Korpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,
|
|
- Lauri Hämäläinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Korpukset Tommi Jantunen, SVKS112,
2 Vii#omakielten korpukset Johnston, T. & Schembri, A. (2013). Corpus analysis of sign languages. In C.A. Chapelle (Ed.), The Encyclopedia of Applied Linguis5cs [online publicafon, accessed 5 March 2019]. Blackwell Publishing. DOI: / wbeal0252 Ovat annotoituja ja täten konelueyavia videokorpuksia, joissa videoille on tallenne+u vii+omakieltä sen eri rekistereissä. Tähtäävät viiyomakielten dokumentoin0in ja tutkimuksen edistämiseen; tutkimuksen edistämiseen mm. aikaisempia väiyämiä arvioimalla ja uusia kysymyksiä kysymällä. Voivat toimia myös viiyomakielen opetuksen ja arvioinnin työkaluina.
3 Suomen viittomakielten korpus Salonen, J., Takkinen, R., Puupponen, A., Nieminen, H. & Pippuri, O. (2016). Crea]ng Corpora of Finland s Sign Languages. In E. Eahimiou, F. Stavroula-Evita, T. Hanke, J. Hochgesang, J. Kristoffersen & J. Mesch (Eds.), Proceedings of the 7th Workshop on the Representa;on and Processing of Sign Languages: Corpus Mining, pp Paris: ELRA. Monikuvakulmainen videomateriaali Kuvaukset JY:n televisiostudiossa kamerakulmaa, Full HD -laatu KuvaAu yhteensä 104 viiaojaa (sis. 15 srvk). Jokainen viiaoja tuoaaa 6 7 kielellistä tehtävää. Videomateriaalin annotointi ELAN-ohjelmassa Merkitään viittomat ja käännökset (valmiina n. 20%). Viittomien lemmatisointi Signbank-tietokannassa. Tavoitteena monipuoliset haut tietokoneen avulla. Korpuksen pitkäaikaissäilytys ja julkaisu Tavoitteena siirtää korpusmateriaali Kielipankkiin. Ensimmäisen paketin julkaisu maaliskuussa Paketin nimi on Suomalaisen viittomakielen korpus (Corpus FinSL).
4 Snowfrog-aineisto Kielipankissa Jantunen, T., Pippuri, O., Wainio, T., Puupponen, A. & Laaksonen, J. (2016). Annotated video corpus of FinSL with Kinect and computer-vision data. In E. EWhimiou, F. Stavroula-Evita, T. Hanke, J. Hochgesang, J. Kristoffersen & J. Mesch (Eds.), Proceedings of the 7th Workshop on the Representa5on and Processing of Sign Languages: Corpus Mining, pp Paris: ELRA. Perus&etoa aineistosta Lumiukko- ja sammakkotarinat Otos vuonna 2013 kuvatusta korpusmateriaalista. 20 minuu9a, 6 vii<ojaa Annotoin> ELAN-ohjelmassa: vii<omat tyypiteltyinä virketasoiset käännökset lauseet pään liikkeet tyypiteltyinä kehon liikkeet tyypiteltyinä Videoiden >etokonenäkökäsi<ely: pään 3D-liike silmien avonaisuusaste suun avonaisuusaste Erikseen annotoitu myös (mu<a ei julk.): lauseiden rakenne ja konstruoitu toiminta.
5 Snowfrog-aineiston S-glossit S-glossi on merkityslähtöises3 systema3soitu glossi, joka iden3fioi yksiseli:eises3 yhden vii:oman eli distribuu3oltaan vapaan merkitys muoto-parin. Kirjoite:u yhdelle riville dom. käden toim. perusteella. Jako merkitysglosseihin ja kuvailuglosseihin, joista jälkimmäiset indeksoitu glossin e3sellä, alaviivalla glossiin kytketyllä symbolilla (prefiksillä) k kuvailu. S-glosseihin on lisäksi prefiksoitu 3etoa vii:oman pääsanaluokasta (n nominaali, v verbaali, x määri:elemätön ) ja statuksesta yhdisteenä (y). S-glossien erikoistapauksia, jotka eivät sisällä prefiksejä, ovat osoitukset (OS) ja tietyt konventionaalistuneet eleet (esim. PALM-UP). Negatiivit on osoitettu glossiosaan liitetyllä alukkeella EI- (esim. EI-HALUA). Kaikkien S-glossien lopussa voi olla tietoa viittoman rakenteesta (sulkujen sisään merkitty tieto viittoman käsimuodosta, paikasta tai liikkeestä), tai pienillä kirjaimilla kirjoitettu merkityksen tarkennin (tämä on erotettu muusta glossista kaksoispisteellä).
6 Snowfrog-aineiston S-glossit Merkitysglossit [n,v,x]_y_ei-merkitys(rakenne7eto):merkityksen_tarkennin Kuvailuglossit n_aamu, n_y_ampiaispesä, n_metsä(gg) v_antaa:minulle, v_y_mennä-ulos, v_ei-tykätä, v_juosta(s) x_tai, x_pieni(b) OS:minä, OS(V):me_kaksi [n,v,x]_k_ merkityksen_kuvaus v_k_ lumiukko_kavahtaa_taaksepäin n_k_ mehiläisparven_muoto x_k_ hytkyqää_päätä
7 Snowfrog-aineiston S-käännös S-käännös on vii,omisen systema2soitu virketasoinen suomenkielinen käännös, joka pyrkii nouda,amaan lähtöteks2ä mahdollisimman tarkas2. Kaarisuluilla on merki,y käännökseen ellipsi ja muut vii,omisesta puu,uvat, mu,a suomen kieleen kuuluvat yksiköt. Hakasuluilla on ilmoite,u konteks2n tai ei-manuaalisen toiminnan kau,a ilmenevä merkitys. Esimerkiksi: Herä%yään (ja) venyteltyään (hän) katsoo ulos (ja) huomaa, (e%ä) ulkona sataa [kovas8 lunta].
8 Snowfrog-aineiston muu annotaa1o Lausetasoisessa annotaatiossa viittomat on ryhmitelty predikoivien yksiköiden ympärille muodostuviksi (yksinkertaisiksi) lauseiksi. Pään ja kehon liikkeet on annotoitu karkeisiin analyyttisiin luokkiin. Pään liikkeiden kymmenen luokkaa ovat: nyökkäys (nod), nyökyttely (nodding), työntö (thrust), veto (pull), leuka ylös (chin-up), leuka alas (chin-down), kallistus (tilt), kallistelu (tilting), kääntö (turn), pudistus (headshake). Kehon liikkeiden yhdeksän luokkaa ovat: nojaus eteen (lean forward), nojaus taakse (lean backwards), nojaus oikealle (lean right), nojaus vasemmalle (lean left), kääntö oikealle (turn right), kääntö vasemmalle (turn left), kallistelu (tilting), olkapäät ylös (shoulders up), hartioiden kohautus (shrug).
9 Suomalaisia vk-korpuslinkkejä Suomen viittomakielten korpusprojekti Suomalaisen viittomakielen korpus Kielipankissa Snowfrog-aineisto Kielipankissa Kipo-korpus Kielipankissa Suomen Signbank
10 Korpustutkimuksen tavoitteita Biber, D., Reppen, R. & Friginal, E. (2012). Research in Corpus Linguis?cs. [online publica?on, accessed 5 March 2019]. Oxford University Press. DOI: /oxfordhb/ Jonkin kielellisen piirteen deskrip.o - Leksikaalisella tai kieliopin tasolla - YksiXäiskielessä tai kielten välillä Varietee1en deskrip.o - Kielen rekisteriin kuuluvien piirteiden deskrip?o - Useiden rekisterien erojen ja samankaltaisuuksien deskrip?o - Historiallisten rekisterien deskrip?o Kielen oppimisen ja opexamisen edistäminen
11 Korpustutkimuksen lajit Korpuspohjainen tutkimus Engl. corpus-based research Ole)aa, e)ä kieliteorian kuvaamat muodot ja rakenteet ovat valideja Ensisijainen tavoite on analysoida systemaa9suu)a ennaltamäärä)yjen kielellisten piirteiden variaa;ossa. Korpusvetoinen tutkimus Engl. corpus-driven research On induk;ivisempaa, eli kielelliset yksiköt ja rakenteet emergoituvat korpuksen analyysista Tekee minimaalises; oletuksia siitä, millaisia kielellisiä piirteitä on olemassa ja miten ne varioivat. Biber, D. (2012). Corpus-Based and Corpus-driven Analyses of Language Variation and Use. [online publication, accessed 5. March 2019]. Oxford University Press. DOI: /oxfordhb/
12 Korpustutkimusta suomalaisen viittomakielen syntaksista BÖRSTELL, C., Jantunen, T., Kimmelman, V., de Lint, V., Mesch, J. & Oomen, M. (submiaed). TransiDvity prominence within and across modalides. JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: RevisiDng the order of the main clausal consdtuents in Finnish Sign Language from a corpus perspecdve. SKY Journal of Linguis1cs 30, Available online: hap:// JANTUNEN, T. (2017). Constructed acdon, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis1cs 3, DOI: /opli JANTUNEN, T. (2018). [EllipDcal phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp Oxford: Oxford University Press. Available online: hap://urn.fi/urn:nbn:fi:jyu NORDLUND, S. (forthcoming). Agent defocusing in two-pardcipant clauses in Finnish Sign Language. To appear in Glossa: A Journal of General Linguis1cs. PUUPPONEN, A., Jantunen, T., & Mesch, J. (2016). The alignment of head nods with syntacdc units in Finnish Sign Language and Swedish Sign Language. In J. Barnes, A. Brugos, S. ShaAuck-Hufnagel & N. Veilleux (Eds.), Speech Prosody 2016: Proceedings of the 8th Interna1onal Conference on Speech Prosody, Boston University, USA, 31 May - 3 June 2016, pp Baixas: InternaDonal Speech CommunicaDon AssociaDon. DOI: /SpeechProsody TAKKINEN, R., Keränen, J. & Salonen, J. (2018). DepicDng signs and different text genres: Preliminary observadons in the Corpus of Finnish Sign Language. In M. Bono, E. Ekhimiou, F. Stavroula-Evita, T. Hanke, J. Hochgesang, J. Kristoffersen, J. Mesch & Y. Osugi (Eds.), Proceedings of the 8th Workshop on the Representa1on and Processing of Sign Languages: Involving the Language Community, pp Paris: ELRA. Available online: hap://lrec-conf.org/workshops/lrec2018/w1/pdf/18038_w1.pdf
Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,
Koko aineisto ProGramin korpustyö Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2015 Korpustyö vii@omakielenkeskuksessa Vuonna 2013 kerä@y monikuvakulmainen videomateriaali Tehtävät 5 (sarjakuvat) ja 6 (teemakeskustelu)
LisätiedotViittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö
Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen
LisätiedotEi-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en
LisätiedotTransitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the
LisätiedotKurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?
XLIII Kieli@eteen päivät, hotelli- ravintola LasareD, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Ihmisiä & instituutioita Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?
LisätiedotVideoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli
Korpuksesta dataan tutkijan X-Files. Työpaja XLIV Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 20. toukokuuta 2017 Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli Tommi Jantunen & Anna Puupponen
LisätiedotOmissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,
Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi
LisätiedotKurkotellen kohti kielioppia
XLIII Kieli?eteen päivät, hotelli- ravintola LasareC, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte-y suomalaisen vii-omakielen tutkimuksessa? Tommi Jantunen Jyväskylän
LisätiedotAihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto
2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli
LisätiedotVii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,
Vii#omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 Todellisuuden ja lauseen yhteys Tilanne Semantiikka Syntaksi A / V P Osallistujat ja teko Tekijä ja kohde sekä predikaatti A ja P sekä V Yksinkertaisen
LisätiedotVIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA
VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii
LisätiedotViittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,
Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan
LisätiedotKolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4.
Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden tutkimuksesta Anna Puupponen SVKS110 21. huh>kuuta 2016 Puupponen, A.; Wainio, T.; Burger, B. & Jantunen, T. (2015) SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA
LisätiedotKonstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Konstruoitu toiminta Tommi Jantunen, SVKS112, 9.4.2019 Kieli käy)öpohjaisena oliona Yksilöllisistä toimintamalleista ja käsityksistä muodostuneet sosiaaliset konven4ot Diskree4t yksiköt ja vahva konven4onaalisuuden
LisätiedotProsodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.
Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons
LisätiedotKohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)
Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, 12.3.2018 Luennon teemat Ontologia ja
LisätiedotMikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta
Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa
LisätiedotAiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: "ArMkulatorinen kaaos" Alojen ja rajojen fonemikkaa
Aiheita Fonee+sta syntaksia FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii;omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 11.4.2012 Aineisto ja vii;omakieliteknologiset menetelmät Vii;oma revised ja tämän seuraukset lausekkeelle
LisätiedotSUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET
1 SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET Juhana Salonen, Tuija Wainio, Antti Kronqvist ja Jarkko Keränen Kieli- ja viestintätieteiden laitos, viittomakielen keskus, Kevät 2018
LisätiedotSUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET
1 SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET Juhana Salonen, Tuija Wainio, Antti Kronqvist ja Jarkko Keränen Kieli- ja viestintätieteiden laitos, viittomakielen keskus, Helmikuu 2019
LisätiedotNominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden
LisätiedotTIETOSUOJAILMOITUS TUTKIMUKSESTA JA TUTKIMUKSESSA KERÄTYN AINEISTON KÄYTÖSTÄ
Tietosuoja-asetus (679/2016) 12-14, 30 artikla JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOSUOJAILMOITUS TUTKIMUKSESTA JA TUTKIMUKSESSA KERÄTYN AINEISTON KÄYTÖSTÄ 8.11.2018 Osallistuminen on vapaaehtoista, eikä Sinun ole
LisätiedotVIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA
VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA (Otsikon lyhenne: Viittomakielet hybridisysteemeinä) Tiivistelmä Tässä artikkelissa tarkastellaan
LisätiedotVIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA
Puhe ja kieli, 38:3,109 126 (2018) 109 VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kieli- ja viestintätieteiden
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotKielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa
Ihmisiä ja instituutioita Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa Kuinka suomalaisen vii/omakielen lauseoppia tutkitaan vii/omakielen keskuksessa? Tommi Jantunen, vii/omakielen keskuksen avoimet ovet,
LisätiedotKertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.
Kertausta kompleksisista lauseista Komplementtilauseet Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 Lauseita yhdistellään usein laajemmiksi kokonaisuuksiksi, kompleksisiksi lauseiksi. Kaksi päätapaa muodostaa kompleksisia
LisätiedotLause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112,
Lause Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 8.4.2015 Ei ole idendfioitavissa puhtaasd muodollisin kriteerein. IdenDfioinnin lähtökohta on merkityksen tunteminen. Muotoseikat
LisätiedotKielitieteellisten aineistojen käsittely
Kielitieteellisten aineistojen käsittely 1 Johdanto...1 2 Aineistojen kommentointi, metadatan tyypit...1 3 Aineistojen käsittely...2 3.1 Rakenteisten kieliaineistojen kyselykielet...2 3.2 Tiedonlouhinta
LisätiedotOppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti
Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto
LisätiedotKielipankki ja FIN-CLARIN. Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto
Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto fin-clarin@helsinki.fi Kielipankki www.kielipankki.fi FIN-CLARIN www.helsinki.fi/fin-clarin/ Lyhyt historia UHLCS (1987)
LisätiedotPrologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta
Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept
LisätiedotThe (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.
The (very) basics of clause- linking Minimal well- formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.2015 core Two- clause coordinate structure core + core Subordinated
LisätiedotHakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä
Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä Maisterintutkielma Henna Syrjälä Suomalainen viittomakieli Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 2018 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
LisätiedotPuheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto
LisätiedotFone'ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen
Fone'ikka & fonologia SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 KÄSITTEIDEN ANALYYSIA Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) The ques'on what is the rela'on between phone'cs and phonology, like any ques'on
LisätiedotRitva Takkinen & Anna Puupponen (toim.) MAISTERIKSI. VIITTOMAKIELESTÄ 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen
Ritva Takkinen & Anna Puupponen (toim.) MAISTERIKSI VIITTOMAKIELESTÄ 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen Ritva Takkinen & Anna Puupponen (toim.) Maisteriksi viittomakielestä 11 sukellusta suomalaiseen
LisätiedotTiede. Tieteen ominaispiirteitä. Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ
Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ Tiede Tieteen ominaispiirteitä on järjestelmällista ja järkiperäista
LisätiedotPuheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen.
VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 62. KOKOUS PÖYTÄKIRJA aika tiistaina 13.12.2016, klo 10.20 14.55 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuuloliiton pieni neuvotteluhuone Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja Jarkko
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotTHE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS
THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
LisätiedotNominaalit ja verbaalit
SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi
LisätiedotLähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat
Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi
LisätiedotOPETTAJAN OSA Kurkistus korpuksiin ja kieltoilmauksiin
OPETTAJAN OSA Kurkistus korpuksiin ja kieltoilmauksiin Tutustumispaketti korpusten hyödyntämiseen viittomakieli äidinkielenä -opetuksessa Kuurojen Liitto ry 2017 versio 1 19.12.2017 1 Hyvä opettaja, mukava,
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotSVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( )
SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus (16.03.2017-27.04.2017) 1. OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVATVastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en samaa enkä
LisätiedotIntegration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen
Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for
LisätiedotF15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA
HARJOITUKSET F15 INTERMEDIATE (SIVU. 32) F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA DTARVITSET: TREENIKUMINAUHAN Reverse Lunge to Front Kicks Left Jackknife Shoulder Press Reverse Lunge to Front Kicks Right Chair Tricep
LisätiedotHaasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotEnglannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa
Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014
LisätiedotVii)oman fonologiset rakenneyksiköt
Preamble on phonology Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen There have been two main views on [the object of phonological inquiry] What phonic features (a) serve in the
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Jantunen, Tommi Title: Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotRinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä
Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi Tiivistelmä Artikkelissa käsitellään
LisätiedotEi- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen
Prologi Ei- manuaalisuus SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen There are numerous popular misconcepcons about sign languages. One of these misconcepcons has it that sign languages are languages on the hands,
Lisätiedot1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
LisätiedotNÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ
NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa kirjaudu sisään tai luo tunnus 16.03.2017 1 Jos sinulla on jo käyttäjätunnus ja olet saanut käyttöoikeudet, kirjoita käyttäjätunnuksesi
LisätiedotPeruskysymyksiä. Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä. Ma klo n PÄÄN LIIKKEIDEN FONETIIKKAA
Peruskysymyksiä Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen 1. Miten pääsemme käsiksi vii8omakieliseen signaaliin, eli millaisille menetelmille fonee+sen
LisätiedotAPA-tyyli. Petri Nokelainen
APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ. Korpus tulkkien käsissä mikä ja miten?
OPINNÄYTETYÖ Korpus tulkkien käsissä mikä ja miten? Suomalaisen viittomakielen korpus ja sen soveltamismahdollisuudet viittomakielentulkin koulutusohjelmassa Noora Hoffrén Viittomakielentulkin koulutusohjelma
LisätiedotTotta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotKuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista
Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista Karoliina Varsio Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Joulukuu 2009 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen
LisätiedotKATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos
KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotThe (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.
The (very) basics of clause-linking Minimal well-formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen core Two-clause coordinate structure + core Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 core + core Subordinated
LisätiedotTyöpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon
Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotFoneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)
Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, 23.4.2018 Luennon teemat Kieli hybridisysteeminä Konstruoitu
LisätiedotOte teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.
Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla
LisätiedotPuheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.
1 VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 59. KOKOUS Aika Maanantaina 14.12.2015, klo 10.25 15.45 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja
LisätiedotKäänteismatriisin. Aiheet. Käänteismatriisin ominaisuuksia. Rivioperaatiot matriisitulona. Matriisin kääntäminen rivioperaatioiden avulla
Käänteismatriisi, L5 1 Tässä kalvosarjassa käsittelemme neliömatriiseja. Ilman asian jatkuvaa toistamista oletamme seuraavassa, että kaikki käsittelemämme matriisit ovat neliömatriiseja. Määritelmä. Olkoon
LisätiedotResearch in Chemistry Education
Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.
LisätiedotTVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri
19.9.16 TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 23.9.2016 1 Pekka Mertala (2014): Nykyaikaisessa oppimistutkimuksessa
LisätiedotCOUNTER-tilastosuositukset - Code of Practice for Journals and Databases, Release 3 - Code of Practice for Books and Reference Works, Release 1
COUNTER-tilastosuositukset - Code of Practice for Journals and Databases, Release 3 - Code of Practice for Books and Reference Works, Release 1 Dspace-käyttäjäryhmän tapaaminen, koulutustilaisuus julkaisuarkistojen
LisätiedotPuhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto
Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotKIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ
KIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ Saara Lautala Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Kesäkuu 2012
LisätiedotNÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ
Päivitetty 7.2.2019 Taalas Pia NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa Luo tunnus tai Kirjaudu sisään. Sisältö: Näin käytät SignWikiä 1 Kirjaudu sisään tai luo tunnus.
LisätiedotAiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat
Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS
MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto
LisätiedotOpen Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA
Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA OJS digitoitujen aineistojen julkaisualustana Mikä Open Journal Systems
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
Lisätiedotarvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.
Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution
LisätiedotVALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen
VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein
LisätiedotLuottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä. Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.
Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.2018 Esityksen sisältö Kotoutuminen ja luottamus määritelmiä Maahan muuttaneiden
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotXML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa
XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos airi.salminen@jyu.fi http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa
LisätiedotKahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely)
Kahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely) Jani Laine 31.10.2017 Ohjaaja: DI Jimmy Kjällman Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
Lisätiedot2009 Doctor of Technology (Ph.D) defended at 13 th November
CV Sami Kärnä Name Sami Juhani Kärnä Contact details email. sami.karna@tkk.fi GSM +358 400 484 604 Born 1973 Nationality Finnish Organisation Helsinki University of Technology Faculty of Engineering and
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta 26.9.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
LisätiedotTeollisuuden tilanne on alkanut heikentyä Industry Situation Entering a Decline
Teollisuuden tilanne on alkanut heikentyä Industry Situation Entering a Decline 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 -4 USA:n ostopäälliköiden indeksi, oik.ast. / Purchasing managers index in the USA, right scale EU-maiden
LisätiedotMonikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan
Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista
LisätiedotJohdanto: Semanttinen Kalevala projekti
Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti 2004-2009 Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/
LisätiedotEpätäsmällisen tiedon esittäminen semanttisen webin ontologioissa
Epätäsmällisen tiedon esittäminen semanttisen webin ontologioissa FinnOnto, 16.11.2005 Markus Holi (markus.holi@tkk.fi) Semantic Computing Research Group http://www.seco.tkk.fi/ UNIVERSITY OF HELSINKI
LisätiedotKÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI. Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku Esitelmän runko. Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta
KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku 3.8.2016 Esitelmän runko Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta dialogisuus, dynaamisuus, käyttöpohjaisuus konstruktionäkökulma
LisätiedotKirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma
Jarmo Saarti Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailupäivä 22.5.2013 Helsinki Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Sisältö Kirjallisuuden hakustrategiat
LisätiedotVoisiko asiakirja olla kuva?
Voisiko asiakirja olla kuva? 3.5.2018 IDEA-PROJEKTIN TAPAAMINEN ELIISA PITKÄSALO JA ANNE KETOLA Kuva ei ole koriste Voiko kuvilla edistää lapsen osallisuutta huostaanoton päätöksenteossa? Visuaalinen sopimusteksti
Lisätiedot