunnistaminen 75 Asiakaspalvelutaidot 70 Ryhmätyötaidot 60 viestintätaidot 2010 Kiinteistöpalvelu- ja Yritykset Asiakaspalvelutaidot 63 Asiakkaan tarpeiden 62 Aloitekyky 54 turvallisuusala tunnistaminen Oppilaitokset Asiakaspalvelutaidot 88 Ongelmanratkaisutaidot 69 Tietotekniikkataidot 63 Hyvinvointiala Yritykset Asiakkaan tarpeiden 75 Asiakaspalvelutaidot 64 Vuorovaikutus- ja 49 tunnistaminen viestintätaidot Oppilaitokset Asiakkaan tarpeiden 92 Asiakaspalvelutaidot 82 Ryhmätyötaidot 82 tunnistaminen Ongelmanratkaisutaidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Tekninen kauppa Yritykset Asiakkaan tarpeiden 63 Aloitekyky 55 Ongelmanratkaisutaidot 52 tunnistaminen Oppilaitokset Ongelmanratkaisutaidot 73 Ryhmätyötaidot 64 Vuorovaikutus- ja 64 viestintätaidot 2009 LVIS Yritykset Aloitekyky 59 Ongelmanratkaisutaito 47 Kyky reagoida muutoksiin 38 Oppimistaidot Vastuuntunto Oppilaitokset Aloitekyky 67 Työturvallisuus 67 Vastuuntunto 67 Talonrakennus ja Yritykset Aloitekyky 90 Vastuuntunto 88 Työturvallisuus 86 infra Oppilaitokset Työturvallisuus 67 Vuorovaikutus- ja 56 Ongelmanratkaisutaidot 56 viestintätaidot Majoitus- ja ravitsemisala Yritykset Aloitekyky 89 Kyky reagoida muutoksiin 88 Vastuuntunto 87 Oppilaitokset Vastuuntunto 93 Aloitekyky 86 Ongelmanratkaisutaidot 71 Logistiikka Yritykset Ongelmanratkaisutaidot 68 Oppimistaidot 63 Vuorovaikutus- ja 60 viestintätaidot Oppilaitokset Ajanhallinta 63 Kielitaito Tietotekniikkataidot 38 Oppimistaidot Yrittäjyys 38