Ekologinen näkökulma kielenoppimiseen. Vii2omakielen keskuksen avoimet ovet, 25/4/2014 Elina Tapio

Transkriptio

1 Ekologinen näkökulma kielenoppimiseen Vii2omakielen keskuksen avoimet ovet, 25/4/2014 Elina Tapio

2 Tässä työpajassa Ekologinen ja sosiokul2uurinen näkemys kielenoppimiseen Tarinoita, esimerkkejä, kokemuksia Pohdi2avaksi: Missä ja miten minä olen oppinut kieliä? Millainen Flanne tarjoaa minulle mahdollisuuksia oppia kieliä? Miten luon hyviä Flanteita oppia (itselleni ja muille)?

3 Input InteracFon Output IIO- malli Kuva: bobbyzero/flickr, CreaFve Commons 2.0

4 Perinteinen näkemys yksilökeskeisyys ja kognifokeskeisyys Kielenoppija on kuin kone, joka käsi2elee informaafota: jotain menee sisään, Fetoa käsitellään, si2en jotain tulee ulos. Ensin sanastoa, si+en kielioppisääntöjä ja si+en voi muodostaa omia lauseita Kieltä pitää kuulla/nähdä paljon ja jatkuvas<, niin oppii

5 kieli = vesi, ihminen passiivinen vai akfivinen vedessä? Be water my friend (ihminen = vesi) Kuva: Mohamed lujaz Zuhair / flickr CreaFve Commons 2.0

6 Ekologinen näkökulma Miten eläin oppii metsän? (Van Lier 2004) Kuva: Cloudtail/flickr CreaFve Commons 2.0

7 Toimintaa ympäristössä Oppija toimimassa ympäristössä Sosiokul2uurinen näkökulma: sosiaalinen ilmiö, Flanteeseen sido2ua toimintaa. Osallistumista Kieli ei ole irrallinen kokonaisuus. Kramsch 2002; Kramsch & Whiteside 2008; Van Lier 2000, 2004; Firth & Wagner 2007;

8 Tarjoumat (affordanssit) Eläin havaitsee ympäristössään olevia mahdollisuuksia toiminnalle (Gibson 1979) Tarjouma ei ole ympäristön ominaisuus, vaan eläin- ympäristö- systeemin suhde

9 MulFmodaalisuus vuorovaikutuksessa...gesture, gaze etc. can play a superordinate or an equal role to the mode of language in interaction, and therefore, these modes are not merely embellishments to language. (Norris 2004)

10 puhuttu kieli eleet tilankäyttö asento ilme pään liike katse musiikki (kehollinen tai ei-kehollinen) teksti (kehollinen tai eikehollinen) asettelu, layout KommunikoinFkanavat (Norris 2004) spoken language gestures proxemics posture expression head movement gaze music (embodied or disembodied print (embodied or disembodied layout Mitä puu2uu? What s missing?

11 Toimijuus yksilön sosiokul2uurisesf väli2ynyt kyky toimia suhteessa ympäristöön = kyky ja halu toimia ympäristössä (ja näillä on sosiaalinen alkuperä).

12 Esimerkkitarina Gran Canaria, helmikuu 2014: Pestañas y cejas Gato Negro, gracias, quando costa, por favor Kuva (leika2u): Tess Aquarium/ flickr CreaFve Commons 2.0

13 MuisF ja muistaminen: Kyky toimia tämän hetkisessä ympäristössä perustuu menneisyyteni ympäristöihin ja toimintaani niissä. (Mukaillen Järvilehtoa 2012 ja Dufvaa 2013)

14 Kielitaito? Kuva työkalupakista: Kielitaito mielestäni EI tarkoita, e2ä siellä on vain sanastoa ja lauserakenteita, vaan siellä on erilaisia käytänteitä esim. Miten osoitan, ja mitä voin osoi2aa vrt. esim. listapoijujen käy2ö

15 Kuvaan lii2ynyt tehtävä. Olet espanjankielisessä maassa, istut vieressä olevaan pöytään, odotat tarjoilijaa ja mielessäsi on Flata 12 cl punaviiniä. Mitä mahdollisuuksia ympäristö tarjoaa? Miten toimit? Kuva: Juan Salmoral / flickr, CreaFve Commons 2.0

16 Kuvaan lii2ynyt tehtävä: Kornpeli- ilta kuurojen yhdistyksellä, haluat, e2ä tämä on sinulle itsellesi tai vii2omakielen opiskelijalle ideaali Flanne oppia vii2omakieltä. Miten lähestyt kielenoppimista, jos aja2elet asiaa nämä käsi2eet mielessäsi: Tarjoumat, toimijuus, ympäristö, mulfmodaalisuus, toiminta Kuva: PAD Pi2sburgh AssociaFon of Deaf inc./flickr, CreaFve Commons 2.0

17 Oppijan näkökulmasta Toimivatko nämä käsi2eet? Millainen on hyvä kielenoppija? Millaisia Flanteita voit järjestää itsellesi?

18 Ope2ajan näkökulmasta Omakohtainen tarina: vii2omakielen ope2ajasta englannin kielen ope2ajaksi. Millaisia Flanteita voit järjestää itsellesi tai muille kielenoppimiseen? Mitkä ovat ope2ajan tavoi2eet ja tehtävät tästä näkökulmasta käsin?

19 Kielitaito? Muun muassa: Symbolic competence semioonnen Fetoisuus the ability to acfvely manipulate and shape one s environment on mulfple scales of Fme and space (Kramsch & Whiteside 2008: 667).

20 Mul<lingualism is not what individuals have or lack, but what the environment, as structured determina<on and interac<onal emergence, enables and disables them to deploy (Blommaert et al. 2005: 213)

21 Käsitykseni kielitaidosta (- - ) not all of these resources are relevant and in play at any parfcular moment. However, the ability to rapidly call upon alternafve structures from a larger, ready at hand tool kit of diverse semiofc resources is crucial to the ability of human beings to (- - ) show that they are aware of each other and of the situafon. Charles Goodwin 2000:1700 Huom! Tilanteisuus ja toimintakeskeisyys

22 Lopuksi kysymys Jos ja kun kieli ei ole irrallinen muusta toiminnasta, muista välineistä, joilla välitämme merkityksiä, niin miksi ope2aisimme kieltä niin, e2ä irrotamme kielen muusta toiminnasta, muista kielistä erillisiksi kokonaisuuksiksi (sanastot, lauserakenteet) ja opetamme sen opiskelijoille? jo2a he voisivat nivoa kielen osaksi toimintaa?

23 Kuvat CreaFve commons 2.0 lisenssillä, flickr: PAD Pi2sburgh AssociaFon of Deaf inc. Tess Aquarium bobbyzero Mohamed lujaz Zuhair Cloudtail Juan Salmoral sekä: Tutkimusaineiston kuvia, Tapio 2013.

24 Tärkeimmät lähteet ja lukusuosituksia Block, D. (2003). The social turn in second language acquisi<on. Edinburgh: Edinburgh University Press. Dufva, H. (2013). Language learning as dialogue and parfcipafon. In E. ChrisFansen, L. Kuure, A. Mørch & E. Linström (Eds.), Problem- based learning for the 21st century. Aalborg: Aalborg University Press. Firth, A., & Wagner, J. (2007). Second/foreign language learning as a social accomplishment: ElaboraFons on a reconceptualized SLA. The Modern Language Journal, (91), Kramsch, C. (Ed.). (2002). Language acquisi<on and language socializa<on: Ecological perspec<ves. London: ConFnuum. Skinnari, K. (2012). Tässä ryhmässä olen aika hyvä Ekologinen näkökulma kielenoppijaiden<tee+eihin peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan englannin opetuksessa. Jyväskylä Studies in HumaniFes 188. Tapio, E. (2013). A nexus analysis of English in the everyday life of FinSL signers a mul<modal view on interac<on. Jyväskylä: Jyväskylä Univeristy PrinFng House. (ErityisesF luku 3 ja lähdelue2elo.) van Lier, L. (2000). From input to affordance: Social- interacfve learning from an ecological perspecfve. In J. P. Lantolf (Ed.), Sociocultural theory and second language learning (pp ). Oxford: Oxford University Press. van Lier, L. (2004). The ecology and semio<cs of language learning: A sociocultural perspec<ve. London: Kluwer Academic Publishers.