Korpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,"

Transkriptio

1 Korpukset Tommi Jantunen, SVKS112,

2 Vii#omakielten korpukset Johnston, T. & Schembri, A. (2013). Corpus analysis of sign languages. In C.A. Chapelle (Ed.), The Encyclopedia of Applied Linguis5cs [online publicafon, accessed 5 March 2019]. Blackwell Publishing. DOI: / wbeal0252 Ovat annotoituja ja täten konelueyavia videokorpuksia, joissa videoille on tallenne+u vii+omakieltä sen eri rekistereissä. Tähtäävät viiyomakielten dokumentoin0in ja tutkimuksen edistämiseen; tutkimuksen edistämiseen mm. aikaisempia väiyämiä arvioimalla ja uusia kysymyksiä kysymällä. Voivat toimia myös viiyomakielen opetuksen ja arvioinnin työkaluina.

3 Suomen viittomakielten korpus Salonen, J., Takkinen, R., Puupponen, A., Nieminen, H. & Pippuri, O. (2016). Crea]ng Corpora of Finland s Sign Languages. In E. Eahimiou, F. Stavroula-Evita, T. Hanke, J. Hochgesang, J. Kristoffersen & J. Mesch (Eds.), Proceedings of the 7th Workshop on the Representa;on and Processing of Sign Languages: Corpus Mining, pp Paris: ELRA. Monikuvakulmainen videomateriaali Kuvaukset JY:n televisiostudiossa kamerakulmaa, Full HD -laatu KuvaAu yhteensä 104 viiaojaa (sis. 15 srvk). Jokainen viiaoja tuoaaa 6 7 kielellistä tehtävää. Videomateriaalin annotointi ELAN-ohjelmassa Merkitään viittomat ja käännökset (valmiina n. 20%). Viittomien lemmatisointi Signbank-tietokannassa. Tavoitteena monipuoliset haut tietokoneen avulla. Korpuksen pitkäaikaissäilytys ja julkaisu Tavoitteena siirtää korpusmateriaali Kielipankkiin. Ensimmäisen paketin julkaisu maaliskuussa Paketin nimi on Suomalaisen viittomakielen korpus (Corpus FinSL).

4 Snowfrog-aineisto Kielipankissa Jantunen, T., Pippuri, O., Wainio, T., Puupponen, A. & Laaksonen, J. (2016). Annotated video corpus of FinSL with Kinect and computer-vision data. In E. EWhimiou, F. Stavroula-Evita, T. Hanke, J. Hochgesang, J. Kristoffersen & J. Mesch (Eds.), Proceedings of the 7th Workshop on the Representa5on and Processing of Sign Languages: Corpus Mining, pp Paris: ELRA. Perus&etoa aineistosta Lumiukko- ja sammakkotarinat Otos vuonna 2013 kuvatusta korpusmateriaalista. 20 minuu9a, 6 vii<ojaa Annotoin> ELAN-ohjelmassa: vii<omat tyypiteltyinä virketasoiset käännökset lauseet pään liikkeet tyypiteltyinä kehon liikkeet tyypiteltyinä Videoiden >etokonenäkökäsi<ely: pään 3D-liike silmien avonaisuusaste suun avonaisuusaste Erikseen annotoitu myös (mu<a ei julk.): lauseiden rakenne ja konstruoitu toiminta.

5 Snowfrog-aineiston S-glossit S-glossi on merkityslähtöises3 systema3soitu glossi, joka iden3fioi yksiseli:eises3 yhden vii:oman eli distribuu3oltaan vapaan merkitys muoto-parin. Kirjoite:u yhdelle riville dom. käden toim. perusteella. Jako merkitysglosseihin ja kuvailuglosseihin, joista jälkimmäiset indeksoitu glossin e3sellä, alaviivalla glossiin kytketyllä symbolilla (prefiksillä) k kuvailu. S-glosseihin on lisäksi prefiksoitu 3etoa vii:oman pääsanaluokasta (n nominaali, v verbaali, x määri:elemätön ) ja statuksesta yhdisteenä (y). S-glossien erikoistapauksia, jotka eivät sisällä prefiksejä, ovat osoitukset (OS) ja tietyt konventionaalistuneet eleet (esim. PALM-UP). Negatiivit on osoitettu glossiosaan liitetyllä alukkeella EI- (esim. EI-HALUA). Kaikkien S-glossien lopussa voi olla tietoa viittoman rakenteesta (sulkujen sisään merkitty tieto viittoman käsimuodosta, paikasta tai liikkeestä), tai pienillä kirjaimilla kirjoitettu merkityksen tarkennin (tämä on erotettu muusta glossista kaksoispisteellä).

6 Snowfrog-aineiston S-glossit Merkitysglossit [n,v,x]_y_ei-merkitys(rakenne7eto):merkityksen_tarkennin Kuvailuglossit n_aamu, n_y_ampiaispesä, n_metsä(gg) v_antaa:minulle, v_y_mennä-ulos, v_ei-tykätä, v_juosta(s) x_tai, x_pieni(b) OS:minä, OS(V):me_kaksi [n,v,x]_k_ merkityksen_kuvaus v_k_ lumiukko_kavahtaa_taaksepäin n_k_ mehiläisparven_muoto x_k_ hytkyqää_päätä

7 Snowfrog-aineiston S-käännös S-käännös on vii,omisen systema2soitu virketasoinen suomenkielinen käännös, joka pyrkii nouda,amaan lähtöteks2ä mahdollisimman tarkas2. Kaarisuluilla on merki,y käännökseen ellipsi ja muut vii,omisesta puu,uvat, mu,a suomen kieleen kuuluvat yksiköt. Hakasuluilla on ilmoite,u konteks2n tai ei-manuaalisen toiminnan kau,a ilmenevä merkitys. Esimerkiksi: Herä%yään (ja) venyteltyään (hän) katsoo ulos (ja) huomaa, (e%ä) ulkona sataa [kovas8 lunta].

8 Snowfrog-aineiston muu annotaa1o Lausetasoisessa annotaatiossa viittomat on ryhmitelty predikoivien yksiköiden ympärille muodostuviksi (yksinkertaisiksi) lauseiksi. Pään ja kehon liikkeet on annotoitu karkeisiin analyyttisiin luokkiin. Pään liikkeiden kymmenen luokkaa ovat: nyökkäys (nod), nyökyttely (nodding), työntö (thrust), veto (pull), leuka ylös (chin-up), leuka alas (chin-down), kallistus (tilt), kallistelu (tilting), kääntö (turn), pudistus (headshake). Kehon liikkeiden yhdeksän luokkaa ovat: nojaus eteen (lean forward), nojaus taakse (lean backwards), nojaus oikealle (lean right), nojaus vasemmalle (lean left), kääntö oikealle (turn right), kääntö vasemmalle (turn left), kallistelu (tilting), olkapäät ylös (shoulders up), hartioiden kohautus (shrug).

9 Suomalaisia vk-korpuslinkkejä Suomen viittomakielten korpusprojekti Suomalaisen viittomakielen korpus Kielipankissa Snowfrog-aineisto Kielipankissa Kipo-korpus Kielipankissa Suomen Signbank

10 Korpustutkimuksen tavoitteita Biber, D., Reppen, R. & Friginal, E. (2012). Research in Corpus Linguis?cs. [online publica?on, accessed 5 March 2019]. Oxford University Press. DOI: /oxfordhb/ Jonkin kielellisen piirteen deskrip.o - Leksikaalisella tai kieliopin tasolla - YksiXäiskielessä tai kielten välillä Varietee1en deskrip.o - Kielen rekisteriin kuuluvien piirteiden deskrip?o - Useiden rekisterien erojen ja samankaltaisuuksien deskrip?o - Historiallisten rekisterien deskrip?o Kielen oppimisen ja opexamisen edistäminen

11 Korpustutkimuksen lajit Korpuspohjainen tutkimus Engl. corpus-based research Ole)aa, e)ä kieliteorian kuvaamat muodot ja rakenteet ovat valideja Ensisijainen tavoite on analysoida systemaa9suu)a ennaltamäärä)yjen kielellisten piirteiden variaa;ossa. Korpusvetoinen tutkimus Engl. corpus-driven research On induk;ivisempaa, eli kielelliset yksiköt ja rakenteet emergoituvat korpuksen analyysista Tekee minimaalises; oletuksia siitä, millaisia kielellisiä piirteitä on olemassa ja miten ne varioivat. Biber, D. (2012). Corpus-Based and Corpus-driven Analyses of Language Variation and Use. [online publication, accessed 5. March 2019]. Oxford University Press. DOI: /oxfordhb/

12 Korpustutkimusta suomalaisen viittomakielen syntaksista BÖRSTELL, C., Jantunen, T., Kimmelman, V., de Lint, V., Mesch, J. & Oomen, M. (submiaed). TransiDvity prominence within and across modalides. JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: RevisiDng the order of the main clausal consdtuents in Finnish Sign Language from a corpus perspecdve. SKY Journal of Linguis1cs 30, Available online: hap:// JANTUNEN, T. (2017). Constructed acdon, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis1cs 3, DOI: /opli JANTUNEN, T. (2018). [EllipDcal phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp Oxford: Oxford University Press. Available online: hap://urn.fi/urn:nbn:fi:jyu NORDLUND, S. (forthcoming). Agent defocusing in two-pardcipant clauses in Finnish Sign Language. To appear in Glossa: A Journal of General Linguis1cs. PUUPPONEN, A., Jantunen, T., & Mesch, J. (2016). The alignment of head nods with syntacdc units in Finnish Sign Language and Swedish Sign Language. In J. Barnes, A. Brugos, S. ShaAuck-Hufnagel & N. Veilleux (Eds.), Speech Prosody 2016: Proceedings of the 8th Interna1onal Conference on Speech Prosody, Boston University, USA, 31 May - 3 June 2016, pp Baixas: InternaDonal Speech CommunicaDon AssociaDon. DOI: /SpeechProsody TAKKINEN, R., Keränen, J. & Salonen, J. (2018). DepicDng signs and different text genres: Preliminary observadons in the Corpus of Finnish Sign Language. In M. Bono, E. Ekhimiou, F. Stavroula-Evita, T. Hanke, J. Hochgesang, J. Kristoffersen, J. Mesch & Y. Osugi (Eds.), Proceedings of the 8th Workshop on the Representa1on and Processing of Sign Languages: Involving the Language Community, pp Paris: ELRA. Available online: hap://lrec-conf.org/workshops/lrec2018/w1/pdf/18038_w1.pdf

Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,

Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112, Koko aineisto ProGramin korpustyö Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2015 Korpustyö vii@omakielenkeskuksessa Vuonna 2013 kerä@y monikuvakulmainen videomateriaali Tehtävät 5 (sarjakuvat) ja 6 (teemakeskustelu)

Lisätiedot

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen

Lisätiedot

Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112, Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en

Lisätiedot

Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112, Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the

Lisätiedot

Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?

Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa? XLIII Kieli@eteen päivät, hotelli- ravintola LasareD, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Ihmisiä & instituutioita Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?

Lisätiedot

Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli

Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli Korpuksesta dataan tutkijan X-Files. Työpaja XLIV Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 20. toukokuuta 2017 Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli Tommi Jantunen & Anna Puupponen

Lisätiedot

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112, Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi

Lisätiedot

Kurkotellen kohti kielioppia

Kurkotellen kohti kielioppia XLIII Kieli?eteen päivät, hotelli- ravintola LasareC, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte-y suomalaisen vii-omakielen tutkimuksessa? Tommi Jantunen Jyväskylän

Lisätiedot

Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto

Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto 2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli

Lisätiedot

Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,

Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112, Vii#omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 Todellisuuden ja lauseen yhteys Tilanne Semantiikka Syntaksi A / V P Osallistujat ja teko Tekijä ja kohde sekä predikaatti A ja P sekä V Yksinkertaisen

Lisätiedot

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii

Lisätiedot

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112, Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan

Lisätiedot

Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4.

Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4. Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden tutkimuksesta Anna Puupponen SVKS110 21. huh>kuuta 2016 Puupponen, A.; Wainio, T.; Burger, B. & Jantunen, T. (2015) SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA

Lisätiedot

Konstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Konstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112, Konstruoitu toiminta Tommi Jantunen, SVKS112, 9.4.2019 Kieli käy)öpohjaisena oliona Yksilöllisistä toimintamalleista ja käsityksistä muodostuneet sosiaaliset konven4ot Diskree4t yksiköt ja vahva konven4onaalisuuden

Lisätiedot

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4. Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons

Lisätiedot

Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)

Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, 12.3.2018 Luennon teemat Ontologia ja

Lisätiedot

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa

Lisätiedot

Aiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: "ArMkulatorinen kaaos" Alojen ja rajojen fonemikkaa

Aiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: ArMkulatorinen kaaos Alojen ja rajojen fonemikkaa Aiheita Fonee+sta syntaksia FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii;omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 11.4.2012 Aineisto ja vii;omakieliteknologiset menetelmät Vii;oma revised ja tämän seuraukset lausekkeelle

Lisätiedot

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET 1 SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET Juhana Salonen, Tuija Wainio, Antti Kronqvist ja Jarkko Keränen Kieli- ja viestintätieteiden laitos, viittomakielen keskus, Kevät 2018

Lisätiedot

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET 1 SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET Juhana Salonen, Tuija Wainio, Antti Kronqvist ja Jarkko Keränen Kieli- ja viestintätieteiden laitos, viittomakielen keskus, Helmikuu 2019

Lisätiedot

Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112, Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden

Lisätiedot

TIETOSUOJAILMOITUS TUTKIMUKSESTA JA TUTKIMUKSESSA KERÄTYN AINEISTON KÄYTÖSTÄ

TIETOSUOJAILMOITUS TUTKIMUKSESTA JA TUTKIMUKSESSA KERÄTYN AINEISTON KÄYTÖSTÄ Tietosuoja-asetus (679/2016) 12-14, 30 artikla JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOSUOJAILMOITUS TUTKIMUKSESTA JA TUTKIMUKSESSA KERÄTYN AINEISTON KÄYTÖSTÄ 8.11.2018 Osallistuminen on vapaaehtoista, eikä Sinun ole

Lisätiedot

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA (Otsikon lyhenne: Viittomakielet hybridisysteemeinä) Tiivistelmä Tässä artikkelissa tarkastellaan

Lisätiedot

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA Puhe ja kieli, 38:3,109 126 (2018) 109 VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kieli- ja viestintätieteiden

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa

Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa Ihmisiä ja instituutioita Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa Kuinka suomalaisen vii/omakielen lauseoppia tutkitaan vii/omakielen keskuksessa? Tommi Jantunen, vii/omakielen keskuksen avoimet ovet,

Lisätiedot

Kertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

Kertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4. Kertausta kompleksisista lauseista Komplementtilauseet Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 Lauseita yhdistellään usein laajemmiksi kokonaisuuksiksi, kompleksisiksi lauseiksi. Kaksi päätapaa muodostaa kompleksisia

Lisätiedot

Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112,

Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112, Lause Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 8.4.2015 Ei ole idendfioitavissa puhtaasd muodollisin kriteerein. IdenDfioinnin lähtökohta on merkityksen tunteminen. Muotoseikat

Lisätiedot

Kielitieteellisten aineistojen käsittely

Kielitieteellisten aineistojen käsittely Kielitieteellisten aineistojen käsittely 1 Johdanto...1 2 Aineistojen kommentointi, metadatan tyypit...1 3 Aineistojen käsittely...2 3.1 Rakenteisten kieliaineistojen kyselykielet...2 3.2 Tiedonlouhinta

Lisätiedot

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto

Lisätiedot

Kielipankki ja FIN-CLARIN. Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

Kielipankki ja FIN-CLARIN. Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto fin-clarin@helsinki.fi Kielipankki www.kielipankki.fi FIN-CLARIN www.helsinki.fi/fin-clarin/ Lyhyt historia UHLCS (1987)

Lisätiedot

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept

Lisätiedot

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4. The (very) basics of clause- linking Minimal well- formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.2015 core Two- clause coordinate structure core + core Subordinated

Lisätiedot

Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä

Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä Maisterintutkielma Henna Syrjälä Suomalainen viittomakieli Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 2018 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Fone'ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Fone'ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Fone'ikka & fonologia SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 KÄSITTEIDEN ANALYYSIA Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) The ques'on what is the rela'on between phone'cs and phonology, like any ques'on

Lisätiedot

Ritva Takkinen & Anna Puupponen (toim.) MAISTERIKSI. VIITTOMAKIELESTÄ 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen

Ritva Takkinen & Anna Puupponen (toim.) MAISTERIKSI. VIITTOMAKIELESTÄ 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen Ritva Takkinen & Anna Puupponen (toim.) MAISTERIKSI VIITTOMAKIELESTÄ 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen Ritva Takkinen & Anna Puupponen (toim.) Maisteriksi viittomakielestä 11 sukellusta suomalaiseen

Lisätiedot

Tiede. Tieteen ominaispiirteitä. Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ

Tiede. Tieteen ominaispiirteitä. Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ Tiede Tieteen ominaispiirteitä on järjestelmällista ja järkiperäista

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen. VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 62. KOKOUS PÖYTÄKIRJA aika tiistaina 13.12.2016, klo 10.20 14.55 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuuloliiton pieni neuvotteluhuone Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja Jarkko

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Nominaalit ja verbaalit

Nominaalit ja verbaalit SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi

Lisätiedot

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi

Lisätiedot

OPETTAJAN OSA Kurkistus korpuksiin ja kieltoilmauksiin

OPETTAJAN OSA Kurkistus korpuksiin ja kieltoilmauksiin OPETTAJAN OSA Kurkistus korpuksiin ja kieltoilmauksiin Tutustumispaketti korpusten hyödyntämiseen viittomakieli äidinkielenä -opetuksessa Kuurojen Liitto ry 2017 versio 1 19.12.2017 1 Hyvä opettaja, mukava,

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( )

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( ) SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus (16.03.2017-27.04.2017) 1. OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVATVastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en samaa enkä

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA

F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA HARJOITUKSET F15 INTERMEDIATE (SIVU. 32) F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA DTARVITSET: TREENIKUMINAUHAN Reverse Lunge to Front Kicks Left Jackknife Shoulder Press Reverse Lunge to Front Kicks Right Chair Tricep

Lisätiedot

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt

Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt Preamble on phonology Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen There have been two main views on [the object of phonological inquiry] What phonic features (a) serve in the

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Jantunen, Tommi Title: Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa

Lisätiedot

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,

Lisätiedot

Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä

Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi Tiivistelmä Artikkelissa käsitellään

Lisätiedot

Ei- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Ei- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Prologi Ei- manuaalisuus SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen There are numerous popular misconcepcons about sign languages. One of these misconcepcons has it that sign languages are languages on the hands,

Lisätiedot

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The

Lisätiedot

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa kirjaudu sisään tai luo tunnus 16.03.2017 1 Jos sinulla on jo käyttäjätunnus ja olet saanut käyttöoikeudet, kirjoita käyttäjätunnuksesi

Lisätiedot

Peruskysymyksiä. Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä. Ma klo n PÄÄN LIIKKEIDEN FONETIIKKAA

Peruskysymyksiä. Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä. Ma klo n PÄÄN LIIKKEIDEN FONETIIKKAA Peruskysymyksiä Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen 1. Miten pääsemme käsiksi vii8omakieliseen signaaliin, eli millaisille menetelmille fonee+sen

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. Korpus tulkkien käsissä mikä ja miten?

OPINNÄYTETYÖ. Korpus tulkkien käsissä mikä ja miten? OPINNÄYTETYÖ Korpus tulkkien käsissä mikä ja miten? Suomalaisen viittomakielen korpus ja sen soveltamismahdollisuudet viittomakielentulkin koulutusohjelmassa Noora Hoffrén Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?

Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista

Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista Karoliina Varsio Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Joulukuu 2009 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen

Lisätiedot

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

The (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

The (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4. The (very) basics of clause-linking Minimal well-formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen core Two-clause coordinate structure + core Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 core + core Subordinated

Lisätiedot

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)

Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, 23.4.2018 Luennon teemat Kieli hybridisysteeminä Konstruoitu

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 1 VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 59. KOKOUS Aika Maanantaina 14.12.2015, klo 10.25 15.45 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja

Lisätiedot

Käänteismatriisin. Aiheet. Käänteismatriisin ominaisuuksia. Rivioperaatiot matriisitulona. Matriisin kääntäminen rivioperaatioiden avulla

Käänteismatriisin. Aiheet. Käänteismatriisin ominaisuuksia. Rivioperaatiot matriisitulona. Matriisin kääntäminen rivioperaatioiden avulla Käänteismatriisi, L5 1 Tässä kalvosarjassa käsittelemme neliömatriiseja. Ilman asian jatkuvaa toistamista oletamme seuraavassa, että kaikki käsittelemämme matriisit ovat neliömatriiseja. Määritelmä. Olkoon

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri

TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 19.9.16 TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 23.9.2016 1 Pekka Mertala (2014): Nykyaikaisessa oppimistutkimuksessa

Lisätiedot

COUNTER-tilastosuositukset - Code of Practice for Journals and Databases, Release 3 - Code of Practice for Books and Reference Works, Release 1

COUNTER-tilastosuositukset - Code of Practice for Journals and Databases, Release 3 - Code of Practice for Books and Reference Works, Release 1 COUNTER-tilastosuositukset - Code of Practice for Journals and Databases, Release 3 - Code of Practice for Books and Reference Works, Release 1 Dspace-käyttäjäryhmän tapaaminen, koulutustilaisuus julkaisuarkistojen

Lisätiedot

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

KIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ

KIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ KIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ Saara Lautala Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Kesäkuu 2012

Lisätiedot

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Päivitetty 7.2.2019 Taalas Pia NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa Luo tunnus tai Kirjaudu sisään. Sisältö: Näin käytät SignWikiä 1 Kirjaudu sisään tai luo tunnus.

Lisätiedot

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA OJS digitoitujen aineistojen julkaisualustana Mikä Open Journal Systems

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.

arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution

Lisätiedot

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein

Lisätiedot

Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä. Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.

Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä. Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4. Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.2018 Esityksen sisältö Kotoutuminen ja luottamus määritelmiä Maahan muuttaneiden

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos airi.salminen@jyu.fi http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

Kahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely)

Kahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely) Kahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely) Jani Laine 31.10.2017 Ohjaaja: DI Jimmy Kjällman Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

2009 Doctor of Technology (Ph.D) defended at 13 th November

2009 Doctor of Technology (Ph.D) defended at 13 th November CV Sami Kärnä Name Sami Juhani Kärnä Contact details email. sami.karna@tkk.fi GSM +358 400 484 604 Born 1973 Nationality Finnish Organisation Helsinki University of Technology Faculty of Engineering and

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta 26.9.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Teollisuuden tilanne on alkanut heikentyä Industry Situation Entering a Decline

Teollisuuden tilanne on alkanut heikentyä Industry Situation Entering a Decline Teollisuuden tilanne on alkanut heikentyä Industry Situation Entering a Decline 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 -4 USA:n ostopäälliköiden indeksi, oik.ast. / Purchasing managers index in the USA, right scale EU-maiden

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti

Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti 2004-2009 Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

Epätäsmällisen tiedon esittäminen semanttisen webin ontologioissa

Epätäsmällisen tiedon esittäminen semanttisen webin ontologioissa Epätäsmällisen tiedon esittäminen semanttisen webin ontologioissa FinnOnto, 16.11.2005 Markus Holi (markus.holi@tkk.fi) Semantic Computing Research Group http://www.seco.tkk.fi/ UNIVERSITY OF HELSINKI

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI. Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku Esitelmän runko. Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta

KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI. Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku Esitelmän runko. Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku 3.8.2016 Esitelmän runko Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta dialogisuus, dynaamisuus, käyttöpohjaisuus konstruktionäkökulma

Lisätiedot

Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma

Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Jarmo Saarti Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailupäivä 22.5.2013 Helsinki Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Sisältö Kirjallisuuden hakustrategiat

Lisätiedot

Voisiko asiakirja olla kuva?

Voisiko asiakirja olla kuva? Voisiko asiakirja olla kuva? 3.5.2018 IDEA-PROJEKTIN TAPAAMINEN ELIISA PITKÄSALO JA ANNE KETOLA Kuva ei ole koriste Voiko kuvilla edistää lapsen osallisuutta huostaanoton päätöksenteossa? Visuaalinen sopimusteksti

Lisätiedot