KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA"

Transkriptio

1 Ennakointikamari: KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto Toimialan esittely Uudellamaalla Kyselyn lähtökohdat Taustatiedot Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Lähteet: LIITE 1: Yritysten edustajien avoimet vastaukset LIITE 2: Oppilaitosten edustajien avoimet vastaukset Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 4/2012

3 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti mm. yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan enemmän laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Web-pohjaiseen yrityskyselyn vastasi 41 yritystä, joista suurin osa, 67 prosenttia, on pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään nämä yritykset edustavat noin 40 prosentti toimialan Uudenmaan yrityksistä. Kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä. Oppilaitoskyselyyn vastasi 10 alan oppilaitosta. Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna 73 prosenttia. Suurin osa oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan kouluttajina, toimialajohtajina tai -päällikköinä sekä koulutuspäällikköinä tai vastaavina. Yritysten työvoiman tarve ja rekrytointi Sekä yritysten että oppilaitosten edustajien arviot työpaikkojen määrän kehityksestä seuraavan neljän vuoden aikana ovat positiiviset, sillä suurin osa molemmista vastaajaryhmistä arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna oppilaitosten edustajien vastaukset ovat tulleet lähemmäs yritysten edustajien vastauksia ja tällä hetkellä yritysten ja oppilaitosten edustajien käsitykset työpaikkojen määrän kehityksestä ovat hyvin yhdenmukaiset. Yritysten edustajista enemmistö, 66 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Samaa mieltä oli yritysten edustajien enemmistö vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä. Eniten vaikeuksia on ollut löytää osaajia siivoustyöhön sekä kiinteistön hoitoon ja huoltoon. Sama tilanne oli myös vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä. Rekrytointivaikeuksien suurimpina syinä nähtiin alan vetovoiman ja arvostuksen puute, ammattitaitoisen työvoiman vähyys sekä alan heikko palkkataso. Tällä hetkellä kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kolmasosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä avonaisiin tehtäviin. Maahanmuuttajat työvoimana Vuonna 2010 molempien vastaajaryhmien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana, samoin oli nyt tehdyssä kyselyssä. Yrityksistä suurimmalla osalla, 63 prosentilla, on tällä hetkellä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Yritysten edustajista 72 prosenttia oli halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia. Tulevaisuuden muutokset ja siihen liittyvät osaamistarpeet Yritysten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan vaikututtavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan, millainen vaikutus näillä muutoksilla on yrityksen osaamistarpeisiin. Suurin osa annetuista vastauksista, 65 prosenttia, voitiin sijoittaa neljään luokkaan, jotka ovat: henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen, maahanmuuttajataustaisen työvoiman lisääntyminen, muutokset taloudessa ja verotuksessa sekä moniossajien tarve. Myös oppilaitosten edustajien vastauksissa nousivat esiin eläköityminen ja maahanmuuttajataustaisen työvoiman lisääntyminen. Muita muutoksia olivat koulutuksen muokkaaminen, henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon muutokset sekä mahdolliset muutokset liansäädännössä Yritysten edustajista 59 prosenttia valitsi yritysten tärkeimmäksi osaamisen kehittämisen keinoksi oman koulutuksen. Näin oli jo vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä. Toiseksi käytetyimpänä keinona oli oppisopimuskoulutus ja kolmantena oli lyhytkestoinen koulutus. 3

4 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Tilanne oli sama vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä. Molemmissa vastaajaryhmissä viiden kärjessä ovat lähes samat yleisosaamisen taidot: asiakaspalvelu-, ongelmanratkaisu-, tiimityö- sekä vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Yritysvastaajilla viiden kärjessä on aloitekyky (aloitteellisuus) ja vastaavasti oppilaitosten edustajilla kyky reagoida muutoksiin. Vähemmän tärkeitä olivat molempien vastaajaryhmien mielestä liiketoiminta- ja myyntiosaaminen. Kiinteistöpalveluiden osalta molempien vastaajaryhmien viiden kärjessä olivat seuraavat ammatillisen osaamisen taidot: kiinteistöautomation käyttäminen, kiinteistön yleishoito ja valvonta sekä rakennustekniset korjaustyöt. Yritysten edustajilla viiden kärkeen kuuluivat lisäksi isännöinti ja kiinteistön toimintakunnon arviointi. Oppilaitosten edustajilla viiden kärkeen kuuluivat lisäksi kiinteistöön liittyvä pienet huolto- ja korjaustyöt sekä lv-järjestelmien hoito. Myös kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa molempien vastaajaryhmien ykkösenä oli kiinteistöautomation käyttäminen ja toisena kiinteistöön liittyvät pienet huolto- ja korjaustyöt. Viiden joukkoon molemmissa vastaajaryhmissä pääsi myös kiinteistön toimintakunnon arviointi. Myös turvallisuusalan ammatillisen osaamisen viiden kärki oli sama, vain hieman eri järjestyksessä: kiinteistötekninen toiminta, tietoturvallisuustoiminta, turvajärjestelmien käyttö, uhkatilanteiden hallinta ja ympäristöturvallisuustoiminta. Myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä kärki on lähes samanlainen: yritysten edustajilla ympäristöturvallisuustoiminta on noussut viiden kärkeen, oppilaitosten edustajilla taas kiinteistötekninen toiminta. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten edustajien pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista he olisivat kiinnostuneet, ja /tai mistä yritys parhaiten hyötyisi toimialan ammatillisten oppilaitosten kanssa Uudellamaalla. Suurin osa vastaajista katsoi, että yritys hyötyisi parhaiten työssäoppimispaikkojen järjestämisestä. Lähes yhtä hyödyllisenä pidettiin oppisopimuskoulutusta. Oppilaitosten edustajien pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista oppilaitos parhaiten hyötyisi yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa. Hyödyllisimmäksi yritys- ja oppilaitosyhteistyömuodoksi nousi yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 4

5 Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on vuonna 2008 alkanut hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritys-oppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2012 neljä kappaletta: hyvinvointiala, ICT -ala, kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala sekä finanssiala. Nyt tehtävän kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan 1 yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät alueen koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu seitsemään lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 esitellään yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 3-7 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. Kyselylomaketta uudistettiin vuoden 2012 alusta kokonaisuudessaan ja myös vuoden 2012 ensimmäisen osaamiskyselyn jälkeen. Nyt saatuja tuloksia verrataan soveltuvien kysymyksien osalta vuonna tehtyyn toimialan osaamiskyselyn tuloksiin. 1 Kiinteistöpalvelut ja turvallisuusala (TOL2008): Kiinteistöjen isännöinti, 80 Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut (801 Yksityiset turvallisuuspalvelut; 802 Turvallisuusjärjestelmät; 803 Etsivätoiminta), 81 Kiinteistön- ja maisemanhoito(811 Kiinteistönhoito; 812 Siivouspalvelut; 813 Maisemanhoitopalvelut) 5

6 1 Toimialan esittely Uudellamaalla Kuviossa 1.1 on nähtävillä Uudenmaan kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan 2 yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon prosenttiosuudet koko maan vastaavista toimialoista kyselyssä käytetyn toimialaluokittelun mukaan. Uudellamaalla sijaitsee toimialaluokituksen (TOL2008) mukaan liikevaihdosta 42 prosenttia, henkilöstä 38 prosenttia ja toimipaikoista hieman yli kolmasosa. Taulukossa 1.1 on esitetty Uudenmaan osuus käytetyllä toimialajaottelulla tarkemmin. Kuvio 1.1 Uudenmaan kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan % -osuudet koko maan vastaavasta alasta vuonna 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Liikevaihto 41,8 % Henkilöstö 37,9 % Toimipaikka 33,4 % Taulukko 1.1 Uudenmaan kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan % -osuudet koko maan vastaavasta alasta vuonna 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Kiinteistöjen isännöinti 34,3 41,3 48,5 80 Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut 29,1 49,2 50,2 81 Kiinteistön- ja maisemanhoito 33,7 35,3 39,2 Kiinteistöpalvelut ja turvallisuusala yht. 33,4 37,9 41,8 Kaikki toimialat yht. 26,2 34,1 45,4 Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan toimipaikkoja kaikista kunnan toimipaikoista on Karjalohjalla, Siuntiossa ja Inkoossa. Useissa kunnissa päästään yli koko Uudenmaan keskitason ja lähes kaikissa yli koko maan keskitason (kuvio 1.3). Ainoastaan Mäntsälässä ja Kauniaisissa toimipaikkoja on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan henkilöstöä kaikista kunnan henkilöstöstä on Vantaalla ja Helsingissä sekä Pornaisissa (kuvio 1.4), joissa kaikissa päästään yli Uudenmaan keskitason. Lisäksi Järvenpäässä, Kirkkonummella ja Vihdissä toimialan henkilöstömäärän osuus on yli koko maan keskitason. Tietosuojasyistä Karjalohjan henkilöstömäärän osuutta ei voitu laskea. 2 2 Kiinteistöpalvelut ja turvallisuusala (TOL2008): Kiinteistöjen isännöinti, 80 Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut (801 Yksityiset turvallisuuspalvelut; 802 Turvallisuusjärjestelmät; 803 Etsivätoiminta), 81 Kiinteistön- ja maisemanhoito(811 Kiinteistönhoito; 812 Siivouspalvelut; 813 Maisemanhoitopalvelut) 6

7 Kuvio 1.3: Toimialan toimipaikkojen % -osuudet kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista, vuosi 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Karjalohja Siuntio Inkoo Kirkkonummi Vantaa Kerava Karkkila Järvenpää Pornainen Hyvinkää Vihti Nurmijärvi Espoo Uusimaa yht. Raasepori Lohja Hanko Tuusula Helsinki Sipoo Nummi-Pusula Koko maa Mäntsälä Kauniainen Kuvio 1.4: Toimialan toimipaikkojen % -osuudet kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä, vuosi 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Vantaa Helsinki Pornainen Uusimaa yht. Järvenpää Kirkkonummi Vihti Koko maa Karkkila Siuntio Lohja Nurmijärvi Raasepori Sipoo Hyvinkää Inkoo Espoo Kerava Mäntsälä Tuusula Nummi-Pusula Hanko Kauniainen Karjalohja

8 2 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti mm. yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten edustajien mielipiteet. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksi-kysymysten avulla. (Yin 1994, 5 13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi tilastoja tai analysoida aineistoa määrällisesti, ja määrällisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan hyödyntää aineistoina tekstejä tai muita vastaavia yleensä laadullisiksi määriteltyjä aineistoja. Laadullista tutkimusta luonnehtivia seikkoja ovat mm: - tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi - harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta - hypoteesittomuus; ei lukkoon lyötyjä ennakko oletuksia tuloksista Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineiston rajaus tapahtuu teoreettisen edustavuuden ehdoilla: tutkittu tapaus/tapaukset voidaan nähdä esimerkkinä yleisestä (Eskola & Suoranta 1998). Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa. (Saaranen Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) 3 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitoskysely toteutettiin sähköisellä web-lomakkeella huhtikuussa 2012, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskyselyn perusjoukkona (n=508) käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) n=227, Isännöintiliiton (n=133), Kiinteistöpalvelut ry:n (n=136) jäsenrekistereitä sekä Ura-avaimen ja oppilaitosten yritysyhteystietoja (n=73). Lisäksi yhteistyökumppanina oli Finnsecurity ry( n=49). Kun otoksesta poistettiin päällekkäisyydet, kyselylomake lähetettiin yhteensä 508 yritykselle. Yrityskyselyyn vastasi 41 yritystä, joista suurin osa, 67 prosenttia, on pk-yrityksiä 3 (kuvio 3.1). Vuonna 2010 tehtyyn kyselyyn verrattuna kyselyyn vastanneiden isojen yritysten osuus kasvoi 17 prosentista kolmasosaan. 3 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 8

9 Vastanneet yritykset edustavat henkilöstömäärällä arvioituna noin 40 prosenttia toimialan yrityksistä Uudellamaalla. Tarkkaa henkilöstömäärä arvioita ei voida antaa, sillä usealla yrityksellä kiinteistöpalvelut ja/tai turvallisuustoiminta on vain yksi osa yrityksen tarjoamista palveluista. Lähes kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä (toimitusjohtajina, yrittäjinä tai päällikkötason tehtävissä). Kuvio 3.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, % vastaajista 250+ henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat Uudenmaan oppilaitokset (n=18), jotka tarjoavat alan koulutusta. Oppilaitoksista 10 vastasi kyselyyn. Vuonna 2010 Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna (kiinteistöalan perustutkinto, turvallisuusalan perustutkinto ja puhdistuspalvelujen perustutkinto) (pl. AMK) 73 prosenttia ja koko maasta 19 prosenttia (OPH WERA - web-raportointipalvelu, Tilastokeskus). Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: AEL (1 vastaaja) Amiedu (17 vastaajaa) Ammattiopisto Luovi (2 vastaajaa) Edupoli (2 vastaajaa) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia (2 vastaajaa) Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda (1 vastaaja) Keskuspuiston ammattiopisto (1 vastaaja) Kiinteistöalan koulutussäätiö (1 vastaaja) TE-toimisto (1 vastaaja) Vantaan ammattiopisto Varia (3 vastaajaa) Suurin osa, 68 prosenttia, oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan kouluttajina, toimialajohtajina tai -päällikköinä sekä koulutuspäällikköinä tai vastaavina. 4 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa, 63 prosenttia, arvioi, että työpaikkojen määrä kasvaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 4.1). Noin kolmasosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana ja 5 prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähentyvän seuraavan neljän vuoden aikana. Tulokset ovat lähes samat kuin vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä: tällöin yritysten edustajista 69 prosenttia arvioi työpaikkojen määrän kasvavan, kolmasosa säilyvän ennallaan ja 2 prosenttia vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien enemmistö, 58 prosenttia, arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. 9

10 Vastaajista reilu kolmasosa arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan ja vain 3 prosenttia arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna oppilaitosten edustajien vastaukset ovat tulleet lähemmäs yritysten edustajien vastauksia. Vuonna 2010 oppilaitosten edustajista peräti 80 prosenttia arvioi työpaikkojen määrän kasvavan, reilu kymmenesosa pysyvän ennallaan ja 6 prosenttia vähenevän vuoden 2014 loppuun mennessä. Tällä hetkellä yritysten ja oppilaitosten edustajien käsitykset työpaikkojen määrän kehityksestä seuraavan neljän vuoden aikana ovat hyvin yhdenmukaiset. Kuvio 4.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Työpaikkojen määrä kasvaa 63,4 58,1 Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan 31,7 38,7 Yritys Oppilaitos Työpaikkojen määrä vähenee 4,9 3, % vastaajista Yritysten edustajilta kysyttiin, onko heillä henkilöstössään maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Yrityksistä suurimmalla osalla, 63 prosentilla, oli tällä hetkellä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Näistä yrityksistä 48 prosentilla eri kansallisuuksien määrä vaihteli yhdestä kymmeneen. Neljäsosalla yrityksistä eri kansallisuuksien määrä vaihteli 20:stä aina 50:neen. Vuonna 2010 molempien vastaajaryhmien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana, samoin oli nyt tehdyssä kyselyssä (kuvio 4.2). Molemmista vastaajaryhmistä alle viisi prosenttia arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Kuvio 4.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Merkitys kasvaa 61,0 80,6 Merkitys säilyy ennallaan 16,1 36,6 Yritys Merkitys vähenee 2,4 3,2 Oppilaitos % vastaajista 10

11 Yritysten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan, millainen vaikutus näillä muutoksilla on yrityksen osaamistarpeisiin. Vastaajien antamat vastaukset luokiteltiin sisällön mukaan eri luokkiin. Suurin osa annetuista vastauksista, 65 prosenttia, voitiin sijoittaa neljään luokkaan, jotka ovat: henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen, maahanmuuttajataustaisen työvoiman lisääntyminen, muutokset taloudessa ja verotuksessa sekä moniosaajien tarve. Alla olevassa kuviossa on esitetty kaikki eri luokat ja niihin liittyvät osaamismuutokset, jos sellaisia voitiin vastauksista löytää. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. Kuvio 4.3 Yritysten nimeämät liiketoimintaan vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä, ja niiden vaikutus osaamistarpeisiin HENKILÖSTÖN IKÄÄNTYMINEN JA ELÄKÖITYMINEN mm. eläkeiän noston kautta henkilöstön työssä jaksamiseen, uusien työntekijöiden rekrytointiin, perehdyttämiseen ja ohjaamiseen tarvittavien resurssien kasvamiseen MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN TYÖVOIMAN LISÄÄNTYMINEN mm. kieli- ja kulttuurihaasteita koulutukseen MUUTOKSET TALOUDESSA JA VEROTUKSESSA MONIOSAAJIEN TARVE mm. asiakkaat haluavat yhdeltä toimijalta eri palveluita. SÄHKKÖISEN ASIOINNNIN LISÄÄNTYMINEN mm. it-osaamisen kasvu KUNTAUUDISTUS mm. kilpailutukseen haasteita Oppilaitosten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan ja/tai osaamistarpeisiin vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan, miten koulutuksessa voidaan näihin muutoksiin vastata. Vastaajien antamat vastaukset luokiteltiin sisällön mukaan eri luokkiin. Neljään ensimmäiseen luokkaan kuuluvat vastaukset kattavat annetuista vastauksista 59 prosenttia. Nämä neljän luokkaa ovat nähtävissä kuviossa 4.4. Lisäksi vastaajan nostivat esiin muita yksittäisiä muutoksia. (Ks. liite 2.) Kuvio 4.4 Oppilaitosten nimeämät liiketoimintaan ja/tai osaamistarpeisiin vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä, ja miten niihin voidaan koulutuksella vastata ELÄKÖITYMINEN JA MAAHANMUTTAJATAUSTAISEN TYÖVOIMAN LISÄÄNTYMINEN OSAAMISEN JA AMMATTIITAIDON MUUTOKSET mm. koulutuksen laatu ja tutkintojen uudistaminen KOULUTUKSEN MUOKKAAMINEN YHTEISTYÖSSÄ YRITYSTEN KANSSA täsmäkoulutusten osuus tulee kasvamaan MAHDOLLISET MUUTOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ vaikuttavat koulutusten sisältöihin 11

12 Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista keinoja, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä (kuvio 4.5). Tärkeimmäksi keinoksi nousi oma koulutus, jonka valitsi 59 prosenttia vastaajista. Toiseksi käytetyimpänä keinona oli oppisopimuskoulutus ja kolmantena oli lyhytkestoinen koulutus. Vähiten yritykset käyttivät henkilöstön vuokrausta, työnkiertoa ja maahanmuuttajien koulutusta. Vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä oma koulutus oli tärkein osaamisen kehittämisen keino, toisena oli lyhytkestoinen koulutus, kolmantena työssäoppiminen ja oppisopimuskoulutus. Voidaankin todeta, ettei tärkeimmissä osaamisenkehittämisen keinoissa ole juurikaan tapahtunut muutoksia. Kuvio 4.5: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, % -vastaajista Oma koulutus Oppisopimuskoulutus Lyhytkestoinen koulutus (alle viikon) Täydennys- ja lisäkoulutus (yli viikon) Tutkintoperusteinen koulutus Rekrytointi Työssäoppiminen Alihankinta Henkilöstön vuokraus Työkierto Maahanmuuttajien koulutus Muu, mikä? 7,3 4,9 9, ,1 31,7 24, ,5 17,1 58, % vastaajista 12

13 5 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö, 66 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Reilu neljäsosa vastaajista arvioi, että toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Vain 7 prosenttia vastaajista arvioi, ettei toimialalla ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä, jolloin vastaajista suurin osa koki jonkin verran vaikeuksia rekrytoinnissaan. Kuvio 5.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 7,3 Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 65,9 Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 26, % vastaajista Yrityksiltä kysyttiin halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen (kuvio 5.2). Lähes 90 prosenttia vastaajista oli halukas rekrytoimaan yli 50-vuotiaita. Samoin suuri osa, hieman yli 70 prosenttia, vastaajista oli halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia tai työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä. Reilusti yli puolet, 56 prosenttia, vastaajista oli myös halukas rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin. Kuvio 5.2: Yritysten rekrytointihalukkuus, kyllä vastaajien % -osuus Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan yli 50- vuotiaita Yritykset, jotka halukkaita työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan maahanmuuttajia Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin Kyllä 88 % Kyllä 74% Kyllä 72% Kyllä 56% Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Alla on lista työtehtävistä ja niiden vastaajien lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna lista on lähes identtinen. Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kolmasosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. 13

14 Taulukko 5.1: Ammatteja tai työtehtäviä, joihin vastaajien on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammatti / työtehtävä Vastaajien lkm Siivoustyö 11 vastaajaa Kiinteistönhoitaja, kiinteistönhuolto 7 vastaajaa Isännöinti 4 vastaajaa Taloushallinto 3 vastaajaa Esimiestyö 2 vastaajaa Asiantuntija 1 vastaaja Kiinteistötekniikka Kiinteistömanagement -toimintaan liittyvä rakennuttaminen Myyntineuvottelija Putkimies Sähkömies Työmaahenkilöstöä Yritysten edustajia pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Rekrytointivaikeuksien suurimpina syinä nähtiin alan vetovoiman ja arvostuksen puute, ammattitaitoisen työvoiman vähyys sekä alan heikko palkkataso. Avokysymykseen vastanneista viidesosa ilmoitti, ettei heillä ole ollut rekrytointivaikeuksia. (Ks. liite 1.) 14

15 6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ja aikuisten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Aikuisten ammattitaidon vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Näin oli myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Enemmistö sekä yritysten (74 %) että oppilaitoksista edustajista (60 %) arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksiin pääasiassa tyydyttävästi. Oppilaitosten edustajista kolmasosa arvioi nuorten ammattitaidon vastaavuuden olevan hyvällä tasolla. Vastaavasti yritysten edustajista tätä mieltä oli noin 10 prosenttia. Oppilaitosten edustajista 7 prosenttia ja yritysten edustajista 17 prosenttia arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän vaatimuksiin. Yritysten edustajien enemmistö (72 %), arvioi myös aikuisten ammattitaidon vastaavan pääosin työelämän vaatimuksiin tyydyttävästi. Viidesosa vastaajista arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavuuden hyväksi. Vain 7 prosenttia yritysten edustajista arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavuuden huonoksi. Oppilaitosten edustajista yli puolet (55 %) arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksiin hyvin. Lisäksi 41 prosenttia arvioi vastaavuuden tyydyttäväksi. Ainostaan kolme prosenttia oppilaitosten edustajista arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän vaatimuksiin. Kuvio 6.1: Nuorten ja aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % vastaajista Hyvin 9,5 33,3 Aikuiset: Nuoret: Tyydyttävästi Huonosti Hyvin Tyydyttävästi Huonosti 6,7 7,0 3,4 16,7 20,9 41,4 55,2 60,0 73,8 72,1 Yritys Oppilaitos % vastaajista Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he parantaisivat koulutuksen ja työelämän vastaavuutta. Alla oleviin laatikoihin on luokiteltu saaduista vastauksista yleisimmät ehdotukset koulutuksen ja työelämän vastaavuuden parantamiseen. Kaikki vastaukset ovat nähtävissä liitteissä 1 ja 2. 15

16 Yritysvastaajat Oppilaitosvastaajat Käytännönharjoittelun lisääminen Yhteistyön parantaminen oppilaitosten kanssa Oppisopimuskoulutuksen tukeminen Työelämä mukaan koulutusten suunnitteluun Työssäoppimispaikan valmiuksien parantaminen Opettajien työelmäntaitojen parantaminen Käytännönharjoittelu ja työssäoppiminen Opiskelijoiden motivaatio Kuviossa 6.2 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molemmissa vastaajaryhmissä viiden kärjessä ovat lähes samat yleisosaamisen taidot: asiakaspalvelu-, ongelmanratkaisu-, tiimityö- sekä vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Yritysvastaajilla viiden kärjessä on aloitekyky (aloitteellisuus) ja vastaavasti oppilaitosten edustajilla kyky reagoida muutoksiin. Vähemmän tärkeitä olivat molempien vastaajaryhmien mielestä liiketoiminta- ja myyntiosaaminen. Avoimissa vastauksissa kielitaitovaatimuksissa mainittiin suomi, englanti ja venäjä, lisäksi yksittäisiä mainintoja saivat viro ja ruotsi. Vastaajien nimeämässä muussa yleistaidossa tuotiin esiin kyky tehdä töitä yksin, hyvä fyysinen kunto sekä matematiikka ja fysiikka. Kuvio 6.2: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Asiakaspalvelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Tiimityötaidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Kyky reagoida muutoksiin Tietotekniikkataidot Työturvallisuus Kielitaito, minkä kielen? Ajanhallintataidot Alaistaidot Esimiestaidot Liiketoimintaosaaminen Myyntiosaaminen Muu, mikä? Yritys Oppilaitos % vastaajista Kuviossa 6.3 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu kiinteistöpalveluiden ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molempien vastaajaryhmien viiden kärjessä 16

17 olivat seuraavat ammatillisen osaamisen taidot: kiinteistöautomation käyttäminen, kiinteistön yleishoito ja valvonta sekä rakennustekniset korjaustyöt. Yritysten edustajilla viiden kärkeen kuuluivat lisäksi isännöinti ja kiinteistön toimintakunnon arviointi. Oppilaitosten edustajilla viiden kärkeen kuuluivat lisäksi kiinteistöön liittyvä pienet huolto- ja korjaustyöt sekä lv-järjestelmien hoito. Myös kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa molempien vastaajaryhmien ykkösenä oli kiinteistöautomation käyttäminen ja toisena kiinteistöön liittyvät pienet huolto- ja korjaustyöt. Viiden joukkoon molemmissa vastaajaryhmissä pääsi myös kiinteistön toimintakunnon arviointi. Vähemmän tärkeiksi ammatillisen osaamisen alueiksi molempien ryhmien edustajat valitsivat liikennevälineiden, kosteiden tilojen ja teollisuuslaitosten puhtaanapidon. Näin oli myös kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa. Vastaajien nimeämissä muissa yleistaidoissa mainittiin toimistotilojen puhtaanapito, asiakaskohteiden ylläpitosiivous sekä koulu-, päiväkoti- ja hoitolaitosten siivous. Kuvio 6.3: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Kiinteistöpalvelut Kiinteistöautomation käyttäminen Isännöinti Kiinteistön yleishoito ja valvonta Kiinteistön toimintakunnon arviointi Rakennustekniset korjaustyöt Kiinteistöön liittyvät pienet huolto- ja korjaustyöt Ulkoalueiden hoito Iv-koneiden huolto Kauppa ja myymälätilojen puhtaanapito Koneiden käsittely Toimistopalvelut Rakennusaikainen puhtaanapito Lv-järjestelmien hoito Asuinkiinteistöjen puhtaanapito Teollisuuslaitosten puhtaanapito Kosteiden tilojen puhtaanapito Jokin muu, mikä? Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus Liikennevälineiden puhtaanapito 43,9 48, ,1 29,3 38,7 24,4 35,5 24,4 38, , ,3 19,5 32,3 0 19,5 19,5 29 3,2 19,5 6,5 17,1 14,6 45,2 12,2 9,7 0 9,8 7,3 6,5 7,3 6,5 2,4 12,9 2,4 3, % vastaajista Yritys Oppilaitos Kuviossa 6.4 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu turvallisuusalan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molempien vastaajaryhmien viiden kärki on sama, vain hieman eri järjestyksessä. Myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä kärki on lähes samanlainen: yritysten edustajilla ympäristöturvallisuustoiminta on noussut viiden kärkeen, oppilaitosten edustajilla taas kiinteistötekninen toiminta. Vähiten mainintoja sai molemmissa vastaajaryhmissä kansainvälinen turvallisuustoiminta, näin oli myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Vastaajien nimeämissä muissa yleistaidoissa mainittiin ilkivallan ennaltaehkäisy. 17

18 Kuvio 6.4: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Turvallisuusala Kiinteistötekninen toiminta Tietoturvallisuustoiminta Turvajärjestelmien käyttö Uhkatilanteiden hallinta Ympäristöturvallisuustoiminta Pelastustoiminta Turvallisuusalan palvelutoiminta Turvallisuustekninen toiminta Logistinen turvallisuustoiminta Turvatarkastustoiminta Vartiointitoiminta Järjestyksenvalvonnan perustoiminta Kansainvälinen turvallisuustoiminta Jokin muu, mikä? 39 45,2 26, ,4 38,7 24,4 35, ,6 14,6 19,4 14,6 16,1 14,6 12,9 9,8 9,7 9,8 9,7 9,8 9,7 7,3 16,1 7,3 3,2 0 3, % vastaajista Yritys Oppilaitos Yritysten edustajien mielipiteet jakautuivat kahtia, kun kysyttiin arvioita siitä, valmistuuko alueen oppilaitoksista riittävästi nuoria ja aikuisia toimialan työvoimatarve huomioiden. Yritysten edustajien enemmistön (54 %) mielestä nuorten alueen ammatillinen koulutustarjonta ei ole riittävää ja 44 % vastaajista koki nuorten ammatillisenkoulutustarjonnan olevan sopivaa huomioiden toimialan työvoimatarve. Yritysten edustajista 49 prosenttia arvioi aikuisten alueen ammatillisen koulutustarjonnan vastaavan toimialan työvoimatarpeisiin ja sama määrä vastaajia eli 49 prosenttia arvioi, ettei aikuisten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Suurimpina syinä koulutustarjonnan vastaamattomuuteen pidettiin alan huonoa arvostusta, hakijoita koulutukseen on liian vähän ja koulutettavien motivaation puutetta (Ks. liite 1.) Kuvio 6.5: Alueen ammatillisista oppilaitoksista koulutetaan nuoria ja aikuisia toimialan työvoimatarpeet huomioiden, % vastaajista Aikuisia: Nuoria: liian paljon sopivasti liian vähän liian paljon sopivasti liian vähän 2,4 2,4 43,9 53,7 48,8 48, % vastaajista 18

19 7 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten edustajia pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista he olisivat kiinnostuneet, ja / tai mistä yritys parhaiten hyötyisi toimialan ammatillisten oppilaitosten kanssa Uudellamaalla. Suurin osa vastaajista katsoi, että yritys hyötyisi parhaiten työssäoppimispaikkojen järjestämisestä. Lähes yhtä hyödyllisenä pidettiin oppisopimuskoulutusta. Lisäksi mainittiin yhteiset projektit ja opinnäytetyöt sekä oppilaitosten järjestämän muu koulutustarjonta. (ks. liite 1.) Oppilaitosten edustajien pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista oppilaitos parhaiten hyötyisi yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa. Hyödyllisimmäksi yritysyhteistyömuodoksi nousi yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Toiseksi vastaajat nostivat työelämään tutustumisen sekä oppilaiden että opettajien osalta. Myös pitkäaikainen kumppanuus ja kummiyritystoiminta koettiin hyödyllisenä yhteistyömuotona, samoin kuin oppisopimukset. Hyödyllisin oppilaitosten välinen yhteistyömuoto oli koulutuksen toteutukseen ja suunnitteluun liittyvä yhteistyö. (ks. liite 2.) Yritysvastaajien nimeämät hyödyllisimmät / kiinnostavimmat yhteistyömuodot Työssäoppiminen Oppisopimuskoulutus Yhteiset projektit ja opinnäytetyöt Muu koulutustarjonta: täsmäkoulutukset, lyhytkestoinen koulutus, täydennyskoulutus Oppilaitosvastaajien nimeämät hyödyllisimmät yritysyhteistyömuodot Yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Työelämään tutustuminen Pitkäaikainen kumppanuus ja kummiyritystoiminta Oppisopimukset Oppilaitosvastaajien nimeämät hyödyllisimmät oppilaitosyhteistyön muodot Yhteistyö koulutuksen toteutuksessa mm. oppimateriaali, näytöt, asiantunijat, kouluttajapankki Yhteistyö koulutuksen suunnittelussa mm. kehittämistyö, hyvä käytännöt Vastaajat saivat myös antaa palautetta kyselystä tai esittää tulevaisuuden näkemyksiä alan työvoimasta ja osaamisen kehittämisestä Helsingin seudun kauppakamarille. Yhdeksän yritysten edustajaa ja kolme oppilaitosten edustajaa käytti tätä tilaisuutta hyväkseen. (ks. liite 1 ja 2.) 19

20 Lähteet: Anttila, P Tutkimuksen taito ja tiedon hankinta. Helsinki: Gummerrus. Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 10. painos. Helsinki : Tammi. Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Yin, R. K Case study research: Design and methods. Thousand Oaks, CA: Sage Sähköinen lähde: Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. 20

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä Veli-Matti Lamppu 11..200 1 Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä II/0 21 14 14 4 2 I/0 1 1 11 2 II/0

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

OSAO Työelämään tutustuminen

OSAO Työelämään tutustuminen OSAO Työelämään tutustuminen TYÖPAIKKAKUVAUS 1. Työssäoppimispaikan kuvaus Yrityksen / Työssäoppimispaikan nimi Y-tunnus Yrityksen postiosoite Yrityksen postinumero Yrityksen postitoimipaikka Yrityksen

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit

Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit Teijo Wahlman, Johanna Alanen, Kari-Matti Koittola Omnia 27.1.2011 WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Henkilökuntaa 750 Opiskelijoita

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot