Ennakointikamari. Tekninen kauppa. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista

Transkriptio

1 Ennakointikamari Tekninen kauppa Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Eeva Kostiainen & Päivi Kilpeläinen 4/2010

2 Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite Vastaajien tausta Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosyhteistyö LIITE 1 Avoimet vastaukset

3 1 Kyselyn tausta ja tavoite Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Espoo, Helsinki, Vantaa, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsinki Business College Oy ja Malmin kauppaoppilaitos Oy ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on keskustelufoorumi, jossa osallistujien välistä tiedonvaihtoa tuetaan avoimella ja syvällisellä keskustelulla niistä konkreettisista tarpeista, joita toimialan tilanteeseen ja osaamiseen liittyy. Ennakointikamari kokoontuu toimialakohtaisesti, osallistujajoukon koostuessa kulloinkin käsiteltävän toimialan yritysedustajista, alan oppilaitosten edustajista ja muista toimialaa lähellä olevista tahoista. Ennakointikamarin aloitteesta tehtiin viime vuonna neljälle eri toimialalle ennakkokysely, joiden tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Minkälaista osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Mitä tiedotustarpeita toimialan yrityksillä on koskien seudun koulutustarjontaa. Edellisen vuoden hyvistä kokemuksista johtuen ennakkokyselyjä päätettiin jatkaa myös tänä vuonna, joista nyt käsillä oleva teknisen kaupan ennakkokysely on vuoden 2010 ensimmäinen. Seuraavat vuoden 2010 Ennakointikamarit ovat yksityiset hyvinvointialat (21.5.) ja kiinteistöpalvelu ja turvallisuusalat (27.10.). Internet kysely suunnattiin teknisen kaupan toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskyselyssä otosjoukkona olivat Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) ja Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen jäsenyritykset. Kysely lähetettiin yhteensä 609 yritykselle. Vastauksia saatiin yhteensä 62 eli vastausprosentti oli noin 10 %:a. Vaikka vastausprosentti olikin alhainen, voidaan olettaa, että rekistereistä poimittu otos kattoi suurimman osan alan yrityksistä Helsingin seudulla, jolloin vastausten edustavuus koko toimialaan on kohtalainen. Kysely tarjoaa lisäksi arvokasta laadullista tietoa alan yritysten näkemyksistä. Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat pääkaupunkiseudun oppilaitokset (n=25) ja niiden eri yksiköt (n=39), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Yhdeksän eri oppilaitosta vastasi kyselyyn (yhdestä oppilaitoksesta kaksi vastausta) ja vastausprosentiksi saatiin 40 % (n=10). Kyselyiden tulokset ja haastatteluista saadut vastaukset on jaettu tässä raportissa seuraaviin lukuihin: luku 2: Vastaajien tausta luku 3: Yritysten työvoiman tarve luku 4: Yritysten rekrytointi luku 5: Koulutuksen ja työelämän vastaavuus luku 6: Oppilaitosyhteistyö. 3

4 2 Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista lähes kaikki, 97 %, on pk yrityksiä (kuvio 2.1). Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista vain noin 3 %. Vastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä: vastaajien joukossa oli mm. toimitusjohtajia, omistajia/yrittäjiä sekä erilaisia päällikkötason esimiehiä. Kuvio 2.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, lkm Henkilöstö lkm Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: AEL Amiedu Edupoli Helmi Liiketalousopisto(kaksi vastausta) Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Keuda, Keski Uudenmaan ammattiopisto (2 vastausta) Omnian ammattiopisto Yrkesinstitutet Prakticum Oppilaitoskyselyyn vastanneiden asema vaihteli rehtorista ja koulutusjohtajasta opettajaan. 4

5 3 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista vajaa puolet arvioi, että työpaikkojen määrä tulee kasvamaan seuraavan neljän vuoden kuluessa (kuvio 3.1). Reilu kolmasosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan ja viidesosa arvioi puolestaan työpaikkojen vähenevän seuraavan neljän vuoden kuluessa. Oppilaitosten edustajista puolet arvioi työpaikkojen määrän kasvavan ja puolet säilyvän toimialalla ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kuvio 3.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Työpaikkojen määrä kasvaa. Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee vastaajien lkm Yritysten edustajista 67 % arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee säilymään ennallaan (kuvio 3.2). Neljäsosa vastaajista katsoi merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Myös oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi merkityksen pysyvän ennallaan tulevaisuudessa. 5

6 Kuvio 3.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Merkitys kasvaa. Merkitys säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee vastaajien lkm Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2012 mennessä tapahtuvaa muutosta. Yritysten edustajien vastauksissa tärkeimmiksi muutoksiksi nostettiin huoli osaavan työvoiman saatavuudesta, työpaikkojen muuttaminen ulkomaille ja muutokset taloustilanteessa. Toimialalla oltiin huolissaan löydetäänkö eläkkeelle siirtyvien tilalle uusia osaajia nuorista. Tosin tietoteknisen kehityksen epäiltiin vaikuttavan työntekijöiden määrään vähentävästi tulevaisuudessa. Lisäksi ennustettiin työpaikkojen siirtyvän ulkomaille (osin halpatuotannon maihin)sekä yritysten välisten ostojen ja ketjuuntumisen hävittävän erityisesti pieniä yrityksiä. Vastauksissa mainittiin myös yleinen talouskehitys toimialan haasteena. Oppilaitosten edustajien vastauksissa esiin nousivat myös kilpailu osaavasta työvoimasta ja työntekijöiden osaamisvaatimusten kasvusta. Lisäksi arvioitiin mm. verkkokaupan ja automatisoinnin lisääntyvän tulevaisuudessa. Luokitellut vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 6

7 4 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö (61 %) arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 4.1). Noin neljännes vastaajista katsoi, että toimialalla on suuria rekrytointivaikeuksia lähitulevaisuudessa. Kuvio 4.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään työtehtäviä, jotka vastaajien mielestä muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Useissa vastauksissa alan myyntityön nähtiin muuttuvan markkinoinnin tai konsultoinnin suuntaan. Lisäksi muutoksia povattiin tekniseen myyntiin. Myynnin kokonaisuudessaan arveltiin tulevaisuudessa keskittyvän myös enemmän huoltotöihin. Varastoinnissa ja logistiikassa muutoksien arveltiin näkyvän pidentyneinä (toimitus)matkoina ja henkilökunnan osaamistarpeen kasvuna laitteiden teknistyessä. Osa vastaajista katsoi kuitenkin, ettei alan tehtävissä tapahdu suuria muutoksia neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajia pyydettiin myös valitsemaan tai nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä lähimmän vuoden aikana. Taulukossa 4.1 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä kyseisiin tehtäviin. Eniten yrityksillä on vaikeuksia löytää osaajia myyntityöhön liittyviin tehtäviin. Vähiten mainintoja saivat ostamiseen ja logistiikkaan liittyvät ammattinimikkeet tai työtehtävät. Lähes kolmanneksella yrityksistä ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä Taulukko 4.1: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm Erikoismyyntityö 20 Myyntityö 13 Myynti- ja tuotepäällikkötyö 10 Myynnin johtotyö 7 Muu huoltotyö 7 Asennus- ja koneistustyöt 6 7

8 Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista syitä edellä mainittujen ammattien tai työtehtävien rekrytointi ongelmiin. Suurimmaksi syyksi nousi hakijoiden vähäinen työkokemus, mikä nostettiin esiin 53 %:ssa vastauksista (kuvio 4.2). Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousi hakijoiden koulutus, jonka nosti 44 % yritysten edustajista kolmen tärkeimmän rekrytoinnin ongelman joukkoon. Kolmanneksi tärkeimmäksi syyksi rekrytoinnin ongelmiin nousi se, ettei avoimeen työtehtävään ole ollut hakijoita. Työaika ja palkkaus toimialalla saivat vähiten mainintoja. Muina rekrytoinnin ongelmina vastaajat nimesivät mm. erityisala ja monitoimiosaamisen puutteen, nuorten sitoutumisen ja pitkäjännitteisyyden puutteen. Kuvio 4.2: Yritysten edustajien valitsemat rekrytoinnin haasteet tärkeysjärjestyksessä, kolmen tärkeimmän joukkoon nostaneiden osuus, lkm Hakijoiden vähäinen työkokemus Hakijoiden koulutus Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Hakijoiden vanhentunut osaaminen Hakijoiden sosiaaliset taidot Hakijoiden kielitaito Toimialan huono imago Vastaajien nimeämä muu ongelma Työskentely-ympäristö Palkkaus toimialalla Työaika vastaajien lkm 30 8

9 5 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitoksilla on asiasta selvästi positiivisempi näkemys kuin alan yrityksillä. Yli puolet yritysten ja puolet oppilaitosten edustajista arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Kuitenkin lähes neljäsosa yritysten edustajista arvioi nuorten koulutuksen vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti ja vain 11 % piti vastaavuutta hyvänä. Oppilaitoksista puolet arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan hyvin työelämän vaatimuksia, yksikään oppilaitos ei katsonut koulutuksen vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti. Kuvio 5.1: Nuorten koulutuksesta valmistuvien ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, lkm Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti vastaajien lkm Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten (perus, täydennys ja lisäkoulutus) ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa ryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajat arvioivat aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Yritysten edustajista hieman yli 40 % oli sitä mieltä, että myös aikuisten ammattitaito vastasi tyydyttävästi työelämän tarpeisiin, ja 46 % mielestä vastaavuus oli hyvä. Ainoastaan kymmenesosan mielestä vastaavuus oli huono. 9

10 Kuvio 5.2: Aikuisten koulutuksesta valmistuvien ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, lkm Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti vastaajien lkm Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten ja/tai aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti, pyydettiin vielä esittämään kehittämisehdotuksia koulutuksen vastaavuuden parantamiseksi. Yritysvastaajat näkivät nuorten vastavalmistuneiden ammattitaidossa puutteena vähäisen työkokemuksen, käytännön ja myyntitaitojen sekä vuorovaikutuksen, asenteen ja motivaation työntekoon. Eniten toivottiin työharjoittelun ja käytännön osuuden lisäämistä koulutuksessa. Muutamissa vastauksissa erikoiskaupan tai toimialan koulutus nähtiin puutteellisena tai puuttuvan kokonaan jolloin yritysten on koulutettava itse osaajansa. Oppilaitosten edustajat mainitsivat myös työkokemuksen ja käytännönläheisyyden puutteena opetuksessa eli yritysten mainitsevat ongelmat on havaittu myös koulutuksen järjestäjien piirissä. Myös aikuiskoulutuksesta valmistuneiden puutteena yrityksissä koettiin kokemuksen puute sekä motivaatio ja asenneongelmat. Koulutuksen toivottiin painottuvan enemmän eri osa alueisiin kuten esim. myyntiin. Lisäksi kouluttajien ammattitaitoa pidettiin muutamissa vastauksissa puutteellisena. Oppilaitosten edustajat mainitsivat myös aikuiskoulutuksesta valmistuvien työkokemuksen puutteen. Luokitellut vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, jota he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi yritysten oma koulutus, jonka lähes 60 % vastaajista nosti kolmen tärkeimmän keinon joukkoon. Toisena oli työssä oppiminen ja kolmanneksi tärkein oli rekrytointi. Noin viidesosa vastaajista nosti myös lyhytkestoisen koulutuksen ja täydennys ja lisäkoulutuksen viiden tärkeimmän keinon joukkoon. Vähiten tärkeimmäksi keinoksi jäivät maahanmuuttajien koulutus, jota yksikään yritys ei nostanut tärkeimpien joukkoon ja henkilöstövuokraus, joka sai muutamia mainintoja. 10

11 Kuvio 5.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, kolmen tärkeimmän keinon joukkoon nostaneiden osuus Oma koulutus Työssäoppiminen Rekrytointi Lyhytkestoinen koulutus Täydennys- ja lisäkoulutus Alihankinta Työkierto Oppisopimuskoulutus Tutkintoperusteinen koulutus Henkilöstövuokraus Maahanmuuttajien koulutus % vastaajista Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään täydennys ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Useimmin mainittiin myyntityöhön liittyvät kurssit, teknisenpuolen kehitykseen liittyvä koulutustarve ja kielikoulutus. Koulutustarpeet liittyivät ammattitaidon ylläpitoon ja alan kehityksen seuraamiseen sekä uusien menetelmien ja tekniikoiden oppimiseen. Kolmasosalla yrityksistä ei ollut koulutustarpeita tai he eivät osanneet nimetä niitä. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta (kuvio 5.4). Yritysten ja oppilaitosten edustajien näkemykset olivat samansuuntaisia, mutta oppilaitosten edustajat olivat kaikki sitä mieltä, että aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Myös yritysvastaajista kolmasosa katsoi, että merkitys kasvaa. Yritysten edustajista suurin osa, 64 %, arvioi aikuiskoulutuksen merkityksen pysyvän ennallaan, ja 6 % katsoi merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. 11

12 Kuvio 5.4: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, % Merkitys kasvaa. Yritykset Oppilaitokset Merkitys säilyy ennallaan. Merkitys vähenee vastaajien lkm Kuviossa 5.5 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu alan ammatillisen peruskoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten ja oppilaitosten vastauksissa korostuivat osin eri osaamisalueet. Yritysten edustajien vastauksissa asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen, aloitekyky ja ongelmanratkaisutaidot nousivat selvästi tärkeimmiksi, kaikissa kolmessa yli 50 % vastaajista arvioi näiden osaamisalueiden korostuvan alan tehtävissä lähitulevaisuudessa. Myös vuorovaikutustaidot, kielitaito (englanti, venäjä, ruotsi, saksa ja ranska) ja kyky reagoida muutoksiin korostuvat tulevaisuudessa yli 30 %:n mielestä. Vähiten mainintoja sai työkyvyn edistäminen. Oppilaitosten edustajien vastauksissa korostuivat tärkeimpinä ongelmaratkaisu, vuorovaikutus ja viestintä sekä ryhmätyötaidot. Vähiten mainintoja korostuvana yleisosaamisalueina sai työturvallisuus. Yritysvastaajien kolmen kärjestä ainoastaan ongelmaratkaisutaidot löytyvät myös oppilaitosten kärkikolmikosta. Muut yritysvastaajien mielestä korostuvat yleisosaamisen alueet löytyvät oppilaitosten arvioiden keskivaiheelta. Vähemmän korostuneista osaamisalueista tulevaisuudessa yritykset ja oppilaitokset ovat lähempänä toistensa arvioita. 12

13 Kuvio 5.5: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen peruskoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, korostuvana pitävien osuus, %. Yritykset Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Aloitekyky (aloitteellisuus) Ongelmanratkaisutaidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Kielitaito Kyky reagoida muutoksiin Vastuuntunto Tietotekniikkataidot Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely) Tiedon/osaamisen jakaminen Oppimistaidot Ajanhallintavalmiudet Yrittäjyys Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Työturvallisuus Muu vastaajien nimeämä yleisosaaminen Työkyvyn edistäminen % vastaajista Oppilaitokset Ongelmanratkaisutaidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely) Vastuuntunto Ajanhallintavalmiudet Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Kyky reagoida muutoksiin Aloitekyky (aloitteellisuus) Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Oppimistaidot Yrittäjyys Työkyvyn edistäminen Tietotekniikkataidot Tiedon/osaamisen jakaminen Kielitaito Työturvallisuus Muu vastaajien nimeämä yleisosaaminen % vastaajista 13

14 Kuviossa 5.6 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu toimialan ammatillisen peruskoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien vastauksissa osaamisalueista korostuivat eniten toimialan ja tuotteiden tuntemus, asiakaspalveluhenkisyys ja asiakkaiden liiketoiminnan tunteminen, joiden näki korostuvan yli 50 % vastaajista. Myös hyvien kauppa ja sidosryhmäsuhteiden luomista ja ylläpitoa, neuvottelu, organisointi ja johtamistaitojen sekä kykyä sopeutua kilpailu ja markkinatilanteeseen katsottiin korostuvan tulevaisuudessa yli 30 %:n mielestä. Lainsäädäntö ja viranomaismääräysten tuntemisen, turvallisuusosaamisen, kaupan tietojärjestelmien hallinnan sekä talouden suunnittelun ja seuraamisen näki korostuvan vain muutama vastaaja. Lisäksi muuna osaamisena mainittiin asenne työntekoon. Oppilaitosten edustajien vastauksissa tärkeimmäksi toimialan osaamisalueeksi nousivat asiakaspalveluhenkisyys, ympäristöasiat ja kestävä kehitys sekä hyvien kauppa ja sidosryhmäsuhteiden luominen ja ylläpito. Myös kaupan tietojärjestelmien hallinta, asiakkaiden liiketoiminnan tunteminen, toimialan ja tuotteiden tunteminen, neuvottelu, organisointi ja johtamistaitojen, kyky sopeutua kilpailu ja markkinatilanteeseen sekä ennakoiva suhtautuminen tulevaisuuteen korostuivat tärkeinä osaamisalueina oppilaitosten edustajien vastauksissa. Lainsäädäntö ja viranomaismääräysten tuntemisen näki korostuvan vain muutama vastaaja. Yritysten edustajat painottivat hieman enemmän asiakasnäkökulman korostumista tulevaisuuden osaamisalueena kuin oppilaitokset. Sitä vastoin ympäristöasiat ja kestävä kehitys olivat oppilaitosten edustajien mielestä keskeinen tulevaisuuden osaamisalue, kun vain kymmenesosa yritysvastaajista näki sen tulevaisuuden osaamisalueena. 14

15 Kuvio 5.6: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen peruskoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, korostuvana pitävien vastaajien osuus, % Yritykset Oppilaitokset Toimialan ja tuotteiden tunteminen Asiakaspalveluhenkisyys Asiakkaiden liiketoiminnan ymmärtäminen Osattava luoda ja ylläpitää hyviä kauppa- ja sidosryhmäsuhteita Neuvottelu-, organisointi- ja johtamistaidot Kykyä sopeutua kilpailu- ja markkinatilanteeseen Kansainvälisen ja kotimaan kaupan käytäntöjen tunteminen Ennakoiva suhtautuminen tulevaisuuteen Ympäristöasiat ja kestävä kehitys Lainsäädöntö ja viranomaismääräysten tunteminen Turvallisuusosaaminen Kaupan tietojärjestelmien hallinta Talouden suunnittelu ja seuranta Vastaajien nimeämä muu osaaminen % vastaajista Asiakaspalveluhenkisyys Ympäristöasiat ja kestävä kehitys Osattava luoda ja ylläpitää hyviä kauppa- ja sidosryhmäsuhteita Kaupan tietojärjestelmien hallinta Asiakkaiden liiketoiminnan ymmärtäminen Toimialan ja tuotteiden tunteminen Neuvottelu-, organisointi- ja johtamistaidot Kykyä sopeutua kilpailu- ja markkinatilanteeseen Ennakoiva suhtautuminen tulevaisuuteen Talouden suunnittelu ja seuranta Kansainvälisen ja kotimaan kaupan käytäntöjen tunteminen Turvallisuusosaaminen Lainsäädöntö ja viranomaismääräysten tunteminen Vastaajien nimeämä muu osaaminen % vastaajista 15

16 Yritysten edustajilta kysyttiin, miten nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan määrällisiä tarpeita. Vastaajista yli 60 % oli sitä mieltä, että alueen nuorille suunnattu koulutustarjonta vastaa määrällisesti toimialan tarpeita. Kolmasosa vastaajista katsoi kuitenkin, ettei nuoria kouluteta riittävästi. Vain muutama vastaaja piti nuorten koulutustarjontaa liiallisena. Aikuiskoulutuksen tarjontaa piti määrällisesti sopivana vielä useampi, 77 % vastaajista. Vajaa viidennes piti koulutustarjontaa määrällisesti riittämättömänä, ja vain muutama vastaaja liiallisena. Koulutustarjonnan riittämättömyyttä toimialan tarpeisiin nähden perusteltiin sekä nuorten että aikuisten puolella sopivan koulutuksen puutteella ts. koulutusta ei tarjota lainkaan tietyille aloille. Lisäksi koulutuksissa saatuja taitoja pidettiin osin puutteellisina mm. tuotetuntemus on huonoa, kielitaito puutteellista ja esiintymistaidot heikkoja. 16

17 6 Oppilaitosyhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista yhteistyömuotovaihtoehdoista toivottavia ja toteuttamiskelpoisia pyrittäessä kehittämään ammatillisista koulutusta tulevaisuudessa. Yritysten edustajien vastauksissa yhteistyömuodoista eniten mainintoja saivat kesätyöpaikkojen ja työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille, joita piti toivottavina ja toteuttamiskelpoisina yli 50 % vastaajista. Asiantuntijaluentoja oppilaitoksissa, opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaamista oppilaitoksilta sekä oppilaitos ja oppisopimuskoulutusyhteistyötä pidettiin hyvinä yhteistyömuotoina useissa vastauksissa. Vähiten mainintoja toimiviksi yhteistyömuodoiksi saivat resurssien antaminen oppilaitosten käyttöön, stipendit sekä oppilaitosten talouden tukeminen, joka ei saanut ainuttakaan mainintaa. Oppilaitosten edustajat nostivat toivottavammaksi yhteistyömuodoksi työssäoppimispaikkojen tarjoamisen opiskelijoille. Seuraavaksi toivottavampia olivat yritysten osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin, toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä sekä oppilaitos ja oppisopimuskoulutusyhteistyö. Sen sijaan stipendit ja opinnäyteaiheiden antaminen eivät nousseet toivottavien yhteistyömuotojen joukkoon oppilaitosten vastauksissa. Kuvio 6.1: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, osuus vastaajista Yritykset Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Rekrytointi Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Opinnäyteaiheiden antaminen Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Stipendit Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi % vastaajista 17

18 Oppilaitokset Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Rekrytointi Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi Stipendit Opinnäyteaiheiden antaminen % vastaajista Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he kehittäisivät ammatillisen koulutuksen yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Yritysten edustajat toivoivat vastauksissaan enemmän ja tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Ehdotettiin mm. tutustumiskäyntejä ja toivottiin yrityksistä ihmisiä luennoimaan ja opettamaan oppilaitoksiin ja tuomaan yritysten tarpeita esiin. Myös opettajien toivottiin tutustuvan paremmin yrityksiin ja menemään niihin työjaksoille. Osassa yrityksissä koettiin opiskelijoiden ottaminen resurssiongelmana ja toivottiin yhteiskunnan tukea yrityksille, jos yritys tarjoaa opiskelupaikkoja. Oppilaitosten edustajat esittivät samansuuntaisia toiveita kuin yritykset. Toivottiin mm. vierailuja, seminaareja, henkilöstövaihtoa ja kummitoimintaa. Toiminnan toivottiin olevan tiivistä ja että yhteistyö myös näkyisi oppilaitoksen arjessa. Kyselyssä kartoitettiin yritysten halukkuutta tarjota kesätyöpaikkoja ja 8 yritystä ilmoitti yhteystietonsa kesätyöpaikkojen tarjoamista varten. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin yritysten innokkuutta osallistua kehittämään ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta esimerkiksi toimimalla alan yritysoppilaitostyöryhmässä tai osallistumalla syvähaastatteluun. Vastaajista 7 oli kiinnostunut kehittämistyöstä. Yrityksiltä kysyttiin myös, haluaisivatko he, että alueen TE toimiston työnantajapalvelut ottaisivat heihin yhteyttä. Vastaajista 3 ilmoitti halukkuutensa. Lisäksi yrityksiltä kysyttiin, haluaisivatko he, että alueen alan oppilaitos olisi heihin yhteydessä. Vastaajista 9 ilmoitti halukkuutensa. Yhteensä 16 eri yritystä jätti yhteystietonsa. 18

19 LIITE 1 Avoimet vastaukset Yritysten edustajien antamat vastaukset ovat mustalla ja oppilaitosten edustajien antamat vastaukset ovat sinisellä. Vastaukset ovat suoria lainauksia annetuista vastauksista. Mitkä ovat mielestänne kolme tärkeintä toimialanne työmarkkinoilla tapahtuvaa muutosta vuoteen 2012 mennessä? 1. Ensimmäiseksi tärkein: Ikääntyminen ja eläköityminen Ikääntyminen Keski ikä kasvaa kun uusia ei rekrytoida Ikääntyminen Eläköityminen Eläköityminen ammatti ihmiset ikääntyvät ikääntyminen eläköityminen Suuret ikäluokat eläköityminen eläköityminen Ikääntyminen Eläköityminen eläköityminen ikääntyminen Ammattitaito ja koulutus pätevien myyjien saaminen osa aikaisuudet lisääntyvät henkilöstön saatavuus Saada hyviä edustajia työvoiman tarve vähenee Kilpailun kiristyminen tuotemarkkinoilla, heijastuu työmarkkinoihin entistä vaikeampi löytää ammattitaitoista työvoimaa vähenee Työpaikat vähenee työvoiman saatavuus Ammattitaito nykyiset pienyrittäjät lähtee Osaajia vähemmän työvoimapula kilpailu osaajista kovenee kilpailu hyvästä työvoimasta kasvaa työvoimapula Työpaikkojen muutto työpaikkojen muutto ulkomaille. Konepajateollisuuden muutto ulkomaille Valmistava teollisuus siirtyy pois Suomesta an teollisuuden maastaviennin jatkuminen Toimintojen keskittäminen ulkomaille tuotannon siirtyminen maasta Tuotannon siirtäminen ulkomaille Tuotanto muuttaa halpamaihin 19

20 Muutokset taloustilanteessa Suhdannekäänne Kasvu kokonaismarkkinan supistuminen työvoimakustannusten nousu nousu taantumasta verotus Muutokset yritystoiminnassa Erikoistuminen lisääntyy Kilpailu kiristyy palvelumyynti kasvaa Tietotekniikka lisääntyy yritysten keskittyminen Toimijoiden väheneminen tuotteet teknistyvät verkkokauppa lisääntyy verkkokauppa erikoistuminen Muita väki nuorentuu saatavuus investointien alkaminen Ulkoistaminen lisääntyy Digitalisoituminen koneasentajien väheneminen (huoltoverkoston ylläpitäminen hankaloituu) kunskaps områdes gränserna flyter samman 2. Toiseksi tärkein: Ammattitaito ja koulutus Pula ammattitaitoisista henkilöistä Pula hyvistä myyjistä Työvoiman saanti osaa van työvoiman saatavuus pienene ala ei kiinnosta nuoria Koulutuksen taso nousee koulutuksen puute ammatillisen vaatimustason kasvu Ammattitaidon puute ammattitiedon katoaminen koulutus Edustajakoulutus tarvitaan koulutettua henkilökuntaa Ammattitaito ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus Hyvin työntekijöiden löytäminen Osaamisen tarve kasvaa koulutus osaamisvaatimukset kasvavat osaamiskapeikot 20

21 työvoiman saaminen Nya kompetensområden uppstår Ikääntyminen ja eläköityminen Työntekijät vanhenee eläköityminen eläkkeelle siirtymiset Taloudelliset muutokset rakennemuutos kotimaan talous kustannusrakenne Taloudellinen tilanne Kustannustehokkuus alueen kustannustaso Muutokset yritystoiminnassa kehitys Erikoistuminen lisääntyy erikoistutaan "syvemmälle Keskittyminen asiakkaiden lukumäärän pienentyminen Yrityskaupat ja yritysten yhdistyminen Tehtaiden sulkeminen isot yritykset tunkeutuu alalla ketjuuntuminen jälleenmyyjien ketjuuntuminen Maahantuojat ostavat toisiaan fuusiot Autojen huoltamotoiminnan vapautuminen kilpailulle kansainvälisiä asiakkaita tulee lisää tekn. osaaminen tietotekniikan lisääntyminen tietotekniikka Automaation lisääntyminen Sähköinen yhteydenpito asiakkaisiin vähentää työntekijöiden tarvetta työ vähenee työn kustannukset kasvaa Muut PK yritykset kärsivät eniten Ahtaajien kaltaisiin lakkoihin. Lakkoilu jatkuu jollei valtiovalta puutu tuohon kommunismimeininkiin Monipuolisuus yksilöllisten työurien suunnittelu lisääntyy pätkätyösuhteet lisääntyvät edelleen mamu 21

22 3. Kolmanneksi tärkein: Ammattitaito, koulutus ja eläköityminen työvoimansaannin vaikeus väen väheneminen Vaatimukset moniosaamisen suhteen kasvavat Moniosaajien puute ammattitaidon heikkeneminen joustavat työaikamuodot Epätavalliset työsuhteet lisääntyvät myyntikoulutuksen tarve koulutus Ammattitaitoinen työvoima osaavan työvoiman puute sitoutumishaasteet uusien työntekijöiden osalta sitoutuminen vaihtuvuus Työntekijöiden vaatimukset Eläköityminen ja nuorten haluttomuus tekniseen työhön eläköityminen koulutuksen suuntaaminen oikein koulutustarve kasvaa työvoiman kouluttaminen Muutokset yritystoiminnassa toimialojen rakennemuutokset Tavoitteellisuus kasvaa myyntityön merkitys kasvaa Kansainvälistyminen toimijat alalla vähenee pienet häviävät valtakunnalliset asennuspisteet vähenevät tavarantoimittajien vähentyminen yritysostot lisääntyvät kilpailu kilpailu kovenee ulkomaisen kilpailun kasvu kilpailu vähenee Tuotannonkeskittäminen Kiinaan Teknologiateollisuuden kansainvälistyminen automatisointi itsepalvelu aukioloajat Muut Lainsäädäntö Maantierakentamisen volyymi Edustajantyön arvostuksen lisääminen Mielenkiinto alaa kohtaan Kuntasektorin ulkoistukset Vasemmisto pääsee hallitukseen, yrittäjien ja yritysten rankaistaan veroja kiristämällä. Tämä hejastuu pahiten PK sektorille ja sitä kautta työmarkkinoihin 22