Ennakointikamari. Kone ja metallituoteteollisuus Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ennakointikamari. Kone ja metallituoteteollisuus 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista"

Transkriptio

1 Ennakointikamari Kone ja metallituoteteollisuus 2011 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2011

2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto Toimialan esittely Uudellamaalla Toimialan työllisyyden ennakointi koko maassa ja Helsingin seudulla Kyselyn lähtökohdat Taustatiedot Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Lähteet: LIITE 1: Avoimet vastaukset... 26

3 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Kone- ja metallituoteteollisuusalan yritys- ja oppilaitoskysely on neljäs vuonna 2011 tehty kysely toimialan yrityksille ja oppilaitoksille Uudellamaalla. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet eli tutkimuksen kohteena on rajattu kokonaisuus, yksi tapahtuma. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 82 prosenttia, on pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko kone- ja metallituoteteollisuusalalta 41 prosenttia Uudellamaalla (Tilastokeskus: yritysrekisteri 2009). Oppilaitoskyselyyn vastasivat 10 toimialan koulutusta antavaa oppilaitosta. Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Tosin kolmannes yritysvastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden kuluessa. Suurimmalla osalla yrityksistä (94 %) on maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Eri kansalaisuuksien määrä vaihteli yhdestä kahteentoista, yleisemmin eri kansallisuuksia oli yhdestä kolmeen. Yritysten edustajien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvan seuraavan neljän vuoden kuluessa, oppilaitokset taas arvioivat merkityksen säilyvän ennallaan. Yritysten edustajat arvioivat suurimpana toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvana muutoksena kilpailun kovenemisen, oppilaitokset taas eläköitymisen. Molemmilla vastaajaryhmillä seuraavana muutoksena oli pula osaavasta työvoimasta. Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia (94 %) tai yli 50- vuotiaita (78 %) yrityksen palvelukseen. Lähes 70 prosenttia yrityksistä olisi myös valmis työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä. Sitä vastoin vain hieman alle kolmasosa olisi halukas vajaakuntoisten rekrytointiin esim. osa-aikatöihin. Eniten yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää koneistajia, hitsaajia, kunnossapitoasentajia ja työjohtajia. Usein miten avoimeen tehtävään ei ole ollut hakijoita lainkaan tai hakijoilla on ollut vähän työkokemusta tai hakijoiden koulutus on ollut epäsopivaa. Yritysten mielestä tulevan neljän vuoden aikana moniosaajien tarve kasvaa ja toimenkuvat laajentuvat. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Vastaavuutta voisi parantaa lisäämällä työssäoppimis- ja käytännönkokemusjaksoja koulutuksessa, lisäämällä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä, suorittamalla valikointia alalle hakeutuvien joukossa (asenne ja motivointiongelmat), opiskelupaikkojen ja koulutustarpeen vastaavuuden parantamista nykypäivän tilanteeseen, jatko- ja täydennyskoulutukseen täsmäkoulutusta sekä päivittämällä opettajien tietoja ja oppilaitoksen välineistöä nykypäivään. Oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa paremmin työelämän vaatimuksiin molempien vastaajaryhmien mielestä. Suurin osa oppilaitosvastaajista arvioi aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa, yrityksistä puolet arvioi merkityksen kasvavan ja puolet säilyvän ennallaan. 3

4 Yritysten edustajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä alueen nuorten ja aikuisten ammatilliseen koulutustarjontaan. Yritykset käyttävät osaamisensa kehittämiseen pääosin työssäoppimista (61 %). Tulevaisuuden täydennys- ja jatkokoulutustarpeina nähtiin esimies-, tietotekniikka- ja asiakaspalvelukoulutus. Tulevaisuuden yleis- ja ammatillisessa osaamisessa vastaajaryhmät korostivat hieman eri ominaisuuksia. Yleisosaamisessa molemmilla korostuivat laadun ymmärtäminen, aloitekyky ja vastuuntunto ja ammatillisessa osaamisessa työpiirustusten ja -selitysten tulkitseminen. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritykset ja oppilaitokset pitivät toivottavina ja toteuttamiskelpoisina yhteistyömuotoina seuraavia: 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö 4. Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille 5. Rekrytointi 6. Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä Yrityksissä tuettiin työssäoppijoita saavuttamaan heille asetetut oppimistavoitteet seuraavin keinoin: (arviointi)kokemus, tavoitteiden asettaminen, rakentava palaute, pitkäaikainen yhteistyö oppilaitoksen kanssa ja oppilaan työllistyminen jatkossa. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä muun muassa toimialan yritysten toiminnasta. Toimintamuotoja olivat oppilaiden työssäoppimisjakson valvonta ja siinä yhteydessä yrityksiin tutustuminen, mahdollisuus työelämänjaksoihin sekä yritystapaamisiin. Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Alueen kolme tunnetuinta oppilaitosta olivat: 1. Amiedu 2. AEL 3. Vantaan ammattiopisto Varia 4

5 Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on kaksivuotinen hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritysoppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2011 viisi kappaletta: majoitus- ja ravitsemisala, talonrakennus, logistiikka, kone- ja metallituoteteollisuus sekä kulttuuriala. Nyt tehtävän kone- ja metallituoteteollisuuden 1 yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu seitsemään eri lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 esitellään muutamia ennakointitietoja toimialalta. Luvussa 3 käydään läpi yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 4-8 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. 1 Kone- ja metallituoteteollisuus TOL2008: 24 Metallien jalostus, 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet), 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, 27 Sähkölaitteiden valmistus, 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 5

6 1 Toimialan esittely Uudellamaalla Kyselyssä käytetty toimialaluokittelu kone- ja metallituoteteollisuudesta suhteessa koko maan vastaavaan luokitteluun on esitetty taulukossa 1. Toimialan henkilöstöstä lähes neljäsosa ja toimipaikoista lähes viidesosa sijaitsee Uudellamaalla. Liikevaihdosta 47 % painottuu Uudellemaalle. (Tilastokeskus: Yritysrekisteri 2009.) Suurin osa toimipaikoista ja henkilöstö sijoittuu tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen luokkaan. Taulukko 1.1: Kone- ja metallituoteteollisuus Uudellamaalla, % -osuudet koko maasta Toimialaluokitus (TOL2008) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 24 Metallien jalostus 18,8 9,8 6,8 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 13,7 14,4 14,2 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 35,9 42,9 70,4 27 Sähkölaitteiden valmistus 31,0 39,5 49,4 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 19,1 19,9 22,4 Yhteensä 17,8 24,8 47,1 Kun tarkastellaan koko teollisuuden toimialan (TOL2008, päätoimiala C) toimipaikkoja ja henkilöstöä Uudenmaan eri kunnissa, havaitaan että Hangossa ja Karkkilassa on teollisuuden toimipaikkojen ja henkilöstön osuus kaikkien toimialojen toimipaikoista ja henkilöstöstä suurin (kuviot 1.1 ja 1.2). Kuvio 1.1: Teollisuuden toimipaikkojen %-osuus kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista Hanko Karkkila Tuusula Loviisa Nurmijärvi Lohja Koko maa Porvoo Askola Kerava Karjalohja Hyvinkää Raasepori Mäntsälä Inkoo Vihti Myrskylä Lapinjärvi Nummi-Pusula Siuntio Järvenpää Sipoo Kirkkonummi Uusimaa Vantaa Pornainen Helsinki Espoo Pukkila Kauniainen %-osuus kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista 6

7 Kuvio 1.2: Teollisuuden henkilöstön %-osuus kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä Karkkila Hanko Porvoo Lohja Järvenpää Hyvinkää Vihti Loviisa Nurmijärvi Askola Koko maa Kerava Nummi-Pusula Raasepori Sipoo Kirkkonummi Tuusula Espoo Lapinjärvi Vantaa Uusimaa Mäntsälä Myrskylä Inkoo Kauniainen Siuntio Helsinki Pukkila Karjalohja Pornainen %-osuus kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä 2 Toimialan työllisyyden ennakointi koko maassa ja Helsingin seudulla Opetushallituksen teettämän selvityksen (Hanhijoki, Katajisto, Kimari & Savioja, 2009) mukaan työvoiman kysyntä metallien ja metallituotteiden valmistuksessa tulee sekä perus- että tavoitekehityksessä kasvamaan vuoteen 2020 mennessä. Metallituotteiden valmistuksessa työllisten määrän arvioidaan kasvavan kehitysvaihtoehdosta riippuen keskimäärin noin 15 prosenttia ja metallien jalostuksessa noin 22 prosenttia. Sitä vastoin metallien kaivuun työllisyyden arvioidaan laskevan. Kone- ja metallituoteteollisuus arvioi tarvitsevansa alalle valmistuvien ammattiosaajien lisäksi vuosittain työntekijää lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että jo lähivuosina yritykset tarvitsevat vuosittain osaajaa. (Teknologiateollisuus ry ) Opetushallitus (Hanhijoki et al., 2009) arvioi, että koko maassa ajanjaksolla teollisen työn 2 työllisten määrän tulee kasvamaan (sekä perus- että tavoitekehitysvaihtoehto). Ennustejakson lopulla (vuonna 2020) työllisten määrä olisi vuotta 2004 korkeammalla tasolla. Yli puolet teollisen työn ammateista sijoittuu koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistukseen, metallien ja metallituotteiden valmistukseen, metsätalouden ja -teollisuuden toimialalle, elektroniikan ja sähkötuotteiden valmistukseen, rakentamiseen sekä muun teollisuuden toimialalle. Työllisten mää- 2 Teollisen työn toimiala (Opetushallitus, 2009): Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus; Metallien ja metallituotteiden valmistus; Metsätalous ja -teollisuus; Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus; Rakentaminen; Muu teollisuus; Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus; Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus; Liike-elämän tekniset palvelut; Muut palvelut 7

8 rän arvioidaan lisääntyvän suurimmalla osalla toimialoista, eniten koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen ja metallien sekä metallituotteiden valmistuksessa. Ammateista konetekniikan asiantuntijoiden ja metallityöntekijöiden asiantuntijoiden määrä kasvaa sekä työntekijäammateista metallityöntekijöiden työllisyys kasvaa. Taulukko 1.2: Teollisen työn työlliset ammattiryhmittäin vuosina 2000 ja 2004sekä ennakoitu vuotuinen muutos vuosina (Hanhijoki et al., 77, 2009) Helsingin seudulla on arvioitu (Montén, 2010) avautuvan vuoteen 2020 mennessä ammattiryhmittäin toimialalta työpaikkoja seuraavasti (muutos + poistuma työmarkkinoilta): teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat: noin työpaikkaa koneasentaja: noin työpaikkaa metallityöntekijät: noin työpaikkaa konetekniikan asiantuntijat: noin työpaikkaa Yhteensä kone- ja metallituoteteollisuuteen avautuu vuoteen 2020 mennessä noin työpaikkaa. 8

9 3 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, )Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksi-kysymysten avulla. (Yin 1994, 5-13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi tilastoja tai analysoida aineistoa määrällisesti, ja määrällisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan hyödyntää aineistoina tekstejä tai muita vastaavia yleensä laadullisiksi määriteltyjä aineistoja. Laadullista tutkimusta luonnehtivia seikkoja ovat muun muassa: tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta hypoteesittomuus; ei lukkoonlyötyjä ennakko-oletuksia tuloksista Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineiston rajaus tapahtuu teoreettisen edustavuuden ehdoilla: tutkittu tapaus/tapaukset voidaan nähdä esimerkkinä yleisestä (Eskola & Suoranta 1998). Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) 4 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitos kysely toteutettiin sähköisesti Internet-lomakkeella, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) n=150 jäsenyritysrekistereitä. Yrityskyselyn vastasi 18 yritystä, joista suurin osa, 82 prosenttia on pk-yrityksiä 3 (kuvio 4.1). Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko Uudenmaan kone- ja metallituoteteollisuudesta 41 prosenttia (Tilastokeskus: yritysrekisteri 2009). Lähes kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä: vastaajien joukosta 72 prosenttia oli yrittäjiä tai toimitusjohtajia. Loput olivat yrityksen erilaisia päällikkötason esimiehiä. 3 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 9

10 Kuvio 4.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, Yrityksen henkilöstömäärä (luokiteltu) %- vastaajista Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat Uudenmaan oppilaitokset (n=15), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Oppilaitoksista 10 vastasi kyselyyn. Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna 63 % 4. Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Amiedu (5 vastaajaa) Axxell, Karjaa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia (3 vastaajaa) Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Heltech (5 vastaajaa) Hyria koulutus Oy (4 vastaajaa) Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda (3 vastaajaa) Metropolia Ruukki Teollisuusoppilaitos Sovinto ry Vantaan ammattiopisto Varia (4 vastaajaa) Suurin osa oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan opettajana, kouluttajana, lehtorina tai tuntiopettajana. Lisäksi vastaajina oli rehtoreita, koulutusyksikön johtajia, koulutusasiantuntijoita, toimiala- ja koulutuspäälliköitä. 4 Ruukki teollisuusopppilaitoksen ja Sovinto ry:n tietoja ei ole saatavilla Wera-tietokannasta, joten ne eivät sisälly %-lukuun. Metropolia ei ole mukana luvuissa, koska järjestää ammattikorkeakoulutusta. 10

11 5 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa, 44 prosenttia, arvioi, että työpaikkojen määrä säilyy ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Lähes kolmannes vastaajista arvioi työpaikkojen määrä kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Samoin lähes kolmannes vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähentyvän seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan (48 %) tai kasvavan (46 %) seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitokset arvioivat tulevaisuuden näkymiä työpaikkojen määrän osalta yrityksiä positiivisemmin. Kuvio 5.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, Työpaikkojen määrä kasvaa Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yrityksiltä, onko heillä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Vastaajien enemmistöllä (94 %) on töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Eri kansalaisuuksien määrä vaihteli yhdestä kahteentoista, mutta suurimmassa osassa yrityksiä eri kansallisuuksia oli yhdestä kolmeen. Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana joko kasvamaan (50 %) tai säilymään ennallaan (44 %) (kuvio 5.2). Oppilaitosten edustajien enemmistö, 57 prosenttia oli sitä mieltä, että merkitys tulee säilymään ennallaan. 11

12 Kuvio 5.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista kolme tärkeintä kone- ja metallituoteteollisuuden toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvaa muutosta. Yritysvastaajien mielestä tärkeimmät muutokset ovat: 1. Kilpailun koveneminen, 67 % 2. Pula osaavasta työvoimasta, 39 % 3. Asenne työntekoon heikkenee, 33 % 4. Kansainvälistyminen, 33% Oppilaitosvastaajien mielestä tärkeimmät muutokset ovat: 1. Eläköityminen, 54 % 2. Pula osaavasta työvoimasta, 43 % 3. Kilpailun koveneminen, 39 % 4. Töiden ulkoistaminen, 36% Vastaajaryhmät olivat aika yksimielisiä tärkeimmistä ja vähemmän tärkeistä muutoksista työmarkkinoilla. Kaikki vastausvaihtoehdot ovat nähtävillä kuvioissa 5.3 ja 5.4. Muina muutoksina vastaajat mainitsivat yrityspuolella sen, ettei ala ole seksikäs ja oppilaitospuolella liian matalan osaamisen tason sekä sen, että Ulkomaalistaustainen työvoima polkee palkat pohjamutaan. 12

13 Kuvio 5.3: Työmarkkinoiden muutokset vuoteen 2015 mennessä, yritysvastaajat Kilpailun koveneminen Pula osaavasta työvoimasta Asenne työntekoon heikkenee Kansainvälistyminen Eläköityminen Ulkomaalaistaustainen työvoima alalla lisääntyy Töiden ulkoistaminen Kiristyvä verotus Työssäjaksamiseen panostetaan entistä enemmän Harmaan talouden lisääntyminen Osa-aikatyön lisääntyminen Palkkakehitys ei pysy hintojen nousun vauhdissa Vuokra-asuntojen puute Muu, mikä? Lainakorkojen nousu Koulutuksen puute Koneellistuminen Kohtuuhintaisten asuntojen puute Työperäinen maahanmuutto kasvaa Vuorotyö ei houkuttele alalle uusia tulijoita Kuvio 5.4: Työmarkkinoiden muutokset vuoteen 2015 mennessä, oppilaitosvastaajat Eläköityminen Pula osaavasta työvoimasta Kilpailun koveneminen Töiden ulkoistaminen Asenne työntekoon heikkenee Ulkomaalaistaustainen työvoima alalla lisääntyy Kansainvälistyminen Harmaan talouden lisääntyminen Koulutuksen puute Osa-aikatyön lisääntyminen Työssäjaksamiseen panostetaan entistä enemmän Koneellistuminen Palkkakehitys ei pysy hintojen nousun vauhdissa Työperäinen maahanmuutto kasvaa Muu, mikä? Kohtuuhintaisten asuntojen puute Kiristyvä verotus Lainakorkojen nousu Vuorotyö ei houkuttele alalle uusia tulijoita Vuokra-asuntojen puute

14 6 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö, 61 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 6.1). Kuvio 6.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Yrityksiltä kysyttiin halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia (94 %) tai yli 50-vuotiaita (78 %) yrityksen palvelukseen (taulukko 6.1). Myös 67 prosenttia vastaajista olisi halukas työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä. Lähes kolmasosa olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin. Taulukko 6.1: Yritysten %-osuus, jotka olisivat halukkaita: Kyllä, % Ei, % a) rekrytoimaan maahanmuuttajia 94 6 b) rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin c) rekrytoimaan yli 50-vuotiaita d) työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä yrityksen tarpeen mukaan Yritysten edustajia pyydettiin vielä valitsemaan tai nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Taulukossa 6.2 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä reilulla kolmasosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. 14

15 Taulukko 6.2: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm Koneistaja 7 Hitsaaja 4 Kunnossapitoasentaja 4 Työnjohtaja 4 Yritysten edustajien pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Kolmen kärki on seuraava: avoimeen tehtävään ei ole hakijoita, hakijoiden vähäinen työkokemus ja hakijoiden koulutus. Muina vastaajien nimeäminä ongelmina mainittiin asenne työhön ja softasuunnittelu. Kuvio 6.2: Yritysten edustajien valitsemat suurimmat syyt rekrytointiongelmiin, Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Hakijoiden vähäinen työkokemus Hakijoiden koulutus Toimialan huono imago Hakijoiden kielitaito Hakijoiden vanhentunut osaaminen Vastaajien nimeä muu haaste Työaika Hakijoiden sosiaaliset taidot Työskentely-ympäristö Palkkaus toimialalla Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan tai nimeämään ne työtehtävät, jotka vastaajien mielestä muuttuvat eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Ehdottamaksi ykköseksi nousi moniosaajien tarpeen kasvu. Toisena oli toimenkuvien laajentuminen. Kuvio 6.3: Yritysten edustajien valitsemat työtehtävät, jotka muuttuvat eniten seuraavan neljän vuoden aikana, Moniosaajien tarve kasvaa Toimenkuvat laajentuvat Vuorotyö/ epäsäännöllinen työaika lisääntyy Taloushallinto sähköistyy Tekninen osaaminen korostuu Asiakaspalvelu sähköistyy Asiakaspalveluun panostetaan enemmän Hallinnolliset työt lisääntyvät Vastaajan nimeämä muu työtehtävä

16 7 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitosten edustajat arvioivat yrityksiä hieman positiivisemmin nuorten ammattitaidon vastaavuutta työelämän vaatimuksiin, sillä kolmasosa arvioi vastaavuuden olevan hyvällä tasolla. Enemmistö sekä yritysten edustajista (67 %) että oppilaitoksista (54 %) arvioivat nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Kuvio 7.1: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajista 36 prosenttia arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Oppilaitosten edustajista 64 prosenttia ja yritysten edustajista 83 prosenttia arvioivat ammattitaidon vastaavan tyydyttävästi työelämän tarpeisiin. Kuvio 7.2: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten tai/ja aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti tai erittäin huonosti, pyydettiin antamaan ehdotuksia vastaavuuden parantumiseen. Saaduista vastauksista voitiin 16

17 muodostaa kahdeksan eri luokkaa vastausten sisällön perusteella 5. Alla olevaan luetteloon nämä luokat on laitettu suuruusjärjestykseen luokan vastusmäärän perusteella. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä Työssäoppimista ja käytännönkokemusta lisää koulutukseen 2. Lisää yhteistyötä yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille 3. Koulutettavien asenteen, työelämään sopeutumisen ja sitoutumisen parantaminen 4. Opiskelupaikkojen ja koulutuksen vastaavuus nykypäivän tilanteeseen 5. Jatko- ja täydennyskoulutukseen täsmäkoulutusta työpaikan tarpeiden mukaan 6. Opettajien pätevyyden ja oppilaitoksen välineistön nykyaikaistaminen 7. Valtiolta tukea työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen 8. Muut ehdotukset Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi työssäoppiminen, jonka valitsi 61 prosenttia vastaajista kolmen kärkeen. Toisena oli alihankinta, kolmantena lyhytkestoinen koulutus (alle viikon) ja neljäntenä oma koulutus. Vastaajista yli kolmasosa valitsi nämä neljä vaihtoehtoa. Yksikään vastaajista ei valinnut maahanmuuttajien koulutusta. Kuvio 7.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, Työssäoppiminen Alihankinta Lyhytkestoinen koulutus Oma koulutus Työnkierto Rekrytointi Täydennys- ja lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Henkilöstön vuokraus Tutkintoperusteinen koulutus Maahanmuuttajien koulutus Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan tai nimeämään täydennys- ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaajien ykköskoulutustarpeeksi nousi esimieskoulutus, toiseksi tietotekniikkakoulutus ja kolmanneksi asiakaspalvelukoulutus. Erikoistumiskoulutuksen osalta mainittiin laserleikkaus, robotiikka, nykyaikaiset koneet, kiinteistötekniikka ja MBA tutkinto. Oman alan tutkintoihin tähtäävinä koulutuksina vastaajat nimesivät kunnossapidon, metallien jatkojalostuksen, levytekniikan, koneistuksen ja cnc-koneistajan sekä tekniikan EAT. Muita koulutustarpeita olivat tuotanto, koneistus, hitsausautomaatiokoulutus sekä yrityskohtainen räätälöity ammatillinen täydennyskoulutus. 5 Luokkien nimet ovat tutkijan antamia vastausten sisällön perusteella. 17

18 Kuvio 7.4: Yritysten täydennys- ja jatkokoulutustarpeet seuraavan neljän vuoden aikana, Esimieskoulutus Tietotekniikkakoulutus Asiakaspalvelukoulutus Erikoistumiskoulutus, mikä? Oman alan tutkintoihin tähtäävä koulutus, mikä? Muu koulutustarve, mikä? Yrityksellämme ei ole koulutustarvetta % vastaajista Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta. Yksikään vastaaja ei arvioinut aikuiskoulutuksen merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Suurin osa oppilaitosvastaajista katsoi, että aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja yritysvastaajista puolet arvioi merkityksen kasvavan ja puolet pysyvän ennallaan. Kuvio 7.5: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee Kuviossa 7.6 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaajaryhmät valitsivat kärkipäähän neljä samaa ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä korostuvaa osaamisaluetta: aloitekyky, laadun ymmärtäminen, ryhmätyötaidot ja vastuuntunto. 18

19 Yritysten edustajista yli kolmasosa valitsi seuraavat vaihtoehdot: 1. Laadun ymmärtäminen 2. Aloitekyky (aloitteellisuus) 3. Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen 4. Vastuuntunto 5. Joustavuus 6. Ryhmätyötaidot 7. Työturvallisuus Oppilaitosten edustajista yli kolmasosa valitsi seuraavat vaihtoehdot: 1. Käytännön taidot 2. Oppimistaidot 3. Aloitekyky (aloitteellisuus) 4. Laadun ymmärtäminen 5. Ryhmätyötaidot 6. Vastuuntunto 7. Ongelmaratkaisutaidot Kielitaidossa eniten mainintoja sai englanti (6 kpl) ja venäjä (2 kpl). Yritysvastaajista kukaan ei arvioinut yrittäjyyden korostuvan seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitoksista sitä vastoin kukaan ei arvioinut ergonomian, ja työkyvyn edistämisen korostuvan tulevaisuudessa. Kuvio 7.6: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, Yritykset Laadun ymmärtäminen Aloitekyky (aloitteellisuus) Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Vastuuntunto Joustavuus Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely, moniammatillinen työryhmä) Työturvallisuus Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Kyky reagoida muutoksiin Ongelmanratkaisutaidot Tietotekniikkataidot Käytännön taidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Myyntiosaaminen Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Ajanhallintataidot Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Oppimistaidot Asiakaspalvelutaidot Kielitaito, minkä kielen? Tiedonhallintataidot Ergonomia Työkyvyn edistäminen Yrittäjyys Muu, mikä?

20 Oppilaitokset Käytännön taidot Oppimistaidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Laadun ymmärtäminen Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely, moniammatillinen työryhmä) Vastuuntunto Ongelmanratkaisutaidot Kyky reagoida muutoksiin Asiakaspalvelutaidot Kielitaito, minkä kielen? Yrittäjyys Ajanhallintataidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Joustavuus Tiedonhallintataidot Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Tietotekniikkataidot Työturvallisuus Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Myyntiosaaminen Ergonomia Työkyvyn edistäminen Muu, mikä? Kuvio 7.7: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, Yritykset NC-ohjattujen koneiden käyttö Työpiirustusten ja -selitysten tulkitseminen Osaa erilaisia valmistustekniikoita Perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin Materiaalituntemus Laadunvalvonta mm. mittalaitteiden kalibrointi Työpiirustusten laatiminen käsivaraisesti ja CAD-ohjelmalla Valmius tavallisten käyttö- ja kunnossapitojärjestelmien käyttöön ja ohjelmointiin Koneiden ja laitteiden asennukset ja huoltotyöt Perusvalmiudet teknologiateollisuuden kone-, laite- ja automaatioasennuksiin Automaatioon liittyvien sähkötöiden osaaminen Sähkötekniikan osaaminen Perusvalmiudet teknologiateollisuuden kunnossapitotehtäviin Osaa käyttää käsityövälineitä IW-hitsaus Hienomekaanisten koneistus- ja liitostekniikoiden osaaminen Valimotekniikan osaaminen Muu, mikä?

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen Henkilöstöselvitys 213 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 3 25 2 15 1 5 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 (31.3.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013 Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna 2013 Rekrytointivaikeuksia kokeneet teknologiateollisuuden yritykset toimialoittain vuosina 2010-2013. Vastanneet yritykset,

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 4 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä Veli-Matti Lamppu 11..200 1 Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä II/0 21 14 14 4 2 I/0 1 1 11 2 II/0

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Kumialan tutkintojen kehittäminen Kumialan koulutus on verrattain nuorta, ammatillinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä Markku Koponen Kajaani 26.11.2009 Sisältö Oivalluksia toimintaympäristön ja

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 1 Johdanto Teknologiateollisuus ry:n Tampereen alueyksikkö ja Metallityöväen Liitto ry tekivät yhteistyössä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki 2.2.2016 Lauri Kurvonen 1 Sisällys Missä ollaan, mihin mennään? Ammatillisen opettajan lähtökohdat digiloikkaan AM-reformi Miten pysyä menossa mukana? Lähde: Kunnas

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille Opas työssäoppimisen kehittäjille Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille SISÄLTÖ 1. Työssäoppimisen kehittäminen itsearviointimallin avulla... 3 2. Motiivit ja tavoitteet yhteistyölle

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot