Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112,
|
|
- Kaisa Pääkkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lause Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, Ei ole idendfioitavissa puhtaasd muodollisin kriteerein. IdenDfioinnin lähtökohta on merkityksen tunteminen. Muotoseikat avustavat idendfioinnissa. Merkityksen näkökulmasta lauseen ydmen muodostaa aina asiandlaa, tapahtumaa tai toimintaa koodaava predikaa(. PredikaaDlla on tavallisesd 1-3 argumen(a, jotka vii/aavat Dlanteen osallistujiin. Lauseessa voi olla myös marginaaliosa, joka tarjoaa lisädetoa esimerkiksi Dlanteen ajallisesta ja paikallisesta sijoi/umisesta. Lauseen eteen ja taakse voi lii/yä löyhemmin myös muita itsenäisempiä osasia. Yksinkertainen lause Yksinkertainen lause Merkityksen näkökulma Kieliopillinen näkökulma edset elemendt predikaao + argumendt marginaali takaiset elemendt edset elemendt + + ydin- + ydin argumendt periferia takaiset elemendt NP V/NP NP NP/V NP TOP S/A,P;E 1
2 Yksinkertaisen lauseen tyyppejä Esimerkkejä yksinkertaisista väitelauseista 1 Yksinkertainen lause ydin + ydin- argumendt IntransiDivilause (verbaalipredikaao + yksi ydinargumeno) 1. SVAUVA V NUKKUA Vauva nukkuu. Yksinkertainen lause, jossa on mukana periferiaa ednen elemeno ydin ydin + ydin- argumendt Yksinkertainen lause, johon liifyy egnen elemen( + ydin- argumendt periferia TransiDivilause (verbaalipredikaao + kaksi ydinargumenoa) 2. ATYTTÖ V KATSOA P TV Ty/ö katsoo televisiota. Di- transidivilause (verbaalipredikaao + kolme ydinargumenoa) 3. ATYTTÖ V ANTAA P PALLO E POIKA+B- OSOITUS Ty/ö antaa pallon pojalle. Esimerkkejä yksinkertaisista väitelauseista 2 Esimerkkejä lauseista, joissa on mukana periferiaa EkvaDivilause (idendfioiva nominaalipredikaao) 4. NP[OMA SUKU] NP- pred. [JÄRVI- n- e- n] Sukunimeni on Järvinen. LuonnehDva lause (luonnehdva nominaalipredikaao) 5. NP[AUTO] NP- pred. [PUNAINEN] Auto on Punainen. LokaDivilause (lokadivinen nominaalipredikaao) 6. NP[OMA TYÖPAIKKA] NP- pred. [OSOITUS- 1a] Työpaikkani on täällä. IntransiDivilause 7. S[OMA- 1 POIKA] V SYNTYÄ periferia [KAKSITUHATTA VIISI] Poikani syntyi kaksituha/a viisi. TransiDivilause 8. AOSOITUS- 1 V MENNÄ P KILPAILU periferia TÄNÄÄN Minä menen tänään kilpailemaan. Kysyvä ekvadivilause? 9. periferiamiksi NP [OMA- 2 SUKU] NP- pred. [JÄRVI- nen] Miksi sukunimesi on Järvinen? 2
3 Esimerkkejä lauseista, joihin lii/yy ednen elemeno Topiikki- kommeno - rakenne (spadaalinen topiikki, transidivilause- kommeno) top 10. TOP [YÖKERHO OSOITUS- 3] / KOM [OSOITUS- 1 TYÖSKENNELLÄ OVIMIES] Tuo yökerho, työskentelen siellä portsarina. Topiikki- kommeno - rakenne (individuaalinen topiikki) top 11. TOP [AVAIN OSOITUS- 2a] / KOM [NAINEN OTTAA- 2a- 1] Tuo avain, nainen poimii sen. Kahden topiikin rakenne, kommenolauseena tyypin 3 verbaali top 12. TOP- 1 [TALO- 2] / TOP- 2 [AUTO] / KOM [KL- B- saapuu ja pysähtyy - 4-2] Talo, auto, auto saapuu ja pysähtyy talon luokse. Vii/omien järjestys lauseissa? Lauseen vii/omajärjestys ei ole yksiseli/einen asia. Vii/omajärjestys riippuu mm. lauseen rakenteellisesta ja funkdonaalisesta tyypistä. Rakenteellisia tyyppejä ovat esim. edellä esitellyt intransidivilause transidivilause ja ekvadivilause. FunkDonaalisia tyyppejä ovat puolestaan esim. väitelause kieltolause ja kysymyslause. Keskeisin lausetyyppi maailman kielten sanajärjestystutkimuksissa on väitemuotoinen transigivilause, ja se on viitepiste myös seuraavassa. Lisäksi seuraava pätee vain transidivilauseisiin, joissa predikaaona on tyypin 1 tai 2 verbaali. TransiDivinen Dlanne TransiDivilauseiden järjestyksiä Laboratoriolauseet SyntakGnen taso: NAINEN A- argumeno MIES P- argumeno AVP NAINEN VIDEOIDA MIES 'Nainen videoi miestä'!lanteen ak!ivisempi osallistuja!lanteen passiivisempi osallistuja AVP APV OPETTAJA POIKA+B- OS SELITTÄÄ 'Ope/aja seli/ää pojalle' AVP APV?PAV KIRJA OS- 1 ETSIÄ 'Minä etsin kirjaa' Seman(nen taso: tekijä kohde TeksDlauseet 3
4 TransiDivirakenteiden järjestys muissa vii/omakielissä Amerikkalainen vii/omakieli Fischer (1975): subjekg- verbi- objekg; järjestys voi vaihdella mm. topikaalistuksen ja kieliopillisen Dlankäytön seurauksena, ja myös lauseen käänne/ävyysstatus vaiku/aa järjestykseen (so. käänne/ävissä kiinteä järj.) Friedman (1976): vii/omajärjestys on vapaa, joskin verbi pyrkii esiintymään lauseen lopussa Liddell (1980): tunnusmerkitön vii/omajärjestys on subjekg- verbi- objekg; lokadivipredikaaoen yhteydessä järjestys on objekg- subjekg- verbi Neidle & al. (2000): perusvii/omajärjestys on subjekg- verbi- objekg Australialainen vii/omakieli Johnston & Schembri (2007): kaksi käytetyintä järjestystä ovat AVP ja APV Tanskalainen vii/omakieli Engberg- Pedersen (2002): järjestys on joko agen(- verbi- pagen( tai agen(- pagen(- verbi Honkongilainen vii/omakieli Sze (2002): perusjärjestys on SVO; verbimorfologian lisääntyminen tuo/aa verbiloppuisen rakenteen; lauseen käänne/ävyysstatuksella ei ole vaikutusta vii/omajärjestykseen HollanDlainen vii/omakieli Coerts (1994): ei yhtä selkeää viifomajärjestystä, mu/a järjestys argumeno 1 - argumeno 2 - verbi on usein käyte/y (sekä käänne/ävissä e/ä ei- käänne/ävissä) Venäläinen vii/omakieli Kimmelman (2012): perusjärjestys on SVO; klassifikaa/oripredikaaoen kanssa järjestys on OSV ja esim. OV- järjestys esiintyy aspekdnmerkinnän kanssa; lauseen käänne/ävyysstatuksella on vaikutus järjestykseen Puhuttujen kielten transitiivilauseiden sanajärjestyksiä (WALS) Muiden lausetyyppien perusjärjestyksistä SVK:ssa NarraDiviaineisto IntransiDivilauseen järjestys on SV. Di- transidivilauseiden E- argumeno pyrkii sijoi/umaan lauseen loppuun. NominaalipredikaaDllisten lauseiden järjestys on NP+NP. NominaalipredikaaDt muodostavat usein topiikki- kommeno - rakenteita. Topiikki kommeno - rakenteen järjestys on TOP+KOM. Topiikkeja voi rakenteessa olla peräkkäin ainakin kaksi. Tyypin 3 verbaaleiden ympärille muodostuu TOP+KOM- rakenteita. Näissä rakenteissa tyypin 3 verbaalit sijoi/uvat lauseen loppuun. Yksinään esiintyessään tyypin 3 verbaalit ovat valmiita lauseita. Pari Σ Kesto 05:16 04:44 09:54 09:03 07:16 08:59 45:12 S- glossi n Lause n Käännös n
5 Yhden vii/oman lauseita Verbaalilauseita v_laittaa- PEITTO- PÄÄLLE v_tehdä(s) v_katsoa v_kävellä v_nauraa v_k_ mennä_yhdessä_sisälle v_herätä v_k_ satu/aa_päänsä v_ajatella v_hoitaa Nominaalilauseita n_k_ kuvailee_lumiukon_muotoa n_silmä n_poika n_k_ kuvailee_muotoa n_yö n_lamppu n_lumiukko n_y_ruokatauko n_y_aurinko n_huivi 5
6 Lauseita, joissa vain N ja V VN- tapaukset ovat ellipdsiä transidivilauseita ja komplemenolauseita. NV- tapaukset ovat ensisijaisesd täydellisiä intransidivilauseita tai ellipdsiä transidivilauseita. VN v_katsoa n_ikkuna v_kävellä(gg) OS v_ottaa n_appelsiini v_esitellä n_koti v_olla n_y_lasipurkki v_k_ hampaat_vedessä OS:siellä v_k_ laskeutuvat n_kaupunki v_pudota n_vesi v_etsiä n_sammakko v_haluta n_hattu NV n_koira v_k_ koira_liikkuu n_poika v_maata n_os:minä v_klaffata n_y_lasipurkki v_pirstoutua n_aamu v_herätä n_sammakko v_etsiä n_myyrä v_k_ pää_kolosta n_joki v_k_ pulahtaa n_koira v_katsoa n_poika v_nukkua VNN- lauseita 1. v_ottaa n_pipo n_kaulahuivi 2. v_katsoa n_y_lumiukko n_ikkuna 3. v_hämmästellä n_joulu n_ukko 4. v_luulla n_sammakko OS:siellä 5. v_ei- HUOMATA n_alue n_y_kivi 6. v_olla n_reikä n_k_ reikä_puun_rungossa 7. v_nähdä n_perhe OS:tuo 6
7 NVN- lauseita NNV- lauseita 1. n_koira v_etsiä n_purkki 2. n_poika v_k_"ihminen_lentää_kaaressa" n_joki 3. n_sammakko v_hypätä n_yö 4. n_pää v_pudota n_maa 5. n_ikkuna v_katsoa n_y_lumiukko 6. n_poika v_olla n_koira 7. OS:minä v_tehdä n_lumiukko 8. n_y_lumiukko v_seisoa n_k_ lumiukko_paikallaan 9. n_y_yliopisto- OPISKELIJA v_sanoa n_y_lumimies 10. OS:se v_löytää n_y_arkkupakastin 1. n_poika n_kengät v_k_ ravistelee_yhtä_kenkää" 2. n_hammas n_tekohampaat v_k_"lai/aa_lasiin" 3. n_huivi n_k_ huivi" v_k_ lumiukon_jämäkasa" 4. n_takki n_vaatteet v_pukea- TAKKI 5. OS:se n_y_lumiukko v_katsoa 6. n_sammakko n_purkki v_k_ katselee_ympäriinsä 7. n_aamu n_poika v_herätä 8. n_poika n_koira v_k_"poika_kantaa_sammakkoa" 9. n_sammakko n_y_vanhemmat v_istua 10. OS:se n_purkki v_pysyä Suhteellisia järjestyksiä V edeltää N:a v_olla x_kaksi x_iso n_sammakko v_kysyä x_missä n_sammakko v_ei- YMMÄRRÄ n_y_lasipurkki x_tyhjä v_ei- VOI v_mennä- NUKKUMAAN OS:tuonne x_toinen:listapoiju n_poika v_löytää n_sammakko N edeltää V:a OS:minä v_haluta x_ulos OS:tuonne OS:sinä v_pitää- ERITTÄIN- PALJON x_kylmä x_kaunis n_y_aurinko v_k_ aurinko_nousee x_mahdollinen n_sammakko v_hypätä x_jo x_syy n_y_lumiukko x_itse v_sulaa 7
8 8
9 (V3)N 1. v_k_ syö_jääpaloja OS:se 2. v_k_ hännän_heilutus OS:tuo 3. v_k_ eläin_hyökkää_nenille OS:se 4. v_k_"avata_ovi" n_huone 5. v_k_"kuvailee_liike/ä" n_koti 6. v_k_"lumiukko_ja_poika_laskeutuvat_takaisin_maankamaral le" n_kaupunki 7. v_k_"koira_jää_päästään_kiinni_lasipurkkiin" n_k_"lasipurkki_koiran_päässä 8. v_k_ hampaat_vesilasissa OS:siellä N(V3) 1. n_poika v_k_ kuvailee_pojan_lillumista_vedessä 2. n_ikkuna v_k_ avata_ikkuna_alhaalta_ylös 3. n_koira v_k_ koira_kävelee 4. n_sammakko v_k_ pitää_sammakkoa_kädessään 5. n_ikkuna v_k_ katsella_leuka_käsiinsä_nojaten 6. n_y_lumiukko v_k_ lumiukko_kä/elee_poikaa 7. n_poika v_k_ o/aa_sammakon_käsiinsä 8. n_y_aurinko v_k_ aurinko_nousee_horisondn_takaa Vii/eet Coerts, J. (1994). ConsDtuent Order in Sign Language of the Netherlands. Ks. Brennan, M. (toim.), Word Order Issues in Sign Language: Working Papers, s Durham: The InternaDonal Sign LinguisDcs AssociaDon. Engberg- Pedersen, E. (2002). GrammaDcal RelaDons in Danish Sign Language: Topic and Subject. Ks. Pajunen, A. (toim.), Mimesis, Sign, and the Evolu!on of Language, s Yleisen kielideteen julkaisuja 3. Turun yliopisto. Fischer, S. (1975). Influences on Word Order Change in American Sign Language. Ks. Li, C.N. (toim.), Word Order and Word Order Change, s AusDn; London: University of Texas Press. Friedman, L. (1976). The ManifestaDon of Subject, Object and Topic in American Sign Language. Ks. Li, C.N. (toim.), Subject and Topic, s New York; San Francisco; London: Academic Press. Jantunen, T. (2008). Fixed and free: order of the verbal predicate and its core arguments in declaradve transidve clauses in Finnish Sign Language. SKY Journal of Linguis!cs 21: Jantunen, T. (2010). Suomalaisen vii/omakielen pääsanaluokat. Ks. T. Jantunen (toim.), Näkökulmia viijomaan ja viijomistoon, s Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä 5. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Johnston, T. & Schembri, A. (2007). Australian Sign Language. An introduc!on to sign language linguis!cs. Cambridge: Cambridge University Press. Kimmelman, V. (2012). Word order in Russian Sign Language. To appear in Sign Language Studies 12:3 (Spring 2012). Liddell, S. K. (1980). American Sign Language Syntax. The Hague; Paris; New York: Mouton Publishers. Neidle, C., Kegl, J., MacLaughlin, D. Bahan, B. & Lee, R. G. (2000). The Syntax of American Sign Language. Cambridge, Massachuse/s; London, England: The MIT Press. Rissanen, T. (2006). Typologis- kontrasdivinen malli. Ks. N. Hytönen & T. Rissanen (toim.), Käden käänteessä. ViiJomakielen kääntämisen ja tulkkauksen teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Finn Lectura. Suvi = Suvi Suomalaisen viijomakielen verkkosanakirja. [Helsinki:] Kuurojen Lii/o ry, Verkkojulkaisu: h/p://suvi.vii/omat.net. Sze, F. (2003). Word Order of Hong Kong Sign Language. Ks. Baker, A., van den Bogaerde, B. & Crasborn, O. (toim.), Cross- Linguis!c Perspec!ves in Sign Language Research. Selected Papers from TISLR 2000, s Hamburg: Signum Verlag. WALS = Haspelmath, M., Dryer, M., Gil, D. & Comrie, B (Eds.). The World Atlas of Language Structures. [Book with interacdve CD- ROM] Oxford: Oxford University Press. 9
Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,
Vii#omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 Todellisuuden ja lauseen yhteys Tilanne Semantiikka Syntaksi A / V P Osallistujat ja teko Tekijä ja kohde sekä predikaatti A ja P sekä V Yksinkertaisen
LisätiedotAiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä
Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 21.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot
LisätiedotOmissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,
Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi
LisätiedotViittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,
Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan
LisätiedotNominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden
LisätiedotPrologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta
Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept
LisätiedotVIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA
VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii
LisätiedotKoko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,
Koko aineisto ProGramin korpustyö Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2015 Korpustyö vii@omakielenkeskuksessa Vuonna 2013 kerä@y monikuvakulmainen videomateriaali Tehtävät 5 (sarjakuvat) ja 6 (teemakeskustelu)
LisätiedotSisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti
Sisältö Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 28.4.2011 Morfologia Adjektiivi Aspekti ja tempus Klassifikaattori Fuusio ja
LisätiedotEi-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotSisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti?
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op), 19.2.2009 Typologisesti sävyttyneitä hajahuomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista (ja muutamista näiden piiriin kuulumattomista asioista) Tommi Jantunen,
LisätiedotKielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa
Ihmisiä ja instituutioita Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa Kuinka suomalaisen vii/omakielen lauseoppia tutkitaan vii/omakielen keskuksessa? Tommi Jantunen, vii/omakielen keskuksen avoimet ovet,
LisätiedotNominaalit ja verbaalit
SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi
LisätiedotKorpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,
Korpukset Tommi Jantunen, SVKS112, 12.3.2019 Vii#omakielten korpukset Johnston, T. & Schembri, A. (2013). Corpus analysis of sign languages. In C.A. Chapelle (Ed.), The Encyclopedia of Applied Linguis5cs
LisätiedotTransitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the
LisätiedotYksinkertainen lause. Lause kirjoitetussa kielessä. Lause viitotussa kielessä. Tommi Jantunen, SVKS112,
Lause kirjoitetussa kielessä Yksinkertainen lause Tommi Jantunen, SVKS112, 30.3.2017»Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Vestibulum condimentum, quam a venenatis mollis, dolor leo
LisätiedotAihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto
2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli
LisätiedotKonstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Konstruoitu toiminta Tommi Jantunen, SVKS112, 9.4.2019 Kieli käy)öpohjaisena oliona Yksilöllisistä toimintamalleista ja käsityksistä muodostuneet sosiaaliset konven4ot Diskree4t yksiköt ja vahva konven4onaalisuuden
LisätiedotProsodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.
Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons
LisätiedotKertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.
Kertausta kompleksisista lauseista Komplementtilauseet Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 Lauseita yhdistellään usein laajemmiksi kokonaisuuksiksi, kompleksisiksi lauseiksi. Kaksi päätapaa muodostaa kompleksisia
LisätiedotAiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: "ArMkulatorinen kaaos" Alojen ja rajojen fonemikkaa
Aiheita Fonee+sta syntaksia FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii;omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 11.4.2012 Aineisto ja vii;omakieliteknologiset menetelmät Vii;oma revised ja tämän seuraukset lausekkeelle
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 25. KOKOUS 25.10.2003
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 25. kokouksesta 25.10.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
LisätiedotAiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat
Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot
LisätiedotLähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat
Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotKurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?
XLIII Kieli@eteen päivät, hotelli- ravintola LasareD, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Ihmisiä & instituutioita Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?
LisätiedotJuhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi
Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi Jos koulun juhla on kasvatuksen väline, - millainen väline se on? - miten se toimii? - kuka sitä
LisätiedotViittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö
Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen
LisätiedotThe (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.
The (very) basics of clause- linking Minimal well- formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.2015 core Two- clause coordinate structure core + core Subordinated
LisätiedotAPA-tyyli. Petri Nokelainen
APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien
LisätiedotJulkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)
Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
Lisätiedot1. Liikkuvat määreet
1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet
LisätiedotSUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?
SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea
LisätiedotTyöpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon
Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotKurkotellen kohti kielioppia
XLIII Kieli?eteen päivät, hotelli- ravintola LasareC, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte-y suomalaisen vii-omakielen tutkimuksessa? Tommi Jantunen Jyväskylän
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
LisätiedotNYKYKÄSITYS VIITTOMASTA
Fonee'nen vii*oma SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA Miten pitkä vii*oma on? Modernin tutkimuksen alkukäsitys 1960- luvulla The sign- morpheme [ ] is seen to be not sequenxally
LisätiedotOn the word order of the existential sentences in written L2- Finnish
On the word order of the existential sentences in written L2- Finnish Mikko Kajander, CIFU XII Oulu 20.8.2015 mikko.kajander@univie.ac.at MIKKO KAJANDER SUOMEN EKSISTENTIAALILAUSE TOISEN KIELEN OPPIMISEN
LisätiedotKieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa
Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Kieli ja sen tutkimus Tommi Jantunen,
LisätiedotOP1. PreDP StudyPlan
OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotTAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ
lektiot TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ TOMMI JANTUNEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 30. elokuuta 2008 Tutkimukseni
LisätiedotSijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
LisätiedotMonikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan
Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista
LisätiedotSVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( )
SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus (16.03.2017-27.04.2017) 1. OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVATVastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en samaa enkä
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMatematiikan kirjoittamisesta
Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla
LisätiedotOte teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.
Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla
LisätiedotKasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen
Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Miten lasten ja nuorten minäpystyvyysuskomuksiin voi vaikuttaa? NLP-harjoitus: kielteisen, rajoittavan uskomuksen muuttaminen hyödynnetään kieltä Minäpystyvyyden
LisätiedotDepartment of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology. Roolit Verkostoissa: HITS. Idea.
Roolit Tommi Perälä Department of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology 25.3.2011 J. Kleinberg kehitti -algoritmin (Hypertext Induced Topic Search) hakukoneen osaksi. n taustalla
LisätiedotEpätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu (aihe-esittely)
Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu (aihe-esittely) Vilma Virasjoki 23.01.2012 Ohjaaja: Jouni Pousi Valvoja: Raimo P. Hämäläinen Työn saa tallentaa
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotLuottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä. Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.
Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.2018 Esityksen sisältö Kotoutuminen ja luottamus määritelmiä Maahan muuttaneiden
LisätiedotProCom: Aamu kattojen yllä. Käytännön esimerkkejä ulkoisen tiedon hyödyntämisestä
ProCom: Aamu kattojen yllä Käytännön esimerkkejä ulkoisen tiedon hyödyntämisestä Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Juha-Pekka Ropo Key Account Manager 3.12.2015 Meltwater lyhyesti Oslo Founded
LisätiedotGraafin 3-värittyvyyden tutkinta T Graafiteoria, projektityö (eksakti algoritmi), kevät 2005
Graafin 3-värittyvyyden tutkinta T-79.165 Graafiteoria, projektityö (eksakti algoritmi), kevät 2005 Mikko Malinen, 36474R 29. maaliskuuta, 2005 Tiivistelmä Artikkelissa käydään läpi teoriaa, jonka avulla
LisätiedotTutkimustietoa oppimisen arvioinnista
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten
LisätiedotEnglannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa
Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014
Lisätiedot2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.
2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta 26.9.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
LisätiedotAjankohtaista tutkimuksesta
Ajankohtaista tutkimuksesta MLTK info 8.9, FYS 1 Ari Jokinen Tutkimuksen arviointi Profi 5 haku Tutkimuksen arviointi - tavoitteet INSTRUCTIONS TO THE EVALUATION PANEL: The main objective of the 2018 research
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotLast%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%
Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% A. RefereedScientificArticles(vertaisarvioidut%tieteelliset%artikkelit)
Lisätiedotsnowballing Lauseen reuna
[cener] snowballing suomen kielessä Saara Huhmarniemi Helsingin yliopiso Kogniioiede (1) Pekka menei auon hallinnan kiihdyäessään kohi Ravi. (2) [ InfP Miä ] kohi] kiihdyäessään] Pekka menei auon hallinnan?
LisätiedotTuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta
Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotTässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.
Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen
Lisätiedot5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
Lisätiedotmonitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof.
Epätäydellisen preferenssiinformaation hyödyntäminen monitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi 15.1.2018 Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof. Kai Virtanen Tausta Päätöspuu
LisätiedotHakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä
Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä Maisterintutkielma Henna Syrjälä Suomalainen viittomakieli Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 2018 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
LisätiedotEkologinen näkökulma kielenoppimiseen. Vii2omakielen keskuksen avoimet ovet, 25/4/2014 Elina Tapio
Ekologinen näkökulma kielenoppimiseen Vii2omakielen keskuksen avoimet ovet, 25/4/2014 Elina Tapio Tässä työpajassa Ekologinen ja sosiokul2uurinen näkemys kielenoppimiseen Tarinoita, esimerkkejä, kokemuksia
LisätiedotSuorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä. Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.
Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.2014 Viittomakieli tapa jolla kuurot viestivät keskenään Suomessa n. 5000
LisätiedotRadikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah
Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma
Lisätiedot20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ
2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for
LisätiedotSEINÄRAKENNETYYPIT Esimerkki
SEINÄRAKENNETYYPIT Esimerkki 1 2 3 4 5 Y LPR 95 (600) KN-NK M70 RANKATYYPIT Rankatyyppi leveys (d) korkeus (t) muoto db -luokka LPR d/t 42, 66, 95, 120 40 / 38 mm k600 tai 145 mm Y = yksinkertainen runko
LisätiedotTyöpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa
Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa 8. 10.8.2017 Lause ja lausetyypit Miksi lause on niin tärkeä? intonaatioryhmät
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotMikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta
Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa
LisätiedotPublications by Matti Miestamo
Publications by Matti Miestamo October 10, 2013 Monographs and theses 1. Miestamo, Matti. 2005. Standard negation: The negation of declarative verbal main clauses in a typological perspective (Empirical
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
Lisätiedotnora roberts kirjat A0D14C149E9C675FC5DC60A7CC68AB55 Nora Roberts Kirjat 1 / 6
Nora Roberts Kirjat 1 / 6 2 / 6 3 / 6 Nora Roberts Kirjat Nora Roberts (s. 10. lokakuuta 1950 Maryland, Yhdysvallat), syntymänimeltään Eleanor Marie Robertson, on yhdysvaltalainen kirjailija. Roberts on
LisätiedotInsinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M Hirvensalo mikhirve@utufi V Junnila viljun@utufi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M Hirvensalo mikhirve@utufi V Junnila viljun@utufi Luentokalvot 5 1
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotKanta ja dimensio 1 / 23
1 / 23 Kuten ollaan huomattu, saman aliavaruuden voi virittää eri määrä vektoreita. Seuraavaksi määritellään mahdollisimman pieni vektorijoukko, joka virittää aliavaruuden. Jokainen aliavaruuden alkio
LisätiedotKUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:
KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT
SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 1. Johdanto Suomalaisen viittomakielen (SVK) kieliopillinen tutkimus on tähän mennessä osoittanut muun muassa
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
Lisätiedot1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:
,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.
LisätiedotKielitieteellisten aineistojen käsittely
Kielitieteellisten aineistojen käsittely 1 Johdanto...1 2 Aineistojen kommentointi, metadatan tyypit...1 3 Aineistojen käsittely...2 3.1 Rakenteisten kieliaineistojen kyselykielet...2 3.2 Tiedonlouhinta
LisätiedotKATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos
KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä
LisätiedotOdotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen:
Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen: Laumat Rahoitusmarkkinoilla Hannu Salonen Turun yliopisto 2007 Esimerkkejä tapaus Treacy - Wiersema markkinoiden romahdukset osto- tai myyntiryntäykset ovatko
Lisätiedot